SUOMEN ORTODOKSINEN KIRKKO - JOENSUUN SEMINAARIN PERUSKORJAUKSEN TURVALLISUUSASIAKIRJA

Transkriptio

1 SUOMEN ORTODOKSINEN KIRKKO - JOENSUUN SEMINAARIN PERUSKORJAUKSEN TURVALLISUUSASIAKIRJA

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ Sisältö 1 YLEISTÄ Turvallisuusasiakirjan tarkoitus Turvallisuusasiakirjan laadinta ja ylläpito Päätoteuttaja Urakoitsijoiden turvallisuustehtävät Turvallisuussuunnitelma Työmaasuunnitelma Turvallisuuskoulutus Turvallisuusseuranta VAARAA AIHEUTTAVAT RAKENNUSTYÖT Hankkeen lyhyt kuvaus Rakennushankkeen ominaisuudet Rakennushankkeen luonne Rakennushankkeen olosuhteet ja työmaahan liittyvä teollinen tai muu toiminta ERITYISTÄ VAARAA SISÄLTÄVÄT RAKENNUSTYÖT RAKENNUSTYÖN SUORITUSVAATIMUKSET Yleistä työn suorituksesta Vaaralliset työt ja työvaiheet Kaivutyöt Paalutustyöt Purkutyöt Elementtiasennukset Putoamisvaaralliset työt, telineet ja kulkutiet Nostotyöt Räjäytys- ja louhintatyöt Vesistön läheisyydessä tehtävät työt Liikenteenohjaus Palosuojelu Työnaikaiset rakenteet ja asennukset Rakennusvälineet, koneet ja laitteet Liuotinohenteisten maalien, pohjustusaineiden, pinnoitteiden yms. käyttö Pölyn leviämisen estäminen Melun ja tärinän rajoittaminen Henkilönsuojaimet... 13

3 YMPÄRISTÖN SUOJAUS Jätteiden käsittely Rakennuksessa työskentelevien suojaus Työmaan aitaus ja kulkutiet Kulkuteiden/katujen puhtaanapito KÄYTTÄJÄN TURVAVAATIMUKSET Ilmoitusmenettely Jakelukatkokset Aikarajoitukset Kulku- ja käyttörajoitukset Käyttö- ja huolto-ohjeet LVI-TEKNISET TURVAMÄÄRÄYKSET Vesivuodot Työmaa-aikaiset ilmanvaihtojärjestelyt Työmaa-aikaiset sprinklerijärjestelyt Laitteiden huollettavuuden ja toimintojen tarkastamisen edellyttämät turvallisuusnäkökohdat Turvallisuuteen liittyvien vahinkojen ja häiriöiden dokumentointi SÄHKÖTEKNISET TURVAMÄÄRÄYKSET Yleistä Sähköturvallisuus sähkötilojen siivouksessa LIITTEET LAADITUT RAPORTIT (TEKNISET ASIAKIRJAT) - haitta-ainekartoitusraportti kosteuskartoitusraportit ja

4 3 1 YLEISTÄ 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus Tämä turvallisuusasiakirja on rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen VNa /205 5 :n mukainen rakennustyön suunnittelua ja valmistelua varten laadittu asiakirja. Tämä asiakirja sisältää myös rakennuttajan turvallisuussääntöjä ja menettelyohjeita, joiden mukaista toimintaa rakennuttaja edellyttää eri osapuolilta. Tässä turvallisuusasiakirjassa esitetään sellaiset rakennushankkeen ominaisuuksista, olosuhteista ja luonteesta aiheutuvat vaara- ja haittatekijät, joita ei voida pitää tavanomaisina rakentamiseen liittyvinä tekijöinä. Erityisesti esitetään sellaisia vaara- ja haittatekijöitä, joita on hankala tunnistaa normaalin suunnittelu- tai rakentamiskokemuksen pohjalta. Turvallisuusasiakirja ei ole rakentamisen yleinen vaara- tai haittaluettelo. Urakoitsijoiden tulee varautua tavanomaisiin rakennustyömaan ja rakentamisen vaaroihin sekä ottaa ne huomioon töiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tämä asiakirja täydentää urakkaohjelmaa, urakkarajaliitettä, rakennus- ja erikoistyöselostuksia. Urakoitsijoiden ja itsenäisten työnsuorittajien (myöhemmin tekstissä urakoitsijat) on otettava huomioon turvallisuusasiakirjan tiedot urakkahintaa laskiessaan sekä suunnitellessaan ja toteuttaessaan töitä työmaalla. Rakennuskohteessa noudatetaan työturvallisuutta ja työsuojelua koskevia lakeja ja määräyksiä, jotka urakkaohjelmassa määritellyn päätoteuttajan tulee hankkia nähtäväksi työmaalle. Tilaajan työsuojeluorganisaatiolla on oikeus tarkistaa työmaaolosuhteet, puuttua mahdollisiin epäkohtiin ja tarvittaessa keskeyttää työt. 1.2 Turvallisuusasiakirjan laadinta ja ylläpito Rakennuttajan taholta turvallisuusasioiden yhteyshenkilönä toimii kiinteistöpäällikkö Matti Rouvinen, puh Kiinteistöpäällikkö ylläpitää turvallisuusasiakirjaa sekä rakennushankkeen suunnitteluvaiheen, valmisteluvaiheen että rakennustyön aikana. Suunnitteluvaiheessa suunnittelijoiden tulee laatia rakennushankkeen riskiarviot sekä saattaa ao. riskit rakennuttajan tietoon turvallisuusasiakirjan päivittämiseksi. Jokainen urakoitsija on velvollinen ilmoittamaan rakennuttajalle tässä asiakirjassa havaitsemistaan puutteista sekä muutos- ja päivitystarpeista. 1.3 Päätoteuttaja Kohteen Joensuun seminaarin perukorjaus päätoteuttajana toimii pääurakoitsija. Rakennuskohteen päätoteuttaja vastaa rakennustöiden ajan kaikista VNa /205 mukaisista päätoteuttajan velvollisuuksista. Rakennuttajalle ei siirry tämän asiakirjan tai muiden urakka-asiakirjojen kautta mitään päätoteuttajan työmaata koskevia velvoitteita.

5 4 Päätoteuttajan on VNa / :n mukaan huolehdittava turvallisuuden ja terveyden kannalta tarpeellisesta työmaan yleisjohdosta ja osapuolten välisen yhteistoiminnan ja tiedonkulun järjestämisestä, toimintojen yhteensovittamisesta sekä työmaan yleisestä siisteydestä ja järjestyksestä. Edellä mainittuja tehtäviä johtamaan päätoteuttajan pitää nimetä työmaata tai työtä varten vastuuhenkilö ja tarvittaessa hänelle sijainen. Jokaisen muun toimijan pitää nimetä teettämänsä työn johtoa ja valvontaa varten vastuunalainen henkilö (VNp 629/ ). Päätoteuttajan on huolehdittava, että muut urakoitsijat ja toimijat ovat saaneet mahdollisuuden tutustua turvallisuusasiakirjaan. Päätoteuttaja huolehtii siitä, että rakennuttajan antamat muutkin turvallisuuteen liittyvät vaatimukset ja ohjeet välitetään muille urakoitsijoille ja toimittajille. Päätoteuttajan tulee valvoa turvallisuussääntöjen ja ohjeiden noudattamista, varmistaa tiedonkulku turvallisuusasioissa sekä käsitellä sekä tuoda esiin turvallisuusasioita mm. työmaan kokouksissa ja urakoitsijapalavereissa. Päätoteuttaja huolehtii, että tapaturmat tutkitaan ja vakavasta tapaturmasta tehdään ilmoitukset Itä-Suomen työsuojelupiiriin, poliisille ja rakennuttajalle. Päätoteuttaja huolehtii siitä, että sattuneet tapaturmat ja onnettomuudet käsitellään työmaakokouksissa, urakoitsijapalavereissa ja työsuojelutoimikunnassa. Päätoteuttajan on huolehdittava, että yleiselle liikenteelle sattuneet vakavat vaaratilanteet ja liikennevahingot dokumentoidaan ja tutkitaan. Näistä tiedotetaan myös rakennuttajaa ja rakennuttajan edustajaa välittömästi. 1.4 Urakoitsijoiden turvallisuustehtävät Jokaisen urakoitsijan on noudatettava päätoteuttajan laatimia turvallisuussääntöjä, turvallisuussuunnitelmia, menettelyohjeita, kulkulupa- ja työlupakäytäntöjä. Jokaisen urakoitsijan on arvioitava työhönsä liittyviä vaara- ja haittatekijöitä sekä toimitettava koko työmaan turvallisuuteen liittyvät tiedot päätoteuttajalle. Jokainen urakoitsija nimeää itselleen vastuunalaisen henkilön, joka vastaa urakoitsijan osalta tämän tahon töiden ja työntekijöiden turvallisuudesta. Urakoitsijoiden on informoitava teettämänsä työn aiheuttamista vaaroista ja tarpeellisista turvatoimista muita osapuolia. Informaatio ja tarpeellisista menettelytavoista sopiminen tulee tapahtua hyvissä ajoin ennen sellaisten töiden aloittamista, joissa koneista, aineista tai työmenetelmistä saattaa aiheutua vaaraa. Jokainen urakoitsija on velvollinen osallistumaan päätoteuttajan johdolla kaikkiin menettelyihin, joissa tehdään toimintojen yhteensovittamista ja varmistetaan työmaan yhteistä turvallisuutta. Näitä menettelyjä ovat mm. työmaapalaverit, -kokoukset, aikataulu- ja työnsuunnittelupalaverit, perehdytys- ja tiedotustilaisuudet. Jokainen urakoitsija on velvollinen suunnittelemaan ja toteuttamaan työnsä sovittujen yhteensovitusmenettelyjen ja periaatteiden mukaisesti. Urakoitsijan on laadittava omien töidensä aikataulu- ja työsuunnitelmat työmaan yhteisen ja yleisen suunnittelun pohjalta ja siinä määriteltyjen reunaehtojen mukaisesti.

6 5 Jokaisen urakoitsijan on noudatettava työssään päätoteuttajan laatimaa työmaa-alueen käytön suunnitelmaa mm. varastojen, työpisteiden, työmaaliikenteen, kulkuteiden sekä purkaus- ja lastauspaikkojen, paloturvallisuuden ja jätehuollon osalta. Urakoitsijoiden on huolehdittava, ettei heidän toiminnastaan ole vaaraa muille työmaalla työskenteleville, työmaan ulkopuolisille henkilöille tai heidän omaisuudelleen, koneille, kasvillisuudelle, eläimistölle, koneille ja laitteille. Jokainen urakoitsija vastaa käyttämiensä koneiden ja laitteiden, materiaalien, kemikaalien sekä työmenetelmien turvallisuudesta. Päätoteuttajalla on oikeus tarkistaa, että toimittajan käyttämien työkoneiden ja laitteiden kunto ja turvallisuus on työturvallisuusmääräysten mukainen. Jokainen urakoitsija vastaa ensisijaisesti omien työntekijöidensä turvallisuudesta. Työnjohto ja valvonta sekä siihen liittyvät työnantajan velvollisuudet kuuluvat kunkin työntekijän omalle työnantajalle. Urakoitsijoiden tulee huolehtia turvallisuusmääräyksistä ja -ohjeista tiedottamisesta edelleen omille aliurakoitsijoilleen ja työntekijöilleen sekä valvoa osaltaan niiden noudattamista. Töihin tulee käyttää vain sellaisia työntekijöitä, jotka täyttävät työn ja rakennuttajan edellyttämät ammattitaito- ja pätevyysvaatimukset. Urakoitsija vastaa käyttämänsä tilapäisen työvoiman ja aliurakoitsijoiden osalta ammattitaito- ja pätevyysvaatimuksen toteutumisesta ja riittävien turvallisuusohjeiden antamisesta. Urakoitsijoiden on huolehdittava työssään tarpeellisista liikennejärjestelyistä, varoitusmerkinnöistä ja suojaustoimenpiteistä. 1.5 Turvallisuussuunnitelma Päätoteuttajan tulee laatia ja toimittaa rakennuttajan vastuuhenkilölle viikkoa ennen töiden aloittamista kirjallinen turvallisuussuunnitelma, jossa on otettu huomioon rakennuttajan antamat turvallisuustiedot ja vaatimukset rakennuttajan turvallisuusasiakirjan tiedot työn tai työkohteen muut erityisolosuhteet työsuojelumääräysten vaatimukset (etenkin VNa /205 liitteineen) Suunnitelmat on tarkistettava olosuhteiden muuttuessa, ja ne on muutenkin pidettävä ajan tasalla. Rakennuttajalla on oikeus antaa tarkempia ohjeita päätoteuttajan tekemään turvallisuussuunnitelmaan. 1.6 Työmaasuunnitelma Päätoteuttajan tulee laatia rakennuttajan hyväksyttäväksi VNa / :n mukainen rakennustyömaa-alueen käytön suunnitelma viikkoa ennen töiden aloittamista. Työmaasuunnitelmassa tulee lisäksi esittää työmaajärjestelyihin liittyvät rakennusalueen rajoitukset, työmaa-aitaukset, työnaikaiset rakenteet, työ- ja varastoalueet, nostureiden ja työnaikaisten tavara- ja henkilöhissien ja nostimien paikat, työmaaparakit ja työnaikaiset LVVS- ja puhelinliittymät.

7 6 Päätoteuttajan on työmaasuunnitelmassa otettava huomioon kirkon toiminta sekä liikennejärjestelyt ja tehtävä tarvittavat suojaustoimenpiteet henkilöturvallisuuden varmistamiseksi. Työmaan liikennejärjestelyistä on laadittava liikennejärjestelysuunnitelma (tai se voi olla osa työmaasuunnitelmaa). Työmaajärjestelyihin liittyvät rakennusalueen rajoitukset on esitetty urakkaohjelmassa, urakkarajaliitteessä ja aluesuunnitelmassa. Rakennusalueen käytön osalta noudatetaan urakkarajaliitteessä ja urakkaohjelmassa esitettyjä ohjeita. Ajotiet, purkaus- ja lastauspaikat on suunniteltava kuormituksen suuruuden ja laadun vaatimusten mukaiseksi. Rakennustarvikkeiden purkaus- ja lastauspaikat on suunniteltava niin, että elementtejä ja rakennustarvikkeita ei nosteta yleisen liikenteen tai työntekijöiden ylitse. Mikäli päätoteuttaja haluaa työnaikaiseen käyttöön urakka-alueeseen kuulumattoman katu- tai muun alueen, on hänen sovittava suoraan asianomaisen viranomaisen tai alueen haltijan kanssa ko. alueen käyttömahdollisuudesta ja ehdoista. Viranomaisten kanssa on päätoteuttajan sovittava yleiseen liikenteeseen liittyvistä seikoista kuten esim. työmaan katuliittymistä. Työmaakäytössä olleet mahdolliset asemapiirustuksessa esitetyn rakennusalueen ulkopuoliset alueet päätoteuttajan on palautettava alkuperäistä vastaavaan kuntoon. Rakennuttajalla on oikeus antaa tarkempia ohjeita päätoteuttajan tekemään työmaasuunnitelmaan. 1.7 Turvallisuuskoulutus Päätoteuttaja laatii työmaalle yhteiset turvallisuusohjeet ja vastaa, että jokainen omaan, aliurakoitsijan, sivu-urakoitsijan tai rakennuttajan erillisurakoitsijan henkilöstöön kuuluva on perehdytetty työmaan turvallisuusohjeisiin ennen heidän tuloaan työmaalle. Perehdyttäminen on dokumentoitava. Jokaisen työmaalla toimivan urakoitsijan ja itsenäisen työnsuorittajan on noudatettava rakennuttajan ja päätoteuttajan antamia työturvallisuusohjeita sekä osallistuttava päätoteuttajan antamaan perehdyttämiseen ja työturvallisuuskoulutukseen omalla kustannuksellaan. Jokainen urakoitsija perehdyttää työntekijänsä ja aliurakoitsijansa työmaahan päätoteuttajan ohjeiden ja menettelyjen mukaan. Päätoteuttajan laatimissa turvallisuusohjeissa tulee antaa työntekijöille vähintään tiedot työmaan turvallisuusmääräyksistä, työmaan vaaratekijöistä, vaadituista toimintatavoista, menettelyistä hätä- ja onnettomuustilanteissa, turvallisuuskäytännöistä, puutteiden ilmoittamisesta, käytettävistä henkilönsuojaimista ja varusteista sekä työmaan työturvallisuudesta vastaavista henkilöistä ja yhteistyön yleisistä menettelytavoista. Työmaan turvallisuudesta vastaavista henkilöistä ja käyttäjän turvallisuudesta vastaavista henkilöistä päätoteuttaja pitää rakennustöiden aikana ajan tasalla olevaa luetteloa, joka päivitetään kuukausittain työmaakokousten yhteydessä. Jokaisen urakoitsijan tulee ilmoittaa omasta työturvallisuudestaan vastaavat henkilöt tähän luetteloon. Listaan kirjataan vähintään henkilöt, jotka vastaavat seuraavista:

8 työ- ja kulkuluvat, kulunvalvonta työmaahan perehdyttäminen työturvallisuus paloturvallisuus sähköturvallisuus räjäytys-, louhinta- ja kaivutöiden turvallisuus vartiointi liikennejärjestelyt työsuojelumääräykset (työmaan työsuojeluorganisaatio). Rakennuttajalla on oikeus järjestää urakoitsijoille perehdyttämistilaisuuksia ja turvallisuuskoulutusta. Rakennuttajalla on oikeus vaatia päätoteuttajaa järjestämään turvallisuuskoulutusta, mikäli työmaalla on ollut turvallisuuden kannalta merkittäviä puutteita tai työmaalla on sattunut tapaturmia, onnettomuuksia tai vakavia vaaratilanteita Turvallisuusseuranta Päätoteuttaja huolehtii työmaan viikoittaisten kunnossapitotarkastusten tekemisestä (VNa / ). Muiden urakoitsijoiden on osallistuttava työalueellaan ja tarvittaessa yleisesti päätoteuttajan vetämiin viikoittaisiin kunnossapitotarkastuksiin ja turvallisuuskierroksiin. Päätoteuttajan pitää varmistaa, että työmaan liikennejärjestelyt tarkastetaan joko työmaan viikoittaisten kunnossapitotarkastusten yhteydessä tai liikenteen hoidosta vastaavien henkilöiden toimesta säännöllisesti erillisinä liikennejärjestelyjen tarkastuksina. Liikennejärjestelyjen toimivuus tulee tarkastaa myös pimeässä tai hämärässä. Päätoteuttaja vastaa, että työsuojelumääräyksissä ja ohjeissa vaaditut tarkastukset tehdään ajallaan ja huolellisesti. Tarkastuksissa havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Valvojille on varattava tilaisuus osallistua näihin tarkastuksiin. Valvojilla on oikeus valvoa tarkastusten suorittamista sekä osallistua harkintansa mukaan tarkastuksiin. Valvojilla on oikeus pyytää kopiot tarkastuspöytäkirjoista. Työmaan päätoteuttajalta tulee löytyä kopiot työmaalla tehtyjen tarkastuksien pöytäkirjoista mm. kunnossapitotarkastukset, työvälineiden vastaanottotarkastukset sekä telineiden ja nostokaluston käyttöönottotarkastukset. Jokainen urakoitsija on omalta osaltaan velvollinen toimittamaan ao. tarkastuspöytäkirjat päätoteuttajalle. Työsuojelutarkastuksien yhteydessä havaituista poikkeamista on ilmoitettava rakennuttajalle viimeistään kolmen (3) päivän kuluttua tarkastuksesta.

9 8 2 VAARAA AIHEUTTAVAT RAKENNUSTYÖT 2.1 Hankkeen lyhyt kuvaus Rakennustyö käsittää Suomen ortodoksisen kirkon joensuun seminaarirakennuksen peruskorjauksen työt suunnitelmissa esitetyssä laajuudessa. Hanke toteutetaan pääurakkamuotoisena jaettuna urakkana. 2.2 Rakennushankkeen ominaisuudet Urakka-alue koostuu oppilaitos-asuntola tyyppisestä seminaarirakennuksesta ja sen piha-alueesta. Välittömässä läheisyydessä on toiminnassa oleva julkinen rakennus, seminaarin kirkko. Rakennuskohde sijaitsee Joensuun keskusta-alueella ja on kahdelta sivultaan kiinni rajassa/kulkuväylässä. Hankkeessa käyttöönotetaan ensimmäiseksi yhteiset tilat. Asuinhuoneistosiipi valmistuu myöhemmin. Yhteisissä tiloissa on siis risteävää henkilöliikennettä urakka-aikana. 2.3 Rakennushankkeen luonne Rakennuskohteen urakka-aikana samanaikaisesti muiden urakoitsijoiden, tilaajan tai kolmannen osapuolten toimesta tehtävät työt ja urakkasuhteet on esitetty urakkaohjelmassa, ks. Urakkaohjelma, kohta 4.1 Urakkaohjelma, kohta 8.4 Urakkaohjelma, kohta 4.3 Urakkaohjelma, kohta 12.1 Urakkarajaliite, kohta 1 Yhteistoimintaa koskevat ohjeet Työaikataulu Työmaajärjestelyt Urakoitsijan organisaatio ja valtuudet Hallintojärjestelyt Hankkeen aikataulu on toiminnan käynnistämisen osalta tiukka. Aikataulussa ei ole jouston varaa. Kirkon viikottainen toiminta tulee huomioida kaikessa toiminnassa. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää liikennejärjestelyjen toimivuuteen sekä pölyn leviämisen estoon. 2.4 Rakennushankkeen olosuhteet ja työmaahan liittyvä teollinen tai muu toiminta Rakennustyömaa sijaitsee toiminnassa olevan kirkon välittömässä läheisyydessä, joten urakka-alueen rajalla on jatkuvasti ns. risteävää liikennettä. Myös katualueella on jatkuvasti liikennettä. 3 ERITYISTÄ VAARAA SISÄLTÄVÄT RAKENNUSTYÖT Kohteen erityisiä työturvallisuusriskejä sisältäviä työvaiheita ovat: rakenteiden, rakenneosien tai materiaalien purkutyö, muut purkutyöt

10 vesikattotyöt, telineiltä ja telineiden alla tehtävät työsuoritukset, korkealta putoamisen vaara bitumi- ja tulityöt, kipinästä aiheutuvat tulipalovaarat tärinää, pölyä ja melua aiheuttavat työt 9 4 RAKENNUSTYÖN SUORITUSVAATIMUKSET 4.1 Yleistä työn suorituksesta Urakoitsijoiden tulee käyttää työn suorituksessa työn ammattitaitoista työnjohtoa ja työvoimaa. Erikoisammattitaitoa vaativissa osasuorituksissa käytetään alan tuntevia, hyvän ammattitaidon omaavia työntekijöitä, aliurakoitsijoita ja hankkijoita. Aliurakoitsijoiden ja hankkijoiden tulee olla rakennuttajan hyväksymiä luotettavia alansa erikoisliikkeitä. Kunkin urakoitsijan on huolehdittava, että työmaalla toimivilla henkilöillä on asianmukaiset luvat ja käytännön kokemus sähkö-, hitsaus- ja tuli- yms. töissä sekä voimassaoleva työturvallisuuskortti. 4.2 Vaaralliset työt ja työvaiheet Kaikki työt on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville. Päätoteuttaja huolehtii, että urakka-asiakirjoissa erikseen määritellyistä vaarallisista töistä ja työvaiheista laaditaan kirjalliset suunnitelmat ennen töiden aloittamista. Jokaisen urakoitsijan on laadittava vaarallisesta työstä ja työvaiheesta suunnitelma ja toimitettava se päätoteuttajalle hyväksyttäväksi ennen töiden aloittamista. 4.3 Kaivutyöt Tie- ja katualueella tehtävistä sekä muista vaativista kaivutöistä on laadittava kirjalliset suunnitelmat. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota yleisen liikenteen suojaamiseen ja kaivantojen sortumavaaran ehkäisemiseen. Kaivualueella on osittain kartoitettuja putkistoja ja sähkökaapeleita. Urakoitsijan on aikaisemmista kartoituksista huolimatta selvitettävä maanalaisten putkistojen ja kaapeleiden sijainnit ennen kaivutöitä. 4.4 Paalutustyöt Purkutyöt Purkutyön suorittavan urakoitsijan tulee laatia purkusuunnitelmat ja hyväksyttää omat laatimansa suunnitelmat pääsuunnittelijalla, rakennuttajalla ja tarvittaessa viranomaisilla. Purettaessa kantavia rakenteita tai muuten vaarallisia kohteita purkutyö on tehtävä pätevän henkilön välittömässä valvonnassa.

11 10 Ennen purkutöiden aloittamista on varmistettava purkualueen sähköjärjestelmien jännitteettömyys. Hyväksytyt purkusuunnitelmat tulee toimittaa rakennuttajalle tiedoksi ennen kuin purkutyöt aloitetaan. 4.6 Elementtiasennukset Ei ole. 4.7 Putoamisvaaralliset työt, telineet ja kulkutiet Päätoteuttaja vastaa, että työskentelytasot, kulkutiet ja telineet sekä putoamissuojaus toteutetaan työmaalla VNa:n :n mukaisesti rakennustöiden turvallisuusmääräyksiä noudattaen. Päätoteuttajan tulee huolehtia, että kulkutiet ovat turvalliset liikkua ja vapaat kaapeleista ja letkuista. Putoamisvaarallisista töistä on laadittava kirjalliset suunnitelmat. Suunnitelmissa otetaan huomioon sekä työntekijöiden mahdolliset putoamisvaarat että putoavien ja kaatuvien esineiden aiheuttamat vaarat. Kaikki rakentamisen yhteydessä esiintyvät kuilut ja muut aukot, joihin henkilöt tai tavarat saattavat pudota, on suojattava kansin ja kaitein. Työsuunnittelussa ja toteutuksessa on noudatettava Työsuojeluhallinnon työsuojeluoppaan nro 32 Työtelineet ja putoamisen estävät suojarakenteet annettuja ohjeita. Telineet on suunniteltava ja rakennettava niin, että niillä on riittävä lujuus, jäykkyys ja seisontavakavuus kaikissa pystytys- ja purkuvaiheissa sekä käytön aikana. Telineiden suunnittelussa on otettava huomioon tarvittaessa liikenteen aiheuttamat vaarat. Viranomaisten niin vaatiessa urakoitsija laadituttaa telineistä ja tukirakenteista rakennepiirustukset ja hyväksyttää ne tarkastavilla viranomaisilla. Työ-, suoja- ja tukitelineille, niille johtaville kulkusilloille sekä nostolaitteille ja nostoapuvälineille on tehtävä käyttöönottotarkastukset ennen niiden ottamista käyttöön. Telineiden käyttöönottotarkastukset on uusittava, jos telineet ovat olleet kovassa tuulessa, voimakkaassa sateessa tai muussa erityisessä rasituksessa taikka käyttämättömänä olosuhteisiin nähden pitkän aikaa. Telineissä käytetään telinekorttia, johon kirjataan tehdyt tarkastukset. Telinettä, jossa ei ole täytettyä telinekorttia, ei saa käyttää Nostotyöt Vaikeista tai vaarallisista nosto- ja siirtotöistä on laadittava erilliset suunnitelmat. Nostoista laaditaan aina kirjallinen suunnitelma, jos se tapahtuu yleisen liikenteen käyttämällä alueella. Nostojen suunnittelussa on huomioitava mm. nostojen turvallisuus, putoamisvaara, alueiden eristäminen nostojen ajaksi ja työskentelyalueen yleinen turvallisuus.

12 4.8 Räjäytys- ja louhintatyöt Vesistön läheisyydessä tehtävät työt Liikenteenohjaus Päätoteuttaja suunnittelee tarvittaessa työkohtaiset liikennejärjestelyt ja hyväksyttää ne rakennuttajalla. Liikennejärjestelyt tulee suunnitella sellaisiksi, ettei niillä kohtuuttomasti häiritä liikenteen sujuvuutta. Työaluesuunnitelmassa on esitettävä työmaan suojaus- ja merkitsemistoimenpiteet. Ne on suunniteltava sekä toteutettava siten että työmaalla työskentelevien työturvallisuus ja työmaan ulkopuolisten turvallisuus on varmistettu Palosuojelu Jokainen urakoitsija on velvollinen kiinnittämään erityistä huomiota paloturvallisuuteen ja toimimaan vastuualueellaan niin, että tulipalon vaaraa ei synny ja noudattamaan muissa urakka-asiakirjoissa annettuja yleisiä ohjeita, myöhemmin työmaalle laadittavia ja viranomaisten antamia suojeluohjeita. Tulitöitä tehtäessä on urakoitsijoiden noudatettava Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton julkaisemaa "Tulityöt, suojeluohje 2002"-ohjetta. Sen lisäksi, mitä tulityöluvan ehdoissa määritellään, on noudatettava vakuutusyhtiöiden tulityöohjeita. Päätoteuttajan tulee laatia työmaalla tehtäviä tulitöitä koskeva tulitöiden valvontasuunnitelma ennen töiden aloittamista, jossa määritellään: tulitöistä vastaavat henkilöt ja heidän koulutuksensa työmaan tulityölupakäytäntö ja tulityöluvan myöntäjä tulitöitä koskevat turvatoimet kuten tulityötä edeltävät turvatoimet tulityön aikaiset turvatoimet tulityön jälkeiset turvatoimet. Ko. valvontasuunnitelma toimitetaan rakennuttajan edustajalle ja tilaajalle hyväksyttäväksi. Suunnitelma voidaan alistaa palo- ja pelastusviranomaisten hyväksyttäväksi. Päätoteuttaja vastaa tulitöiden valvonnasta ja vartioinnista. Kaikilla työmaa-alueella tulitöitä suorittavilla on oltava kirjallinen tulityölupa päätoteuttajalta. Päätoteuttaja huolehtii työmaan paloturvallisuudesta, alkusammuttimista ja yleispalovartioinnista. Tulityötä suorittava urakoitsija huolehtii työkohdekohtaisesta palosuojauksesta, määräysten mukaisten käsisammuttimien hankinnasta ja työnaikaisesta palovartioinnista sekä määräysten mukaisesta jälkivartioinnista.

13 12 Tulitöitä tekevillä työntekijöillä on oltava asianmukainen tulityökoulutus ja sen osoittamiseksi voimassa oleva Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) tulityökortti. Päätoteuttaja laatii ja luovuttaa rakennuttajalle luettelon kaikista työmaalla toimivista tulityökortin omaavista henkilöistä. Katto- ja vedeneristystöissä, jotka täyttävät tulitöiden määritelmän, on noudatettava vastaavia erillisohjeita. Kaasu- ja nestekaasupullojen varastointi sisätiloihin on kielletty ja niiden varastoinnista ja säilytyksestä samoin kuin palavien nesteiden varastoinnista on sovittava etukäteen paloviranomaisen ja rakennuttajan kanssa. Tupakointi on sallittu vain päätoteuttajan erikseen osoittamissa paikoissa. Tupakointipaikat tulee hyväksyttää tilaajalla/käyttäjillä Työnaikaiset rakenteet ja asennukset Urakoitsijat vastaavat työnaikaisista rakenteista ja asennuksista urakkaohjelman ja urakkarajaliitteen mukaisesti. Jos esim. tuentojen, telineiden ankkurointien, kaiteiden asentamisen tms. takia joudutaan poraamaan ja asentamaan kiinnityksiä pinnoille, jotka voivat vaurioitua (kuten julkisivut), päätoteuttaja pyytää katselmuksen, johon osallistuvat valvoja, vastaava työnjohtaja, ao. urakoitsija ja työmaan työsuojelupäällikkö Rakennusvälineet, koneet ja laitteet Työvälineiden, koneiden ja muiden rakennusvälineiden tulee olla tarkoituksenmukaisia ja niiden tulee täyttää työturvallisuudelle ja liikenneturvallisuudelle asetetut vaatimukset. Ne on varustettava tarvittaessa sellaisilla apulaitteilla, ettei käsiteltäville tarvikkeille, rakennusosille tai ympäristölle aiheuteta vahinkoa. Jokainen toimittaja vastaa osaltaan käyttämiensä koneiden ja laitteiden turvallisuudesta. Koneille ja laitteille tehdään tarvittavat päivittäiset toimintakokeilut niiden käyttäjien toimesta. Työmaalla on tehtävä koneille ja muille teknisille laitteille käyttöönottotarkastukset. Katualueilla ja muilla liikenteeseen käytetyillä paikoilla on koneiden erotuttava muusta liikenteestä. Koneissa pitää olla riittävästi varoitusvalaisimia, joka suuntaan pitää näkyä vähintään yksi varoitusvalaisin. Koneiden ja liikenteen välissä on tarvittaessa oltava riittävät suojavyöhykkeet tai - rakenteet. Työssä käytettävissä kuormaus- ja kuljetusajoneuvoissa tulee olla määräysten mukaiset peruutushälyttimet Liuotinohenteisten maalien, pohjustusaineiden, pinnoitteiden yms. käyttö Kukin urakoitsija vastaa siitä, että työmaalla noudatetaan voimassa olevia työntekijöiden suojaamista koskevia asetuksia ja määräyksiä. Vastuu käsittää myös työssä käytettävien aineiden ja materiaalien ympäristösuojelun huomioonottamisen.

14 Kukin urakoitsija toimittaa kaikista työmaalla käyttämistään maalaus- tai muista pinnoitetuotteista sekä materiaaleista suomenkieliset käyttö- ja turvallisuustiedotteet työmaalle Pölyn leviämisen estäminen Pölyä synnyttävissä työvaiheissa on käytettävä kohdepoistolla varustettuja laitteita ja tarvittaessa osastointia. Pölyn kulkeutuminen työalueiden ulkopuolelle on tehokkaasti estettävä. Työmaapölyn ennaltaehkäisemiseen on kiinnitettävä riittävästi huomiota. Pölyämistä voidaan vähentää mm. työmaateiden pölynsidonnalla, ympäristöön kulkeutuneen pölyn ja lian nopealla poistamisella, kastelulla ja yksittäisten varastokasojen peittämisellä. Työmaapölyn kulkeutuminen työalueiden ulkopuolelle on estettävä (esim. ilmahormit on tulpattava). Siivousjätteet poistetaan kannellisissa astioissa katetulle lavalle tai suljetuissa astioissa nostolaiteen avulla. Päätoteuttaja huolehtii riittävästä asianmukaisin välinein tehtävästä päivittäisestä siivouksesta työmaalla. Harjasiivous on työmaalla kielletty. Siivouksessa on käytettävä hienosuodattimella varustettua korkeapaineimuria tmv Melun ja tärinän rajoittaminen Melua ja tärinää aiheuttavia työmenetelmiä tulee mahdollisuuksien mukaan välttää. Pakottavissa tilanteissa melua ja tärinää aiheuttavat työvaiheet on suoritettava niin, että niistä ei aiheudu vaaraa kiinteistöille, koneille, laitteille eikä henkilöille. Työstä ympäristölle aiheutuvan melun ja tärinän osalta päätoteuttajan on otettava huomioon erityisen häiritsevää melua aiheuttavia tilapäisiä toimintoja koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta (YSL 86/2000) ympäristöviranomaiselle. Lisäksi päätoteuttajan on otettava huomioon Joensuun kaupungin järjestyssäännön määräykset ja rakennuttajan ohjeet työajoista (kts. urakkaohjelma: kohta 4.3 työmaajärjestelyt ) Henkilönsuojaimet Työ on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville. Jos tapaturma tai sairastumisen vaaraa ei voi välttää tai rajoittaa riittävästi teknisillä työolosuhteisiin kohdistuvilla suojelutoimenpiteillä tai työn organisoinnilla, työnantajan on hankittava työntekijöille käyttöön henkilönsuojaimet. Kuhunkin työvaiheeseen liittyvien henkilösuojainten valinnan ja käytön tulee perustua urakoitsijan suorittamaan vaaran arviointiin.

15 Jätteiden käsittely YMPÄRISTÖN SUOJAUS Jätteiden käsittelyn osalta katso myös: Urakkaohjelma, kohta 6.0 Ympäristö (ja sen alaotsikot ) Urakkarajaliite, kohta 4.2 Työmaan ympäristösuunnitelma Jätteiden käsittely tulee hoitaa määräysten edellyttämällä tavalla. Purku- ja raivausjätteet tulee kuljettaa välittömästi pois työmaa-alueelta (ilman välivarastointia) ko jätteiden vastaanottoluvan omaavalle kaatopaikalle. Haitta-ainekartoituksessa havaitut ongelma- tai erikseen lajiteltavat jätteet on toimitettava asianmukaisesti lajiteltuna kyseisen haitta-aineen vastaanottoluvan omaavaan jätekeskukseen. Kaikista jätekuljetuksista on pidettävä kirjaa Rakennuksessa työskentelevien suojaus Päätoteuttaja tulee rakentaa tukevat ja tiiviit suojaseinät ja katokset eristämään työalueita muista tiloista rakennuksen tarpeettoman likaantumisen, pölyn leviämisen tai terveydelle vaarallisten olosuhteiden estämiseksi sekä palo-, ääni- ja kulkuturvallisuuden vuoksi. Urakka-alue tyhjennetään irtaimistosta ennen töiden aloittamista ja luovutetaan kokonaisuudessaan urakoitsijoiden käyttöön. Rakennuksessa ei työskentele urakkasuorituksen aikana ulkopuolisia Työmaan aitaus ja kulkutiet Päätoteuttajan työmaakäyttöön ottamalleen työmaa-alueelle on pystytettävä viranomaisten vaatimusten mukainen työmaa-aita ulkopuolisten henkilöiden työturvallisuuden kannalta tarpeellisiin kohtiin. Työmaan aitaamisessa on otettava huomioon rakennustyön luonne, työmaan sijainti ja muut työmaaympäristön aiheuttamat lähtökohdat. Käytössä olevista kulkuaukoista ja porteista on huolehdittava siten, etteivät ulkopuoliset pääse työmaa-alueelle. Lisäksi päätoteuttajan tulee asettaa yleisen turvallisuuden ja viranomaisten vaatimat työnaikaiset varoitusmerkit ja valot tarkoitustaan vastaaville paikoille. Samoin päätoteuttajan tulee sopia viranomaisten kanssa mahdollista liikennealueelle tulevista työnaikaisista liikennemerkeistä Kulkuteiden/katujen puhtaanapito Kirkon käytössä olevat kulkutiet tulee pitää puhtaina ja vapaana henkilöliikennettä varten. Ajoväylät tulee pitää kaikkina aikoina ajokelpoisina pelastuslaitoksen kaluston pääsemiseksi rakennusten vierelle.

16 15 5 KÄYTTÄJÄN TURVAVAATIMUKSET 5.1 Ilmoitusmenettely Työsuorituksiin liittyviin poikkeuksellisiin toimenpiteisiin ja työsuorituksiin kuten kovaa ääntä, pölyämistä tai tärinää aiheuttaviin töihin, työmaan veden, lämmön ja sähkön mahdollisiin jakelukatkoksiin, jotka saattavat aiheuttaa häiriöitä käyttäjän tiloissa tai piha-alueilla tapahtuville toiminnoille, on saatava rakennuttajan ja käyttäjän lupa ennen toimenpiteitä. Luvan saamiseksi on kunkin urakoitsijan ilmoitettava tapahtumasta päätoteuttajalle hyvissä ajoin ennen toimenpidettä. Päätoteuttaja kokoaa ilmoitukset ja sopii rakennuttajan ja käyttäjän kanssa toimenpiteen suorituksesta. Toimenpiteet kohdistetaan sellaiseen aikaan ja suoritetaan sellaisina kokonaisuuksina, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa käyttäjälle sekä tuotantolaitoksen ja rakennusalueen ympäristön toiminnoille. Saadut luvat, mahdolliset rajoitukset ja varotoimenpiteet merkitään työmaapäiväkirjaan. 5.2 Jakelukatkokset Rakennustyöt on hoidettava siten, että käyttäjän toiminnassa olevissa tiloissa ei sähkön, lämmön ja veden jakelukatkoksia synny kuin välttämättömien liittymistöiden yhteydessä erikseen rakennuttajan ja käyttäjän kanssa sovitulla tavalla. 5.3 Aikarajoitukset Meluavia töitä saa tehdä klo välisenä aikana. 5.4 Kulku- ja käyttörajoitukset Mikäli kohde otetaan vaiheittain käyttöön on mahdollisista kulku- ja käyttörajoituksista sovittava osapuolten kesken viimeistään vastaanottotilaisuuden yhteydessä. 5.5 Käyttö- ja huolto-ohjeet Kaikkien urakoitsijoiden tulee sisällyttää käyttö- ja huolto-ohjeisiin riittävät työturvallisuustiedot ja ohjeet.

17 16 6 LVI-TEKNISET TURVAMÄÄRÄYKSET 6.1 Vesivuodot Odottamattomien vesivuotojen sattuessa on välittömästi suljettava ko. verkosto ja ryhdyttävä toimenpiteisiin vesivahingon minimoimiseksi. Tätä varten on nykyisten pääsulkujen ja linjasulkuventtiileiden toimivuus tarkastettava ja varmistettava ennen töiden aloitusta. Vesi-imurilaitteiden ja -pumppujen käyttö ja säilyttämistarve työmaalla vesivahinkotapauksia varten esitetään työmaasuunnitelmassa. 6.2 Työmaa-aikaiset ilmanvaihtojärjestelyt Työalue tulisi olla varustettu kohdepoistoin. Poistoilma tulee suodattaa ennen ulospuhallusta pölyn leviämisen estämiseksi. Ilmanvaihtojärjestelyissä tulee ottaa huomioon paloturvallisuus työmaan ja sitä ympäröivien normaalikäytössä olevien tilojen kesken. Mikäli hankkeeseen on kiinnitetty erillinen palokonsultti, hyväksytetään järjestelyt palokonsultilla. Kaikkien paloturvallisuuteen liittyvien ratkaisujen tulee olla myös paloviranomaisten hyväksymiä. 6.3 Työmaa-aikaiset sprinklerijärjestelyt Rakennusta ei ole varustettu automaattisin sammutuslaitteistoin. 6.4 Laitteiden huollettavuuden ja toimintojen tarkastamisen edellyttämät turvallisuusnäkökohdat Laitteiden huolto ja toimintojen tarkastaminen työn aikana ja valmiissa toimivassa kiinteistössä edellyttävät turvallista huoltoreittiä laitteille ja turvallista työtilaa niiden välittömässä läheisyydessä. Perusratkaisut lopullista toteutusta varten esitetään suunnitelmadokumenteissa ja työmaatoteutusratkaisu esitetään turvallisuussuunnitelmassa ja työmaasuunnitelmassa. 6.5 Turvallisuuteen liittyvien vahinkojen ja häiriöiden dokumentointi Päätoteuttaja huolehtii ja vastaa siitä, että jokainen vahinkotapaus ja häiriötilanne tilastoidaan huolellisesti syineen ja selvityksineen. Luettelon käsittelystä sovitaan projektin aloituskokouksessa.

18 17 7 SÄHKÖTEKNISET TURVAMÄÄRÄYKSET 7.1 Yleistä Rakennuskohteeseen tulee nimittää työmaan sähkötöiden turvallisuudesta vastaava, ks. kohta 1.7. Sähköalaa koskevat tekniset ja sähköturvallisuutta koskevat määräykset on esitetty kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksissä sekä sähköturvallisuuslaissa ( /410) ja asetuksessa ( /498). Sähkötöissä noudatetaan seuraavia standardeja: standardisarjaa SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset standardia SFS 6001 (2015) + A1 (2013) Suurjännitesähköasennukset standardia SFS 6002 (2015) kaikkeen sähkölaitteistojen käyttöön ja työskentelyyn sähkölaitteistoissa tai niiden läheisyydessä. Sähkölaitteistoja koskeva KTM-asetuksen 1193/1999 turvallisuusvaatimusten osalta noudatetaan sähkötöissä seuraavia standardeja: standardisarjaa SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset, jonka yksittäiset standardit on lueteltu päätöksen liitteessä 1 standardia SFS 6001 (2015) + A1 (2013) Suurjännitesähköasennukset standardia SFS 6002 (2015) kaikkeen sähkölaitteistojen käyttöön ja työskentelyyn sähkölaitteistoissa tai niiden läheisyydessä. Lisäksi rakennushankkeessa tulee noudattaa Turvatekniikan keskuksen ylläpitämän turvallisuusluettelon (TUKES-ohje S10) standardeja. Kaikilta sähköalan töitä suorittavilta vaaditaan voimassa oleva sähkötyöturvallisuuskortti. Kaikki kiinteät ja puolikiinteät sähköliitännät saa tehdä ja niistä vastata ainoastaan ao. auktorisoidut asennusoikeudet omaava sähköurakoitsija. 7.2 Sähköturvallisuus sähkötilojen siivouksessa Päätoteuttajan tulee huolehtia, että sähkötilat ovat valmiit ja siivotut ennen niiden käyttöönottoa. Silloin kun käytössä olevissa sähkötiloissa tehdään siivous- ja puhdistustöitä, tulee puhdistustyötä suorittavan henkilön valintaan ja opastamiseen kiinnittää erityistä huomiota. Työn teettäjän tulee noudattaa Suomen Standardoimisliiton SFS standardin SFS 6002 liitteen III (Sähköturvallisuuden opastaminen sähkötilojen siivous- ja puhdistustöissä) ohjeita.

19 AVS Ins.Valvonta Oy HAITTA-AINEKARTOITUS Ortodoksinen Seminaari_Torikatu 41, 8100 Joensuu RI Arto Savinainen

20 Ortodoksinen Seminaari_Torikatu 41, 8100 Joensuu Sivu 1 / 18 Sisällys 1. YHTEENVETO LÄHTÖTIEDOT Kohde Tilaaja Tarkastusajankohta ja tutkijat Toimeksianto Rajaukset kohteessa Kartoituksen laajuus Kartoituksen menetelmät ASBESTI- JA HAITTA-AINEET RAKENTAMISESSA Asbesti Haitta-aineet Kyllästetyt puutavarat TUTKIMUKSET Raskasmetallipitoiset materiaalit Lattian vedeneristys muovimatto Käytävä ja yleistilojen lattian muovilaatta Finntile Tunnetut asbestia ja haitta-aineita sisältävät materiaalit Painekyllästetty puu Sähköasennukset Palo-ovet Analysoidut materiaalit, jotka eivät sisällä haitta-aineita Analysoidut materiaalit, jotka eivät sisällä asbestia Analysoidut materiaalit, jotka eivät sisällä PAH- yhdisteitä Materiaalinäytteiden sijainti pohjakuvassa YLEISTÄ TARKASTUKSEN SISÄLLÖSTÄ HAITTA-AINEITA SISÄLTÄVIEN MATERIAALIEN PURKAMINEN RASKASMETALLIANALYYSI, Labroc ASBESTIANALYYSI, Labroc PAH-ANALYYSI, Labroc... 18

21 Ortodoksinen Seminaari_Torikatu 41, 8100 Joensuu Sivu 2 / YHTEENVETO Kartoitetussa rakennuksessa on käytetty terveydelle ja ympäristölle haitallisia ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia materiaaleja. Haitta-ainepitoiset materiaalit tilojen käytön kannalta Tilojen normaalin käytön suhteen ei toimenpiteitä vaativia suosituksia Haitta-ainepitoiset materiaalit korjaus- ja muutostöiden kannalta Seuraavien materiaalien purkutyö ja poisto, ellei toisin ole mainittu, tulee tehdä haittaainetyönä tai asbestityönä, kuten Valtioneuvoston asetuksessa 798/2015 on asetettu: Pesuhuoneiden, wc suihkutilojen, laatoitetun lattian vesieriste on lyijypitoinen muovimatto joka voidaan kuitenkin poistaa normaalina purkutyönä Käytävissä, toimistotiloissa sekä musiikki ja oleskelutiloissa on muovisia Finntile lattialaattoja. Finntile muovilaatoissa on runsaasti sinkkiä joka voidaan kuitenkin poistaa normaalina purkutyönä. IV-konehuoneen osastoivan oven sisäpuolen pielirakenne on tehty CCAkyllästetystä puusta, painekyllästetty puu. Painekyllästetty puu voidaan poistaa normaalina purkutyönä, tosin henkilökohtaisesta suojautumisesta on huolehdittava Vanhoissa sähkölaitteissa saattaa olla haitta-aineita. Ne voidaan purkaa normaalina sähkötyönä, kunhan henkilökohtaisesta suojauksesta huolehditaan. Loisteputki- ja energialamput ovat vaarallisia jätteitä, jotka voidaan poistaa normaalina työnä Haitta-ainepitoiset materiaalit jätteiden kannalta Jäteluokittelu perustuu Valtioneuvoston asetukseen jätteistä 179/2012: Kyllästettyjen lankkujen ja lautojen jäteluokka on * (lasi, muovi ja puu, joka sisältää vaarallisia aineita tai on niiden saastuttama) ja ne ovat vaarallista jätettä Lyijypitoisen vedeneriste muovimaton ja sinkkipitoisen muovilaattojen poistamisessa syntyvä jäte kuuluvat jäteluokkaan * (muut rakentamisessa ja purkamisessa syntyvät jätteet, jotka sisältävät vaarallisia aineita) ja ne ovat vaarallista jätettä Sähkölaitteista osa on SER-jätettä (sähkö- ja elektroniikkalaiteromua) Purkamisessa kierrätettävissä oleva jäte on erotettava muusta jätteestä. Haitta-ainepitoiset materiaalit ympäristön kannalta Rakennuksen ympäristön kannalta ei toimenpiteitä vaativia suosituksia.

22 Ortodoksinen Seminaari_Torikatu 41, 8100 Joensuu Sivu 3 / LÄHTÖTIEDOT 2.1 Kohde Ortodoksinen Seminaari_Torikatu 41, 8100 Joensuu 2.2 Tilaaja Suomen ortodoksinen kirkko Matti Rouvinen,kiinteistöpäällikkö Karjalankatu Kuopio 2.3 Tarkastusajankohta ja tutkijat Tarkastusajankohta Tarkastuspäivien alussa kohteessa oli paikalla ISS:n huoltomies Tapio Mustonen avaamassa ovet kartoituksen suorittajalle Insinöörivalvonnan Arto Savinaiselle. Näytteiden laboratorioanalysointi Labroc Oy, Oulu 2.4 Toimeksianto Toimeksiannon tavoitteena on selvittää kohteen peruskorjaus ja muutostöissä huomioitavien terveydelle ja ympäristölle haitallisten aineiden esiintyminen. Havaintojen määräarviointi ei kuulu toimeksiantoon, alustavien suunnitelmien mukaan määräarvioinnista vastaa peruskorjaus ja muutostöihin ryhtyvä urakoitsija. 2.5 Rajaukset kohteessa Kartoitettava alue oli rajattu koskemaan vain rakennuksen sisätiloja sekä julkisivuun tulevan oviaukon kohtaa julkisivupinnoitteesta. 2.6 Kartoituksen laajuus Asbesti- ja haitta-kartoituksessa selvitettiin kiinteistössä mahdollisesti olevat terveydelle vaarallisia ja haitallisia aineita sisältävät rakennusosat rakenteiden peruskorjausta varten. Rakennus on rakennettu aikakaudella, jolloin rakennusmateriaaleissa on ollut mahdollista vielä käyttää asbestia sekä materiaaleja, jotka sisältävät terveydelle tai ympäristölle haitallisia aineita. Tutkitut haitta-aineet: asbesti, PAH yhdisteet ja raskasmetallit 2.7 Kartoituksen menetelmät Kartoitus perustuu asiakirjoihin, aistinvaraisiin havaintoihin ja kokemusperäiseen tietoon, sekä otettuihin materiaalinäytteisiin. Niistä materiaaleista jota ei tunnistettu ja epäiltiin sisältävän haitta-ainetta, otettiin näyte. Rakenteita tutkittiin rakenteita paikoin avaamalla, jotta voitiin selvittää rakenteiden toteutustapaa ja käytettyjä materiaaleja.

23 Ortodoksinen Seminaari_Torikatu 41, 8100 Joensuu Sivu 4 / 18 Käytettävissä oli tilaajan toimittamat alustavat peruskorjaus ja muutostyön pohja-, leikkaus- ja rakennepiirustukset sekä alkuperäinen rakennusselitys Kartoitus on suoritettu RT Haitta-ainetutkimus ohjeen mukaisesti. Kartoitus ei sisällä asbesti tai haitta-aineiden määrälaskentaa. 3. ASBESTI- JA HAITTA-AINEET RAKENTAMISESSA 3.1 Asbesti Asbestin käyttö rakentamisessa on ajoittunut pääasiassa ajanjaksolle , minä aikana useat suomalaiset rakennusmateriaalit ovat sisältäneet asbestia. Suomen rakennusaineteollisuus lopetti asbestipitoisten tuotteiden valmistuksen 1988 jälkeen. Asbestipitoisten tuotteiden maahantuonti, valmistus ja myynti on ollut kiellettyä alkaen. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa on kielletty kokonaan Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessa aiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Asbestin esiintymistä materiaalissa ei voi havaita silmämääräisesti vaan esiintyminen edellyttää aina laboratoriossa suoritettavaa materiaalinäytteen analyysiä. Asbestipitoisen materiaalin kohdalla sovelletaan yksinkertaista käytäntöä; materiaali joko sisältää tai ei sisällä asbestia. Laboratoriotutkimuksissa materiaalinäytteistä tunnistetaan krokidoliitti asbestin määrä. 3.2 Haitta-aineet Vanhojen rakennuksien rakennusmateriaaleissa mahdollisesti esiintyviä haitta-aineita ovat yleensä PAH-, VOC-, hiilivety- ja pcb- yhdisteet, joita voi esiintyä mm. vanhoissa vedeneristysmateriaaleissa, tasoitteissa, liimoissa tai muovipäällysteissä. Rakasmetalleja voi esiintyä pvc-joustovinyylimatoissa sekä muovi-, linoleumi- ja kumimatot sekä muovilaatoissa. Laboratorion analysointivastauksista PAH- yhdisteistä raportoidaan kukin yksittäinen PAHyhdisteen pitoisuus sekä PAH(16)- summapitoisuus yksikössä mg/kg. Hiilivety-yhdisteitä esiintyy rakenteissa yleensä myös polttoainesäiliön vuotojen tai huolimattoman poltto- ja voitelu-aineiden käsittelyn seurauksena. Useimmat haitta-aineet eivät aiheuta terveyshaittaa rakenteiden ollessa ehjiä mutta voivat aiheuttaa erityisiä toimenpiteitä, mikäli rakenteita puretaan, rakenne vaurioituu mekaanisesti tai esimerkiksi kosteuden vaikutuksesta. Mikäli rakennuksessa on havaittavissa poikkeavaa hajua, on aina syytä ryhtyä toimenpiteisiin.

24 Ortodoksinen Seminaari_Torikatu 41, 8100 Joensuu Sivu 5 / Kyllästetyt puutavarat Yleisen materiaalitiedon ja kokemuksen mukaan painekyllästetyt puutavarat sisältävät kohteen rakentamisajankohta huomioiden todennäköisesti haitta-aineita, minkä vuoksi kartoituksessa ei katsottu tarpeelliseksi tutkia materiaaleja laboratorioanalyysien avulla. Kreosoottiöljy on kivihiilitervan tisle, joka on tehokas ja myrkyllinen puunsuojakemikaali. Sillä kyllästetään teollisesti mm. ratapölkkyjä ja pylväitä. Kreosootilla käsitelty puu on tumman ruskea ja sillä on tunnusomainen haju. Kreosoottiöljy koostuu sadoista orgaanisista yhdisteistä, joista suuri osa on ympäristölle tai terveydelle vaarallisia. Kreosootilla kyllästetyn puutavaran käyttö sisätiloissa, ravintokasvien tai rehun kanssa kosketukseen tulevissa rakenteissa sekä leikkikentillä ja muilla ulkona olevilla virkistysalueilla, joissa voi aiheutua toistuvaa ihokosketusta, on ollut kielletty lähtien (Valtioneuvoston päätös 1405/1995). Kreosoottikyllästetyn puun käyttö on lisäksi kielletty puutarhakalusteissa sekä leluissa lähtien (Valtioneuvoston asetus 8/2003). CCA- kylläste sisältää arseenia, kromia ja kuparia. Arseenia sisältäviä puunsuoja-aineita (CCA- kyllästeitä) ei enää saa käyttää puun kyllästämiseen. Arseeniyhdisteiden ja niillä käsitellyn puun käyttöä on rajoitettu komission asetuksen (EY) N:o 552/2009 REACHasetuksen liitteen XVII "Tiettyjen vaarallisten aineiden, valmisteiden ja tuotteiden valmistuksen, markkinoille saattamisen ja käytön rajoitukset" muutoksesta, joka kumosi voimaan tulleen valtioneuvoston asetuksen (787/2007). Asetusta sovelletaan käytännössä vain uudelleen käytettävään puuhun. Rajoitukset on annettu arseenin aiheuttamien terveys- ja ympäristövaarojen ehkäisemiseksi. Arseenia sisältävää puutavaraa ei ole saanut luovuttaa lähtien kuluttajille eikä käyttää kotitalouksissa tai asuinalueilla. Tällaista puuta ei saa käyttää myöskään leikkikentillä tai leikkivälineissä taikka elintarvikkeiden, ravintokasvien tai rehun kanssa kosketuksiin joutuvissa rakenteissa.

25 Ortodoksinen Seminaari_Torikatu 41, 8100 Joensuu Sivu 6 / TUTKIMUKSET 4.1 Raskasmetallipitoiset materiaalit Raskasmetallit analysoitiin 5 näytteestä / kohdasta, joista kahdessa ylittyvät vaarallisen jätteen raskasmetallipitoisuuden raja-arvon. Näytteiden ottokohdat on esitetty pohjakuvissa ja raja-arvon ylittävä näytteenottokohta on merkitty huomiovärillä. Analysointi menetelmä ja tutkimustulokset ovat raportin lopussa liitteenä. Näytteet, joissa raskasmetallipitoisuus alittaa vaarallisen jätteen raja-arvon on esitetty kohdan 4.3 kuvissa Lattian vedeneristys muovimatto Pesuhuoneiden vedeneristyksestä otettiin näyte toisen kerroksen huone 20 pesuhuoneesta tila 223. Alkuperäisen rakennusselvityksen rakennetyyppien mukaan pesuhuoneen lattiarakenne on VP2: Sintrattu 6-kulmainen laatta kiinnityslaasti vedeneristys muovimatto kallistettu pintabetonivalu ontelolaatta Vedeneristys muovimaton lyijypitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon. Vedeneristys muovimatto tulee käsitellä vaarallisena jätteenä. Lyijypitoinen muovimatto voidaan kuitenkin poistaa normaalina purkutyönä, mutta niiden poistamisessa syntyvä jäte kuuluu jäteluokkaan * (muut rakentamisessa ja purkamisessa syntyvät jätteet, jotka sisältävät vaarallisia aineita). Raskasmetalleja sisältävien materiaalien käsittelyssä on noudatettava paikallisen työsuojeluviranomaisen ohjeita. Näyte 2M Pesuhuone 223 lattiaa ja vedeneristeenä muovimatto Näyte 2M vedeneriste muovimaton lyijypitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon (ka 2200 mg/kg, raja-arvo 1500mg/kg)

26 4.1.2 Käytävä ja yleistilojen lattian muovilaatta Finntile Ortodoksinen Seminaari_Torikatu 41, 8100 Joensuu Sivu 7 / 18 Finntile muovilaatasta otettiin näyte toisen kerroksen käytävän lattiasta, tila 232. Käytävissä, toimistotiloissa sekä musiikki ja oleskelutiloissa on muovisia Finntile lattialaattoja. Finntile muovilaattojen sinkkipitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon. Finntile muovilaatat tulee käsitellä vaarallisena jätteenä. Sinkkipitoinen muovilaatta voidaan kuitenkin poistaa normaalina purkutyönä, mutta niiden poistamisessa syntyvä jäte kuuluu jäteluokkaan * (muut rakentamisessa ja purkamisessa syntyvät jätteet, jotka sisältävät vaarallisia aineita). Raskasmetalleja sisältävien materiaalien käsittelyssä on noudatettava paikallisen työsuojeluviranomaisen ohjeita Näyte 8M käytävän 232 muovilaatta irrotettuna Näyte 8M Finntile muovilaatan sinkkipitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon (ka 3200 mg/kg, raja-arvo 2500 mg/kg)

27 4.2 Tunnetut asbestia ja haitta-aineita sisältävät materiaalit Ortodoksinen Seminaari_Torikatu 41, 8100 Joensuu Sivu 8 / 18 Yleisen materiaalitiedon ja kokemuksen mukaan ohessa esitetyt materiaali sisältävät todennäköisesti asbestia tai haitta-aineita, minkä vuoksi kartoituksessa ei katsottu tarpeelliseksi tutkia materiaaleja laboratorioanalyysien avulla Painekyllästetty puu IV-konehuoneen osastoivan oven sisäpuolen pielirakenne on tehty CCA- kyllästetystä puusta, painekyllästetystä puusta. Rakennusselityksessä mainitaan kestopuu ikkunoiden pielirakenteissa. Painekyllästetyn puun poistamisessa on henkilökohtaisesta suojautumisesta huolehdittava. Painekyllästetty puu on vaarallista jätettä ja jäteluokka on * (lasi, muovi ja puu, joka sisältää vaarallisia aineita tai on niiden saastuttama) Sähköasennukset Vanhoissa sähkölaitteissa saattaa olla haitta-aineita. Ne voidaan purkaa normaalina sähkötyönä, kunhan henkilökohtaisesta suojauksesta huolehditaan. Loisteputki- ja energialamput ovat vaarallisia jätteitä, jotka voidaan poistaa normaalina työnä Palo-ovet A- ja B1-luokan puupalo-oviin ja niiden karmirakenteisiin vaadittiin luvuilla asbestieristys. Myös teräspalo-ovissa käytettiin asbestia. Palo-ovista näytteenotto on erittäin vaikeaa tai mahdotonta. Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessa aiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Kohteessa havaitut palo-ovet olivat ehjiä. Kohteen umpinaiset teräspalo-ovet ovat tyyppikilven mukaan Forssan Metallityöt Oy:n 1993 valmistamia STF 2606/76 osastoivia ovia. Asbestipitoisten tuotteiden maahantuonti, valmistus ja myynti on ollut kiellettyä alkaen ja täyskielto alkaen. Forssan Metallityöt Oy:n mukaan vuonna 1993 heidän palo-ovien paloeristyksenä on käytetty paloluokiteltuja kivivilloja. Ehjät palo-ovet voidaan siirtää normaalina purkutyönä, tosin henkilökohtaisesta suojautumisesta on huolehdittava.

28 4.3 Analysoidut materiaalit, jotka eivät sisällä haitta-aineita Analysoidut materiaalit, jotka eivät sisällä asbestia Ortodoksinen Seminaari_Torikatu 41, 8100 Joensuu Sivu 9 / 18 Asbestia analysoitiin 14 materiaalinäytteestä / kohdasta, jotka eivät sisällä asbestia. Näytteiden ottokohdat on esitetty pohjapiirustuksissa ja alla olevissa kuvissa. Analysointi menetelmä ja tutkimustulokset ovat raportin liitteenä Analysoidut materiaalit, jotka eivät sisällä PAH- yhdisteitä PAH- yhdisteitä analysoitiin 1 materiaalinäytteestä / kohdasta. Rakennusselvityksen rakennetyypin AP2 mukaan märkätilojen lattian vedeneristys on Icopal -mustapekka, jonka PAH- yhdistepitoisuus alittaa selvästi vaarallisen jätteen raja-arvon. Näytteiden ottokohdat on esitetty pohjapiirustuksissa ja alla olevissa kuvissa. Analysointi menetelmä ja tutkimustulokset ovat raportin liitteenä. Näyte 1A PH 223 Lattia: sintrattu laatta, sauma/kiinnitysaine, vedeneristematto, tasoite, betonirakenne. Ei asbestia Näyte 3A PH 223 Seinä: laatta/ kiviseinä ja laatta, sauma-aine, kiinnitysaine ja kipsilevy. Ei asbestia. Näyte 4A huone 222 Tasoitemaalattu katto. Ei asbestia Näyte 5A ja 6M huone 222 Lattia muovimatto. Ei asbestia, ja raskasmetallipitoisuus alittaa vaarallisen jätteen raja-arvon

29 Ortodoksinen Seminaari_Torikatu 41, 8100 Joensuu Sivu 10 / 18 Näyte 7A käytävä 232 lattian muovilaatta Finntile. Ei asbestia Näyte 9A ja 10M Keittiön viereinen sos.tila 167 Muovimatto Lami/L. Ei asbestia, ja raskasmetallipitoisuus alittaa selvästi vaarallisen jätteen raja-arvon Näyte 11A ja 12M IV-konehuone 250 Muovimatto Lami. Ei asbestia, ja raskasmetallipitoisuus alittaa vaarallisen jätteen raja-arvon Näyte 13A IV-konehuone 250 Sähkön läpiviennin osastointimassa. Ei asbestia Näyte 14A Aula 108 Keraaminen laatta, sauma-aine ja kiinnitysmassa. Ei asbestia Näyte 15A Aula 108 Seinätasoite ja maali. Ei asbestia

30 Ortodoksinen Seminaari_Torikatu 41, 8100 Joensuu Sivu 11 / 18 Näyte 16A Porrashuone 161 Mos. betonilaatta, kiinnitysmassa ja ap betoni. Ei asbestia Näyte 17A Keittiö 165 Akryylibetoni lista. Ei asbestia Näyte 18A ja 19P Sauna 147 lattia Vedeneristys Icopal-mustapekka. Ei asbestia ja PAH- yhdistepitoisuus alittaa selvästi vaarallisen jätteen raja-arvon Näyte 20A Lämmönjakohuoneen ulkoseinä US 170 Julkisivun 2- kerrosrappaus. Ei asbestia

31 Ortodoksinen Seminaari_Torikatu 41, 8100 Joensuu Sivu 12 / Materiaalinäytteiden sijainti pohjakuvassa 18 = näytteen järjestysnumero A = Asbestinäyte M = RaskasMetallinäyte P = PAH-näyte Raja-arvon ylittävä näyte: 2M, 8M 18A, 19P 20A 9A, 10M 16A 17A 14A 15A

32 Ortodoksinen Seminaari_Torikatu 41, 8100 Joensuu Sivu 13 / 18 7A, 8M 18 = näytteen järjestysnumero A = Asbestinäyte M = RaskasMetallinäyte P = PAH-näyte Raja-arvon ylittävä näyte: 2M, 8M 1A, 2M, 3A 4A 5A,6M 11A, 12M 13A

33 Ortodoksinen Seminaari_Torikatu 41, 8100 Joensuu Sivu 14 / YLEISTÄ TARKASTUKSEN SISÄLLÖSTÄ Koska kartoitus on suoritettu pistokoeluonteisesti, tulosten perusteella ei voida täysin pois sulkea mahdollisuutta, että rakenteiden purkutöiden aikana tulee rakenteiden sisältä esille asbestia tai haitta-aineita sisältäviä materiaaleja. Esimerkiksi rakenteiden sisällä saattaa olla eristyksiä ja putkilinjoja joista ei ole tietoa ja joita ei voi havaita rakenteiden pinnalta ja sisäpuolen alas laskettujen kattojen tarkastusluukuista. 6. HAITTA-AINEITA SISÄLTÄVIEN MATERIAALIEN PURKAMINEN Haitta-aineita sisältävien jätteiden purkutyössä ja korjaamisessa on huomioitava työturvallisuus- ja jätteenkäsittelynäkökohdat. Kiinteistön omistajalla on ensisijainen vastuu rakennuksessa käytettyjen rakennusmateriaalien tai käytössä olevien laitteiden sisältämien aineiden tunnistamisesta ja niiden vaihtamisesta, jotta ne eivät joutuisi ympäristöön. Ohjeita haitta-aineita sisältävien materiaalien purkuun löytyy Ratu-ohjeista: Ratu Asbestia sisältävien rakenteiden purku Ratu Kivihiilipikeä sisältävien rakenteiden purku. Ratu PCB:tä ja lyijyä sisältävien saumausmassojen purku. Ratu Tavanomaiset purkutyöt. Vaaralliset aineet käsittely ja suojaus. Ratu R-1114 Asbestipurku osastointimenetelmällä, putkilinjat. Ratu R-1115 Asbestipurku purkupussimenetelmällä. Ratu 1225-S Pölyntorjunta rakennustyössä. RatuTT Asbestipurkutöiden suorittaminen. Joensuussa Arto Savinainen, RI AMK Pätevöitynyt asuntokaupan kuntotarkastaja (AKK) Pätevöitynyt erillisen energiatodistuksen laatija Pätevöitynyt rakennuksen kuntoarvioija (PKA) Pätevöitynyt kuntotodistuksen laatija (PKL) Kosteusvaurioiden korjausasiantuntijan erikoistumisopinnot laajuus 13 op/2014 Rakennusterveysasiantuntija RTA opinnot tilanne 40/45 op

34 Ortodoksinen Seminaari_Torikatu 41, 8100 Joensuu Sivu 15 / RASKASMETALLIANALYYSI, Labroc

35 Ortodoksinen Seminaari_Torikatu 41, 8100 Joensuu Sivu 16 / 18

36 Ortodoksinen Seminaari_Torikatu 41, 8100 Joensuu Sivu 17 / ASBESTIANALYYSI, Labroc

37 Ortodoksinen Seminaari_Torikatu 41, 8100 Joensuu Sivu 18 / PAH-ANALYYSI, Labroc

38 AVS Ins.Valvonta Oy TARVEKARTOITUS Ortodoksinen Seminaari_Torikatu 41, 8100 Joensuu RI Arto Savinainen

39 Ortodoksinen Seminaari_Torikatu 41, 8100 Joensuu Sivu 1 / 8 Sisällys TARVEKARTOITUS LÄHTÖTIEDOT... 2 TARKASTUSHAVAINNOT: Pesuhuoneen seinän syvyys VP2 Pesuhuoneen lattian vedeneristys VP3 väestönsuojan yläpuolen kevytsoratilan kosteus... 6

40 Ortodoksinen Seminaari_Torikatu 41, 8100 Joensuu Sivu 2 / 8 TARVEKARTOITUS LÄHTÖTIEDOT Kohde: Tilaaja: Ortodoksinen Seminaari_Torikatu 41, 8100 Joensuu Suomen ortodoksinen kirkko Matti Rouvinen kiinteistöpäällikkö Karjalankatu Kuopio Toimeksianto Joensuun ortodoksinen seminaarin toisen kerroksen pesuhuoneen seinän syvyys huoneesta 19, VP2:n pesuhuoneiden vesieristeen olemassaolo ja tyyppi huoneesta 20 ja ensimmäisen kerroksen väestönsuojan katon VP3:n paputilan kosteus SPK:n seinän kautta. Tavoitteena tietojen varmistaminen tulevaan peruskorjaukseen. Tarkastusajankohta Tarkastus suoritettiin tiistaina Tarkastuksen alussa kohteessa oli paikalla ISS:n huoltomies Tapio Mustonen avaamassa ovet ja opastamassa. Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet Gann HYDROMETTE UNI 1 pintakosteusmittari Protimeter Surveymaster Pintakosteus- ja puunkosteusmittari Gann BL Hydromette Compact RH-T Flex sekä Vaisala RH&T ja HM42 suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittalaite (kalibroitu 6/2015) Fluke 971 suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittari

41 Ortodoksinen Seminaari_Torikatu 41, 8100 Joensuu Sivu 3 / 8 TARKASTUSHAVAINNOT: 1. Pesuhuoneen seinän syvyys Huoneen 19 pesuhuoneen seinän syvyys oven pielestä tiilipinnasta, huoneistojen väliseinään: oven pieli tiiliseinä / ph oviseinä 4,5 cm pesuhuoneen oviseinä / huoneistojen väliseinä 101,5 cm Yhteensä 106,0 cm Huone 20 VP 2, vedeneristys Huone 19 Ph seinän syvyys Toisen kerroksen mittauspaikat: Huone 19 pesuhuoneen seinän syvyys ja huone 20 pesuhuoneen lattian vedeneristys Pesuhuoneen syvyys oven pielestä väliseinään 106 cm

42 2. VP2 Pesuhuoneen lattian vedeneristys Ortodoksinen Seminaari_Torikatu 41, 8100 Joensuu Sivu 4 / 8 VP2:n pesuhuoneen vesieristeen olemassaolo todettiin huoneen 20 pesuhuoneen lattian pintalaatta ja kiinnityslaasti poistamalla. Vedeneristeenä on muovimatto. Pesuhuoneen lattia ja seinän alaosat sekä avauskohdassa muovimaton alapuolen betonipinta olivat pintakosteudentunnistimella kuivat. Tila on ollut käyttämättä, kosteusolosuhde ei vastaa normaalia käyttöä. Muovitapetti ja -matto pinnoitteet märkätilarakenteiden tekninen käyttöikä on alle 20 vuotta. Vedeneristys on saavuttanut teknisen käyttöikänsä. Alkuperäiset laatat saattavat sisältää asbestia. Asbestin käyttö rakentamisessa on ajoittunut pääasiassa ajanjaksolle , minä aikana useat suomalaiset rakennusmateriaalit ovat sisältäneet asbestia. Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessa aiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään. Tarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitus. Huone 20 pesuhuonetta ja avauskohta Laatta poistettu, kiinnityslaasti muovimaton pinnassa

43 Ortodoksinen Seminaari_Torikatu 41, 8100 Joensuu Sivu 5 / 8 Muovimatto poistettu, kallistettu pintabetonivalu Muovimaton pintaa Muovimaton alapintaa Näkymä tilasta avauksen jälkeen

44 3. VP3 väestönsuojan yläpuolen kevytsoratilan kosteus Ortodoksinen Seminaari_Torikatu 41, 8100 Joensuu Sivu 6 / 8 Ensimmäisen kerroksen väestönsuojan katon VP3:n kevytsoratilan kosteus mitattiin kahdesta pisteestä SPK:n seinän läpi. Väestönsuojan sisäkatto kosteuskartoitettiin pintakosteudentunnistimella pistokokein 1 3 m mittapistevälillä. Kosteutta ei havaittu. SPK:n huonekorkeus 2,974 m VSS huonekorkeus 2,305 m Rakennetyyppikuvan VP3 mukaan VSS teräsbetoniholvi 300 mm, eli VSS holvin yläpinta ja kevytsoratilan alapinta lattiasta 2,605 m Kevytsoratilan korkeus SPK huonekorkeuteen verrattuna 36,9 cm Porareikien sijainti SPK katosta 30 cm, käytävän seinästä 150 cm ja 60 cm. Mittaustulos merkinnällä VSS 150 ja VSS 60 SPK:n seinän paksuus n 18 cm. Porareikiin asennettiin ja tiivistettiin 1 mm paksuista pneumatiikkaputkea siten, että putken pää on kevytsoraeristyksessä noin 30 cm etäisyydellä poratusta seinästä. Putkella rajataan betoniseinän vaikutus mittaukseen. Mittauksen jälkeen putket jätettiin seinään ja tulpattiin kosteusmittausohjeiden mukaisesti mahdollisia uusintamittauksia varten. Sijainti Tilan Sisäilma Sisäilma Lämpötila [ C] Sisäilma Suht. kosteus [%RH] Absol. kosteus [g/m³] PH 20 21,9 31,1 6,03 SPK 23,3 32,5 6,93 VP3 Kevytsoratila Suht. kosteus [%RH] Absol. kosteus [g/m³] Lämpötila Kevytsoratilassa mitatut kosteudet eivät ole koholla. Kosteudet ovat samaa suuruusluokkaa vertailuarvoina mitattujen SPK tilan ja huone 20 pesuhuonetilan kanssa. Rakenteiden vaurioitumisriski on merkittävä, jos ilman suhteellinen kosteus rakenteissa on pitkäaikaisesti yli Rh 70 % lämpötilassa C tai yli 18 g/m³. [ C] Tasaantumisaika VSS ,1 5,98 23,0 30 min VSS 60 31,4 6,68 23,3 20 min

45 Ortodoksinen Seminaari_Torikatu 41, 8100 Joensuu Sivu 7 / 8 VSS SPK mittauspisteet -VSS60 -VSS150 SPK tilasta tehdyt väestönsuojan yläpuolen kevytsoratilan kosteuden mittauspisteet VSS150 VSS60 Näkymä SPK tilasta ja vss vastainen seinä Tulpatut mittapisteet vss yläpuolen kevytsoratilaan