Selvitys Kehityspoliittiselle toimikunnalle: Yritysinstrumentit Ruotsin ja Tanskan kehitysyhteistyössä

Transkriptio

1 1 SelvitysKehityspoliittiselletoimikunnalle: YritysinstrumentitRuotsinjaTanskankehitysyhteistyössä Tiivistelmä TämäKehityspoliittisentoimikunnanKPT:ntilaamaselvityskartoittaaRuotsinjaTanskan kehitysyhteistyöninstrumentteja,joidentavoitteenaonedistääyritystoimintaakehitysmaissa jakannustaayrityksiäkehittämäänuuttaliiketoimintaakehitysmaissa.viimevuosinamolemmatmaatovatuudistaneetnäitätukimuotoja.perusteellisimmanremontinontehnytruotsi, jokakorostaauusienyritysinstrumenttiensainnovatiivisuutta,jatkuvaakehitystyötäjavalmiuttaottaamyösaiempaaenemmänriskiäkehitysvaikutustenmaksimoimiseksi. Tanskassayritysinstrumentteihintehdytmuutoksetovatolleetvähäisempiä.Tanskaon keskittänyttukensasuhteellisiinharvoihinohjelmiin,kuntaasruotsionhajauttanutrahoitustahuomattavastiuseampiininstrumentteihin.molemmatmaatovatsuunnanneet tukiohjelmiaankeskituloisistakehitysmaistaentistäenemmänköyhiinkehitysmaihinerityisestiafrikassa. MerkittävänäkökulmaeroTanskanjaRuotsinvälilläonkotimaistenyritystenasemassa kehitysyhteistyöntukiohjelmissa.tanskanyritysinstrumenteissatuenehtonaonpääsääntöisesti,ettämukanaontanskalainenyritys.ruotsitaaskorostaaavunsitomattomuuttajasitä, ettäinstrumentitovatavoimiakaikkienmaidenyrityksille.tosinmyösruotsillaosatuistaon ainoastaanomanmaanyritystenulottuvilla. 1.Lukijalle:Selvityksenlähtökohdatjarajaukset TämäonKehityspoliittisentoimikunnanKPT:ntilaamataustaselvitysRuotsinjaTanskan kehitysyhteistyönrahoitusmuodoista,joidentavoitteenaonedistääyritystoimintaakehitysmaissajakannustaayrityksiäetsimäänuusialiiketoimintamahdollisuuksiakehitysmaissa. SelvitysontarkoitettuKPT:njohdonmukaisuuttatarkastelevanvuosiarviontaustapaperiksi. Faktojenoikeellisuudestajatulkinnoistavastaatekstinlaatija.RaporttieisisälläKPT:n kannanottoja. Käytettävissäolleenrajallisenajanvuoksitässäraportissaonkeskityttyennenmuutaniihin yritysinstrumentteihin,jotkarahoitetaansuoraankehitysyhteistyöstä.rajauksenvuoksi esimerkiksiruotsinkehitysrahoituslaitosswedfundjatanskanvastaavakehitysrahoittaja IFUovatjääneetvähemmällehuomiolle,vaikkanemolemmatovatkinmerkittäviäyksityisen sektorinrahoittajiakehitysmaissa.myöskehitysyhteistyönulkopuolellejääväjulkinentuki yrityksille(esimerkiksivientiluototjavienninedistämistuet)ovattämänkartoituksen ulkopuolella. RuotsinjaTanskankehitysyhteistyönyritysinstrumentteihinontehtyviimevuosina uudistuksia.uudistustenvaikutuksistaeiolekuitenkaanvieläolemassakattaviaevaluaatioita, jotenuusienohjelmientodellisiakehitysvaikutuksiaonvaikeahahmottaa.myösyritystenja kansalaisyhteiskunnankokemuksiajakeskusteluayritysinstrumenttientoimivuudestapystytääntässäyhteydessäsivuamaanvainpintapuolisesti.tällähetkelläasiaeinäytäolevan kuumakeskustelunaihekummassakaanmaassa.

2 2 KPT:ntoimeksiantoonsisältyimyösselvittäämahdollisuuksialisätäpohjoismaistayhteistyötä yksityisensektorinosallistumisenosalta.kiinnostustaasiaankartoitettiinetenkinruotsalaistenelinkeinoelämänjärjestöiltä,muttaainakaantämänselvityksenjayhteydenottojenperusteellasiihenolivähänkiinnostusta. Helsingissä MattiRemes Kirjoittajaontaloustoimittaja,jokaontaloudenohellaperehtynytkehityskysymyksiin. 2.Ruotsilaittoiohjelmattäysremonttiin 2.1Instrumentitjatkuvankehitystyönalla RuotsissakehitysyhteistyötähallinnoivanSidan(SwedishInternationalDevelopment CooperationAgency)tehtäviinkuuluvatmyöskehitysmaidenyksityisensektorinkehittäminensekäyritystoimintaaedistävienhankkeidentukeminen.Ruotsinkehitysyhteistyössä korkotukiluototolivatpitkäänkeskeinenyhteistyömuotoyksityisensektorinkanssa,mutta viimevuosinayritystentukemiseentarkoitettuihinohjelmiinontehtymerkittäviämuutoksia jatuotuvalikoimaanuusiaohjelmia.uusistaohjelmistatärkeinonbusinessfordevelopment, jokapitääsisälläänuseitaerilaisiainstrumentteja. Yritystenkauttatapahtuvankehitysyhteistyönperiaatteisiinkuuluulisäisyystukea myönnetäänvainhankkeisiin,jotkaeivätmuutentoteutuisiilmansidankaltaisenavunantajanmukanaoloa.tukionsidanmukaansitomatontaelituensaamineneiolekiinniruotsista tehtävistähankinnoista.yritysinstrumenttienehdotvaihtelevat,muttauseimmatniistäovat avoimiakaikkienmaidenyrityksille. Sidanyritysinstrumenttienavainsanoihinkuuluvatlisäksijoustavuusjainnovatiivisuus Toimintaakehitetäänjatkuvastivastaamaanmuuttuviatarpeita.Mukaantuleekokoajanuusiaelementtejä,samaanaikaankuntehottomaksiosoittautuneitainstrumenttejaajetaanalas. Keskeisenätavoitteenaonlöytääinnovatiivisiaratkaisuja,joidenavullasyntyykehitysmaiden köyhiäväestönosiahyödyttäviätuotteita,palvelujajaliiketoimintamalleja.läpileikkaaviateemojaovatlisäksiyritystenvastuullisuussosiaalisissakysymyksissäjaympäristöasioissa. 1 Sidanmielestäyhteistyöliike-elämänkanssaontärkeääsiksi,ettänäinyksityisensektorin osaamista,kokemusta,innovointikykyäjataloudellisiaresurssejavoidaanhyödyntääkehitystätukevissakysymyksissä.kantavaperiaateonjakaakustannuksetjayhdistäälahja-apu muihinrahoituslähteisiin.sidahaluaapanostustensatoimivankatalyyttinämuullerahoitukselle.määräaikainenrahoituspyritäänkohdistamaanliiketoimintaan,jokapystyytoimimaan kannattavastijulkisentuenpäättymisenjälkeen. Yritysyhteistyöonkeskittynytviimevuosinaentistäenemmänsuurtenyritystenkanssa toteutettaviinhankkeisiin,koskaniissäonsidanmukaanmahdollistasaavuttaakaikkein suurimmatkehitysvaikutukset.sidanmielestäyritysinstrumentittoimivatparhaimmillaan vipuvartena,jollakehitystätukeviinkohteisiinvoidaanhoukutellamoninkertainenmäärä 1Sida/Rosendahl&Åkerblom

3 yksityistäpääomaasuhteessalahja-apuun.esimerkiksinostetaansidantukemaprivate InfrastructureDevelopmentGroup(PIGD).AasiassajaAfrikassainfrastruktuurihankkeisiin sijoittavayhteenliittymäonsaanuthankkeisiinsa25kertaaenemmänyksityistärahoitusta verrattunasidanjamuidenjulkistenavunantajienlahja-apuun. 2 Ruotsinkehitysyhteistyöstäkehitysmaidenmarkkinoidenjayritystoiminnankehittämiseen käytettiinvuonna2012yhteensälähes617miljoonaakruunua(70miljoonaa 3 ),mikäon noinneljäprosenttiakehitysyhteistyönkokonaismäärästä. 4 Tässäraportissaesiteltävien yritysohjelmienohellasummaansisältyvätmyöskahdenvälisethankkeet,jotkakeskittyvät yksityisensektorinkehittämiseenruotsinkumppanimaissa. VertailunvuoksiSuomenkehitysyhteistyöntukiyritystentoiminnallekehitysmaissaoli vuonna2012yhteensä40miljoonaaeuroa,mikäolineljäprosenttiakehitysyhteistyön kokonaismäärästä.summaansisältyvätfinnfundin,finnpartnershipinjakorkotukiohjelman rahoitus.tämänlisäksisuomellakinonkahdenvälisiäjamonenkeskisiähankkeita,jotka keskittyvätyksityisensektorinkehittämiseenkumppanimaissa. 2.2BusinessforDevelopment-ohjelma BusinessforDevelopment(B4D)-ohjelmaperustettiinvuonna2010jaselähtikunnollakäyntiinvuonna2012.SidakorostaaB4D-ohjelmassaerityisestikahtaasiaa.Ensimmäinenon ohjelmaninnovatiivinenluonne,jossaetsitäänkokoajanaktiivisestiuusiayhteistyömuotoja yksityisensektorinkanssa.toinenkeskeinenpiirreonse,ettäohjelmaonavoinjatukeavoivathakeakaikkienmaidentoimijatmikälihankkeilleasetetutkriteerittäyttyvät.tiettävästi yksikäänsuomalainenyrityseiolekuitenkaanvielätukiahakenut. 5 B4D-ohjelmaakäynnistettäessätavoitteenaolikasvattaaohjelmanbudjetti5,5miljoonasta eurosta38miljoonaaneuroon.tähäneiolekuitenkaanylletty,vaanvuonna2012ohjelmaan käytettiinnoin200miljoonaakruunua(n.22,6miljoonaa ).Vuoden2013luvuteivätolleet tätätehtäessävielävalmiit,muttamäärissäeioletapahtunutsuuriamuutoksia.sidan virkamiestenmukaanrahamäärienkasvattamisensijaantärkeintäonnytetsiätoimintatapoja,joillasaadaanenitenvaikuttavuuttayllämainittujenkehitystavoitteidensaavuttamiseksi ChallengeFund-rahastot B4D-ohjelmankeskeisinelementtiovatChallengeFund-rahastot,joidenkehittämisessäon otettumalliamuissamaissa,kutenbritanniassajakanadassa,aiemminperustetuistarahastoista.ruotsirahoittaatällähetkelläkuuttarahastoayksintaimuidenavunantajamaiden kanssa.lisäksirahastoissaonerillisiärahoitusikkunoita,jotkaonsuunnattutietylle maantieteellisellealueelletaitoimialalle.rahastojenmyöntämätukionpääosinlahja-apua, jonkahakuehdotjamyöntökriteeritvaihtelevatrahastoittain.pariapoikkeustalukuunottamattarahastoistavoivathakeakaikkienmaidenyritykset.huomattavaosatuenhakijoistaon kehitysmaidenyrityksiä.rahastojentavoitteenaonkannustaayritystenohellamyösmuita 2Sidasårsredovisning,Rosendahl&Åkerblom 3RuotsinjaTanskankruunutonmuunnettutässäraportissaeuroiksioanda.com-palveluninterbank-valuuttakurssienmukaan Sidasårsredovisning 5Sida/Rosendahl&Åkerblom 6Sida/Rosendahl&Åkerblom 3

4 toimijoita,esimerkiksiyliopistojajatutkimuslaitoksia,etsimäänyhteistyössäratkaisuja kehitysongelmiin. 7 MerkittävinSidanomistarahastoistaonvuonna2011perustettuInnovationsAgainstPoverty (IAP).Setukeekannattavaajainnovatiivistaliiketoimintaa,jollaratkotaanmaailman väestöpyramidinpohjalla(bottomofthepyramid)olevienköyhienongelmia. Kaksikertaavuodessajärjestettävillähakukierroksillayksihankevoisaadaenimmillään euronavustuksen(korkeintaan50prosenttiahankkeenkuluista).Avustustavoi saadaesimerkiksiliiketoiminnankehittämiseenliittyviinselvityksiin,sekäliiketoiminnan palkkakuluihinjahenkilöstönkoulutukseen.maa-alueiden,kiinteistöjentaikiinteänomaisuudenhankintakuluttairakentamiskustannukseteivätolesensijaanoletukikelpoisiakuluja. Hakemustenkehitysvaikutuksiasekäkaupallisiamenestymismahdollisuuksiaarvioidaan seuraavillakriteereillä: Liiketoiminnallaonoltavamahdollisuustoimiakaupallisestikannattavasti. Liiketoimintaaonmahdollistaskaalataelikasvattaamerkittävästi. Hankkeestavastaayritystaimuuvoittoatavoittelevaorganisaatio. Köyhätihmisethyötyvät(esimerkiksilisätulojen,uusientuotteiden,elinympäristönkohenemisentaitasa-arvonparanemisenkautta). Hankkeellaeiolekielteisiävaikutuksiaympäristölle,paikallisilleyhteisöilletaimarkkinoidentoimivuudelle. Kustannustenjakoonselkeä(yrityskattaavähintään50prosenttiakuluista,eikäomavastuuosuussaasisältääjulkistarahoitusta). Hankeoninnovatiivinenelisetuomarkkinoillekokonaanuudenlaisiatuotteita,palveluja, tuotantomuotoja,toimitustapojatailiiketoimintamalleja. HankeeitoteutuisisuunnitellussamittakaavassailmanSidanrahoitusta. IAP-rahastonalkupääomavuosille oli51miljoonaakruunua(n.5,8miljoonaa ). Lähi-itäänjaPohjois-AfrikkaansuuntautuviahankkeitavartenIAP:ssaonerillinenrahastonsa. 8 Vuonna2012IAP:stahaettiintukea459hankkeeseen,joista19sairahoitusta. 9 Suurin osahakemuksistatuleekehitysmaidenyrityksiltä.paljontyötävaativahakemustenkäsittely onulkoistettukilpailutuksenkauttakonsortiolle,jotavetäätilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers. 10 IAP-rahastostaonmuunmuassarahoitettuhankkeita,jossaonkehitettyjatuotumarkkinoille uudentyyppisiäakkulatureita,maaseudunuusiutuviaenergiamuotojajamaanviljelijöille suunnattujaneuvontapalveluja.yksitukeasaaneistayrityksistäonkenialais-yhdysvaltalainen Sanergy,jokaasentaajavuokraakäymälöitäNairobinslummialueilla.Käymälöidenylläpidostajajätteidentoimittamisestahyötykäyttöönvastaavatpaikallisetyrittäjät.Bisnesmalli perustuuasukkailtaperittyihinkäyttäjämaksuihin. 11 SidaonperustanutmyösDemoEnvironment-rahaston,jostarahoitetaanniinsanottuapuhdastateknologiaaedistäviähankkeitaseitsemässäRuotsinkehitysyhteistyönkohdemaassa (Botswana,Etelä-Afrikka,Indonesia,Intia,Kiina,NamibiajaVietnam),joissakahdenväliset 7Sida/Rosendahl&Åkerblom 8ChallengeFunds,Guidelines 9Sidasårsredovisning 10ChallengeFunds,Guidelines 11Sidasårsredovisning 4

5 kehitysyhteistyöhankkeetpäättyivätvuoden2013lopussa.muistab4d-intrumenteistapoiketentästärahastostavoivathakealahja-apuavainruotsalaisetpk-yritykset.rahastonkoko vuosina on48miljoonaakruunua(n.5,4miljoonaa )jasenkäytännönhallinnoinnistavastaaelinkeinoministeriönalainentillväxtverket,jokaonyrittäjyyttäjaaluekehitystä tukevavirastoruotsissa. 12 OmienrahastojenohellaRuotsirahoittaarahastoja,joissaonmukanamuitakinavunantajia. Esimerkiksivuonna2008perustetunAfricaEnterpriseChallengeFundin(AECF) muitatukijoitaovatbritannian,tanskan,hollanninjaaustralianhallituksetsekäyk:n maataloudenkehittämisrahastoifad.rahastomyöntäälahja-apuajaluottoja( ,5 miljoonaayhdysvaltaindollaria)muunmuassamaatalouden,rahoituspalvelujenjauusiutuvanenergianhankkeisiin.rahastonsisälläonuseitamaa-jatoimialakohtaisiarahoitusikkunoita,jotkaonsuunnattuesimerkiksietelä-sudanintaitansanianmaatalouteenkeskittyviin yksityisensektorinhankkeisiin. 13 Muidenavunantajienkanssaperustetuistarahastoistalisääluvussa2.4Ruotsikehitteleeuusiarahoituskuvioitasivulla Public-PrivateDevelopmentPartnership YksiB4D-ohjelmanelementtionPublic-PrivateDevelopmentPartnership-kumppanuusohjelma,jonkatavoitteenaonkannustaajulkistajayksityistäsektoriakehittämäänuudenlaisia yhteistyömuotoja.yksiesimerkkitästäonajoneuvovalmistajascanian,yk:nteollisenkehityksenjärjestönunidonjairakinviranomaistenyhteinenhanke,jossakoulutetaan automekaanikkojakurdienitsehallintoalueellapohjois-irakissa.sidantukiyhteishankkeessa onkanavoituunidolle. 14 Toinenesimerkkikumppanuusohjelmanosittainrahoittamastahankkeestaon ruotsalaislähtöisentetrapakinjayk:nelintarvikeohjelmawfp:nohjelmakoululaistenmaidonsaanninparantamiseksisambiassa.paikallinenmeijeripakkaamaidontetrapakin pakkauksiin,jotkawfptoimittaakouluihin.jakelunpiirissäolevissakouluissaoppilaiden määräonkasvanut25prosenttiajapoissaolojenmääräonvähentynytmerkittävästi DriversofChange-ohjelma B4D-ohjelmanDriversofChange-osankauttatuetaanorganisaatioita,jotkaedistävätkehitystäjollakintietyllätaloudentailiike-elämänalueella.Vastuullisenyritystoiminnan kehittäminen,markkinarakenteidenmuuttaminensekäkansalaisyhteiskunnanjaliike-elämän vuoropuhelunparantaminenovatesimerkkejäalueista,joihinlahja-apuavoidaanmyöntää. 16 SidaonrahoittanutesimerkiksiWWF:nMarketTransformationInitiativeMTI-aloitetta. Sentavoitteenaonvaikuttaakansainvälisenkaupanrakenteisiinjatuotannollisiin investointeihinniin,ettänetukisivatmahdollisimmanhyvinkestävänkehityksenperiaatteita 12ChallengeFunds,Guidelines 13ChallengeFunds,Guidelines 14Sidasårsredovisning,Sida/Rosendahl&Åkerblom 15Sidasårsredovisning 16Sida sbusinessfordevelopmentprogramupdate,sida1/2012 5

6 esimerkiksipuuvilla,puu-japaperituotteidenjapalmuöljyntuotannossajakaupassa.mti tekeeyhteistyötäikeanjahennes&mauritzinkaltaistensuurtenruotsalaisyritystenkanssa. 17 DriversofChange-ohjelmastarahoitetaanmyösSwedwatch-järjestöä,jokaFinnwatchintavoinseuraayritystentoiminnanvaikutuksiakehitysmaissa.Sidanrahoitusvuonna2012oli Swedwatchille5,1miljoonaakruunua(n euroa). 18 UusientaloudellistensuhteidensyntymistäRuotsinjakehitysmaidenvälillätuettiin myösPartnerDrivenCooperation-ohjelmasta.Yksityistenyritystenohellalahja-apua etelä-pohjois-yhteistyöhönpystyiväthakemaanmyösviranomaiset,ammattiyhdistysliike, kansalaisjärjestötjatiedeyhteisöt. 2.3Sidanlaina-jatakausinstrumentit Ruotsimyönsiaiemminkehitysmaihinkorkotukiluottoja,joidenkorkokulutmaksettiin kehitysyhteistyövaroista.ruotsipäättiajaaalasinstrumentin,jatilalletulivatvuonna2009 laina-jatakausinstrumentit,joidenkäyttöäonviimevuosinalisättyhuomattavasti.vuonna 2012niihinkäytettiin154miljoonaakruunua(n.17miljoonaa ),mikäoliyksiprosentti kokokehitysyhteistyöstä. TällähetkelläSidallaonkäytössäänkolmeinstrumenttia: Kehityslainat.InstrumentinnimestähuolimattaSidaeilainaarahaavaanmyöntäälahjaapuakehitysmaidentaloudellistakehitystäedistäviinjulkisensektorinhankkeisiin,joihinei muutensaataisirahoitustamarkkinoilta.sidanlahja-avunosuusvoiolla35 80prosenttia kokonaisrahoituksesta.loppuosakatetaanpaikallisenpankintaikansainvälisen rahoituslaitoksenmyöntämälläluotolla. 19 Takausjärjestelyt.Sidavoiantaatakauksenyritystenkaupallisillelainoille,mikäliyritykset toimivatruotsinkehitysyhteistyönkumppanimaassajahankkeellaonselkeät kehitysvaikutukset.viimevuosinatakauksiaonmyönnettyetenkinvesihuollossa,maataloudessa,terveydenhoidossatoimivillekehitysmaidenyrityksillemuunmuassakeniassa,ugandassajamosambikissa. Vuoden2013lopussaSidaoliantanuttakauksia22kappaletta,joidenkokonaismääräoli1,3 miljardiakruunua.takausinstrumentistasyntyyruotsillekulujavainjoslainansaajaeisuoriuduvelvoitteistaanjatakaajajoutuumaksumieheksi.takaustenlaukeamisenvaralleruotsi keräätakauksensaaneiltayrityksiltäpreemiota(palkkion),jokatalletetaanerilliselle pankkitilille.preemionsuuruusmääräytyyhankkeenluottoriskinmukaan.tämänarvioinnissasidanasiantuntija-apunaonexportkreditnämndenekn,jokaonvaltiollinen vientiluottojentakuulaitos.muutensekäekn:nettävientiluottojamyöntävänsvenskaexport Kreditintoimintakeskittyyruotsalaisyritystenvienninedistämiseen,eikäniidenrahoitusta tilastoidakehitysyhteistyöksi Sidasårsredovisning 18Sida sbusinessfordevelopmentprogram,update Sida/Esseen 20Sida,JanEsseen 6

7 Ympäristölainat.Kehityslaina-jatakausinstrumentinlisäksiSidamyöntäämyösniin sanottujaympäristölainoja,jotkaonsuunnattukestävääkehitystäesimerkiksi energiatehokkuutta,uusiutuvanenergiankäyttöä,jätehuoltoajaympäristöäsäästäviä liikennemuotojaedistäviinhankkeisiin.vuonna2013tähänolibudjetoitunoin250miljoonaa kruunua(n.28miljoonaa ) Sidakehitteleeuusiarahoituskuvioita UusienrahoitusinstrumenttienkehittämisessäRuotsitekeeenenevässämäärinyhteistyötä muidenavunantajienkanssa.etenkinyhdysvaltainkehitysapuvirastousaidonollutmukana useassayhteishankkeessa.yhteistyöusaidinkanssaoliesimerkiksimerkittäväsyysiihen, ettäsidanmyöntämienlainatakaustenmäärämoninkertaistuivuonna2012etenkinugandassa,keniassajasambiassatehtyihininvestointeihin. 22 LisäksiSidajaUSAIDovatperustaneetyhdessärahastoja,jotkaovatavoimiamuillekin avunantajille.challengefund-ohjelmanpuitteissaruotsillajayhdysvalloillaonkolmerahastoa.niidenkokohelmikuussa2014oli86yhdysvaltaindollaria,jostaruotsinosuusoli49 miljoonaadollaria.yksirahastoistaonvuonna2012perustettugrandchallengepowering Agriculture-rahasto,jokarahoittaamaatalouteeninnovatiivisiajakestäviäratkaisujakehittäviäyrityksiä.Kohteisiinkuuluvatesimerkiksiaurinkoenergiallatoimivatvesipumput.Joulukuussa2013SidajulkistiUSAIDinkanssatehdynkumppanuussopimuksen,jonkaontarkoitus löytäätieteellisiinkeksintöihinjainnovaatioihinperustuviaratkaisujakehitysongelmien ratkaisemiseksi.tätävartenperustetaanrahasto,johonaiotaanseuraavanneljänvuodenaikanakerätänoin2,6miljardiakruunua(n.300miljoonaa ).Suuriosapääomistaontarkoitus kerätäyksityisiltäsijoittajilta. Sidaluoaktiivisestisuhteitanytmyösyksityistenlahjoittajienjasäätiöidensuuntaan,kun vielämuutamavuosisittenyhteistyöhönvarakkaidenhyväntekijöidenkanssasuhtauduttiin varauksella.päänavaajanaonvuonna2013perustettuadvancedmarketcommitment-ohjelma,jonkamuihintaustavoimiinkuuluumuunmuassabilljamelindagatesinsäätiö.ohjelmamyöntäämuunmuassaterveysalantuotteillemarkkinatakauksia,joidenavullayrityksetpystyvättuomaanmyyntiintuotteitaantavanomaistahuokeammallahinnalla.vuonna 2013markkinatakausmyönnettiinBayernHealthCaren27miljoonalleihonalaiselle ehkäisysauvalle,joidenhinnanyrityssitoutuipudottamaan18dollarista8,50dollariinyli50 maassa. 23 SensijaanpohjoismainenyhteistyöonollutSidanmukaanvaatimatontauusien yritysinstrumenttienkehittämisessä.tanskajanorjaovatruotsintavoinrahoittajiaafrikkaansijoittavassaaecf-rahastossa,muttasuomellajaruotsillaeiolesidanmukaanmeneilläänyhteisiäviritelmiä. 24 TällähetkelläPohjoismaillaonyhteinenyritysinstrumenttiNorsad FinanceLimited,jokaoneteläisenAfrikanalueellatoimivaafrikkalais-pohjoismainen kehitysrahoitusyhtiö.setarjoaakasvuyrityksillepitkäaikaistarahoitustasuoraanjamuiden rahoituslaitostenkautta.vuonna2012neljäpohjoismaistakehitysrahoittajaafinnfund, TanskanIFU,NorjanNorfundjaRuotsinSwedfundsijoittivat34miljoonaaYhdysvaltain 21sida.se 22Sida/Esseen 23SvenskaDagbladet 24Sida/Rosendahl&Åkerblom 7

8 8 dollarianorsadfinanceen.pääomasijoituksenmyötäkehitysrahoitusyhtiönosakepääoma nouseerunsaaseensataanmiljoonaandollariin. PohjoismaillaonmyösyhteinenPohjoismainenkehitysrahasto(NDF),jokarahoittaa innovatiivisiailmastohankkeitapohjoismaidenjamatalantulotasonvälillä. 2.5SwedfundjaSwedpartnership:Tukearuotsalaisilleyrityksille Swedfundsaipääomankorotuksen RuotsinvaltionkehitysrahoituslaitosSwedfundtarjoaaFinnfundintavoinyrityksilleoman pääomanehtoistariskirahoitusta,pitkäaikaisiainvestointilainojajakehitysmaainvestointeihinliittyvääneuvontaa.swedfundinosuusontyypillisestikolmasosakokonaisinvestoinnista. Sijoituksensuuruusonyleensä20 100miljoonaakruunua(n.2 11miljoonaa ).Vuoden 2012lopullaSwedfundillaoli91sijoitusta33maassa,jasijoitussalkunkirjanpitoarvooli2,7 miljardiamiljoonaakruunua(n.306miljoonaa ).Ruotsinvaltiopäivienpäätöksenmukaan Swedfundinpääomaanostetaanvuosina vähintään1,2miljardillakruunulla(n.136 miljoonaa ). 25 VertailunvuoksiFinnfundinsijoitussalkunkokoolivuoden2012lopussa274miljoonaaeuroa.Hankkeitasilläoli143kappaletta30maassa Swedpartnershipkeskittyypk-yrityksiin SwedfundhallinnoimyösSwedpartnership-ohjelmaa,jonkakauttapienetjakeskisuuret yrityksetvoivathakeatukealiiketoiminnankäynnistämiseenköyhissäjakeskituloisissa kehitysmaissa.toisinkuinsidanbusiness-ohjelmat,swedpartnershiprahoittaavain ruotsalaisiayrityksiä.tuenedellytyksenäon,ettäruotsalaisyritykselläonkehitysmaassa kumppaninayksityinenyritysjayhteishankkeellaonedellytyksetpitkänaikavälinkannattavaanliiketoimintaan. Swedpartnershipedellyttää,ettäyritykselläon5 249työntekijää.Lisäksiyrityksenliikevaihtosaaollaenintään50miljoonaaeuroataitaseenloppusummavoiollakorkeintaan43 miljoonaaeuroa.swedpartnershipintukionaluksilainamuotoinen.semuutetaankuitenkin lahja-avuksi,mikäliyrityksenhankeeteneesuunnitellullatavalla.maksimitukiyhdellehankkeelleon euroatai40prosenttiahankkeenkokonaiskustannuksista. Tukiontarkoitettuesimerkiksityöntekijöidenkouluttamiseenkehitysmaissataituotannon vaatimienlaitteidenhankintaan.sensijaankiinteänomaisuudenhankintaantai markkinaselvityksiinrahoitustaeimyönnetä. 26 Finnpartnershipinkriteeritpoikkeavatjonkin verrantästä.suomessatukeaeivoisaadalaitehankintoihin,muttaliiketoimintaapohjustaviin esiselvityksiinrahoitustaonmahdollistasaadatoisinkuinruotsissa. Vuonna2009perustetunSwedpartnership-ohjelmanbudjetissaeioletapahtunutsuuria muutoksiavuosienaikana.vuonna2013swedpartnershipmyönsiyhteensä30,7miljoonan kruununtuet(n.3,5miljoonaa ).VertailunvuoksiFinnpartnershipintukiyrityksilleoliviime vuonnasuunnilleensamansuuruinen(3,6miljoonaa ).HakemuksiaSwedpartnership 25swedfund.se 26swedpartnership.fi,Swedpartnership/Ahl

9 vastaanotti30,joista26saitukea.kaksihakemustahylättiinjakahdenkohdallaselvitykset ovatvieläkesken.(finnpartnershiptukiviimevuonna96:ahanketta.)kesäkuustalähtien Swedpartnershipeienääpystynytottamaanuusiahakemuksiavastaan,silläkokosen käytettävissäolevabudjettiolijosidottuhyväksyttyihinhankkeisiin.tukeasaaneetyritykset ovatperustaneetkehitysmaihintuotannollistatoimintaa,muttajoukossaonmyös palvelualallatoimiviajaulkomaankauppaaharjoittaviayrityksiä.suurinosatukeasaaneista yrityksistäonperustanutliiketoimintaaaasiaan,ennenmuutakiinaanjaintiaan Keskusteluatukimuotojentoimivuudesta YritystukiohjelmienuudistuseioletoistaiseksiherättänytRuotsissavilkastakeskustelua. Osaltaansyynälieneese,ettäinstrumenttientoimivuudestaeioletehtyvieläkattavia evaluaatioita.sidanmukaanniitäonkuitenkinluvassatulevinavuosina,kunohjelmaton saatukunnollakäyntiin.sidanmielestäuudetohjelmatantavathyvätedellytyksetsaadaaikaantuloksiayhdessäliike-elämänkanssa.yhteistyömuodotovatkuitenkinvieläniinuusia, etteiniidenkustannustehokkuudestavoivielätehdäpitkällemeneviäjohtopäätöksiä. 28 Liike-elämänkokemustensaaminenolisiedellyttänytyhteydenottojaSidankanssayhteistyötätekeviinyrityksiin(mikätämänselvityksenpuitteissaeivalitettavastiollutmahdollista), silläruotsinelinkeinoelämänjärjestöjenroolikehitysmaaliiketoiminnankehittämisessäon marginaalinen.ruotsinsuurimmatelinkeinoelämänjärjestötsvensktnäringsliv(vastaasuomenek:ta)jaföretagarna(suomenyrittäjiensisaroganisaatio)eivätoleosallistuneet yritystukiakoskevaankeskusteluun.molemmatkeskittyvätjäsenkuntansaasioidenajamiseen jamielipidevaikuttamiseenmuissaasioissa. RuotsalaistenMyöskäänyritystenvientiäjaulkomaisiainvestointejaRuotsiinedistävä BusinessSweden(entinenExportrådet),jokaonRuotsinvaltion(vastuuministeriö ulkoministeriö)jaelinkeinoelämän(sverigesallmännautrikeshandelsförening)yhteinen organisaatio.businessswedeneineuvoyrityksiäkehitysyhteistyönyritystukiinliittyvissä asioissa,vaanseohjaayrityksiäottamaansuoraanyhteyttäsidaantaiswedfundiin. 29 BusinessSwedeninvienninedistämistyöonkuitenkinviimevuosinapainottunutentistä enemmänkehitysmaihin. NykyisenhallituksenlinjauksenmukaanRuotsinvienninedistäminenkohdistetaan20 painopistemarkkinalle.kehitysmaistamukanaovatkiinan,intianjabrasiliankaltaiset talousjättiläisetsekäjoukkokeskisuuriakehittyviätalouksia.afrikanmaistalistallaovatangola,etelä-afrikkajanigeria.businessswedentarjoaayrityksillemaksullisiakonsulttipalveluja.toinenkeskeinentoimintamuotoovatvienninedistämismatkat,joidenvetäjänäonusein hallituksenministeri. 30 Yksiliike-elämänedustajienhuolenaiheon,mitenyrityksetsaavattietoatarjollaolevista yritysinstrumenteista.toinenhaasteoneriinstrumenttientoisistaanpoikkeavatkriteerit. Esimerkiksituenmaksimimäärätvaihtelevat.Lahja-avunmääräonyleensäenimmillään50 prosenttiakokonaiskustannuksista,kunsejoissakinrahastoissavoiollajopa80prosenttia. Myöstuettavienkulujenkriteereissäonvaihtelua swedpartnership.fi,Swedpartnership/Ahl 28Sidasårsredovisning,SIDA/Rosendahl&Åkerblom 29BusinessSweden/Schartau 30DagensNyheter 31Exporttjänsteföretagen/Vidström, 9

10 Sidassamyönnetään,ettäyritysohjelmienmarkkinoinnissaonparannettavaa.Nettisivuilta löytyvienperustietojenlisäksitietoleviäämuunmuassaerilaistenseminaarienkautta.ruotsinedustustotkehitysmaissaovattärkeitäviestinviejiä.tämäonkuitenkinkiinnisiitä,kuinka tärkeäksihenkilöstökokeenäidenasioidenedistämisen.tilanteenparantamiseksisidapalkkasivuonna2012ruotsinedustustoihin15avustajaa,joidentehtävänäonpitääyhteyttä liike-elämäänkehitysyhteistyönkumppanimaissa. 32 Sidanmukaankokemuksetlaina-jatakausinstrumenttienkäytöstäovatmyönteiset.Ne hajauttavatriskiäjatuovatkehitystätukeviinhankkeisiinyksityistäpääomaa. Kehitysvaikutuksetvoivatnäinkohotamoninkertaiseksiperinteiseenkehitysyhteistyöhön verrattuna.sidanmielestäinstrumenttienvarjopuolionniidenvaatimasuurityömäärä. Perinteiseenlahja-apuunverrattunaneedellyttävätneuvottelujauseidentahojenkanssa, muunmuassamuidenrahoittajiensuuntaan. 33 Ruotsalaisistakansalaisjärjestöistäyritysinstrumentteihinnäyttääpaneutuneenparhaiten evankelis-luterilainenkirkko,jonkakansainvälisettoiminnot(diakoniochsvenskakyrkans internationellaarbete)julkaisivuonna2011arvionyritystenkauttakanavoitavasta kehitysyhteistyöstä.kirkkokannattaakehitysmaidenyksityisensektorinkehittämistäjulkisin varoin,muttayritysinstrumentitsaivatkritiikkiäetenkinkolmessaasiassa.pitkältisamoihin asioihinaiotaankiinnittäähuomiotamyösvuoden2014toukokuussajulkaistavassa seurantaraportissa.raporttiakokoavanmartinvogelinmielestäensinnäkinyritysinstrumenttienkehitysvaikutuksiaonedelleenvaikeaamitata,janiidenvaikutuksetesimerkiksiköyhyydenvähentämisessäjääväthämäriksi.toiseksiinstrumenttienläpinäkyvyydessäonpuutteita, koskayrityksiäeivätkoskesamatavoimuudensäännötkuinjulkistasektoria.vogelinmukaan keskusteluyhteysesimerkiksiswedfundinkanssaonmuuttunutaiempaaläpinäkyvämmäksi. VastaavaaavointakeskusteluahäntoivoomyösSidansuuntaan.Kolmaskritiikinkohdeon, ettävakuutteluistahuolimattaruotsinkehitysyhteistyöeioleedelleenkääntäysinsitomatonta MyösTanskaonuudistanutyritysinstrumentteja 3.1PainopisteeksiGreenGrowth TanskankehitysyhteistyönhallinnoistavastaaulkoministeriönalainenDanida-nimenalla. Markkinoihinjakestäväänkehitykseenperustuvatalouskasvu(tanskalaisetkäyttävättästä termiägreengrowth)jatyöpaikkojenluominenkuuluvatsenkeskeisiintavoitteisiin. Nykyinentyöpohjautuuvuosille ulottuvaanGrowthandEmploymentstrategiaan.Senmukaankehitysmaidenyksityisensektorinkehittämiseen, liiketoimintaympäristönparantamiseenjakaupanedistämiseenonkiinnitettyliianvähän huomiota,muttastrategianostaateematentistäkeskeisempäänasemaankehitysyhteistyössä. Danidantalouskasvuajatyöllisyyttätukevientoimienrahoitusaiotaankaksinkertaistaa muutamanvuodenkuluessa.yksiosastrategiaaovatyrityksillesuunnatuttuki-instrumentit, joitaonuudistettujakehitettykokonaanuusiaohjelmia Sidasårsredovisning,SIDA/Rosendahl&Åkerblom,Esseen 33Sidasårsredovisning,SIDA/Rosendahl&Åkerblom,Esseen 34SvenskaKyrkan/MartinVogel 35Danida/GrowthandEmployment

11 Tanskaonollutkehitysyhteistyössäedelläkävijäyksityisensektorintuki-instrumenttien kehittämisessä.yritystenhankkeisiinsuuntautuvatprivatesectorprogrammejasekaluottoohjelmakäynnistettiin1990-luvunalussa.viimevuosinakeskeisimmätuudistuksetovatolleetsekaluotto-ohjelmanmuuttaminendanidabusinessfinance-ohjelmaksisekäb2b-ja InnovativePartnershipsforDevelopment(IPD)-kumppanuusohjelmienyhdistäminenDanida BusinessPartnerships-ohjelmaksi.Yhdistämisellähaluttiinselkeyttäähallintoajaantaaaiempaaenemmänjoustavuuttatulevientoimintojenjakumppanuuksienkehittämiseen.Uudistuksillaonmyöskavennettutuentoimialakohtaistajamaantieteellistäjakautumista.Yritystuki halutaanjatkossasuunnataennenmuuta vihreääkasvua tukeviinhankkeisiin. Maantieteellisestitukikeskitetäänkehitysyhteistyönkumppanimaihinjapääsääntöisestimaihin,joissaTanskallaonomaedustusto.Tämänontarkoitushelpottaatukihakemusten arviointiajatuettujenhankkeidenvalvontaa. 36 Danidanmukaanyritysinstrumenttienperustaovatkehitysmaidenomattarpeetjakansalliset painotukset.ruotsintavointanskatukeeyksityiselläsektorillavainsellaisenliiketoiminnan kehittämistä,jokaeitoteutuisinilmanjulkistatukea.tuettavienyritystenodotetaanmyös toimivanvastuullisestiympäristöasioissajasosiaalisissakysymyksissäjanoudattavanyk:n tätäkoskevaaglobalcompact-aloitetta. YritysinstrumenttienperustanaolevaGreenGrowthtarkoittaaDanidanmääritelmänmukaan paljonmuutakinkuinvainympäristöystävällisenteknologiankäytönlisäämistäkehitysmaissa.sekattaamyösesimerkiksivastuullisentuotantoketjun.keskeisenätavoitteenaon myöskehittäätuotantoonsellaisiaarvoketjuja,joidentuottamastalisäarvostamahdollisimmansuuriosajääkehitysmaahan.tuki-instrumenttienkriteereissäkorostetaankehitysmaidenomanosaamisenkasvattamista. Paikallisiinoloihinsopivaasiantuntija-apujakoulutusovatkeskeisiäasioitaosaamisenja teknologiansiirrossatanskalaiseltayritykseltäpaikallisellekumppanille.lisäksidanidatoivooyritystenkehittävänosallistavialiiketoimintamalleja,jossaköyhätihmisetovatmukana työntekijöinä,tuottajinajatavarantoimittajinatuotantoketjuneriosissasekämyösasiakkaina jakuluttajina. 37 ViimevuosinaDanidajavienninedistämiseenkeskittyvätvaltiollisetorganisaatiotovat tiivistäneetyhteistyötään.goglobal-ohjelmassaovatdanidanohellamukanaulkoministeriön alainenvienninedistämisorganisaatioeksportrådet,valtiollinenkehitysrahoitusyhtiöifuja valtionomistamavientiluottoyhtiöekf.yhteistyönkeskeisenätavoitteenaon,että kehitysmaidenmarkkinoistakiinnostuneettanskalaisetyrityksetlöytäisivättarjollaolevat rahoitus-janeuvontamuodotentistäparemmin.kokonaisuussisältääkehitysyhteistyöstä rahoitettavatyritysinstrumentit(danidanyritysohjelmatjakehitysrahoituslaitosifunrahoitus)sekäkehitysyhteistyöhönsisältymättömätpalvelut(kutenvientiluototjaeksportrådetin maksutonneuvontapalveluyrityksille).afrikkaonyksitanskanvientiponnistelujen painopistealueita.lokakuussa2013maanhallitusjulkistiopportunityafrica-aloitteen,jonka tavoitteenaonulkopoliittisenvaikuttamisen,kehitysyhteistyönjakaupanavullaedistää kestäväätalouskasvua,työpaikkojenluomistajayrittäjyyttäafrikassa Danida/GrowthandEmployment Danida/GrowthandEmployment Tanskanulkoministeriö 11

12 3.2.Yritysinstrumenttejatanskalaisyrityksille 3.2.1DanidaBusinessFinance ViimevuosikymmenenvaihteessaDanidansekaluotto-ohjelmamuuttuiDanidaBusiness Finance-ohjelmaksi.Seonsuunnattusellaisiinkehitysmaidentaloudellistakehitystäedistäviinjulkisiinhankkeisiin,joihineimuutensaataisirahoitustamarkkinoilta.DanidaBusiness Financenkauttakehitysmaatvoivathakeapitkäaikaisiakorottomiataihyvinmatalakorkoisia korkotukiluottojajulkisensektorintoimijoidenhankkeisiin.luottoonliittyvätukielementti maksetaankehitysyhteistyövaroista.luotonsaamisenehtonaon,ettähankkeessaonmukana tanskalainenyritysesimerkiksiurakoitsijanataiinvestoinninkeskeisenälaitetoimittajana. HankkeidensuurekoonvuoksiDanidaBusinessFinance-ohjelmaanpääsevätmukaan käytännössävainsuurettanskalaisetyritykset.pieniäjakeskisuuriayrityksiäonollutmukana alihankkijoina.rahoituksenehtonaon,ettähankkeessanoudatetaankansainvälisen yritysvastuunperiaatteita,jotkaonkirjattuyk:nglobalcompact-aloitteeseensekäyk:n työjärjestönilonihmisarvoisentyönohjelmaan(decentworkagenda). 39 DanidaBusinessFinancenluottokantaontällähetkellänoinkuusimiljardiaTanskankruunua (runsaat800miljoonaaeuroa).hankkeidenpääpainoonsuurissainvestoinneissa,jotka parantavatyhteiskunnalletärkeääinfrastruktuuriaerityisestiafrikassa.tällaisiatoimialoja ovatmuunmuassaliikenne,energiantuotantosekävesi-jajätehuolto.tukipäätöksissäsuositaanerityisestipuhtaanteknologianedistämistä.toimialoistaenitenhankkeitaontuettuvesi- jasanitaatiossa(22prosenttiahankkeista),energiasektorilla(20prosenttia),tienrakennuksessajaliikenteessä(15prosenttia)sekäuusiutuvanenergiankehittämisessä(15prosenttia). 40 Yksisuurimmistamuutoksistaonollutohjelmanmaantieteellinenjatoimialakohtainen kaventaminen.aiemminvaltaosahankkeistaolikeskituloisissakehitysmaissa.erityisen suosittujaolivatkiinajavietnam.viimevuosinapainopisteonsiirtynytentistäenemmän Afrikkaan.Vuonna2011tehdynuudistuksenjälkeentukeavoihakeaainoastaanTanskan kehitysyhteistyönensisijaisiinkumppanimaihin.afrikassaenitenhankkeitaonollutghanassa,tansaniassajamosambikissa.aasiassabangladesh,nepaljavietnamovatmaita,jotka ovattuenpiirissä.tuenhakijaonuseinjonkintoimialanministeriöesimerkiksitiehankkeissaliikenneministeriötaipaikallishallintoesimerkiksisuuressakaupungissa.suuriosa yhteydenotoistatapahtuukumppanimaissatanskanedustustojenkautta.aloitehankkeesta voilähteämyöstanskalaiseltayritykseltä,muttatuenhakijanonoltavaainakehitysmaan viranomainen. 41 DanidaBusinessFinancenmäärärahatovatolleetvuositasollanoin350miljoonaakruunua(n. 40miljoonaa ).Tänävuonnatoimintaanvarattujamäärärahojaonkuitenkinvähennetty300 miljoonaankruunuun(34miljoonaa ).Danidanmukaanpainopisteenäonnytetsiäkeinoja, joillakäytetytvaratsaataisiinmahdollisimmantehokkaaseenkäyttöönohjelmalleasetettujen tavoitteiden(greengrowth)saavuttamiseksi.määrärahojenvähentäminenjohtuneemyös siitä,ettäviimeksikuluneenkolmenvuodenaikanadanidaonsaanutaiempaavähemmän tukihakemuksia.danidaarveleetämänjohtuvantuenkohdentumisestaentistäharvempiin maihinjakeskittymiseengreengrowth-teemaan Danida/BidstrupHansen,Danida/GrowthandEmployment um.dk./en/danida 41Danida/BidstrupHansen 42Danida/BidstrupHansen 12

13 Danidanmukaanvieaikansaennenkuinkehitysmaissajayrityksissähahmotetaanohjelman uudetpainopisteet.seonjoutunutmuunmuassaoikomaanväärinkäsityksiä,joidenmukaan GreenGrowthtarkoittaisiyksinuusiutuvaanenergiaankeskittyviähankkeita.Danidantuntumaon,ettähiljaiseloolisinytpäättymässäjauusiahakemuksiaalkaisijälleentulla. Viimevuosinauusiatukipäätöksiäontehtyharvakseltaanmyössiksi,ettäaiemmiltavuosilta kerääntynythankesumanpurkaminenvieaikansa.viimevuonnahyväksyttiinainoastaanyksi hakemus DanidaBusinessPartnerships DanidaBusinessPartnershipsperustettiinvuonna2011,kunB2B-jaInnovativePartnerships fordevelopment(ipd)-kumppanuusohjelmatyhdistyivät.nimenmuutoksestahuolimatta ohjelmanperusperiaateonpysynytsamana.danidabusinesspartnerships-ohjelmantavoitteenaontoimiayritystenvälisenälinkkinäjaluodatanskalaistenjakehitysmaidenyritysten välillekaupallisestikannattaviakumppanuuksia,jotkaedistävätkehitystäjatyöllistymistä köyhissäyhteisöissä. 44 Ohjelmankauttapienetjakeskisuuretyrityksetvoivathakeatukealiiketoiminnan käynnistämiseenköyhissäjakeskituloisissakehitysmaissa.tukeavoisaadaesimerkiksi valmisteluvaiheenmatkakuluihinjakonsulttiselvityksiinsekätoteutusvaiheessahenkilöstön koulutusmenoihinjatuotantovälineidenhankintoihin.tuenkriteeritovatlähellä Finnpartnershipiäpaitsiettäsuomalaisessaohjelmastatukeaeivoisaadatuotantovälineidenhankintaan.Keskeinenkriteerilahja-avunsaamiselleon,ettähankkeessaonmukana aikakinyksitanskalainenyritys.yritykselläonoltavariittävästitaloudellisiaresurssejaja osaamista,jottasepystyytoteuttamaanjaylläpitämäänsuunnitellunliiketoiminnankehitysmaassa.paikalliseltakumppaniltaedellytetäänpuolestaanvahvaasidettäpaikallisiinyhteisöihinjakykyäluodaniihintyöpaikkoja.myöstässärahoituksenehtonaon,ettähankkeessa noudatetaanyk:nglobalcompactinjailonkansainvälisenyritysvastuunperiaatteita. 45 HakemuksissapainottuvatTanskantalouselämänvahvatalat.Ohjelmastatuetaanmuunmuassaelintarvikejalostukseen,puhtaisiinteknologioihin,energiaanjavesihuoltoonliittyviä hankkeita.vuosittainnoin50hakemustasaamyönteisenpäätöksen,jakeskimääräinentukisummaonkaksimiljoonaakruunua.viimevuonnabusinessdevelopmentpartnershipstuki yrityksiänoin110miljoonallakruunulla(noin15miljoonaa ).Viimevuosinaetenkin BangladeshjaKeniaovatolleetyritystensuosiossa.MyösliiketoiminnanaloittaminenBoliviassakiinnostaaenenevässämäärin.DanidanarvionmukaanBangladeshkiinnostaayrityksiä siksi,ettäseonmoniamuitamaitahelpompimaaharjoittaaliiketoimintaa.keniaanyrityksiä vetäänousevatalousjamahdollisuuslaajentaatoimintaamuuallekinitäisenafrikkaan.edellä mainittujenmaidenkorostumiseenvoivatvaikuttaatanskanedustustojenpainotuksetja henkilöstönaktiivisuus.ohjelmanhallinnointijahakemustenkäsittelyonhajautettu edustustoihin. 46 Danidanmukaankumppanuusohjelmanuudistustoiohjelmaanjoustavuutta.Käytännössä tämänäkyyyritystensuuntaanvähentyneenäbyrokratiana.suurinmuutosonolluttuen maksimimääränpudottaminen90prosentista50prosenttiinhankkeenkokonaiskustannuk- 43Danida/BidstrupHansen 44um.dk./en/danida,Danida/Nielsen 45Danida/GrowthandEmployment Danida/Nielsen 13

14 sista.maksimitukiyhdellehankkeelleonviisimiljoonaakruunua(n ).Danidanmukaankiristyneetehdotovatjohtaneethakemustenmääränvähenemiseen.Samallaniiden laatuonkuitenkinselvästiparantunut.joukostaovatdanidanmukaanpudonneethakijat, joidenpääasiallinenmotiivionhakeajulkisistatuistahelppoajanopeaarahaa.laadun paraneminennäkyysiinä,ettäylivoimainenenemmistöhakemuksistanykyisinhyväksytään BusinessProjectDevelopment BusinessProjectDevelopmentonuusiohjelma,jostatuetaanyritystenliiketoiminnan kehitystyötäkehitysmaissa.käytännössäkyseonesimerkiksimarkkinaselvityksiinjamuuhun hankevalmisteluunliittyvästälahja-avusta(elisamantyyppisiinkuluihinkuinfinnpartnershipintuki).tukimuotopäätettiinperustaa,koskakehittyneisiinmarkkinoihinverrattuna kehitysmaihinsopivanliiketoimintamallinetsiminenvaatiiyritykseltäenemmänkustannuksiajariskinsietokykyä. 48 BusinessProjectDevelopment-ohjelmastavoidaankattaa75prosenttia valmistelukustannuksista.tuenmaksimääräon750000kruunua(n ).Tukeavoidaanhakeahankkeisiinsellaisissakehitysyhteistyönensisijaisissakohdemaissa,joissaon Tanskanedustustojajossaturvallisuustilannesalliiliiketoiminnanharjoittamisen(tällähetkelläBangladesh,Bolivia,BurkinaFaso,Egypti,Etiopia,Ghana,Indonesia,Kenia,Mali,Mosambik,Nepal,TansaniajaUganda).Harkinnanmukaantukeavoidaanmyöntäämyöskehitysavunmuihinkohdemaihin.Rahoituksenehtonaon,ettäsuunniteltuliiketoimintatukee kehitysmaidenpaikallisiakehitystarpeita.erityinenpainoonkestäväätalouskasvuajayritystenvastuullistatoimintaaedistävissäasioissa.hakijanonoltavatanskalainenyritys,jollaon riittävästitaloudellisiaresursseja,osaamistajakansainvälistäkokemustaaloittaasuunniteltu liiketoiminta Muutyritysinstrumentit Tanskaonperustanutmuidenavunantajienkanssamuutamiarahastoja,joistarahoitetaan kehitysmaidenyksityisensektorinhankkeita: BusinessAdvocacyChallengeFund(BUSAC).Tämäonvuonna2004perustetturahasto, jokaantaalahja-apua,koulutustajaasiantuntija-apuaghanassatoimivilleelinkeinoelämän järjestöille,ay-liikkeellejatalousmedialle.tuentarkoituksenaonvahvistaatalouselämän keskeistentoimijoidentoimintamahdollisuuksiajanäinvahvistaaliiketoimintaympäristöä. TanskanohellaBritannianjaYhdysvaltainhallituksetsekäEUovatrahoittaneetohjelmaa. PäärahoittajaTanskanosuusonollutnoin156miljoonaakruunua(n.21miljoonaa ).Vuoden2013puoliväliinmennessärahastostaolimyönnettytukeanoin700hankkeeseen. AfricanGuaranteeFund.TanskanAfrikka-komissioperustivuonna2011AfricanGuarantee FundinyhdessäEspanjanjaAfrikankehityspankinkanssa.Semyöntäätakauksiaafrikkalaisillepienillejakeskisuurilleyrityksille,jotkahakevatluottoakaupallisistalähteistä Danida/Nielsen 48um.dk./en/danida 49um.dk./en/danida 50Danida/GrowthandEmployment

15 AfricaEnterpriseChallengeFund(AECF)Vuonna2008perustetturahasto,jonkamuita tukijoitaovatbritannian,ruotsin,hollanninjaaustralianhallituksetjayk:nmaatalouden kehittämisrahastoifad.rahastomyöntäälahja-apuajaluottoja( ,5miljoonaa Yhdysvaltaindollaria)muunmuassamaatalouden,rahoituspalvelujenjauusiutuvanenergian hankkeisiin. 3.3Eläkerahastotsijoittavatuuteenilmastorahastoon IFUonTanskanvaltionomistamakehitysrahoituslaitosjasentoimialueonpitkältisamakuin Finnfundin.Setoimiikaupallisinperiaatteinjatarjoaaomanpääomanehtoistariskirahoitusta,pitkäaikaisiainvestointilainojasekälainatakauksiahankkeisiin,joissaonmukana tanskalainenyritys.ifutekeevuosittainnoin500miljoonakruunun(n.67miljoonaa ) sijoitukset40 50yritykseen.Vuoden2012lopullasijoitussalkussaoli223hanketta. VarsinaisentoiminnanohellaIFUhallinnoikahtaerillistärahastoa,joistatoinenonArab InvestmentFundAIFSemyöntäämarkkinaehtoistarahoitustainvestointihankkeisiinPohjois-AfrikassajaLähi-idässä,joissaonmukanatanskalaisiayrityksiä.IFUonrahoittanutnoin 130miljoonallakruunulla(n.17,4miljoonaa )investointeja,joidenkokonaisarvoonnoin kolmemiljardiakruunua(runsaat400miljoonaa ). ToinenIFUnhallinnoimarahastoonDanishClimateInvestmentFundDCIFjokasijoittaa ennenmuutaenergiantuotantoonjaenergiatehokkuuteenkeskittyviinyksityisiinhankkeisiin.tammikuussa2014rahastosaimerkittävänpiristysruiskeen,kunifusekäkolmetanskanjohtavaaeläkerahastoa(pensiondanmark,pkajapædagogernespensionskasse)ja yksityinenpääomasijoitusyhtiödanskvækstkapitalsopivatsijoittavansarahastoonyhteensä 1,2miljardiakruunua(n.161miljoonaa ).Rahastollaonkaksitavoitetta:jarruttaamaapallonlämpenemistäsekäedistäätanskalaisenilmastoteknologianpääsyämarkkinoille.Setoimii ilmastohankkeissaosarahoittajanajamyöntäärahoitustamarkkinaehtoisesti.sijoitusten tuotto-odotukseksionasetettu12prosenttia. 51 EläkerahastojenmukaantuloDanishClimateInvestment-rahastoononkansainvälisestikin mielenkiintoinenpäänavaus.eläkerahastoteripuolillamaailmaahallinnoivatvaltavia varallisuuseriä.niidenrooliilmasto-jakehitysrahoituksessaonkuitenkinjäänyttoistaiseksi vähäiseksi.muunmuassayk:nkehitysrahoituksentulevaisuuttapohtivaankomitea (puheenjohtajanasuomenperttimajanen)pohtiisuosituksia,joillayksityisenjajulkisen sektorinkanssasaataisiinnykyistäenemmäntanskanuudenrahastonkaltaisia yhteistyömuotoja Keskusteluakehitysmaaliiketoiminnantukemisesta Danidankehitysmaaliiketoimintaatukevistainstrumenteistaeioletehtyviimevuosina evaluaatioita,jotenuudistustenvaikutuksistaontoistaiseksivähäntietoa.danidabusiness Partnerships-ohjelmastaonvalmisteillaevaluaatio,jonkaonmäärävalmistuavuoden2014 alkupuoliskolla IFU 52Kehitys-lehti 53GrowthandEmployment

16 Danidanmukaantanskalaisiltayrityksiltätulevapalauteonpääosinmyönteistä.Danida BusinessFinanceonyritystenmielestähyväkeinosaadajalansijaariskialttiillamarkkinoilla. KritiikkiäDanidaonsaanutennenmuutatuettavienhankkeidenkaventamisestaGreen Growth-hankkeisiinjakehitysyhteistyönensisijaisiinkohdemaihin.Tanskalainenliike-elämä haluaisipaluutalaajaanmaavalikoimaan.perustelunaonkäytettymuunmuassasitä,että tanskalaisillayrityksilläeiolekasvumarkkinoillakäytettävissääntukimuotoja,joitamonen kilpailijamaanyritykselläon.danidaonluvannutselvittää,onkokriteereitämahdollista tarkistaa. 54 DanidaBusinessPartnershipsinkanssatekemisissäolevienyritystenkielteinen palauteliittyyhakemisenjahankkeenraportoinninvaatimaanpaperisotaan.myösdanidan tukiosuudenpudottaminen50prosenttiinhankkeenkokonaiskustannuksistasekäviiden miljoonankruununmaksimimääräyhteenhankkeeseenonherättänytkritiikkiä. 55 ToisinkuinRuotsissa,elinkeinoelämänjärjestötpyrkivätvaikuttamaanaktiivisesti kehitysyhteistyönjayksityisensektorinyhteistyömuotojenlinjauksiin.suomenek:tavastaavadanskindustrionmukanakehityspolitiikkaaohjaavassaneuvostossasekäerilaisissa muissatyöryhmissä.järjestöonmyösuseanvuodenajantoteuttanutdanidanrahoittamia kehitysyhteistyöhankkeita,joidentavoitteenaonetenkinelinkeinoelämänjärjestöjenosaamisenjavoimavarojenvahvistaminentanskankumppanimaissa. 56 MonetkansalaisjärjestötovatarvostelleetvuosienvarrellayritysinstrumenttienTanskasidonnaisuuksia.Tällähetkelläasiaeiolekuitenkaankovinajankohtainenkeskustelunaihe. Järjestökentänedustajistaay-liikeonsuhtautunutsuhteellisenmyönteisestikehitysyhteistyönyritysinstrumentteihin.Tukimuotojenhyödynkohdentuminenpk-yritystensijaansuurilleyrityksilleonkuitenkinherättänythuolta.Ay-liikekorostaalisäksi,ettäTanskantukemat hankkeeteivätsaisiollaerillisiäsaarekkeitaesimerkiksityöntekijöidenoikeuksientoteutumisessa,vaanmyönteistenkehitysvaikutustentulisilevitälaajemmallekinkehitysmaiden työmarkkinoilla Yhteenveto:TanskajaRuotsilähtivätomillepoluilleen SekäRuotsinettäTanskankehitysyhteistyönyritysinstrumenttienkeskeisenätavoitteenaon kehitysmaidenyksityisensektorinvahvistaminenosanaköyhyydenvähentämiseen, työpaikkojenluomiseenjakestäväänkehitykseentähtääväätoimintaa.molemmillamailla instrumenttejaonviimevuosinasuunnattukeskituloisistakehitysmaistaentistäenemmän köyhiinkehitysmaihinerityisestiafrikassa. Molemmissamaissatuenehtonaonlisäisyyselisitämyönnetäänainoastaanhankkeisiin,joita eiilmanjulkistarahoitustaolisimahdollistatoteuttaa.kantavanaajatuksenaonjakaa kustannuksiajariskiäyhdistämälläjulkistatukeayksityiseenrahoitukseen.ruotsinjatanskantavoitteetovatyhtenevätsuomentavoitteisenkanssa.kehityspoliittisentoimintaohjelman(2012)mukaanyksityisensektorinroolikehityksessäonkasvanut.tämänvuoksisuomi pyrkiikehittämäänyksityissektorintoimintaympäristöäkumppanimaissasekäyhteistyön muotoja. 54DanskIndustri/Gad 55Danida/Nielsen 56DanskIndustri/Gad 57LO/FTF/BuggeMadsen 16

17 17 SuomeenverrattunaTanskaettäetenkinRuotsiovatpariaskeltaedelläyksityisensektorin tuki-instrumenttienkehitystyössä.myöskehitysyhteistyöstärahoitettujenohjelmienmääräja rahallisetvolyymitovatsuomeaselvästisuuremmat.suomenkehitysyhteistyössä yritystoiminnankehittämiseentarkoitetutinstrumentitovatfinnfundjafinnpartnership. Kehityspoliittiseentoimenpideohjelmanmukaisestikorkotukiluotto-ohjelmaonpäätettyajaa alasjatilalleaiotaankehittääyhdessäyksityisensektorinkanssamuutakehityspoliittista keinovalikoimaatäydentäviäyhteistyömuotoja. YritysinstrumenttienkehittämisessäRuotsinjaTanskanlähestymistapapoikkeavatselvästi toisistaan.ruotsionlähtenytmuuttamaanvarsinperusteellisestiohjelmiaanjakorostaa valmiuttaottaaaiempaaenempääriskejäkinkehitysvaikutustenmaksimoimiseksi.tanskassa uudistuksetovatolleetsensijaanvarovaisempia.lisäksitanskaonkeskittänyttukensa suhteellisiinharvoihinohjelmiin,kuntaasruotsionhajauttanutrahoitustahuomattavasti useampiininstrumentteihin.sidassatätäpidetääntarkoituksenmukaisenaratkaisuna,sillä isojenkokonaisuuksiensijaanpieniäohjelmiaonhelpompiperustaa,muokatajamyöslopettaa,jostavoitteitaeisaavuteta.instrumenttienpirstoutumisenvarjopuolionkuitenkinse,että esimerkiksitukeahakeviltayrityksiltävieaikaajavaivaaselvittää,mistäohjelmastarahoitustavoisiollasaatavillajamilläkriteereillä.myöspirstaloituneentukijärjestelmän kehitysvaikutustenarviointivoiollaentistävaikeampaa. MerkittävänäkökulmaeroTanskanjaRuotsinvälilläonmyössiinä,saavatkokotimaiset yritykseterityisasemaakehitysyhteistyöntukiohjelmissa.tanskanyritysinstrumenteissatuen ehtonaonpääsääntöisesti,ettämukanaontavallataitoisellatanskalainenyritys.ruotsitaas korostaaavunsitomattomuuttajasitä,ettäyritysinstrumentitovatavoimiakaikkienmaiden yrityksille.tämätosinpitäävainosittainpaikkansa,silläosayritystoimintaarahoittavista rahastoistajaswedpartnership-ohjelmastatukeavoivatsaadavainruotsalaisetyritykset. Lähteet: *DagensNyheter *Danidaninternet-sivut:um.dk/en/danida-en *Danida:GrowthandEmployment StrategicFrameworkforPriorityArea,2011 *DiakoniaochSvenskakyrkansinternationellaarbete:Detprivatanäringslivetsom förmedlareavsvensktbiståndenkartläggning,rapport4/2011 *IFUninternet-sivut:ifu.dk *IFU:NewClimateinvestmentagreementwortbillions,lehdistötiedote *Kehitys-Utvecling1/2014:PerttiMajasenhaastattelu *Sida:Årsredovisning2012 *Sidaninternetsivut:sida.se *Sida:BusinessforDevelopment.ProgrammeforSida scooperationwiththebusinesssector *Sida:ChallengeFunds,Guidelines,Sidanjulkaisu2012 *SvenskaDagbladet:Sidabidrartilllägrepriserpåp-stavar, *Swedfundininternetsivut:swedfund.se *Swedpartnershipininternet-sivut:swedpartnership.se *Tanskanulkoministeriö:LehdistötiedoteDenmarklaunchesOpportunityAfrica, Suullisetlähteetjasähköpostihaastattelut:

18 Ruotsi *BusinessSweden:suhdetoimintapäällikköCeciliaSchartau *Exporttjänsteföretagen(Företagarnanjäsenjärjestö):hallituksenjäsenKristerWidström *Företagarna:pääekonomistiLarsJagrénjalehdistöpäällikköKalleLarsson *Sida:B4D-ohjelmanpäällikköAnnaRosendahl,ChiefInnovationOfficerJohanÅkerblomja laina-jatakausohjelmanohjelmapäällikköjanesseen *SvensktNäringsliv:kauppapoliittinenasiantuntijaOlofErixonjalehdistöpäällikköPeter Isling *SvenskaKyrkansinternationellaarbete:neuvonantajaMartinVogel *Swedfund:SwedpartnershipinvastuuhenkilöStaffanAhl Tanska *Danida:DanidaBusinessFinance-ohjelmanvanhempineuvonantajaTinaBidstrupHansenja DanidaBusinessPartnerships-ohjelmanerityisneuvonantajaLauraNielsen *DanskIndustri:pääkonsulttiMarieGad *LO/FTF(Tanskanay-liikkeenkehitysyhteistyöorganisaatio):johtajaMadsBuggeMadsen 18