Johanneksen evankeliumi

Transkriptio

1 Johanneksen evankeliumi aramea-suomi. Johanneksen äidinkielinen versio. Tämäkään ei voi olla kreikasta käännetty, eikä kreikka tästä, se on helppo todistaa kääntämällä kymmenkunta peräkkäistä jaetta, mistä kohdasta tahansa, kreikasta arameaksi ja vertaamalla käännöksen lopputulosta tähän. Kirjan nimi on seemiläisissä kielissä vain Jochannan, Herra on armollinen. Sama kuin Ananias eli Chananjah, jossa sanat on vain toisin päin; armollinen Herra. Kreikan ja koptinkieliset tekstit lopettavat sanoihin evankeliumi Johanneksen mukaan. Otsikko oli aina lopussa siksi, koska kirjakäärö rullattiin auki lopusta päin. Suomennettu loppuvuodesta 2014 maaliskuu Kielelliset korjaukset ja tarkistus //T.Levänen, Beth-Shean,Israel Vertailussa aramean ja KR-38 (kreikan) käännöksien välillä on Johanneksen evankeliumi. Kääntäjän huomautukset näkyvät suluissa punaisella. Omia lisäyksiäni olen laittanut violetilla. Tässä kirjassa on paljon yksityiskohtia, jotka ovat erilaisia käännösten välillä ja joita voi ymmärtää oikealla tavalla aramean kautta. Jokaisessa luvussa on niin paljon erilaisia eroja, joten en tee niistä tähän mitään erillistä luetteloa. Eroja on korostettu vahvennetulla kursiivitekstillä. Aramean käännökset tekevät luetun paljon elävämmäksi ja korjaavat kreikan kautta tulleita virheitä. Näin on helppo todeta lukemisen ja vertailun jälkeen. Lukija voi tehdä itse omat havaintonsa. Käännösten vertailu aramea ja KR-38 Käännös löytyy täältä JKjouninkootut.info 1

2 1 luku 1 Siellä alussa oli se sana, ja hän oli se sana siellä Jumalan luona, ja Jumala, hän itse oli se sana. (Siellä, hän, hän itse. Kaikki nämä sanat puuttuvat kreikasta.) Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala. 2 Tämä itse oli alussa Jumalan luona. Hän oli alussa Jumalan tykönä. 3 Kaikki oli hänen kätensä kautta, eikä ilman häntä ollut edes sitä yhtäkään, mitään, mikä oli. (Juutalaisessa perimätiedossa maailma on luotu Messiaan kautta, ja Johannan menee sen mukaan.) (Hänen kätensä puuttuu kreikasta.) Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on. 4 Hänen kauttaan oli elämä, ja elämät ovat ihmislasten valkeus. (Hänen kauttaan >> hänessä. Aramean elämät on monikkomuoto.) Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus. 5 Ja se valkeus loistaa pimeydessä, eikä pimeys saa sitä voitetuksi. (Ei saa sitä voitetuksi >> ei sitä käsittänyt.) Ja valkeus loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt. 6 Oli mies, joka oli lähetetty Jumalasta. Hänen nimensä oli Johannan. Oli mies, Jumalan lähettämä; hänen nimensä oli Johannes. 7 Tämä tuli todistusta varten, todistaakseen siitä valkeudesta, että jokainen uskoisi hänen kauttaan. Hän tuli todistamaan, todistaaksensa valkeudesta, että kaikki uskoisivat hänen kauttansa. 8 Ei hän ollut se valkeus, vaan että hän todistaisi siitä valkeudesta. Ei hän ollut se valkeus, mutta hän tuli valkeudesta todistamaan. 2

3 9 Sillä hän oli sen totuuden valkeus, joka valaisee kaikkia, joka tuli maailmaan. (Totuuden valkeus valaisee >> totinen valkeus valistaa. Kyse on eri asioista. Vuoden -92 käännöksessä valaisee, mikä on oikein, mutta totuus puuttuu.) Totinen valkeus, joka valistaa jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan. 10 Maailmassa hän oli, ja maailma oli hänen kätensä kautta, eikä maailma tuntenut häntä. Maailmassa hän oli, ja maailma on hänen kauttaan saanut syntynsä, ja maailma ei häntä tuntenut. 11 Hän tuli hänen omilleen, ja hänen omansa eivät häntä ottaneet vastaan. Hän tuli omiensa tykö, ja hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan. 12 Mutta niille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi heille vallan olla Jumalan lapsia niille, jotka uskovat hänen nimessään. (Tai, hänen nimensä kautta. ) (Antoi vallan olla >> antoi voiman tulla.) Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä, 13 Nämä, jotka eivät ole verestä, eivätkä lihan tahdosta, eivätkä miehen tahdosta, vaan saaneet alkunsa Jumalasta. jotka eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta, vaan Jumalasta. 14 Ja se sana tuli lihaksi, ja kulki keskellämme, ja me näimme hänen kirkkautensa, kuin sen ainoan kirkkaus, joka on isästä joka on täynnä siunausta ja totuutta. (Kulkea >> asua. Siunaus >> armo.) Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta. 15 Johannan todisti hänestä, ja huusi ja sanoi, tämä on hän, josta minä olen sanonut, että hän tulee minun jälkeeni, ja hän on ennen minua, sillä hän on ollut ennen minua. Johannes todisti hänestä ja huusi sanoen: "Tämä on se, josta minä sanoin: se, joka minun jälkeeni tulee, on ollut minun edelläni, sillä hän on ollut ennen kuin minä." 3

4 16 Ja hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet, ja armoa armon sijaan. (Ennemmin siunaus, 5Moos.28, mutta menin perinteisen sanavalinnan mukaan suomennoksessa.) Ja hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet, ja armoa armon päälle. 17 Koska kirjoitettu sana annettiin Moshe n kautta, mutta se totuus ja se armo Jeshuan, Messiaan kautta. (Kirjoitettu sana >> laki. Sama ero kaikissa kirjoituksissa.) Sillä laki on annettu Mooseksen kautta; armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta. 18 Ei ihminen ole milloinkaan nähnyt Jumalaa, ainoastaan Jumala, hän, joka on isänsä sylissä, ilmoitti hänet. (Tässä tulee aramean kautta selvästi esille se, että Jeshua on Jumala. Ainoastaan Jumala, hän, joka on isänsä sylissä >> ainokainen Poika, joka on Isän helmassa. Lisäksi ihminen puuttuu kreikasta.) Ei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt; ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, on hänet ilmoittanut. 19 Ja tämä on se Johannan n todistus, kun juutalaiset lähettivät hänen luokseen Jerusalemista pappeja ja leeviläisiä, että he kysyisivät häneltä, kuka sinä olet? Ja tämä on Johanneksen todistus, kun juutalaiset lähettivät hänen luoksensa Jerusalemista pappeja ja leeviläisiä kysymään häneltä: "Kuka sinä olet?" 20 Ja hän tunnusti, eikä kieltänyt, ja tunnusti, minä en ole se Messias. Ja hän tunnusti eikä kieltänyt; ja hän tunnusti: "Minä en ole Kristus." 21 Ja taas he kysyivät, kuka sinä sitten olet? Elia? Ja hän sanoi, en. Oletko sinä se profeetta? Ja hän sanoi, en. Ja he kysyivät häneltä: "Mikä sitten? Oletko sinä Elias?" Hän sanoi: "En ole." "Se profeettako olet?" Hän vastasi: "En." 22 Ja he sanoivat hänelle, Kuka sitten, että antaisimme vastauksen niille, jotka ovat lähettäneet meidät? Mitä sinä sanot omasta itsestäsi? Niin he sanoivat hänelle: "Kuka olet, että voisimme antaa vastauksen niille, jotka meidät lähettivät? Mitä sanot itsestäsi?" 23 Hän sanoi, Minä olen se ääni, joka huutaa erämaassa, että tehkää se Herran tie arvolliseksi, kuten profeetta Ishaia sanoo. 4

5 (Arvolliseksi >> tasaiseksi.) Hän sanoi: "Minä olen huutavan ääni erämaassa: 'Tehkää tie tasaiseksi Herralle', niinkuin profeetta Esaias on sanonut." 24 Mutta he, jotka olivat lähetettyjä, olivat fariseuksista. Ja lähetetyt olivat fariseuksia; 25 Ja he kysyivät, ja sanoivat hänelle, Miksi sinä sitten kastat, jos sinä et ole Messias, etkä Elia, etkä se profeetta? ja he kysyivät häneltä ja sanoivat hänelle: "Miksi sitten kastat, jos et ole Kristus etkä Elias etkä se profeetta?" 26 Johannan vastasi ja sanoi heille, Minä kastan veden kautta, mutta teidän keskellänne seisoo hän, jota te ette tunne. (Aramean veden kautta on alkukielessä sanatarkasti vedessä. Samaa jakeessa 1:31, 1:33. Upotuskaste tapahtuu vedessä.) Johannes vastasi heille sanoen: "Minä kastan vedellä; mutta teidän keskellänne seisoo hän, jota te ette tunne. 27 Tämä on hän, joka tulee minun jälkeeni, ja hän oli minun edelläni; hän, jonka kengän nauhaakaan minä en ole arvollinen päästämään irti. (Ja hän oli minun edelläni puuttuu kreikasta.) Hän on se, joka tulee minun jälkeeni ja jonka kengänpaulaa minä en ole arvollinen päästämään." 28 Nämä tapahtuivat Beit - Aniassa, Jordananin vieressä, missä Johannan oli kastamassa. (Beit - Ania, taatelitalo. Avar on risteys, Ever ranta, sivu, rantapenkere. Molemmat kirjoitetaan (.רבע (Vieressä >> tuolla puolla.) Tämä tapahtui Betaniassa, Jordanin tuolla puolella, jossa Johannes oli kastamassa. 29 Ja seuraavana päivänä Johannan näki Jeshuan, kun hän tuli hänen luokseen, ja sanoi, Katso, se Jumalan karitsa, hän, joka kantaa maailman synnin! (Kantaa >> ottaa pois.) Seuraavana päivänä hän näki Jeesuksen tulevan tykönsä ja sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! 5

6 30 Tämä on se, josta minä olen sanonut, että minun jälkeeni tulee mies, ja hän oli minun edelläni, koska hän on se, joka oli minua ennen. Tämä on se, josta minä sanoin: 'Minun jälkeeni tulee mies, joka on ollut minun edelläni, sillä hän on ollut ennen kuin minä.' 31 Ja minä en ollut tuntea häntä, mutta että hän tulisi Israelille tunnetuksi; tämän tähden minä olen tullut, että veden kautta kastaisin. (Aramean veden kautta on alkukielessä sanatarkasti vedessä. Samaa jakeessa 1:26,1:33.) Ja minä en tuntenut häntä; mutta sitä varten, että hän tulisi julki Israelille, minä olen tullut vedellä kastamaan." 32 Ja Johannan alkoi todistamaan ja sanoi, että minä näin hengen, joka laskeutui taivaista, kuin kyyhkynen, ja se pysyi hänen päällään. Ja Johannes todisti sanoen: "Minä näin Hengen laskeutuvan taivaasta alas niinkuin kyyhkysen, ja se jäi hänen päällensä. 33 Ja minä en ollut tuntea häntä, mutta hän, joka lähetti minut kastamaan veden kautta, sanoi minulle, että hän se on, jonka sinä näet, että henki laskeutuu ja pysyy hänen päällään; tämä kastaa pyhyyden hengen kautta. Ja minä en tuntenut häntä; mutta hän, joka lähetti minut vedellä kastamaan, sanoi minulle: 'Se, jonka päälle sinä näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, hän on se, joka kastaa Pyhällä Hengellä.' 34 Ja minä näin ja olen todistanut, että tämä on Jumalan poika. Ja minä olen sen nähnyt ja olen todistanut, että tämä on Jumalan Poika." 35 Ja toisena päivänä Johannan oli seisomassa, ja kaksi hänen oppilaistaan. Seuraavana päivänä Johannes taas seisoi siellä ja kaksi hänen opetuslapsistansa. 36 Ja hän katsahti Jeshuaa, hänen kävellessään, ja sanoi, katso, Jumalan karitsa! (Voi olla lammas tai karitsa, molemmat ovat oikein. Kävely on vaellusta, kokonaista elämäntapaa, termistä halaka.) Ja kiinnittäen katseensa Jeesukseen, joka siellä käveli, hän sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa!" 37 Ja ne kaksi hänen oppilastaan ymmärsivät sen, mitä hän sanoi, ja he menivät Jeshuan perässä. (Shma on sellaista kuulemista, että myös ymmärtää kuulemansa.) 6

7 (Ymmärsivät sen, mitä hän sanoi >> kuulivat hänen näin puhuvan.) Ja ne kaksi opetuslasta kuulivat hänen näin puhuvan ja seurasivat Jeesusta. 38 Ja Jeshua kääntyi, ja näki nämä, jotka tulivat hänen perässään, ja hän sanoi heille, mitä te etsitte? He sanoivat hänelle, meidän rabbimme, missä sinä oleskelet? (Meidän puuttuu kreikasta. Lisäksi arameassa ei tietenkään ole sanoja se on käännettynä, koska aramea on alkuperäinen kirjoituskieli.) Niin Jeesus kääntyi ja nähdessään heidän seuraavan sanoi heille: "Mitä te etsitte?" He vastasivat hänelle: "Rabbi" - se on käännettynä: opettaja - "missä sinä majailet?" 39 Hän sanoi heille, tulkaa ja katsokaa. Niin nämä tulivat ja näkivät, missä hän eli, ja he olivat hänen luonaan sen päivän. Ja oli noin kymmenes hetki. ( Tulla >> mennä. Elää >> majailla. Olla >> viipyä.) Hän sanoi heille: "Tulkaa ja katsokaa." Niin he menivät ja näkivät, missä hän majaili, ja viipyivät hänen tykönään sen päivän. Silloin oli noin kymmenes hetki. 40 Mutta yksi niistä, jotka kuulivat tästä Johannanilta, meni Jeshuan perässä. Se oli Andreos, Shimeonin veli. (Sama sanoma, mutta sanoissa ja sanajärjestyksessä eroja.) Andreas, Simon Pietarin veli, oli toinen niistä kahdesta, jotka olivat kuulleet, mitä Johannes sanoi, ja seuranneet Jeesusta. 41 Tämä näki ensin veljensä Shimeonin, ja sanoi hänelle, me olemme löytäneet hänet Messiaan! (Nöhdä >> tavata. Kreikan sanoista se on käännettynä ilmenee, että kirjoitus on käännetty kreikaksi ja tietenkin arameasta!) Hän tapasi ensin veljensä Simonin ja sanoi hänelle: "Me olemme löytäneet Messiaan", se on käännettynä: Kristus. 42 Ja hän vei hänet Jeshuan luokse, ja Jeshua katsoi häneen ja sanoi, sinä olet se Shimeon, Joonan poika. Sinua tullaan kutsumaan nimellä Keefa. (Tässä on vastaava esimerkki kuin edellisessä jakeessa. Sinun nimesi on oleva Keefas", joka käännettynä on Pietari ilmaisee sen, että lause on käännetty kreikaksi arameasta. Shimeonin isän nimi oli Joona. Lisäksi Katsoa >> kiinnittää katseensa.) Ja hän vei hänet Jeesuksen tykö. Jeesus kiinnitti katseensa häneen ja sanoi: "Sinä olet Simon, Johanneksen poika; sinun nimesi on oleva Keefas", joka käännettynä on Pietari. 7

8 43 Ja seuraavana päivänä Jeshua tahtoi lähteä pois, Galileaan, ja hän kohtasi Filippos n ja sanoi hänelle, tule minun perässäni. Seuraavana päivänä Jeesus tahtoi lähteä Galileaan; ja hän tapasi Filippuksen ja sanoi hänelle: "Seuraa minua." 44 Mutta hän, siis Filippos, oli Beit-Tsaidasta, Andreos n ja Shimeonin kaupungista. Ja Filippus oli Beetsaidasta, Andreaan ja Pietarin kaupungista. 45 Ja Filippos löysi Nathanielin ja sanoi hänelle, Hänet, josta on kirjoitettu Moshen sanassa, ja profeetoissa, me olemme löytäneet hänet, joka on Jeshua, hän on Josefin poika Natsarethista! (Juutalaisilla oli tähän aikaan odotus, että Messiaan nimi voisi olla Jeshua, moniin kirjoituksiin perustuen, mm. Ps.72:17, johon myöhemmin nimen tilalle raaputettiin Jeshuasta jinnon. Ajin pois, vav pidemmäksi, jolloin saadaan nunsofit, ja shin raaputettiin keskeltä kahtia. Varhaisimmat maininnat Jinnon sanasta ovat 200 -luvulta, rabbi Jannain kirjoituksista. Vieläkin juutalaiset rukoukset ovat täynnä Jeshuaa.) Filippus tapasi Natanaelin ja sanoi hänelle: "Me olemme löytäneet sen, josta Mooses laissa ja profeetat ovat kirjoittaneet, Jeesuksen, Joosefin pojan, Nasaretista." 46 Nathaniel sanoi hänelle, voiko Natsarethista olla mitään hyvää? Filippos sanoi hänelle, tule ja katso! Natanael sanoi hänelle: "Voiko Nasaretista tulla mitään hyvää?" Filippus sanoi hänelle: "Tule ja katso." 47 Ja Jeshua näki Nathanielin, kun hän tuli hänen luokseen, ja sanoi hänestä, katso, todellinen Israelin poika, jossa ei ole petollisuutta! (Todellinen Israelin poika >> oikea israelilainen. Petollisuus >> vilppi.) Jeesus näki Natanaelin tulevan tykönsä ja sanoi hänestä: "Katso, oikea israelilainen, jossa ei vilppiä ole!" 48 Nathaniel sanoi hänelle, mistä sinä minut tunnet? Jeshua sanoi hänelle, kun Filippos ei vielä kutsunut sinua, ollessasi viikunapuun alla, minä näin sinut. (Täällä on pakko olla puun alla varjossa kuumuuden tähden.) Natanael sanoi hänelle: "Mistä minut tunnet?" Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Ennenkuin Filippus sinua kutsui, kun olit viikunapuun alla, näin minä sinut." 49 Nathaniel vastasi ja sanoi hänelle, minun rabbini, sinä olet hän, Jumalan poika, sinä olet se Israelin kuningas! 8

9 Natanael vastasi ja sanoi hänelle: "Rabbi, sinä olet Jumalan Poika, sinä olet Israelin kuningas." 50 Jeshua sanoi hänelle, koska minä sanoin sinulle, että minä näin sinut viikunapuun alla, sinä uskot, että olet näkevä suurempia kuin nämä muut. Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Sentähden, että minä sanoin sinulle: 'minä näin sinut viikunapuun alla', sinä uskot. Sinä saat nähdä suurempia, kuin nämä ovat." 51 Hän sanoi hänelle, amen, amen, minä sanon teille, että tästä lähtien te tulette näkemään taivaat avoimina, ja Jumalan enkelien nousevan ja laskeutuvan Ihmisen Pojan luokse. (Luokse >> päälle. Taivaat avoimina >> Taivas avoinna.) Ja hän sanoi hänelle: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: te saatte nähdä taivaan avoinna ja Jumalan enkelien nousevan ylös ja laskeutuvan alas Ihmisen Pojan päälle." 2 luku 1 Ja sinä päivänä, joka oli kolmas, oli hääjuhla Katna ssa, Galilean kaupungissa, ja Jeshuan äiti oli siellä. (Katna on vähäinen, pieni. Sen voisi kääntää myös, että hääjuhla oli siinä Galilean pikkukylässä.) Ja kolmantena päivänä oli häät Galilean Kaanassa, ja Jeesuksen äiti oli siellä. 2 Ja myös hän, Jeshua, ja hänen oppilaansa, olivat kutsuttuja siihen hääjuhlaan. (Hääjuhla >> Häät.) Ja myös Jeesus ja hänen opetuslapsensa olivat kutsutut häihin. 3 Ja viini oli loppu, ja hänen äitinsä sanoi hänelle, Jeshualle, heillä ei ole viiniä. Ja kun viini loppui, sanoi Jeesuksen äiti hänelle: "Heillä ei ole viiniä." 4 Jeshua sanoi hänelle, mikä sinulla on? Minun aikani ei ole vielä tullut. (Kysymys on aramean kielen sanonta, esim Legio käyttää samaa Markuksen evankeliumissa.) (Mikä sinulla on >> mitä sinä tahdot minusta, vaimo.) Jeesus sanoi hänelle: "Mitä sinä tahdot minusta, vaimo? Minun aikani ei ole vielä tullut." 5 Hänen äitinsä sanoi palvelijoille, mitä hän teille sanoo, se tehkää. 9

10 (Palvelija on tässä sama sana kuin seurakuntapalvelija, tai seurakunnan työntekijä.) Hänen äitinsä sanoi palvelijoille: "Mitä hän teille sanoo, se tehkää." 6 Mutta siellä oli kuusi kivistä vesiastiaa, jotka oli laitettu juutalaisten puhdistautumisia varten, joihin mahtui jokaiseen kaksi tai kolme mitallista. (Jotka oli laitettu puuttuu kreikasta.) Niin oli siinä juutalaisten puhdistamistavan mukaan kuusi kivistä vesiastiaa, kukin kahden tai kolmen mitan vetoinen. 7 Jeshua sanoi heille, täyttäkää ne astiat vedellä. Ja he täyttivät ne, yläreunaan saakka. Jeesus sanoi heille: "Täyttäkää astiat vedellä." Ja he täyttivät ne reunoja myöten. 8 Hän sanoi heille, ammentakaa siitä, ja viekää juhlan johtajalle. Ja he veivät. (Juhlan johtaja >> edeskäyvä. Samalla tavalla seuraavassa jakeessa.) Ja hän sanoi heille: "Ammentakaa nyt ja viekää edeskäyvälle." Ja he veivät. 9 Ja kun hän, juhlan johtaja, maistoi vettä, se olikin viiniä, eikä hän tiennyt, mistä se oli tullut. Mutta ne palvelijat tiesivät, että he olivat täyttäneet ne vedellä. Juhlan johtaja kutsui sulhasen paikalle. Mutta kun edeskäypä maistoi vettä, joka oli muuttunut viiniksi, eikä tiennyt, mistä se oli tullut - mutta palvelijat, jotka veden olivat ammentaneet, tiesivät sen - kutsui edeskäypä yljän 10 Ja hän sanoi hänelle, kaikki ihmiset tarjoavat ensin hyvää viiniä, ja kun on juotu, sen jälkeen sellaista, joka on huonompaa, mutta sinä olet säästänyt hyvää viiniä tähän saakka! (Juoda >> juopua. Aramea ei kerro juopumisesta, vaan juomisesta.) ja sanoi hänelle: "Jokainen panee ensin esille hyvän viinin ja sitten, kun juopuvat, huonomman. Sinä olet säästänyt hyvän viinin tähän asti." 11 Tämä oli ensimmäinen merkki, se, jonka Jeshua teki Galilean Katnassa, ja ilmoitti kirkkautensa ja hänen oppilaansa uskoivat hänen kauttaan. (Messiaan merkkinä ilmoitettu tapaus, mutta en ole nähnyt rabbiinisessa kirjallisuudessa aiheesta mitään mainintaa. Aina on tietysti olemassa mahdollisuus, että tällainen merkki olisi jätetty pois heidän kirjoituksistaan kristinuskon ensimmäisinä vuosisatoina, antisemitismin seurausten tähden. Joh.20:30 arameassa puhuu siitä, että koko tämä kirja on näistä Messiaan merkeistä.) 10

11 (Merkki >> tunnusteko. Hänen kauttaan >> häneen.) Tämän ensimmäisen tunnustekonsa Jeesus teki Galilean Kaanassa ja ilmoitti kirkkautensa; ja hänen opetuslapsensa uskoivat häneen. 12 Tämän jälkeen hän meni alas Kefar-Nahumiin, hän ja hänen äitinsä ja veljensä ja oppilaansa, ja he olivat siellä ne muutamat päivät. (Sanamuoto on sellainen, että kyseessä on sellaiset päivät, jotka lukijan pitäisi tietää.) (Olivat ne muutamat päivät >> eivät viipyneet monta päivää.) Sen jälkeen hän meni alas Kapernaumiin, hän ja hänen äitinsä ja veljensä ja opetuslapsensa; ja siellä he eivät viipyneet monta päivää. 13 Ja juutalaisten pääsiäinen oli lähestymässä, ja Jeshua meni ylös Jerusalemiin. Ja juutalaisten pääsiäinen oli lähellä, ja Jeesus meni ylös Jerusalemiin. 14 Ja hän havaitsi temppelissä olevan lampaiden ja karitsojen ja kyyhkysten myyjiä, ja rahanvaihtajia, jotka istuivat. (Temppelissä ei saanut istua muu kuin Israelin kuningas. Mark.12:41 Jeesus itse istuu. Johannes mainitsee heidän istuneen juuri tästä syystä. Raamatussa jokaisella sanalla on merkitys.) (Havaitsi temppelissä >> tapasi pyhäkössä. Karitsa >> härkä. Arameassa ei mainita härkiä, ei tässä eikä muuallakaan. Tilalla on karitsat.) Niin hän tapasi pyhäkössä ne, jotka myivät härkiä ja lampaita ja kyyhkysiä, ja rahanvaihtajat istumassa. 15 Ja hän teki köydestä ruoskan, ja ajoi temppelistä ulos heidät kaikki, ja karitsat ja lampaat ja rahanvaihtajat, ja heitti pois heidän rahansa ja kaatoi heidän pöytänsä. (Köysi >> nuorat. Temppeli >> pyhäkkö. Karitsat >> härät. Aramean mukaan karitsat ja rahanvaihtajat ajettiin ulos. Kreikka ei kerro tätä. Heittää pois >> kaataa maahan. Kaataa >> työntää kumoon.) Ja hän teki nuorista ruoskan ja ajoi ulos pyhäköstä heidät kaikki lampaineen ja härkineen ja kaasi vaihtajain rahat maahan ja työnsi heidän pöytänsä kumoon. 16 Ja hän sanoi niille, jotka myivät kyyhkysiä, viekää nämä pois täältä, älkääkä tehkö minun isäni talosta kauppapaikkaa! (Talo >> huone.) Ja hän sanoi kyyhkysten myyjille: "Viekää pois nämä täältä. Älkää tehkö minun Isäni huonetta markkinahuoneeksi." 11

12 17 Ja hänen oppilaansa muistivat kirjoitetun, että sinun huoneesi kiivaus on minut kuluttanut. Silloin hänen opetuslapsensa muistivat, että on kirjoitettu: "Kiivaus sinun huoneesi puolesta kuluttaa minut." 18 Mutta juutalaiset vastasivat ja sanoivat hänelle, minkä merkin sinä näytät meille, kun sinä näitä teet? Niin juutalaiset vastasivat ja sanoivat hänelle: "Minkä merkin sinä näytät meille, koska näitä teet?" 19 Jeshua vastasi ja sanoi heille, hajottakaa tämä temppeli, ja minä nostan sen ylös kolmessa päivässä. (Nostaa ylös >> pystyttää.) Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Hajottakaa maahan tämä temppeli, niin minä pystytän sen kolmessa päivässä." 20 Juutalaiset sanoivat hänelle, 46 vuotta tätä temppeliä on rakennettu, ja sinäkö nostat sen pystyyn kolmessa päivässä? Niin juutalaiset sanoivat: "Neljäkymmentä kuusi vuotta on tätä temppeliä rakennettu, ja sinäkö pystytät sen kolmessa päivässä?" 21 Mutta hän puhui oman ruumiinsa temppelistä. Mutta hän puhui ruumiinsa temppelistä. 22 Mutta kun hän oli noussut kuolleista, hänen oppilaansa muistivat hänen sanoneen tämän, ja he uskoivat kirjoituksiin ja sanoihin, jotka Jeshua sanoi. (Kirjoitukset >> Raamattu. Raamattu tarkoittaa kirjoituksia.) Kun hän sitten oli noussut kuolleista, muistivat hänen opetuslapsensa, että hän oli tämän sanonut; ja he uskoivat Raamatun ja sen sanan, jonka Jeesus oli sanonut. 23 Mutta kun hän, Jeshua, oli Jerusalemissa pääsiäisenä, juhlassa, monet uskoivat hänen kauttaan, kun näkivät niitä merkkejä, joita hän teki. (Juhlassa >> juhlan aikana. Merkit >> tunnusteot.) Mutta kun hän oli Jerusalemissa pääsiäisenä, juhlan aikana, uskoivat monet hänen nimeensä, nähdessään hänen tunnustekonsa, jotka hän teki. 24 Mutta hän, Jeshua, ei uskonut itseään heille, koska hän tunsi jokaisen. 12

13 Mutta Jeesus itse ei uskonut itseänsä heille, sentähden että hän tunsi kaikki 25 Eikä hän tarvinnut ketään todistamaan hänestä kaikista ihmisistä, sillä hän tiesi, mitä ihmisessä oli. eikä tarvinnut kenenkään todistusta ihmisestä, sillä hän tiesi itse, mitä ihmisessä on. 3 luku 1 Mutta siellä oli yksi mies fariseuksista, Nikodemos nimeltään. Hän oli se juutalaisten johtaja. (Nikodemos ben Gurion oli yksi Jerusalemin varakkaimmista miehistä. Tästä miehestä myös Israelin ensimmäinen pääministeri David otti sukunimensä. Ruhtinas, arkhon, on sama sana kreikassakin.) (Johtaja >> hallitusmies. Alkutekstin mukaan johtaja on sanatarkasti ruhtinas.) Mutta oli mies, fariseusten joukosta, nimeltä Nikodeemus, juutalaisten hallitusmiehiä. 2 Hän tuli Jeshuan luokse yöllä ja sanoi hänelle, rabbi, me tiedämme, että sinä olet Jumalan lähettämä opettaja, sillä ei kukaan pysty tekemään näitä merkkejä, joita sinä teet, ellei Jumala ole hänen kanssaan. (Lähettämä puuttuu kreikasta. Merkit >> tunnusteot.) Hän tuli Jeesuksen tykö yöllä ja sanoi hänelle: "Rabbi, me tiedämme, että sinun opettajaksi tulemisesi on Jumalasta, sillä ei kukaan voi tehdä niitä tunnustekoja, joita sinä teet, ellei Jumala ole hänen kanssansa." 3 Jeshua vastasi ja sanoi hänelle, amen, amen, minä sanon sinulle, että jos ihminen ei synny ylhäältä, hän ei voi nähdä Jumalan kuningaskuntaa. (Arameassa ei ole uudesti syntymistä, pelkästään ylhäältä syntyminen. Lisäksi arameassa kuningaskunta, kreikassa valtakunta. Sama ero kaikissa kirjoituksissa. Jeshua on kuningas.) Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa." 4 Nikodemos sanoi hänelle, kuinka vanha mies pystyy syntymään, kuinka hän pystyisi menemään taas äitinsä kohtuun uudestaan, ja syntymään? Nikodeemus sanoi hänelle: "Kuinka voi ihminen vanhana syntyä? Eihän hän voi jälleen mennä äitinsä kohtuun ja syntyä?" 13

14 5 Jeshua vastasi ja sanoi hänelle, amen, amen, minä sanon sinulle, että jos ihminen ei ole synnytetty vedestä ja hengestä, ei hän voi päästä sisään Jumalan kuningaskuntaan. (Synnytetty >> syntyä. Kaikki uskovat ovat Jumalan synnyttämiä, seuraava jae selittää tätä asiaa. Kuningaskunta >> valtakunta.) Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan. 6 Joka syntyy lihasta, on lihaa, ja joka syntyy hengestä, on henkeä. Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki. 7 Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle, että teidän täytyy syntyä ylhäältä. (Sama kuin edellä jakeessa 3:3. Arameassa ei ole uudesti syntymistä. Kun ajatellaan tämän päivän kielen kielikuvia, niin usein arkikielessä kuulee sanonnan, että hän on kuin uudesti syntynyt. Voidaan sanoa varmasti, että nämä kreikan käännöksestä saadut sanat ovat sanonnan alkulähde. Mutta koskaan maallisessa kielenkäytössä ei ole sellaista sanontaa, että hän on kuin ylhäältä syntynyt! Ei voi olla, koska näissä sanoissa voidaan tuntea Jumalan vaikutus. On tärkeää, että käytämme niitä sanoja, joita Jumala on antanut meille. Emme saa sotkea meille uskottua toivon sanomaa väärillä sanoilla, jos olemme tietoisia asiasta.) Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudesti, ylhäältä. 8 Tuuli puhaltaa, missä tahtoo, ja sinä kuulet sen äänen, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne menee. Sellainen on jokainen, joka syntyy hengestä. (Ääni >> humina.) Tuuli puhaltaa, missä tahtoo, ja sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee; niin on jokaisen, joka on Hengestä syntynyt." 9 Nikodemos vastasi ja sanoi hänelle, kuinka nämä voivat tapahtua? Nikodeemus vastasi ja sanoi hänelle: "Kuinka tämä voi tapahtua?" 10 Jeshua vastasi ja sanoi hänelle, sinä olet Israelin opettaja, etkä sinä tiedä näitä? Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Sinä olet Israelin opettaja etkä tätä tiedä! 11 Amen, amen minä sanon sinulle, että me puhumme sitä, mitä me tiedämme, ja ne asiat, joita me näemme, me todistamme, ettekä te ota vastaan meidän todistustamme. 14

15 Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: me puhumme, mitä tiedämme, ja todistamme, mitä olemme nähneet, ettekä te ota vastaan meidän todistustamme. 12 Jos minä olen puhunut teille siitä, joka on maassa, ettekä te usko, kuinka te uskoisitte minua, jos sanon siitä, mikä on taivaissa? (Siitä joka on maassa >> maallista. Siitä mikä on taivaissa >> taivaallista.) Jos ette usko, kun minä puhun teille maallisista, kuinka te uskoisitte, jos minä puhun teille taivaallisista? 13 Eikä kukaan ole noussut taivaisiin, paitsi hän, joka tuli alas taivaista, se ihmisen poika Hän, joka on taivaissa. (Arameassa taivas monikkomuodossa taivaisiin, taivaista ja taivaissa. Kreikassa vastaavat sanat yksikkömuodossa. Samat erot toistuvat myös muissa kirjoituksissa.) Ei kukaan ole noussut ylös taivaaseen, paitsi hän, joka taivaasta tuli alas, Ihmisen Poika, joka on taivaassa. 14 Ja samoin kun Moshe korotti käärmeen erämaassa, samoin tulee Ihmisen Poika korotetuksi. (Käärme on tässä vähän erikoinen sana, sehän on kuin se elävä. 7x UT; Matt.7:10, Luuk.11:11, 2Kor.11:3...) Ja niinkuin Mooses ylensi käärmeen erämaassa, niin pitää Ihmisen Poika ylennettämän, 15 Että jokainen, joka uskoo hänen kauttaan, ei hukkuisi, vaan hänelle olisi iankaikkinen elämä. (Ei hukkuisi puuttuu kreikasta. Aramean alkukielessä sana on sanatarkasti ei katoaisi.) että jokaisella, joka häneen uskoo, olisi iankaikkinen elämä. 16 Sillä tavalla Jumala rakastaa maailmaa, että samoin hän antaa ainoan poikansa, että jokainen, joka uskoo hänen kauttaan, ei hukkuisi, vaan hänelle olisi iankaikkinen elämä. (Näissä molemmissa jakeissa uskoo häneen tai hänen kauttaan ovat molemmat kieliopillisesti oikeita lukutapoja.) Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. 17 Sillä ei Jumala lähettänyt poikansa maailmaan, että hän tuomitsisi maailman, vaan että maailma saisi elää hänen kätensä kautta. 15

16 (Saisi elää >> pelastuisi. Pelastuisi mihin? Eikö elämään! Tämä sama ero on kaikissa kirjoituksissa. Lisäksi kreikan lopusta puuttuu hänen kätensä.) Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi. 18 Joka uskoo hänen kauttaan, häntä ei tuomita, ja joka ei usko, hän on jo valmiiksi tuomittu, kun hän ei usko hänen nimensä kautta, joka on Jumalan ainoa poika. (Valmiiksi sana puuttuu kreikasta.) Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen. 19 Mutta tämä on se tuomio, että valkeus on tullut maailmaan, ja ihmislapset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valkeutta, sillä ne heidän tekonsa olivat pahoja. Mutta tämä on tuomio, että valkeus on tullut maailmaan, ja ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valkeutta; sillä heidän tekonsa olivat pahat. 20 Sillä jokainen, joka tekee inhottavuuksia, inhoaa sitä valkeutta, eikä tule valkeuteen, etteivät heidän tekonsa syyttäisi. (Etteivät heidän tekonsa syyttäisi >> ettei hänen tekojansa nuhdeltaisi. Ero on se, että edellisessä teot syyttävät, jälkimmäisessä joku on nuhtelijana tekojen tähden. Tämän jakeen sanoma on se, että pahaa tehdessään ihminen samalla ottaa etäisyyttä valkeuteen, aramean mukaan inhoaa Jumalaa. Mutta tullessaan valkeuteen Jumalan luo nämä pahat teot tulevat mieleen eli ne syyttävät ihmistä.) Sillä jokainen, joka pahaa tekee, vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen, ettei hänen tekojansa nuhdeltaisi. 21 Mutta hän, joka tekee totuutta, tulee sen valkeuden luokse, että hänen tekonsa tulisivat tunnetuiksi että ne tapahtuisivat Jumalan kautta. Mutta joka totuuden tekee, se tulee valkeuteen, että hänen tekonsa tulisivat julki, sillä ne ovat Jumalassa tehdyt." 22 Näiden jälkeen Jeshua ja hänen oppilaansa tulivat Jehud n maahan; ja hän palasi sinne heidän kanssaan, ja kastoi. (Maa >> maaseutu. Palasi sinne >> oleskeli siellä.) Sen jälkeen Jeesus meni opetuslapsineen Juudean maaseudulle ja oleskeli siellä heidän kanssaan ja kastoi. 23 Mutta myös Johannan kastoi Ain-Jon ssa, joka on Shalim n vieressä, koska siellä oli vettä. Monia tuli, ja heidät kastettiin. 16

17 (Ain - Jon, kyyhkysen silmä. Shalim on sama kuin Saalem. Psalmi 76:3 ja Melkisedek kuninkaallisen papiston hallituspaikka, vaikka fariseukset käänsivätkin Saalemin usein Jerusalemiksi. Tosefta Berachot mukaan Jerusalemin edellinen nimi oli Tsion, mutta Abramin aikaan siis Shalim.) (Vettä >> paljon vettä. Monia tuli >> Ihmiset tulivat. Heidät kastettiin >> antoivat kastaa itsensä. Miksi kreikassa on sana antoivat, koska kaikki varmaan perustui vapaaehtoisuuteen. Antoivat sana antaa tilaa selityksille.) Mutta Johanneskin kastoi Ainonissa lähellä Salimia, koska siellä oli paljon vettä; ja ihmiset tulivat ja antoivat kastaa itsensä. 24 Sillä Johannan ei vielä ollut pudotettu vankilaan. (Tässä tulee näkyviin se ajatus, että vankeja säilytettiin maanalaisessa kammiossa, maan povessa.) (Pudotettu >> heitetty.) Sillä Johannesta ei vielä oltu heitetty vankeuteen. 25 Mutta yhdelle Johannan n oppilaista tuli väittelyä yhden juutalaisen kanssa, puhdistautumisesta. (Yksi oppilas >> opetuslapset.) Niin Johanneksen opetuslapset rupesivat väittelemään erään juutalaisen kanssa puhdistuksesta. 26 Ja he tulivat Johannan n luokse ja sanoivat hänelle, herramme, hän, joka oli sinun kanssasi Jordanan n rantapenkereellä, josta sinä todistit, katso, myös hän kastaa ja monet tulevat hänen luokseen. (Herramme >> rabbi. Rantapenkereellä >> tuolla puolella.) Ja he tulivat Johanneksen luo ja sanoivat hänelle: "Rabbi, se, joka oli sinun kanssasi Jordanin tuolla puolella ja josta sinä olet todistanut, katso, hän kastaa, ja kaikki menevät hänen tykönsä." 27 Johannan vastasi ja sanoi heille, ei kukaan voi saada mitään oman sielunsa tahdosta, ellei hänelle ole annettu taivaista. (Saada >> ottaa. Taivaista >> taivaasta.) Johannes vastasi ja sanoi: "Ei ihminen voi ottaa mitään, ellei hänelle anneta taivaasta. 28 Te olette minun todistajiani, että minä sanoin, että minä en ole Messias, vaan minä olen se, joka on lähetetty hänen edellään. 17

18 Te olette itse minun todistajani, että minä sanoin: en minä ole Kristus, vaan minä olen hänen edellänsä lähetetty. 29 Jolla on morsian, on sulhanen. Mutta hän, sulhasen ystävä, joka seisoo ja kuuntelee häntä, iloitsee valtavalla ilolla sulhasen äänen tähden. Sen tähden, katso, tämä minun iloni on täyttynyt. Jolla on morsian, se on ylkä; mutta yljän ystävä, joka seisoo ja kuuntelee häntä, iloitsee suuresti yljän äänestä. Tämä minun iloni on nyt tullut täydelliseksi. 30 Hänen tulee suurentua ja minun vähentyä. Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä. 31 Sillä hän, joka tuli ylhäältä, on yli kaikkien, ja hän, joka on maasta, hän on maasta ja puhuu sitä, mikä on maasta. Hän, joka tuli taivaista, on yli kaikkien. Hän, joka ylhäältä tulee, on yli kaikkien. Joka on syntyisin maasta, se on maasta, ja maasta on, mitä hän puhuu; hän, joka taivaasta tulee, on yli kaikkien. 32 Ja hän todistaa siitä, mitä on nähnyt ja kuullut, eikä kukaan ota hänen todistustaan vastaan. Ja mitä hän on nähnyt ja kuullut, sitä hän todistaa; ja hänen todistustansa ei kukaan ota vastaan. 33 Mutta joka ottaa vastaan hänen todistuksensa, ymmärtää, että Jumala on se totuus. (Ymmärtää >> se sinetillä vahvistaa. Mistä sinetillä vahvistaminen on tullut, eihän sitä ymmärrä? Vuoden -92 käännöksessä vastaava sana on tunnustaa. Ymmärtää ja tunnustaa ovat eri asioita käännöksessä loppusanat ovat Jumala puhuu totta. Jumala on totuus on eri asia. Minä, minä olen se tie, ja se totuus, ja se elämä. Joh.14:6 ) Joka ottaa vastaan hänen todistuksensa, se sinetillä vahvistaa, että Jumala on totinen. 34 Sillä se, jonka Jumala on lähettänyt, puhuu Jumalan sanoja, sillä Jumala ei anna henkeä mitalla. Sillä hän, jonka Jumala on lähettänyt, puhuu Jumalan sanoja; sillä ei Jumala anna Henkeä mitalla. 35 Isä rakastaa poikaa, ja on antanut kaiken hänen käsiinsä. Isä rakastaa Poikaa ja on antanut kaikki hänen käteensä. 36 Joka uskoo pojan kautta, hänellä on iankaikkinen elämä, ja joka ei poikaa tottele, ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha on pysyvä häntä vastaan. 18

19 (Häntä vastaan >> hänen päällänsä.) Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä." 4 luku 1 Mutta Jeshua tiesi, että fariseukset olivat kuulleet hänen tekevän monia oppilaita, ja kastavan enemmän kuin Johannan. (Jeshua >> Herra. Monia puuttuu kreikasta.) Kun nyt Herra sai tietää fariseusten kuulleen, että Jeesus teki opetuslapsiksi ja kastoi useampia kuin Johannes 2 Kuitenkaan hän, Jeshua, ei kastanut, vaan hänen oppilaansa. - vaikka Jeesus ei itse kastanut, vaan hänen opetuslapsensa - 3 Ja hän poistui Jehud sta ja meni taas Galileaan. (Poistua >> jättää.) jätti hän Juudean ja meni taas Galileaan. 4 Mutta hänen oli pakko tulla kulkemaan Shamarian huoneen kautta. (Shamarian huone >> Samaria.) Mutta hänen oli kuljettava Samarian kautta. 5 Ja hän tuli samarialaiseen kaupunkiin, jota kutsutaan Shikar, sen kylän vierelle, jonka Jakob oli antanut pojalleen Josefille. (Nimi Shikar merkitsee myös jonkinlaista juomista, tai janon sammuttamista.) (Shikar, sen kylän vierelle >> Sykar, lähellä sitä maa-aluetta.) Niin hän tuli Sykar nimiseen Samarian kaupunkiin, joka on lähellä sitä maa-aluetta, minkä Jaakob oli antanut pojalleen Joosefille. 6 Ja siellä oli se Jakobin vesilähde. Mutta hän, Jeshua, oli väsynyt matkan vaivoista, ja hän istui lähteelle, ja oli kuudes hetki. (Vesilähde >> lähde.) 19

20 Ja siellä oli Jaakobin lähde. Kun nyt Jeesus oli matkasta väsynyt, istui hän lähteen reunalle. Ja oli noin kuudes hetki. 7 Ja Samariasta tuli vaimo ammentamaan vettä, ja Jeshua sanoi hänelle, annatko minulle vettä juotavaksi? (Pyyntö, ei käskymuoto. Suomalaisessa vain anna minulle juoda. Myös jae yhdeksän viittaa kysymykseen.) (Samariasta >> Samarian nainen. Vesi puuttuu kreikasta.) Niin tuli eräs Samarian nainen ammentamaan vettä. Jeesus sanoi hänelle: "Anna minulle juoda." 8 Sillä hänen oppilaansa olivat menneet sinne kaupunkiin, että ostaisivat heille elintarvikkeita. (Aramean alkutekstissä elintarvikkeet on sanatarkasti tarpeita.) Sillä hänen opetuslapsensa olivat lähteneet kaupunkiin ruokaa ostamaan. 9 Se samarialainen vaimo sanoi hänelle, kuinka sinä, juutalainen, pyydät juotavaa minulta, joka olen samarialainen nainen? Sillä eiväthän juutalaiset keskustele samarialaisten kanssa? (Keskustella tai seurustella, tarkoittanee samaa asiaa.) Niin Samarian nainen sanoi hänelle: "Kuinka sinä, joka olet juutalainen, pyydät juotavaa minulta, samarialaiselta naiselta?" Sillä juutalaiset eivät seurustele samarialaisten kanssa. 10 Jeshua vastasi ja sanoi hänelle, jos sinä vain tietäisit sen Jumalan lahjan, ja kuka on tämä, joka sinulle sanoi, antaisitko minulle juoda, sinä olisit pyytänyt siitä, mitä hänellä on ja hän antaa sinulle elävää vettä. (Aikamuodot poikkeavat toisistaan.) Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jos sinä tietäisit Jumalan lahjan, ja kuka se on, joka sinulle sanoo: 'Anna minulle juoda', niin sinä pyytäisit häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä." 11 Se vaimo sanoi hänelle, herrani, eihän sinulla ole vesiastiaa, ja kaivo on syvä. Mistä sinulla se elävä vesi on? (Vesiastia >> ammennusastia.) Nainen sanoi hänelle: "Herra, eipä sinulla ole ammennusastiaa, ja kaivo on syvä; mistä sinulla sitten on se elävä vesi? 20

21 12 Oletko sinä suurempi kuin meidän isämme Jakob, hän, joka antoi meille tämän kaivon, ja hän joi siitä, ja hänen lapsensa ja laumansa? (Midrash Rabbah ja muutkin kertovat, kuinka Jakob sai veden nousemaan sen kaivon pintaan, eikä tarvinnut ammentaa syvältä. Nainen ajattelee Jeesuksen tekevän saman, mutta vielä paremmin, että se vesi virtaa kaivosta ulos. Elävä vesi merkitsee myös virtaavaa vettä.) (Lapsensa >> poikansa. Laumansa >> karjansa.) Et kai sinä ole suurempi kuin meidän isämme Jaakob, joka antoi meille tämän kaivon ja joi siitä, hän itse sekä hänen poikansa ja karjansa?" 13 Jeshua vastasi ja sanoi hänelle, jokainen, joka juo näistä vesistä, janoaa taas (Näistä vesistä >> tätä vettä.) Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jokainen, joka juo tätä vettä, janoaa jälleen, 14 Mutta jokainen, joka juo siitä vedestä, jota minä hänelle tarjoan, ei janoa iankaikkisesti, vaan ne vedet, joita minä hänelle annan, ovat oleva hänelle sen veden lähteenä, joka on iankaikkista elämää varten. mutta joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, se ei ikinä janoa; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään." 15 Se vaimo sanoi hänelle, herrani, anna minulle siitä vedestä, etten minä taas janoa, enkä minä tästä tulisikaan ammentamaan. Nainen sanoi hänelle: "Herra, anna minulle sitä vettä, ettei minun tulisi jano eikä minun tarvitsisi käydä täällä ammentamassa." 16 Jeshua sanoi hänelle, mene, kutsu aviomiehesi ja tule tänne. (Aviomies >> mies. Sama ero seuraavissa jakeissa 17 ja 18.) Jeesus sanoi hänelle: "Mene, kutsu miehesi ja tule tänne." 17 Hän sanoi hänelle, ei minulla ole aviomiestä. Jeshua sanoi hänelle, sinä sanoit kauniisti, ettei minulla ole aviomiestä. Nainen vastasi ja sanoi: "Ei minulla ole miestä." Jeesus sanoi hänelle: "Oikein sinä sanoit: 'Ei minulla ole miestä', 18 Sillä viisi aviomiestä sinulla oli, ja tämä, joka sinulla nyt on, ei ole sinun aviomiehesi. Tässä puhuit totta. sillä viisi miestä sinulla on ollut, ja se, joka sinulla nyt on, ei ole sinun miehesi; siinä sanoit totuuden." 21

22 19 Se vaimo sanoi hänelle, herrani, minä näen, että sinä olet profeetta. Nainen sanoi hänelle: "Herra, minä näen, että sinä olet profeetta. 20 Meidän isämme palvovat tällä vuorella, ja te sanotte, että Jerusalemissa on se paikka, jossa täytyy palvoa. (Kaivo on siunauksen ja kirouksen vuoren välissä; Garissim, siunauksen vuori oli rukouspaikkana.) (Palvoa >> kumartaen rukoilla. Eikö palvomiseen liity käsien kohottaminen enemmän kuin kumartaminen?) Meidän isämme ovat kumartaen rukoilleet tällä vuorella; ja te sanotte, että Jerusalemissa on se paikka, jossa tulee kumartaen rukoilla." 21 Jeshua sanoi hänelle, vaimo, usko minua, että tulee aika, kun te ette palvo isää tällä vuorella, ettekä edes Jerusalemissa. (Palvoa >> rukoilla.) Jeesus sanoi hänelle: "Vaimo, usko minua! Tulee aika, jolloin ette rukoile Isää tällä vuorella ettekä Jerusalemissa. 22 Te palvotte sellaista, mitä te ette tunne, mutta me palvomme, sillä me tunnemme, että elämä on juutalaisista. (Viimeisen sanan perusteella elämä voi olla tässä monikossa. Elämät ovat juutalaisista.) (Palvoa >> kumartaa. Ja sitten se kaikissa kirjoituksissa oleva ero: arameassa elämä, kreikassa pelastus.) Te kumarratte sitä, mitä ette tunne; me kumarramme sitä, minkä me tunnemme. Sillä pelastus on juutalaisista. 23 Vaan tulee hetki, ja nyt on, kun isää palvotaan totuuden mukaan, hengessä ja totuudessa, sillä tällaisia palvojia hän, Isä, etsii. (Isää palvotaan totuuden mukaan >> totiset rukoilijat rukoilevat isää. Tässä on iso käännösero! Lisäksi Etsiä >> tahtoa.) Mutta tulee aika ja on jo, jolloin totiset rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa; sillä senkaltaisia rukoilijoita myös Isä tahtoo. 24 Sillä hän, Jumala, on henki, ja niiden, jotka häntä palvovat, täytyy palvoa hengessä ja totuudessa. 22

23 (Palvoa >> rukoilla.) Jumala on Henki; ja jotka häntä rukoilevat, niiden tulee rukoilla hengessä ja totuudessa." 25 Se vaimo sanoi hänelle, minä tiedän, että Messias tulee, ja kun hän tulee, hän opettaa meille kaiken. (Tässä on hyvä esimerkki siitä, että kreikka on käännetty arameasta, tämä kirjoitus itsessään todistaa siitä! Messias on arameaa ja Kristus on kreikan muunnos aramean käännöksestä. Aramea: Messias tulee. Kreikka: Messias on tuleva, hän, jota sanotaan Kristukseksi. Lisäksi Opettaa >> ilmoittaa. Jo aiemmin kirjoitukset itsessään ilmaisevat jakeissa 1:41-42, että kreikka on käännös arameasta.) Nainen sanoi hänelle: "Minä tiedän, että Messias on tuleva, hän, jota sanotaan Kristukseksi; kun hän tulee, ilmoittaa hän meille kaikki." 26 Jeshua sanoi hänelle, minä, minä se olen, minä, joka puhun sinun kanssasi. (Minä, minä on ilmaisu, jota ei voi kääntää. Se tarkoittaa Jumalaa. Kreikasta tämä ilmaisu puuttuu.) Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen se, minä, joka puhun sinun kanssasi." 27 Ja hänen puhuessaan tulivat hänen oppilaansa, ja ihmettelivät, että hän puhui vaimon kanssa, mutta kukaan ei sanonut, että mitä haet tai miksi sinä hänen kanssaan puhut. (Midrash Tanchuma ilmoittaa, että juutalaisen, erityisesti opettajan, puhutellessa vierasta vaimoa, kahden tai kolmen todistajan on kysyttävä tuo kysymys, miksi sinä hänen kanssaan puhut sanasta sanaan juuri noin.) (Ja hänen puhuessaan >> Samassa. Mitä haet >> mitä pyydät. Lisäksi kääntäjän valaiseva selitys edellä puhumisesta.) Samassa hänen opetuslapsensa tulivat; ja he ihmettelivät, että hän puhui naisen kanssa. Kuitenkaan ei kukaan sanonut: "Mitä pyydät?" tai: "Mitä puhelet hänen kanssaan?" 28 Ja vaimo jätti ruukkunsa ja meni kaupunkiin, ja sanoi ihmisille, (Ruukku >> vesiastia. Vettä kannettiin ruukuissa.) Niin nainen jätti vesiastiansa ja meni kaupunkiin ja sanoi ihmisille: 29 Tulkaa, katsokaa miestä, joka kertoi minulle kaiken, mitä olen tehnyt, onko hän se Messias? "Tulkaa katsomaan miestä, joka on sanonut minulle kaikki, mitä minä olen tehnyt. Eihän se vain liene Kristus?" 23

24 30 Ja ihmiset lähtivät kaupungista ja tulivat hänen luokseen. Niin he lähtivät kaupungista ja menivät hänen luoksensa. 31 Ja näiden tapahtuessa hänen oppilaansa pyysivät häntä ja sanoivat hänelle, rabbimme, syö. (La as ei ole tavallista syömistä (akel) vaan ennemmin hidasta pureskelemista. Yleensä verbiä käytetään pääsiäislampaan yhteydessä.) Sillävälin opetuslapset pyysivät häntä sanoen: "Rabbi, syö!" 32 Mutta hän sanoi heille, minulla on sellaista ateriaa syötävänä, jota te ette tunne. Mutta hän sanoi heille: "Minulla on syötävänä ruokaa, josta te ette tiedä." 33 Oppilaat sanoivat keskenään, mitä, onkohan joku tuonut hänelle jotain syötävää? Niin opetuslapset sanoivat keskenään: "Lieneekö joku tuonut hänelle syötävää?" 34 Jeshua sanoi heille, minun syötäväni on se, että minä teen hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt, ja saatan päätökseen hänen työnsä. Jeesus sanoi heille: "Minun ruokani on se, että minä teen lähettäjäni tahdon ja täytän hänen tekonsa. 35 Ettekö te sano, että neljän kuukauden jälkeen tulee sadonkorjuu? Katso, minä sanon teille, että kohottakaa silmänne ja katsokaa peltoja, jotka ovat vaaleat, ja jo nyt valmiit sadonkorjuulle. (Valmiit puuttuu kreikasta.) Ettekö sano: 'Vielä on neljä kuukautta, niin elonleikkuu joutuu'? Katso, minä sanon teille: nostakaa silmänne ja katselkaa vainioita, kuinka ne ovat valjenneet leikattaviksi. 36 Ja sellainen, joka niittää, on saava palkan, ja hän kokoaa hedelmää iankaikkista elämää varten, ja kylväjä ja niittäjä saavat iloita yhtenä. Jo nyt saa leikkaaja palkan ja kokoaa hedelmää iankaikkiseen elämään, että kylväjä ja leikkaaja saisivat yhdessä iloita. 37 Sillä tässä on se totuuden sana, että toinen kylvää ja toinen niittää. Sillä tässä on se sana tosi, että toinen on kylväjä, ja leikkaaja toinen. 24

25 38 Minä olen lähettänyt teidät korjaamaan satoa sellaisesta, mistä te ette ole tehneet työtä, sillä toiset ovat tehneet työn, ja te saatte astua sisään heidän vaivannäköönsä. (Korjaamaan satoa >> leikkaaminen. Te saatte astua sisään heidän vaivannäköönsä >> te olette päässeet heidän vaivansa hedelmille. Aramea ei kerro mitään hedelmistä.) Minä olen lähettänyt teidät leikkaamaan sitä, josta te ette ole vaivaa nähneet; toiset ovat vaivan nähneet, ja te olette päässeet heidän vaivansa hedelmille." 39 Mutta monet siitä kaupungista uskoivat häneen, sen Samarian vaimon sanan tähden, joka todisti, että hän on se, joka sanoi minulle kaiken, mitä tein. Ja monet samarialaiset siitä kaupungista uskoivat häneen naisen puheen tähden, kun tämä todisti: "Hän on sanonut minulle kaikki, mitä minä olen tehnyt." 40 Ja kun nämä samarialaiset tulivat hänen luokseen, he pyysivät häntä, että hän olisi heidän luonaan, ja hän olikin heidän luonaan, kaksi päivää. Kun nyt samarialaiset tulivat hänen luoksensa, pyysivät he häntä viipymään heidän luonaan; ja hän viipyi siellä kaksi päivää. 41 Ja monet uskoivat häneen sen hänen sanansa tähden. (Monet >> paljoa useammat.) Ja vielä paljoa useammat uskoivat hänen sanansa tähden, 42 Ja he sanoivat sille vaimolle, että emme me usko tämän sinun sanasi tähden häneen, sillä me olemme kuulleet, ja me tunnemme, että tämä todellakin on se Messias, maailman elämän antaja. (Messias, maailman elämän antaja >> maailman Vapahtaja. Käännökset ovat huomattavan erilaisia. Tieto siitä, kuka antaa elämän maailmalle, jää kokonaan ilmoittamatta tässä jakeessa kreikan kautta.) ja he sanoivat naiselle: "Emme enää usko sinun puheesi tähden, sillä me itse olemme kuulleet ja tiedämme, että tämä totisesti on maailman Vapahtaja." 43 Ja kahden päivän jälkeen Jeshua poistui sieltä, ja meni Galileaan. Mutta niiden kahden päivän kuluttua hän lähti sieltä Galileaan. 44 Sillä hän, Jeshua, todisti, että profeetta ei ole kunnioitettava omassa kaupungissaan. (Kunnioitettava omassa kaupungissa >> arvo omassa isiensä maassa.) 25

26 Sillä Jeesus itse todisti, ettei profeetalla ole arvoa omassa isiensä maassa. 45 Mutta kun hän tuli Galileaan, Galilea otti hänet vastaan, sillä he näkivät ne merkit, kaikki, joita hän teki Jerusalemissa siinä juhlassa, sillä he olivat tulleet myös sille juhlalle. (Ne merkit puuttuu kreikasta.) Kun hän siis tuli Galileaan, ottivat galilealaiset hänet vastaan, koska olivat nähneet kaikki, mitä hän oli tehnyt Jerusalemissa juhlan aikana; sillä hekin olivat tulleet juhlille. 46 Mutta Jeshua tuli taas Galilean Katnaan, missä hän oli tehnyt veden viiniksi, ja Kaper- Nahumissa oli yksi kuninkaan työntekijä, jonka poika oli sairaana. (Työntekijä >> virkamies. Aramean alkukielessä sanatarkasti palvelija.) Niin hän tuli taas Galilean Kaanaan, jossa hän oli tehnyt veden viiniksi. Ja Kapernaumissa oli eräs kuninkaan virkamies, jonka poika sairasti. 47 Tämä kuuli, että Jeshua oli tullut Jehud sta Galileaan, ja meni hänen luokseen ja pyysi häntä, että hän tulisi alas, ja parantaisi hänen poikansa, sillä hän oli lähellä kuolemaa. (Alas puuttuu kokonaan kreikasta. Eikö kreikan kääntäjä ole tuntenut Israelin maantietoa? Juudean alue on ylänköseutua ja Galilean järven ympäristö on jopa merenpinnan alapuolella. Jeshua tuli siis alas! Tämä ilmaisu on jäänyt kreikan kääntäjältä kirjoittamatta, kun ei ole ymmärtänyt sanan merkitystä? Sama ero myös jakeessa 49 ja 51.) Kun hän kuuli Jeesuksen tulleen Juudeasta Galileaan, meni hän hänen luoksensa ja pyysi häntä tulemaan ja parantamaan hänen poikansa; sillä tämä oli kuolemaisillaan. 48 Jeshua sanoi heille, jos te ette näkisi ihmeitä ja merkkejä, ette te uskoisi! Niin Jeesus sanoi hänelle: "Ellette näe merkkejä ja ihmeitä, te ette usko." 49 Se kuninkaan palvelija sanoi hänelle, minun Herrani, tule alas, ettei lapsi ehdi kuolla! (Palvelija >> virkamies.) Kuninkaan virkamies sanoi hänelle: "Herra, tule, ennenkuin minun lapseni kuolee." 50 Jeshua sanoi hänelle, mene, se sinun poikasi elää. Ja se mies uskoi sen sanan kautta, jonka Jeshua sanoi hänelle, ja hän meni. Jeesus sanoi hänelle: "Mene, sinun poikasi elää." Ja mies uskoi sanan, jonka Jeesus sanoi hänelle, ja meni. 26

27 51 Mutta kun hän oli tulossa alas, hänen työntekijänsä kohtasivat hänet, ja antoivat toivoa hänelle ja sanoivat hänelle, sinun poikasi elää. (Hän oli tulossa alas >> hänen ollessaan paluumatkalla. Lisäksi kreikasta puuttuu kokonaan Antoivat toivoa hänelle.) Ja jo hänen ollessaan paluumatkalla hänen palvelijansa kohtasivat hänet ja sanoivat, että hänen poikansa eli. 52 Ja hän kysyi heiltä, mihin aikaan hän parani? He sanoivat hänelle, eilen, seitsemännellä hetkellä kuume jätti hänet. (Parani >> alkoi toipua.) Niin hän tiedusteli heiltä, millä hetkellä hän oli alkanut toipua. Ja he sanoivat hänelle: "Eilen seitsemännellä hetkellä kuume lähti hänestä." 53 Ja hänen isänsä tunsi, että juuri siinä hetkessä Jeshua sanoi hänelle, että sinun poikasi elää, ja hän uskoi, ja koko hänen huonekuntansa. (Jakeessa on aramean vahvin painotus, siksi juuri se hetki. Jada on sydämen tasolla tietämistä.) Niin isä ymmärsi, että se oli tapahtunut sillä hetkellä, jolloin Jeesus oli sanonut hänelle: "Sinun poikasi elää." Ja hän uskoi, hän ja koko hänen huonekuntansa. 54 Tämä oli toinen merkki, jonka Jeshua teki, kun tuli Jehudista Galileaan. (Merkki >> tunnusteko.) Tämä oli taas tunnusteko, toinen, jonka Jeesus teki, tultuaan Juudeasta Galileaan. 5 luku 1 Näiden jälkeen oli juutalaisten juhla, ja Jeshua meni ylös Jerusalemiin. Sen jälkeen oli juutalaisten juhla, ja Jeesus meni ylös Jerusalemiin. 2 Mutta siellä, Jerusalemissa, oli paikka, yksi kastepaikka, jota kutsuttiin hebreaksi Beit-Hesda, ja siinä oli viisi pylväskäytävää. (Paikan nimi on kyllä arameaa, määräinen muoto, laupeuden talo. Jos nimi olisi hebreaa, se olisi Beet Ha - Chesed. Ilman alefia lopussa. Chesed on armoa, johon sisältyy hyviä tekoja. Mutta tähän aikaan arameaa usein kutsuttiin juutalaisessa kirjallisuudessa hebreaksi, ja raamatun hebrea oli pyhä kieli, shon ha - kodesh. Pyhäkön kieli. Pylväskäytävät varmistuivat 27

28 vasta kesällä 2014 arkeologien toimesta, joten mainitsiko Johannes tämän meidän aikaamme varten erikseen?) (Paikka, yksi kastepaikka >> Lammasportin luona lammikko. Myös jakeessa 5:4 samantapainen ero.) Ja Jerusalemissa on Lammasportin luona lammikko, jonka nimi hebreankielellä on Betesda, ja sen reunalla on viisi pylväskäytävää. 3 Ja näissä makasi paljon sellaista kansaa, jotka olivat sairaita ja sokeita, ja rampoja ja kuivettuneita, ja he odottivat sitä veden liikuttamista. (Paljon sellaista kansaa >> suuri joukko. Kansa puuttuu kreikasta. Kuivettuneita >> näivetystautisia.) Niissä makasi suuri joukko sairaita, sokeita, rampoja ja näivetystautisia, jotka odottivat veden liikuttamista. 4 Sillä enkeli laskeutui ajoittain siihen kastepaikkaan, ja liikutti heitä varten sitä vettä, ja sellainen, joka ensimmäisenä laskeutui sen liikuttamisen jälkeen veteen, parani kaikista sairauksista, mitä hänellä oli. (Kastepaikka >> lammikko. Sama ero on myös jakeessa 5:7. Miksi kastepaikka on kreikassa muutettu lammikoksi? Onko tämä tehty tarkoituksella? Katolisen kirkon oppiin joskus 300- luvulta lähtien ei sopinut, että vain uskoon tulleet ottivat upotuskasteen, vaan kristinuskosta tehtiin kaikille sopiva valtion uskonto ja myös kaste muutettiin vedenvaleluksi heti vauvoista lähtien. Apostolien teoista ilmenee, että Jeshuan ylösnousemuksen jälkeen helluntaista alkaen ihmisiä kastettiin uskoontulon jälkeen paljon. Edellä jakeessa 5:2 kerrotaan, että tämä oli yksi kastepaikka. Tästä voi päätellä että kastepaikkoja oli Jerusalemissa useita. Kun Johannes kirjoitti tätä kirjaa, niin silloin uskoontulot ja kastamiset vedessä olivat yleisiä. Ja tästä käytössä olleesta yhdestä kastepaikasta hän kertoo kuvatessaan Jeshuan maanpäällistä elämää, sanoja ja toimintaa.) Ajoittain astui näet enkeli alas lammikkoon ja kuohutti veden. Joka silloin veden kuohuttamisen jälkeen ensimmäisenä siihen astui, se tuli terveeksi, sairastipa mitä tautia tahansa. 5 Mutta siellä oli yksi mies, joka oli ollut sairaudessaan 38 vuotta. Ja siellä oli mies, joka oli sairastanut kolmekymmentä kahdeksan vuotta. 6 Jeshua näki tämän, joka makasi, ja hän tiesi, että hän oli kauan aikaa ollut, ja hän sanoi hänelle, tahdotko sinä, että parantuisit? Kun Jeesus näki hänen siinä makaavan ja tiesi hänen jo kauan aikaa sairastaneen, sanoi hän hänelle: "Tahdotko tulla terveeksi?" 28

29 7 Se sairas vastasi ja sanoi, niin, minun Herrani... minulla ei ole ketään, joka, kun vesi on liikutettu, nostaisi minut tuohon kastepaikkaan, vaan kun minä olen tulossa, toinen on laskeutunut sinne minua ennen. (Niin minun Herrani puuttuu kreikasta. Lisäksi Nostaa >> viedä. Laskeutua >> astua.) Sairas vastasi hänelle: "Herra, minulla ei ole ketään, joka veisi minut lammikkoon, kun vesi on kuohutettu; ja kun minä olen menemässä, astuu toinen sinne ennen minua." 8 Jeshua sanoi hänelle, nouse, ota vuoteesi ja kulje! Jeesus sanoi hänelle: "Nouse, ota vuoteesi ja käy." 9 Ja siinä hetkisessä se mies parani, ja hän nousi, otti vuoteensa ja kulki. Ja se päivä oli sapatti. (Siinä hetkisessä >> kohta. Lisäksi nousta puuttuu kreikasta.) Ja mies tuli kohta terveeksi ja otti vuoteensa ja kävi. Mutta se päivä oli sapatti. 10 Ja juutalaiset sanoivat hänelle, joka parantui, on sapatti; sinulle ei ole luvallista, että kantaisit vuodettasi! Sentähden juutalaiset sanoivat parannetulle: "Nyt on sapatti, eikä sinun ole lupa kantaa vuodetta." 11 Mutta hän vastasi ja sanoi heille, hän, joka teki minut terveeksi, hän sanoi minulle, että ota vuoteesi ja vaella. Hän vastasi heille: "Se, joka teki minut terveeksi, sanoi minulle: 'Ota vuoteesi ja käy'." 12 Ja he kysyivät häneltä, missä on tämä mies, joka sanoi sinulle, että ota vuoteesi ja vaella? (Eri kysymyssanat. Missä >> kuka.) He kysyivät häneltä: "Kuka on se mies, joka sanoi sinulle: 'Ota vuoteesi ja käy'?" 13 Mutta hän, joka oli parantunut, ei tiennyt, kuka Jeshua oli, sillä hän oli vetäytynyt sieltä pois, koska siinä paikassa oli paljon kansaa. Mutta parannettu ei tiennyt, kuka se oli; sillä Jeesus oli poistunut, kun siinä paikassa oli paljon kansaa. 14 Jonkin ajan jälkeen hän löysi Jeshuan temppelissä, ja hän sanoi hänelle, katso, sinä olet terve. Älä enää tee syntiä, ettei sinulle tapahtuisi siitä entisestä pahempaa. 29

30 (Aramean mukaan terveeksi tullut löysi Jeshuan temppelistä ja sen jälkeen Jeshua puhui hänelle. Kreikan mukaan Jeesus tapasi terveeksi tulleen pyhäkössä ja sen jälkeen Jeesus puhui hänelle. Lisäksi aramea: siitä entisestä pahempaa, sanatarkasti alkukielen mukaan ensimmäisestä pahempaa. Kreikka: jotakin pahempaa, viittaus menneeseen puuttuu.) Sen jälkeen Jeesus tapasi hänet pyhäkössä ja sanoi hänelle: "Katso, sinä olet tullut terveeksi; älä enää syntiä tee, ettei sinulle jotakin pahempaa tapahtuisi." 15 Ja se mies meni ja sanoi juutalaisille, että Jeshua oli se, joka oli tehnyt hänet terveeksi. Niin mies meni ja ilmoitti juutalaisille, että Jeesus oli hänet terveeksi tehnyt. 16 Ja tämän tähden juutalaiset vainosivat Jeshuaa, ja etsivät hänen tappamistaan, kun hän näitä teki sapattina. (Etsivät hänen tappamistaan puuttuu kokonaan kreikasta.) Ja sentähden juutalaiset vainosivat Jeesusta, koska hän semmoista teki sapattina. 17 Mutta Jeshua sanoi heille, minun isäni tekee nytkin työtä, myös minä teen. Mutta Jeesus vastasi heille: "Minun Isäni tekee yhäti työtä, ja minä myös teen työtä." 18 Ja erityisesti tämän tähden juutalaiset etsivät häntä tappaakseen, ei ainoastaan, että hän vapautti sapatin, vaan että sanoi myös Jumalan olevan hänen isänsä, ja oleva yhtäläinen sielussaan Jumalan kanssa. (Vapauttaa sapatti >> kumota sapatti. Tässä on huomattavan tärkeä käännösero. Kreikan mukaan Jeesus kumosi sapatin! Tämä ei voi olla totta. Aramean mukaan Jeshua vapautti sapatin. Sapattina saa tehdä sitä, mikä on hyvää ja elämään liittyviä tarpeellisia toimia. Juutalaiset olivat omilla perinnäissäännöillään tehneet sapatista sidotun ihmisille. Onko tämä käännösero saatu aikaan tarkoituksella, jotta sapatti on voitu poistaa? Vastaava muutos on Ilmestyskirjan 1:10 ja hebrealaisille 4:9. Aramean käännösten kautta nämä tulevat ilmi. Niin pysyy Jumalan kansalle sapatin pitäminen. - hebr.4:9.) Sentähden juutalaiset vielä enemmän tavoittelivat häntä tappaaksensa, kun hän ei ainoastaan kumonnut sapattia, vaan myös sanoi Jumalaa Isäksensä, tehden itsensä Jumalan vertaiseksi. 19 Mutta Jeshua vastasi ja sanoi heille, amen, amen, minä sanon teille, ettei poika tee mitään oman sielunsa tahdosta, vaan sellaista, mitä näkee isän tekevän, sillä mitä isä tekee, samoin myös poika tekee. Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: Poika ei voi itsestänsä mitään tehdä, vaan ainoastaan sen, minkä hän näkee Isän tekevän; sillä mitä Isä tekee, sitä myös Poika samoin tekee. 30

31 20 Sillä isä rakastaa poikaa, ja kaikki, mitä hän tekee, on oleva häntä varten, ja näistä rikkaampia tekoja on hänelle oleva, että te hämmästyisitte. (On oleva häntä varten >> näyttää hänelle kaikki. Tästä huomataan, että kreikka toistaa sitä, mitä jo edellisessä jakeessa kertoo, mutta aramean on oleva häntä varten jää tuntemattomaksi. Aramean sanoma on se, että kaikki tapahtuu Jeshuaa varten isän kautta. Rikkaampia tekoja >> suurempia tekoja. Alkutekstissä rikkaampia tekoja sanatarkasti tarkoittaa erityisempiä tekoja.) Sillä Isä rakastaa Poikaa ja näyttää hänelle kaikki, mitä hän itse tekee; ja hän on näyttävä hänelle suurempia tekoja kuin nämä, niin että te ihmettelette. 21 Sillä samoin kuin isä nostaa kuolleet, ja tekee heidät eläväksi, samoin myös poika tekee eläväksi ne, jotka hän tahtoo. (Nostaa kuolleet >> herättää kuolleet. Tämä sama ero toistuu monissa kirjoituksissa.) Sillä niinkuin Isä herättää kuolleita ja tekee eläviksi, niin myös Poika tekee eläviksi, ketkä hän tahtoo. 22 Sillä ei isä tuomitse ketään, vaan hän on antanut kaiken tuomion pojalle. Sillä Isä ei myöskään tuomitse ketään, vaan hän on antanut kaiken tuomion Pojalle, 23 Että jokainen kunnioittaisi poikaa niin kuin kunnioittaa isää. Joka ei kunnioita poikaa, ei kunnioita isää, joka hänet lähetti. että kaikki kunnioittaisivat Poikaa, niinkuin he kunnioittavat Isää. Joka ei kunnioita Poikaa, se ei kunnioita Isää, joka on hänet lähettänyt. 24 Amen, amen, minä sanon teille, että joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, hänelle on iankaikkinen elämä, eikä hän tule sille tuomiolle, vaan hän siirtyy kuolemasta elämään. (Tulla sille tuomiolle >> joutua tuomittavaksi.) Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään. 25 Amen, amen, minä sanon teille, että tulee hetki myös nyt on sellainen kun kuolleet tulevat kuulemaan Jumalan pojan äänen, ja nämä, jotka kuulevat, he saavat elää. (Tämän jakeen sanoma on mitä tärkein. Ihminen on jo eläissään kuollut, jos hän ei ole vastaanottanut Jumalan sanaa sydämeensä. Mutta vielä nytkin on se hetki - myös nyt tätä lukiessa kun Jumalan sanaa luetaan ja jos tästä sanasta kuullaan Jumalan Pojan ääni, niin silloin kuulija saa elää.) 31

32 Totisesti, totisesti minä sanon teille: aika tulee ja on jo, jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen, ja jotka sen kuulevat, ne saavat elää. 26 Sillä samoin kuin isällä on elämä hänen olemuksessaan, siten hän antoi myös pojalle, että elämät olisivat hänen olemuksessaan. (Aramean olemus on sana, jota on vaikea selittää suomeksi. Arameassa elämät on monikkomuoto.) Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä, niin hän on antanut elämän myös Pojalle, niin että myös hänellä on elämä itsessänsä. 27 Ja hän on antanut hänelle vallan, että hän on tuleva myös tuomitsemaan. (Kreikan loppu on erikoinen: koska hän on Ihmisen Poika. Aramea kertoo tulevasta tuomitsemisesta, kreikasta tämä tulevaisuuteen viittaava ilmaisu puuttuu. Aramea kertoo Ihmisen Pojasta vasta seuraavassa jakeessa.) Ja hän on antanut hänelle vallan tuomita, koska hän on Ihmisen Poika. 28 Mutta, että hän on se Ihmisen Poika, sitä älkää ihmetelkö. Sillä tulee sellainen hetki, että kaikki ne, jotka ovat haudoissa, tulevat kuulemaan hänen äänensä. (Aramean käännös on kokonaisuus, jossa jakeen alkuosan Ihmisen Poika ja loppuosan haudoissa olevat liittyvät toisiinsa.) Älkää ihmetelkö tätä, sillä hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä 29 Ja tulevat ne, jotka ovat tehneet hyvää, elämän ylösnousemukselle, ja ne, jotka ovat tehneet pahaa, tuomion ylösnousemukselle. (Elämän ylösnousemus on kaunis ilmaisu! Se on sama molemmissa käännöksissä.) ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyvää tehneet, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen. 30 En minä voi mitään tehdä oman sieluni tahdosta, vaan samoin, kuin minä kuulen, minä tuomitsen, ja se minun tuomioni on oikea, sillä en minä etsi omaa tahtoani, vaan hänen tahtoaan, joka minut lähetti. En minä itsestäni voi mitään tehdä. Niinkuin minä kuulen, niin minä tuomitsen; ja minun tuomioni on oikea, sillä minä en kysy omaa tahtoani, vaan hänen tahtoaan, joka on minut lähettänyt. 31 Jos minä todistan omasta sielustani, minun todistukseni ei ole totuus. (Totuus >> pätevä. Sama ero seuraavassa jakeessa.) 32

33 Jos minä itsestäni todistan, ei minun todistukseni ole pätevä. 32 On toinen, hän, joka todistaa minusta, ja minä tunnen, että hänen todistuksensa, joka minusta todistaa, se on totuus. On toinen, joka todistaa minusta, ja minä tiedän, että se todistus, jonka hän minusta todistaa, on pätevä. 33 Tehän lähetitte Johannan n luokse, ja hän todisti totuudesta. (Todisti totuudesta >> todisti sen, mikä totta on. Käännökset eivät kerro samasta asiasta.) Te lähetitte lähettiläät Johanneksen luo, ja hän todisti sen, mikä totta on. 34 Mutta minä en tule ottamaan todistusta ihmisiltä, vaan minä sanon nämä, että te eläisitte. (Eläisitte >> pelastuisitte. Tämä sama ero toistuu kaikissa kirjoituksissa. Mistä tämä johtuu? Pelastus elämään tapahtui ihmisille Jeshuan ristinkuoleman hetkellä ja uutta pelastusta ei enää tarvita. Elämä ja eläminen ovat suoraan yhteydessä Jumalaan. Jeshua sanoo itsestään Joh.14:6 seuraavaa aramean käännöksen mukaan: minä, minä olen se tie, ja se totuus, ja se elämä. Ei kukaan tule minun isäni luokse, paitsi minun kauttani. Minä, minä on ilmaisu, mikä tarkoittaa Jumalaa. Jeshuassa (Jeesuksessa) on se elämä. Kyse ei ihmisen taholta ole lainkaan pelastautumisesta vaan elämän vastaanottamisesta uskossa Jeshuaan (Jeesukseen) ja siten samalla elämisestä. Ihminen ei voi pelastaa itseään, mutta kaikille on tarjolla elämä vastaanotettavaksi. Joh.1:12 kertoo: Mutta niille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi heille vallan olla Jumalan lapsia niille, jotka uskovat hänen nimessään. Toivottavasti tämä selvensi edes vähän, miksi on oikein kertoa elämisestä eikä pelastumisesta.) Mutta minä en ota ihmiseltä todistusta, vaan puhun tämän, että te pelastuisitte. 35 Hän oli soihtu, joka palaa ja loistaa, ja te tahdoitte, että saisitte hetken kerskailla hänen valkeudessaan. (Soihtu >> lamppu.) Hän oli palava ja loistava lamppu, mutta te tahdoitte ainoastaan hetken iloitella hänen valossansa. 36 Mutta minulla on suurempi todistus kuin Johannan n, sillä ne teot, jotka minun isäni antoi minulle, että ne täyttäisin nämä tekemäni teot todistavat minusta, että isä on lähettänyt minut. Mutta minulla on todistus, joka on suurempi kuin Johanneksen; sillä ne teot, jotka Isä on antanut minun täytettävikseni, ne teot, jotka minä teen, todistavat minusta, että Isä on minut lähettänyt. 37 Ja isä, joka lähetti minut, hän todistaa minusta. Te ette ole koskaan kuulleet hänen ääntään, ettekä nähneet hänen ulkonäköään. 33

34 (Ulkonäkö >> muoto.) Ja Isä, joka on minut lähettänyt, hän on todistanut minusta. Te ette ole koskaan kuulleet hänen ääntänsä ettekä nähneet hänen muotoansa, 38 Ja hänen sanansa eivät pysy teissä, koska te ette usko häneen, jonka hän lähetti. (Pysyminen on tässä sitä, kun vesi kerääntyy yhteen paikkaan ja jää siihen.) eikä teillä ole hänen sanaansa teissä pysyväisenä; sillä te ette usko sitä, jonka hän on lähettänyt. 39 Tutkikaa kirjoituksia, sillä te toivotte, että teille olisi niiden kautta se iankaikkinen elämä, ja ne todistavat minusta. Te tutkitte kirjoituksia, sillä teillä on mielestänne niissä iankaikkinen elämä, ja ne juuri todistavat minusta; 40 Ettekä te tahdo tulla minun luokseni, että teille olisi se iankaikkinen elämä. (Iankaikkinen puuttuu kreikasta.) ja te ette tahdo tulla minun tyköni, että saisitte elämän. 41 Minä en tule ottamaan kunniaa ihmislapsilta. En minä ota vastaan kunniaa ihmisiltä; 42 Vaan minä tunnen teidät, ettei teissä ole Jumalan rakkautta. mutta minä tunnen teidät, ettei teillä ole Jumalan rakkautta itsessänne. 43 Minä olen tullut minun isäni nimessä, ettekä te ota minua vastaan, ja jos tulisi toinen oman sielunsa nimessä, hänet te ottaisitte vastaan. Minä olen tullut Isäni nimessä, ja te ette ota minua vastaan; jos toinen tulee omassa nimessään, niin hänet te otatte vastaan. 44 Kuinka te voitte uskoa, jotka otatte vastaan kunniaa toinen toiseltanne, ettekä hänestä yhdestä, Jumalasta, etsi kunniaa? Kuinka te voisitte uskoa, te, jotka otatte vastaan kunniaa toinen toiseltanne, ettekä etsi sitä kunniaa, mikä tulee häneltä, joka yksin on Jumala? 45 Mitä, toivotteko te, että minä syytän teitä isän edessä? Se, joka on teidän syyttäjänne siellä, on Moshe, hän, jonka kautta te toivotte. Älkää luulko, että minä olen syyttävä teitä Isän tykönä; teillä on syyttäjänne, Mooses, johon te panette toivonne. 34

35 46 Sillä jos te Moshe n kautta uskotte, te uskoisitte myös minua, sillä minusta hän kirjoitti. Sillä jos te Moosesta uskoisitte, niin te uskoisitte minua; sillä minusta hän on kirjoittanut. 47 Ja jos te ette usko hänen kirjoituksiaan, kuinka te uskoisitte minun puhettani? Mutta jos te ette usko hänen kirjoituksiaan, kuinka te uskoisitte minun sanojani? 6 luku 1 Näiden jälkeen Jeshua meni sen Galilean järven toiselle puolelle, jossa on Tiberias. Sen jälkeen Jeesus meni Galilean, se on Tiberiaan, järven tuolle puolelle. 2 Ja hänen perässään meni paljon kansaa, koska he näkivät ne merkit, joita hän teki sairaiden kautta. (Merkit >> tunnusteot.) Ja häntä seurasi paljon kansaa, koska he näkivät ne tunnusteot, joita hän teki sairaille. 3 Ja Jeshua nousi vuorelle, ja istui siellä oppilaidensa kanssa. Ja Jeesus nousi vuorelle ja istui sinne opetuslapsinensa. 4 Mutta se juhla oli lähellä, joka oli juutalaisten pääsiäinen. Ja pääsiäinen, juutalaisten juhla, oli lähellä. 5 Ja Jeshua kohotti silmänsä ja näki paljon kansaa tulevan hänen luokseen, ja hän sanoi Filippokselle, kuinka ostaisimme leipää, että nämä saisivat syödä? (Kuinka >> mistä. Äkkiä ajatellen aramean kysymyssana tuntuu väärältä, mutta seuraavat kaksi jaetta selittävät tämän kysymyssanan käytön. Kysymys kuuluu itse asiassa näin: kuinka ostamme kahdella sadalla dinarilla kaikille leipää? Oli mahdotonta ostaa näin vähällä rahalla kaikille nälkäisille. Jakeet 6 ja 7 selittävät asian.) Kun Jeesus nosti silmänsä ja näki paljon kansaa tulevan tykönsä, sanoi hän Filippukselle: "Mistä ostamme leipää näiden syödä?" 6 Mutta tämän hän sanoi koetellen häntä, sillä hän tiesi, mitä oli tuleva tekemään. Mutta sen hän sanoi koetellakseen häntä, sillä itse hän tiesi, mitä aikoi tehdä. 7 Filippos sanoi hänelle, ei kahdensadan dinarin leivissä ole heille tarpeeksi, vaikka saisivat heistä jokainen vähän. 35

36 Filippus vastasi hänelle: "Eivät kahdensadan denarin leivät heille riittäisi, niin että kukin saisi edes vähän." 8 Yksi hänen oppilaistaan, Andreos, Shimeon Keefa n veli, sanoi hänelle; Niin toinen hänen opetuslapsistansa, Andreas, Simon Pietarin veli, sanoi hänelle: 9 Siellä on yksi poika, jolla on viisi palaa leipää ja kaksi kalaa, vaan mitä nämä ovat heille kaikille? (Viisi palaa leipää >> viisi ohraleipää. Aramean kielessä näyttää olevan sanatarkasti kyse vehnäleivän paloista!) "Täällä on poikanen, jolla on viisi ohraleipää ja kaksi kalaa, mutta mitä ne ovat näin monelle?" 10 Jeshua sanoi heille, laittakaa kaikki ihmiset istumaan. Mutta siinä paikassa oli paljon ruohoa, ja niiden istuutuneiden miesten lukumäärä oli viisi tuhatta. (Kaikki ihmiset istumaan >> kansa aterioimaan.) Jeesus sanoi: "Asettakaa kansa aterioimaan." Ja siinä paikassa oli paljon ruohoa. Niin miehet, luvultaan noin viisituhatta, laskeutuivat maahan. 11 Ja Jeshua otti leivät ja siunasi ja jakoi heille, jotka istuivat, ja samoin myös kaloista niin monta kuin he tahtoivat. Ja Jeesus otti leivät ja kiitti ja jakeli istuville; samoin kaloistakin, niin paljon kuin he tahtoivat. 12 Ja kun he olivat täynnä, hän sanoi oppilailleen, kootkaa ne tähteet, jotka ovat jäljellä, ettei mitään kadotettaisi. (Täytetty sanana kun joku pyyntö on täyttynyt.) (Täynnä >> ravitut.) Mutta kun he olivat ravitut, sanoi hän opetuslapsillensa: "Kootkaa tähteeksi jääneet palaset, ettei mitään joutuisi hukkaan." 13 Ja he kokosivat ja täyttivät tähteistä kaksitoista korillista, niitä jotka jäivät jäljelle, kun he olivat syöneet niistä viidestä leivästä. (Samoin kuin edellä jakeessa 6:9 aramean alkukielessä kerrotaan vehnäleivistä.) Niin he kokosivat ne ja täyttivät kaksitoista vakkaa palasilla, mitkä olivat viidestä ohraleivästä jääneet tähteeksi niiltä, jotka olivat aterioineet. 14 Mutta nämä ihmiset, jotka näkivät sen merkin, jonka Jeshua teki, sanoivat, todellakin, tämä on se profeetta, joka tulee maailmaan. 36

37 (Merkki >> tunnusteko.) Kun nyt ihmiset näkivät sen tunnusteon, jonka Jeesus oli tehnyt, sanoivat he: "Tämä on totisesti se profeetta, joka oli maailmaan tuleva." 15 Mutta Jeshua tiesi, että he ovat tulossa ottamaan hänet kiinni ja tekemään hänet kuninkaaksi, ja hän vetäytyi vuorelle, hän yksinään. Kun nyt Jeesus huomasi, että he aikoivat tulla ja väkisin ottaa hänet, tehdäkseen hänet kuninkaaksi, väistyi hän taas pois vuorelle, hän yksinänsä. 16 Ja kun oli ilta, hänen oppilaansa laskeutuivat merelle. Mutta kun ilta tuli, menivät hänen opetuslapsensa alas järven rantaan, 17 Ja he istuivat veneessä, ja tulivat toiselle puolelle, Kapr-Nahumille, ja oli pimeää, eikä Jeshua ollut tullut heidän luokseen. (Istuivat veneessä >> astuivat veneeseen. Tulivat >> lähtivät menemään.) astuivat venheeseen ja lähtivät menemään järven toiselle puolelle, Kapernaumiin. Ja oli jo tullut pimeä, eikä Jeesus ollut vielä saapunut heidän luokseen; 18 Mutta meri nousi heitä vastaan, koska valtava tuuli oli puhaltamassa. (Meri nousi heitä vastaan >> järvi aaltoili ankarasti.) ja järvi aaltoili ankarasti kovan tuulen puhaltaessa. 19 Mutta he ajelehtivat kaksikymmentäviisi tai kolmekymmentä vakomittaa, ja he näkivät Jeshuan, kun hän kulki meren päällä, ja kun hän tuli heidän veneensä lähelle, he pelkäsivät. (Ajelehtivat >> soutivat. Jos on ankara myrsky, niin ei soutaminen auta, silloin ajelehditaan sinne, minne tuuli kuljettaa. Jokainen veneessä kovassa tuulessa ollut tietää tämän!) Kun he olivat soutaneet noin viisikolmatta tai kolmekymmentä vakomittaa, näkivät he Jeesuksen kävelevän järven päällä ja tulevan lähelle venhettä; ja he peljästyivät. 20 Mutta hän, Jeshua, sanoi heille, minä, minä olen, älkää pelätkö! (Minä, minä on Jumalaa ilmaiseva ilmaisu. Kreikasta tämä puuttuu.) Mutta hän sanoi heille: "Minä se olen; älkää peljätkö." 21 Ja he tahtoivat ottaa hänet vastaan veneeseen, ja sillä hetkellä se vene oli sen maan luona, johon he olivat menossakin. 37

38 (Rantaa ei mainita arameassa. Tietenkin he olivat myös rannassa, mutta kyse onkin kirjoitusten kääntämisestä.) Niin he tahtoivat ottaa hänet venheeseen, ja kohta venhe saapui sen maan rantaan, jonne he olivat matkalla. 22 Ja seuraavana päivänä se kansa, joka seisoi meren toisella puolella, näki, ettei siellä ollut toista venettä, paitsi se, johon ne oppilaat nousivat, ja ettei Jeshua ollut mennyt heidän kanssaan veneeseen. (Johon ne oppilaat nousivat >> hänen opetuslapsensa lähtivät yksinään pois.) Seuraavana päivänä kansa yhä vielä oli järven toisella puolella, sillä he olivat nähneet, ettei siellä ollut muuta venhettä kuin se yksi ja ettei Jeesus mennyt opetuslastensa kanssa venheeseen, vaan että hänen opetuslapsensa lähtivät yksinään pois. 23 Mutta toisia aluksia oli tullut Tiberiaan rannikolle, siihen paikkaan, jossa he söivät ne leivät, kun Jeshua siunasi. (Tässä jakeessa on monia eroja. Tiberiaan rannikolle, siihen paikkaan >> Tiberiaasta lähelle sitä paikkaa. Aramea käyttää veneistä sanaa alukset, sama ero myös seuraavassa jakeessa. Lisäksi Jeshua siunasi >> Herra oli lausunut kiitoksen.) Kuitenkin oli muita venheitä tullut Tiberiaasta lähelle sitä paikkaa, jossa he olivat syöneet leipää, sittenkuin Herra oli lausunut kiitoksen. 24 Ja kun se kansajoukko näki, ettei Jeshua ollut siellä, eivätkä hänen oppilaansakaan, he nousivat näihin aluksiin, ja he tulivat Kaper-Nachumiin, ja olivat etsimässä Jeshuaa. (Kaper-Nachum >> Kapernaum. Kaper-Nachum tarkoittaa Nachum n muistomerkkiä. Nachum (Naahum) oli profeetta, joka oli täältä kotoisin ja hänestä paikka on saanut nimensä. Naahum saarnasi tuomion sanomaa Niinivelle, aivan samoin kuin Joona aikoinaan.) Kun siis kansa näki, ettei Jeesus ollut siellä eivätkä hänen opetuslapsensa, astuivat hekin venheisiin ja menivät Kapernaumiin ja etsivät Jeesusta. 25 Ja kun he löysivät hänet meren toiselta puolelta, he sanoivat hänelle, meidän rabbimme, milloin sinä tulit tähän paikkaan? Ja kun he löysivät hänet järven toiselta puolelta, sanoivat he hänelle: "Rabbi, milloin tulit tänne?" 26 Jeshua vastasi ja sanoi heille, amen, amen, minä sanon teille, että te olitte etsimässä minua, ei siksi, että näitte ne merkit, vaan koska te söitte sitä leipää ja tulitte ravituiksi. (Merkit >> tunnusteot. Tämä sama ero on lähes kaikissa kirjoituksissa.) 38

39 Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ette te minua sentähden etsi, että olette nähneet tunnustekoja, vaan sentähden, että saitte syödä niitä leipiä ja tulitte ravituiksi. 27 Älkää palvelko syötävää, joka on katoavaa, vaan syötävää, joka pysyy iankaikkista elämää varten, sellaista, jota Ihmisen Poika on teille antava, sillä tämän on isä Jumala sinetöinyt. (Chattam on lukita siunaus muuttumattomaksi, sinetöidä tai allekirjoittaa.) (Tämän on isä Jumala sinetöinyt >> häneen on Isä, Jumala itse, sinettinsä painanut. Kreikan käännöksestä saa sen käsityksen, että Jeesukseen on painettu isän Jumalan sinetti. Aramean käännöksestä ainakin minä ymmärrän, että Jumalan Pojan palvelun kautta saatava iankaikkinen elämä on sinetöity asia isän Jumalan kautta. Kääntäjän selitys valaisee lisää tätä asiaa.) Älkää hankkiko sitä ruokaa, joka katoaa, vaan sitä ruokaa, joka pysyy hamaan iankaikkiseen elämään ja jonka Ihmisen Poika on teille antava; sillä häneen on Isä, Jumala itse, sinettinsä painanut." 28 He sanoivat hänelle, mitä meidän tulee tehdä, että papillinen palvelemisemme olisi Jumalan tekoja? (Papillinen palvelu puuttuu kokonaan kreikasta.) Niin he sanoivat hänelle: "Mitä meidän pitää tekemän, että me Jumalan tekoja tekisimme?" 29 Jeshua vastasi ja sanoi heille, tämä on se Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka hän lähetti. (Tämä jae ohitetaan helposti sen enempää ajattelematta. Tässä on vastaus edellisen jakeen kysymykseen, mitä on papillinen palveleminen, että se olisi Jumalan tekoja. Vastaus on yksinkertainen: usko Jeshuaan. Tämän uskon kautta tulevat myös teot ja silloin ne ovat Jumalan tekoja. On kuitenkin muistettava, että on myös tekoja, jotka eivät tapahdu uskon kautta ja silloin ne eivät tietenkään ole Jumalan tekoja.) Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt." 30 He sanoivat hänelle, minkä merkin sinä teet, että me näkisimme, ja uskoisimme sinuun? Mitä teet? (Merkki >> tunnusteko.) He sanoivat hänelle: "Minkä tunnusteon sinä sitten teet, että me näkisimme sen ja uskoisimme sinua? Minkä teon sinä teet? 31 Meidän isämme söivät mannaa erämaassa, niin kuin kirjoitettu on, että hän antoi heille syötäväksi leipää taivaista. (Taivaista >> taivaasta. Sama ero on myös seuraavassa jakeessa.) 39

40 Meidän isämme söivät mannaa erämaassa, niinkuin kirjoitettu on: 'Hän antoi leipää taivaasta heille syötäväksi.'" 32 Jeshua sanoi heille, amen, amen, minä sanon teille, ettei Moshe antanut teille sitä leipää taivaista, vaan minun isäni antoi teille totuuden leipää taivaista. (Aramea kertoo menneessä aikamuodossa Moshen ajan tapahtumista, loppulauseessa teille sana viittaa Israelin kansaan. Totuuden leipää oli myös se manna, mikä laskeutui maahan taivaista kuusi kertaa viikossa jokaisen niiden 40 vuoden aikana. Se sisälsi kaiken sen, mikä tarvittiin ruumiillisten tarpeiden tyydyttämiseen. Kukaan ei sairastunut kuluneiden vuosikymmenten aikana ja siitä saivat osansa todennäköisesti myös mukana kulkeneet eläimet. Tämä on ollut pitkäkestoisin näkyvä ihme, mitä on ollut maan päällä koskaan. Olen kirjoittanut tätä aihetta sivuten, löytyy kotisivuiltani edo2nwi2mjzlzty3ymnmzdcz Ja tietenkin kaikki ne Jumalan ilmestymiset, ohjeet ja kansan johdattaminen orjakansan asemasta Jumalan valituksi kansaksi olivat sitä totuuden leipää, jota ei Mooses antanut, vaikka hän toimikin Jumalan välikappaleena. Kreikan käännöksestä ei voida ymmärtää tätä totuuden leivän ja samalla Jumalan valtasuuruutta, koska käännöksen loppuosa ei ole menneessä aikamuodossa. Samalla voi jälleen kerran todeta, miten rikkaalla tavalla ja tarkasti Jumala tuo aramean kautta esille kaikkea sitä, mitä Hän on halunnut meille kertoa, mutta minkä ihminen on lähes hävittänyt.) Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ei Mooses antanut teille sitä leipää taivaasta, vaan minun Isäni antaa teille taivaasta totisen leivän. 33 Sillä Jumalan leipä on hän, joka laskeutui taivaista, ja antoi elämän maailmalle. Sillä Jumalan leipä on se, joka tulee alas taivaasta ja antaa maailmalle elämän." 34 He sanoivat hänelle, meidän Herramme, annatko meille koko ajan tätä leipää? (Meidän Herramme, annatko? >> Herra, anna. Aramea on kysymysmuodossa ja siihen vastataan seuraavassa jakeessa: Kuka tulee Jeshuan luo, hänelle annetaan.) Niin he sanoivat hänelle: "Herra, anna meille aina sitä leipää." 35 Jeshua sanoi heille, minä, minä olen se elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, ei ole nälkäinen, ja joka uskoo minuun, ei janoa, iankaikkisesti. (Tässä jälleen jumalallinen ilmaisu minä, minä. Sama ero edellisen kerran jakeessa 6:20, sitten 6:41, 6:48 ja 6:51.) Jeesus sanoi heille: "Minä olen elämän leipä; joka tulee minun tyköni, se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa. 36 Vaan minä olen sanonut teille, että te näitte minut, ettekä uskoneet. 40

41 Mutta minä olen sanonut teille, että te olette nähneet minut, ettekä kuitenkaan usko. 37 Jokainen, jonka minun isäni on antanut minulle, on minun luokseni tuleva, ja joka tulee minun luokseni, häntä ei heitetä ulkopuolelle. Kaikki, minkä Isä antaa minulle, tulee minun tyköni; ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos. 38 En minä ole tullut taivaista, että teen minun tahtoni, vaan että teen hänen tahtonsa, joka minut lähetti. Sillä minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt. 39 Mutta tämä on hänen tahtonsa, joka minut lähetti, että kaikki, jotka hän antoi minulle, eivät tuhoudu, vaan minä nostan hänet siinä viimeisessä päivässä. (Tuhoutua; joutua kadotukseen, Abaddon kadotus on samasta sanasta.) (Eivät tuhoudu >> en kadota. Nostan >> herätän. Tämä sama ero on lähes kaikissa kirjoituksissa, seuraavaksi 6:44 ja 6:54.) Ja minun lähettäjäni tahto on se, että minä kaikista niistä, jotka hän on minulle antanut, en kadota yhtäkään, vaan herätän heidät viimeisenä päivänä. 40 Sillä tämä on minun isäni tahto, että kaikki, jotka näkevät pojan ja uskovat häneen, heillä olisi iankaikkinen elämä, ja minä nostan hänet siinä viimeisessä päivässä. (Tässä jakeessa kuten myös edellä viitataan juuri siihen yhteen tiettyyn päivään, jolloin Jeshua saapuu maan päälle.) Sillä minun Isäni tahto on se, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on iankaikkinen elämä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä." 41 Mutta juutalaiset mutisivat häntä vastaan, koska hän sanoi, että minä, minä olen se leipä, joka on laskeutunut taivaista. (Minä, minä >> minä. Jälleen Jumalaa ilmoittavat sanat arameassa. Taivaista >> taivaasta.) Niin juutalaiset nurisivat häntä vastaan, koska hän sanoi: "Minä olen se leipä, joka on tullut alas taivaasta"; 42 Ja sanoivat, eikö tämä ole Jeshua, Josef n poika, hän, jonka isän ja äidin me tunnemme, ja kuinka hän sanoi, että tämä on laskeutunut taivaista? ja he sanoivat: "Eikö tämä ole Jeesus, Joosefin poika, jonka isän ja äidin me tunnemme? Kuinka hän sitten sanoo: 'Minä olen tullut alas taivaasta'?" 41

42 43 Jeshua vastasi ja sanoi heille, älkää mumisko toinen toisenne kanssa, Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Älkää nurisko keskenänne. 44 Ei kukaan pysty tulemaan minun luokseni, paitsi jos häntä vetää isä, joka minut lähetti, ja minä nostan hänet siinä viimeisessä päivässä. Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä. 45 Sillä kirjoitettu on, profeetan kautta, että he kaikki tulevat olemaan Jumalan opettamia. Sen tähden jokainen, joka on isältä kuullut ja oppinut, tulee minun luokseni. (Profeetan kautta >> profeetoissa.) Profeetoissa on kirjoitettuna: 'Ja he tulevat kaikki Jumalan opettamiksi.' Jokainen, joka on Isältä kuullut ja oppinut, tulee minun tyköni. 46 Ei kukaan ole isää nähnyt, vaan hän, joka on Jumalasta, hän on nähnyt isän. Ei niin, että kukaan olisi Isää nähnyt; ainoastaan hän, joka on Jumalasta, on nähnyt Isän. 47 Amen, amen, minä sanon teille, että joka uskoo minuun, hänelle on iankaikkinen elämä. Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo, sillä on iankaikkinen elämä. 48 Minä, minä olen se elämän leipä. (Minä, minä.) Minä olen elämän leipä. 49 Teidän isänne söivät mannaa erämaassa, ja he kuolivat. Teidän isänne söivät mannaa erämaassa, ja he kuolivat. 50 Mutta tämä on se leipä, joka on laskeutunut taivaista. Ihminen, joka hänestä syö, ei tule kuolemaan. (Joka on laskeutunut taivaista >> joka tulee alas taivaasta. Miksi jälkimmäinen ei ole menneessä aikamuodossa, koska Jeshua kertoo tässä itsestään? Lisäksi sana ihminen puuttuu kreikasta. Loppusana kuolisi on kreikassa turhaan väärässä sijamuodossa, vuoden -92 käännöksessä se on oikein: ei kuole.) 42

43 Mutta tämä on se leipä, joka tulee alas taivaasta, että se, joka sitä syö, ei kuolisi. 51 Minä, minä olen se leipä, elämä, joka on laskeutunut taivaista, ja jos joku syö tästä leivästä, hän on elävä iankaikkisesti, ja se leipä, jota minä tarjoan, on minun ruumiini, jonka minä annan maailman elämän puolesta. (Minä, minä. Jälleen Jumalaa ilmoittavat sanat. Elämä puuttuu kokonaan kreikasta, vaikka se on niin tärkeä sana. Tarjota >> antaa.) Minä olen se elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta. Jos joku syö tätä leipää, hän elää iankaikkisesti. Ja se leipä, jonka minä annan, on minun lihani, maailman elämän puolesta." 52 Mutta juutalaiset riitelivät toinen toisensa kanssa ja sanoivat, kuinka tämä voi antaa ruumiinsa meille syötäväksi? (Ruumis >> liha.) Silloin juutalaiset riitelivät keskenään sanoen: "Kuinka tämä voi antaa lihansa meille syötäväksi?" 53 Ja Jeshua sanoi heille, amen, amen, minä sanon teille; ellette syö Ihmisen Pojan ruumista ja juo hänen vertaan, ei teillä ole elämää teidän olemuksessanne. (Ruumis >> liha. Teidän olemuksessanne >> itsessänne.) Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne. 54 Mutta joka syö minun ruumiistani ja juo minun verestäni, hänelle on se iankaikkinen elämä, ja minä nostan hänet siinä viimeisessä päivässä. (Ruumis >> liha. Nostaa >> herättää. Siinä viimeisessä päivässä >> viimeisenä päivänä.) Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä. 55 Sillä minun ruumiini, se on todellakin syötävää, ja minun vereni, se on todellakin juotavaa. (Todellakin syötävää >> totinen ruoka. Todellakin juotavaa >> totinen juoma. Todellakin >> totinen. Mikä lie kreikan sanan merkitys? Jossain muualla sitä on käytetty totuus sanan sijalla. Vuoden -92 käännöksessä on käytetty sanaa todellinen. Aramean todellakin ei tarkoita samaa vaan se on pelkästään vahvistava ilmaisusana, kuten puhekielessä esimerkiksi Minä todellakin olen sitä mieltä ) Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma. 56 Joka syö minun ruumiini ja juo minun vereni, pysyy minussa, ja minä hänessä. 43

44 (Pysymisen voi lukea mikve, puhdistuu minun kauttani.) (Kääntäjän selitys on paljon kertova! Lisäksi Ruumiini >> lihani.) Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä. 57 Samoin kuin minut lähetti elävä isä, ja minä elän isän tähden, ja joka syö minut, myös hän tulee elämään minun tähteni. Niinkuin Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja minä elän Isän kautta, niin myös se, joka minua syö, elää minun kauttani. 58 Tämä on se leipä, joka laskeutui alas taivaista. Ei se ole niin kuin teidän isänne, jotka söivät mannaa ja kuolivat. Joka syö tätä leipää, elää iankaikkisesti. (Manna puuttuu kreikasta kokonaan. Onko sana ollut vieras kreikan kääntäjälle ja siksi sana on jäänyt pois? Nimi manna tulee kysymyksestä 'mitä (tämä on)?', hepreaksi man. Mitä lie arameaksi?) Tämä on se leipä, joka tuli alas taivaasta. Ei ole, niinkuin oli teidän isienne: he söivät ja kuolivat; joka tätä leipää syö, se elää iankaikkisesti." 59 Nämä hän sanoi siinä kokouspaikassa, opettaessaan Kaper-Nahumissa. (Kokouspaikka >> synagooga.) Tämän hän puhui synagoogassa opettaessaan Kapernaumissa. 60 Ja monet hänen oppilaistaan, jotka kuulivat, sanoivat, tämä on kovaa puhetta, kuka voi sen ymmärtää? (Ymmärtää >> kuulla. Aramean alkutekstissä se näyttää olevan pystyä kuulemaan.) Niin monet hänen opetuslapsistansa, sen kuultuaan, sanoivat: "Tämä on kova puhe, kuka voi sitä kuulla?" 61 Mutta Jeshua tunsi sielussaan, että hänen oppilaansa mumisivat tästä, ja hän sanoi heille, tähänkö te kompastutte? (Sielu >> sydän.) Mutta kun Jeesus sydämessään tiesi, että hänen opetuslapsensa siitä nurisivat, sanoi hän heille: "Loukkaako tämä teitä? 62 Sen tähden, entä, jos näkisitte Ihmisen Pojan nousevan siihen asemaan, joka hänellä oli alusta asti? (Siihen asemaan, joka hänellä oli alusta asti >> sinne, missä hän oli ennen. Jälkimmäisestä ei tule ilmi Ihmisen Pojan valtasuuruus.) 44

45 Mitä sitten, jos saatte nähdä Ihmisen Pojan nousevan sinne, missä hän oli ennen! 63 Henki on se, joka tekee eläväksi. Ei ruumis hyödytä mitään. Ne sanat, jotka minä puhuin teidän kanssanne, ovat henki, ja ovat elämä. (Juutalaisessa ajattelussa jokainen sana ihmisen suusta kohoaa henkenä Jumalan eteen.) (Ruumis >> liha.) Henki on se, joka eläväksi tekee; ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä. 64 Vaan osa heistä ei uskonut, sillä Jeshua tunsi alusta asti näistä ne, jotka eivät uskoneet, ja kuka on hän, joka hänet pettää. (Osa >> muutamia.) Mutta teissä on muutamia, jotka eivät usko." Sillä Jeesus tiesi alusta asti, ketkä ne olivat, jotka eivät uskoneet, ja kuka se oli, joka oli kavaltava hänet. 65 Ja hän sanoi heille, tämän tähden minä olen sanonut teille, ettei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei sitä ole hänelle annettu minun isältäni. Ja hän sanoi: "Sentähden minä olen sanonut teille, ettei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei minun Isäni sitä hänelle anna." 66 Tämän sanan tähden monet hänen oppilaistaan menivät, vetäytyivät pois, eivätkä vaeltaneet hänen kanssaan. Tämän tähden monet hänen opetuslapsistaan vetäytyivät pois eivätkä enää vaeltaneet hänen kanssansa. 67 Jeshua sanoi niille kahdelletoista, mitä, tahdotteko tekin mennä? Niin Jeesus sanoi niille kahdelletoista: "Tahdotteko tekin mennä pois?" 68 Shimeon Keefa vastasi ja sanoi, minun Herrani, kenen luokse me menisimme? Sinulla on iankaikkisen elämän sanat. Simon Pietari vastasi hänelle: "Herra, kenen tykö me menisimme? Sinulla on iankaikkisen elämän sanat; 69 Ja me uskomme ja tunnemme, että sinä olet hän, Messias, elävän Jumalan poika. (Messias, elävän Jumalan poika >> Jumalan Pyhä.) ja me uskomme ja ymmärrämme, että sinä olet Jumalan Pyhä." 45

46 70 Jeshua sanoi heille, enkö minä valinnut teidät kaksitoista? Ja yksi teistä, hän on saatana. Jeesus vastasi heille: "Enkö minä ole valinnut teitä, te kaksitoista? Ja yksi teistä on perkele." 71 Mutta tämän hän sanoi Jehudasta, Shimeonin poika Skariota, sillä hän oli tuleva pettämään hänet yksi kahdestatoista. Mutta sen hän sanoi Juudaasta, Simon Iskariotin pojasta; sillä tämä oli hänet kavaltava ja oli yksi niistä kahdestatoista. 7 luku 1 Näiden jälkeen Jeshua vaelsi Galileassa, sillä hän ei tahtonut vaeltaa Juudeassa niiden juutalaisten tähden, jotka etsivät häntä tappaakseen hänet. (Ympäri sanaa ei ole arameasta.) Ja sen jälkeen Jeesus vaelsi ympäri Galileassa; sillä hän ei tahtonut vaeltaa Juudeassa, koska juutalaiset tavoittelivat häntä tappaaksensa. 2 Ja juutalaisten lehtimajajuhla oli lähellä. Ja juutalaisten juhla, lehtimajanjuhla, oli lähellä. 3 Ja hänen veljensä sanoivat Jeshualle, siirry täältä ja mene Juudeaan, että sinun oppilaasi näkisivät teot, joita sinä teet. (Siirry täältä >> Lähde täältä.) Niin hänen veljensä sanoivat hänelle: "Lähde täältä ja mene Juudeaan, että myös sinun opetuslapsesi näkisivät sinun tekosi, joita sinä teet; 4 Sillä eihän kukaan tee mitään salassa, ja jos sinä tahdot näitä tehdä, osoita sielusi maailmalle! (Jos sinä tahdot näitä tehdä >> Koska sinä näitä tekoja teet. Lisäksi kreikassa ylimääräinen lause joka itse tahtoo tulla julki.) sillä ei kukaan, joka itse tahtoo tulla julki, tee mitään salassa. Koska sinä näitä tekoja teet, niin ilmoita itsesi maailmalle." 5 Sillä eivät hänen veljensäkään uskoneet häneen, Jeshuaan. Sillä hänen veljensäkään eivät häneen uskoneet. 46

47 6 Mutta Jeshua sanoi heille, minun aikani ei ole vielä tullut, mutta teidän aikanne on koko ajan valmiina. (Valmiina >> sovelias.) Niin Jeesus sanoi heille: "Minun aikani ei ole vielä tullut; mutta teille aika on aina sovelias. 7 Maailma ei voi vihata teitä, mutta minua se vihaa, koska minä todistan sitä vastaan, että sen teot ovat pahoja. (Sitä vastaan puuttuu kreikasta.) Teitä ei maailma voi vihata, mutta minua se vihaa, sillä minä todistan siitä, että sen teot ovat pahat. 8 Menkää te ylös tälle juhlalle. Minä en nyt mene ylös tähän juhlaan, koska minun aikani ei ole vielä täyttynyt. Menkää te ylös juhlille; minä en vielä mene näille juhlille, sillä minun aikani ei ole vielä täyttynyt. 9 Hän sanoi nämä, ja jäi Galileaan. Tämän hän sanoi heille ja jäi Galileaan. 10 Mutta kun hänen veljensä menivät ylös juhlalle, silloin hänkin meni, ei avoimesti, vaan ikään kuin salaa. (Ylös puuttuu kreikasta, jakeessa 7:8 se oli. Ylös tarkoittaa tietenkin sitä, että Jerusalem ja Juudean alue ovat ylänköseutua. Jos joku menee sinne, niin silloin mennään myös ylös.) Mutta kun hänen veljensä olivat menneet juhlille, silloin hänkin meni sinne, ei julki, vaan ikäänkuin salaa. 11 Mutta juutalaiset etsivät häntä juhlassa ja sanoivat, missä hän on? Niin juutalaiset etsivät häntä juhlan aikana ja sanoivat: "Missä hän on?" 12 Ja monet mutisivat hänen tähtensä kansassa, sillä sanottiin, että hän on hyvä, ja toiset sanoivat, ei, vaan hän eksyttää kansaa. (Eksyttää >> villitsee.) Ja hänestä oli paljon kiistelyä kansassa; muutamat sanoivat: "Hän on hyvä", mutta toiset sanoivat: "Ei ole, vaan hän villitsee kansan." 13 Mutta kukaan ei puhunut hänestä avoimesti juutalaisten pelon tähden. Ei kuitenkaan kukaan puhunut hänestä julkisesti, koska he pelkäsivät juutalaisia. 47

48 14 Mutta kun oli sen juhlan puoliväli, Jeshua meni ylös temppeliin, ja hän opetti. Mutta kun jo puoli juhlaa oli kulunut, meni Jeesus ylös pyhäkköön ja opetti. 15 Ja juutalaiset hämmästyivät ja sanoivat, kuinka tämä tuntee kirjoja, vaikka ei ole oppinut? (Tuntea kirjoja >> osata kirjoituksia.) Niin juutalaiset ihmettelivät ja sanoivat: "Kuinka tämä osaa kirjoituksia, vaikkei ole oppia saanut?" 16 Jeshua vastasi ja sanoi, minun opetukseni ei ole minun, vaan hänen, joka minut lähetti. Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Minun oppini ei ole minun, vaan hänen, joka on minut lähettänyt. 17 Joka tahtoo tehdä hänen tahtonsa, ymmärtää minun opetukseni, jos se on Jumalasta, vai puhunko minä oman sieluni tahdosta. (Ymmärtää >> tulla tuntemaan.) Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, tulee hän tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta, vai puhunko minä omiani. 18 Joka puhuu mielensä tahdosta, etsii kirkkautta omalle sielulleen, mutta joka etsii lähettäjänsä kirkkautta, hän on totuus, ja hänen sydämessään ei ole vääryyttä. (Puhua mielensä tahdosta >> puhua omiaan. Etsiä kirkkautta omalle sielulleen >> pyytää omaa kunniaansa. Hänen sydämessään >> hänessä.) Joka omiaan puhuu, se pyytää omaa kunniaansa, mutta joka pyytää lähettäjänsä kunniaa, se on totinen, eikä hänessä ole vääryyttä. 19 Eikö Moshe antanut teille sitä kirjoitettua sanaa, eikä kukaan teistä pidä sitä sanaa? (Kirjoitettu sana >> laki. Lisäksi aramean pitää sanaa näyttää olevan sanatarkasti varjella sanaa. Tämä kuulostaa hyvältä ilmaisulta, liittyy oman itsensä valvomiseen, jotta pysyy kapealla polulla.) Eikö Mooses ole antanut teille lakia? Ja kukaan teistä ei lakia täytä. Miksi tavoittelette minua tappaaksenne?" 20 Miksi te etsitte minua tappaaksenne? Kansa vastasi ja he sanoivat, sinussa on demoni. Kuka etsii sinua tappaakseen? (Etsiä >> tavoitella. Sama ero jakeessa 7:25.) 48

49 Kansa vastasi: "Sinussa on riivaaja; kuka sinua tavoittelee tappaaksensa?" 21 Jeshua vastasi ja sanoi heille, yhden teon minä tein, ja te kaikki ihmettelette! Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Yhden teon minä tein, ja te kaikki kummastelette. 22 Tämän tähden Moshe antoi teille ympärileikkauksen; ei siksi, että se olisi häneltä, Moshe lta, vaan se on niistä isistä, ja sapattina te ympärileikkaatte ihmisen, Mooses antoi teille ympärileikkauksen - ei niin, että se olisi Moosekselta, vaan se on isiltä - ja sapattinakin te ympärileikkaatte ihmisen. 23 Jos ihminen ympärileikataan sapatin päivänä, sen tähden, ettei rikottaisi Moshe n sanaa, valitatteko te siitä minua vastaan, että koko ihminen tehdään terveeksi sapatin päivänä? (Moshen sana >> Mooseksen laki. Valittaa >> olla vihoissaan. Lisäksi loppuosa menee eri tavalla.) Sentähden: jos ihminen saa ympärileikkauksen sapattina, ettei Mooseksen lakia rikottaisi, miksi te olette vihoissanne minulle siitä, että minä tein koko ihmisen terveeksi sapattina? 24 Älkää olko tuomioissa puolueellisia, vaan tuomitkaa oikea tuomio. (Puolueellisia >> näön mukaan. Aramean alkutekstissä on myös kasvot.) Älkää tuomitko näön mukaan, vaan tuomitkaa oikea tuomio." 25 Ja ne ihmiset, jotka olivat Jerusalemista, sanoivat, eikö tämä ole hän, jota he etsivät tappaakseen? (Ne ihmiset >> muutamat.) Niin muutamat jerusalemilaisista sanoivat: "Eikö tämä ole se, jota he tavoittelevat tappaaksensa? 26 Ja katso, hän puhuu avoimesti, eikä kukaan sano hänelle mitään. Tietääköhän vanhimmisto, että tämä todellakin on se Messias? (Vanhimmisto >> hallitusmiehet.) Ja katso, hän puhuu vapaasti, eivätkä he sano hänelle mitään. Olisivatko hallitusmiehet tosiaan saaneet tietoonsa, että tämä on Kristus? 27 Vaan me tiedämme, mistä hän on. Mutta silloin, kun Messias tulee, ei kukaan tiedä, mistä hän on. Kuitenkin, me tiedämme, mistä tämä on; mutta kun Kristus tulee, niin ei kukaan tiedä, mistä hän on." 49

50 28 Ja Jeshua korotti äänensä opettaessaan temppelissä, ja sanoi, minut te tiedätte, ja mistä minä olen. Enkä minä tullut oman sieluni tahdosta, vaan hän on totuus, joka minut lähetti, hän, jota te ette tunne! (Totuus >> oikea lähettäjä. Totuus on Jumalaan sisältyvä sana.) Niin Jeesus puhui pyhäkössä suurella äänellä, opetti ja sanoi: "Te tunnette minut ja tiedätte, mistä minä olen; ja itsestäni minä en ole tullut, vaan hän, joka minut on lähettänyt, on oikea lähettäjä, ja häntä te ette tunne. 29 Mutta minä tunnen hänet, jonka luota minä olen, ja hän lähetti minut. Minä tunnen hänet, sillä hänestä minä olen, ja hän on minut lähettänyt." 30 Ja häntä etsittiin kiinniotettavaksi, eikä kukaan voinut nostaa käsiään häntä vastaan, koska hänen hetkensä ei ollut vielä tullut. (Häntä etsittiin kiinniotettavaksi >> heillä oli halu ottaa hänet kiinni. Nostaa kädet vastaan >> käydä käsiksi. Jos käydään käsiksi niin silloin täytyy ensin nostaa kädet!) Niin heillä oli halu ottaa hänet kiinni; mutta ei kukaan käynyt häneen käsiksi, sillä hänen hetkensä ei ollut vielä tullut. 31 Mutta monet kansasta uskoivat häneen ja sanoivat, kun Messias tulee, onkohan hänellä enemmän merkkejä kuin nämä, joita tämä tekee? (Merkkejä >> tunnustekoja.) Mutta monet kansasta uskoivat häneen ja sanoivat: "Kun Kristus tulee, tehneekö hän enemmän tunnustekoja, kuin tämä on tehnyt?" 32 Ja fariseukset kuulivat, että kansa puhui näitä hänestä, ja he lähettivät heitä, ja papiston johtajien vartijoita, että ottaisivat hänet kiinni. (Puhua >> Kiistellä. Myös muilta osin tämä jae menee eri tavalla. Aramean mukaan pelkästään fariseukset lähettivät kansaa (niistä jotka puhuivat) ja papiston johtajien vartijoita ottamaan Jeshua kiinni. Kreikan ylipapit on väärä sana, koska vain yksi ylipappi oli kerrallaan virassa. Hänen alapuolellaan olivat papiston johtajat. Palvelijoista aramea ei kerro mitään, vaan he olivat edellä mainittuja vartijoita. Papiston johtajat näyttää olevan arameassa sanatarkasti suuret papit, joista kreikka käyttää aina nimeä ylipapit. Tämä jae jatkuu jakeessa 7:45.) Fariseukset kuulivat kansan näin kiistelevän hänestä; niin ylipapit ja fariseukset lähettivät palvelijoita ottamaan häntä kiinni. 33 Ja Jeshua sanoi, vähän aikaa vielä, minä olen teidän kanssanne, ja minä menen hänen luokseen, joka lähetti minut. 50

51 Mutta Jeesus sanoi: "Minä olen vielä vähän aikaa teidän kanssanne, ja sitten minä menen pois hänen tykönsä, joka on minut lähettänyt. 34 Ja te tulette etsimään minua, ettekä löydä, ja missä minä olen te ette pysty tulemaan. Silloin te etsitte minua, mutta ette löydä; ja missä minä olen, sinne te ette voi tulla." 35 Juutalaiset sanoivat sieluissaan, mihin tämä tulee menemään, että me emme sinne voi? Mitä, onko hän siis menossa muiden kansakuntien alueille ja opettava uskottomia? (Muiden kansakuntien alueille >> jotka asuvat hajallaan kreikkalaisten keskellä. Opettaa uskottomia >> opettaa kreikkalaisia. Tähän kreikan käännökseen on laitettu kreikkalaiset näkyville kahteen kertaan. Kuitenkaan aramea ei mainitse mitään kreikkalaisista, vaan muiden kansakuntien alueista ja uskottomista.) Niin juutalaiset sanoivat keskenään: "Minne tämä aikoo mennä, koska emme voi löytää häntä? Eihän vain aikone mennä niiden luo, jotka asuvat hajallaan kreikkalaisten keskellä, ja opettaa kreikkalaisia? 36 Mitä on tämä sana, jonka hän puhui, että te tulette etsimään minua, ettekä löydä minua, ja missä minä olen, te ette voi tulla? Mitä tämä sana on, jonka hän sanoi: 'Te etsitte minua, mutta ette löydä', ja: 'Missä minä olen, sinne te ette voi tulla'?" 37 Mutta sinä suurena päivänä, joka on se juhlan viimeinen, Jeshua seisoi ja huusi ja sanoi, jos joku janoaa, tulkoon minun luokseni ja juokoon! Mutta juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus seisoi ja huusi ja sanoi: "Jos joku janoaa, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon. 38 Jokainen, joka uskoo minuun sillä tavalla kuin kirjoitukset sanovat, hänen sisimmästään tulevat virtaamaan elämän veden virrat. (Tämä on erikoinen jae käännösten erojen suhteen. Kreikassa lauseiden paikkaa muuttamalla on kirjoitus saatu erilaiseksi. Samalla sanomaa on saatu vesitettyä paljon. Aramea kertoo, että elämän veden virrat virtaavat sellaisten uskovien sisimmissä, jotka uskovat sillä tavalla kuin kirjoitukset sanovat. Kuuliaisuus kirjoituksille on siis se avainasia ja sitä seuraavat edellä kuvatut siunaukset. Sillä tavalla kuin kirjoitukset sanovat puuttuu kokonaan kreikasta. Lisäksi Virrata >> juosta. Elämän veden virrat >> elävän veden virrat.) Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niinkuin Raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat." 39 Mutta tämän hän sanoi siitä hengestä, jonka ne olivat tulossa saamaan, jotka uskoivat häneen, sillä sitä henkeä ei ollut vielä annettu, koska Jeshua ei ollut vielä kirkastunut. 51

52 (Antaa >> tulla.) Mutta sen hän sanoi Hengestä, joka niiden piti saaman, jotka uskoivat häneen; sillä Henki ei ollut vielä tullut, koska Jeesus ei vielä ollut kirkastettu. 40 Mutta monet kansasta, jotka kuulivat hänen sanansa, sanoivat, tämä todellakin on profeetta. Niin muutamat kansasta, kuultuaan nämä sanat, sanoivat: "Tämä on totisesti se profeetta." 41 Toiset sanoivat, tämä on Messias, toiset sanoivat, että mitä, tuleeko Messias Galileasta? Toiset sanoivat: "Tämä on Kristus." Mutta toiset sanoivat: "Ei suinkaan Kristus tule Galileasta? 42 Eikö kirjoitus sano, että Messias tulee Davidin siemenestä ja Beit-Lechem istä, Davidin omasta kylästä? (Kirjoitus >> Raamattu. Raamattu tarkoittaa kirjoituksia. Oma kylä >> pieni kaupunki. Siemen >> jälkeläiset.) Eikö Raamattu sano, että Kristus on oleva Daavidin jälkeläisiä ja tuleva pienestä Beetlehemin kaupungista, jossa Daavid oli?" 43 Ja kansa jakaantui hänen tähtensä. (Jakaantua >> syntyä eripuraisuutta.) Niin syntyi kansassa eripuraisuutta hänen tähtensä. 44 Ja siellä oli ihmisiä, jotka tahtoivat ottaa hänet kiinni, vaan kukaan ei kohottanut kättään häntä vastaan. Ja muutamat heistä tahtoivat ottaa hänet kiinni. Mutta ei kukaan käynyt häneen käsiksi. 45 Ja nämä vartijat tulivat papiston johtajien ja fariseusten luokse, ja papit sanoivat heille, miksi te ette tuoneet häntä? (Tämä jae on jatkoa luvulle 7:32. Vartijat >> palvelijat. Papiston johtajat >> ylipapit. Lisäksi tässä jakeessa aramean mukaan papit esittivät loppulauseen kysymyksen. Kreikan mukaan kysyjinä olivat myös fariseukset.) Niin palvelijat palasivat ylipappien ja fariseusten luo, ja nämä sanoivat heille: "Miksi ette tuoneet häntä tänne?" 46 Vartijat sanoivat heille, ei ole koskaan mies puhunut siten, kuin tämä mies puhuu. 52

53 (Vartijat >> palvelijat.) Palvelijat vastasivat: "Ei ole koskaan ihminen puhunut niin, kuin se mies puhuu." 47 Fariseukset sanoivat heille, mitä, oletteko tekin eksyneet? Niin fariseukset vastasivat heille: "Oletteko tekin eksytetyt? 48 Onko joku johtajista tai fariseuksista uskonut häneen? (Johtajat >> hallitusmiehet. Katso myös edellä 7:26.) Onko kukaan hallitusmiehistä uskonut häneen tai kukaan fariseuksista? 49 Vaan jos tämä kansa uskoo, joka ei tunne kirjoitettua sanaa, he ovat kirottuja. (Jos tämä kansa uskoo >> Tuo kansa. Kirjoitettu sana >> laki.) Mutta tuo kansa, joka ei lakia tunne, on kirottu." 50 Nikodemus sanoi heille yksi heistä, hän, joka oli tullut yöllä Jeshuan luokse; (Yö puuttuu kreikasta.) Niin Nikodeemus, joka ennen oli käynyt Jeesuksen luona ja joka oli yksi heistä, sanoi heille: 51 Että, mitä, syyllistääkö meidän sanamme miehen, ellei häntä ole ensin kuultu ja tiedetty, mitä hän on tehnyt? (Syyllistääkö meidän sanamme miehen >> Tuomitseeko lakimme ketään. Kuulla >> kuullustella.) "Tuomitseeko lakimme ketään, ennenkuin häntä on kuulusteltu ja saatu tietää, mitä hän on tehnyt?" 52 He vastasivat ja sanoivat hänelle, oletko sinäkin Galileasta? Tutki ja näe, ettei Galileasta nouse profeettaa! He vastasivat ja sanoivat hänelle: "Oletko sinäkin Galileasta? Tutki ja näe, ettei Galileasta nouse profeettaa." 53 Sen tähden, he kaikki menivät koteihinsa. Ja he menivät kukin kotiinsa. 8 luku 1 Mutta Jeshua meni Öljymäelle. Mutta Jeesus meni Öljymäelle. 53

54 2 Mutta aamulla hän tuli taas temppelille, ja koko kansa tuli hänen luokseen, ja hän opetti heitä istuessaan. Ja varhain aamulla hän taas saapui pyhäkköön, ja kaikki kansa tuli hänen luoksensa; ja hän istuutui ja opetti heitä. 3 Mutta kirjanoppineet ja fariseukset toivat vaimon, joka oli otettu kiinni aviorikoksen kautta, ja kun he olivat laittaneet hänet seisomaan heidän keskelleen, (Seisominen puuttuu kreikasta.) Silloin kirjanoppineet ja fariseukset toivat hänen luoksensa aviorikoksesta kiinniotetun naisen, asettivat hänet keskelle 4 he sanoivat hänelle, opettaja, tämä vaimo on otettu kiinni harjoittaessaan avoimesti aviorikosta, (Otettu kiinni harjoittaessaan avoimesti >> tavattu itse teosta. Sanat ovat erilaisia.) ja sanoivat Jeesukselle: "Opettaja, tämä nainen on tavattu itse teosta, aviorikosta tekemästä. 5 Ja Moshe n kirjoitetussa sanassa käsketään, että tällaiset on kivitettävä. Sen tähden, mitä sinä sanot? (Kirjoitettu sana >> laki. Meillle sanaa ei ole arameassa. Kreikasta puuttuu sen tähden.) Ja Mooses on laissa antanut meille käskyn, että tuommoiset on kivitettävä. Mitäs sinä sanot?" 6 Tämän he sanoivat häntä kiusaten, että siten saisivat häntä syytetyksi. Mutta Jeshua, alas kumartuneena, oli kirjoittamassa maahan. (Sormellaan sanaa ei ole arameassa.) Mutta sen he sanoivat kiusaten häntä, päästäkseen häntä syyttämään. Silloin Jeesus kumartui alas ja kirjoitti sormellaan maahan. 7 Mutta kun he jatkoivat kysellen sitä häneltä, hän nousi ylös ja sanoi heille, sellainen teistä, joka on ilman syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven hänen päälleen. (Ensimmäinen sana liittyy arameassa kiveen, kreikassa heittäjään. Lisäksi Nousta ylös >> ojentaa itsensä. Sama ero on myös jakeessa 8:10.) Mutta kun he yhä edelleen kysyivät häneltä, ojensi hän itsensä ja sanoi heille: "Joka teistä on synnitön, se heittäköön häntä ensimmäisenä kivellä." 8 Ja taas, kumartuneena, hän oli kirjoittamassa maahan. 54

55 (Jeremia 17:13, mikve Israel, Adonai! Kaikki, jotka sinut hylkäävät, joutuvat häpeään. "Jotka minusta luopuvat, ne kirjoitetaan tomuun. Sillä he ovat hyljänneet elävän veden lähteen, Herran. Psalmien Midrash selittää jaetta, että se puhuu Messiaasta; niin kuin mikve puhdistaa, niin myös Messiaan veri puhdistaa.) (KR-38 Jeremia 17:13 Israelin toivo, sinä Herra! Kaikki, jotka sinut hylkäävät, joutuvat häpeään. "Jotka minusta luopuvat, ne kirjoitetaan tomuun. Sillä he ovat hyljänneet elävän veden lähteen, Herran.") Ja taas hän kumartui alas ja kirjoitti maahan. 9 Mutta nämä poistuivat sen kuullessaan toinen toisensa jälkeen, vanhimmista alkaen, ja vaimo jätettiin yksinään, kun hän oli heidän keskellään. (Tässä jakeessa ei ole paljon muuta kuin käännöseroja! Kreikan heidän omatuntonsa todisti heidät syyllisiksi ja viimeiseen asti puuttuvat kokonaan arameasta. Samoin kreikan jatko siihen jäi ainoastaan Jeesus sekä nainen, joka seisoi hänen edessään puuttuu arameasta.) Kun he tämän kuulivat ja heidän omatuntonsa todisti heidät syyllisiksi, menivät he pois, toinen toisensa perästä, vanhimmista alkaen viimeisiin asti; ja siihen jäi ainoastaan Jeesus sekä nainen, joka seisoi hänen edessään. 10 Mutta noustessaan ylös Jeshua sanoi sille vaimolle, missä he ovat, eikö kukaan ole syyttäjäsi? (Kreikan alkuosan eikä nähnyt ketään muuta kuin naisen puuttuu arameasta. Samoin kreikan lopun sana nainen ja Eikö kukaan ole sinua tuominnut puuttuvat kokonaan arameasta. Aramea ei missään vaiheessa kerro tuomitsemisesta, kun Jeshua ja nainen keskustelevat keskenään. Aramean lopussa kysymys kuuluu missä he ovat, eikö kukaan ole syyttäjäsi? Ja tähän vastataan seuraavassa jakeessa.) Ja kun Jeesus ojensi itsensä eikä nähnyt ketään muuta kuin naisen, sanoi hän hänelle: "Nainen, missä ne ovat, sinun syyttäjäsi? Eikö kukaan ole sinua tuominnut?" 11 Mutta hän sanoi, ei kukaan, Herra. Mutta Jeshua sanoi, en minäkään syytä sinua. Mene äläkä tästä lähtien syntiä tee. (Vastaukset tässä jakeessa kohdistuvat eri kysymyksiin. Edellisen jakeen mukaan aramea vastaa kysymykseen missä he ovat, eikö kukaan ole syyttäjäsi? Vastaus on en minäkään syytä sinua. Kreikka vastaa edellisen jakeen kysymykseen Eikö kukaan ole sinua tuominnut? Vastaus on En minäkään sinua tuomitse.) Hän vastasi: "Herra, ei kukaan." Niin Jeesus sanoi hänelle: "En minäkään sinua tuomitse; mene, äläkä tästedes enää syntiä tee." 55

56 12 Mutta taas Jeshua puhui heidän kanssaan ja sanoi, minä, minä olen se maailman valkeus. Joka minun perässäni tulee, ei vaella pimeydessä, vaan hän on löytävä sen elämän valkeuden. (Minä, minä jumalallinen ilmaisu arameassa. Lisäksi Hän on löytävä sen elämän valkeuden >> hänellä on oleva elämän valkeus.) Niin Jeesus taas puhui heille sanoen: "Minä olen maailman valkeus; joka minua seuraa, se ei pimeydessä vaella, vaan hänellä on oleva elämän valkeus." 13 Fariseukset sanoivat hänelle, sinä todistat omasta sielustasi. Todistuksesi ei ollut totuus. (Totuus >> pätevä. Sama ero seuraavassa jakeessa.) Niin fariseukset sanoivat hänelle: "Sinä todistat itsestäsi; sinun todistuksesi ei ole pätevä." 14 Jeshua vastasi ja sanoi heille, vaikka minä todistan omasta sielustani, se minun todistukseni on totuus, koska minä tiedän, mistä minä olen tullut ja minne minä menen. Mutta te ette tiedä, mistä minä olen tullut, ettekä, minne minä menen. (Todistukseni on totuus >> on todistukseni pätevä. Sana totuus liittyy kiinteästi Jumalaan: koska minä tiedän, mistä minä olen tullut ja minne minä menen.) Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Vaikka minä todistankin itsestäni, on todistukseni pätevä, sillä minä tiedän, mistä minä olen tullut ja mihin minä menen; mutta te ette tiedä, mistä minä tulen, ettekä, mihin minä menen. 15 Te tuomitsette ruumiillisesti. Minä en tuomitse ketään. (Ruumiillisesti >> lihan mukaan.) Te tuomitsette lihan mukaan; minä en tuomitse ketään. 16 Ja jos minä silti tuomitsen, minun tuomioni on se totuus, koska minä en ollut yksin tuomitsemassa, vaan minä ja minun isäni, joka on minut lähettänyt. (Se totuus >> oikea. Kreikasta jää jälleen kerran puuttumaan sana totuus ja sen kiinteä yhteys Jumalaan.) Ja vaikka minä tuomitsisinkin, niin minun tuomioni olisi oikea, sillä minä en ole yksinäni, vaan minä ja hän, joka on minut lähettänyt. 17 Mutta teidän kirjoitetussa sanassanne on kirjoitettu, että kahden miehen todistus, se on totuus. 56

57 (Kirjoitettu sana >> laki. Kahden miehen todistus, se on totuus >> kahden ihmisen todistus on pätevä.) Onhan teidän laissannekin kirjoitettuna, että kahden ihmisen todistus on pätevä. 18 Minä, minä todistan omasta sielustani, ja minun isäni, joka minut lähetti, todistaa minusta. (Minä, minä.) Minä olen se, joka todistan itsestäni, ja minusta todistaa myös Isä, joka on minut lähettänyt." 19 He sanoivat hänelle, missä on sinun isäsi? Jeshua vastasi ja sanoi heille, ette te tunne minua, ettekä minun isääni. Jos te tuntisitte minut, te tuntisitte myös minun isäni. Niin he sanoivat hänelle: "Missä sinun isäsi on?" Jeesus vastasi: "Te ette tunne minua ettekä minun Isääni; jos te tuntisitte minut, niin te tuntisitte myös minun Isäni." 20 Nämä sanat hän puhui varastohuoneella, opettaessaan temppelissä, eikä kukaan ottanut häntä kiinni, sillä hänen hetkensä ei ollut vielä tullut. (Varastohuoneella >> uhriarkun ääressä. Temppeli >> pyhäkkö.) Nämä sanat Jeesus puhui uhriarkun ääressä, opettaessaan pyhäkössä; eikä kukaan ottanut häntä kiinni, sillä hänen hetkensä ei ollut vielä tullut. 21 Jeshua sanoi heille taas, minä menen, ja te saatte etsiä minua ja kuolla teidän synneissänne, ja minne minä menen, te ette voi sinne tulla. Niin Jeesus taas sanoi heille: "Minä menen pois, ja te etsitte minua, ja te kuolette syntiinne. Mihin minä menen, sinne te ette voi tulla." 22 Juutalaiset sanoivat, tappaako hän siis oman sielunsa, sanoessaan että ja minne minä menen, te ette voi sinne tulla? Niin juutalaiset sanoivat: "Ei kai hän aikone tappaa itseänsä, koska sanoo: 'Mihin minä menen, sinne te ette voi tulla'?" 23 Ja hän sanoi heille, te olette alhaalta, ja minä olen ylhäältä. Te olette tästä maailmasta, minä en ole tästä maailmasta. Ja hän sanoi heille: "Te olette alhaalta, minä olen ylhäältä; te olette tästä maailmasta, minä en ole tästä maailmasta. 24 Minä olen sanonut teille, että te saatte kuolla teidän synneissänne. Ellette usko, että minä olen, te saatte kuolla synneissänne. 57

58 (Ellette usko, että minä olen >> ellette usko minua siksi, joka minä olen. Minä olen on ilmaisu, mikä tarkoittaa Jumalaa.) Sentähden minä sanoin teille, että te kuolette synteihinne; sillä ellette usko minua siksi, joka minä olen, niin te kuolette synteihinne." 25 Juutalaiset sanoivat hänelle, kuka sinä olet? Jeshua sanoi heille, vaikka aloin puhumaan teidän kanssanne, (Vaikka aloin puhumaan teidän kanssanne >> Juuri se, mitä minä puhunkin teille. Käännösten loput ovat täysin erilaisia keskenään. Aramean lopussa Jeshua aloittaa kysymykseen vastaamisen ja tämä vastaus jatkuu seuraavassa jakeessa.) Niin he sanoivat hänelle: "Kuka sinä olet?" Jeesus sanoi heille: "Juuri se, mitä minä puhunkin teille. 26 Minulla on teistä paljon sanottavaa ja tuomittavaa, mutta hän, joka minut lähetti, hän on totuus, ja minä puhun maailmassa niitä, mitä minä olen häneltä kuullut. (En tiedä, mitä kreikan totinen sanalla tarkoitetaan. Vuoden -92 käännöksessä totinen sanan tilalla on puhuu totta. Meistä jokainen voi puhua totta, mutta kukaan meistä ei ole totuus. Ja juuri tämä Jumalaan kiinteästi liittyvä sana ei tule esiin tässäkään kreikan käännöksen jakeessa.) Paljon on minulla teistä puhuttavaa ja teissä tuomittavaa; mutta hän, joka on minut lähettänyt, on totinen, ja minkä minä olen kuullut häneltä, sen minä puhun maailman kuulla." 27 Eivätkä he tienneet, että hän puhui heille isästä. Mutta he eivät ymmärtäneet, että hän puhui heille Isästä. 28 Jeshua sanoi heille taas, kun Ihmisen Poika on korotettu, silloin te tunnette, että minä, minä olen, enkä minä tee mitään oman sieluni tahdosta, vaan niin kuin minun isäni on minut opettanut, siten minä puhun. (Minä, minä. Jälleen kerran Jumalaan viittaava ilmaisu. Kreikassa minä olen se, joka minä olen. Siitä ei ymmärrys paljon lisäänny!) Niin Jeesus sanoi heille: "Kun olette ylentäneet Ihmisen Pojan, silloin te ymmärrätte, että minä olen se, joka minä olen, ja etten minä itsestäni tee mitään, vaan puhun tätä sen mukaan, kuin minun Isäni on minulle opettanut. 29 Ja joka minut lähetti, on minun kanssani, eikä minun isäni ole jättänyt minua yksin, koska minä teen koko ajan sitä, mikä on hänelle kaunista. Ja hän, joka on minut lähettänyt, on minun kanssani; hän ei ole jättänyt minua yksinäni, koska minä aina teen sitä, mikä hänelle on otollista." 30 Kun hän oli nämä puhunut, monet uskoivat häneen. 58

59 Kun hän näin puhui, uskoivat monet häneen. 31 Ja Jeshua sanoi niille juutalaisille, jotka uskoivat häneen, jos te jatkatte minun sanassani, te todella olette minun oppilaitani! (Jatkatte >> pysytte. Jatkaminen sisältää pysymisen, mutta se kertoo myös eteenpäin menosta. Tulee kasvaa Jumalan tuntemisessa ) Niin Jeesus sanoi niille juutalaisille, jotka uskoivat häneen: "Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani; 32 Ja te tulette tuntemaan totuuden, ja se totuus on teidät vapauttava. (Vapauttaa, charar, orjan vapauttaminen. Substantiivina läpimurto. Mutta orjuudesta on nyt kyse; ) (Kääntäjän selitys on valaiseva. Vain totuuden kautta voi tulla läpimurto ihmisen elämään.) ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi." 33 He sanoivat hänelle, me olemme Abrahamin siementä, emmekä ole orjuudessa koskaan ketään palvelleet, kuinka sinä sanot, että olisitte vapaat lapset? (Siemen >> jälkeläisiä. Lisäksi palveleminen ja lapset puuttuvat kreikasta.) He vastasivat hänelle: "Me olemme Aabrahamin jälkeläisiä emmekä ole koskaan olleet kenenkään orjia. Kuinka sinä sitten sanot: 'Te tulette vapaiksi'?" 34 Jeshua sanoi heille, amen, amen, minä sanon teille, että jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja. Jeesus vastasi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja. 35 Eikä orja pysy talossa iankaikkisesti. Mutta poika pysyy iankaikkisesti. Mutta orja ei pysy talossa iäti; Poika pysyy iäti. 36 Sen tähden, jos poika tulee tekemään teidät vapaaksi, te tulette todella olemaan vapaita lapsia. (Lapset puuttuu kreikasta kuten edellä jakeessa 8:33.) Jos siis Poika tekee teidät vapaiksi, niin te tulette todellisesti vapaiksi. 37 Minä tiedän, että te olette Abrahamin siementä. Vaan te etsitte minua tappaaksenne, koska te ette ymmärrä minun sanojani. 59

60 (Sama kuin edellä jae 8:33 Siemen >> jälkeläisiä. Lisäksi Te ette ymmärrä sanojani >> sanani ei saa tilaa teissä.) Minä tiedän, että te olette Aabrahamin jälkeläisiä; mutta te tavoittelette minua tappaaksenne, koska minun sanani ei saa tilaa teissä. 38 Minä puhun sitä, mitä minä näin minun isäni luona, ja te teette sitä, mitä olette nähneet teidän isänne luona. (Nähneet >> kuulleet.) Minä puhun, mitä minä olen nähnyt Isäni tykönä; niin tekin teette, mitä olette kuulleet omalta isältänne." 39 He vastasivat ja sanoivat hänelle, Abraham, hän on meidän isämme. Jeshua sanoi heille, jos te olisitte Abrahamin lapsia, te olisitte tekemässä Abrahamin tekoja. He vastasivat ja sanoivat hänelle: "Aabraham on meidän isämme." Jeesus sanoi heille: "Jos olisitte Aabrahamin lapsia, niin te tekisitte Aabrahamin tekoja. 40 Mutta nyt, katso, te etsitte minua tappaaksenne, miestä, joka on puhunut teidän kanssanne totuutta, sellaista, jota hän on kuullut Jumalalta. Tätä Abraham ei tehnyt. (Etsiä >> tavoitella.) Mutta nyt te tavoittelette minua tappaaksenne, miestä, joka on puhunut teille totuuden, jonka hän on kuullut Jumalalta. Niin ei Aabraham tehnyt. 41 Mutta te teette teidän isänne tekoja. He sanoivat hänelle, me emme ole haureudesta. Meillä on yksi isä; Jumala. (Haureudesta >> aviorikoksesta syntyneitä.) Te teette isänne tekoja." He sanoivat hänelle: "Me emme ole aviorikoksesta syntyneitä; meillä on yksi Isä, Jumala." 42 Jeshua sanoi heille, jos Jumala on teidän isänne, te rakastaisitte minua, sillä minä olen Jumalasta lähtenyt, enkä ole tullut oman sieluni tahdosta, vaan hänen, joka minut lähetti. Jeesus sanoi heille: "Jos Jumala olisi teidän Isänne, niin te rakastaisitte minua, sillä minä olen Jumalasta lähtenyt ja tullut; en minä ole itsestäni tullut, vaan hän on minut lähettänyt. 43 Minkä tähden te ette ymmärrä minun sanojani? Te ette pysty kuulemaan minun sanojani! 60

61 Minkätähden te ette ymmärrä minun puhettani? Sentähden, että te ette kärsi kuulla minun sanaani. 44 Te olette isästä paholaisesta, ja teidän isänne himon te tahdotte tehdä, hänen, joka on alusta asti tappanut ihmisiä, eikä hän pysy totuudessa, koska totuutta ei hänessä ole. Puhuessaan petosta hän puhuu omastaan, koska hän on valheenkin isä. (Tehdä >> noudattaa.) Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä. 45 Mutta minä, joka puhun totuutta; minua te ette usko. Mutta minua te ette usko, sentähden että minä sanon totuuden. 46 Kuka teistä nuhtelee minua synnistä? Ja jos minä puhun totuutta, miksi te ette usko minua? (Nuhdella >> näyttää syypääksi. (syylliseksi)) Kuka teistä voi näyttää minut syypääksi syntiin? Jos minä totuutta puhun, miksi ette minua usko? 47 Joka on Jumalasta, kuulee Jumalan sanat, tämän tähden: te ette kuule, koska te ette ole Jumalasta. Joka on Jumalasta, se kuulee Jumalan sanat. Sentähden te ette kuule, koska ette ole Jumalasta." 48 Juutalaiset vastasivat ja sanoivat hänelle, emmekö sanokin kauniisti, että sinä olet samarialainen ja sinussa on demoni? Niin juutalaiset vastasivat ja sanoivat hänelle: "Emmekö ole oikeassa, kun sanomme, että sinä olet samarialainen ja että sinussa on riivaaja?" 49 Jeshua sanoi heille, minussa ei ole demonia, vaan minä kunnioitan minun isääni, ja te häpäisette minua. Jeesus vastasi: "Minussa ei ole riivaajaa, vaan minä kunnioitan Isääni, ja te häpäisette minua. 50 Mutta minä en etsi minun kunniaani. Hän on se, joka etsii ja tuomitsee. (Hän >> yksi.) Mutta minä en etsi omaa kunniaani; yksi on, joka etsii ja tuomitsee. 61

62 51 Amen, amen, minä sanon teille, että joka pitää minun sanani, ei ole näkevä kuolemaa, iankaikkisesti. Totisesti, totisesti minä sanon teille: jos joku pitää minun sanani, hän ei ikinä näe kuolemaa." 52 Juutalaiset sanoivat hänelle, nyt me tiedämme, että sinussa on riivaaja; Abraham on kuollut, ja profeetat, ja sinä sanot, että joka pitää minun sanani, ei ole maistava kuolemaa, iankaikkisesti!? Juutalaiset sanoivat hänelle: "Nyt me ymmärrämme, että sinussa on riivaaja. Aabraham on kuollut ja profeetat, ja sinä sanot: 'Jos joku pitää minun sanani, hän ei ikinä maista kuolemaa.' 53 Oletko sinä suurempi kuin isämme Abraham, joka kuoli, ja profeetat, jotka kuolivat? Kuka sinä luulet olevasi? Oletko sinä suurempi kuin isämme Aabraham, joka on kuollut? Ja profeetat ovat kuolleet; keneksi sinä itsesi teet?" 54 Jeshua sanoi heille, jos minä oman sieluni kirkastan, minun kirkkauteni ei ole mitään. Minun isäni on se, joka minut kirkastaa, hän, josta te sanoitte, että hän on meidän Jumalamme. (Kirkkaus >> kunnia. Tämä sama ero toistuu kirjoituksissa.) Jeesus vastasi: "Jos minä itse itselleni otan kunnian, niin minun kunniani ei ole mitään. Minun Isäni on se, joka minulle kunnian antaa, hän, josta te sanotte: 'Hän on meidän Jumalamme', 55 Ettekä te tunne häntä, mutta minä tunnen hänet, ja jos minä sanoisin, etten minä tunne häntä, minä olisin valehtelija niin kuin tekin, vaan minä tunnen hänet ja minä pidän hänen sanansa. ettekä tunne häntä; mutta minä tunnen hänet. Ja jos sanoisin, etten tunne häntä, niin minä olisin valhettelija niinkuin tekin; mutta minä tunnen hänet ja pidän hänen sanansa. 56 Abraham, teidän isänne, halusi, että näkisi minun päiväni, ja hän näki ja iloitsi. (Haluaminen tässä on iloista odotusta, samalla lähellä menettää rohkeutensa. Sana vain tässä.) (Halusi että näkisi >> riemuitsi siitä että oli näkevä. Haluaminen on muuttunut riemuitsemiseksi.) Aabraham, teidän isänne, riemuitsi siitä, että hän oli näkevä minun päiväni; ja hän näki sen ja iloitsi." 57 Juutalaiset sanoivat hänelle, et ole vielä edes viittäkymmentä vuotta, ja olet nähnyt Abrahamin? Niin juutalaiset sanoivat hänelle: "Et ole vielä viidenkymmenen vuoden vanha, ja olet nähnyt Aabrahamin!" 62

63 58 Jeshua sanoi heille, amen, amen, minä sanon teille, että minä olen, ennen kuin Abrahamia olikaan. (Minä olen on Jumalaan viittaava ilmaisu. Tässäkin on syvällinen ilmaisu, koska Jumala on ollut aina.) Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ennenkuin Aabraham syntyi, olen minä ollut." 59 Ja he poimivat kiviä, että kivittäisivät hänet, ja Jeshua suojautui ja lähti temppelistä, ja ohitti heidät heidän keskeltään, ja meni pois. (Suojautui >> lymysi. Lisäksi Ohitti heidät heidän keskeltään puuttuu kreikasta kokonaan.) Silloin he poimivat kiviä heittääksensä häntä niillä; mutta Jeesus lymysi ja lähti pyhäköstä. 9 luku 1 Ja ohi kulkiessaan hän näki miehen, joka oli ollut sokea äitinsä kohdusta. (Äitinsä kohdusta >> syntymästään saakka.) Ja ohi kulkiessaan hän näki miehen, joka syntymästään saakka oli ollut sokea. 2 Ja hänen oppilaansa kysyivät häneltä ja sanoivat meidän rabbimme, kuka teki syntiä, tämä vai hänen vanhempansa, että hän syntyi sokeana? Ja hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä sanoen: "Rabbi, kuka teki syntiä, tämäkö vai hänen vanhempansa, että hänen piti sokeana syntymän?" 3 Jeshua sanoi heille, ei hän tehnyt syntiä, eivätkä hänen vanhempansa, vaan, että Jumalan teot tulisivat hänen kauttaan näkyviksi. Jeesus vastasi: "Ei tämä tehnyt syntiä eivätkä hänen vanhempansa, vaan Jumalan tekojen piti tuleman hänessä julki. 4 Minun on tehtävä hänen tekojaan, joka minut lähetti, kun on se päivä. Tulee yö, jolloin kukaan ei pysty palvelutyöhön. (Minun >> meidän. Jeshua siis kertoo itsestään, että hänen on tehtävä tekoja. Kukaan ei pysty palvelutyöhön >> ei kukaan voi työtä tehdä. Sana palvelutyö puuttuu kreikasta.) Niin kauan kuin päivä on, tulee meidän tehdä hänen tekojansa, joka on minut lähettänyt; tulee yö, jolloin ei kukaan voi työtä tehdä. 5 Niin kauan, kuin minä olen maailmassa, minä olen maailman valkeus. Niin kauan kuin minä maailmassa olen, olen minä maailman valkeus." 63

64 6 Ja kun hän sanoi nämä, hän sylki maan päälle, ja valmisti syljestään savea, ja hieroi hänen silmiensä päälle, hänen, joka oli sokea. (Savi >> tahdas (tarkoittaa tahnaa nykykielessä)) Tämän sanottuaan hän sylki maahan ja teki syljestä tahtaan ja siveli tahtaan hänen silmilleen 7 Ja hän sanoi hänelle, mene, peseydy Shilocha n kastepaikassa, ja hän meni, peseytyi ja kun hän tuli, hän näki. (Kastepaikka >> lammikko. Lisäksi erikoista tässä kreikan käännöksessä on sanat se on käännettynä: lähetetty.) ja sanoi hänelle: "Mene ja peseydy Siiloan lammikossa" - se on käännettynä: lähetetty. - Niin hän meni ja peseytyi ja palasi näkevänä. 8 Mutta hänen omaisensa ja ne, jotka olivat heidät nähneet ennen, että hän kerjäsi, sanoivat, eikö tämä ole hän, joka oli istumassa ja kerjäämässä? (Hänen omaisensa >> naapurit.) Silloin naapurit ja ne, jotka ennen olivat nähneet hänet kerjääjänä, sanoivat: "Eikö tämä ole se, joka istui ja kerjäsi?" 9 Siellä sanottiin, että se on hän!, ja sanottiin, ei, vaan hänen kaltaisensa, mutta hän sanoi, minä, minä se olen! (Minä, minä. Jälleen tämä Jumalasta kertova ilmaisu. Kreikan käännöksestä tätä ei millään voi ymmärtää.) Toiset sanoivat: "Hän se on", toiset sanoivat: "Ei ole, vaan hän on hänen näköisensä." Hän itse sanoi: "Minä se olen." 10 He sanoivat hänelle, kuinka sinun silmäsi on avattu? Niin he sanoivat hänelle: "Miten sinun silmäsi ovat auenneet?" 11 Hän vastasi ja sanoi heille, se mies, jonka nimi on Jeshua, teki savea ja hieroi silmieni päälle, ja sanoi minulle, mene, peseydy Shilocha n vedessä, ja minä menin, peseydyin ja sain näköni. (Savi >> tahdas (tahna). Hieroi silmieni päälle >> voiteli minun silmäni. Vedessä >> lammikossa.) Hän vastasi: "Se mies, jota kutsutaan Jeesukseksi, teki tahtaan ja voiteli minun silmäni ja sanoi minulle: 'Mene ja peseydy Siiloan lammikossa'; niin minä menin ja peseydyin ja sain näköni." 12 He sanoivat hänelle, missä hän on? Hän sanoi heille, en minä tiedä. 64

65 He sanoivat hänelle: "Missä hän on?" Hän vastasi: "En tiedä." 13 Ja hänet, joka ennen oli sokea, vietiin fariseusten luokse. Niin he veivät hänet, joka ennen oli ollut sokea, fariseusten luo. 14 Mutta se oli sapatti, kun Jeshua teki savea ja avasi hänen silmänsä. (Savi >> tahdas. Sama ero myös seuraavassa jakeessa.) Ja se päivä, jona Jeesus teki tahtaan ja avasi hänen silmänsä, oli sapatti. 15 Ja taas fariseukset kysyivät häneltä, kuinka sinä sait näkösi? Mutta hän sanoi heille, hän laittoi savea silmieni päälle, ja minä peseydyin ja sain näköni. Niin myöskin fariseukset kysyivät häneltä, miten hän oli saanut näkönsä. Ja hän sanoi heille: "Hän siveli tahtaan minun silmilleni, ja minä peseydyin, ja nyt minä näen." 16 Ja jotkut fariseuksista sanoivat, tämä mies ei ole Jumalasta, koska hän ei pidä sapattia, mutta toiset sanoivat, kuinka syntinen mies pystyy tekemään nämä merkit? Ja heidän keskuudessaan oli se jakaantuminen. (Merkit >> tunnusteot. Jakaantuminen >> erimielisyys.) Niin muutamat fariseuksista sanoivat: "Se mies ei ole Jumalasta, koska hän ei pidä sapattia." Toiset sanoivat: "Kuinka voi syntinen ihminen tehdä senkaltaisia tunnustekoja?" Ja he olivat keskenänsä eri mieltä. 17 He sanoivat taas sille sokealle, mitä sinä sanot hänestä, joka avasi sinun silmäsi? Hän sanoi heille, minä sanon, että hän on se profeetta. Niin he taas sanoivat sokealle: "Mitä sinä sanot hänestä, koskapa hän avasi sinun silmäsi?" Ja hän sanoi: "Hän on profeetta." 18 Mutta juutalaiset eivät uskoneet häntä, joka oli ollut sokea ja näki, ennen kuin kutsuivat hänen vanhempansa, hänen, joka sai näkönsä. Mutta juutalaiset eivät uskoneet hänestä, että hän oli ollut sokea ja saanut näkönsä, ennenkuin kutsuivat sen näkönsä saaneen vanhemmat 19 Ja he kysyivät heiltä, jos tämä on se teidän poikanne, josta te sanoitte, että hän oli sokeana syntynyt kuinka hän nyt näkee? ja kysyivät heiltä sanoen: "Onko tämä teidän poikanne, jonka sanotte sokeana syntyneen? Kuinka hän sitten nyt näkee?" 65

66 20 Mutta hänen vanhempansa vastasivat ja sanoivat, me tiedämme, että tämä on meidän poikamme, ja että hänet on sokeana synnytetty. Hänen vanhempansa vastasivat ja sanoivat: "Me tiedämme, että tämä on meidän poikamme ja että hän on sokeana syntynyt; 21Mutta kuinka hän nyt näkee, tai mistä hänen silmänsä aukenivat me emme tiedä. Muutenkin hänellä on vuosia päällään; kysykää häneltä, hän puhukoon sielunsa puolesta. (Vuosia päällään >> kyllin ikää.) mutta kuinka hän nyt näkee, emme tiedä; emme myöskään tiedä, kuka on avannut hänen silmänsä. Kysykää häneltä; hänellä on kyllin ikää, puhukoon itse puolestansa." 22 Hänen vanhempansa sanoivat nämä, koska juutalaisia pelättiin, sillä he olivat päättäneet, että jos joku tunnustaisi, että hän on Messias, hänen poistettaisiin kokouspaikasta. Näin hänen vanhempansa sanoivat, koska pelkäsivät juutalaisia. Sillä juutalaiset olivat jo sopineet keskenään, että se, joka tunnusti hänet Kristukseksi, oli erotettava synagoogasta. 23 Tämän tähden hänen vanhempansa sanoivat, että hänellä on ikää, kysykää häneltä. Sentähden hänen vanhempansa sanoivat: "Hänellä on kyllin ikää, kysykää häneltä." 24 Ja he kutsuivat toisen kerran sen miehen, hänet, joka oli ollut sokea, ja sanoivat hänelle, ylistä Jumalaa, sillä me tiedämme, että tämä mies on syntinen! Niin he kutsuivat toistamiseen miehen, joka oli ollut sokea, ja sanoivat hänelle: "Anna kunnia Jumalalle; me tiedämme, että se mies on syntinen." 25 Hän vastasi ja sanoi heille, jos hän on syntinen, sitä minä en tiedä, mutta yhden minä tiedän; että minä olin sokea, ja katso, nyt minä näen! Hän vastasi: "Onko hän syntinen, sitä en tiedä; sen vain tiedän, että minä, joka olin sokea, nyt näen." 26 He sanoivat taas hänelle, mitä hän sinulle teki? Kuinka hän avasi sinun silmäsi? Niin he sanoivat hänelle: "Mitä hän sinulle teki? Miten hän avasi sinun silmäsi?" 27 Hän sanoi heille, minä olen sen sanonut teille, ja ettekö te kuulleet? Mitä te vielä tahdotte kuulla? Tahtoisitteko tekin olla hänen oppilaitaan? Hän vastasi heille: "Johan minä teille sanoin, ettekä te kuulleet. Miksi taas tahdotte sitä kuulla? Tahdotteko tekin ruveta hänen opetuslapsiksensa?" 66

67 28 Mutta nämä halveksivat häntä ja sanoivat hänelle, sinäkö olet hänen oppilaansa? Sillä me olemme Moshe n oppilaita! (Halveksia >> herjata.) Niin he herjasivat häntä ja sanoivat: "Sinä olet hänen opetuslapsensa, mutta me olemme Mooseksen opetuslapsia. 29 Ja me tiedämme, että Jumala puhui Moshe n kanssa. Mutta tästä me emme tiedä, mistä hän on. Me tiedämme Jumalan puhuneen Moosekselle, mutta mistä tämä on, sitä emme tiedä." 30 Se mies vastasi ja sanoi heille, se tässä sen tähden onkin ihmeellistä, että te ette tiedä, mistä hän on, ja hän avasi minun silmäni. Mies vastasi ja sanoi heille: "Sehän tässä on ihmeellistä, että te ette tiedä, mistä hän on, ja kuitenkin hän on avannut minun silmäni. 31 Mutta me tiedämme, että Jumala ei kuule syntisen ääntä, vaan joka häntä pelkää ja tekee hänen tahtonsa, häntä hän kuulee. (Ääni puuttuu kreikasta kokonaan. Lisäksi Häntä pelkää >> jumalaapelkääväinen.) Me tiedämme, ettei Jumala kuule syntisiä; vaan joka on jumalaapelkääväinen ja tekee hänen tahtonsa, sitä hän kuulee. 32 Iankaikkisuudesta ei ole kuultu, että joku on avannut sokeana syntyneen silmät. Ei ole maailman alusta kuultu, että kukaan on avannut sokeana syntyneen silmät. 33 Jos tämä ei olisi Jumalasta, ei hän olisi pystynyt tätä tekemään. (Ei olisi pystynyt tätä tekemään >> ei voisi mitään tehdä.) Jos hän ei olisi Jumalasta, ei hän voisi mitään tehdä." 34 He vastasivat ja sanoivat hänelle, sinä olet kokonaan synnissä syntynyt, ja sinäkö meitä opetat? Ja he poistivat hänet ulkopuolelle. (Poistaa ulkopuolelle >> ajaa ulos. Sama ero myös seuraavassa jakeessa.) He vastasivat ja sanoivat hänelle: "Sinä olet kokonaan synneissä syntynyt, ja sinä tahdot opettaa meitä!" Ja he ajoivat hänet ulos. 35 Ja Jeshua kuuli, että hänet oli poistettu ulkopuolelle, ja löysi hänet ja sanoi hänelle, uskotko sinä Jumalan poikaan? 67

68 Ja Jeesus sai kuulla heidän ajaneen hänet ulos; ja hänet tavatessaan hän sanoi hänelle: "Uskotko sinä Jumalan Poikaan?" 36 Hän, joka oli parantunut, vastasi ja sanoi, kuka hän on, Herrani, että häneen uskoisin? (Joka oli parantunut puuttuu kokonaan kreikasta.) Hän vastasi ja sanoi: "Herra, kuka hän on, että minä häneen uskoisin?" 37 Jeshua sanoi hänelle, sinä näit hänet, ja hän, joka puhuu sinun kanssasi, hän se on. Jeesus sanoi hänelle: "Sinä olet hänet nähnyt, ja hän on se, joka sinun kanssasi puhuu." 38 Mutta hän sanoi, minä uskon, Herrani! Ja hän lankesi kumartamaan häntä. (Lankesi kumartamaan >> kumartaen rukoili.) Niin hän sanoi: "Herra, minä uskon"; ja hän kumartaen rukoili häntä. 39 Ja Jeshua sanoi, tämän maailman tuomioksi minä olen tullut, että ne, jotka eivät näe, näkisivät, ja ne, jotka näkevät, sokaistuisivat. Ja Jeesus sanoi: "Tuomioksi minä olen tullut tähän maailmaan, että ne, jotka eivät näe, näkisivät, ja ne, jotka näkevät, tulisivat sokeiksi." 40 Ja fariseuksista ne, jotka olivat hänen kanssaan, kuulivat nämä ja sanoivat hänelle, olemmeko mekin sokeat? Ja muutamat fariseukset, jotka olivat siinä häntä lähellä, kuulivat tämän ja sanoivat hänelle: "Olemmeko mekin sokeat?" 41 Jeshua sanoi heille, jos te olisitte sokeita, ei teillä olisi syntiä, mutta nyt te sanotte, että te näette tämän tähden teidän syntinne pysyy. Jeesus sanoi heille: "Jos te olisitte sokeat, ei teillä olisi syntiä; mutta nyt te sanotte: 'Me näemme'; sentähden teidän syntinne pysyy." 10 luku 1 Amen, amen, minä sanon teille, että joka ei mene sisään lammaslauman portista, vaan nousee toisesta paikasta, hän on varas ja rosvo. (Lammaslauma >> lammastarha. Portti >> ovi. Ei lammasaitauksissa ole ovea, vaan ne ovat portteja. Kääntäjä ei ilmeisesti ole nähnyt lampaiden hoitoa ja paimentamista, koska on tällainen sanavalinta.) 68

69 "Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka ei mene ovesta lammastarhaan, vaan nousee sinne muualta, se on varas ja ryöväri. 2 Mutta hän, joka menee portista sisään, hän on lampaiden paimen. (Portti >> ovi.) Mutta joka menee ovesta sisälle, se on lammasten paimen. 3 Ja tälle se portin vartija avaa portin, ja lauma kuulee hänen äänensä, ja hän kutsuu hänen lampaitaan heidän nimillään, ja hän vie heidät ulos. (Portti >> ovi. Lauma >> lampaat.) Hänelle ovenvartija avaa, ja lampaat kuulevat hänen ääntänsä; ja hän kutsuu omat lampaansa nimeltä ja vie heidät ulos. 4 Ja kun hän on vienyt laumansa ulos, hän menee edellä, ja hänen omat lampaansa menevät hänen perässään, koska he tuntevat hänen äänensä. (Viedä lauma ulos >> laskea kaikki omat ulos. Käännöksissä ihan eri sanat. Kolmannessa lauseessa hänen omat puuttuu kreikasta.) Ja laskettuaan kaikki omansa ulos hän kulkee niiden edellä, ja lampaat seuraavat häntä, sillä ne tuntevat hänen äänensä. 5 Mutta vieraan perässä lauma ei mene, vaan pakenee häntä, sillä he eivät tunne vieraan ääntä. (Lauma puuttuu kreikasta.) Mutta vierasta ne eivät seuraa, vaan pakenevat häntä, koska eivät tunne vierasten ääntä." 6 Tämän vertauksen Jeshua sanoi heille, mutta nämä eivät tunnistaneet, mistä hän puhui heidän kanssaan. Tämän kuvauksen Jeesus puhui heille; mutta he eivät ymmärtäneet, mitä hänen puheensa tarkoitti. 7 Mutta Jeshua sanoi heille taas, amen, amen, minä sanon teille, että minä, minä olen se lauman portti. (Minä, minä. Tämä Jumalaan viittaava sana puuttuu kaikista käännöksistä. Kreikan kääntäjä ei varmaan ole ymmärtänyt näiden kahden peräkkäisen minä-sanojen merkitystä ja siksi sanojen kuningasajatus (Jeshua on kuninkaiden kuningas!) on jäänyt pois. Lisäksi Lauman portti >> lammasten ovi.) Niin Jeesus vielä sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: minä olen lammasten ovi. 69

70 8 Ja kaikki ne, jotka olivat tulleet, olivat rosvoja ja varkaita, vaan ei se lauma kuullut heitä. (Lauma >> lampaat.) Kaikki, jotka ovat tulleet ennen minua, ovat varkaita ja ryöväreitä; mutta lampaat eivät ole heitä kuulleet. 9 Minä, minä olen se portti, ja jos joku menee minun kauttani sisälle, hän saa elää, ja hän on menevä sisälle, ja menevä ulos, ja löytävä ravintoa. (Minä, minä. Portti >> ovi. Saada elää >> pelastua. Löytää ravintoa >> löytää laidun. Tuosta viimeisestä erosta voisi kertoa, että ihmiselle on tarjolla hengellisessä mielessä monenlaisia ruokamaita, mutta se, millä ravitsee itsensä, on kaikkein tärkeintä. Eihän ruumiinkaan tarpeita täytetä lisäaineilla, vaan aidolla ruualla.) Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen. 10 Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä, ja heillä olisi runsaus. Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys. 11 Minä, minä olen se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa oman sielunsa hänen laumansa puolesta. Minä olen se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä. 12 Mutta palkattu, joka ei ole paimen, eivätkä lampaat ole hänen omiaan, kun näkee, että susi tulee, hän jättää lauman ja pakenee, ja susi tulee, ottaa kiinni ja hajottaa sen lauman. Mutta palkkalainen, joka ei ole paimen ja jonka omia lampaat eivät ole, kun hän näkee suden tulevan, niin hän jättää lampaat ja pakenee; ja susi ryöstää ja hajottaa ne. 13 Mutta palkattu pakenee, koska hän on palkattu, eikä hän hoida sitä laumaa. (Lauman hoitaminen puuttuu kreikasta, tilalla on lampaista välittäminen. Myös sana palkattu puuttuu kreikasta.) Hän pakenee, sillä hän on palkattu eikä välitä lampaista. 14 Minä, minä olen se hyvä paimen, ja minä tunnen, ketkä ovat minun ja minun omani tuntevat minut. (Minä, minä.) 70

71 Minä olen se hyvä paimen, ja minä tunnen omani, ja minun omani tuntevat minut, 15 Samoin minun isäni tuntee minut, ja minä tunnen minun isäni, ja minä annan oman sieluni lauman puolesta. (Aramea ei kerro hengestä, vaan sielusta. Tämä sama ero on myös jakeessa 10:17. Lisäksi Lauma >> lampaat.) niinkuin Isä tuntee minut ja minä tunnen Isän; ja minä annan henkeni lammasten edestä. 16 Mutta minulla on myös toiset lampaat, ne, jotka eivät ole tästä laumasta, ja myös heitä täytyy tuoda minulle, ja he tulevat kuulemaan minun ääneni, ja koko lauma on oleva yksi, ja on oleva yksi paimen. (Tämä jae on merkittävä. Perinteisesti on ajateltu ja selitetty, että tässä kerrotaan juutalaisista ja muista kansoista. Kuitenkin uskon, että tässä kerrotaan pelkästään Israelin kansasta. Se koostuu Juudasta ja vielä tuntemattomista Israelin kymmenen heimon jälkeläisistä, jotka ovat hajaantuneina ympäri maailmaa. Tässä jakeessa huomiota herättävä lause myös heitä täytyy tuoda minulle. Jumala tulee kokoamaan koko Israelin yhteen ennen tuhatvuotisen kuningaskunnan muodostumista laajenevan Israelin maaperälle. Siksi ei tarvitse ihmetellä sitä myllerrystä ja niitä uutisia, joita kuullaan joka päivä Lähi-Idästä. Syyria ja muut Israelin ympärillä olevat maa-alueet ovat tulevaa Israelin aluetta. Kun koko Israelin kansa on koottu yhteen, niin silloin koko lauma on oleva yksi, ja on oleva yksi paimen. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että muut kansat olisivat elämän ulkopuolella vaan uskossa Jeshuaan kaikki ovat samanarvoisia.) Minulla on myös muita lampaita, jotka eivät ole tästä lammastarhasta; myös niitä tulee minun johdattaa, ja ne saavat kuulla minun ääneni, ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen. 17 Tämän tähden minun isäni armahtaa minua, että minä annan oman sieluni, että sen taas otan. (Armahtaa >> rakastaa. Oman sieluni >> henkeni.) Sentähden Isä minua rakastaa, koska minä annan henkeni, että minä sen jälleen ottaisin. 18 Ei kukaan ota sitä minulta, vaan minä annan sen omasta tahdostani, sillä minulla on lupa antaa se, ja minulla on valta taas ottaa se. Tämän käskyn minä olen isältäni ottanut vastaan. Ei kukaan sitä minulta ota, vaan minä annan sen itsestäni. Minulla on valta antaa se, ja minulla on valta ottaa se jälleen; sen käskyn minä olen saanut Isältäni." 19 Ja taas juutalaisten keskuudessa oli kahtiajako näiden sanojen tähden. (Kahtiajako >> erimielisyys.) Niin syntyi taas erimielisyys juutalaisten kesken näiden sanain tähden. 71

72 20 Ja monet heistä sanoivat, että hänessä on riivaaja, ja sekoileva hullu, miksi te häntä kuulette? (Sekoileva hullu >> järjiltään.) Ja useat heistä sanoivat: "Hänessä on riivaaja, ja hän on järjiltään; mitä te häntä kuuntelette?" 21 Mutta toiset sanoivat, nämä eivät ole riivatun sanoja. Pystyykö demoni avaamaan sokean silmät? Toiset sanoivat: "Nämä eivät ole riivatun sanoja; eihän riivaaja voi avata sokeain silmiä?" 22 Mutta Jerusalemissa oli se vihkimisen juhla, ja oli talvi. (Se vihkimisen juhla >> temppelin vihkimisen muistojuhla. Arameassa ei mainita temppeliä, vaikka siitä olisikin ollut kyse.) Sitten oli temppelin vihkimisen muistojuhla Jerusalemissa, ja oli talvi. 23 Ja Jeshua oli kulkemassa temppelissä, Shlimon in pylväskäytävässä. Ja Jeesus käyskeli pyhäkössä, Salomon pylväskäytävässä. 24 Ja juutalaiset ympäröivät hänet, ja sanoivat hänelle, mihin saakka sinä pidättelet meidän sielujamme? Jos sinä olet hän, Messias, sano se meille avoimesti! (Pidättelet meidän sielujamme >> pidät meidän mieltämme kiihdyksissä.) Niin juutalaiset ympäröivät hänet ja sanoivat hänelle: "Kuinka kauan sinä pidät meidän mieltämme kiihdyksissä? Jos sinä olet Kristus, niin sano se meille suoraan." 25 Jeshua vastasi ja sanoi heille, minä olen sanonut teille, ja te ette usko, ja ne teot, jotka minä teen minun isäni nimessä, nämä todistavat minusta. Jeesus vastasi heille: "Minä olen sanonut sen teille, ja te ette usko. Ne teot, joita minä teen Isäni nimessä, ne todistavat minusta. 26 Vaan te ette usko, koska te ette ole minun lampaistani, niin kuin minä olen teille sanonut. (Aramean loppulause puuttuu kreikasta.) Mutta te ette usko, sillä te ette ole minun lampaitani. 27 Minun lampaani kuulevat minun ääneni, ja minä tunnen heidät, ja nämä tulevat minun perässäni. 72

73 Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua. 28 Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, eivätkä he tuhoudu, iankaikkisesti, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni. (Tuhoutua >> hukkua.) Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni. 29 Sillä minun isäni, joka antoi heidät minulle, on kaikkia suurempi, eikä kukaan pysty tempaamaan heitä pois minun isäni kädestä. (Temmata >> ryöstää.) Minun Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kaikkia, eikä kukaan voi ryöstää heitä minun Isäni kädestä. 30 Minä ja minun isäni, me olemme yksi. (Yksi >> yhtä. Jokainen huomaa, että tässä on vain minä ja minun isäni.) Minä ja Isä olemme yhtä." 31 Ja juutalaiset ottivat taas kiviä, kivittääkseen hänet. Niin juutalaiset ottivat taas kiviä maasta kivittääksensä hänet. 32 Jeshua sanoi heille, minä osoitin teille monia kauniita tekoja, minun isäni luota, mikä niistä teoista oli sellainen, että sen tähden te kivitätte minut? Jeesus vastasi heille: "Minä olen näyttänyt teille monta hyvää tekoa, jotka ovat Isästä; mikä niistä on se, jonka tähden te tahdotte minut kivittää?" 33 Juutalaiset sanoivat hänelle, emme me sinua kauniiden tekojen tähden kivitä, vaan koska sinä pilkkasit, ja vaikka olet ihmisen poika, sinä teet sielusi Jumalaksi! Juutalaiset vastasivat hänelle: "Hyvän teon tähden me emme sinua kivitä, vaan jumalanpilkan tähden, ja koska sinä, joka olet ihminen, teet itsesi Jumalaksi." 34 Jeshua sanoi heille, eikö ole kirjoitettu sillä tavalla siinä teidän kirjoitetussa sanassanne, että minä sanoin, että te kaikki olette jumalia?,ןיהלאד (Peshitta psalmi 82 lainaus menee muuten tarkasti tämän mukaan, mutta siellä uudempi monikkomuoto. Midrash Rabbah Bereshit selittää jakeen elohim merkitsevän tuomareita ja muita vallanpitäjiä.) 73

74 (Sillä tavalla puuttuu kreikasta. Lisäksi Kirjoitettu sana >> laki. Peshitta psalmi tarkoittaa aramean käännöstä psalmeista.) Jeesus vastasi heille: "Eikö teidän laissanne ole kirjoitettuna: 'Minä sanoin: te olette jumalia'? 35 Jos Jumala sanoo niin näille koska se Jumalan sana oli heidän luonaan, eikä kirjoituksia voi tehdä tyhjäksi, (Lukija huomaa eron. Ainoastaan loppu on samaa tarkoittava, koska Raamattu tarkoittaa kirjoituksia.) Jos hän sanoo jumaliksi niitä, joille Jumalan sana tuli - ja Raamattu ei voi raueta tyhjiin 36 Sanotteko te sellaiselle, jonka isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan, että sinä pilkkaat, kun olen sanonut teille, että minä olen Jumalan poika? niin kuinka te sanotte sille, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: 'Sinä pilkkaat Jumalaa', sentähden että minä sanoin: 'Minä olen Jumalan Poika'? 37 Ellen tee minun isäni tekoja, älkää uskoko minua. Jos minä en tee Isäni tekoja, älkää uskoko minua. 38 Mutta jos minä teen, vaikka te ette minuun uskoisikaan, näitä tekoja, uskokaa, että tuntisitte ja uskoisitte, että minun isäni on minussa ja minä olen isässäni. Mutta jos minä niitä teen, niin, vaikka ette uskoisikaan minua, uskokaa minun tekojani, että tulisitte tuntemaan ja ymmärtäisitte Isän olevan minussa ja minun olevan Isässä." 39 Ja he etsivät taas hänen kiinniottamistaan, ja hän pakeni heidän käsistään. (Paeta >> lähteä pois.) Niin he taas tahtoivat ottaa hänet kiinni, mutta hän lähti pois heidän käsistänsä. 40 Ja hän meni Jordanan in toiselle puolelle, sellaiselle paikalle, jossa Johannan oli ollut alussa kastamassa, ja hän oli siellä. Ja hän meni taas Jordanin tuolle puolelle siihen paikkaan, missä Johannes ensin kastoi, ja viipyi siellä. 41 Ja ihmisiä tuli paljon hänen luokseen, ja he sanoivat, että Johannan ei tehnyt yhtäkään merkkiä, mutta Johannan sanoi kaiken tästä miehestä, se on totuus. (Paljon >> monet. Merkki >> tunnusteko.) Ja monet tulivat hänen tykönsä ja sanoivat: "Johannes ei tehnyt yhtäkään tunnustekoa; mutta kaikki, mitä Johannes sanoi tästä, on totta." 74

75 42 Ja monet uskoivat häneen. Ja monet siellä uskoivat häneen. 11 luku 1 Mutta oli yksi sairas, Lazar, Beit-Ania sta, Mirjamin ja Marthan kylästä. (Arameasta puuttuu hänen sisarensa.) Ja eräs mies, Lasarus, Betaniasta, Marian ja hänen sisarensa Martan kylästä, oli sairaana. 2 Mutta tämä Mirjam oli se, joka voiteli yrttivoiteella Jeshuan jalat, ja pyyhki ne hiuksillaan. Hänen veljensä oli tämä Lazar, joka oli sairas. (Yrttivoide >> hajuvoide.) Ja tämä Maria oli se, joka hajuvoiteella voiteli Herran ja pyyhki hiuksillaan hänen jalkansa; ja Lasarus, joka sairasti, oli hänen veljensä. 3 Ja he kaksi sisarusta lähettivät Jeshuan luokse sanan, ja sanoivat, meidän Herramme, katso, hän, joka on ystäväsi, on sairas. (Ystäväsi >> sinulle rakas.) Niin sisaret lähettivät Jeesukselle tämän sanan: "Herra, katso, se, joka on sinulle rakas, sairastaa." 4 Mutta Jeshua sanoi, tämä sairaus ei ole kuoleman, vaan Jumalan kirkkauden puolesta, että sen tähden kirkastetaan Jumalan poika. (Arameasta puuttuu sen kuultuaan.) Mutta sen kuultuaan Jeesus sanoi: "Ei tämä tauti ole kuolemaksi, vaan Jumalan kunniaksi, että Jumalan Poika sen kautta kirkastuisi." 5 Mutta hän, Jeshua, rakasti Marthaa ja Mirjamia ja Lazar ia. (Arameasta puuttuu hänen sisartaan. Tilalla on Mirjam.) Ja Jeesus rakasti Marttaa ja hänen sisartaan ja Lasarusta. 6 Ja hänen kuullessaan, että hän oli sairas, hän viipyi siinä paikassa kaksi päivää. (Arameasta puuttuu missä hän oli.) Kun hän siis kuuli hänen sairastavan, viipyi hän siinä paikassa, missä hän oli, vielä kaksi päivää; 75

76 7 Ja niiden jälkeen hän sanoi oppilailleen, tulkaa, menkäämme taas Juudeaan. (Tulkaa puuttuu kreikasta.) mutta niiden kuluttua hän sanoi opetuslapsilleen: "Menkäämme taas Juudeaan." 8 Hänen oppilaansa sanoivat hänelle, meidän rabbimme, nyt juutalaiset etsivät sinun kivittämistäsi, ja taasko sinä menet sinne? (Nyt etsivät sinun kivittämistäsi >> äsken yrittivät kivittää sinut.) Opetuslapset sanoivat hänelle: "Rabbi, äsken juutalaiset yrittivät kivittää sinut, ja taas sinä menet sinne!" 9 Jeshua sanoi heille, eikö päivässä ole kaksitoista hetkeä? Ja jos joku vaeltaa päivällä, hän ei kompastu, koska hän näkee tämän maailman valkeuden. Jeesus vastasi: "Eikö päivässä ole kaksitoista hetkeä? Joka vaeltaa päivällä, se ei loukkaa itseänsä, sillä hän näkee tämän maailman valon. 10 Mutta jos joku vaeltaa yöllä, hän kompastuu, koska hänessä ei ole valkeutta. Mutta joka vaeltaa yöllä, se loukkaa itsensä, sillä ei hänessä ole valoa." 11 Jeshua sanoi nämä, ja niiden jälkeen hän sanoi heille, ystävämme Lazar lepää, vaan minä menen herättämään hänet. (Tätä sanaa lepäämisestä käytetään rabbiinisessa kirjallisuudessa ainoastaan haudassa lepäämisestä ja ylösnousemukseen liittyvien asioiden yhteydessä.) (Lepää >> nukkuu.) Näin hän puhui, ja sitten hän sanoi heille: "Ystävämme Lasarus nukkuu, mutta minä menen herättämään hänet unesta." 12 Hänen oppilaansa sanoivat hänelle, meidän Herramme, jos hän nukkuu, hän paranee. Niin opetuslapset sanoivat hänelle: "Herra, jos hän nukkuu, niin hän tulee terveeksi." 13 Mutta hän, Jeshua, puhui hänen kuolemastaan, ja nämä luulivat, että hän puhui unen nukkumisesta. Mutta Jeesus puhui hänen kuolemastaan; he taas luulivat hänen puhuneen unessa-nukkumisesta. 14 Silloin Jeshua sanoi heille suoraan, Lazar on kuollut. Silloin Jeesus sanoi heille suoraan: "Lasarus on kuollut, 76

77 15 Ja minä iloitsen, etten ollut siellä, teidän tähtenne, että te uskoisitte. Vaan vaeltakaa sinne. ja minä iloitsen teidän tähtenne siitä, etten ollut siellä, jotta te uskoisitte; mutta menkäämme hänen tykönsä." 16 Thoma, jota kutsuttiin kaksoseksi, sanoi niille muille oppilaille, menkäämme mekin, kuolkaamme hänen kanssaan. (Kaksonen >> Didymus. Sana tarkoittanee samaa, mutta se on jäänyt suomentamatta?) Niin Tuomas, jota sanottiin Didymukseksi, sanoi toisille opetuslapsille: "Menkäämme mekin sinne, kuollaksemme hänen kanssansa." 17 Ja Jeshua tuli Beit-Ania an ja havaitsi, että hän on ollut jo neljä päivää hautahuoneessa. (Beit-Ania puuttuu kreikasta. Lisäksi Hautahuone >> hauta.) Niin Jeesus tuli ja sai tietää, että hän jo neljä päivää oli ollut haudassa. 18 Mutta se, Beit-Ania, oli Jerusalemin vierellä, noin viidentoista stadion-mitan päässä. (Stadion-mitta >> vakomitta.) Ja Betania oli lähellä Jerusalemia, noin viidentoista vakomitan päässä. 19 Ja monet juutalaisista olivat tulleet Marthan ja Mirjamin luokse, lohduttaakseen, heidän veljensä tähden. Ja useita juutalaisia oli tullut Martan ja Marian luokse lohduttamaan heitä heidän veljensä kuolemasta. 20 Mutta kun Martha kuuli, että Jeshua oli tullut, hän lähti häntä vastaan, mutta Mirjam istui siinä talossa. Kun Martta kuuli, että Jeesus oli tulossa, meni hän häntä vastaan; mutta Maria istui kotona. 21 Ja Martha sanoi Jeshualle, minun Herrani, jos sinä olisit ollut siellä, minun veljeni ei olisi kuollut. Ja Martta sanoi Jeesukselle: "Herra, jos sinä olisit ollut täällä, niin minun veljeni ei olisi kuollut. 22 Vaan myös nyt minä tiedän, että kuinka paljon pyydätkin Jumalalta, hän antaa sen sinulle. Mutta nytkin minä tiedän, että Jumala antaa sinulle kaiken, mitä sinä Jumalalta anot." 77

78 23 Jeshua sanoi hänelle, sinun veljesi nousee. Jeesus sanoi hänelle: "Sinun veljesi on nouseva ylös." 24 Martha sanoi hänelle, minä tiedän, että hän nousee siinä ylösnousemuksessa, viimeisenä päivänä. Martta sanoi hänelle: "Minä tiedän hänen nousevan ylösnousemuksessa, viimeisenä päivänä." 25 Jeshua sanoi hänelle, minä, minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, tulee elämään, vaikka kuolisi. (Minä, minä. Jumalaa ilmaisevat sanat, jotka puuttuvat kreikasta.) Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut. 26 Ja jokainen, joka elää ja uskoo minuun, ei ole kuoleva, iankaikkisesti. Uskotko sinä tämän? Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?" 27 Hän sanoi hänelle, kyllä, minun Herrani. Minä uskon, että sinä olet hän, Messias, Jumalan poika, joka on tullut maailmaan. Hän sanoi hänelle: "Uskon, Herra; minä uskon, että sinä olet Kristus, Jumalan Poika, se, joka oli tuleva maailmaan." 28 Ja kun hän oli sanonut nämä, hän meni, kutsui sisarensa Mirjamin, salaisesti, ja sanoi hänelle, meidän rabbimme on tullut ja kutsui sinua. Ja tämän sanottuaan hän meni ja kutsui salaa sisarensa Marian sanoen: "Opettaja on täällä ja kutsuu sinua." 29 Ja Mirjam sen kuullessaan nousi nopeasti, ja tuli hänen luokseen. (Mirjam, sama nimi, mikä oli Jeshuan äidillä.) Kun Maria sen kuuli, nousi hän nopeasti ja meni hänen luoksensa. 30 Mutta hän, Jeshua, ei ollut vielä tullut siihen kylään, vaan oli siinä paikassa, jossa Martha oli hänet kohdannut. Mutta Jeesus ei ollut vielä saapunut kylään, vaan oli yhä siinä paikassa, missä Martta oli hänet kohdannut. 31 Mutta myös nämä juutalaiset, jotka olivat hänen kanssaan siinä talossa, jotka lohduttivat häntä, näkivät, että Mirjam nousi nopeasti, lähti pois, he menivät hänen perässään, sillä he luulivat, että hän meni haudalle itkemään. 78

79 Kun nyt juutalaiset, jotka olivat Marian kanssa huoneessa häntä lohduttamassa, näkivät hänen nopeasti nousevan ja lähtevän ulos, seurasivat he häntä, luullen hänen menevän haudalle, itkemään siellä. 32 Mutta hän, Mirjam, kun tuli sinne, missä Jeshua oli ja näki hänet, hän lankesi hänen jalkoihinsa ja sanoi hänelle, minun Herrani, jos olisit ollut siellä, minun veljeni ei olisi kuollut! Kun siis Maria saapui sinne, missä Jeesus oli, ja näki hänet, lankesi hän hänen jalkojensa eteen ja sanoi hänelle: "Herra, jos sinä olisit ollut täällä, ei minun veljeni olisi kuollut." 33 Mutta Jeshua nähdessään, että hän itki, ja nämä juutalaiset, jotka tulivat hänen kanssaan, että he itkivät, liikuttui hengessään ja hänen sielunsa vapisi. (Liikuttui hengessään >> joutui hengessään syvän liikutuksen valtaan.) Kun Jeesus näki hänen itkevän ja hänen kanssaan tulleiden juutalaisten itkevän, joutui hän hengessään syvän liikutuksen valtaan ja vapisi; 34 Ja sanoi, minne te hänet laitoitte? Ja he sanoivat hänelle, meidän Herramme, tule katsomaan. ja hän sanoi: "Mihin te panitte hänet?" He sanoivat hänelle: "Herra, tule ja katso." 35 Ja voi, Jeshuan kyyneleet tulivat. (Eri sanoja. Kyyneleet puuttuvat kreikasta.) Ja Jeesus itki. 36 Ja juutalaiset sanoivat, katsokaa, kuinka rakas hän oli hänelle! Niin juutalaiset sanoivat: "Katso, kuinka rakas hän oli hänelle!" 37 Mutta jotkut heistä sanoivat, eikä tämä, joka avasi sen sokean silmät, olisi pystynyt tekemään niin, ettei tämäkään olisi kuollut? Mutta muutamat heistä sanoivat: "Eikö hän, joka avasi sokean silmät, olisi voinut tehdä sitäkin, ettei tämä olisi kuollut?" 38 Mutta kun Jeshua liikuttui itsessään, ja tuli sille hautahuoneelle, ja se hautahuone oli luolassa, ja kivi oli laitettu sen portin ylle. (Hautahuone >> hauta.) Niin Jeesus joutui taas liikutuksen valtaan ja meni haudalle; ja se oli luola, ja sen suulla oli kivi. 79

80 39 Ja Jeshua sanoi, poistakaa tämä kivi. Martha, hänen sisarensa, sanoi hänelle, hän on kuollut, Herrani; alkanut mätänemään, sillä hän on jo neljättä päivää! (Hänen sisarensa >> kuolleen sisar. Lisäksi On kuollut, alkanut mätänemään >> haisee jo.) Jeesus sanoi: "Ottakaa kivi pois." Martta, kuolleen sisar, sanoi hänelle: "Herra, hän haisee jo, sillä hän on ollut haudassa neljättä päivää." 40 Jeshua sanoi hänelle, enkö minä sanonut sinulle, että jos uskoisit, sinä tulisit näkemään Jumalan kirkkauden? Jeesus sanoi hänelle: "Enkö minä sanonut sinulle, että jos uskoisit, niin sinä näkisit Jumalan kirkkauden?" 41 Ja he poistivat sen kiven, ja hän, Jeshua, kohotti silmänsä ylös, ja sanoi, isä, minä kiitän sinua, että sinä minua kuulit, Niin he ottivat kiven pois. Ja Jeesus loi silmänsä ylös ja sanoi: "Isä, minä kiitän sinua, että olet minua kuullut. 42 Ja minä tiedän, että sinä koko ajan kuulet minua. Vaan tämän kansan tähden, joka seisoo, minä sanon nämä, että nämä uskoisivat, että sinä olet minut lähettänyt. Minä kyllä tiesin, että sinä minua aina kuulet; mutta kansan tähden, joka seisoo tässä ympärillä, minä tämän sanon, että he uskoisivat sinun lähettäneen minut." 43 Ja kun hän sanoi nämä, hän huusi korkealla äänellä, Lazar, tule ulkopuolelle! Ja sen sanottuansa hän huusi suurella äänellä: "Lasarus, tule ulos!" 44 Ja hän, kuollut, tuli ulos, kädet ja jalat sidottuina ympäriinsä, ja kasvot sidottu käärinliinalla. Jeshua sanoi heille, vapauttakaa hänet ja antakaa hänen mennä. Ja kuollut tuli ulos, jalat ja kädet siteisiin käärittyinä, ja hänen kasvojensa ympärille oli kääritty hikiliina. Jeesus sanoi heille: "Päästäkää hänet ja antakaa hänen mennä." 45 Ja monet niistä juutalaisista, jotka tulivat Mirjam n luokse, kun näkivät, mitä Jeshua teki, uskoivat häneen. Niin useat juutalaisista, jotka olivat tulleet Marian luokse ja nähneet, mitä Jeesus teki, uskoivat häneen. 46 Ja jotkut heistä menivät fariseusten luokse, ja sanoivat heille, mitä Jeshua teki. Mutta muutamat heistä menivät fariseusten luo ja puhuivat heille, mitä Jeesus oli tehnyt. 47 Ja papiston johtajat ja fariseukset kokoontuivat ja sanoivat, mitä tekisimme, kun tämä mies tekee niin monenlaisia merkkejä? 80

81 (Papiston johtajat >> ylipapit. Kokoontuivat >> kokosivat neuvoston.) Niin ylipapit ja fariseukset kokosivat neuvoston ja sanoivat: "Mitä me teemme, sillä tuo mies tekee paljon tunnustekoja? 48 Ja jos me sallimme sen hänelle, sillä tavallahan kaikki ihmiset uskovat häneen, ja roomalaiset tulevat ja ottavat meiltä pois meidän asemamme ja meidän kansamme! (Ottavat meidän asemamme >> ottavat maan.) Jos annamme hänen näin olla, niin kaikki uskovat häneen, ja roomalaiset tulevat ja ottavat meiltä sekä maan että kansan." 49 Mutta yksi heistä, jonka nimi oli Kaifa, oli sen vuoden ylipappi ja hän sanoi heille, te ette tiedä mitään. Mutta eräs heistä, Kaifas, joka sinä vuonna oli ylimmäinen pappi, sanoi heille: "Te ette tiedä mitään 50 Ettekö te osaa suunnitella, että meille on hyötyä siitä, että yksi mies tulee kuolemaan kansan puolesta, eikä siitä, että koko kansa tuhoutuu? (Osata suunnitella >> ajatella. Meille on hyötyä >> teille on parempi. Tuhoutua >> hukkua.) ettekä ajattele, että teille on parempi, että yksi ihminen kuolee kansan edestä, kuin että koko kansa hukkuu." 51 Mutta tätä hän ei sanonut oman sielunsa tahdosta, vaan koska hän oli sen vuoden ylipappi, hän profetoi, että Jeshua oli tuleva kuolemaan kansan puolesta. Mutta sitä hän ei sanonut itsestään, vaan koska hän oli sinä vuonna ylimmäinen pappi, hän ennusti, että Jeesus oli kuoleva kansan edestä, 52 Eikä yksin kansan puolesta, vaan että hän myös kokoaisi yhteen ne Jumalan lapset, jotka ovat hajallaan. (Ne Jumalan lapset viittaa Israelin 12 heimon jälkeläisiin. Jeshuan kuoleman kautta tapahtuu myös tämä Israelin jälkeläisten kokoaminen.) eikä ainoastaan tämän kansan edestä, vaan myös kootakseen yhdeksi hajalla olevat Jumalan lapset. 53 Ja siitä päivästä lähtien he olivat suunnitelleet, että he tappaisivat hänet. (He olivat suunnitelleet >> heillä oli tehtynä päätös.) Siitä päivästä lähtien oli heillä siis tehtynä päätös tappaa hänet. 81

82 54 Mutta hän, Jeshua, ei ollut vaeltamassa avoimesti juutalaisten huoneessa, vaan hän meni sieltä sille alueelle, joka on lähellä Hooreb ia, linnoitukselle, jota kutsutaan Efraim, ja siellä hän oli asettuneena oppilaidensa kanssa. (Juutalaisten huoneessa >> juutalaisten keskellä. Aramea ilmaisee että Jeshua poistui juutalaisten alueelta. Hooreb >> erämaa. Linnoitus >> kaupunki.) Sentähden Jeesus ei enää vaeltanut julkisesti juutalaisten keskellä, vaan lähti sieltä lähellä erämaata olevaan paikkaan, Efraim nimiseen kaupunkiin; ja siellä hän oleskeli opetuslapsineen. 55 Mutta juutalaisten pääsiäinen oli lähellä, ja monet nousivat kylistä Jerusalemiin sen juhlan lähellä, puhdistaakseen heidän sielunsa. (Nousta kylistä >> mennä maaseudulta ylös. Sen juhlan lähellä >> ennen pääsiäisjuhlaa.) Mutta juutalaisten pääsiäinen oli lähellä, ja monet menivät maaseudulta ylös Jerusalemiin ennen pääsiäisjuhlaa, puhdistamaan itsensä. 56 Ja häntä, Jeshuaa, etsittiin, ja temppelissä sanottiin toinen toiselleen, mitä luulette, eikö hän tule juhlaan? Ja he etsivät Jeesusta ja sanoivat toisilleen seisoessaan pyhäkössä: "Mitä arvelette? Eikö hän tullekaan juhlille?" 57 Mutta papiston johtajat ja fariseukset käskivät, että jos joku tietäisi, missä hän on, hän näyttäisi heille, että saisivat hänet otetuksi kiinni. Mutta ylipapit ja fariseukset olivat antaneet käskyjä, että jos joku tietäisi, missä hän oli, hänen oli annettava se ilmi, jotta he ottaisivat hänet kiinni. 12 luku 1 Mutta kuusi päivää ennen pääsiäistä Jeshua tuli Beit-Ania lle, sinne, jossa oli Lazar, hän, jonka hän, Jeshua, nosti kuolleista. (Nostaa kuolleista >> herättää kuolleista.) Kuusi päivää ennen pääsiäistä Jeesus saapui Betaniaan, jossa Lasarus asui, hän, jonka Jeesus oli herättänyt kuolleista. 2 Ja he tekivät siellä hänelle sen aterian, ja Martha oli palvelemassa, ja Lazar oli yksi niistä hänen kanssaan aterioivista. Siellä valmistettiin hänelle ateria, ja Martta palveli, mutta Lasarus oli yksi niistä, jotka olivat aterialla hänen kanssaan. 82

83 3 Mutta Mirjam oli ottanut alabasteripullon parasta nardion-voidetta, hyvin arvokasta, ja hän voiteli Jeshuan jalat, ja kuivasi hänen jalkansa hiuksillaan, ja se huone oli täynnä sen voiteen tuoksua. (Alabasteripullo >> naulan. Tarkoittaako naulan tilavuutta tai painoa? Lisäksi Parasta >> oikeata. Kuivata >> pyyhkiä.) Niin Maria otti naulan oikeata, kallisarvoista nardusvoidetta ja voiteli Jeesuksen jalat ja pyyhki ne hiuksillaan; ja huone tuli täyteen voiteen tuoksua. 4 Ja sanoi Jehuda Skariota, yksi hänen oppilaistaan, hän, joka oli tuleva pettämään hänet; Silloin sanoi yksi hänen opetuslapsistaan, Juudas Iskariot, joka oli hänet kavaltava: 5 Miksi tätä voidetta ei myyty kolmellasadalla dinarilla, ja annettu köyhille? "Miksi ei tätä voidetta myyty kolmeensataan denariin ja niitä annettu köyhille?" 6 Mutta tätä hän ei sanonut siksi, että hänellä olisi ollut huoli köyhistä, vaan koska hän oli varas, ja se rahakukkaro oli hänen luonaan, ja mitä siihen putosi, sen hän vei. (Rahakukkaro oli hänen luonaan >> rahakukkaron hoitaja. Lisäksi loppusanat erilaisia.) Mutta tätä hän ei sanonut sentähden, että olisi pitänyt huolta köyhistä, vaan sentähden, että hän oli varas ja että hän rahakukkaron hoitajana otti itselleen, mitä siihen oli pantu. 7 Mutta Jeshua sanoi, antakaa hänen olla. Hän säästi sitä minun hautaamiseni päivää varten. (Säästää >> toimittaa.) Niin Jeesus sanoi: "Anna hänen olla, että hän saisi toimittaa tämän minun hautaamispäiväni varalle. 8 Sillä köyhät teillä on kanssanne koko ajan, mutta minua teillä ei ole koko ajan. Sillä köyhät teillä aina on keskuudessanne, mutta minua teillä ei ole aina." 9 Ja suuri joukko juutalaisista kuuli, että Jeshua oli siellä, ja he tulivat, ei ainoastaan Jeshuan tähden, vaan myös että näkisivät Lazar n, hänet, joka nousi kuolleista. (Nousta kuolleista >> herättää kuolleista.) Silloin suuri joukko juutalaisia sai tietää, että hän oli siellä; ja he menivät sinne, ei ainoastaan Jeesuksen tähden, vaan myöskin nähdäkseen Lasaruksen, jonka hän oli herättänyt kuolleista. 83

84 10 Ja papiston johtajat ajattelivat, että tappaisivat myös Lazar n, (Papiston johtajat >> ylipapit.) Mutta ylipapit päättivät tappaa Lasaruksenkin, 11 koska monet juutalaisista hänen tähtensä olivat menossa sinne ja uskoivat Jeshuaan. koska monet juutalaiset hänen tähtensä menivät sinne ja uskoivat Jeesukseen. 12 Ja seuraavana päivänä oli paljon kansaa, jotka olivat tulleet sille juhlalle, kun he kuulivat, että Jeshua oli tullut Jerusalemiin, Seuraavana päivänä, kun suuri kansanjoukko, joka oli saapunut juhlille, kuuli, että Jeesus oli tulossa Jerusalemiin, 13 ottivat he palmujen oksia, ja menivät häntä vastaan ja huusivat ja sanoivat, Ooshanna, siunattu hän, joka tulee Herran nimessä, Israelin kuningas! ottivat he palmupuiden oksia ja menivät häntä vastaan ja huusivat: "Hoosianna, siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen, Israelin kuningas!" 14 Mutta Jeshua löysi aasin, ja istui sen ylle siten, kuin kirjoitettu on; (Löytää aasi >> saada nuori aasi.) Ja saatuansa nuoren aasin Jeesus istui sen selkään, niinkuin kirjoitettu on: 15 Älkää pelätkö, tytär Tshion, katso, sinun kuninkaasi tulee sinulle ja ratsastaa aasilla, aasintamman varsalla. (Sinulle puuttuu kreikasta. Lisäksi Ratsastaa >> istuu.) "Älä pelkää, tytär Siion; katso, sinun kuninkaasi tulee istuen aasin varsan selässä." 16 Mutta hänen oppilaansa eivät tienneet näitä siihen aikaan, vaan kun Jeshua oli kirkastettu, hänen oppilaitaan muistutettiin, että nämä olivat kirjoitetut hänestä, ja nämä tehtiin hänelle. (Hänen oppilaitaan muistutettiin >> he muistivat. Oppilaat eivät siten ensimmäisenä ymmärtäneet kaikkea, koska heitä muistutettiin asiasta.) Tätä hänen opetuslapsensa eivät aluksi ymmärtäneet; mutta kun Jeesus oli kirkastettu, silloin he muistivat, että tämä oli hänestä kirjoitettu ja että he olivat tämän hänelle tehneet. 17 Ja se kansa, joka oli hänen kanssaan, todisti, että hän oli kutsunut Lazar n haudasta ja nostanut hänet kuolleista. 84

85 (Arameassa kerrotaan, että kansa todisti siitä, että Jeshua oli kutsunut Lazarin haudasta. Kreikassa tämä ei tule ilmi vaan sanoma jää epäselväksi. Lisäksi Nostaa >> herättää.) Niin kansa, joka oli ollut hänen kanssansa, kun hän kutsui Lasaruksen haudasta ja herätti hänet kuolleista, todisti hänestä. 18 Ja tämän tähden paljon kansaa lähti häntä vastaan, sillä he kuulivat, että hän oli tehnyt tämän merkin. (Paljon kansaa puuttuu kreikasta. Lisäksi Merkki >> tunnusteko.) Sentähden kansa menikin häntä vastaan, koska he kuulivat, että hän oli tehnyt sen tunnusteon. 19 Mutta fariseukset sanoivat toinen toiselleen, ettekö näe, ettei tästä ole teille mitään hyötyä? Sillä katso, koko maailma menee hänen perässään. (Ettei tästä ole teille mitään hyötyä >> ette saa mitään aikaan.) Niin fariseukset sanoivat keskenään: "Te näette, ettette saa mitään aikaan; katso, koko maailma juoksee hänen perässään." 20 Mutta siellä oli myös muista kansoista ihmisiä, jotka nousivat sille juhlalle, palvomaan. (Myös muista kansoista ihmisiä >> muutamia kreikkalaisia. Aramea ei kerro mitään kreikkalaisista! Lisäksi Palvomaan >> rukoilemaan.) Ja oli muutamia kreikkalaisia niiden joukosta, jotka tulivat ylös juhlaan rukoilemaan. 21 Nämä tulivat, lähestyivät Filippusta, häntä, joka oli Galilean Beit-Tsaida sta, ja pyysivät häntä ja sanoivat hänelle, herrani, me tahdomme nähdä Jeshuan. Nämä menivät Filippuksen luo, joka oli Galilean Beetsaidasta, ja pyysivät häntä sanoen: "Herra, me haluamme nähdä Jeesuksen." 22 Ja Filippus tuli ja sanoi Andreos lle, ja Andreos ja Filippus sanoivat Jeshualle. Filippus meni ja sanoi sen Andreaalle; Andreas ja Filippus menivät ja sanoivat Jeesukselle. 23 Mutta Jeshua vastasi ja sanoi heille, on tullut se hetki, että Ihmisen Poika kirkastetaan. Mutta Jeesus vastasi heille sanoen: "Hetki on tullut, että Ihmisen Poika kirkastetaan. 24 Amen, amen, minä sanon teille, että ellei vehnän jyvä putoa ja kuole maahan, se jää yksin, mutta jos se kuolee, se tuottaa paljon hedelmää. 85

86 Totisesti, totisesti minä sanon teille: jos ei nisun jyvä putoa maahan ja kuole, niin se jää yksin; mutta jos se kuolee, niin se tuottaa paljon hedelmää. 25 Joka rakastaa sieluaan, on sen tuhoava, ja joka inhoaa sieluaan tässä maailmassa, on varjeleva sen iankaikkista elämää varten. Joka elämäänsä rakastaa, kadottaa sen; mutta joka vihaa elämäänsä tässä maailmassa, hän on säilyttävä sen iankaikkiseen elämään. (Sieluaan >> elämäänsä. Tuhoava >> kadottaa. Inhoaa sieluaan >> vihaa elämäänsä. Luvussa 15 on useamman kerran ero Inhota >> vihata.) 26 Jos joku palvelee minua, tulkoon minun perässäni, ja missä minä olen, siellä myös hän on oleva minua palvelemassa. Joka palvelee minua, häntä isä kunnioittaa. (Sana palvelemassa puuttuu yhdestä kreikan lauseesta.) Jos joku minua palvelee, seuratkoon hän minua; ja missä minä olen, siellä on myös minun palvelijani oleva. Ja jos joku minua palvelee, niin Isä on kunnioittava häntä. 27 Katso, nyt minun sieluni on murheellinen, ja mistä puhuisin? Minun isäni, pelasta minut tästä hetkestä vaan tämän tähden minä olen tähän hetkeen tullutkin. (Murheellinen >> järkytetty.) Nyt minun sieluni on järkytetty; ja mitä pitäisi minun sanoman? Isä, pelasta minut tästä hetkestä. Kuitenkin: sitä varten minä olen tähän hetkeen tullut. 28 Isä, kirkasta nimesi! Ja taivaista kuultiin ääni, minä olen sen kirkastanut, ja minä vielä kirkastan sen! Isä, kirkasta nimesi!" Niin taivaasta tuli ääni: "Minä olen sen kirkastanut, ja olen sen vielä kirkastava." 29 Ja kansa, joka oli seisomassa, kuuli ja sanoi, se oli ukkonen, mutta toiset sanoivat, enkeli puhui hänen kanssaan. Niin kansa, joka seisoi ja kuuli sen, sanoi ukkosen jylisseen. Toiset sanoivat: "Häntä puhutteli enkeli." 30 Jeshua vastasi ja sanoi heille, ei tämä ääni ollut minun tähteni, vaan teidän tähtenne. Jeesus vastasi ja sanoi: "Ei tämä ääni tullut minun tähteni, vaan teidän tähtenne. 31 Nyt on se tämän maailman tuomio. Nyt tämän maailman ruhtinas heitetään ulkopuolelle. Nyt käy tuomio tämän maailman ylitse; nyt tämän maailman ruhtinas pitää heitettämän ulos. 86

87 32 Ja kun minut on kohotettu maasta, minä vedän jokaisen minun luokseni. Ja kun minut ylennetään maasta, niin minä vedän kaikki tyköni." 33 Mutta tämän hän sanoi osoittaakseen, millaisen kuoleman kautta hän kuolee. Mutta sen hän sanoi antaen tietää, minkäkaltaisella kuolemalla hän oli kuoleva 34 Kansa sanoi hänelle, me olemme kuulleet kirjoitetusta sanasta, että Messias pysyy iankaikkisesti. Kuinka sinä sanoit, että hän on tuleva, että hänet korotettaisiin, Ihmisen Poika kuka on tämä Ihmisen Poika? (Kirjoitettu sana >> laki. Lisäksi Hän on tuleva puuttuu kreikasta, samalla lauseen sanoman merkitys puuttuu, koska sanat ovat osa kysymystä.) Kansa vastasi hänelle: "Me olemme laista kuulleet, että Kristus pysyy iankaikkisesti; kuinka sinä sitten sanot, että Ihmisen Poika pitää ylennettämän? Kuka on se Ihmisen Poika?" 35 Jeshua sanoi heille, vähän aikaa vielä se valkeus on teidän kanssanne. Vaeltakaa, kun teillä on valkeus, ettei pimeys saisi teitä valtaansa, ja jonka vaellus on pimeydessä, ei hän tiedä, minne on menossa. Niin Jeesus sanoi heille: "Vielä vähän aikaa valkeus on teidän keskuudessanne. Vaeltakaa, niin kauan kuin teillä valkeus on, ettei pimeys saisi teitä valtaansa. Joka pimeässä vaeltaa, se ei tiedä, mihin hän menee. 36 Kun valkeus on teillä, uskokaa siihen valkeuteen, että olisitte valkeuden lapsia! Nämä Jeshua puhui, ja meni, kätkeytyi heiltä. (Olisitte >> tulisitte.) Niin kauan kuin teillä valkeus on, uskokaa valkeuteen, että te valkeuden lapsiksi tulisitte." Tämän Jeesus puhui ja meni pois ja kätkeytyi heiltä. 37 Ja kun hän teki ne kaikki merkit heidän edessään eivät he uskoneet häneen! (Merkit >> tunnusteot.) Ja vaikka hän oli tehnyt niin monta tunnustekoa heidän nähtensä, eivät he uskoneet häneen, 38 Että täyttyisi profeetta Ishaia n sana, joka sanoi, minun Herrani, kuka uskoo kuulemamme, ja kenelle se Herran käsivarsi on paljastettu? (Kuuleminen >> saarna. Olla paljastettu >> ilmoitetaan.) että kävisi toteen profeetta Esaiaan sana, jonka hän on sanonut: "Herra, kuka uskoo meidän saarnamme, ja kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan?" 87

88 39 Tämän tähden he eivät pystyneetkään uskomaan, koska Ishaia sanoo vielä; Sentähden he eivät voineet uskoa, koska Esaias on vielä sanonut: 40 Että he ovat sulkeneet silmänsä ja pimentäneet sydämensä, etteivät näkisi silmillään, ja ymmärtäisi sydämillään, ja kääntyisi, ja ettei heitä paranneta. (Kreikan mukaan Jumala on sokaissut ja pimentänyt heidät. Aramean mukaan he itse ovat tehneet tämän itselleen. Melkoinen käännösero!) "Hän on sokaissut heidän silmänsä ja paaduttanut heidän sydämensä, että he eivät näkisi silmillään eivätkä ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi." 41 Ishaia sanoi nämä, kun hän näki hänen kirkkautensa, ja hän puhui hänestä. Tämän Esaias sanoi, kun hän näki hänen kirkkautensa ja puhui hänestä. 42 Mutta myös johtajista monet uskoivat häneen, vaan fariseusten tähden eivät tunnustaneet, etteivät olisi joutuneet kokouspaikan ulkopuolelle. (Johtajat >> hallitusmiehet. Ulkopuolelle >> erotetuksi.) Kuitenkin useat hallitusmiehistäkin uskoivat häneen, mutta fariseusten tähden he eivät sitä tunnustaneet, etteivät joutuisi synagoogasta erotetuiksi. 43 Sillä he rakastivat ihmisten kunniaa enemmän kuin Jumalan kunniaa. Sillä he rakastivat ihmiskunniaa enemmän kuin Jumalan kunniaa. 44 Mutta Jeshua huusi ja sanoi, joka uskoo minuun, ei usko minuun, vaan häneen, joka minut lähetti! Mutta Jeesus huusi ja sanoi: "Joka uskoo minuun, se ei usko minuun, vaan häneen, joka on minut lähettänyt. 45 Ja joka on nähnyt minut, on nähnyt hänet, joka lähetti minut. Ja joka näkee minut, näkee hänet, joka on minut lähettänyt. 46 Minä olen se maailmaan tullut valkeus, että jokainen, joka uskoo minuun, ei jäisi pimeyteen. Minä olen tullut valkeudeksi maailmaan, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen. 47 Ja joka kuulee minun sanani ja pitää ne, minä en häntä tuomitse, sillä minä en ole tullut tuomitsemaan maailmaa, vaan tekemään maailmaa eläväksi. 88

89 (Pitää ne >> eikä niitä noudata. Tässä on iso, täysin vastakkainen sanoma! Ja tietenkin sama ero kuin kaikissa muissa kirjoituksissa: Tehdä eläväksi >> pelastaa.) Ja jos joku kuulee minun sanani eikä niitä noudata, niin häntä en minä tuomitse; sillä en minä ole tullut maailmaa tuomitsemaan, vaan pelastamaan maailman. 48 Joka hylkää minut, eikä ota vastaan sanaani, hänellä on se sana, joka tuomitsee, se, jonka minä olen puhunut, se tuomitsee hänet siinä viimeisessä päivässä. (Hylätä >> katsoa ylen.) Joka katsoo minut ylen eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä. 49 En minä ole omasta sielustani puhunut, vaan isä joka minut lähetti, hän antoi minulle käskyn, mitä sanoa ja mitä puhua. Sillä en minä itsestäni ole puhunut, vaan Isä, joka on minut lähettänyt, on itse antanut minulle käskyn, mitä minun pitää sanoman ja mitä puhuman. 50 Ja minä tiedän, että hänen käskynsä ovat iankaikkinen elämä, sen tähden ne, joita minä puhun, minä sanon ne niin kuin minun isäni sanoi ne, siten minä puhun. Ja minä tiedän, että hänen käskynsä on iankaikkinen elämä. Sentähden, minkä minä puhun, sen minä puhun niin, kuin Isä on minulle sanonut." 13 luku 1 Mutta ennen pääsiäisen juhlaa Jeshua tiesi, että se hetki oli tullut, että hän on kohoava tästä maailmasta isänsä luokse, ja hän rakasti niitä omiaan, jotka ovat tässä maailmassa, ja hän rakasti heitä loppuun saakka. (Kohota >> siirtyä.) Mutta ennen pääsiäisjuhlaa, kun Jeesus tiesi hetkensä tulleen, että hän oli siirtyvä tästä maailmasta Isän tykö, niin hän, joka oli rakastanut omiansa, jotka maailmassa olivat, osoitti heille rakkautta loppuun asti. 2 Ja kun oli se ateria, nousi saatana Jehudan, Shimeon Skariotan pojan, sydämeen, hänen, joka oli hänet pettävä. (Se ateria >> ehtoollinen. Lisäksi arameassa sanotaan, että saatana nousi sydämeen. Tämä puuttuu kreikasta kokonaan. Tilalla on perkele oli pannut sydämeen, että hän kavaltaisi.) Ja ehtoollisella oltaessa, kun perkele jo oli pannut Juudas Iskariotin, Simonin pojan, sydämeen, että hän kavaltaisi Jeesuksen, 89

90 3 Mutta koska hän, Jeshua, tiesi, että isä antoi kaiken hänen käsiinsä, ja että hän oli Jumalasta lähtenyt ja on menossa Jumalan luokse, niin Jeesus, tietäen, että Isä oli antanut kaikki hänen käsiinsä ja että hän oli lähtenyt Jumalan tyköä ja oli menevä Jumalan tykö, 4 nousi hän siltä aterialta, ja otti viittansa pois ja sitoi pyyhkeen vyötärölleen, (Se ateria >> ehtoollinen. Ottaa viitta pois >> riisua vaippa. Pyyhe >> liinavaate. Lisäksi vyötärö puuttuu kreikasta, sama myös seuraavassa jakeessa.) nousi ehtoolliselta ja riisui vaippansa, otti liinavaatteen ja vyötti sillä itsensä. 5 otti hän astiaan vettä ja alkoi pesemään oppilaidensa jalkoja, ja kuivaamaan sillä pyyhkeellä, jonka oli sitonut vyötärölleen. (Ottaa astiaan >> kaataa pesumaljaan. Kuivata pyyhkeellä >> pyyhkiä liinavaatteella.) Sitten hän kaatoi vettä pesumaljaan ja rupesi pesemään opetuslastensa jalkoja ja pyyhkimään niitä liinavaatteella, jolla oli vyöttäytynyt. 6 Mutta kun hän tuli Shimeon Keefa n luokse, Shimeon sanoi hänelle, minun Herrani, sinäkö peset minun jalkani? Niin hän tuli Simon Pietarin kohdalle, ja tämä sanoi hänelle: "Herra, sinäkö peset minun jalkani?" 7 Jeshua vastasi ja sanoi hänelle, se, mitä minä nyt teen, sinä et nyt tiedä, mutta näiden jälkeen sinä tulet tietämään. Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Mitä minä teen, sitä et nyt käsitä, mutta vastedes sinä sen ymmärrät." 8 Shimeon Keefa sanoi hänelle, sinä et pese minun jalkojani, iankaikkisesti! Jeshua sanoi hänelle, jos minä en pese sinua, sinulla ei ole osaa minun kanssani. (Iankaikkisesti puuttuu kreikasta.) Pietari sanoi hänelle: "Et ikinä sinä saa pestä minun jalkojani." Jeesus vastasi hänelle: "Ellen minä sinua pese, ei sinulla ole osuutta minun kanssani." 9 Shimeon Keefa sanoi hänelle, minun Herrani, älä siis pese ainoastaan jalkojani, vaan myös käteni ja pääni! Simon Pietari sanoi hänelle: "Herra, älä pese ainoastaan minun jalkojani, vaan myös kädet ja pää." 10 Jeshua sanoi heille, hän, joka on kylpenyt, ei tarvitse pestä kuin jalkansa, sillä hän on kokonaan puhdas. Myös te olette kaikki puhtaat, vaan ei kaikki... 90

91 Jeesus sanoi hänelle: "Joka on kylpenyt, ei tarvitse muuta, kuin että jalat pestään, ja niin hän on kokonaan puhdas; ja te olette puhtaat, ette kuitenkaan kaikki." 11 Sillä Jeshua tiesi hänet, joka hänet pettää, tämän tähden hän sanoi, että ette ole kaikki puhtaita. Sillä hän tiesi kavaltajansa; sentähden hän sanoi: "Ette kaikki ole puhtaat." 12 Mutta kun hän oli pessyt heidän jalkansa, hän otti viittansa ja aterioi ja sanoi heille, te tiedätte, mitä minä olen teille tehnyt. Kun hän siis oli pessyt heidän jalkansa ja ottanut vaippansa ja taas asettunut aterialle, sanoi hän heille: "Ymmärrättekö, mitä minä olen teille tehnyt? 13 Te kutsutte minua, meidän rabbimme, ja meidän Herramme, ja kauniisti te sanotte, sillä sitä minä olen. Te puhuttelette minua opettajaksi ja Herraksi, ja oikein te sanotte, sillä se minä olen. 14 Sen tähden, jos minä, joka olen teidän Herranne ja teidän rabbinne, olen pessyt teidän jalkanne, kuinka paljon te olettekaan velvolliset pesemään toinen toistenne jalkoja! Jos siis minä, teidän Herranne ja opettajanne, olen pessyt teidän jalkanne, olette tekin velvolliset pesemään toistenne jalat. 15 Sillä tämän esimerkin minä olen antanut teille, että samoin, kuin minä olen tehnyt teille, myös te tekisitte. Sillä minä annoin teille esikuvan, että myös te niin tekisitte, kuin minä olen teille tehnyt. 16 Amen, amen, minä sanon teille, ettei työntekijä ole herraansa suurempi, eikä lähetetty suurempi lähettäjäänsä. Totisesti, totisesti minä sanon teille: ei ole palvelija herraansa suurempi eikä lähettiläs lähettäjäänsä suurempi. 17 Jos te nämä tuntisitte, olisitte siunattuja, jos niitä tekisitte. (Siunatut >> autuaat.) Jos te tämän tiedätte, niin olette autuaat, jos te sen teette. 18 En minä teistä kaikista sitä sano, sillä minä tunnen ne, jotka minä olen valinnut, vaan että täyttyisi se kirjoitus, että hän, joka syö leipää minun kanssani, on kohottanut kantapäänsä minua vastaan. 91

92 En minä puhu teistä kaikista: minä tiedän, ketkä olen valinnut; mutta tämän kirjoituksen piti käymän toteen: 'Joka minun leipääni syö, on nostanut kantapäänsä minua vastaan.' 19 Tästä alkaen minä puhun teille edeltä, että kun ne tapahtuvat, te uskoisitte, että minä, minä olen. (Minä, minä.) Jo nyt minä sanon sen teille, ennenkuin se tapahtuu, että te, kun se tapahtuu, uskoisitte, että minä olen se. 20 Amen, amen, minä sanon teille, että joka ottaa vastaan hänet, jonka minä lähetän, ottaa vastaan minut, ja joka ottaa vastaan minut, hän ottaa vastaan hänet, joka lähetti minut. Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka ottaa vastaan sen, jonka minä lähetän, se ottaa vastaan minut; mutta joka ottaa vastaan minut, se ottaa vastaan hänet, joka on minut lähettänyt. 21 Jeshua sanoi nämä, ja hän vapisi hengessään, ja todisti ja sanoi, amen, amen, minä sanon teille, että yksi teistä on minut pettävä. (Vapisi. >> tuli järkytetyksi.) Tämän sanottuaan Jeesus tuli järkytetyksi hengessään ja todisti ja sanoi: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: yksi teistä on minut kavaltava." 22 Mutta oppilaat katselivat toinen toisiaan, koska he eivät tienneet, että kenestä hän sen sanoi. (Koska eivät tienneet >> epätietoisina.) Niin opetuslapset katsoivat toisiinsa epätietoisina, kenestä hän puhui. 23 Mutta siellä oli yksi hänen oppilaistaan, joka aterioi hänen sylissään, hän, joka oli Jeshualle rakas. (Lepääminen puuttuu arameasta.) Ja eräs hänen opetuslapsistaan, se, jota Jeesus rakasti, lepäsi aterioitaessa Jeesuksen syliä vasten. 24 Shimeon Keefa viittoi tälle, että kysyisi häneltä, että kenestä hän sen sanoi. (Viittoa >> nyökyttää päätä.) Simon Pietari nyökäytti hänelle päätään ja sanoi hänelle: "Sano, kuka se on, josta hän puhuu." 92

93 25 Ja hän, se oppilas, lankesi Jeshuan rinnan päälle ja sanoi hänelle, minun Herrani, kuka tämä on? Niin tämä, nojautuen Jeesuksen rintaa vasten, sanoi hänelle: "Herra, kuka se on?" 26 Jeshua vastasi ja sanoi, hän on se, jolle minä kastan leipää, hänelle minä annan, ja Jeshua kastoi leivän, antoi Jehudalle, Shimon Skariotan pojalle. (Leipä >> pala. Sama ero seuraavassa jakeessa.) Jeesus vastasi: "Se on se, jolle minä kastan ja annan tämän palan." Niin hän otti palan, kastoi sen ja antoi Juudaalle, Simon Iskariotin pojalle. 27 Ja sen leivän jälkeen, silloin oli saatana hänessä sisällä, ja Jeshua sanoi hänelle, mitä sinä teet, tee pian. (Sisällä puuttuu kreikasta.) Ja silloin, sen palan jälkeen, meni häneen saatana. Niin Jeesus sanoi hänelle: "Minkä teet, se tee pian." 28 Mutta ei kukaan tiennyt näistä aterioivista, että miksi hän hänelle sen sanoi. Mutta ei kukaan aterioivista ymmärtänyt, mitä varten hän sen hänelle sanoi. 29 Sillä ihmiset luulivat koska Jehuda lla oli rahakukkaro mukanaan että hän käskemällä käski häntä ostamaan jotain juhlalle kaivattua, tai että antaisi jotain köyhille. (Käskeminen puuttuu kreikasta.) Sillä muutamat luulivat, koska rahakukkaro oli Juudaalla, Jeesuksen sanoneen hänelle: "Osta, mitä tarvitsemme juhlaksi", tai että hän antaisi jotakin köyhille. 30 Mutta hän, Jehuda, otti sen leivän siinä hetkessä, ja poistui ulos. Mutta oli yö, kun hän poistui. (Leipä >> pala. Siinä hetkessä puuttuu kreikasta.) Niin hän, otettuaan sen palan, meni kohta ulos; ja oli yö. 31 Ja Jeshua sanoi, nyt Ihmisen Poika kirkastetaan, ja Jumala kirkastetaan sen kautta. Kun hän oli mennyt ulos, sanoi Jeesus: "Nyt Ihmisen Poika on kirkastettu, ja Jumala on kirkastettu hänessä. 93

94 32 Ja jos Jumala on hänen kauttaan kirkastettu, Jumala kirkastaa hänet hänen kauttaan, ja hän kirkastaa hänet heti. Jos Jumala on kirkastettu hänessä, niin kirkastaa myös Jumala hänet itsessään ja kirkastaa hänet pian. 33 Minun lapseni, vielä vähän minä olen teidän kanssanne, ja te tulette etsimään minua, ja samoin, kuin olen sanonut juutalaisille, että minne minä menen, sinne te ette voi tulla, ja sen minä sanon nyt teillekin. Lapsukaiset, vielä vähän aikaa minä olen teidän kanssanne. Te tulette minua etsimään, ja niinkuin sanoin juutalaisille: 'Mihin minä menen, sinne te ette voi tulla', niin minä sanon nyt myös teille. 34 Uuden käskyn minä annan teille, että teillä olisi rakkaus toinen toistanne kohtaan. Samoin kuin minä olen rakastanut teitä, myös te rakastakaa toinen toistanne. Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne, niinkuin minä olen teitä rakastanut - että tekin niin rakastatte toisianne. 35 Tämän kautta jokainen ihminen tulee tietämään, että te olette minun oppilaitani, jos teissä on se rakkaus toinen toistanne kohtaan. Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus." 36 Shimeon Keefa sanoi hänelle, meidän Herramme, minne sinä menet? Jeshua vastasi ja sanoi hänelle, minne minä menen, sinä et voi nyt tulla minun perässäni. Mutta siinä lopussa sinä olet tuleva. (Siinä lopussa >> vastedes.) Simon Pietari sanoi hänelle: "Herra, mihin sinä menet?" Jeesus vastasi hänelle: "Mihin minä menen, sinne sinä et voi nyt minua seurata, mutta vastedes olet minua seuraava." 37 Shimeon Keefa sanoi hänelle, minun Herrani, miksi en pysty nyt tulemaan? Minä annan sielunikin sinun puolestasi! (Sieluni >> henkeni. Sama ero seuraavassa jakeessa.) Pietari sanoi hänelle: "Herra, miksi en nyt voi seurata sinua? Henkeni minä annan sinun edestäsi." 38 Jeshua sanoi hänelle, sinäkö annat sielusi minun puolestani? Amen, amen, minä sanon sinulle, että kukko ei kutsu, ennen kuin olet kieltänyt minut kolme kertaa. (Kukko ei kutsu >> Kukko ei laula. Kyseessä ei ollut kukko eikä laulaminen, vaan ihmisen kutsu. Kutsujaa sanottiin kukoksi johtuen varhaisesta aamun hetkestä. Johannes 18:27 liittyy tähän jakeeseen. Sen yhteydessä on kääntäjän selitys: Kutsuhuuto aamurukoukseen temppeliin, kello 94

95 on 4:30 aamulla. Juhla-aikoina aamurukous on tuohon aikaan. Tästä samasta kukosta kertoo myös Markus 14:30 ja 14:72. Kun aramea on käännetty kreikaksi, niin kääntäjä ei ole käsittänyt mitä kukolla tarkoitetaan eikä sitä, miksi on käytetty sanaa kutsua. Niinpä kutsuminen on muutettu laulamiseksi!) Jeesus vastasi: "Sinäkö annat henkesi minun edestäni? Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: ei laula kukko, ennenkuin sinä minut kolmesti kiellät." 14 luku 1 Älköön teidän sydämenne olko levottomat. Uskokaa Jumalaan, ja uskokaa minuun. (Levottomat >> murheellinen.) "Älköön teidän sydämenne olko murheellinen. Uskokaa Jumalaan, ja uskokaa minuun. 2 Minun isäni talossa on monet asumukset, ja ellei, olisinko minä sanonut teille, että minä menen, että valmistan teille paikkaa? (Talo >> koti.) Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa? 3 Ja jos minä menen valmistamaan teille paikkaa, minä tulen vielä, ja johdatan teidät minun luokseni, että missä minä olen, te myös olisitte. (Johdattaa >> ottaa.) Ja vaikka minä menen valmistamaan teille sijaa, tulen minä takaisin ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen. 4 Ja minne minä menen, te tiedätte, ja sen tien te tunnette. Ja mihin minä menen - tien sinne te tiedätte." 5 Thoma sanoi hänelle, meidän Herramme, emme me tiedä, minne sinä menet, ja kuinka me voimme tuntea tien? Tuomas sanoi hänelle: "Herra, me emme tiedä, mihin sinä menet; kuinka sitten tietäisimme tien?" 6 Jeshua sanoi hänelle, minä, minä olen se tie, ja se totuus, ja se elämä. Ei kukaan tule minun isäni luokse, paitsi minun kauttani. (Minä, minä. Jälleen Jumalaan liittyvä ilmaisu.) 95

96 Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani. 7 Jos te olisitte tunteneet minut, te olisitte tunteet myös minun isäni, ja tästä lähtien te tunnette hänet, ja olette hänet nähneet. Jos te olisitte tunteneet minut, niin te tuntisitte myös minun Isäni; tästä lähin te tunnette hänet, ja te olette nähneet hänet." 8 Filippos sanoi hänelle, meidän Herramme, osoita meille isä, ja se riittää meille. Filippus sanoi hänelle: "Herra, näytä meille Isä, niin me tyydymme." 9 Jeshua sanoi hänelle, koko tämän ajan minä olen ollut teidän kanssanne, etkä minua tuntenut, Filippa! Joka on nähnyt minut, on nähnyt isän, ja kuinka sinä sanot, osoita isä? (Filippa on luultavasti tuttavallinen kutsumanimi.) Jeesus sanoi hänelle: "Niin kauan aikaa minä olen ollut teidän kanssanne, etkä sinä tunne minua, Filippus! Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän; kuinka sinä sitten sanot: 'Näytä meille Isä'? 10 Etkö sinä usko, että minä olen minun isässäni, ja minun isäni on minussa? Ne sanat, jotka minä puhun, minä en puhu omasta sielustani, mutta minun isäni, joka minussa asustaa, hän tekee nämä teot. Etkö usko, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa? Niitä sanoja, jotka minä teille puhun, minä en puhu itsestäni; ja Isä, joka minussa asuu, tekee teot, jotka ovat hänen. 11 Uskokaa, että minä olen minun isässäni, ja minun isäni on minussa, ja jos ette, uskokaa edes tekojen tähden! Uskokaa minua, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa; mutta jos ette, niin uskokaa itse tekojen tähden. 12 Amen, amen, minä sanon teille, että joka uskoo minuun, niitä tekoja, joita minä teen, myös hän on tekevä, ja näistä runsaammin tekevä, kun minä menen isän luokse. (Aramea ei kerro, että uskovat tekisivät suurempia tekoja verrattuna siihen mitä Hän teki. Sen sijaan kerrotaan, että teot ovat runsaampia eli toisin sanoen niitä on enemmän. Aramean käännös on näin järkevä ja helposti ymmärrettävä.) Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita minä teen, ja suurempiakin, kuin ne ovat, hän on tekevä; sillä minä menen Isän tykö, 96

97 13 Ja mitä te kysytte minun nimessäni, se tehdään teille, että isä tulee kirkastetuksi hänen pojassaan. ja mitä hyvänsä te anotte minun nimessäni, sen minä teen, että Isä kirkastettaisiin Pojassa. (Se tehdään teille >> sen minä teen.) 14 Ja jos te minun nimeni kautta pyydätte, minä teen. Jos te anotte minulta jotakin minun nimessäni, niin minä sen teen. 15 Jos te rakastatte minua, te pidätte minun käskyni. Jos te minua rakastatte, niin te pidätte minun käskyni. 16 Ja minä pyydän minun isältäni, ja hän on antava teille toisen puolustajan, joka on oleva teidän kanssanne iankaikkisesti. (Pyytää >> rukoilla.) Ja minä olen rukoileva Isää, ja hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti, 17 Totuuden henki, hän, jota maailma ei voi ottaa vastaan, koska ei ole häntä nähnyt eikä tuntenut. Mutta te tunnette hänet, joka teidän luonanne asustaa, ja hän on teissä. (Asustaa >> pysyä.) totuuden Hengen, jota maailma ei voi ottaa vastaan, koska se ei näe häntä eikä tunne häntä; mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy teidän tykönänne ja on teissä oleva. 18 En minä jätä teitä orvoiksi, sillä minä tulen teidän luoksenne hetken kuluttua. En minä jätä teitä orvoiksi; minä tulen teidän tykönne. 19 Ja maailma ei minua näe, mutta te tulette näkemään minut, että minä elän että myös te eläisitte. Vielä vähän aikaa, niin maailma ei enää minua näe, mutta te näette minut; koska minä elän, niin tekin saatte elää. 20 Sinä päivänä te tulette tuntemaan, että minä olen minun isässäni, ja te minussa, ja minä olen teissä. (Tulette tuntemaan >> ymmärrätte.) Sinä päivänä te ymmärrätte, että minä olen Isässäni, ja että te olette minussa ja minä teissä. 97

98 21 Jolla on minun käskyni, ja pitää ne, hän on se, joka rakastaa minua. Mutta hän, joka rakastaa minua, on minun isäni rakastama, ja minä rakastan häntä ja ilmoitan oman sieluni hänelle. Jolla on minun käskyni ja joka ne pitää, hän on se, joka minua rakastaa, mutta joka minua rakastaa, häntä minun Isäni rakastaa, ja minä rakastan häntä ja ilmoitan itseni hänelle." 22 Jehuda sanoi hänelle ei se Skariota minun Herrani, kuinka sinä olet tuleva ilmoittamaan sielusi meille, eikä maailmalle? Juudas, ei se Iskariot, sanoi hänelle: "Herra, mistä syystä sinä aiot ilmoittaa itsesi meille etkä maailmalle?" 23 Jeshua vastasi ja sanoi hänelle, joka rakastaa minua, pitää minun sanani, ja minun isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen luokseen ja me teemme asunnon hänen luokseen. (Me teemme asunnon >> jäämme asumaan.) Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jos joku rakastaa minua, niin hän pitää minun sanani, ja minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen tykönsä ja jäämme hänen tykönsä asumaan. 24 Mutta hän, joka ei minua rakasta, ei pidä minun sanaani, ja tämä sana, jonka te kuulette, ei ollut minun omani, vaan isän, joka minut lähetti. Joka ei minua rakasta, se ei pidä minun sanojani; ja se sana, jonka te kuulette, ei ole minun, vaan Isän, joka on minut lähettänyt. 25 Nämä minä olen puhunut teidän kanssanne, kun olen ollut teidän luonanne. Tämän minä olen teille puhunut ollessani teidän tykönänne. 26 Mutta hän, puolustaja, pyhyyden henki, hän, jonka minun isäni lähettää minun nimessäni, hän on opettava teille kaiken, ja hän on muistuttava teitä kaikesta, mitä minä olen teille sanonut. (Puolustaja on tässä alkutekstissä kirottujen lunastaja.) Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut. 27 Rauhan minä jätän teille, minun oman rauhani minä annan teille. En minä anna teille siten, niin kuin maailma antaa. Älkää murehtiko, älköönkä teidän sydämenne pelätkö. Rauhan minä jätän teille: minun rauhani - sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö. 98

99 28 Te olette kuulleet, että minä olen sanonut teille, että minä menen, ja minä tulen teidän luoksenne. Jos te minua rakastaisitte, te olisitte iloiset, että minä menen minun isäni luokse. Minun isäni on minua suurempi. Te kuulitte minun sanovan teille: 'Minä menen pois ja palajan jälleen teidän tykönne.' Jos te minua rakastaisitte, niin te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän tykö, sillä Isä on minua suurempi. 29 Ja nyt, katso, minä olen sanonut teille, ennen kuin tapahtuvat, että kun se tapahtuu, te uskoisitte. (Katso puuttuu kreikasta.) Ja nyt minä olen sanonut sen teille, ennenkuin se on tapahtunut, että te uskoisitte, kun se tapahtuu. 30 Minä en siis puhu teidän kanssanne paljoa, sillä maailman ruhtinas tulee, ja minussa ei ole hänelle mitään. En minä enää puhu paljoa teidän kanssanne, sillä maailman ruhtinas tulee, ja minussa hänellä ei ole mitään. 31 Vaan että maailma tuntisi, että minä rakastan minun isääni, ja samoin kuin minun isäni minut opetti, siten minä tein. Nouskaa, menkäämme täältä! (Opettaa >> käskeä.) Mutta että maailma ymmärtäisi minun rakastavan Isää ja tekevän, niinkuin Isä on minua käskenyt: nouskaa, lähtekäämme täältä." 15 luku 1 Minä, minä olen totuuden viinipuu, ja minun isäni, hän on se viinitarhuri. (Minä, minä. Lisäksi Totuus >> totinen. Mitä totinen tarkoittaa? Vuoden -92 käännöksessä tosi. Totuus on eri asia.) "Minä olen totinen viinipuu, ja minun Isäni on viinitarhuri. 2 Kaikki oksat siinä, jotka eivät anna hedelmää, hän poistaa siitä, ja sellaisen, joka antaa hedelmää, hän puhdistaa, että se tuottaisi paljon hedelmää. (Antaa >> kantaa. Poistaa >> karsia. Tuottaa >> kantaa.) Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, hän karsii pois; ja jokaisen, joka kantaa hedelmää, hän puhdistaa, että se kantaisi runsaamman hedelmän. 99

100 3 Tästä lähtien te olette puhtaat, sen sanan tähden, jonka minä puhuin teidän kanssanne. Te olette jo puhtaat sen sanan tähden, jonka minä olen teille puhunut. 4 Pysykää minussa, ja minä olen teissä. Niin kuin oksa ei pysty antamaan hedelmää omasta sielustaan, ellei pysy viinipuussa, samoin ette tekään, ellette pysy minussa. (Olla >> pysyä. Antaa >> kantaa.) Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Niinkuin oksa ei voi kantaa hedelmää itsestään, ellei se pysy viinipuussa, niin ette tekään, ellette pysy minussa. 5 Minä, minä olen se viinipuu, ja te oksat. Joka pysyy minussa, ja minä hänessä, tämä tuottaa paljon hedelmää, koska ilman minua te ette pysty tekemään mitään. (Minä, minä. Lisäksi Tuottaa >> kantaa.) Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä. 6 Mutta ellei joku pysy minussa, hän tulee heitetyksi pois, ulkopuolelle, niin kuin oksa, joka karsitaan ja kootaan nippuun, ja heitetään siihen tuleen poltettavaksi. (Ulkopuolelle puuttuu kreikasta kuten myös karsiminen, nippu ja polttaminen. Tässä kerrotaan tietenkin uskosta osattomien tuomiosta.) Jos joku ei pysy minussa, niin hänet heitetään pois niinkuin oksa, ja hän kuivettuu; ja ne kootaan yhteen ja heitetään tuleen, ja ne palavat. 7 Mutta jos te pysyisitte minussa, ja minun sanani pysyisi teissä, kaikki, mitä te tahdotte pyytää, on teille tapahtuva. Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, niin anokaa, mitä ikinä tahdotte, ja te saatte sen. 8 Tässä isä kirkastetaan, että te tuotatte paljon hedelmää, ja olisitte minun oppilaani. (Tuottaa >> kantaa. ) Siinä minun Isäni kirkastetaan, että te kannatte paljon hedelmää ja tulette minun opetuslapsikseni. 9 Samoin kuin minun isäni rakasti minua, minäkin olen teitä rakastanut. Pysykää minun armossani, minun omani! (Armossani, minun omani >> rakkaudessani.) 100

101 Niinkuin Isä on minua rakastanut, niin minäkin olen rakastanut teitä; pysykää minun rakkaudessani. 10 Jos te pidätte minun käskyni, te pysytte minun rakkaudessani. Samoin minä olen pitänyt minun isäni käskyt, ja minä pysyn hänen rakkaudessaan. Jos te pidätte minun käskyni, niin te pysytte minun rakkaudessani, niinkuin minä olen pitänyt Isäni käskyt ja pysyn hänen rakkaudessaan. 11 Nämä minä olen puhunut teidän kanssanne, että minun iloni olisi teissä, ja teidän ilonne olisi täytetty. Tämän minä olen teille puhunut, että minun iloni olisi teissä ja teidän ilonne tulisi täydelliseksi. 12 Tämä on minun käskyni, että te rakastaisitte toinen toistanne, samoin kuin minä olen teitä rakastanut. Tämä on minun käskyni, että te rakastatte toisianne, niinkuin minä olen teitä rakastanut. 13 Tästä suurempaa rakkautta ei ole, kuin että joku antaa sielunsa ystäviensä puolesta. (Sielu >> henki. Eri sanoja ja näin myös eri merkitys kirjoituksissa.) Sen suurempaa rakkautta ei ole kenelläkään, kuin että hän antaa henkensä ystäväinsä edestä. 14 Te olette minun ystäväni, jos te teette kaiken, mitä minä teille käsken. Te olette minun ystäväni, jos teette, mitä minä käsken teidän tehdä. 15 En minä siis kutsu teitä työntekijöiksi, koska työntekijä ei tiedä, mitä hänen herransa tekee, mutta minä olen kutsunut teitä ystävikseni, koska kaiken, mitä minä kuulin minun isältäni, olen tehnyt teille tunnetuksi. (Työntekijä >> palvelija.) En minä enää sano teitä palvelijoiksi, sillä palvelija ei tiedä, mitä hänen herransa tekee; vaan ystäviksi minä sanon teitä, sillä minä olen ilmoittanut teille kaikki, mitä minä olen kuullut Isältäni. 16 Ette te ole minua valinneet, vaan minä valitsin teidät, ja osoitin teidät, että te myös menisitte tuottamaan hedelmää, ja teidän hedelmänne pysyisivät, että kaikki, mitä te pyydätte, minun isäni antaa teille, minun nimessäni. (Tuottaa >> kantaa.) Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi: että mitä ikinä te anotte Isältä minun nimessäni, hän sen teille antaisi. 101

102 17 Nämä minä käsken teille, että rakastaisitte toinen toistanne. Sen käskyn minä teille annan, että rakastatte toisianne. 18 Ja jos maailma inhoaa teitä, tietäkää, että se on inhonnut minua ennen teitä. (Inhota >> vihata. Sama ero on myös seuraavassa jakeessa. Inhota on lievempi ilmaisu kuin vihaaminen. Tästä lisää luvussa 17:14) Jos maailma teitä vihaa, niin tietäkää, että se on vihannut minua ennen kuin teitä. 19 Ja jos he maailmasta olisivat, maailma olisi rakastanut omaansa. Vaan te ette ole maailmasta, sillä minä olen teidät valinnut maailmasta; tämän tähden maailma inhoaa teitä. Jos te maailmasta olisitte, niin maailma omaansa rakastaisi; mutta koska te ette ole maailmasta, vaan minä olen teidät maailmasta valinnut, sentähden maailma teitä vihaa. 20 Muistakaa se sana, jonka minä olen teille sanonut, ettei työntekijä ole herraansa suurempi. Jos he minua vainoavat, he vainoavat myös teitä, ja jos he pitävät minun sanani, he pitävät myös teidän sananne. (Työntekijä >> palvelija. Pitää >> ottaa vaarin.) Muistakaa se sana, jonka minä teille sanoin: 'Ei ole palvelija herraansa suurempi.' Jos he ovat minua vainonneet, niin he teitäkin vainoavat; jos he ovat ottaneet vaarin minun sanastani, niin he ottavat vaarin teidänkin sanastanne. 21 Vaan nämä kaikki he tekevät teille minun nimeni tähden, sillä he eivät tunne häntä, joka lähetti minut. Mutta kaiken tämän he tekevät teille minun nimeni tähden, koska he eivät tunne häntä, joka on minut lähettänyt. 22 Jos minä en olisi tullut puhumaan heidän kanssaan, ei heillä olisi syntiä, mutta nyt heillä ei ole puolustusta heidän synneilleen. Jos minä en olisi tullut ja puhunut heille, ei heillä olisi syntiä; mutta nyt heillä ei ole, millä syntiänsä puolustaisivat. 23 Ja joka vihaa minua, vihaa myös minun isääni. Joka vihaa minua, se vihaa myös minun Isääni. 24 Ja jos minä olisin tehnyt niitä tekoja heidän silmiensä edessä, niitä, joita ei kukaan toinen ole tehnyt, ei heillä olisi syntiä, mutta nyt he näkivät, ja he inhosivat minua, sekä minun isääni. 102

103 (Silmien edessä >> keskuudessa. Jatkossa on sana näkemisestä, silloin silmien edessä on luonteva ilmaisu. Lisäksi Inhota >> vihata.) Jos minä en olisi tehnyt heidän keskuudessaan niitä tekoja, joita ei kukaan muu ole tehnyt, ei heillä olisi syntiä; mutta nyt he ovat nähneet ja ovat vihanneet sekä minua että minun Isääni. 25 Että täyttyisi se sana, joka on kirjoitettu siinä heidän kirjoitetussa sanassaan, että he inhosivat minua rahatta. (Kirjoitettu sana >> laki. Inhota rahatta >> vihata syyttä.) Mutta se sana oli käyvä toteen, joka on kirjoitettuna heidän laissaan: 'He ovat vihanneet minua syyttä.' 26 Mutta kun se puolustaja tulee, hän, jonka minä lähetän teille minun isäni luota, se totuuden henki, hän, joka lähtee minun isäni luota; hän on todistava minusta. (Myös tässä puolustaja, kuten myös jakeessa 16:7, on alkutekstissä sanatarkasti kirottujen lunastaja ja samalla myös totuuden henki.) Mutta kun Puolustaja tulee, jonka minä lähetän teille Isän tyköä, totuuden Henki, joka lähtee Isän tyköä, niin hän on todistava minusta. 27 Myös te todistatte, te, jotka alusta asti olette olleet minun kanssani. Ja te myös todistatte, sillä te olette alusta asti olleet minun kanssani." 16 luku 1 Nämä minä olen puhunut teidän kanssanne, ettette kompastuisi. (Kompastua >> loukkaantua.) "Tämän minä olen teille puhunut, ettette loukkaantuisi. 2 Sillä he poistavat teidät heidän kokouspaikoistaan, ja tulee hetki, että jokainen, joka tappaa teitä, luulee tuovansa lahjaa Jumalan lähelle. (Tuoda lahja Jumalan lähelle >> tehdä uhripalvelus Jumalalle.) He erottavat teidät synagoogasta; ja tulee aika, jolloin jokainen, joka tappaa teitä, luulee tekevänsä uhripalveluksen Jumalalle. 3 Ja nämä he tekevät teille, koska he eivät tunne minun isääni, eivätkä minua. Ja sen he tekevät teille, koska he eivät tunne Isää eivätkä minua. 103

104 4 Nämä minä olen puhunut teidän kanssanne, että kun se heidän aikansa tulee, te muistaisitte, että minä olen nämä sanonut teille. Mutta enkö minä ole tätä alusta asti sanonut, ollessani teidän kanssanne? (Mutta enkö minä ole tätä alusta asti sanonut, ollessani teidän kanssanne? >> Tätä minä en ole sanonut teille alusta, koska minä olin teidän kanssanne. Aramea on kysymysmuodossa. Käännökset ovat aivan vastakkaisia! Vuoden -92 kreikan käännös ei ole sen parempi. Kun lukee tuon kreikan käännöksen, niin sitä ei voi ymmärtää.) Mutta tämän minä olen puhunut teille, että, kun se aika tulee, te muistaisitte minun sen teille sanoneen. Tätä minä en ole sanonut teille alusta, koska minä olin teidän kanssanne. 5 Mutta nyt minä menen hänen luokseen, joka minut lähetti, eikä kukaan teistä kysele minulta, minne sinä menet? Mutta nyt minä menen hänen tykönsä, joka on minut lähettänyt, eikä kukaan teistä kysy minulta: 'Mihin sinä menet?' 6 Sillä minä olen sanonut nämä, ja murhe on tullut ja se täytti teidän sydämenne! Mutta koska minä olen tämän teille puhunut, täyttää murhe teidän sydämenne. 7 Vaan minä todella sanon teille, että teille on tarpeellista, että minä menen, sillä jos minä en mene, ei se puolustaja tule teidän luoksenne. Mutta jos minä menen, hänet lähetetään teidän luoksenne. (Todella >> totuus. Tarpeellista >> hyväksi. Hänet lähetetään >> Minä lähetän hänet.) Kuitenkin minä sanon teille totuuden: teille on hyväksi, että minä menen pois. Sillä ellen minä mene pois, ei Puolustaja tule teidän tykönne; mutta jos minä menen, niin minä hänet teille lähetän. 8 Ja kun hän tulee, hän nuhtelee maailmaa siitä synnistä, ja siitä puhtaudesta, ja siitä tuomiosta. (Nuhdella >> näyttää todeksi. Puhtaus >> vanhurskaus. Puhtaudella Jeshua viittaa itseensä, kuten jae 10 kertoo.) Ja kun hän tulee, niin hän näyttää maailmalle todeksi synnin ja vanhurskauden ja tuomion: 9 Synnistä, sillä he eivät uskoneet minuun. synnin, koska he eivät usko minuun; 10 Mutta puhtaudesta, sillä minä menen isäni luokse, ettekä te enää näe minua. vanhurskauden, koska minä menen Isän tykö, ettekä te enää minua näe; 11 Mutta tuomiosta, sillä tämän maailman ruhtinas tuomittiin. 104

105 ja tuomion, koska tämän maailman ruhtinas on tuomittu. 12 Minulla on vielä paljon sanottavaa teille, vaan te ette nyt pysty ymmärtämään. (Ymmärtää >> kantaa.) Minulla on vielä paljon sanottavaa teille, mutta te ette voi nyt sitä kantaa. 13 Mutta kun se totuuden henki tulee, hän on johdattava teitä kaikessa totuudessaan, sillä ei hän tule puhumaan oman sielunsa ajatuksista, vaan kaikki, jota hän kuulee, hän tulee puhumaan, ja sen tulevan hän tekee teille tunnetuksi. (Kaikessa totuudessaan >> kaikkeen totuuteen. Sanoilla on eri merkitys, totuuden henki on tämän jakeen pääkohde. Lisäksi Oman sielun ajatukset >> itsestään. Tehdä tunnetuksi >> julistaa.) Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen. Sillä se, mitä hän puhuu, ei ole hänestä itsestään; vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja tulevaiset hän teille julistaa. 14 Ja hän on minua kirkastava, koska hän tulee ottamaan minun omastani, ja on sen ilmoittava teille. (Tässä on selkeästi nähtävissä molemmista käännöksistä samalla tavalla, mikä on Jeshuan ja totuuden hengen yhteys.) Hän on minut kirkastava, sillä hän ottaa minun omastani ja julistaa teille. 15 Kaikki, mitä on minun isälläni, on minun. Tämän tähden minä olen sanonut teille, että hän tulee ottamaan minun omastani, ja on sen ilmoittava teille. (Ja tässä Jeshuan ja isän ykseys voidaan nähdä selkeästi molemmista käännöksistä, kuten edellä luvusta 10:30 Minä ja minun isäni, me olemme yksi.) Kaikki, mitä Isällä on, on minun; sentähden minä sanoin, että hän ottaa minun omastani ja julistaa teille. 16 Vähän, ettekä te tule näkemään minua, ja taas vähän, ja tulette näkemään minut, sillä minä menen isän luokse. (Viimeinen lause Sillä minä menen isän luokse puuttuu kokonaan kreikasta.) Vähän aikaa, niin te ette enää minua näe, ja taas vähän aikaa, niin te näette minut." 17 Ja hänen oppilaansa sanoivat toinen toisilleen, mitä tämä on, jota sanoit meille, että vähän, ettekä näe minua ja taas vähän, ja tulette minut näkemään, ja että minä menen minun isäni luokse? (Arameassa sanaa muutamat ei ole.) 105

106 Silloin muutamat hänen opetuslapsistansa sanoivat toisilleen: "Mitä se tarkoittaa, kun hän sanoo meille: 'Vähän aikaa, niin te ette minua näe, ja taas vähän aikaa, niin te näette minut', ja: 'Minä menen Isän tykö'?" 18 Ja he sanoivat, mitä se tämä vähän on, jonka hän sanoi me emme tiedä, mistä hän puhuu. Niin he sanoivat: "Mitä se tarkoittaa, kun hän sanoo: 'Vähän aikaa'? Emme ymmärrä, mitä hän puhuu." 19 Mutta Jeshua tunsi, että he kaipasivat kysyä häneltä, ja hän sanoi heille, te kaipaatte tätä keskenänne, että minä olen sanonut teille, että vähän, ettekä näe minua, ja taas vähän, ja tulette minut näkemään. (Tuntea >> huomata. Kaivata >> tahtoa, kysellä.) Jeesus huomasi heidän tahtovan kysyä häneltä ja sanoi heille: "Sitäkö te kyselette keskenänne, että minä sanoin: 'Vähän aikaa, niin te ette minua näe, ja taas vähän aikaa, niin te näette minut'? 20 Amen, amen, minä sanon teille, että te saatte itkeä ja valittaa, ja maailma on iloitseva, ja teillä on oleva murhe, vaan se teidän heikkoutenne on tuleva iloksi. (Heikkous >> murhe.) Totisesti, totisesti minä sanon teille: te joudutte itkemään ja valittamaan, mutta maailma on iloitseva; te tulette murheellisiksi, mutta teidän murheenne on muuttuva iloksi. 21 Kun vaimo synnyttää, on hänellä murhe, että se hänen synnyttämisensä päivä on koittanut. Mutta kun poika on syntynyt, ei hän muista ahdistustaan sen ilon tähden, että ihmispoika on synnytetty maailmaan. (Synnyttämisen päivä on koittanut >> hetki on tullut. Poika >> lapsi. Ihmispoika on synnytetty >> ihminen on syntynyt. Tässä jakeessa Jeshua puhuu syntymistään ihmiseksi ja äidistään. Kreikan käännöksestä tätä ei pysty havaitsemaan ainakaan kovin selkeästi.) Kun vaimo synnyttää, on hänellä murhe, koska hänen hetkensä on tullut; mutta kun hän on synnyttänyt lapsen, ei hän enää muista ahdistustaan sen ilon tähden, että ihminen on syntynyt maailmaan. 22 Myös teille on nyt murhe, mutta te vielä näette, ja teidän sydämenne on iloitseva, eikä kukaan ole ottava pois teiltä sitä teidän iloanne. (Te vielä näette >> minä olen taas näkevä teidät. Käännökset kertovat eri asiasta.) Niin on myös teillä nyt murhe; mutta minä olen taas näkevä teidät, ja teidän sydämenne on iloitseva, eikä kukaan ota teiltä pois teidän iloanne. 23 Ja siinä päivässä te ette kysy minulta mitään. Amen, amen, minä sanon teille, että kaikki, mitä silloin pyydätte minun isältäni, hän on teille antava, minun nimessäni. 106

107 Ja sinä päivänä te ette minulta mitään kysy. Totisesti, totisesti minä sanon teille: jos te anotte jotakin Isältä, on hän sen teille antava minun nimessäni. 24 Tähän saakka te ette ole mitään kysyneet minun nimessäni. Kysykää, ja te tulette saamaan, että teidän ilonne tulisi täytetyksi. Tähän asti te ette ole anoneet mitään minun nimessäni; anokaa, niin te saatte, että teidän ilonne olisi täydellinen. 25 Minä olen puhunut nämä vertausten kautta teidän kanssanne, mutta tulee hetki, jolloin en puhu teidän kanssanne vertausten kautta, vaan avoimesti ilmoitan teille minun isästäni. Tämän minä olen puhunut teille kuvauksilla; mutta tulee aika, jolloin minä en puhu teille enää kuvauksilla, vaan avonaisesti julistan teille sanomaa Isästä. 26 Siinä päivässä te pyydätte minun nimeni kautta, enkä minä sano teille, että minä olen esirukoileva isää teidän tähtenne; (Esirukoilla >> rukoilla.) Sinä päivänä te anotte minun nimessäni; enkä minä sano teille, että minä olen rukoileva Isää teidän edestänne; 27 Sillä hän, isä, armahtaa teitä, sillä te olette rakastaneet minua ja uskoneet, että minä olen Jumalan luota lähtenyt. sillä Isä itse rakastaa teitä, sentähden että te olette minua rakastaneet ja uskoneet minun lähteneen Jumalan tyköä. 28 Minä olen lähtenyt isäni luota, ja minä tulin maailmaan, ja taas minä jätän maailman, ja minä menen isän luokse. Minä olen lähtenyt Isästä ja tullut maailmaan; jälleen minä jätän maailman ja menen Isän tykö." 29 Hänen oppilaansa sanoivat hänelle, katso, nyt sinä puhut avoimesti, etkä sano tätä vertauksen kautta. Hänen opetuslapsensa sanoivat: "Katso, nyt sinä puhut avonaisesti etkä käytä mitään kuvausta. 30 Nyt me tunnemme, että sinä tiedät kaiken, etkä sinä tarvitse ketään sinulta kysymään. Tämän kautta me uskomme, että sinä olet Jumalasta lähtenyt. Nyt me tiedämme, että sinä tiedät kaikki, etkä tarvitse, että kukaan sinulta kysyy; sentähden me uskomme sinun Jumalan tyköä lähteneen." 31 Jeshua sanoi heille, uskokaa! 107

108 (Uskokaa! >> Nyt te uskotte.) Jeesus vastasi heille: "Nyt te uskotte. 32 Sillä katso, se hetki tuli, ja on nyt tullut, että teidät hajotetaan, jokainen paikkoihinsa, ja te jätätte minut yksin, enkä minä ole ollut yksin, sillä isä, hän on minun kanssani. Katso, tulee hetki ja on jo tullut, jona teidät hajotetaan kukin tahollensa ja te jätätte minut yksin; en minä kuitenkaan yksin ole, sillä Isä on minun kanssani. 33 Nämä minä olen sanonut teille, että teillä olisi minun kauttani rauha. Maailmassa teillä on ahdistus, vaan sisäistäkää se, että minä olen ostanut maailman. (Sisäistää >> olla turvallisella mielellä. Ostaa >> voittaa.) Tämän minä olen teille puhunut, että teillä olisi minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman." 17 luku 1 Jeshua puhui nämä, ja kohotti silmänsä taivaisiin ja sanoi, minun isäni, se hetki on tullut. Kirkasta poikasi, että poikasi kirkastaisi sinut. (Taivas on arameassa aina monikkomuodossa taivaisiin.) Tämän Jeesus puhui ja nosti silmänsä taivasta kohti ja sanoi: "Isä, hetki on tullut, kirkasta Poikasi, että Poikasi kirkastaisi sinut; 2 Samoin sinä olet antanut hänelle käskyvallan yli kaiken lihan, että jokainen, jonka sinä hänelle annat, saisi sen iankaikkisen elämän. (Käskyvalta >> valta.) koska sinä olet antanut hänen valtaansa kaiken lihan, että hän antaisi iankaikkisen elämän kaikille, jotka sinä olet hänelle antanut. 3 Mutta nämä ovat sitä iankaikkista elämää, että he tuntisivat sinut, että sinä, sinä olet se totuuden Jumala, sinä yksin, ja sinä olet se, joka lähetit Jeshuan, Messiaan. (Sinä, sinä. Jumalaan viittaava ilmaisu.) Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen. 4 Minä olen kirkastanut sinut maassa; ne teot, jotka hän on minulle antanut tehtäväksi, minä olen täyttänyt. 108

109 (Ne teot >> sen työn.) Minä olen kirkastanut sinut maan päällä: minä olen täyttänyt sen työn, jonka sinä annoit minun tehtäväkseni. 5 Ja nyt, kirkasta sinä minut, minun isäni, sinun luonasi, sillä kirkkaudella, joka minulla oli sinun luonasi, ennen kuin maailma tuli olemaan. Ja nyt, Isä, kirkasta sinä minut tykönäsi sillä kirkkaudella, joka minulla oli sinun tykönäsi, ennenkuin maailma olikaan. 6 Minä tein tunnetuksi sinun nimesi ihmisten lapsille, näille, jotka minulle ovat annetut maailmasta. He olivat sinun, ja heidät on annettu minulle, ja he pitävät sinun sanasi. (Tehdä tunnetuksi >> ilmoittaa. Pitää sana >> ottaa sanasta vaarin.) Minä olen ilmoittanut sinun nimesi ihmisille, jotka sinä annoit minulle maailmasta. He olivat sinun, ja sinä annoit heidät minulle, ja he ovat ottaneet sinun sanastasi vaarin. 7 Nyt, minä olen tuntenut, että kaikki, jotka sinä olet minulla antanut, ovat sinun luotasi. (Minä olen tuntenut >> he tietävät. Aivan erilaiset sanat!) Nyt he tietävät, että kaikki, minkä olet minulle antanut, on sinulta. 8 Sillä ne sanat, jotka sinä olet antanut minulle, minä olen antanut heille, ja nämä ovat ottaneet ne vastaan, ja tuntevat todellakin, että minä olen sinun luotasi lähtenyt, ja uskovat, että sinä lähetit minut. (Tuntevat todellakin >> tietävät totisesti. Aramean alkutekstistä näkyy, että kyse on todellisesta tuntemisesta.) Sillä ne sanat, jotka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille; ja he ovat ottaneet ne vastaan ja tietävät totisesti minun lähteneen sinun tyköäsi ja uskovat, että sinä olet minut lähettänyt. 9 Ja minä esirukoilen heidän edestään. En minä maailman edestä esirukoile, vaan heidän edestään, jotka sinä olet minulle antanut jotka ovat sinun omasi. (Esirukoilla >> rukoilla.) Minä rukoilen heidän edestänsä; en minä maailman edestä rukoile, vaan niiden edestä, jotka sinä olet minulle antanut, koska he ovat sinun - 10 Ja kaikki, joka on minun, se on sinun, ja joka on sinun, se on minun, ja minä kirkastun niiden kautta. 109

110 ja kaikki minun omani ovat sinun, ja sinun omasi ovat minun - ja minä olen kirkastettu heissä. 11 Minä en siis ole maailmassa, ja nämä ovat maailmassa, ja minä tulen sinun luoksesi. Pyhä isä, varjele heidät sinun nimessäsi, siinä, jonka sinä olet minulle antanut, että he olisivat yksi, samoin kuin mekin. Ja minä en enää ole maailmassa, mutta he ovat maailmassa, ja minä tulen sinun tykösi. Pyhä Isä, varjele heidät nimessäsi, jonka sinä olet minulle antanut, että he olisivat yhtä niinkuin mekin. 12 Kun minä olin heidän kanssaan maailmassa, minä varjelin heitä sinun nimessäsi, niitä, jotka sinä olit minulle antanut, minä varjelin; eikä kukaan heistä kadonnut, paitsi se Abaddon n poika, että se kirjoitus täyttyisi. (Minä varjelin heitä sinun nimessäsi, niitä, jotka sinä olit minulle antanut >> varjelin minä heidät sinun nimessäsi, jonka sinä olet minulle antanut. Tässä huomataan, miten kreikassa nimi tulee antamisen kohteeksi. Lisäksi Abaddon n poika >> kadotuksen lapsi.) Kun minä olin heidän kanssansa, varjelin minä heidät sinun nimessäsi, jonka sinä olet minulle antanut, ja suojelin heitä, eikä heistä joutunut kadotetuksi yksikään muu kuin se kadotuksen lapsi, että kirjoitus kävisi toteen. 13 Mutta nyt minä tulen sinun luoksesi, ja nämä minä puhuin maailmassa, että minun iloni olisi täytetty heissä. Mutta nyt minä tulen sinun tykösi ja puhun tätä maailmassa, että heillä olisi minun iloni täydellisenä heissä itsessään. 14 Minä olen antanut heille sinun sanasi, ja maailma inhoaa heitä, sillä he eivät ole maailmasta, samoin kuin en minäkään ollut maailmasta. (Inhota >> vihata. Inhoaminen on lievempää kuin vihaaminen. Tämä ilmenee ihan arkielämässä, miten uskoviin suhtaudutaan. Inhoamista on se kun maailman ihmiset ottavat etäisyyttä uskoviin. Se ei tarkoita sitä, että heitä vihattaisiin. Toisaalta inhoaminen voi muuttua vihaamiseksi, tämä on todellisuutta tietyissä muslimimaissa. Jälleen kerran aramean käännöksen kautta nämä Jeshuan sanat voidaan ymmärtää oikealla tavalla myös tässä meidän ajassamme, koska Jumalan sana on ikuista!) Minä olen antanut heille sinun sanasi, ja maailma vihaa heitä, koska he eivät ole maailmasta, niinkuin en minäkään maailmasta ole. 15 En minä esirukoile, että ottaisit heidät pois maailmasta, vaan että sinä varjelisit heidät pahalta. En minä rukoile, että ottaisit heidät pois maailmasta, vaan että sinä varjelisit heidät pahasta. 16 Sillä he eivät ole maailmasta, samoin kuin en minäkään ollut maailmasta. 110

111 He eivät ole maailmasta, niinkuin en minäkään maailmasta ole. 17 Isä, pyhitä heidät sinun totuudessasi, sillä se sinun oma sanasi, se on se totuus. Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus. 18 Samoin kuin sinä lähetit minut maailmaan, myös minä lähetin heidät maailmaan. Niinkuin sinä olet lähettänyt minut maailmaan, niin olen minäkin lähettänyt heidät maailmaan; 19 Ja heidän puolestaan minä pyhitän minun sieluni, että myös nämä olisivat pyhitetyt siinä totuudessa. ja minä pyhitän itseni heidän tähtensä, että myös he olisivat pyhitetyt totuudessa. 20 En minä yksin näiden puolesta esirukoile, vaan myös niiden puolesta, jotka uskovat minuun heidän sanansa kautta. (Esirukoilla >> rukoilla.) Mutta en minä rukoile ainoastaan näiden edestä, vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun, 21 Että he kaikki olisivat yksi, samoin kuin sinä, minun isäni, olet minussa ja minä sinussa, että myös nämä meidän kauttamme olisivat yksi, että maailma uskoisi, että sinä lähetit minut. (Tässä tulee jälleen aramean kautta, kuten edellä luvussa 10:30, 16:15, 17:11 esille se, että Jeshua ja isä ovat yksi. Kreikassa yhtä on sana, mikä jättää tilaa lisäyksille ja tulkinnoille.) että he kaikki olisivat yhtä, niinkuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat, niin että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt. 22 Ja se kirkkaus, jonka sinä olet minulle antanut, minä olen antanut heille, että he olisivat yksi, samoin kuin mekin olemme yksi. Ja sen kirkkauden, jonka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille, että he olisivat yhtä, niinkuin me olemme yhtä 23 Minä heissä, ja sinä minussa, että he olisivat täydelliset, yhtä varten, ja että maailma tuntisi, että sinä lähetit minut, ja että sinä olet heitä rakastanut, samoin kuin myös olet minua rakastanut. (Täydelliset, yhtä varten >> täydellisesti yhtä. Sanat näyttävät samanlaisilta, mutta kyse on eri asiasta.) 111

112 minä heissä, ja sinä minussa - että he olisivat täydellisesti yhtä, niin että maailma ymmärtäisi, että sinä olet minut lähettänyt ja rakastanut heitä, niinkuin sinä olet minua rakastanut. 24 Isä, nämä, jotka sinä olet antanut minulle, minä tahdon, että missä minä olen, myös nämä olisivat minun kanssani, että he olisivat näkemässä sitä minun kirkkauttani, jonka sinä olet minulle antanut, sillä sinä olet rakastanut minua ennen maailman perustamista. Isä, minä tahdon, että missä minä olen, siellä nekin, jotka sinä olet minulle antanut, olisivat minun kanssani, että he näkisivät minun kirkkauteni, jonka sinä olet minulle antanut, koska olet rakastanut minua jo ennen maailman perustamista. 25 Puhdas isäni, maailma ei sinua tunne, mutta minä tunnen sinut, ja nämä tuntevat, että sinä lähetit minut. (Puhdas isäni >> Vanhurskas isä. Kreikan vanhurskaus käännetään arameassa puhtaudeksi. Helppo sanoa, kumpi sana on helpompi ymmärtää. Vanhurskas sana mielletään ihmisten ajatuksissa vanhaksi ja hurskaaksi, näin olen joskus lukenut!) Vanhurskas Isä, maailma ei ole sinua tuntenut, mutta minä tunnen sinut, ja nämä ovat tulleet tuntemaan, että sinä olet minut lähettänyt. 26 Ja minä olen tehnyt heille tunnetuksi sinun nimesi, ja minä tunnen, että se rakkaus, jolla sinä olet minua rakastanut, on oleva heissä, ja minä olen heissä. (Minä tunnen >> teen vastakin. Jälleen kerran käännökset eivät mene yksiin. Vuoden -92 käännöksessä sanat on muutettu muotoon opetan yhä. Lisäksi On oleva >> olisi. Olen >> olisin. Huomataan että aramean käännös on eri sijamuodossa, koska jakeen avainsana on Minä tunnen.) Ja minä olen tehnyt sinun nimesi heille tunnetuksi ja teen vastakin, että se rakkaus, jolla sinä olet minua rakastanut, olisi heissä ja minä olisin heissä." 18 luku 1 Jeshua sanoi nämä, ja nousi oppilaidensa kanssa sen Kidrounin pyhän paikan toiselle puolelle. Siellä oli paikka, se puutarha, johon hän meni, ja hänen oppilaansa. (Kidrounin pyhä paikka >> Kedronin puro.) Kun Jeesus oli tämän puhunut, lähti hän pois opetuslastensa kanssa Kedronin puron tuolle puolelle; siellä oli puutarha, johon hän meni opetuslapsinensa. 2 Mutta myös Jehuda, se pettäjä, tunsi sen paikan, koska monet kerrat he olivat kokoontuneet siellä Jeshuan oppilaiden kanssa. 112

113 Mutta myös Juudas, joka hänet kavalsi, tiesi sen paikan, koska Jeesus ja hänen opetuslapsensa usein olivat kokoontuneet sinne. 3 Sen tähden hän, Jehuda, johdatti joukkoa, ja johdatti vartijat papiston johtajien ja fariseusten luota sinne, soihtujen ja lamppujen ja aseiden kanssa. (Johdatti joukkoa ja johdatti vartijat papiston johtajien ja fariseusten luota sinne >> otti sotilasjoukon sekä ylipappien ja fariseusten palvelijoita. Aramean mukaan papiston johtajat ja fariseukset eivät tulleet Jehudan mukana, ainoastaan vartijat.) Niin Juudas otti sotilasjoukon sekä ylipappien ja fariseusten palvelijoita ja tuli sinne soihdut ja lamput ja aseet mukanaan. 4 Mutta Jeshua, joka tiesi kaiken, mitä hänelle oli tullut, poistui ja sanoi heille, ketä etsitte? Silloin Jeesus, joka tiesi kaiken, mikä oli häntä kohtaava, astui esiin ja sanoi heille: "Ketä te etsitte?" 5 He sanoivat hänelle, Jeshuaa, Natsar laista. Hän sanoi heille, minä, minä olen. Mutta myös Jehuda, se pettäjä, oli seisomassa heidän kanssaan. (Minä, minä. Tämä Jumalaa ilmaiseva sanapari puuttuu kreikasta.) He vastasivat hänelle: "Jeesusta, Nasaretilaista." Jeesus sanoi heille: "Minä se olen." Ja Juudas, joka hänet kavalsi, seisoi myös heidän kanssaan. 6 Ja kun Jeshua sanoi heille, että minä, minä, he menivät taaksepäin ja kaatuivat maahan. (Minä, minä. Johtuiko perääntyminen ja kaatuminen näistä Jumalaa ilmaisevista sanoista, koska sanoihin sisältyi Jumalan voima?) Kun hän siis sanoi heille: "Minä se olen", peräytyivät he ja kaatuivat maahan. 7 Taas Jeshua kysyi heiltä, ketä te etsitte? Mutta nämä sanoivat, Jeshuaa, Natsar laista. Niin hän taas kysyi heiltä: "Ketä te etsitte?" He sanoivat: "Jeesusta, Nasaretilaista." 8 Jeshua sanoi heille, minä olen sanonut teille, että minä, minä, ja jos te minua etsitte, päästäkää nämä menemään. (Minä, minä.) Jeesus vastasi: "Minähän sanoin teille, että minä se olen. Jos te siis minua etsitte, niin antakaa näiden mennä"; 113

114 9 Että täyttyisi se sana, joka sanoo, ettei niistä, jotka on minulle annettu, kadonnut edes yksikään. että se sana kävisi toteen, jonka hän oli sanonut: "En minä ole kadottanut ketään niistä, jotka sinä olet minulle antanut." 10 Mutta Shimeon Keefa lla oli miekka, ja hän veti sen ja löi ylipapin palvelijaa, ja leikkasi hänen oikean korvansa. Mutta sen palvelijan nimi oli Malka. Niin Simon Pietari, jolla oli miekka, veti sen ja iski ylimmäisen papin palvelijaa ja sivalsi häneltä pois oikean korvan; ja palvelijan nimi oli Malkus. 11 Ja Jeshua sanoi Keefa lle, laita miekka tuppeensa! Se malja, jonka minun isäni minulle antoi, enkö sitä joisi? Niin Jeesus sanoi Pietarille: "Pistä miekkasi tuppeen. Enkö minä joisi sitä maljaa, jonka Isä on minulle antanut?" 12 Silloin joukko ja sotapäällikkö ja juutalaisten vartijat ottivat kiinni Jeshuan ja kahlitsivat hänet. (Joukko >> sotilasjoukko. Sotapäällikkö >> päällikkö. Vartijat >> palvelijat. Kahlita >> sitoa.) Niin sotilasjoukko ja päällikkö ja juutalaisten palvelijat ottivat Jeesuksen kiinni ja sitoivat hänet 13 Ja he veivät hänet Hannan n luokse, koska hän oli Kaifa n setä, hänen, joka oli se sen vuoden ylipappi. (Setä >> appi.) ja veivät ensin Hannaan luo, sillä hän oli Kaifaan appi, ja Kaifas oli sinä vuonna ylimmäisenä pappina. 14 Mutta se Kaifa oli juuri hän, joka antoi juutalaisille sen ohjeen, että on parempi yhden miehen kuolla kansan puolesta. (Antaa ohje >> sanoa. Arameassa ei ole neuvottelua.) Ja Kaifas oli se, joka neuvottelussa oli juutalaisille sanonut: "On hyödyllistä, että yksi ihminen kuolee kansan edestä." 15 Mutta Shimeonn Keefa ja yksi toinen oppilaista, tulivat Jeshuan perässä sinne, mutta se oppilas tunsi ylipapin, ja meni Jeshuan kanssa sisään sinne pihalle. (Tuntea >> olla tuttava. Sama ero seuraavassa jakeessa.) Ja Jeesusta seurasi Simon Pietari ja eräs toinen opetuslapsi. Tämä opetuslapsi oli ylimmäisen papin tuttava ja meni Jeesuksen kanssa sisälle ylimmäisen papin kartanoon. 114

115 16 Mutta Shimeon seisoi ulkopuolella, portin luona, ja se toinen oppilas, joka tunsi ylipapin, lähti ja sanoi portinvartijalle, ja Shimeon pääsi sisään. (Portinvartija >> portinvartijatar. Kreikan mukaan portin vartijana oli nainen, tämä ei tunnu kovin uskottavalta tiedolta. Shimeon pääsi sisään >> toi Pietarin sisälle.) Mutta Pietari seisoi portilla ulkona. Niin se toinen opetuslapsi, joka oli ylimmäisen papin tuttava, meni ulos ja puhutteli portinvartijatarta ja toi Pietarin sisälle. 17 Mutta portinvartijan palvelijatar sanoi Shimeon lle, mitä, sinäkin olit tämän oppilaita! Mies sanoi hänelle, en! (Portinvartijan palvelijatar >> palvelijatar, joka vartioi porttia. Aramean mukaan portinvartijan palvelija oli nainen.) Niin palvelijatar, joka vartioi porttia, sanoi Pietarille: "Etkö sinäkin ole tuon miehen opetuslapsia?" Hän sanoi: "En ole." 18 Ja palvelijat ja vartijat olivat asettuneet tulen lähelle, että lämmittelisivät, koska oli kylmä, mutta myös Shimeon oli seisomassa heidän kanssaan, ja hän lämmitteli. (Vartijat olivat asettuneet tulen lähelle >> käskyläiset olivat tehneet hiilivalkean.) Mutta palvelijat ja käskyläiset olivat tehneet hiilivalkean, koska oli kylmä, ja seisoivat ja lämmittelivät. Ja myös Pietari seisoi heidän kanssaan lämmittelemässä. 19 Mutta ylipappi kysyi Jeshualta hänen oppilaistaan ja hänen opetuksestaan. Niin ylimmäinen pappi kysyi Jeesukselta hänen opetuslapsistaan ja opistaan. 20 Ja Jeshua sanoi hänelle, minä olen avoimesti puhunut kansan kanssa, ja koko ajan opettanut kokouspaikassa ja temppelissä, missä kaikki juutalaiset kokoontuivat, enkä ole puhunut mitään salassa. (Puhua kansan kanssa >> puhua maailmalle. Kokouspaikka >> synagooga. Temppeli >> pyhäkkö.) Jeesus vastasi hänelle: "Minä olen julkisesti puhunut maailmalle; minä olen aina opettanut synagoogissa ja pyhäkössä, joihin kaikki juutalaiset kokoontuvat, enkä ole salassa puhunut mitään. 21 Mitä sinä minulta kysyt? Kysy näiltä, jotka kuulivat, mitä minä olen puhunut heidän kanssaan. Katso, nämä tuntevat joka asian, mitä minä olen sanonut. Miksi minulta kysyt? Kysy niiltä, jotka ovat kuulleet, mitä minä olen heille puhunut; katso, he tietävät, mitä minä olen sanonut." (Tuntea joka asia >> tietää.) 115

116 22 Ja kun hän sanoi nämä, yksi vartijoista, joka oli siellä seisomassa, löi Jeshuaa poskelle ja sanoi hänelle, niinkö sinä annat vastauksen ylipapille? (Yksi vartijoista >> eräs palvelija. Lyödä poskelle >> antaa korvapuusti.) Mutta kun Jeesus oli tämän sanonut, antoi eräs palvelija, joka seisoi vieressä, hänelle korvapuustin sanoen: "Niinkö sinä vastaat ylimmäiselle papille?" 23 Jeshua vastasi ja sanoi hänelle, jos olen pahasti sanonut, todista se pahuus, mutta jos se oli kaunista, miksi minua löit? Jeesus vastasi hänelle: "Jos minä pahasti puhuin, niin näytä toteen, että se on pahaa; mutta jos minä puhuin oikein, miksi minua lyöt?" 24 Mutta Hannan lähetti Jeshuan kahlittuna ylipappi Kaifa n luokse. (Kahlittuna >> sidottuna.) Niin Hannas lähetti hänet sidottuna ylimmäisen papin Kaifaan luo. 25 Ja Shimeon Keefa oli seisomassa, ja lämmitteli, ja hänelle sanottiin, mitä, olitko sinäkin yksi hänen oppilaistaan? Ja hän kielsi ja sanoi, en ollut! Mutta Simon Pietari seisoi lämmittelemässä. Niin he sanoivat hänelle: "Etkö sinäkin ole hänen opetuslapsiaan?" Hän kielsi ja sanoi: "En ole." 26 Yksi ylipapin palvelijoista sanoi hänelle, hänen sukulaisensa, jolta Shimeon leikkasi korvan; enkö minä nähnyt sinut hänen kanssaan siellä puutarhassa? (Leikata >> sivaltaa pois.) Silloin eräs ylimmäisen papin palvelijoista, sen sukulainen, jolta Pietari oli sivaltanut korvan pois, sanoi: "Enkö minä nähnyt sinua puutarhassa hänen kanssaan?" 27 Ja taas Shimeon kielsi, ja sillä hetkellä se kukko kutsui. (Kutsuhuuto aamurukoukseen temppeliin, kello on 4:30 aamulla. Juhla-aikoina aamurukous on tuohon aikaan.) (Kukko kutsui >> kukko lauloi. Kyseessä ei siis ollut uroskana vaan ihminen, joka varhain kutsui aamurukoukseen. Varhaisesta ajankohdasta ja kuuluvasta äänestä johtuen kutsujaa kutsuttiin kukoksi.) Niin Pietari taas kielsi, ja samassa lauloi kukko. 116

117 28 Mutta he veivät Jeshuan Kaifa n luota Pretorion lle, ja oli pääsiäinen, ja nämä eivät menneet sisään Pretorion iin, etteivät saastuisi ennen pääsiäisaterian syömistä. (Pretorion >> palatsi. Pääsiäinen >> varhainen aamu. Pääsiäisateria >> pääsiäislammas.) Niin he veivät Jeesuksen Kaifaan luota palatsiin; ja oli varhainen aamu. Ja itse he eivät menneet sisälle palatsiin, etteivät saastuisi, vaan saattaisivat syödä pääsiäislammasta. 29 Mutta Pilatus lähti ulos heidän luokseen, ja sanoi heille, mikä syytös teillä on tätä miestä vastaan? Niin Pilatus meni ulos heidän luokseen ja sanoi: "Mikä syytös ja kanne teillä on tätä miestä vastaan?" 30 He vastasivat ja sanoivat hänelle, jos hän ei olisi pahaa tehnyt, emme olisi häntä sinulle luovuttamassakaan! (Luovuttaa sinulle >> antaa sinun käsiin.) He vastasivat ja sanoivat hänelle: "Jos tämä ei olisi pahantekijä, emme olisi antaneet häntä sinun käsiisi." 31 Pilatus sanoi heille, ottakaa te hänet ja tuomitkaa sen teidän kirjoitetun sananne mukaan. Juutalaiset sanoivat hänelle, meidän ei ole luvallista tappaa ketään. (Kirjoitetun sana >> laki.) Niin Pilatus sanoi heille: "Ottakaa te hänet ja tuomitkaa hänet lakinne mukaan." Juutalaiset sanoivat hänelle: "Meidän ei ole lupa ketään tappaa"; 32 Että täyttyisi se sana, jonka Jeshua sanoi, kun teki tunnetuksi, millaisella kuolemalla hän tulee kuolemaan. että Jeesuksen sana kävisi toteen, jonka hän oli sanonut, antaen tietää, minkälaisella kuolemalla hän oli kuoleva. 33 Mutta Pilatus meni sisään Pretorion lle ja kutsui Jeshuan ja sanoi hänelle, sinä olet hän, juutalaisten kuningas!? (Sinä olet hän, juutalaisten kuningas >> oletko sinä juutalaisten kuningas?) Niin Pilatus meni taas sisälle palatsiin ja kutsui Jeesuksen ja sanoi hänelle: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" 34 Jeshua sanoi hänelle, oletko sanonut tämän omasta sielustasi, vai sanoivatko toiset sinulle sen minusta? 117

118 Jeesus vastasi hänelle: "Itsestäsikö sen sanot, vai ovatko muut sen sinulle minusta sanoneet?" 35 Pilatus sanoi hänelle, olenko minä juutalainen? Sen sinun kansasi lapset ja papiston johtajat ovat luovuttaneet sinut minulle. Mitä olet tehnyt? (Sinun kansasi lapset >> oma kansasi. Luovuttaa >> antaa käsiin.) Pilatus vastasi: "Olenko minä juutalainen? Oma kansasi ja ylipapit ovat antaneet sinut minun käsiini. Mitä olet tehnyt?" 36 Jeshua sanoi hänelle, minun kuningaskuntani ei ole tästä maailmasta. Jos tämä minun kuningaskuntani olisi ollut maailmasta, minun palvelijani olisivat taistelleet, ettei minua olisi luovutettu juutalaisille. Mutta nyt, se minun kuningaskuntani ei ole täältä. (Minun kuningaskuntani >> Minun kuninkuuteni.) Jeesus vastasi: "Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta; jos minun kuninkuuteni olisi tästä maailmasta, niin minun palvelijani olisivat taistelleet, ettei minua olisi annettu juutalaisten käsiin; mutta nyt minun kuninkuuteni ei ole täältä." 37 Pilatus sanoi hänelle, sinä olet siis kuningas?! Jeshua sanoi hänelle, sinä olet sanonut, että minä olen kuningas. Tätä varten minä synnyin, ja tätä varten minä tulin maailmaan, että todistan totuudesta, ja jokainen joka on siitä totuudesta, kuulee minun ääneni. (Sinä olet sanonut >> sinäpä sen sanot. Jeshua viittaa edellä olleisiin jakeen 18:33 Pilatuksen sanoihin, mitkä ilmenevät aramean käännöksestä. Lisäksi Todistan totuudesta >> todistaisin totuuden puolesta.) Niin Pilatus sanoi hänelle: "Sinä siis kuitenkin olet kuningas?" Jeesus vastasi: "Sinäpä sen sanot, että minä olen kuningas. Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä varten maailmaan tullut, että minä todistaisin totuuden puolesta. Jokainen, joka on totuudesta, kuulee minun ääneni." 38 Pilatus sanoi hänelle, mikä on se totuus? Ja tämän sanottuaan hän poistui taas juutalaisten luokse ja sanoi heille, minä en löydä hänessä yhtäkään virhettä. (Virhe >> syy.) Pilatus sanoi hänelle: "Mikä on totuus?" Ja sen sanottuaan hän taas meni ulos juutalaisten luo ja sanoi heille: "Minä en löydä hänessä yhtäkään syytä. 39 Mutta teille on tapana vapauttaa yksi pääsiäisenä. Sen tähden, tahdotteko te, että vapautan teille tämän juutalaisten kuninkaan? 118

119 (Teille on tapana vapauttaa yksi >> te olette tottuneet siihen, että minä päästän teille yhden vangin irti. Mutta te olette tottuneet siihen, että minä päästän teille yhden vangin irti pääsiäisenä; tahdotteko siis, että päästän teille juutalaisten kuninkaan?" 40 Ja he kaikki huusivat ja sanoivat, ei tätä, vaan Bar-Abba! Mutta tämä Bar-Abba oli rosvo. (Bar-Abba >> Barabbas. Bar-Abba tarkoittaa isän poikaa. Bar = poika, Abba = isä. Maallisen isän poika vapautettiin, mutta taivaallisen isän poika vietiin ristille. Ei ollut sattumaa, että kansa huusi isän poikaa.) Niin he taas huusivat sanoen: "Älä häntä, vaan Barabbas!" Mutta Barabbas oli ryöväri. 19 luku 1 Silloin Pilatus ruoski Jeshuan. (Pilatus ruoski >> Pilatus ruoskitti.) Silloin Pilatus otti Jeesuksen ja ruoskitti hänet. 2 Ja sotamiehet kietoivat orjantappurasta kruunun, ja laittoivat sen hänen päähänsä, ja pukivat hänet punaiseen viittaan. (Punainen viitta >> purppurainen vaippa.) Ja sotamiehet väänsivät kruunun orjantappuroista, panivat sen hänen päähänsä ja pukivat hänen ylleen purppuraisen vaipan 3 Ja sanoivat shalom sinulle, juutalaisten kuningas! Ja löivät häntä poskille. (Arameassa ei ole tulivat hänen luoksensa. Ei tarvitse olla, koska ne olivat sotamiehiä, jotka pukivat. Lyödä poskille >> antaa korvapuusteja.) ja tulivat hänen luoksensa ja sanoivat: "Terve, juutalaisten kuningas"; ja he antoivat hänelle korvapuusteja. 4 Ja Pilatus lähti taas ulos ja sanoi heille, katso, minä lähetin hänet teille ulkopuolelle, että te tietäisitte, etten minä löytänyt hänestä yhtäkään virhettä. (Minä lähetin hänet teille ulkopuolelle >> Minä tuon hänet ulos teille.) Pilatus meni taas ulos ja sanoi heille: "Katso, minä tuon hänet ulos teille, tietääksenne, etten minä löydä hänessä yhtäkään syytä." 119

120 5 Ja Jeshua poistui ulos, yllään orjantappurakruunu ja se punainen viitta, ja Pilatus sanoi heille, katso, mies! (Poistua >> tulla. Katso, mies! >> Katso ihmistä!) Niin Jeesus tuli ulos, orjantappurakruunu päässään ja purppurainen vaippa yllään. Ja Pilatus sanoi heille: "Katso ihmistä!" 6 Mutta kun papiston johtajat ja vartijat näkivät hänet, he huusivat ja sanoivat, hirteen! hirteen hänet! Pilatus sanoi heille, johdattakaa te ja ristiinnaulitkaa, sillä minä en löytänyt hänestä virhettä! (Papiston johtajat >> ylipapit. Vartijat >> palvelijat. Hirteen! hirteen hänet! >> Ristiinnaulitse, ristiinnaulitse! Johdattakaa >> Ottakaa. Virhe >> syy.) Kun siis ylipapit ja palvelijat näkivät hänet, huusivat he sanoen: "Ristiinnaulitse, ristiinnaulitse!" Pilatus sanoi heille: "Ottakaa te hänet ja ristiinnaulitkaa, sillä minä en löydä hänessä mitään syytä." 7 Juutalaiset sanoivat hänelle, meille on kirjoitettu sana, ja sen meidän kirjoitetun sanamme mukaan hän on syyllinen kuolemaan, sillä hän teki oman sielunsa Jumalan pojaksi. (Kirjoitettu sana >> laki. Hän on syyllinen kuolemaan >> hänen pitää kuoleman.) Juutalaiset vastasivat hänelle: "Meillä on laki, ja lain mukaan hänen pitää kuoleman, koska hän on tehnyt itsensä Jumalan Pojaksi." 8 Mutta kun Pilatus kuuli tämän sanan, hän kunnioitti runsaammin. (Hän kunnioitti runsaammin >> hän pelkäsi vielä enemmän. Iso ero käännöksissä.) Kun nyt Pilatus kuuli tämän sanan, pelkäsi hän vielä enemmän 9 Ja hän meni taas sisään Pretorion lle, ja sanoi Jeshualle, mistä sinä olet? Mutta Jeshua ei antanut hänelle vastausta. (Pretorion >> palatsi.) ja meni taas sisälle palatsiin ja sanoi Jeesukselle: "Mistä sinä olet?" Mutta Jeesus ei hänelle vastannut. 10 Pilatus sanoi hänelle, etkö sinä puhu kanssani? Etkö sinä tiedä, että minulla on lupa vapauttaa sinut, ja minulla on lupa ristiinnaulita sinut? (Lupa >> valta.) Niin Pilatus sanoi hänelle: "Etkö puhu minulle? Etkö tiedä, että minulla on valta sinut päästää ja minulla on valta sinut ristiinnaulita?" 120

121 11 Jeshua sanoi hänelle, sinulla ei ole minua vastaan yhtäkään käskyvaltaa, ellei sinulle olisi ylhäältä annettu. Tämän tähden hänen, joka luovutti minut sinulle, syntinsä on suurempi kuin sinun. (Käskyvalta >> valta. Luovuttaa >> jättää.) Jeesus vastasi: "Sinulla ei olisi mitään valtaa minuun, ellei sitä olisi annettu sinulle ylhäältä. Sentähden on sen synti suurempi, joka jätti minut sinun käsiisi." 12 Ja tämän tähden Pilatus tahtoi vapauttaa hänet. Mutta juutalaiset huusivat, että jos sinä tämän vapautat, et ole keisarin ystävä, sillä jokainen, joka tekee sielunsa kuninkaaksi, hän on keisarin vihollinen! (On keisarin vihollinen >> asettuu keisaria vastaan.) Tämän tähden Pilatus koetti päästää hänet irti. Mutta juutalaiset huusivat sanoen: "Jos päästät hänet, et ole keisarin ystävä; jokainen, joka tekee itsensä kuninkaaksi, asettuu keisaria vastaan." 13 Mutta kun Pilatus kuuli tämän sanan, Jeshua vietiin ulkopuolelle, ja hän istui tuomioistuimen ylle siinä paikassa, joka on kutsuttu Keefa n Retsiftha, mutta hebreaksi sitä sanottiin Gafiftha. (Retsifta mainitaan muissakin sen ajan arameankielisissä kirjoituksissa.) (Ulkopuolelle >> ulos. Keefa n Retsiftha >> Litostroton. Gafiftha >> Gabbata.) Kun Pilatus kuuli nämä sanat, antoi hän viedä Jeesuksen ulos ja istui tuomarinistuimelle, paikalle, jonka nimi on Litostroton, hebreaksi Gabbata. 14 Ja oli pääsiäisen aatto, ja siellä oli noin kuudes hetki, ja hän sanoi juutalaisille, katso, teidän kuninkaanne! (Pääsiäisen aatto >> pääsiäisen valmistuspäivä.) Ja oli pääsiäisen valmistuspäivä, noin kuudes hetki. Ja hän sanoi juutalaisille: "Katso, teidän kuninkaanne!" 15 Mutta nämä huusivat, pois hänet, pois hänet! Hirteen hänet, hirteen hänet! Pilatus sanoi heille, teidän kuninkaanneko ristiinnaulitaan? Papiston johtajat sanoivat, meillä ei ole kuningasta, paitsi keisari. (Pois hänet, pois hänet! >> Vie pois, vie pois. Hirteen hänet, hirteen hänet >> ristiinnaulitse hänet. Teidän kuninkaanneko ristiinnaulitaan >> Onko minun ristiinnaulittava teidän kuninkaanne. Papiston johtajat >> ylipapit.) Niin he huusivat: "Vie pois, vie pois, ristiinnaulitse hänet!" Pilatus sanoi heille: "Onko minun ristiinnaulittava teidän kuninkaanne?" Ylipapit vastasivat: "Ei meillä ole kuningasta, vaan keisari." 121

122 16 Silloin hän luovutti hänet heille, että he ristiinnaulitsisivat hänet, ja he johdattivat Jeshuaa ja veivät hänet ulos. (Johdattaminen puuttuu kreikasta kuten edellä jakeessa 19:6.) Silloin hän luovutti hänet heille ja antoi ristiinnaulittavaksi. Ja he ottivat Jeesuksen. 17 Kantaen ristiään hän meni paikalle, joka on kutsuttu Karkaftha, mutta hebreaksi sanottiin Gagoltha. (Paikalle, joka on kutsuttu Karkaftha >> ulos niin sanotulle Pääkallonpaikalle. Gagoltha >> Golgata.) Ja kantaen itse omaa ristiänsä hän meni ulos niin sanotulle Pääkallonpaikalle, jota kutsutaan hebreankielellä Golgataksi. 18 Siellä hänet ristiinnaulittiin, ja toiset kaksi hänen kanssaan, yksi sivulle ja yksi sivulle, ja Jeshua keskellä. Siellä he hänet ristiinnaulitsivat ja hänen kanssaan kaksi muuta, yhden kummallekin puolelle, ja Jeesuksen keskelle. 19 Ja Pilatus kirjoitti myös taulun, ja laittoi sen hänen ristinsä päälle, mutta tämä kirjoitus oli näin; Jeshua Natsaria, juutalaisten kuningas. (Taulu >> päällekirjoitus. Hänen ristinsä päälle >> ristiin. Jeshua Natsaria >> Jeesus Nasaretilainen.) Ja Pilatus kirjoitti myös päällekirjoituksen ja kiinnitti sen ristiin; ja se oli näin kirjoitettu: "Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas." 20 Ja monet juutalaisista lukivat tämän kyltin, koska se paikka, jossa Jeshua oli ristiinnaulittu, oli lähellä kaupunkia, ja se kirjoitus oli hebreaksi ja jaavaniksi ja roomaksi. (Kyltti >> päällekirjoitus. Jaavaniksi >> kreikaksi. Roomaksi >> latinaksi.) Tämän päällekirjoituksen lukivat monet juutalaiset, sillä paikka, jossa Jeesus ristiinnaulittiin, oli lähellä kaupunkia; ja se oli kirjoitettu hebreaksi, latinaksi ja kreikaksi. 21 Ja papiston johtajat sanoivat Pilatukselle, olisitko kirjoittamatta, että hän on juutalaisten kuningas, vaan että hän sanoi, että minä olen juutalaisten kuningas? (Papiston johtajat >> juutalaisten ylipapit. Olisitko kirjoittamatta, että hän on juutalaisten kuningas >> Älä kirjoita: 'Juutalaisten kuningas.) 122

123 Niin juutalaisten ylipapit sanoivat Pilatukselle: "Älä kirjoita: 'Juutalaisten kuningas', vaan että hän on sanonut: 'Minä olen juutalaisten kuningas.'" 22 Pilatus sanoi, minkä kirjoitin, sen kirjoitin! Pilatus vastasi: "Minkä minä kirjoitin, sen minä kirjoitin." 23 Mutta kun sotamiehet olivat ristiinnaulinneet Jeshuan, he ottivat hänen vaatteensa ja laittoivat ne neljään osaan, yksi sotamiestä kohti, mutta se hänen pukunsa oli saumaton, ylhäältä kokonaan neulottu. (Puku >> ihokas. Neulottu >> kudottu.) Kun sotamiehet olivat ristiinnaulinneet Jeesuksen, ottivat he hänen vaatteensa ja jakoivat ne neljään osaan, kullekin sotamiehelle osansa, sekä ihokkaan. Mutta ihokas oli saumaton, kauttaaltaan ylhäältä asti kudottu. 24 Ja he sanoivat toinen toiselleen, älkäämme repikö sitä, vaan arpokaamme siitä, kenen osa se on oleva. Ja täyttyi se kirjoitus, joka sanoo, että he jakoivat minun pukuni keskenään, ja heittivät arpaa minun vaatteistani. Nämä asiat ne sotamiehet tekivät! (Repiä >> leikata. Arpoa >> heittää arpaa. Osa >> se. Täyttyä >> käydä toteen. Puku >> vaatteet. Nämä asiat puuttuu kreikasta.) Sentähden he sanoivat toisillensa: "Älkäämme leikatko sitä rikki, vaan heittäkäämme siitä arpaa, kenen se on oleva"; että tämä kirjoitus kävisi toteen: "He jakoivat keskenänsä minun vaatteeni ja heittivät minun puvustani arpaa." Ja sotamiehet tekivät niin. 25 Mutta Jeshuan ristin luona oli seisomassa hänen äitinsä ja hänen äitinsä sisar, ja Mirjam, se Kleofa n, ja Mirjam Magdalitha. Mutta Jeesuksen ristin ääressä seisoivat hänen äitinsä ja hänen äitinsä sisar ja Maria, Kloopaan vaimo, ja Maria Magdaleena. 26 Mutta Jeshua näki äitinsä ja sen oppilaan, jota hän rakasti, joka seisoi, ja sanoi äidilleen, vaimo, katso, sinun poikasi! Kun Jeesus näki äitinsä ja sen opetuslapsen, jota hän rakasti, seisovan siinä vieressä, sanoi hän äidillensä: "Vaimo, katso, poikasi!" 27 Ja hän sanoi sille oppilaalle, katso, sinun äitisi! Ja siitä hetkestä oppilas oli hänen poikansa, hänen luonaan. (Oppilas oli hänen poikansa, hänen luonaan >> opetuslapsi otti hänet kotiinsa. Käännökset ovat aivan erilaisia. Aramean mukaan Johannan (Johannes), tämän evankeliumin kirjoittaja, oli Jeshuan äidin luona, kreikan mukaan Johannes otti Jeesuksen äidin kotiinsa.) 123

124 Sitten hän sanoi opetuslapselle: "Katso, äitisi!" Ja siitä hetkestä opetuslapsi otti hänet kotiinsa. 28 Näiden jälkeen Jeshua tiesi, että kaikki oli loppuun saatettu, ja että se kirjoitus täyttyisi, hän sanoi, minulla on jano. (Saattaa loppuun >> täyttää. Täyttyä >> käydä toteen.) Sen jälkeen, kun Jeesus tiesi, että kaikki jo oli täytetty, sanoi hän, että kirjoitus kävisi toteen: "Minun on jano." 29 Ja astia oli laitettu, joka oli täynnä etikkaa. Mutta nämä täyttivät sienen etikasta ja laittoivat isopin päälle, ja toivat sen hänen suunsa lähelle. Siinä oli astia, hapanviiniä täynnä; niin he täyttivät sillä hapanviinillä sienen ja panivat sen isoppikorren päähän ja ojensivat sen hänen suunsa eteen. (Etikka >> hapanviini. Tuoda >> ojentaa. Lähelle >> eteen.) 30 Mutta kun hän otti etikkaa, Jeshua sanoi, katso, täytetty! ja hän taivutti päänsä ja luovutti henkensä. (Katso puuttuu kreikasta.) Kun nyt Jeesus oli ottanut hapanviinin, sanoi hän: "Se on täytetty", ja kallisti päänsä ja antoi henkensä. 31 Mutta koska oli ilta, juutalaiset sanoivat, älköön ruumiit yöpykö näillä heidän risteillään, koska sapatti on alkamassa. Sillä se päivä oli suuri sapatin päivä, ja he pyysivät Pilatukselta, he murtaisivat heidän säärensä, niiden, jotka olivat risteillä, ja hän ottaisi heidät alas. (Ilta >> valmistuspäivä. Älköön ruumiit yöpykö näillä heidän risteillään >> etteivät ruumiit jäisi ristille. Koska sapatti on alkamassa >> sapatiksi. Se päivä oli suuri sapatin päivä >> se sapatinpäivä oli suuri. Murtaa sääret >> rikkoa sääriluut. Hän ottaisi heidät alas >> ruumiit otettaisiin alas. Aramean viimeisessä lauseessa hän viittaa jakeeseen 7:38, koska Josef otti Jeshuan alas ristiltä.) Koska silloin oli valmistuspäivä, niin - etteivät ruumiit jäisi ristille sapatiksi, sillä se sapatinpäivä oli suuri - juutalaiset pyysivät Pilatukselta, että ristiinnaulittujen sääriluut rikottaisiin ja ruumiit otettaisiin alas. 32 Ja sotamiehet tulivat, ja mursivat sääret ensimmäiseltä, ja siltä toiselta, joka oli ristiinnaulittu hänen kanssaan. (Murtaa sääret >> rikkoa sääriluut.) Niin sotamiehet tulivat ja rikkoivat sääriluut ensin toiselta ja sitten toiselta hänen kanssaan ristiinnaulitulta. 124

125 33 Ja tullessaan Jeshuan luokse he näkivät, että hän on jo kuollut, eivätkä murtaneet hänen sääriään. (Murtaa >> rikkoa. Sääret >> luut.) Mutta kun he tulivat Jeesuksen luo ja näkivät hänet jo kuolleeksi, eivät he rikkoneet hänen luitaan, 34 Vaan yksi sotamiehistä löi häntä keihäällä hänen kylkeensä, ja heti lähti ulos veri ja vesi. (Lyödä >> puhkaista. Lähteä ulos >> vuotaa.) vaan yksi sotamiehistä puhkaisi keihäällä hänen kylkensä, ja heti vuoti siitä verta ja vettä. 35 Ja joka sen näki, todistaa, ja se hänen todistuksensa on totuus, ja hän tunsi sen totuuden, ja hän sanoi, että tekin uskoisitte. (Totuus >> tosi. Hän tunsi sen totuuden, ja hän sanoi >> hän tietää totta puhuvansa. Totuus ja tosi ovat eri asioita. Minä, minä olen se tie, ja se totuus, ja se elämä Joh.14:6.) Ja joka sen näki, on sen todistanut, ja hänen todistuksensa on tosi, ja hän tietää totta puhuvansa, että tekin uskoisitte. 36 Sillä nämä tapahtuivat, että täyttyisi se kirjoitus, joka sanoo, että älköön häneltä luuta rikottako. (Täyttyä >> käydä toteen.) Sillä tämä tapahtui, että kirjoitus kävisi toteen: "Älköön häneltä luuta rikottako." 37 Ja taas se toinen kirjoitus, joka sanoo, että he katsovat häneen, jonka he lävistivät. Ja vielä sanoo toinen kirjoitus: "He luovat katseensa häneen, jonka he ovat lävistäneet." 38 Näiden jälkeen Josef, hän, joka oli Ramtha sta, pyysi Pilatukselta koska hän oli Jeshuan oppilas, ja oli salaa, juutalaisten pelosta että hän saisi ottaa Jeshuan ruumiin, ja Pilatus salli, ja hän tuli, ja otti Jeshuan ruumiin. (Hän, joka oli Ramtha sta >> arimatialainen. Sallia >> myöntyä siihen.) Mutta sen jälkeen Joosef, arimatialainen, joka oli Jeesuksen opetuslapsi, vaikka salaa, juutalaisten pelosta, pyysi Pilatukselta saada ottaa Jeesuksen ruumiin; ja Pilatus myöntyi siihen. Niin hän tuli ja otti Jeesuksen ruumiin. 125

126 39 Ja tuli myös Nikodemus, hän, joka oli tullut aikaisemmin Jeshuan luokse yöllä, ja hän toi kanssaan yrttejä, mirhan ja aloen, noin sata litraa. (Litrat on litrain, siis yksikkömuoto litra arameassakin. Tästäkö suomalainenkin sana on lähtöisin?) (Aikaisemmin >> ensi kerran. Yrttejä >> seos. Litra >> naula.) Tuli myös Nikodeemus, joka ensi kerran oli yöllä tullut Jeesuksen tykö, ja toi mirhan ja aloen seosta noin sata naulaa. 40 Ja hän otti Jeshuan ruumiin ja kääri sen kankaaseen ja voiteeseen, kuten juutalaisilla oli tapana haudata. (Hän >> he. Kangas >> käärinliina. Voide >> hyvänhajuiset yrtit.) Niin he ottivat Jeesuksen ruumiin ja käärivät sen hyvänhajuisten yrttien kanssa käärinliinoihin, niinkuin juutalaisilla on tapana haudata. 41 Mutta siinä Jeshuan ristin paikassa oli se puutarha, ja siinä puutarhassa oli uusi hautahuone, johon ei ollut vielä ketään laitettu. (Hautahuone >> hauta. Jokainen tietää hautahuoneen ja haudan ero, jos on käynyt siinä puutarhassa Jerusalemissa.) Ja sillä paikalla, missä hänet ristiinnaulittiin, oli puutarha, ja puutarhassa uusi hauta, johon ei vielä oltu ketään pantu. 42 Ja hän laittoi Jeshuan sinne, koska se sapatti oli alkamassa, ja koska se hauta oli lähellä. (Se sapatti oli alkamassa >> oli juutalaisten valmistuspäivä.) Siihen he nyt panivat Jeesuksen, koska oli juutalaisten valmistuspäivä ja se hauta oli lähellä. 20 luku 1 Mutta viikon ensimmäisenä tuli Mirjam Magdalitha, aamulla, kun oli pimeää, sille hautahuoneelle, ja hän näki, että se kivi oli otettu pois haudalta. (Aamulla >> varhain. Hautahuone >> hauta.) Mutta viikon ensimmäisenä päivänä Maria Magdaleena meni varhain, kun vielä oli pimeä, haudalle ja näki kiven otetuksi pois haudan suulta. 126

127 2 Ja hän tuli juosten Shimeon Keefa n luokse, ja sen toisen oppilaan luokse, jota Jeshua rakasti, ja sanoi heille, että meidän Herramme on otettu pois siitä hautahuoneesta, enkä minä tiedä, minne hänet on laitettu! (Tuli juosten >> riensi pois ja tuli. Hautahuone >> hauta.) Niin hän riensi pois ja tuli Simon Pietarin luo ja sen toisen opetuslapsen luo, joka oli Jeesukselle rakas, ja sanoi heille: "Ovat ottaneet Herran pois haudasta, emmekä tiedä, mihin ovat hänet panneet." 3 Ja Shimeon lähti, ja se toinen oppilas, ja he tulivat sille hautahuoneelle. (Hautahuone >> hauta.) Niin Pietari ja se toinen opetuslapsi lähtivät ja menivät haudalle. 4 Ja he kaksi juoksivat kuin yhtenä, mutta hän, se oppilas, juoksi Shimeonin edellä ja tuli ensimmäisenä sille hautahuoneelle. (He kaksi juoksivat kuin yhtenä >> he juoksivat molemmat yhdessä. Hän, se oppilas >> toinen opetuslapsi. Shimeonin edellä >> nopeammin kuin Pietari. Tuli ensimmäisenä sille hautahuoneelle >> saapui ensin haudalle.) Ja he juoksivat molemmat yhdessä; mutta se toinen opetuslapsi juoksi edellä, nopeammin kuin Pietari, ja saapui ensin haudalle. 5 Ja katsoessaan hän näki ne kankaat asetettuina, mutta sinne sisälle hän ei mennyt. (Katsoessaan >> kurkisti sisään. Kankaat asetettuina >> käärinliinat siellä.) Ja kun hän kurkisti sisään, näki hän käärinliinat siellä; kuitenkaan hän ei mennyt sisälle. 6 Mutta Shimeon tuli hänen perässään ja meni sisään sinne hautahuoneeseen, ja hän näki ne kankaat asetettuina. (Hautahuone >> hauta. Kankaat >> käärinliinat. Asettaminen puuttuu kreikasta.) Niin Simon Pietarikin tuli hänen perässään ja meni sisälle hautaan ja näki käärinliinat siellä 7 Ja se käärinliina, jolla hänen päänsä oli ollut kiedottu, ei ollut kankaiden kanssa, vaan ne olivat käärittyinä ja sivuun asetettuina yhdessä paikassa. (Käärinliina >> hikiliina. Kietominen puuttuu kreikasta. Kankaat >> käärinliinat. Sivuun asetettuina yhdessä paikassa >> toiseen paikkaan erikseen kokoonkäärittynä.) ja hikiliinan, joka oli ollut hänen päässään, ei pantuna yhteen käärinliinojen kanssa, vaan toiseen paikkaan erikseen kokoonkäärittynä. 127

128 8 Silloin meni sisään myös se oppilas, joka tuli ensin hautahuoneelle, ja hän näki, ja hän uskoi. Silloin toinenkin opetuslapsi, joka ensimmäisenä oli tullut haudalle, meni sisään ja näki ja uskoi. 9 Sillä he eivät vielä olleet tunteneet kirjoituksista, että hän oli tuleva nousemaan kuolemasta. (Tuntea kirjoitukset >> ymmärtää Raamattu. Raamattu tarkoittaa kirjoituksia.) Sillä he eivät vielä ymmärtäneet Raamattua, että hän oli kuolleista nouseva. 10 Ja nämä oppilaat menivät vielä omille paikoilleen. (Omille paikoilleen >> takaisin kotiinsa.) Niin opetuslapset menivät takaisin kotiinsa. 11 Mutta Mirjam oli seisomassa sen haudan luona ja itkemässä, ja katseli itkien sitä hautaa. (Haudan luona >> haudan edessä ulkopuolella. Katseli itkien sitä hautaa >> kun hän näin itki, kurkisti hän hautaan.) Mutta Maria seisoi haudan edessä ulkopuolella ja itki. Kun hän näin itki, kurkisti hän hautaan 12 Ja hän näki kaksi enkeliä valkoisissa, jotka istuivat, yksi tyynyllä ja yksi jalkopäässä, missä Jeshuan ruumis oli ollut laitettuna. (Vaatteita ei ole arameassa. Yksi tyynyllä >> toinen pääpuolessa. Ruumis oli ollut laitettuna >> ruumis oli maannut.) ja näki kaksi enkeliä valkeissa vaatteissa istuvan, toisen pääpuolessa ja toisen jalkapuolessa, siinä, missä Jeesuksen ruumis oli maannut. 13 Ja he sanoivat hänelle, vaimo, mitä sinä itket? Hän sanoi heille, että minun Herrani on otettu pois, enkä minä tiedä, mihin hänet on laitettu. Nämä sanoivat hänelle: "Vaimo, mitä itket?" Hän sanoi heille: "Ovat ottaneet pois minun Herrani, enkä tiedä, mihin ovat hänet panneet." 14 Hän sanoi tämän, ja käänsi kasvonsa taakseen, ja näki Jeshuan, joka seisoi eikä hän tuntenut, että hän oli Jeshua! (Kääntää kasvot taakse >> kääntyä taakse. Ei tuntenut >> ei tiennyt.) Tämän sanottuaan hän kääntyi taaksepäin ja näki Jeesuksen siinä seisovan, eikä tiennyt, että se oli Jeesus. 128

129 15 Jeshua sanoi hänelle, vaimo, mitä sinä itket ja ketä etsit? Mutta hän luuli, että hän oli puutarhuri, ja sanoi hänelle, herrani, jos sinä olet ottanut hänet pois, sano minulle, mihin hänet on laitettu; minä menen ottamaan hänet pois. (Ottaa >> kantaa.) Jeesus sanoi hänelle: "Vaimo, mitä itket? Ketä etsit?" Tämä luuli häntä puutarhuriksi ja sanoi hänelle: "Herra, jos sinä olet kantanut hänet pois, sano minulle, mihin olet hänet pannut, niin minä otan hänet." 16 Jeshua sanoi hänelle, Mirjam! Ja hän käänsi kasvonsa ja sanoi hänelle hebreaksi rabbuli!, joka on sanottu, opettaja! (Kääntää kasvot >> kääntyä. Rabbuli >> Rabbuuni.) Jeesus sanoi hänelle: "Maria!" Tämä kääntyi ja sanoi hänelle hebreankielellä: "Rabbuuni!" se on: opettaja. 17 Jeshua sanoi hänelle, älä lähesty minua, sillä minä en ole vielä noussut minun isäni luokse. Mutta mene minun veljieni luokse, ja sano heille; minä nousen minun isäni luokse, ja teidän isänne, ja minun Jumalani ja teidän Jumalanne. (Älä lähesty minua >> Älä minuun koske. Nousta >> mennä ylös.) Jeesus sanoi hänelle: "Älä minuun koske, sillä en minä ole vielä mennyt ylös Isäni tykö; mutta mene minun veljieni tykö ja sano heille, että minä menen ylös, minun Isäni tykö ja teidän Isänne tykö, ja minun Jumalani tykö ja teidän Jumalanne tykö." 18 Silloin tuli Mirjam Magdalitha, ja antoi toivoa niille oppilaille, että minä näin meidän Herramme, ja että nämä hän sanoi. (Antaa toivoa >> ilmoittaa.) Maria Magdaleena meni ja ilmoitti opetuslapsille, että hän oli nähnyt Herran ja että Herra oli hänelle näin sanonut. 19 Mutta kun oli ilta, sen viikon ensimmäisen päivän, ja ovet olivat suljettuina siellä, missä oppilaat olivat, juutalaisten pelon tähden, tuli Jeshua, seisoi heidän keskellään ja sanoi heille, rauha teidän kanssanne! (Oli ilta >> myöhään illalla. Ovet olivat suljettuina siellä, missä oppilaat olivat >> opetuslapset olivat koolla lukittujen ovien takana.) (Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, myöhään illalla, kun opetuslapset olivat koolla lukittujen ovien takana, juutalaisten pelosta, tuli Jeesus ja seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: "Rauha teille!" 20 Tämän hän sanoi, ja osoitti heille hänen kätensä ja kylkensä, ja oppilaat iloitsivat, että näkivät meidän Herramme. 129

130 Ja sen sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset iloitsivat nähdessään Herran. 21 Mutta Jeshua sanoi heille taas, rauha teidän kanssanne! Samoin kuin minun isäni lähetti minut, minä myös lähetän teidät. (Teidän kanssanne >> teille.) Niin Jeesus sanoi heille jälleen: "Rauha teille! Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät." 22 Ja kun hän sanoi nämä, hän henkäisi heihin ja sanoi heille, ottakaa vastaan se pyhyyden henki! (Henkäisi heihin >> puhalsi heidän päällensä. Ottakaa vastaan se pyhyyden henki! >> ottakaa Pyhä Henki.) Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: "Ottakaa Pyhä Henki. 23 Jos te vapautatte jonkun synnit, ne vapautetaan hänelle, ja jos pidätätte jonkun, ne pidätetään. (Vapauttaa >> anteeksi antaa. Lisäksi aramea on yksikkömuodossa, kreikka monikossa.) Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt." 24 Mutta Thoma, yksi hänen oppilaistaan, jota sanottiin kaksoseksi, ei ollut siellä heidän kanssaan, kun Jeshua tuli. (Yksi hänen oppilaistaan >> yksi niistä kahdestatoista. Sanottiin kaksoseksi >> sanottiin Didymukseksi.) Mutta Tuomas, jota sanottiin Didymukseksi, yksi niistä kahdestatoista, ei ollut heidän kanssansa, kun Jeesus tuli. 25 Ja ne oppilaat sanoivat hänelle, me näimme meidän Herramme! Mutta hän sanoi heille, ellen näe hänen käsissään naulojen paikat, ja laita sormiani niihin, ja ojenna kättäni hänen kylkeensä, minä en usko. (Ne oppilaat >> muut opetuslapset. Paikka >> jälki. Laittaa >> pistää. Ojentaa >> pistää.) Niin muut opetuslapset sanoivat hänelle: "Me näimme Herran." Mutta hän sanoi heille: "Ellen näe hänen käsissään naulojen jälkiä ja pistä sormeani naulojen sijoihin ja pistä kättäni hänen kylkeensä, en minä usko." 26 Ja kahdeksan päivän jälkeen, oppilaat olivat taas sisällä, ja Thoma heidän kanssaan, ja Jeshua tuli, ovien ollessa suljettuina, seisoi heidän keskellään ja sanoi heille rauha teidän kanssanne! 130

131 (Sisällä >> huoneessa. Suljettuina >> lukittuina. Teidän kanssanne >> teille.) Ja kahdeksan päivän perästä hänen opetuslapsensa taas olivat huoneessa, ja Tuomas oli heidän kanssansa. Niin Jeesus tuli, ovien ollessa lukittuina, ja seisoi heidän keskellään ja sanoi: "Rauha teille!" 27 Ja hän sanoi Thoma lle, tuo sormesi tänne ja katso käsiäni, ja tuo kätesi ja kosketa kylkeeni, äläkä ole uskoton, vaan uskollinen! (Tuoda >> ojentaa. Koskettaa >> pistää. Uskoton >> epäuskoinen. Uskollinen >> uskovainen.) Sitten hän sanoi Tuomaalle: "Ojenna sormesi tänne ja katso minun käsiäni, ja ojenna kätesi ja pistä se minun kylkeeni, äläkä ole epäuskoinen, vaan uskovainen." 28 Thoma vastasi ja sanoi hänelle, minun Herrani, ja minun Jumalani! Tuomas vastasi ja sanoi hänelle: "Minun Herrani ja minun Jumalani!" 29 Jeshua sanoi hänelle, nyt sinä uskoit, kun näit minut. Siunattuja ovat ne, jotka eivät näe minua, ja uskovat! (Nyt >> sentähden. Siunatut >> autuaat. Arameassa ei ole kreikan kuitenkin sanaa.) Jeesus sanoi hänelle: "Sentähden, että minut näit, sinä uskot. Autuaat ne, jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat!" 30 Mutta Jeshua teki monia muitakin merkkejä oppilaidensa edessä, niitä, joita ei ole kirjoitettu tässä kirjoituksessa. (Merkkejä >> tunnustekoja. Edessä >> nähden. Tässä kirjoituksessa >> tähän kirjaan.) Paljon muitakin tunnustekoja, joita ei ole kirjoitettu tähän kirjaan, Jeesus teki opetuslastensa nähden; 31 Mutta nämäkin ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeshua on hän, se Messias, Jumalan poika, ja kun te uskotte, teille tulisi hänen nimensä kautta se iankaikkinen elämä. (Kun te uskotte puuttuu kreikasta. Teille tulisi hänen nimensä kautta se iankaikkinen elämä >> teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä.) mutta nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä. 21 luku 1 Näiden jälkeen Jeshua taas ilmoitti sielunsa oppilailleen Tiberiaan meren päällä, mutta se oli näin; 131

132 (Ilmoittaa sielunsa >> ilmestyä. Meren päällä >> järven rannalla. Mutta se oli näin >> hän ilmestyi näin.) Sen jälkeen Jeesus taas ilmestyi opetuslapsilleen Tiberiaan järven rannalla; ja hän ilmestyi näin: 2 He olivat siellä kuin yhtenä; Shimeon Keefa ja Thoma, jota sanottiin kaksoseksi, ja Nathanael, hän, joka oli Galilean Katna sta, ja Zebadi n pojat ja toiset kaksi hänen oppilaistaan. (He olivat siellä kuin yhtenä >> olivat yhdessä. Shimeon Keefa >> Simon Pietari. Thoma >> Tuomas. Kaksonen >> Didymus. Katna >> Kaana.) Simon Pietari ja Tuomas, jota sanottiin Didymukseksi, ja Natanael, joka oli Galilean Kaanasta, ja Sebedeuksen pojat sekä kaksi muuta hänen opetuslapsistaan olivat yhdessä. 3 Shimeon Keefa sanoi heille, minä menen saamaan kalaa. He sanoivat hänelle, mekin tulemme sinun kanssasi. Ja he lähtivät ja nousivat veneeseen, eivätkä saaneet sinä yönä mitään. (Menen saamaan kalaa >> menen kalaan. Tulemme >> lähdemme. Nousta veneeseen >> astua veneeseen.) Simon Pietari sanoi heille: "Minä menen kalaan." He sanoivat hänelle: "Me lähdemme myös sinun kanssasi." Niin he lähtivät ja astuivat venheeseen; mutta eivät sinä yönä saaneet mitään. 4 Mutta kun oli aamu, Jeshua seisoi meren laidalla, eivätkä oppilaat tunteneet, että hän oli Jeshua. (Meren laita >> ranta. Tuntea >> tietää.) Ja kun jo oli aamu, seisoi Jeesus rannalla. Opetuslapset eivät kuitenkaan tienneet, että se oli Jeesus. 5 Ja Jeshua sanoi heille, lapset, onko teillä siellä mitään syötävää? He sanoivat hänelle, ei... (Siellä sana puuttuu kreikasta. Siellä sana kohdistuu oppilaisiin, jotka ovat siellä veneessään rannan lähialueella.) Niin Jeesus sanoi heille: "Lapset, onko teillä mitään syötävää?" He vastasivat hänelle: "Ei ole." 6 Hän sanoi heille, heittäkää verkkonne veneen laidan oikealle puolelle, ja te löydätte! Ja he heittivät, eivätkä pystyneet vetämään sitä verkkoa niiden saamiensa kalojen paljouden tähden (Veneen laidan oikealle puolelle >> veneen oikealle puolelle. Löytää >> saada. He heittivät >> he heittivät verkon. Eivät pystyneet vetämään sitä verkkoa >> eivät jaksaa vetää sitä ylös. 132

133 Saaminen puuttuu kreikasta.) Hän sanoi heille: "Heittäkää verkko oikealle puolelle venhettä, niin saatte." He heittivät verkon, mutta eivät jaksaneet vetää sitä ylös kalojen paljouden tähden. 7 Ja se oppilas, joka oli rakas Jeshualle, sanoi Keefa lle, tämä on meidän Herramme. Mutta Shimeon sen kuullessaan, että meidän Herramme, hän otti vaatteensa, vyötti lantionsa, koska oli alasti, ja heittäytyi veteen, tullakseen Jeshuan luokse. (Hän otti vaatteensa, vyötti lantionsa, koska oli alasti >> hän vyötti vaippansa ympärilleen, sillä hän oli ilman vaatteita. Heittäytyi veteen, tullakseen Jeshuan luokse >> heittäytyi järveen. Aramean loppusanat puuttuvat kreikasta. Tässä jakeessa Shimeon Keefa siis hyppää veneestä veteen uidakseen Jeshuan luo. Shimeon oli varmaan hyvä uimari! Seuraavasta jakeesta ilmenee tämä uintimatka.) Silloin se opetuslapsi, jota Jeesus rakasti, sanoi Pietarille: "Se on Herra." Kun Simon Pietari kuuli, että se oli Herra, vyötti hän vaippansa ympärilleen, sillä hän oli ilman vaatteita, ja heittäytyi järveen. 8 Mutta toiset veneessä olleet oppilaat eivät tulleet, sillä he olivat kovin kaukana maasta, noin kaksisataa kyynärää, ja he olivat vetämässä sitä kalaverkkoa. (Tämän jakeen käännökset poikkeavat suuresti toisistaan. Toiset veneessä olleet oppilaat eivät tulleet >> muut opetuslapset tulivat venheellä. He olivat kovin kaukana maasta >> he eivät olleet maasta kauempana kuin. He olivat vetämässä sitä kalaverkkoa >> vetivät perässään verkkoa kaloineen.) Mutta muut opetuslapset tulivat venheellä ja vetivät perässään verkkoa kaloineen, sillä he eivät olleet maasta kauempana kuin noin kahdensadan kyynärän päässä. 9 Mutta noustessaan maalle he näkivät hiilet asetettuna, ja kalat asetettuna niiden päälle, ja sen leivän. (Nousta >> astua. Hiilet asetettuna >> hiillos. Se leipä >> leipää.) Kun he astuivat maalle, näkivät he siellä hiilloksen ja kalan pantuna sen päälle, sekä leipää. 10 Ja Jeshua sanoi heille, tuokaa niistä kaloista, joita nyt saitte. (Niistä kaloista kertoo sitä, että osa saaduista kaloista tuotiin hiillokselle. Tästä voi sanoa, että tämä on kirjoittajalta tarkka kuvaus tapahtuneesta asiasta.) Jeesus sanoi heille: "Tuokaa tänne niitä kaloja, joita nyt saitte 11 Ja Shimeon Keefa nousi, ja he vetivät sen verkon maalle, sen ollessa täynnä valtavia kaloja, sata ja viisikymmentäkolme, ja kaikesta tästä painosta se verkko ei repeillyt. 133

134 (Nousta >> astua veneeseen. Shimeon on uinut edeltä rannalle ja nyt hän nousee veneeseen muiden avuksi. He vetivät sen verkon maalle >> veti maalle verkon. Aramean mukaa oppilaat vetivät tämän kaloja täynnä olleen verkon yhdessä maalle, kreikan mukaan Pietari veti yksin. Ei ole vaikeaa tietää, kumpi käännös on oikea! Kaikesta tästä painosta se verkko ei repeillyt >> vaikka niitä oli niin paljon, ei verkko revennyt.) Niin Simon Pietari astui venheeseen ja veti maalle verkon, täynnä suuria kaloja, sata viisikymmentä kolme. Ja vaikka niitä oli niin paljon, ei verkko revennyt. 12 Ja Jeshua sanoi heille, tulkaa, aterioikaa! Mutta kukaan oppilaista ei uskaltanut kysyä häneltä, että kuka hän on, sillä he tunsivat, että hän on se meidän Herramme. Jeesus sanoi heille: "Tulkaa einehtimään." Mutta ei kukaan opetuslapsista uskaltanut kysyä häneltä: "Kuka sinä olet?", koska he tiesivät, että se oli Herra. 13 Mutta Jeshua lähestyi, ja otti leivän ja kalat, ja antoi heille. (Lähestyä >> mennä. Kalat >>kala.) Niin Jeesus meni ja otti leivän ja antoi heille, ja samoin kalan. 14 Tämä oli kolmas kerta, kun Jeshua näyttäytyi oppilailleen noustuaan kuolleista. (Näyttäytyä >> ilmestyä.) Tämä oli jo kolmas kerta, jolloin Jeesus noustuaan kuolleista ilmestyi opetuslapsillensa. 15 Mutta heidän aterioidessaan Jeshua sanoi Shimeon Keefa lle, Shimeon, Bar- Jona, rakastatko sinä minua enemmän kuin nämä? Hän sanoi hänelle, niin, minun Herrani, sinä tiedät, että minä rakastan sinua. Hän sanoi hänelle, ruoki minun karitsoitani. (Heidän aterioidessaan >> Kun he olivat einehtineet. Shimeon, Bar-Jona >> Simon, Johanneksen poika. Jos tuo nimi on pitänyt väkisin muuttaa, niin miksi se on Johanneksen poika? Sen tulisi olla Joonan poika. Bar-Jona, Bar tarkoittaa poikaa. Minä rakastan sinua >> olet minulle rakas.) Kun he olivat einehtineet, sanoi Jeesus Simon Pietarille: "Simon, Johanneksen poika, rakastatko sinä minua enemmän kuin nämä?" Hän vastasi hänelle: "Rakastan, Herra; sinä tiedät, että olet minulle rakas." Hän sanoi hänelle: "Ruoki minun karitsoitani." 16 Taas hän sanoi hänelle, toisen kerran, Shimeon, Bar-Jona, rakastatko sinä minua? Hän sanoi hänelle, niin, minun Herrani, sinä tiedät, että minä rakastan sinua. Jeshua sanoi hänelle, ruoki minun karitsoitani. (Minä rakastan sinua >> olet minulle rakas. Ruoki minun karitsoitani >> Kaitse minun lampaitani. 134

135 Tässä on kyseessä iso käännösero liittyen jakeen loppuosaan. Ja samalla tällä jakeella on erityinen merkitys siihen, keitä ihmisiä tulee ensisijaisesti opettaa Jumalan sanan tuntemiseen. Samoin kuin edellisessä jakeessa Jeshuan sanat kuuluvat aramean mukaan: Ruoki minun karitsoitani. Karitsat tarkoittavat tietenkin uusia, nuoria ylhäältä syntyneitä (uskoon tulleita). Siis sellaisia ihmisiä, jotka ovat äskettäin saaneet elämän Jeshuassa. Nuoruus ei tarkoita fyysistä ikää. Uskossa nuori voi olla vaikka vanhus, jos hän on vasta äsken ylhäältä syntynyt. Kreikan käännös kertoo lampaiden paimentamisesta. Siitä ei pysty mitenkään ymmärtämään tätä tärkeää sanomaa, minkä kirjoittaja on kirjoittanut myös meille ja meidän ajan ihmisille: Ruoki äskettäin uskoon tulleita ihmisiä Jumalan sanalla! On lisäksi mielenkiintoista, että Jeshua puhui ruokkimisesta juuri ruokailun yhteydessä, kuten jakeen 21:16 alusta voidaan havaita. Sekään ei ole sattumaa!) Hän sanoi hänelle taas toistamiseen: "Simon, Johanneksen poika, rakastatko minua?" Hän vastasi hänelle: "Rakastan, Herra; sinä tiedät, että olet minulle rakas." Hän sanoi hänelle: "Kaitse minun lampaitani." 17 Hän sanoi hänelle kolmannen kerran, Shimeon, Bar-Jona, rakastatko sinä minua? Ja Keefa lle tuli suru, että hän sanoi hänelle kolmannen kerran, että rakastatko sinä minua, ja hän sanoi hänelle, minun Herrani, sinä olet joka asiassa viisas, sinä tiedät, että minä rakastan sinua! Jeshua sanoi hänelle, ruoki minun lampaitani. (Rakastatko sinä minua? >> Olenko minä sinulle rakas? Sinä olet joka asiassa viisas >> sinä tiedät kaikki. Lopussa Jeshua antaa kolmannen kerran käskyn koskien ruokkimista: Ruoki minun lampaitani. Jumalan sanan opettaminen tulee siis kohdistua kaikkiin uskoviin, mutta kuten edellisistä jakeista voi nähdä, ensisijainen merkitys on huolehtia nuorien uskovien opetuksesta. Ja se nuoruus ei tarkoita fyysistä ikää! Mutta missään näissä kolmessa käskyssä Jeshua ei puhu paimentamisesta. Ja kuitenkin monella ihmisellä halu on hallita ja valvoa toisia tavalla tai toisella, mutta se tärkein eli Jumalan sanan jakaminen ja opettaminen voi olla vaatimatonta. Ulkoiset tekijät ja muodollisuudet voivat olla niitä, joita vaalitaan ja yhä uusia keksitään lisää.) Hän sanoi hänelle kolmannen kerran: "Simon, Johanneksen poika, olenko minä sinulle rakas?" Pietari tuli murheelliseksi siitä, että hän kolmannen kerran sanoi hänelle: "Olenko minä sinulle rakas?" ja vastasi hänelle: "Herra, sinä tiedät kaikki; sinä tiedät, että olet minulle rakas." Jeesus sanoi hänelle: "Ruoki minun lampaitani. 18 Amen, amen, minä sanon sinulle, että kun olit lapsi, sinä itse sidoit kupeesi ja vaelsit, minne tahdoit, mutta kun sinä vanhenet, tulet ojentamaan kätesi ja toinen on sitova sinun kupeesi, ja saattaa sinut sinne, minne sinä et tahdo. (Lapsi >> nuori. Saattaa >> viedä. Saattaa sanaan liittyy läheisyys, vierellä kulkeminen, ainakin suomenkielessä.) Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: kun olit nuori, niin sinä vyötit itsesi ja kuljit, minne tahdoit; mutta kun vanhenet, niin sinä ojennat kätesi, ja sinut vyöttää toinen ja vie sinut, minne et tahdo." 19 Mutta tämän hän sanoi, että millaisella kuolemalla hän olisi tuleva kirkastamaan Jumalaa. Ja nämä sanottuaan hän sanoi hänelle, tule perässäni! 135

136 Mutta sen hän sanoi antaakseen tietää, minkäkaltaisella kuolemalla Pietari oli kirkastava Jumalaa. Ja tämän sanottuaan hän lausui hänelle: "Seuraa minua." 20 Ja Shimeon Keefa käänsi kasvonsa, ja näki sen oppilaan, joka oli Jeshualle rakas, joka tuli hänen perässään, hän, joka oli langennut sillä aterialla Jeshuan rinnan päälle ja sanoi, minun Herrani, kuka on sinut pettävä? (Kääntää kasvot >> kääntyä. Langennut sillä aterialla Jeshuan rinnan päälle >> oli aterioitaessa nojannut hänen rintaansa vasten.) Niin Pietari kääntyi ja näki sen opetuslapsen seuraavan, jota Jeesus rakasti ja joka myös oli aterioitaessa nojannut hänen rintaansa vasten ja sanonut: "Herra, kuka on sinun kavaltajasi?" 21 Tämän nähdessään Keefa sanoi Jeshualle, minun Herrani, entäs tämä? Kun Pietari hänet näki, sanoi hän Jeesukselle: "Herra, kuinka sitten tämän käy?" 22 Jeshua sanoi hänelle, jos minä tahdon, että tämä pysyisi, kunnes minä tulen, mitä se sinulle on? Tule sinä minun perässäni. Jeesus sanoi hänelle: "Jos minä tahtoisin, että hän jää tänne siihen asti, kunnes minä tulen, mitä se sinuun koskee? Seuraa sinä minua." 23 Ja tämä aloitti sen sanan veljien keskellä, että se oppilas ei kuole, mutta Jeshua ei ollut sanonut, ettei hän kuole, vaan sanoi, että jos minä tahdon, että tämä pysyisi, kunnes minä tulen, mitä se sinulle on. (Ja tämä aloitti sen sanan >> Niin semmoinen puhe levisi.) Niin semmoinen puhe levisi veljien keskuuteen, ettei se opetuslapsi kuole; mutta ei Jeesus sanonut hänelle, ettei hän kuole, vaan: "Jos minä tahtoisin, että hän jää tänne siihen asti, kunnes minä tulen, mitä se sinuun koskee?" 24 Tämä oppilas todistaa näistä kaikista, ja ne ovat myös kirjoitettu, ja me tiedämme, että se hänen todistuksensa on totuus. (Totuus >> tosi.) Tämä on se opetuslapsi, joka todistaa näistä ja on nämä kirjoittanut; ja me tiedämme, että hänen todistuksensa on tosi. 25 Mutta on myös monia muita merkkejä, joita Jeshua teki, että jos ne kohta kohdalta olisivat kirjoitetut, ei edes maailman kirjoituksissa minä luulen olisi tarpeeksi tilaa kirjoittaa niitä. (Merkit puuttuu kreikasta. Kirjoitukset >> kirjat.) On paljon muutakin, mitä Jeesus teki; ja jos se kohta kohdalta kirjoitettaisiin, luulen, etteivät koko maailmaan mahtuisi ne kirjat, jotka pitäisi kirjoittaa. 136