Helsingin Rudolf Steiner koulu. Lukion opinto- opas ennen syksyä 2016 aloittaneet (vanha ops)

Transkriptio

1 Helsingin Rudolf Steiner koulu Lukion opinto- opas ennen syksyä 2016 aloittaneet (vanha ops) 1

2 Sisällysluettelo Yhteystiedot... 4 Työ- ja loma- ajat... 4 Jaksoaikataulu... 4 Opettajat... 5 Lukio-opintojen suorittaminen... 6 Lukiokurssit ja opinnoissa eteneminen... 6 Pakollisten kurssien pois jättäminen, eli huojentaminen... 6 Kurssin itsenäinen suorittaminen... 6 Tasoryhmän vaihtaminen... 7 Poissaolot... 7 Myöhästymiset... 7 Uusintakokeet... 7 Taide- ja taitoaineiden lukiodiplomi... 7 Toisissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot... 7 Arviointi... 8 Kurssin arviointi... 8 Päättöarviointi (13. luokalla)... 8 Steinerlukion erityistehtävä... 9 Päätöstyö... 9 Kulttuurihistorian leirikoulu (HI 8)... 9 Steinerkoulun päättötodistus Wilma Järjestyssäännöt Opiskelijahuolto Kuraattori Psykologi Kouluterveydenhuolto Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkinnon suorittaminen Ylioppilastutkintoon ilmoittautuminen Ilmoittautumisen mitätöiminen Lääkärintodistukset, lukitodistukset, selvitykset vieraskielisyydestä ja muut puoltolauseet Ylioppilastutkintoon kuuluvien kokeiden uusiminen A. Hylätyn kokeen uusiminen B. Hyväksytyn kokeen uusiminen

3 Tutkinnon täydentäminen Kompensaatio Tutkinnon uudelleen aloittaminen Kurssikuvaukset A englanti A ruotsi B ruotsi A saksa B saksa B3 espanja Biologia Elämänkatsomustieto Eurytmia Filosofia Fysiikka Historia Kemia Kotitalous Kuvataide Käsityö Liikunta Maantiede Matematiikka lyhyt Matematiikka pitkä Musiikki Opinto- ohjaus Psykologia Terveystieto Uskonto ev.lut Uskonto ort Yhteiskuntaoppi Äidinkieli ja kirjallisuus Oppikirjalista Kurssitaulukko Syksyllä 2015 aloittaneet Ennen syksyä 2015 aloittaneet

4 Yhteystiedot Lehtikuusentie 6, Helsinki Toimisto Rehtori Apulaisrehtori Opinto- ohjaaja Vahtimestari Psykologi Terveydenhoitaja Kuraattori (09) Paraistentie 3, Helsinki Vahtimestari Psykologi Kouluterveydenhoitaja Kuraattori Sähköposti: kaikki yhteystiedot: Työ- ja loma- ajat Syyslukukausi Syysloma Joululoma Kevätlukukausi Talviloma Jaksoaikataulu 1. jakso jakso jakso jakso jakso jakso

5 Kurssien uusintakokeet ti syksy to to to to kevät to to to to to ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Opettajat ti (kesäuusinta) (10-12) Aaltonen Vesa (VA) Aarbacke Jostein (JA) Eklund Minna (ME) Fogde Päivi (PF) Halonen Katja (KAH) Kalliala Johanna (JKal) Karjalainen Anna- Mari (KAM) Karjalainen Jenni (JKa) Kerman Riitta (RKe) Kiiski Heikki (HKi) Krapu Marika (MKr) Kuusela Eira (EKu) Laitila Jaakko (JL) Lehtonen Eetu (ELe) Luotola Terhi (TL) Mikkilä- Huttunen Leena (LM) Mäkitalo Aliina (AMä) Nyholm Tanja (TNy) Pelkonen Ari (AP) Piispanen Salla (SP) Pitkänen Jaakko (JP) Ramula Tiina (TR) Salmela Pasi (PS) Sorsa Hanna (HSo) Tarkkio August (AT) Taskilahti Olli (OT) Tervahartiala Marika(MTe) Tuominen Esa (ET) apulaisrehtori, matematiikka, fysiikka, lv 12A eurytmia eurytmia ruotsi matematiikka, fysiikka historia äidinkieli ruotsi, saksa englanti musiikki saksa, ruotsi matematiikka, kemia, tähtitiede liikunta uskonto ev.lut., psykologia, lv 11C englanti, lv 11A uskonto ort. musiikki kotitalous, käsityö, liikunta liikunta, terveystieto filosofia, elämänkatsomustieto saksa opo, biologia, maantiede, lv 12C ja 13AC matematiikka, fysiikka, kemia ranska, espanja historia, yhteiskuntaoppi kuvataide rehtori, historia opettajien sähköposti: 5

6 Steinerkoulu Steinerpedagogiikan sivistysihanteeseen kuuluu laajan yleissivistyksen takaaminen jokaiselle nuorelle ihmiselle. Opetusluvassa koulullemme on annettu tehtäväksi järjestää sekä lukiokoulutus että toteuttaa erityistä pedagogista järjestelmää opetuksessa. Nämä eivät ole toisilleen rinnakkaisia vaan toisiinsa limittyviä tehtäviä. Steinerpedagogiikka ilmenee ihmiskäsityksenä, erityisinä oppiaineina ja painotuksina käytetyissä opetusmenetelmissä. Lukio-opinnot rakentuvat perusopetuksen oppimäärälle. Lukio-opintojen suorittaminen Lukiokurssit ja opinnoissa eteneminen Oppiaineet jakautuvat kursseihin, joiden laajuus on noin 38 oppituntia. Jokaisen kurssin alussa opiskelijalle selvitetään kurssin sisältö sekä arvioinnin ja arvosanan perusteet. Kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arviointiin eivät vaikuta oppiaineen muiden kurssien arvosanat. Kurssit jakautuvat pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Lukion oppimäärä kostuu vähintään 75 kurssista. Näihin sisältyy pakollista kurssia (47 lyhyt matematiikka, 51 pitkä matematiikka) ja vähintään 10 syventävää kurssia. Kurssien enimmäismäärää ei ole määritelty. Lukio on luokallinen ja opinnot rakentuvat pääasiassa luokan lukujärjestyksen mukaisesti. Lukion oppimäärä on suoritettu, kun kaikki pakolliset kurssit ja riittävä määrä syventäviä kursseja on suoritettu. Lopullisessa kurssimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan suorittamat arvioidut kurssit. Opiskelijan opinnoissa eteneminen arvioidaan ensimmäisen kerran 10. luokan kevätlukukauden puolivälissä. Hyväksytysti suoritetut kurssit antavat oikeuden jatkaa lukioopintoja. Opintojen edistymistä seurataan edelleen lukion aikana. Pakollisten kurssien pois jättäminen, eli huojentaminen Opiskelija, joka suorittaa vähintään 12 steinerkoulun erityistehtävän mukaista kurssia (luettelo kursseista s. 10), voi jättää pois enintään kahdeksan pakollista kurssia. Pakollisen kurssin pois jättämiseen liittyy seuraavia sääntöjä: - Huojentaminen tulee tehdä erillisellä lomakkeella ennen kyseisen kurssin alkamista. Lomakkeelle tulee opiskelijan ja ko. aineenopettajan allekirjoitukset - Yhdestä aineesta voi jättää pois enintään puolet pakollisista kursseista - Ylioppilaskirjoituksissa suoritettavista aineista ei voi jättää pois pakollisia kursseja - Huojennusoikeutta voi käyttää vasta kun opiskelija on suorittanut seitsemän erityistehtävän mukaista kurssia. Kurssin itsenäinen suorittaminen Kurssin itsenäisestä suorittamisesta sovitaan aineenopettajan kanssa kirjallisesti. Sopimusta varten on olemassa erillinen kaavake, joka täytetään ennen suorituksen aloittamista. Sopimuksessa ilmenee kurssin sisällöt, suoritustavat sekä suoritusten palautuspäivämäärä. Sopimus on voimassa palautuspäivämäärään asti. Reaaliaineissa ensimmäistä pakollista kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kahta saman aineen peräkkäistä kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Poikkeukset: vaihto-oppilasvuoden takia suorittamatta jääneet kurssit, päätöstyö, opinto-ohjelman muutoksista johtuvat suoritukset sekä vaihdettaessa pitkästä oppimäärästä lyhyeen. Päätöstyö suoritetaan aina itsenäisesti opettajan ohjauksessa. 6

7 Tasoryhmän vaihtaminen Opiskelija voi halutessaan vaihtaa pitkän matematiikan (MAA) oppimäärän lyhyeen matematiikkaan (MAB). Tällöin kurssit korvautuvat seuraavasti: - MAA1 MAB1 - MAA3 MAB2 - MAA6 MAB5 - MAA7 MAB4 - MAA8/MAA4 MAB3 (Jos korvaava kurssi on MAA4, tulee opiskelijan tenttiä kurssin MAB3 aiheista logaritmit ja eksponenttifunktiot) - Tämän korvaavuuden ylijäävistä pitkän matematiikan kursseista opiskelija saa lyhyen matematiikan soveltavia kursseja. Kurssin arvosana korottuu yhdellä sen siirtyessä pitkästä oppimäärästä lyhyeen (pl. hylätty arvosana). Kieliopinnoissa tasoryhmän vaihtaminen sovitaan tapauskohtaisesti ko. kielen opettajan kanssa. Poissaolot Opiskelijan on selvitettävä kaikki poissaolonsa opetuksesta. Opiskelija ei voi saada kurssisuoritusta, mikäli osa poissaoloista on selvittämättä tai poissaoloja on enemmän kuin 6 x 45 min. Poissaolojen ylittäessä edellä mainitun rajan enintään kahdella tunnilla, voi kurssisuorituksen täydentää opettajan suostumuksella lisätehtävillä. Opiskelijan kurssisuoritus keskeytyy, jos poissaolojen määrä on yli 8 x 45 min. Opiskelijahuolto voi kuitenkin tilanteen arvioituaan mahdollistaa kurssisuorituksen jatkumisen. Opiskelijahuollon ja oppilaskunnan toimintaan osallistumista ei lasketa poissaoloihin. Opiskelijan myöhästyessä tai ollessa poissa kaksoistunnin ensimmäiseltä oppitunnilta, poissaolomerkintä tulee vain ensimmäisen tunnin osalta ja opettajan tulee ottaa opiskelijat tunnille oppitunnin jälkimmäiselle tunnille. Myöhästymiset Opiskelijan myöhästyessä oppitunnilta, tulee myöhästymisestä poissaolomerkintä. Opettaja päättää, ottaako hän tunneille myöhässä opiskelijoita vai ei. Poikkeuksena ovat aamun ensimmäiset tunnit (klo 8.00 tai 8.15 alkavat), jolloin sallitaan 15 minuutin myöhästyminen. Uusintakokeet Uusintakokeessa suoritetaan koko kurssin oppimäärä. Hyväksytyn arvosanan korottamista saa yrittää yhden kerran. Uusintakokeessa ei pääsääntöisesti voi suorittaa kurssiin kuuluvia osakuulusteluja ja tehtäviä. Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan aina kirjallisesti Wilmaviestillä opettajalle. Uusintakokeita järjestetään torstaisin kerran tai kahdesti kuukaudessa (kts. päivämäärät s. 5). Kokeeseen ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen koepäivää. Taide- ja taitoaineiden lukiodiplomi Lukiodiplomi on valtakunnallinen taide- ja taitoaineissa suoritettava opinnäyte. Helsingin Rudolf Steiner -koulussa lukiodiplomin voi suorittaa seuraavissa aineissa: musiikki, kuvataide, liikunta ja eurytmia. Joissakin aineissa diplomin suorittamiseen liittyvät tehtävät vaihtuvat vuosittain. Lisätietoja ko. aineiden opettajilta sekä Toisissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot Opiskelija voi sisällyttää lukio-opintoihinsa suorituksia myös toisista oppilaitoksista. Sisällöltään ja laajuudeltaan lukiokurssia vastaavat suoritukset voidaan hyväksyä lukion opetussuunnitelman mukaisiksi opinnoiksi. Tarvittaessa opintoja voidaan myös täydentää lisäsuorituksilla. Aineenopettaja ja rehtori päättävät korvaavuudesta. Opiskelijan tulee huolehtia korvaavuuksien selvittämisestä ennen opintojen alkua. 7

8 Arviointi Kurssin arviointi Kurssin arvioinnista päättää opettaja. Pakolliset kurssit ja syventävät kurssit arvostellaan aina arvosanalla. Kurssit arvostellaan seuraavasti: 4 (hylätty) 5 (välttävä) 6 (kohtalainen) 7 (tyydyttävä) 8 (hyvä) 9 (kiitettävä) 10 (erinomainen) Soveltavat kurssit voidaan arvostella myös pelkällä suoritusmerkinnällä (s). Jos oppiaineessa on vain yksi pakollinen kurssi eikä oppiaineesta ole suoritettu muita kursseja, voi opiskelija muuttaa numeroarvioinnin suoritusmerkinnäksi lukio-opintojensa päätteeksi. Opiskelijat saavat kurssien päättyessä numeroarvioinnin lisäksi myös kirjallisen arvion, jonka opiskelija voi lukea kurssin päätyttyä Wilmasta. Kurssiarvosanan perusteita ovat muun muassa osallistuminen tuntityöskentelyyn, kurssilla annettujen tehtävien suorittaminen, kurssikoe ja muut työt. Jos osa kurssisuorituksista jää puuttumaan, suoritusmerkinnän sijaan annetaan keskeyttämismerkintä (K). Osasuoritukset ovat voimassa seuraavan lukukauden loppuun asti. Esimerkiksi toukokuussa kesken jäänyt kurssi on mahdollista täydentää seuraavan joulukuun loppuun mennessä. Jos kaikki kurssin osasuoritukset eivät tule suoritetuksi määräajassa, osasuoritukset vanhenevat ja kurssi tulee suorittaa uudestaan kokonaisuudessa. Yksittäistapauksissa kurssin suorittamistavoista voidaan sopia opettajan ja opiskelijan kesken. Opiskelija saa tiedon kurssin arvioinnista kurssin päätyttyä. Opettajan tulee arvioida kurssi kolmen viikon kuluessa kurssin päättymisestä. Päättöarviointi Päättöarvosana määräytyy pakollisten ja syventävien kurssien aritmeettisena keskiarvona. Osa kunkin oppiaineen valtakunnallisten kurssien arvosanoista saa olla hylättyjä (4). Sallittu lukumäärä määräytyy seuraavasti: Valtakunnallisten kurssien määrä à 3 Hylättyjen arvosanojen maksimimäärä Opettaja voi korottaa päättöarvosanaa, jos opiskelijan tiedot ja taidot ovat edellä mainittua keskiarvoa paremmat. 13. luokan kevätlukukaudella järjestetään eri oppiaineissa korotustenttejä, joilla voi myös nostaa päättöarvosanaa. Opiskelijan ollessa tyytymätön päättöarviointiinsa, hän voi pyytää sen uudelleen arvioimista. Uusintapyyntö on tehtävä kahden kuukauden sisällä siitä, kun opiskelija saa tiedon arvioinnista. Pyyntö tehdään rehtorille ja uudesta arvioinnista päättää rehtori yhdessä 8

9 aineenopettajien kanssa. Jos uusintapyyntö hylätään, opiskelija voi pyytää arviointiin oikaisua lääninhallitukselta. Steinerlukion erityistehtävä Helsingin Rudolf Steiner -koulun lukio on erityistehtävän saanut lukio, jonka opetus on steinerpedagogiikan perusperiaatteiden mukaista. Steinerpedagogisen erityistehtävän mukaisesti lukiossa on erityiskursseja, jotka on esitelty tarkemmin opinto-oppaassa oppiainekuvausten yhteydessä. Opiskelijoiden odotetaan osallistuvan steinerpedagogisille erityiskursseille. Erityiskurssit sijoittuvat usean eri oppiaineen alle ja ne jakautuvat tasaisesti luokille Erityskurssit ovat kaikki soveltavia kursseja. Steinerkoulun erityiskursseiksi luokitellaan seuraavat kurssit: 10. luokka 11. lk. 12. lk EU 1 Eurytmiailmaisun BI 7 Maatalousleiri EU 3 Yksilökoreografioista peruselementtejä suuriin ryhmämuotoihin FY 9 Tähtitiede EU 2 Eurytmia taiteena HI 8 Kulttuurihistorian leirikoulu GE 7 Lapinleiri KU 6 Akvarellityöpaja KU 7 Plastinen sommittelu HI 7 Antiikin kulttuuri TS 2 Kirjansidonta Päätöstyö KO 1 Kasvisruoka Työharjoittelu AI 11 Draamataide TS 1 Perinnekäsityö AI 10 Sanataide Päätöstyö Steinerlukion 12. luokalla opiskelija valmistaa yksilöllisen kirjallisen ja/tai käytännöllisen työn. Työ suoritetaan itsenäisesti ohjaavan opettajan valvonnassa. Opettajan lisäksi työllä voi olla koulun ulkopuolinen ohjaaja. Työn etenemistä seurataan päätöstyöseminaarissa. Päätöstyön aiheet valitaan 11. luokan jouluun mennessä. Työn aihe tulee hyväksyttää ensin ohjaavalla opettajalla. Työn valmistamiseen on aikaa noin vuosi. Työ suoritetaan itsenäisesti muun koulutyön ohessa 11. ja 12. kouluvuoden aikana. Päätöstyöt esitellään koulun muille oppilaille ja opiskelijoille sekä vanhemmille. Työn tulee olla valmis ennen esityspäivämäärää (tarkemmat päivämäärät ilmoitetaan myöhemmin). Työ on jätettävä ohjaavalle opettajalle hyväksyttäväksi kahta viikkoa ennen sen julkista esittelyä. Hyväksytystä päätöstyöstä saa kurssimerkinnän. Kulttuurihistorian leirikoulu (HI 8) Kulttuurihistorian leirikoulu on historian soveltava kurssi. Kurssi suoritetaan 12. luokan keväällä. Leirikoulun kohde valitaan yhdessä. Matkakohteen valinnassa painottuu antiikin kulttuuri, joten valittavia kohteita ovat muun muassa Italia ja Kreikka. Kurssin tavoitteena on tutustua matkakohteen kulttuuriin, taiteeseen, kirjallisuuteen, arkkitehtuuriin, historiaan, politiikkaan ja tapakulttuuriin. Kurssia valmistellaan ennen matkaa johonkin matkaan teemaan liittyvällä kirjallisella työllä. Sekä opiskelijat että opettajat valmistautuvat toimimaan oppaina matkalla. Opiskelijan tulee hyväksyä ja allekirjoittaa matkan säännöt. Lisäksi matkalla ovat voimassa koulun järjestyssäännöt, joita täydennetään opettajan toimesta matkaa varten. Matkan säännöt lähetetään tiedoksi myös vanhemmille. Jos opiskelija on laiminlyönyt opiskeluaan tai lukion järjestyssääntöjä tai ollut paljon poissa, opettajat voivat evätä opiskelijalta oikeuden osallistua matkalle. 9

10 Steinerkoulun päättötodistus Opiskelija voi saada 12. luokan päätteeksi steiner-koulun oman päättötodistuksen opiskeltuaan riittävän määrän koulun erityistehtävän mukaisia kursseja. Päättötodistusta varten on opiskeltava seuraavat kurssit: Pakolliset (9 kpl) - Eurytmia 1 - Päätöstyö - Lapin leiri - Maatalousleiri - Näytelmä - Toinen kursseista KU6 ja KU7 - Yksi kursseista TS1, TS2 ja KO1 - Työharjoittelu - Antiikin historia/tähtitiede Valinnaiset (näistä valitaan vähintään 4 kpl) - Antiikin historia - Sanataide - Tähtitiede - KU6 tai KU7 - EU2 tai EU3 - TS1, TS2 tai KO1 - Kulttuurileiri Wilma Wilma on muun muassa poissaolojen, lukujärjestysten ja kurssisuoritusten hallintaan tarkoitettu www -käyttöliittymä. Wilmassa opiskelijat voivat muun muassa seurata kurssisuorituksiaan ja nähdä lukujärjestyksensä. Vanhemmat voivat Wilmassa seurata esimerkiksi alaikäisten opiskelijoiden poissaolojen ja kurssisuoritusten kertymistä. Jokainen lukiolainen on velvoitettu käyttämään Wilmaa. ( Wilma tunnukset saa lukion alussa luokanvalvojalta ja tämän jälkeen kansliasta. Järjestyssäännöt Lukiossa noudatetaan koulun järjestyssääntöjä. Järjestyssääntöjen rikkomisesta seuraa rikkeen vakavuuden mukainen rangaistus. Järjestyssäännöt löytyvät koulun kotisivuilta: Opiskelijahuolto Kuraattori Kuraattori on sosiaalityön asiantuntija kouluyhteisössä. Hänen ensisijainen tehtävänsä on tukea ja helpottaa oppilaan koulunkäyntiä. Yksilöllinen asiakastyö pitää sisällään oppilaiden koulunkäyntiin liittyvien haasteiden esille ottamisen ja pohdinnan. Kuraattorin kanssa pyritään kartoittamaan opiskelijan tuen tarve, vahvuudet sekä voimavarat. Kuraattori Heidin Mäkelän tavoittaa numerosta

11 Psykologi Psykologityön tarkoituksena koulussa on oppilaiden ja opiskelijoiden koulunkäynnin ja muun hyvinvoinnin tukeminen. Psykologi on oppilaiden ja vanhempien tavattavissa yksittäisiä neuvotteluja sekä pitempiaikaisia asiakaskontakteja varten. Psykologi toimii osana opiskelijahuoltotyöryhmää. Psykologille voi varata ajan puhelimitse ( ). Koulupsykologin työskentely on terveydenhuollon ammattihenkilöstön toimintaa ja tapahtuu potilaiden oikeuksia koskevan lainsäädännön mukaisesti. Psykologi Kati Kivisaari on tavattavissa sekä A- että C-koululla oheisen taulukon mukaisesti. pariton vko parillinen vko A-koulu C-koulu A-koulu ma-pe ma-to pe Kouluterveydenhuolto Terveydenhoitaja (puh ) on A-koululla päivittäin. Terveydenhoitaja (puh ) on C-koululla osan viikosta. Koululääkäri käy koululla tekemässä määräaikaistarkastuksia. Koululääkärin vastaanotot varataan terveydenhoitajan kautta. Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkinnon suorittaminen Valtakunnallinen ylioppilastutkinto järjestetään kahdesti vuodessa, keväisin ja syksyisin. Ylioppilastutkinto on suoritettava enintään kolmen perättäisen tutkintokerran aikana (ks. kuitenkin kohta Hylätyn kokeen uusiminen ). Tutkinnon suorittaminen katsotaan aloitetuksi, kun ilmoittaudut ensimmäisen kerran tutkintoon, pakolliseen tai ylimääräiseen kokeeseen. Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta, joista äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Kolme muuta tutkinnon pakollista koetta valitaan seuraavien neljän kokeen joukosta: toisen kotimaisen kielen koe, yksi vieraan kielen koe, matematiikan koe ja yksi reaali-aineessa järjestettävä koe. Tutkinnon pakollisiin kokeisiin tulee sisältyä vähintään yksi pitkän oppimäärän koe. Pakollisten kokeiden lisäksi tutkinto voi sisältää yhden tai useamman ylimääräisen kokeen. Tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Kaikki tutkintoon sisältyvät kokeet on suoritettava samalla kielellä. Ylioppilastutkintoon ilmoittautuminen Kevään 2017 tutkintoon on ilmoittauduttava viimeistään torstaina ja syksyn 2017 tutkintoon viimeistään keskiviikkona Syksyllä 2016 ylioppilaskirjoituksiin osallistuneiden ilmoittautumisia kevään 2017 kirjoituksiin otetaan vastaan maanantaihin asti. Ilmoittautumislomake jätetään koulun kansliaan kirjallisena. Ylioppilaskokelaan tai valtuuttamasi henkilön on allekirjoitettava lomake. Ilmoittautuminen on sitova. Ilmoittautuessasi tekemiäsi valintoja, jotka koskevat aineyhdistelmää, kokeen pakollisuutta tai ylimääräisyyttä tai kokeen tasoa, ei voi muuttaa jälkikäteen. Syksyn 2016 ylioppilaskirjoituksiin osallistuvan täytyy olla suorittanut ko. oppiaineiden pakolliset kurssit mennessä. Ylioppilastutkintotodistuksen syksyllä 2017 haluavien tulee olla suorittanut lukion oppimäärän mukaiset kurssit mennessä. Kevään 2017 ylioppilaskirjoituksiin osallistuvan täytyy olla suorittanut ko. oppiaineiden 11

12 pakolliset kurssit mennessä. Ylioppilastutkintotodistuksen keväällä 2017 haluavien tulee olla suorittanut lukion oppimäärän mukaiset kurssit mennessä. Ylioppilastutkintotodistus myönnetään kun kaikki neljä pakollista koetta on suoritettu hyväksyttävästi. Lisäksi sinulla tulee olla lukion päättötodistus tai todistus ammatillisen tutkinnon suorittamisesta. Syksyn 2016 koepäivät Kuullunymmärtämiskokeet ma ti ke vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti ranska venäjä espanja toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B- taso suomi, A- ja B -taso vieras kieli, lyhyt oppimäärä ranska espanja englanti venäjä italia Kirjalliset kokeet pe ma äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede (sähköinen koe), terveystieto ke pe ma ke pe ma ke vieras kieli, pitkä oppimäärä, saksa (sähköinen koe) toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe suomi/ruotsi toisena kielenä -koe matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä psykologia, filosofia (sähköinen koe), historia, fysiikka, biologia vieras kieli, lyhyt oppimäärä, saksa (sähköinen koe) saamen äidinkielen koe Kevään 2017 koepäivät Kuullunymmärtämiskokeet ma toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B- taso suomi, A- ja B -taso 12

13 ti ke vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti venäjä espanja vieras kieli, lyhyt oppimäärä espanja englanti venäjä italia Kirjalliset kokeet pe ma ke pe ma ke pe äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe suomi/ruotsi toisena kielenä -koe psykologia (sähk. koe), filosofia (sähk. koe), historia, fysiikka, biologia vieras kieli, pitkä oppimäärä, saksa (sähk. koe), ranska (sähk. koe), toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi (sähk. koe), kemia, maantiede (sähk. koe), terveystieto ma ke vieras kieli, lyhyt oppimäärä, saksa (sähk. koe), ranska (sähk. koe), saamen äidinkielen koe Ilmoittautumisen mitätöiminen Ilmoittautuminen on sitova. Jos olet ilmoittautunut ja sinulla on osallistumisoikeus, kokeesta pois jääminen tulkitaan käytetyksi yrityskerraksi. Lautakunta voi hakemuksesi perusteella mitätöidä ilmoittautumisen, jos kokeesta pois jäämiseen on erityisen painava, lautakunnan hyväksymä syy. Hakemukseen on liitettävä lääkärintodistus sairaudesta tai todistus esimerkiksi ulkomailla opiskelusta tai työskentelystä kokeiden aikana. Opiskelu tai työskentely kotimaassa tai pelkkä varusmiespalvelus ei riitä perusteeksi ilmoittautumisen mitätöintiin. Ilmoittautuminen äidinkielen kokeeseen ja kielikokeeseen voidaan mitätöidä, jos olet pätevästä syystä estynyt osallistumasta saman tutkintokerran toiseen tai molempiin kokeen osiin. Lääkärintodistukset, lukitodistukset, selvitykset vieraskielisyydestä ja muut puoltolauseet Lautakunta on antanut erilliset määräykset lääkärintodistusten, lukitodistusten, vieraskielisyyttä koskevien selvitysten ja muiden puoltolauseiden ottamisesta huomioon ylioppilastutkinnossa. Lisätietoa puoltolauseista saat opinto-ohjaajalta ja apulaisrehtorilta. 13

14 Ylioppilastutkintoon kuuluvien kokeiden uusiminen A. Hylätyn kokeen uusiminen Hylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa tätä tutkintokertaa välittömästi seuraavien kolmen tutkinto-kerran aikana. Jos siis tulet hylätyksi jossakin pakollisessa kokeessa esimerkiksi keväällä 2017, sinulla on oikeus uusia hylätty kokeesi kaksi kertaa kolmella seuraavalla tutkintokerralla, jotka ovat syksy 2017, kevät 2018 ja syksy Hylättyä pakollista koetta uusiessasi voit halutessasi vaihtaa vaativamman tason kokeen lyhyempään oppimäärään perustuvaan kokeeseen. Tason vaihtaminen edellyttää kuitenkin, että tutkintosi pakollisiin kokeisiin sisältyy yksi pitkän oppimäärän koe. Jos määräaika kuluu umpeen tai et selviydy toisellakaan uusimiskerralla, sinun on suoritettava koko tutkinto uudelleen. Kun olet ilmoittautunut neljään pakolliseen kokeeseen ja tullut hylätyksi jossakin niistä, voit osallistua tutkintoon vain hylätyn tai hyväksytyn kokeen uusijana, kunnes olet suorittanut tutkinnon. Voit täydentää tutkintoa uusilla aineilla vasta kun olet suorittanut ylioppilastutkinnon hyväksytysti. Jos ylimääräinen kokeesi hylätään, tästä ei tule merkintää todistukseen. Tällaisen kokeen voit uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Hylätyn ylimääräisen kokeen tasoa ei koetta uusittaessa voi vaihtaa. Voit kuitenkin suoritettuasi ylioppilastutkinnon hyväksytysti täydentää tutkintoa suorittamalla eri tason kokeen. B. Hyväksytyn kokeen uusiminen Jokaisen ylioppilastutkinnon hyväksytyn kokeen (sekä pakollisen että ylimääräisen) voi halutessaan uusia yhden kerran. Kokeen uusimisajankohdan voit valita itse. Ylioppilastutkintotodistukseen merkitään kustakin kokeesta saatu parempi arvosana. Jos uusit kokeen vasta saatuasi tutkintotodistuksen, saat siitä erillisen todistuksen. Tutkinnon täydentäminen Tutkinnon täydentäminen uusilla kokeilla on mahdollista tutkinnon suorittamisen jälkeen. Tutkinnon täydentämisen ajankohtaa ei ole rajattu. Tutkintoa voi täydentää myös aineilla, jotka kuuluvat ylioppilastutkinnon ohjelmaan vaikka niitä ei opetettaisi omassa lukiossasi. Tutkintoa voi täydentää myös jo suorittamasi oppiaineen eritasoisella kokeella. Jos kokeesi hylätään, voit uusia sen kaksi kertaa ilman aikarajaa. Täydentämällä suorittamistasi hyväksytyistä kokeista saat erillisen todistuksen. Kompensaatio Kompensaatiossa otetaan huomioon ylioppilastutkintotodistukseesi kuuluvien sekä pakollisten että ylimääräisten kokeiden arvosanat. Tutkintoa täydentämällä et voi kompensoida hylättyä koettasi. Mikäli et saa jossakin pakollisessa kokeessa hyväksyttyä arvosanaa mutta tulet ylioppilaaksi kompensaation tietä, sinulla on hylätyn kokeen osalta oikeus kahteen uusimiskertaan ilman aikarajaa. Ylioppilastutkinnon kielikokeen ja äidinkielen kokeen hyväksytyn arvosanan edellytyksenä on, että sinulla on suoritus kokeen molemmista, eri päivinä suoritettavista osista. Jos jompikumpi suoritus puuttuu, katsotaan kokonaissuoritus keskeytyneeksi, jolloin koko suorituksesi on hylätty. Näissä tapauksissa ei myöskään kompensaatio ole mahdollinen. 14

15 Tutkinnon uudelleen aloittaminen Mikäli haluat tutkinnon suorittamisen ollessa vielä kesken aloittaa sen alusta, tähän on pyydettävä kirjallinen lupa lautakunnalta. Lautakunta voi sallia menettelyn, jos tutkinnon uudelleen aloittamiseen on esitetty erityisen painava syy. Kurssikuvaukset A englanti Pakolliset kurssit ENA1 Nuori ja hänen maailmansa (Young people s world: Living my life) Kurssilla kerrataan sanastoa ja perusrakenteita. Käsiteltävät aiheet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin. Kurssilla tehdään paljon suullisia harjoituksia ENA2 Viestintä ja vapaa- aika (Freetime activities: Doing my thing) Käsitellään vapaa- aikaa ja harrastuksia ja niiden yhteydessä käytettäviä palveluja. Tehdään runsaasti suullisia harjoituksia ja erilaisia kirjoitustehtäviä. ENA3 Opiskelu ja työ (Education and work: Carving my future) Aiheina ovat opiskelu ja työelämä, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää mm. laatimalla paikanhakukirje ja ansioluettelo. Kurssilla harjoitellaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. ENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (Society and the surrounding world: Shaping a bigger picture) Painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Kurssilla kirjoitetaan erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä ja opitaan mm. kirjoittamaan tiivistelmä. ENA5 Kulttuuri (Culture: Reaching for the stars) Kurssilla käsitellään kulttuuria monelta eri kannalta. Opiskelijat tekevät mm. esitelmän joko suullisesti tai kirjallisesti ryhmän koosta riippuen. ENA6 Tiede, talous ja tekniikka (Science, technology and economy: Examining the facts) Kurssin aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Kurssilla käsitellään vaativia tekstejä ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Syventävät kurssit ENA7 Luonto ja kestävä kehitys (Back to nature) Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. 15

16 ENA8 Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa. Harjoittelun aiheina voi olla sekä muilla kursseilla käsiteltyjä asioita että ajankohtaisia teemoja. Omia puhevalmiuksia sekä puheen ymmärtämistä harjoitellaan monipuolisesti tekstien ja muun puheen ymmärtämistä edistävän materiaalin avulla. Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön ja Opetushallituksen laatimaan suulliseen kokeeseen. Soveltavat kurssit ENA9 Kertauskurssi Kurssin tavoitteena on valmistaa opiskelijaa monipuolisesti kaikkia kielen osa- alueita käyttäen ylioppilaskirjoituksiin. Kurssilla kerrataan keskeisiä rakenteita ja tehdään tekstin- ja kuullunymmärtämistehtäviä sekä harjoitellaan kirjoittamista. A ruotsi Pakolliset kurssit RUA 1 Arkielämää Pohjoismaissa Kurssilla vahvistetaan sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Aihepiirit liittyvät jokapäiväiseen elämään. Harjoitetaan suullista kielitaitoa. Kurssin päätavoitteet ovat kielen suullisen taidon vahvistaminen, perussanaston laajentaminen ja keskeisen kieliopin kertaaminen. RUA 2 Ihmiset ympärillämme Harjoitetaan puheviestintää ruotsin kielellä. Vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Harjoitellaan kirjallista ilmaisua viestinnällisten tehtävien avulla. Aihepiireinä ovat esimerkiksi ihmissuhteet, erilaisuus sekä ihmisen hyvinvointiin liittyvät asiat. Kurssin tavoitteena on puheviestinnän taitojen vahvistuminen ja viestinnällisten tekstien tuottaminen. RUA 3 Suomi - osa Pohjolaa ja Eurooppaa Tutustutaan Suomen kaksikielisyyden taustoihin sekä suomenruotsalaisen väestön todellisuuteen. Vertaillaan maamme oloja muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan. Kurssin tavoitteena on vahvistaa kielen suullista ja kirjallista käyttöä. RUA 4 Elinympäristömme Kehitetään tekstinymmärtämistä vaativien asiatekstien avulla. Aihepiireinä on ympäristö ja kestävä kehitys, viestintä ja media, teknologia ja yhteiskunta. Harjoitellaan aineistopohjaista kirjoittamista. Kurssin tavoitteena on lisätä erityisesti tekstin ymmärtämisen valmiuksia erilaisten ymmärtävän lukemisen strategioiden avulla. RUA 5 Opiskelu ja työ Aihepiireinä ovat työ, elinkeinot, opiskelu sekä palvelutilanteet. Keskeisenä aihepiirien kokoajana on näkökulma aktiiviseen kansalaisuuteen ja yrittäjyyteen. Kurssin tavoitteena on syventää ja laajentaa opiskelijan sanavarastoa yhä käsitteellisemmäksi ja vahvistaa kieliopin osaamista. 16

17 RUA 6 Kulttuuri ja sen tekijöitä Aihekokonaisuudet kulttuuri- identiteetti ja kulttuurien tuntemus tarjoavat työkaluja kulttuurien välisten eroavaisuuksien ja yhtäläisyyksien ymmärtämiseen sekä niiden kautta syntyvän kansainvälisen viestinnän valmiuksien parantamiseen. Kurssin aikana oppilas valmistaa tutkielman valitsemastaan aiheesta ja esittelee sen. Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat pohjoismaiseen kulttuuriin ja sen eri osa- alueisiin. Syventävät kurssit RUA 7 Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa. Harjoittelun aiheina voi olla sekä muilla kursseilla käsiteltyjä asioita että ajankohtaisia teemoja. Omia puhevalmiuksia sekä puheen ymmärtämistä harjoitellaan monipuolisesti tekstien ja muun puheen ymmärtämistä edistävän materiaalin avulla. Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön ja Opetushallituksen laatimaan suulliseen kokeeseen. RUA 8 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Aihealueina yhteiskunta, politiikka ja aktiivinen kansalaisuus. Tutustutaan yleismaailmallisiin kehityslinjoihin, ajankohtaisiin tapahtumiin ja erilaisiin maailmankuviin. Kurssin tavoitteena on syventää ja laajentaa opiskelijan sanavarastoa yhä käsitteellisemmäksi ja vahvistaa kieliopin osaamista. Soveltavat kurssit RUA 9 Tiede, talous ja tekniikka Kehitetään tekstinymmärtämisvalmiuksia lukemalla vaativia asiatekstejä aiheina esimerkiksi eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja yrityselämä. Kurssin tavoitteena on syventää ja laajentaa opiskelijan sanavarastoa yhä käsitteellisemmäksi ja vahvistaa kieliopin osaamista. RUA 10 Pohjoismaisen kirjallisuuden valioita Tutustumme esimerkiksi ruotsinkieliseen ja/tai pohjoismaiseen runouteen ja kirjallisuuteen kirjallisten näytteiden ja henkilökuvien avulla. Kurssin tavoitteena on vahvistaa opiskelijan tekstinymmärtämisen taitoja taidetekstien avulla sekä tutustuttaa häntä ruotsin kielen ominaisuuksiin taiteen välineenä. B ruotsi Pakolliset kurssit RUB 1 Koulu ja vapaa- aika Kurssin tarkoituksena on niveltää perusopetusta ja lukion kielenopetusta. Perehdytetään opiskelijaa pitkäjänteiseen ja omavastuulliseen lukiotyöskentelyyn. Aihepiirejä ovat opiskelu, harrastukset ym. jokapäiväisen elämän ilmiöt. Vahvistetaan sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Kehitetään keskeisten puheviestinnän strategioiden hallintaa. 17

18 RUB 2 Arkielämää Pohjoismaissa Jatketaan sanaston ja perusrakenteiden vahvistamista. Aihepiirit liittyvät jokapäiväiseen nuorten elämään, opiskeluun, työhön ja harrastuksiin yms. Harjoitetaan suullista kielitaitoa ja kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. RUB 3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa Tutustutaan Suomen kaksikielisyyden taustoihin sekä suomenruotsalaisen väestön todellisuuteen. Vertaillaan maamme oloja muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan. Kehitetään kirjallista ilmaisua erilaisten kirjoitustehtävien avulla. Harjoitetaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. RUB 4 Elämää yhdessä ja erikseen Kehitetään edelleen sanavarastoa ja rakenteiden hallintaa. Aihepiireinä elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. RUB 5 Elinympäristömme Aihepiireinä ympäristö ja kestävä kehitys, viestintä ja media, teknologia ja yhteiskunta. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja kehitetään kirjallista ilmaisua. Syventävät kurssit RUB 6 Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa. Harjoittelun aiheina voi olla sekä muilla kursseilla käsiteltyjä asioita että ajankohtaisia teemoja. Omia puhevalmiuksia sekä puheen ymmärtämistä harjoitellaan monipuolisesti tekstien ja muun puheen ymmärtämistä edistävän materiaalin avulla. Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön ja Opetushallituksen laatimaan suulliseen kokeeseen. RUB 7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Soveltavat kurssit RUB 8 Pintaa syvemmälle Kurssin tavoitteena on kehittää opiskelijan kuullun- ja tekstinymmärtämisen valmiuksia vaativahkojen asiatekstien avulla sekä vahvistaa rakenteiden hallintaa. Luetaan tekstejä monilta eri aihealueilta. Kerrataan kieliopin keskeisiä rakenteita. 18

19 A saksa Syventävät kurssit SAA 1 Nuori ja hänen maailmansa (Jugendliche und ihre Welt) Käsitellään nuorten nykypäivään ja jokapäiväiseen elämään liittyviä aiheita saksalaisen kielialueen maissa ja kotimaassa. Opiskelijoita ohjataan työtapoihin, jotka kehittävät suunnitelmallisuutta ja vastuuta omasta työstä. Vahvistetaan perussanaston ja - rakenteiden hallintaa. Pääpaino on suullisella työskentelyllä, keskustelulla ja oman mielipiteen ilmaisulla. SAA 2 Viestintä ja vapaa- aika (Kommunikation und Freizeit) Käsitellään vapaa- aikaan ja harrastuksiin sekä yleisesti hyvinvointiin, viestintäosaamiseen ja kulttuuriin liittyviä tekstejä. Rakenteiden hallintaa vankennetaan täydentäen ja aihepiireihin liittyvää viestintää harjoitellaan sekä suullisesti että kirjallisesti. SAA 3 Opiskelu ja työ (Lernen und Arbeiten) Kurssin aiheina ovat koulu, opiskelu ja työ. Lisäksi tarkastellaan aktiiviseen kansalaisuuteen ja kulttuuriin liittyviä tekstejä. Kartutetaan perussanastoa ja rakenteita. Muodollisten tilanteiden vaatimaa kielen ymmärtämistä ja tuottamista harjoitellaan suullisesti ja kirjallisesti. SAA 4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (Gesellschaft und die Welt um uns) Kurssin aiheet liittyvät yksilöön ja hänen mahdollisuuksiinsa, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Vaativia tekstejä käsiteltäessä päähuomio kiinnittyy tekstin syvälliseen ymmärtämiseen ja siitä keskustelemiseen ja kirjoittamiseen. Kerrataan rakenteita ja opitaan uusia. Laajennetaan sanavarastoa ja tuotetaan erilaisia tekstejä. SAA 5 Kulttuuri (Kultur) Tutustutaan saksankieliseen kulttuuriin aihepiireinä aatehistoria, taide, kirjallisuus, musiikki, elokuva tai teatteri. Työtavat pyritään valitsemaan opiskelijoiden kiinnostuksen mukaan ja opiskelu toteutetaan esim. yhteisinä, yksilöllisinä tai ryhmäprojekteina. Kielioppitietoja vahvistetaan ja laajennetaan. SAA 6 Tiede, talous ja tekniikka (Wissenschaft, Wirtschaft und Technik) Ymmärtämisvalmiuksia tehostetaan aiempaa vaativampaa kieliainesta käyttäen lähtökohtana mm. eri tieteenalat, niiden kehitys ja saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Laajennetaan näiden alojen sanavarastoa ja sanontojen hallintaa. Harjoitellaan erilaisia lukemisstrategioita ja kirjoittamista sekä vahvistetaan kielioppitietoja. Soveltavat kurssit SAA 7 Luonto ja kestävä kehitys (Natur und nachhaltige Entwicklung) Käsitellään syventävästi esim. seuraavia aiheita: ihmisen elinympäristö ja yksilön vaikutus siihen, luonto ja sen suojelu, kansainvälisen yhteistyön ilmenemismuodot ja vaikutusmahdollisuudet. Kirjoitetaan asia- aineita ja käydään kantaa ottavia 19

20 keskusteluja. Pyritään luomaan kokonaiskuva opitusta sanastosta ja rakenteista. Harjoitetaan monipuolisesti ylioppilaskirjoituksissa vaadittavia taitoja. SAA 8 Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa. Harjoittelun aiheina voi olla sekä muilla kursseilla käsiteltyjä asioita että ajankohtaisia teemoja. Omia puhevalmiuksia sekä puheen ymmärtämistä harjoitellaan monipuolisesti tekstien ja muun puheen ymmärtämistä edistävän materiaalin avulla. Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön ja Opetushallituksen laatimaan suulliseen kokeeseen. B saksa Syventävät kurssit SAB2 1 Nuori ja hänen maailmansa Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, lähiympäristöön, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa- ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. SAB2 2 Viestintä ja vapaa- aika Kurssin aihepiireinä ovat oman paikkakunnan ja maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. SAB2 3 Ennen ja nyt (Früher und heute) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. SAB2 4 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (Lernen und Zukunftspläne) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. Kerrataan rakenteita ja opitaan uusia. SAB2 5 Kulttuuri (Kultur) Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Hyödynnetään kaupungin kulttuuritarjontaa ja monikulttuurisuutta mahdollisuuksien mukaan. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. 20

21 SAB2 6 Yhteinen maapallomme (Unsere gemeinsame Erde) Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan opetustoimen ja kaupungin tarjoamia mahdollisuuksia viestintään ja mediaosaamiseen. Kurssilla painotetaan tekstinymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Soveltavat kurssit SAB2 7 Tiede ja tekniikka (Wissenschaft und Technik) Kurssin aihepiireinä ovat eri tieteenalat, tekniikka ja viestintä. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista ja käsiteltävät tekstit ovat yleistajuisia. Vaativahkoja tekstejä luetaan ymmärtävästi ja aihepiireihin liittyviä kirjoitustehtäviä. SAB2 8 Luonto ja kestävä kehitys (Natur und nachhaltige Entwicklung) Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Vaativahkojen tekstien ymmärtävää lukemista ja aihepiireihin liittyviä kirjoitustehtäviä. B3 espanja Syventävät kurssit ESB31 Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan erityisesti puheviestintää ja ääntämistä. Tavoitteena on lisäksi oppia ääntämyksen ja oikeinkirjoituksen alkeet. ESB32 Näin asiat hoituvat Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija sekä ymmärtää että itse kykenee auttavasti ilmaisemaan ajatuksensa jokapäiväisissä tilanteissa. ESB33 Vapaa- aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, lähiympäristöön, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa- ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. 21

22 ESB34 Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat muun muassa oman paikkakunnan ja maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. ESB35 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. ESB36 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. ESB37 Kulttuuri Opiskelija saa kurssin aikana tutustua espanjankielisen maailman kulttuuriin. Kulttuurin eri osa- alueita voidaan valita käsiteltäviksi kurssin antamissa rajoissa. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. ESB38 Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. B3 ranska Syventävät kurssit RAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan erityisesti puheviestintää ja ääntämistä. Tavoitteena on lisäksi oppia ääntämyksen ja oikeinkirjoituksen alkeet. RAB32 Näin asiat hoituvat Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija sekä ymmärtää että itse kykenee auttavasti ilmaisemaan ajatuksensa jokapäiväisissä tilanteissa. 22

23 RAB33 Vapaa- aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, lähiympäristöön, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa- ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. RAB34 Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman paikkakunnan ja maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. RAB35 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. RAB36 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. RAB37 Kulttuuri Opiskelija saa kurssin aikana tutustua ranskankielisen maailman kulttuuriin. Kulttuurin eri osa- alueita voidaan valita käsiteltäviksi kurssin antamissa rajoissa. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. RAB38 Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Biologia Pakolliset kurssit BI1 Eliömaailma Kurssin keskeiset sisällöt ovat biologia tieteenä (elämän ominaisuudet ja perusedellytykset, biologiset tieteet ja tutkimusmenetelmät); luonnon monimuotoisuuden ilmeneminen (ekosysteemien ja lajien monimuotoisuus, eläinten käyttäytyminen monimuotoisuuden ilmentäjänä, geneettinen monimuotoisuus); evoluutio (elämän syntyvaiheet, lisääntymisstrategiat ja evoluutiovoimat, lajien syntyminen ja häviäminen, nykyinen eliökunta) sekä luonnon toiminta (elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutus, ekosysteemien rakenne ja toiminta, populaatioiden 23

24 ominaisuudet, lajien väliset suhteet, eliöiden sopeutuminen ympäristöönsä ja levinneisyys). BI2 Solu ja perinnöllisyys Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat solu elämän perusyksikkönä (miten soluja tutkitaan, erilaisia soluja, solun rakenne ja toiminta); solun energiatalous (energian sitominen, energian vapauttaminen); solujen toiminnan ohjaaminen (DNA:n rakenne ja toiminta, proteiinisynteesi); solujen lisääntyminen (mitoosi ja sen merkitys, solujen jakautuminen, kasvu ja erilaistuminen); periytymisen perusteet (geenit ja alleelit, sukusolut ja niiden synty meioosissa, periytymismekanismit) sekä populaatiogenetiikka ja synteettinen evoluutioteoria. Syventävät kurssit BI3 Ympäristöekologia Kurssin keskeisiin sisältöihin kuuluvat ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet (solujen synty, kasvu ja erilaistuminen kudoksiksi sekä kantasolujen merkitys, solujen vanheneminen ja kuolema, syöpä); elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys (ruoansulatus ja ravitsemus, hengityselimistö ja hengityksen säätely, veri ja verenkierto, erityselimistöt ja kemiallinen tasapaino, tuki- ja liikuntaelimistö); elintoimintojen säätely (umpirauhaset ja hormonit, hermosto ja aistit, lämmönsäätely); ihmisen lisääntyminen (sukupuolinen kehitys ja seksuaalisuus, hedelmöitys, raskaus ja synnytys); ihmisen elämänkaari ja yhteisöllisyys; perimän merkitys (ihmisen evoluutio ja ihminen lajina, perinnöllisyys ja terveys) sekä elimistön sopeutuminen ja puolustusmekanismit (elimistön puolustusjärjestelmät, ihminen ja mikrobit, myrkylliset aineet ja mutageenit). BI4 Ihmisen biologia Kurssin keskeisiin sisältöihin kuuluvat ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet (solujen synty, kasvu ja erilaistuminen kudoksiksi sekä kantasolujen merkitys; solujen vanheneminen ja kuolema; syöpä; elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys; ruoansulatus ja ravitsemus; hengityselimistö ja hengityksen säätely; veri ja verenkierto, erityselimistöt ja kemiallinen tasapaino; tuki- ja liikuntaelimistö); elintoimintojen säätely (umpirauhaset ja hormonit, hermosto ja aistit, lämmönsäätely); ihmisen lisääntyminen (sukupuolinen kehitys ja seksuaalisuus; hedelmöitys, raskaus ja synnytys); ihmisen elämänkaari ja yhteisöllisyys, perimän merkitys (ihmisen evoluutio ja ihminen lajina; perinnöllisyys ja terveys) sekä elimistön sopeutuminen ja puolustusmekanismit (elimistön puolustusjärjestelmät, ihminen ja mikrobit, myrkylliset aineet ja mutageenit). BI5 Bioteknologia Kurssin keskeisimmät sisällöt ovat solun hienorakenne ja solujen välinen viestintä; Solut proteiinien valmistajina (DNA:n, geenien ja genomien rakenne, entsyymit solun ja biotekniikan työkaluina); geenien toiminta (geenin toiminta ja sen säätely, mutaatiot); geeniteknologia ja sen mahdollisuudet (geenitekniikan menetelmät ja geenikartoitus, geenitutkimus lääketieteessä, geenitutkimus yksilöiden tunnistamismenetelmänä); mikrobit ja niiden merkitys (bakteerin ja viruksen rakenne, toiminta ja lisääntyminen, bakteerien viljely ja käsittely, mikrobit luonnossa ja ihmisen taloudessa); biotekniikka teollisuudessa; kasvien ja eläinten jalostus sekä geenitekniikan etiikka ja lainsäädäntö 24