FSD2508. Maaseudun naiset yrittäjinä Aineisto-opas

Transkriptio

1 FSD2508 Maaseudun naiset yrittäjinä Aineisto-opas TIETOARKISTO

2 Tämän aineisto-oppaan viittaustiedot: Maaseudun naiset yrittäjinä [aineisto-opas]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [tuottaja ja jakaja], Aineisto-opas on luotu aineiston versiosta 1.0 ( ). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Tampereen yliopisto Asiakaspalvelu: Palveluportaali Aila: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto $ Koodikirjoitin.py :02: $

3 Lukijalle Tämä aineisto-opas on osa Tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2508. Oppaan alussa on tiedot aineiston sisällöstä, aineiston rakenteesta ja keruusta sekä luettelo julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty. Opas sisältää myös aineiston keräämisessä käytetyt dokumentit, esimerkiksi mahdolliset haastattelukysymykset, tutkimuskutsut, kirjoituskutsut, litterointiohjeet tai virikemateriaalin. Jos aineistosta on arkistointivaiheessa luotu erillinen selailtava html-hakemisto, on aineisto-oppaaseen liitetty hakemistosta pdf-muotoinen kuvakaappaus, josta käy ilmi mm. tutkimushenkilöiden taustatiedot. Tekstiaineistoista mukana on lisäksi aineistoesimerkki, josta selviää esimerkiksi käytetty litterointitaso. Tämän aineisto-oppaan sisältämät versiot aineistonkeruuseen ja aineiston taustatietoihin liittyvistä dokumenteista on tarvittaessa anonymisoitu ja muokattu. Kaikki oppaan sisältämät dokumentit toimitetaan aineiston tilauksen yhteydessä erillisinä tiedostoina varsinaisessa arkistoidussa muodossaan. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti. Malliviittaus: Ikonen, Hanna-Mari: Maaseudun naiset yrittäjinä [elektroninen aineisto]. FSD2508, versio 1.0 ( ). Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja], Tietoarkistoon on lähetettävä viitetiedot kaikista julkaisuista, joissa käyttäjä hyödyntää aineistoa. Aineiston alkuperäiset tekijät ja tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

4

5 Sisältö 1 Aineiston kuvailu Aineiston otsikot ja datan versio Sisällön kuvaus Aineiston rakenne ja keruu Aineiston käyttö A Haastattelukysymykset 5 B Aineistonäyte 13 i

6

7 Luku 1 Aineiston kuvailu 1.1 Aineiston otsikot ja datan versio Aineiston nimi: Maaseudun naiset yrittäjinä Aineiston nimi englanniksi: Women Entrepreneurs in Rural Areas Aineisto-opas on luotu aineiston versiosta 1.0 ( ). 1.2 Sisällön kuvaus Tekijät Ikonen, Hanna-Mari (Tampereen yliopisto. Sosiaalitutkimuksen laitos) Aineiston tekijänoikeudet FSD:n ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti. Aineiston luovuttaja Ikonen, Hanna-Mari (Tampereen yliopisto. Sosiaalitutkimuksen laitos) Aineisto luovutettu arkistoon Asiasanat aluetiede; maaseutu; naiset; perhe; työ; yrittäjyys 1

8 1. Aineiston kuvailu Tieteenala / Aihealue FSDn sanaston mukainen luokittelu: aluetiede; maaseutututkimus; naistutkimus; työelämän sosiologia CESSDAn sanaston mukainen luokittelu: maaseutuelinkeinot; maaseututalous Sarjakuvaus Tämä aineisto kuuluu sarjaan: Yksittäiset aineistot Yksittäisiin aineistoihin on luokiteltu ne aineistot, jotka eivät kuulu mihinkään sarjaan. Sisällön kuvaus Aineisto koostuu 16 pohjoiskarjalaisen ja pirkanmaalaisen naisyrittäjän haastattelusta, jotka tehtiin osana laajempaa postikyselyä. Aineisto kartoittaa elämänkerralliseen tyyliin maaseudun naisten yritystoimintaa, maaseutuyrittämisen ongelmia ja etuja, yrittäjyyteen ryhtymisen syitä, sen taloudellisia näkymiä nykyisin ja tulevaisuudessa, sekä perhe-elämän sovittamista yrittäjyyteen. Aineistossa on kaksi osiota. Näistä ensimmäinen toteutettiin vuosina ja jälkimmäinen vuonna 2009, jolloin samoihin yrittäjiin otettiin uudelleen yhteyttä. Tutkija työskenteli ensimmäisen osion aikana Yhdyskuntatieteiden laitoksella ja jälkimmäisen Sosiaalitutkimuksen laitoksella. Taustatietoina ovat haastateltavan ammatti/toimiala, asuinseutu, sekä haastattelun ajankohta. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja/kirjoituksia/tms. on helppo selata. 1.3 Aineiston rakenne ja keruu Maa: Suomi Kohdealue: Suomi Havainto/aineistoyksikkötyyppi: Henkilö Perusjoukko/otos: Pohjoiskarjalaiset ja pirkanmaalaiset naisyrittäjät, poislukien Aineistonkeruun ajankohta: Kerääjät: Ikonen, Hanna-Mari Aineiston tuottajat: Ikonen, Hanna-Mari Aineistonkeruun tekniikka: Audiotallenteet Keruuväline tai -ohje: Haastattelukysymykset 2

9 1.4. Aineiston käyttö Aineiston ajallinen kattavuus: Tutkimuksen aikaulottuvuus: Poikkileikkausaineisto: täydennys/seurantakeruu Havainto/aineistoyksiköiden valinta: Haastateltaviksi valikoitui 16 suomalaista naisyrittäjää maaseudulta Pohjois-Karjalan ja Pirkanmaan maakunnista. Haastateltavat olivat ilmoittautuneet vapaaehtoiseksi syventävään haastatteluun laajemman naisyrittäjille tehdyn postikyselyn yhteydessä. 1.4 Aineiston käyttö Aineiston käytössä huomioitavaa Haastattelut on anonymisoitu. Haastateltavien toimipaikka, asuin-, koti- ja lähikunnat on poistettu. Henkilönimet on poistettu. Julkaisut Ikonen, Hanna-Mari (2003). Maaseudun naiset yrittäjinä - toimijoina, kohteina vai piilossa? [Countryside Women as Entrepreneurs - Actors, Objects or Invisible?] Alue ja Ympäristö 32:1, Ikonen, Hanna-Mari (2006). "Tää on mun maailmani" - maaseutu naisyrittäjien kotina ja kontekstina. ["This is My World" - Countryside as a Home and Context for Women Entrepreneurs] Maaseudun Uusi Aika 14:2, Ikonen, Hanna-Mari (2008). Maaseudun naiset yrittäjinä. Elettyjä käytäntöjä ja jaettuja tulkintoja yrittävässä yhteiskunnassa. [Rural Women as Entrepreneurs. Lived Practices and Shared Interpretations in the Enterprising Society.] Acta Universitatis Tamperensis Tampere University Press, Tampere. Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 694 Ikonen, Hanna-Mari (2008). Naisissa maaseudun voima? - Yrittäjyyden toiveita ja toteumia. Julkaisu Minna-portaalissa (valtakunnallinen naistutkimus- ja tasa-arvoportaali). minna/artikkelit/ikonennaisyrittajyys.html Ikonen, Hanna-Mari (2008). Yrittäjyyttä tulkitsemassa. Sukupuoli ja paikka maaseutuyrittäjyydessä. [Interpreting Entrepreneurship. Gender and Place in Rural Entrepreneurship.] Maaseudun Uusi Aika 16:1, Ikonen, Hanna-Mari (2009). It Is All Inseparable. Entrepreneurship, Gender and Social Space in the Life-Course Perspective. Proceedings of the EURAM (European Academy of Management) Conference, Liverpool, UK, May 11-14, Ikonen, Hanna-Mari (2013). Epävarma työ, yrittäjätapaisuus ja paikkatunne: syrjäseudun naisen esimerkki. Työelämän tutkimus - Arbetslivsforskning 11 (1) , Ikonen, Hanna-Mari & Ojala, Hanna (2005). Yhteisyyden luomista ja eron kokemuksia - haastattelu, konteksti ja feministinen tietäminen. [Creating Togetherness, Experiencing Difference - Interviewing, Context and Feminist Knowing] Naistutkimus - Kvinnoforskning 18:1, Ikonen, Hanna-Mari & Ojala, Hanna (2007). Creating Togetherness and Experiencing Difference in Feminist Interview - Knowing in a Post-Standpoint Way? Graduate Journal for Social 3

10 1. Aineiston kuvailu Science 4:2. Ajantasainen julkaisuluettelo aineiston kuvailun yhteydessä osoitteessa Aineiston sijainti Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Käyttöoikeudet Aineisto on käytettävissä tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun. 4

11 Liite A Haastattelukysymykset 5

12 FSD2508 MAASEUDUN NAISET YRITTÄJINÄ FSD2508 WOMEN ENTREPRENEURS IN RURAL AREAS Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa. Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: This document forms a part of the above mentioned dataset, archived at the Finnish Social Science Data Archive. If the document is used or referred to in any way, the source must be acknowledged by means of an appropriate bibliographic citation. More information: Detta dokument utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga dataarkiv. Om dokument är utnyttjat eller refererat till måste källan anges i form av bibliografisk referens. Mer information:

13 Haastattelurunko : Teemat ja aihe-ehdotuksia tarkempaan käsittelyyn KYSYMYSRUNKO PUHELINHAASTATTELUITA VARTEN ALUKSI tutkimuksen tavoitteista ja haastattelun tarkoituksesta JA haastateltavien anonymiteetti, vapaaehtoisuus ym. TAUSTATIETOJEN TARKENNUS Syntymäpaikka, asuinpaikka, onko välillä asunut muualla, missä, milloin, miksi Vanhempien ja sisarusten syntymä- ja asuinpaikoista sekä ammateista (maanviljelijä / ei viljelijä) haastateltavan maaseutuyrittämisen valossa Keskustelua haastateltavan koulutuksesta yritysalan valossa: onko sopiva koulutus, tarvittaisiinko koulutusta, mikä olisi hyvä/hyödyllinen koulutus Käsitys yrittäjyyskoulutuksen hyödyllisyydestä oli sitä tai ei; taho mistä koulutusta hankittu, hyviä ja huonoja puolia Työhistorian tarkennus, miten työpaikat vaikuttaneet yrityspäätökseen tai -alaan YRITYKSEN PERUSTAMISESTA Mikä edelsi perustamista: oliko pitkään pohtinut, mitä asioita pohti (mikä kannusti/esti tai epäilytti), miten valmistautui perustamiseen ja yrittäjänä toimimiseen Mistä idea tuli Keskustelua mainitsemistaan perustamissyistä ja tarkemmin, millainen elämäntilanne oli silloin: oma työ, mahd. miehen työ, lapsitilanne, oliko asuinpaikka sama, koulutus, mietittiinkö jo mistä tilapäisapua yritykseen tai lastenhoitoon ym. perheen kesken käytävät neuvottelut YRITYKSEN TOIMINNAN KARTOITTAMISTA Miten yritys toimii nyt, tuotteet, palvelut Onko toiminnassa tapahtunut muutoksia alun jälkeen, millaisia, miksi Millaisia vaihteluita liikevaihdossa on ollut Keskustelua työllistämisestä: jos työllistää itse, keitä, milloin, missä tehtävissä Jos ei työllistä, olisiko tarvetta, onko muuta apua saatavissa Millaisessa paikassa yritys toimii Kotona: ainoastaanko, onko erillistä tilaa siellä tai pihapiirissä Muualla: omissa vai vuokratiloissa, kylä-/kuntakeskuksessa vai missä Miksi täällä ja hyödyt + haitat Tarkennusta markkinoinnista ja mainonnasta Miten tehtiin tai tuli aluksi tunnetuksi Miten mainostettiin silloin, entä nyt Miten halutaan markkinoida tulevaisuudessa, millaista kuvaa tarjotaan (onko ylipäätään mietitty) Onko yhteistyötä markkinoinnissa/mainonnassa, kenen kanssa, miksi/miksi ei Ketkä kokee kilpailijoikseen, miten kilpailu ilmenee Yrityksensä sijainnin merkitys kilpailuasemassa, entä mainonnassa, entä ylipäätään yrityksen imagossa Keskustelua/tarkennusta yrittämisen kannustavista ja lannistavista puolista, maaseudun hyödyistä ja haitoista omalla kohdalla myös, osasiko ajatella näitä etukäteen vai onko joku yllättänyt

14 Yrityksen täysipäiväisyys alussa/ennen, nyt ja tulevaisuudessa Muut tulonlähteet, muutos yrityksen perustamisen jälkeen, yritystulojen merkitys perheelle Montako tuntia/päivä tai viikko työskentelee Onko suuria sesonkivaihteluita, kerro niistä Mitä muutoksia yritys tuonut itselle Entä muille perheessä Tyypillinen päivä Jos kausivaihteluita, hiljaisena ja kiireisenä aikana Suhteet muihin yrittäjiin, yhteistyö? Millaisia kokemuksia on eri rahoituslähteistä, entä rahoitusneuvonnasta, muusta asiantuntijaneuvonnasta, onko ollut/olisiko tarpeen, miltä tahoilta, missä asioissa, missä vaiheessa Millaisia suunnitelmia ylipäätään tulevaisuudelle KOTI & PAIKKA Kotitöiden jako, onko ollut aina näin, mistä mahd. vaihtelut Mahd. lastenhoidon järjestelyt, syyt Eli: miten perhe on mielestään suhtautunut yrittämiseen ("teoriassa ja käytännössä") Miten jää mielestään aikaa itselle, entä perheelle Kaipaisiko enemmän aikaa, mihin käyttäisi sen Mitä harrastuksia on Paikka: mikä siinä merkitsee (yhteisö, maisema tms.) Mikä "taso" merkitsee eniten: koti(talo) ja pihapiiri/kylä/kunta/maaseutu yleensä Milloin erityisesti huomaa paikan merkityksen itselleen Mikä paikassa ja/tai maaseudussa on negatiivista Onko halunnut asua muualla, haluaisiko nyt Missä on koti, voisiko koti olla muualla? Käsitykset kotikunnan elinkeinoelämästä/yrityselämästä/poliittisesta elämästä ja yrittäjyyden kanssa tekemisissä olevista virkamiehistä Miten kylässä/kunnassa/maakunnassa/suomessa/maaseudulla suhtaudutaan mielestään yrittäjyyteen Mitä arvelee syiksi, onko suhtautumisessa muutosta Onko mielestään eroja maaseudun ja kaupungin yritysten välillä, millaisia Kokeeko itse esim. alan tai persoonan tai sukupuolen osalta sopivansa alueella yrittäjäksi? Miltä osin on kenties erilainen?

15 V kevään haastattelurunko: Tarkoitus haastatella uudelleen naisia, joita haastattelin väikkäriä varten, myös niitä jotka eivät enää yrittäjinä. Kiinnostuksen kohteena yrittäjäidentiteetin (ja/tai ammatti-identiteetin) kehittyminen tai poiskehittyminen. Samalla kiinnostus teemoihin, jotka ulottuvat pidemmälle kuin pelkkään yrittämiseen. (Runko ollut ohjeellinen ja sitä on käytetty haastatteluissa valikoiden.) Haastattelukysymyksiä ALUKSI tutkimuksen tavoitteista ja haastattelun tarkoituksesta (edellä) sekä haastateltavien anonymiteetti, vapaaehtoisuus ym. Nauhoittaminen ja tietoarkistoon tallentaminen. Kokonaisuus johon liittyy: osa professori Päivi Korvajärven johtamaa projektia Sukupuolten tasa-arvo, emotionaalinen ja esteettinen työ ja hyvinvointi työssä, joka kuuluu Suomen Akatemian tutkimusohjelmaan Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus. TAUSTATIEDOISTA Haastateltavan taustasta eli asuin-, koulutus-, työ- ja perhehistoriasta jo kysytty. Varmaan tarpeen muistuttaa, mitä olen aikoinaan kysynyt ja siis tiedän. Katso siis haastattelu- ja kyselyaineistot jokaisen kohdalla. - Mahdollisia muutoksia ensimmäisen haastattelun jälkeen arjen ympyröissä: työ, perhe, asuminen, vapaa-aika, kouluttautuminen? Miksi muutokset? - Muutoksen arviointia, millaista yrittäminen nyt verrattuna (alkuaikoihin, mistä jo kysyttykin) ja haastattelun aikoihin v YRITYKSEN TOIMINNAN + MUUTOSTEN KARTOITTAMISTA - Miten yritys toimii nyt, tuotteet, palvelut Onko toiminnassa tapahtunut muutoksia (alun ja) viime haastattelun jälkeen, millaisia, miksi - Millaisia vaihteluita liikevaihdossa on ollut - Keskustelua työllistämisestä nykyään: jos työllistää itse, keitä, milloin, missä tehtävissä Jos ei työllistä, olisiko tarvetta, onko muuta apua saatavissa - Millaisessa paikassa yritys nyt toimii Kotona: ainoastaanko, onko erillistä tilaa siellä tai pihapiirissä Muualla Miksi täällä ja hyödyt + haitat (tämä kaikki kysytty jo, joten soveltaen) - Markkinoinnista ja mainonnasta nykyään Miten halutaan markkinoida tulevaisuudessa, millaista kuvaa tarjotaan (onko ylipäätään mietitty) Onko yhteistyötä markkinoinnissa/mainonnassa, kenen kanssa, miksi/miksi ei Ketkä kokee kilpailijoikseen, miten kilpailu ilmenee Yrityksensä sijainnin merkitys kilpailuasemassa, entä mainonnassa, entä ylipäätään yrityksen imagossa Asiakassuhteista ja palautteesta, millaista, kuinka harkittua asiakassuhteiden mietintää, uudet/vanhat - Suhteet muihin yrittäjiin, yhteistyö?

16 - Keskustelua/tarkennusta yrittämisen kannustavista ja lannistavista puolista, maaseudun hyödyistä ja haitoista omalla kohdalla, onko muutoksia, yllätyksiä - Yrityksen täysipäiväisyys alussa/ennen, nyt ja tulevaisuudessa Muut tulonlähteet, muutos viime haastattelun jälkeen, yritystulojen merkitys perheelle - Montako tuntia/päivä tai viikko työskentelee, muutos Onko suuria sesonkivaihteluita, kerro niistä - Tyypillinen päivä Jos kausivaihteluita, hiljaisena ja kiireisenä aikana - Missä määrin kokee voivansa vaikuttaa työtahtiinsa? Mistä se riippuu? (Yrittäjyyteen oletetaan kuuluvan itsenäisyys oman työpanoksen käytöstä, myös määrästä ja ajoista, siis työprosessin autonomia, kuitenkin yritysalat vähän erilaisia + taloudelliset realiteetit) - Missä määrin kokevat pystyvänsä käyttämään kaikkia taitojaan yrittäjänä? Vai onko työ esim. rutiininomaista yhden tai muutaman tehtävän tekemistä vai pystyykö olemassa olevia taitoja käyttämään laajasti ja hankkimaan uusia? - Millaisia kokemuksia on viime kerran jälkeen asiantuntijaneuvonnasta, eri rahoituslähteistä, rahoitusneuvonnasta - Millaisia suunnitelmia ylipäätään tulevaisuudelle - Mitä voisi kertoa hyvinvoinnistaan nyt, mitkä tekijät vaikuttavat KOTI & PAIKKA - Kotitöiden jako nykyään, mahd. lastenhoidon järjestelyt nyt Perheen suhtautuminen yrittämiseen "teoriassa ja käytännössä" - Miten jää mielestään aikaa itselle, entä perheelle Kaipaisiko enemmän aikaa, mihin käyttäisi sen Mitä harrastuksia on - Paikan merkityksestä nyt, mahdollisesti jotain muutoksia paikkatunteessa Mikä siinä merkitsee (yhteisö, maisema tms.), mikä "taso" merkitsee eniten: koti(talo) ja pihapiiri/kylä/kunta/maaseutu yleensä - Mikä paikassa ja/tai maaseudussa on negatiivista - Onko halunnut asua muualla, haluaisiko nyt, onko harkinnut muuttamista - Missä on koti, voisiko koti olla muualla? - Käsitykset kotikunnan elinkeinoelämästä/yrityselämästä/poliittisesta elämästä ja yrittäjyyden kanssa tekemisissä olevista virkamiehistä Suhtautuminen naisiin, sukupuolen tunnistaminen? - Miten kylässä/kunnassa/maakunnassa/suomessa/maaseudulla suhtaudutaan mielestään yrittäjyyteen, mitä arvelee syiksi, onko suhtautumisessa muutosta Onko taantuma mielestään vaikuttanut omalla kohdalla, entä omalla alalla, entä paikkakunnan yrittämiseen suhtautumiseen - Onko mielestään eroja maaseudun ja kaupungin yritysten välillä, millaisia - Kokeeko itse esim. alan tai sukupuolen tai persoonan osalta sopivansa (alueen) yrittäjäksi? Muutos tässä? EMOTIONAALINEN JA ESTEETTINEN TYÖ - Onko työssä mielestään tärkeää, mitä asiakas tuntee? Miten tunne aikaansaadaan, kuinka tietoisesti mietitty? Onko tärkeää, mitä itse työssään tuntee? Entä miten tunteet voi näyttää? Mitä nämä omat + asiakkaat tunteet ovat? Esim. * hankalien asiakkaiden kohtaaminen (kasvokkain tai muuten), * kenen tahansa asiakkaan kohtaaminen kun itse ei ole hyvällä tuulella, * työn aiheuttamien tunteiden näyttäminen/peittäminen perheeltä

17 - Onko työssä tärkeää, miltä näyttää? Oma ulkonäkö, yrityksen ympäristön, tuotteiden? Miten esteettiset vaatimukset näkyvät, keneltä ne tulevat, miten niihin on vastattu? Kuinka tietoisesti esteettistä elämystä on pyritty luomaan? Jos käyntihaastattelu, myös tyyliin miksi tämä väri on valittu, onko tuo vanha esine harkitusti tuossa, mitä näistä tekeillä olevista jutuista tulee jne, ja vain huomioita tyyliin kivan näköinen se ja se, mistä tuo ja tuo on peräisin, jolloin ehkä kutsuu kertomaan myös asiakkaaseen vaikuttamaan pyrkivistä valinnoista? Sukupuolesta sitten, kun ensin kysellyt epäsuoremmin aiheesta. Esim. pitääkö toimia tai näyttää kuten nainen/mies tai pitääkö se kenties kätkeä.

18

19 Liite B Aineistonäyte 13

20 FSD2508 MAASEUDUN NAISET YRITTÄJINÄ FSD2508 WOMEN ENTREPRENEURS IN RURAL AREAS Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa. Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: This document forms a part of the above mentioned dataset, archived at the Finnish Social Science Data Archive. If the document is used or referred to in any way, the source must be acknowledged by means of an appropriate bibliographic citation. More information: Detta dokument utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga dataarkiv. Om dokument är utnyttjat eller refererat till måste källan anges i form av bibliografisk referens. Mer information:

21 Haastateltavan ammatti/toimiala: Ompelija Haastateltavan asuinseutu: Pohjois-Karjala Haastattelija: K Haastateltava: V Haastattelun ajankohta: 2009 huhti-kesäkuu Muut merkinnät:, pilkku: Lyhyt tauko puheessa.. kaksi pistettä: Puheenvuoro jää kesken, jatkaa puheenvuoroa (-) tavuviiva sulkeiden sisällä: Pois jäänyt sana tai sanan osa (--): kaksi tavuviivaa sulkeiden sisällä: Pois jäänyt jakso (sana tai sanoja sulkeiden sisällä): Epäselvä sana tai -merkkien välissä tekstiä@: Erityisen painollinen sana tai jakso ((kaksoissulkeiden sisällä teksti)): Litteroijan kommentti [hakasulkeiden sisällä teksti]: anonymisoitu/karkeistettu/poistettu tietoarkistossa K: Joo eli mää oon nyt siitä sitte kiinnostunu että mitä sulle on tässä, ehtiny tapahtua tässä viime haastattalun jälkeen joka oli siinä kakstuhatyks-kahstuhatkaks vaihteessa suunnilleen, niin yrittämisessä ja muutenkin, jos sä silleen ihan vapaasti kerrot siitä. V: No kakstuhattakahaden jäläkkeen mulle on syntyny kaks lasta, K: Yhy V: ja tuota yhteensä on nyt neljä lasta elikkä yrittäminen on ollut erittäin sivutoimista ((naurahtaa)). K: Joo. V: Että tuota, samalla lailla oon kyllä sammaa tuotetta ja samalla lailla sam-, sammaa yritystä jatkanut mutta tuota siinä taas tämä kotona ja sitten, oon ehtiny kyllä sivutöitä muualtakkin alalta että teen osaaikatöitä sitten muualla, vielä lisäks nyt kun lapset ovat jo päiväkoti-ikäisiä sitten, K: Joo. V: tuota, mutta tuota, nyt tämä yrittäjyys on ehkä hieman alas-, ala-, alasajovaiheessa jo että tuota, en tiiä miten pitkään jatkan vielä että.. että että, semmonen tilanne on nytte tässä. V: Joo. Mitä muuta työtä sä oot sitten tehny? K: No minä oon ihan postilla varhaisjakelussa yöllä käyny lehenjaossa että tuota.. K: Joo. V: semmonen, soppii ihan hyvin kun lapset nukkuu päiväunet ((naurahtaa)) K: Nii ((naurahataen)) V: minä nukun sitten kanssa. K: Joo. No entäs sen yrittämisen kanssa niin miks se sitten tuntuu että se on alasajovaiheessa? V: No tämä vaatetuspuolella toimiminen niin tuntuu että silloin vielä kakstuhattaluvun alussa niin se oli paljon helpompata (mitä??)tuotteita niin tuntuu että, ensinnäkin tarvikkeiden hankkiminen on paljon vaikeempata tukut häviää vähenee tämmösistä vaatetuskankaista että pitäs ite tuua maahan aina kankaita, ja niitten tuomi.., tarvikkeiden ehtiminen on paljon työläämpätä kuin ennen. K: Joo. V: Ja sitten, tämä halpatuonti syöpi koska sitä mitä minä teen esimerkiks työvaatejuttuja niin, Kiinasta tullee vaatteita siihen hintaan että minä en saa edes tarvikkeita että en minä pysty niinkun. Monet yritykset on nyt menny aina siihen että katottaan vaan hinttaa eikä sitä kokonaisuutta että, että hirmu vaikee on kotimaisella tuotteella kilippailla, oon tuntenu ite niinkun sen..

22 K: Mm V:..että on hirmu vaikkee löyttää semmosia asiakkaita että, jotka ois valmiita maksamaan niinkun pitemmässä (pinnassa) siitä, e-ehkä kestävämmästä tuotteesta ja muusta palavelusta sitten. K: Joo. No onks sulla ollu mielessä sitten sen tuotantosuunnan muuttamista jotenkin, että pysyis yrittäjänä mutta tekis jotain vähän toisenlaista? V: Kyllähän mulla on, mulla on yks tuotekin on sinälleen mutta se vaatis investointeja ja tuota minulla on vähän nyt tämmönen, ehkä väsymys tähän yrittäjyyteen.. K: Joo. V:..en löyä kun semmosia miinuspuolia ((naurahtaa)) aina tästä (asiasta nyt on vähän semmonen) pessimistinen olo, että tuota vaikka tuote vois olla hyvä ja on jo testattu ja kaikin puolin ei oo markkinoilla semmosta mutta minua väsyttää ja kun tiedän mitenkä pitkät siinähän se homma on kun että vuoteenparriin siitä ei tule niinkun vielä oikkeen tuot-, tuottoo että kaikki on vaan kuluja, niin tunttuu vähän silleen että jaksanko ruveta siihen. K: Joo. V: Ollenkaan et silleen että, pitäis löytää semmonen tuote mikä ois tosissaan ja on tuo minun valmisteltu tuote kyllä semmonen missä ei tarvii ite niinkun olla kiertämässä myymässä ja markkinoimassa et vois kottoo (jalostaa??) sitä tehdä... nin nin. Mutta ei muuta sillä lailla, muuta yrittäjyysjuttua, niin on aika korkkee kynnys muuttoo esimerkiks ompelusta johonkin muuhun yrittäjyyteen.. K: Joo. Ooks sä semmosta sit miettinytkään että johonkin ihan muuhun, muuhun yrittäjyyteen? V: Jo ei että.. K: Joo. V: sitten pitäs tosissaan olla tosi hyvä idea millä lähtee koska tunttuu että kaikki kielteiset puolet tulloo ((naurahtaa)) K: Nii ((naurahtaa)) V: (vastaan) että, et sillä lailla niinkun oon seittemäntoista vuotta oon ollu yrittäjänä nyt niin tuntuu et ehkä on niinkun jo, elää vähän niinkun alanvaihto mielessä ((naurahtaa)). K: Joo... Joo niin että se on vähän niinkin että palkkatöitä ei tolta sun alalta sinänsä taida löytyy lainkaan? V: Ei palkkatyötä löy y ei tällä korkkeuella eikä ylleensä että tuota se on niinkun ihan, t-turha niinkun sillä lailla haaveille semmosesta, että ei, ei, ei tavallaan, pittää sitten ihan muu ammatti ottoo. K: Joo. V: Palakkatyöksi. K: No miten sä ylipäätään palkkatyötä ja yrittäjyyttä arvioisit et kumpi on enemmän semmosta, sun tyyppistä? V: Noo, palkkatyössäkin kun oon ollu et Postilla oon ollu päivälläkkii osatöissä et kyllähän see, tuntuu yrittäjästä joka on tottunnu tekemmään ((naurahtaa)) työn aina loppuun eikä kato kellon mukkaan että tämmönen kellon mukkaan eläminen on aika semmonen, tuntuu niinkun hölömöltä että jätetään joku työ kesken kun aika loppuu olevinnaan et miks sitä ei voi tehä semmonen niinkun, jotenkin tuntuu et semmonen joustohomma siitä työ-, palakkatyöstä puuttuu ja semmonen tervejärkisyys.. K: M.. V:..mutta palakkatyössä on se hyvä puoli kun sieltä lähttöö, pannoo oven kiinni niin on vappaata ei tarvii miettii markkinointisuunnitelmia eikä mittään muuta ((naurahtaa)) K: Nii.