Endurouraansa aloittavan ajajan tietopaketti

Transkriptio

1 v.2.1. SKa Endurouraansa aloittavan ajajan tietopaketti Paketin on tarkoitus palvella erityisesti uusia kilpailijoita ja jokaisen uuden ajajan tulisi lukea se läpi. Sääntökirjaan tutustuminen on myös suositeltavaa. Tämä ei ole virallinen säännöstö, vaikka tässä käsitelläänkin tärkeimmät sääntöasiat. Viralliset säännöt löytyvät Suomen Moottoriliiton internet-sivulta Enduro on reittilaji, joka testaa ajajan nopeutta, taitoa ja ajan käytön hallintaa. Reitit koostuvat maastokokeista, siirtymistä ja tarkastusasemista. Huollot ja korjaukset ajajan tulee tehdä itse, vain ohjeita ja työkaluja saa vastaanottaa. Myös teknistä taitoa on näin ollen oltava. Pyörän ajokuntoisena pysyminen on tärkeää, sillä luotettavuus nousee välillä hyvinkin keskeiseen asemaan. Tulokset määräytyvät ajan perusteella. Ensin lasketaan maastokokeiden (tekstissä myöhemmin MK) läpi ajamiseen käytetty aika. MK -aikoihin lisätään mahdolliset aikataulusta poikkeamisista kertyneet virhepisteet (AT-pisteet) ja sääntörikkomuksista aiheutuneet aikarangaistukset.

2 Sisällysluettelo 1. Ennen kilpailua Yleistä Ajajaluokat Tarvittavat paperit Ajajan paperit Pyörän paperit Varusteet Moottoripyörän vaatimukset 5 2. Kilpailun yleinen kulku Ilmoittautuminen ja katsastus Yleistä Paperikatsastus Tekninen katsastus Turvallisuus ja ympäristötekijät Aikakortti ja aikataulu Yleistä Endurosääntö Rallisääntö Toiminta lähdössä, AT-asemilla ja maalissa Keskeytys Maastokokeet ja siirtymät Yleistä Reittimerkinnät Maastokokeiden ajaminen Yleiset tiet ja turvallisuus Stadionenduro Huolto ja tankkaus Suljettu varikko Ennakkoharjoittelu Yleisiä ohjeita Ilmoittautuminen Tulokset ja palkinnot Muita yleisiä ohjeita 13 2

3 1. Ennen kilpailua 1.1 Yleistä Kilpailuihin voivat osallistua kaikki Suomen Moottoriliiton jonkin jäsenkerhon jäsenet, joilla on kilpailupyöränsä ajamiseen oikeuttava ajokortti. Ajajan ajokortti asettaa normaalit teho- ja kokorajoitukset pyörälle. Rekisteröidyn pyörän teho ilmenee rekisteriotteesta, rekisteröimättömään punakilpiseen tarvitaan todistus alennetusta tehosta, jos ajokortti asettaa teholle rajoituksia. Kilpailukalenteri löytyy osoitteesta Samasta osoitteesta löytyvät myös täydelliset säännöt ja kilpailujen lisämääräykset sekä luettelo jäsenkerhoista. Useimmiten kilpailuihin voi ilmoittautua sähköisesti Kalkku ry:n sivuilla josta löytyvät myös tarvittavat tiedot kuhunkin kilpailuun ilmoittautumiseen, lyhennelmä lisämääräyksestä sekä kilpailujen tulokset Ajaja- ja kilpailuluokat Enduron ajajaluokittelussa on kolme ajajaluokkaa A, B ja C. Ajajan kilpailumenestys määrää hänen luokkansa nousujärjestelmän mukaisesti. Ajajaluokat jakautuvat kilpailuluokkiin moottorin koon ja tahtiluvun mukaan. Esimerkiksi C-luokka jakaantuu alaluokkiin C125, C2504t ja C-Avoin. C125 luokassa ajetaan VAIN alle 125cc pyörillä, C2504t-luokassa ajetaan alle 250cc nelitahtipyörillä ja C-Avoin -luokassa ajavat kaikki muut. Kilpailun reitti on saman ajajaluokan ajajille aina sama kilpailuluokasta riippumatta. Naisten kilpailuluokan ja Lady Cupin tunnus on D. Siinä voivat ajaa kaikki naiset yleisestä ajajaluokittelustaan riippumatta. Naiset voivat halutessaan ajaa ajajaluokittelunsa mukaisessa luokassa. Muut ajajaluokat ovat Sivuvaunu-, Veteraani- ja Kuntoluokat. Näissä ajajaluokissa ei ole nousujärjestelmää eikä myöskään moottoria koskevia kokorajoituksia. Samana kalenterivuonna vähintään 40 vuotta täyttävä voi ajaa myös veteraaniluokassa. Kuntoluokassa saavat ajaa kaikki ajajat. Kuntoluokka ei ole varsinainen kilpailuluokka. Kuntoluokan reitin tulee sääntöjen mukaan olla helpotettu. Kilpailu-ura aloitetaan C-luokassa, kilpailuluokka määräytyy moottorin mukaan. B-luokkaan nousee yksi ajaja jokaista täyttä kymmentä C-luokkien osallistujaa kohden. Jos vaikkapa jonkin kilpailun C-luokissa on kaikkiaan 54 ajajaa, nousee C-luokan viisi nopeinta B- luokkaan heti, kun tulokset on vahvistettu. Jos esimerkiksi voittaa C125-luokan, voi silti jäädä nousematta, vaikka C-Avoin -luokasta nousisi kolme nopeinta: vain C-luokan kokonaistuloksilla on merkitystä. B-luokista noustaan A-luokkaan nousupisteitä keräämällä. Jokaista alkavaa viittä B-luokan osallistujaa kohden yksi saa nousupisteen. Jos kilpailussa on B-luokissa yhteensä esimerkiksi 26 ajajaa, saa seitsemän yhteistuloksissa nopeinta nousupisteen. Saman kauden aikana viisi nousupistettä saanut ajaja nousee A-luokkaan. Ajaja voi kuitenkin halutessaan ajaa kauden loppuun B-luokassa. 3

4 SM-kilpailuissa A ja B luokat ajavat saman reitin samalla aikataululla ja tämä on käytäntö yleensä muissakin kilpailuissa. Suomenmestaruuspisteiden kannalta ei A- ja B-luokkaa erotella. Niinpä esimerkiksi 125-kuutoisten SM-pisteitä voivat saada niin A125- kuin B125 luokkienkin ajajat. Kilpailija ei periaatteessa voi osallistua kuin yhteen luokkaan yhdessä kilpailussa. Käytäntönä on kuitenkin ollut, että jos esimerkiksi Veteraaniluokan voittaja on C-ajaja, hänet voidaan nostaa B-luokkaan edellyttäen, että ajettu reitti ja aikataulu ovat olleet samanlaiset. Nousu ei kuitenkaan ole pakollinen eikä luonnollisestikaan vaikuta Veteraaniluokassa ajamiseen. Numerokilpien värit määräytyvät seuraavasti: - Kunto-, B-, D- ja C luokilla valkoinen pohjaväri ja mustat numerot - 40 vuotta täyttäneillä veteraaneilla sininen pohja, 50 vuotta täyttäneillä punainen, numerot kummassakin tapauksessa valkoiset - A luokalla keltainen pohja mustin numeroin - sivuvaunuluokassa keltainen kilpi mustin numeroin 1.3. Tarvittavat paperit Ajajan paperit Ajokortin ohella ajajalla tulee olla kilpailulisenssi ja tarvittavat paperit kilpailupyöräänsä. Ajaja voi joko hankkia Moottoriliitosta lisenssin koko vuodeksi (2007: 155 ) tai kilpailupaikalta kertalisenssin yksittäiseen kilpailuun (2007: 35 ). Jos kilpailulisenssi on unohtunut, on kertalisenssi lunastamalla mahdollisuus päästä kilpailemaan. Kertalisenssin saadakseen ajajan on pystyttävä todistamaan kerhon jäsenyys Pyörän paperit Endurokilpailuun voi osallistua paitsi rekisteröidyllä myös rekisteröimättömällä pyörällä. Rekisterissä olevaan pyörään tulee mukana olla rekisteriote. Rekisteröimättömällä pyörällä voi osallistua, jos se täyttää samat tieliikennemääräykset kuin rekisteröity pyörä ja sen kilpailukäyttöön ottamisesta on tehty ilmoitus Tullille. Tällaista pyörää kutsutaan punakilpiseksi. Käytännössä pyörään on haettava Tullin toimipisteestä paperi, jolla omistaja ilmoittaa pyörän ottamisesta verovapaaseen kilpailukäyttöön. Ilman tullin leimaa paperi ei kelpaa, leimattuna se on tullin lupa käyttää pyörää kilpailuissa. Ilmoitus tehdään kustakin pyörästä vain kerran, otettaessa se ensimmäistä kertaa kilpailukäyttöön. Tullin internet-sivuilta ( voi tarkistaa, mihin punakilpisen pyörän ajaja on sitoutunut. Tämän jälkeen voi katsastustoimipaikasta hakea kilpailun ajaksi kilpailureitille siirtoluvan sekä tarrakiinnitteisen kertakäyttöisen rekisterikilven. Siirtoluvan saamisen edellytys on voimassa oleva liikennevakuutus. Liikennevakuutus on pakollinen AINA pyörällä ajettaessa, joten sellainen kannattaa ottaa vakuutusyhtiöstä koko vuodeksi. Yleensä kysymyksessä on motocross-pyörän liikennevakuutus, jonka hinta on tavallisimmin noin 150e, hajontaa yhtiöittäin on sekä nimikkeessä että hinnassa. Vakuutusyhtiöltä on syytä pyytää todistus vakuutuksen voimassaolosta. 4

5 1.4. Varusteet Ajajalla tulee olla hyväksytty ja ehjä kypärä. Kypärä voidaan tarkastaa katsastuksessa. Lisäksi vaaditaan ajosaappaat ja kestävästä materiaalista valmistettu ajoasu, sekä käsineet. Suositeltavaa olisi käyttää myös hartia-, kyynär- ja polvisuojia sekä ajolaseja Moottoripyörän tekniset vaatimukset Suurin osa vaatimuksista perustuu turvallisuuteen ja niistä tärkeimmät ovat: - ehjät kahvojen päät: alkuperäinen pallomainen pää paikoillaan - ehjät tuppien päät - pyöränlaakerien tulee olla ehjät - pinnojen tulee olla ehjät ja kiristetyt, samoin kaikkien ruuvien ja akselien - sivutuen tulee olla lukittu yläasentoonsa (esim. kuormansidontakumilenkillä) - ohjauslaakeri ehjä (emäputken laakerit) - käsisuojien tulee olla ehjät ja kunnolla kiinnitettyinä (ei pakolliset) - jalkatapit palautuvat kunnolla alas - eturattaan suoja paikallaan ja ehjä - jarrut kunnossa - polttoaine tulee vain pyörän omasta tankista - nopeusmittari - ainoastaan valoisan aikaan ajettavissa kilpailuissa voidaan E-hyväksytyt valot korvata huomiovaloilla. - jarruvalon tulee toimia ja toiminnan tulee olla suoraan kytketty jarrun käyttöön Muita vaatimuksia ovat: - kilpailunumerot ovat selkeästi luettavat ja siistit. Numeroiden vähimmäismitat ovat: 80*140mm, viivan leveys 25 mm ja numeroiden väli 15 mm. Usein niin suuret numerot eivät kuitenkaan mahdu ja hiukan pienemmätkin kelpaavat, kunhan ovat selkeästi tunnistettavissa. Numeroiden asennusta helpottaakseen on Lajiryhmä tehnyt päätöksen 120mm korkeiden numeroiden hyväksymisestä. - pyörän moottorin tulee tuottaa kaikki (mm. valoille) tarvittava sähkö - äänet mittaussäännön mukaisesti mitattuina enintään 94dB(A), 2008 alkaen 92dB(A) - äänimerkki - ohjauslukko, joskaan sitä ei vaadita kaikissa kilpailuissa - nestevuotoja ei saa olla, tankin huohotinletkussa tulisi olla takaiskuventtiili Kaiken kaikkiaan pyörän pitäisi olla tieliikennekelpoisessa kunnossa (asetus ajoneuvon rakenteesta ja varusteista). Poikkeuksena ovat valoja, peilejä, vilkkuja ja renkaita koskevat erivapaudet. 5

6 2. Kilpailun yleinen kulku 2.1. Ilmoittautuminen ja katsastus Yleistä Järjestäjä on lähettänyt ennen kilpailupäivää ns. kuskipostia joko normaali postina tai sähköisessä muodossa sähköpostilla tai lisämääräyksessä ilmoitetulla internet-sivulla. Siinä kerrotaan ajajan lähtöaika ja kilpailunumero sekä ajo-ohjeet kilpailukeskukseen. Lisämääräyksessä on mahdollisesti erityisohjeita. Lisämääräyksen lukeminen on tärkeää, sillä siinä kerrotaan juuri tälle kilpailulle ominaisia asioita. Pyörän ja sen papereiden on oltava kunnossa ennen kilpailuun lähtöä. Kilpailu alkaa ilmoittautumisella ja katsastuksella. Katsastuksen katsotaan alkavan ilmoittautumisjonoon saapumisesta. Katsastuksessa on kaksi osiota: paperikatsastus ja tekninen katsastus. Ajajan on ilmoittauduttava viimeistään 30 minuuttia ennen omaa lähtöaikaa. Myöhemmin ilmoittautuneita rangaistaan aikasakolla ja jos ilmoittautumiseen tullessa on omaan lähtöaikaan vähemmän kuin 10 minuuttia, ei kilpailuun pääse lainkaan. Lisämääräyksessä saatetaan mainita erillisestä katsastus-at:sta. Se tarkoittaa, että ajajan aikakorttiin merkitään ilmoittautumisaika. Tällä varmistetaan, että ajaja on ajoissa paikalla. Ilmoittautumisessa voi olla jonoa, joten ilmoittautumisajaksi katsotaan jonon päähän saapuminen Paperikatsastus Ajajan paperit tarkastetaan ilmoittautumisen yhteydessä. Sinulla tulee olla kilpailulisenssi, ajokortti sekä kilpailumaksu (yleisimmin ) ja kertalisenssillä ajaessasi myös kertalisenssin hinta ( ). Varaa mieluiten tasaraha ja varaudu jonottamaan! Ilmoittautuessasi saat aikakorttisi. Mikäli kilpailussa käytetään transpondereita ajanotossa, saat omasi ilmoittautuessasi. Samalla saat ohjeet ponderin kiinnitykseen. Jos äänimittaukseen otettavat arvotaan, saat myös sitä varten arpalipun ilmoittautuessasi Tekninen katsastus Katsastuksessa tulee olla mukana kypärä, pyörä ja pyörän paperit. Katsastuksessa käydään läpi kohdan 1.5. tekniset vaatimukset, mitataan äänet ja tarkastetaan kilpailijan kypärä. Äänimerkki, sivutuki ja ohjauslukko saatetaan vaatia, käytäntö ei valitettavasti ole yhtenäinen. Jos kilpailussa käytetään suljettua varikkoa, on pyörä siirrettävä työntämällä suljettuun varikkoon. Stadionendurokilpailuissa tekniset säännöt ovat aivan samat kuin muissakin endurokilpailuissa, mutta katsastuksen jälkeen valot saa peittää. Valojen on silti toimittava. Katsastaja valvoo kaikkien turvallisuutta, yhdenmukaisten vaatimusten noudattamista ja huolehtii lisäksi ympäristöstä! 6

7 Turvallisuus ja ympäristötekijät Joskus hyvinkin vähäpätöiset asiat ovat yllättävissä tilanteissa tärkeitä. Tällaisia ovat mm. ehjät kahvojen päät. Vaatimuksella suojellaan sekä kuskia itseään että muita. Enduron jatkuvuuden kannalta ympäristön kanssa sopusoinnussa liikkuminen on tärkeää. Tämän vuoksi on asetettu melurajat ja kielletty nesteiden tiputtaminen ympäristöön. Äänimittaus suoritetaan 11 m/s männän nopeudella. Ohessa karkea taulukko mittauskierroksista. Hyvän arvion äänistä saa jopa kännykän db-mittarilla, kierrosluvun mittaaminen voi sen sijaan muodostua ongelmaksi. Raja on 94 db(a). Iskutilavuus [cm 3 ] T 250-4T 300 (2T) 450 (4T) Iskun pituus [mm] Mittaus [rpm] Vakiokuntoisella motocross-äänenvaimentimella ei endurokilpailuun pääse. MXvaimentimeen voidaan toki rakentaa erilaisia päätyholkkeja ulostuloaukkoon, jotta äänet saadaan vaimennetuiksi. Itsetehdyissä rakenteissa päätykappale vain kuristaa virtausta eikä muuta vaimenninta itseään. Niinpä moottorin käyntilämpötila kasvaa samalla ja etenkin nelitahtipyörissä tästä voi koitua pahojakin ongelmia. Suositeltavaa olisi hankkia oikea endurovaimennin, joita on saatavilla käytännössä kaikkiin MX-pyöriinkin Aikakortti ja aikataulu Yleistä Endurossa käytetään kahta aikasäännöstöä kilpailun aikataulussa. Yleisimmin käytetään endurosääntöä, rallisäännöllä ajettaessa asia ilmoitetaan lisämääräyksessä. Erikoistapauksina ovat stadionendurot ja jotkin endurolenkit, joissa ajetaan pelkästään yhtä maastokoetta ilman siirtymiä. Aikakortista löytyy aina oma lähtöaikasi, numerosi ja keskeytyspuhelinnumero. Mikäli aikakortti turmeltuu, tulee se vaihtaa AT-asemalla uuteen. AT = Aikatarkastus MK = Maastokoe RT = Reittitarkastus Kummassakin säännöstössä on ihanneaikataulu ja myöhästymisraja. Ajaja suljetaan kilpailusta, jos hän myöhästyy lyhyissä kilpailuissa (alle 7,5 h) yli 30 minuuttia. Pitkissä kilpailuissa sallitaan 60 minuutin myöhästyminen Endurosääntö Edempänä on ote tyypillisestä aikakortista. Sen merkinnät on tarkoitettu myös ajajalle eivätkä vain toimitsijoille. Merkinnät käydään läpi esimerkin avulla. Saat kilpailupaikalla ilmoittautuessasi aikakorttisi, johon on merkitty oman lähtöaikasi lisäksi AT-asemien välimatka kilometreinä ja ihanneaika minuutteina edellisen rivin ATasemalta. AT1 on kilpailun lähtö. Seuraavan rivin merkinnät tarkoittavat: AT1:ltä AT2:lle 7

8 matkaa on 33 km ja aikaa on käytettävä 63 minuuttia. Voit laskea Omat merkinnät - sarakkeeseen omat AT-aikasi valmiiksi. Tässä tapauksessa AT2:lle on saavuttava kello 11:24 ja AT3:lle 12:30. Mikäli tulet AT-asemalle etuajassa tai myöhästyt, pitää sinun laskea seuraavien AT-asemien aikasi uudestaan. Jokaisella AT-välillä on käytettävä siihen tarkoitettu ihanneaika, eikä etuajassa tai myöhässä saapumista voi paikata seuraavilla ATväleillä. AT-asemalla annat korttisi toimitsijalle Yleensä toimitsija auttaa aikakortin esiin ottamisessa, kunhan näytät, missä taskussa se on. Korttiisi merkitään aika, jolloin asemalle saavuit. On syytä itse varmistua, mitä toimitsija korttiisi kirjoitti. Voit pyytää häntä näyttämään sitä sinulle ennen taskuun laittamista. Asemalle saapumiseksi katsotaan se minuutti, jonka aikana ohitat AT-aseman keltaisen lipun. Voit tarkistaa kortista myöhästymisen tai etuajan. Ne siirtävät seuraavan AT:n saapumisaikaasi vastaavasti, sillä jokaisella AT-välillä on käytettävä siihen tarkoitettu ihanneaika. Ainoa poikkeus on maali-at tai suljetun varikon AT, joihin saa tulla etuajassa. Esimerkkiajajamme Oivan ihanneaika AT2:lle tuloon on 11:24. Jos hän tuleekin ajassa 11:27, merkitsee AT-aseman toimitsija sen ajan ajajamme kortin viimeiseen sarakkeeseen. Oiva on kolme minuuttia myöhässä. Jos Oiva on laskenut valmiiksi AT3:lle saapumisaikansa 12:30, tulee hänen laskea aika uudelleen, sillä myöhästymistä ei saa ajaa kiinni. Niinpä uusi aika onkin 12:33 eikä aiemmin laskettu 12:30. Jos Oiva saapuu AT3:lle alkuperäisessä ihanneajassa 12:30, saa hän 3 AT-virheminuuttia lisää etuajasta. 39 OIVA VETOMIES 10:21 km min Omat merkinnät Aika AT AT AT4(maali) Keskeytyspuhelin: 0XX AT-asemalle etuajassa saapuminen voi olla joskus tarkoituksenmukaista: ajaja on myöhässä omasta aikataulustaan ja myöhästymisraja alkaa lähestyä, mutta ajaja haluaa ajaa kilpailun loppuun hyväksytysti. Jos Oiva saapuu AT2:lle 11:49, on hän jo 25 minuuttia myöhässä ihanneajastaan (11:24). AT3:lle hänen tulisi saapua 66 minuutin kuluttua eli 12:55 (11: min). Myöhästymisraja on kuitenkin jo hyvin lähellä, joten Oiva voi taktikoida ja mennä etuajassa AT3:lle, vaikkapa 12:40. Tällöin Oiva saa 15 AT-minuuttia lisää etuajasta, mutta myöhässä hän on enää 10 minuuttia. Tilanne on hyvinkin mahdollinen, jos AT3:a edeltävään huoltoon on varattu runsaasti aikaa ja Oiva selviää huollosta nopeasti. Maaliin saa aina tulla myös ennen ihanneaikaa. Tavallisia virheitä: myöhästytään AT-asemalta ja yritetään ajaa myöhästyminen kiinni seuraavalla pätkällä ja saadaan lisää virheminuutteja etuajasta unohdetaan ottaa aikakortti AT-asemalta unohdetaan korjata valmiiksi laskettu ihanneaikataulu 8

9 Rallisääntö Rallisäännöllä ajettaessa maastokokeisiin käytetty aika ei vaikuta siirtymillä käytettävissä olevaan aikaan. Maastokokeen lähtöä edeltää AT-asema, jolle on saavuttava aikataulun mukaisesti. AT-aseman jälkeen alkaa maastokoe. Maastokokeen maalissa on seuraava ATasema. Sieltä saat korttiisi aikamerkinnän. Kortissasi on kerrottu, mikä on seuraavan siirtymän ihanneaika. Sinun on itse laskettava, milloin seuraavalle AT-asemalle on saavuttava. Rallisäännöillä ajettavissa kilpailuissa annetaan joko kokonaisaika, jonka kuluessa kilpailu on ajettava tai ilmoitetaan ihanneaikataulu AT-asemittain. Myös rallisäännöllä ajettaessa tulee kilpailijan tarkkailla ajan kulumista. Jos maastokokeet sujuvat hitaasti, voi myöhästymisraja ylittyä, vaikka AT-myöhästymistä ei kertyisi lainkaan! Toiminta lähdössä, AT-asemilla ja maalissa Pyörän saa työntää varikolta työskentelyalueelle 10 minuuttia ennen omaa lähtöaikaa. Työskentelyalueella pyörää saa huoltaa. Siitä pyörä työnnetään lähdönodotusalueelle, josta edelleen lähtöön. Lähtölinjan alueen merkkinä on keltainen lippu, jonka kohdalta alkaa lähtöalue. Pyörä työnnetään lähtöalueelle omaa lähtöaikaa edeltävällä minuutilla. Lähdössä pyörän saa käynnistää vasta, kun oma lähtöaika tulee AT-aseman kelloon. Pyörä on käynnistettävä käynnistinlaitteella (ei työntäen) ja siirrettävä moottorin voimalla vähintään 20 m ennen seuraavan minuutin vaihtumista. Jos käynnistäminen epäonnistuu, on pyörä siirrettävä työntämällä 20 m eli pois lähtöalueelta. AT-asemille tulee saapua täsmälleen omalla minuutilla. Hyvissä ajoin ennen AT-asemaa on valkoinen lippu tai AT-aseman läheisyydestä ilmoittava taulu. AT-aseman lähellä on keltainen lippu tai AT-asemasta ilmoittava taulu. AT-aika katsotaan hetkellä, jolloin ohitat AT-aseman keltaisen lipun tai vastaavan taulun. Voit odottaa AT-aikaasi ohittamatta lippua ja ajaa tai työntää pyöräsi AT-asemalle oman aikasi ilmestyessä AT-aseman kelloon. Pyörää saa huoltaa valkoisen ja keltaisen lipun välisellä alueella. Jos huolto ei ole sallittu, se ilmoitetaan taululla, jossa on musta vinoristi valkoisella pohjalla. Maali on lähes aina ainoa AT-asema, jolle saa rangaistuksetta saapua etuajassa. Aikakortti luovutetaan maalissa. Jos käytössä on suljettu varikko, työnnetään pyörä suljettuun varikkoon. Pyörän saa hakea pois puoli tuntia luokan viimeisen kilpailijan maaliin tulon jälkeen. Useampipäiväisissä kilpailuissa myös suljetun varikon AT-asemalle saa saapua etuajassa Keskeytys Jouduttuasi keskeyttämään sinun on ehdottomasti ilmoitettava siitä keskeytyspuhelimeen. Muista palauttaa AT-korttisi, voit jättää sen lähimmälle AT-asemalle. Älä kuitenkaan keskeytä, vaikka olisitkin myöhästymisrajan huonommalla puolella. AT-minuutteja voidaan kilpailun johdon päätöksellä poistaa myöhemmin ja saatat saada hyväksytyn tuloksen rajan ylityksestä huolimatta. 9

10 2.3. Maastokokeet ja siirtymät Yleistä Kilpailun kokonaistulos ratkeaa maastokokeilla käytetystä ajasta ja AT-aikasakoista. Maastokokeet ajetaan pääsääntöisesti maastossa, joskin pieniä suljettuja tieosuuksiakin voi niillä olla. Siirtymiä sen sijaan ajetaan sekä maastossa että yleisillä teillä. Teillä ajettaessa on noudatettava liikennesääntöjä. Siirtymät voivat olla pitkiä ja ajan arvioinnissa kellosta on hyötyä. Liikenteen seassa ajettaessa on nopeusrajoituksia noudatettava, joten nopeusmittarin on syytä toimia. Maastosiirtymillä on usein haastaviakin paikkoja, maltilla ja vaikka hetkeksi pysähtyen voi säästää minuutteja Reittimerkinnät Sekä siirtymät että maastokokeet on merkitty reittimerkein. Kilpailukeskuksessa on esillä kunkin luokan merkit, reitit saattavat luokittain poiketa toisistaan. Oheisessa kuvassa on yleisimmin käytettyjen merkkien kaavionomaiset tyypit ja selitykset. Kääntyminen vasemmalle Kääntyminen oikealle Vaara Väärä tie Suoraan Portit: punainen kierretään oikealta ja sininen vasemmalta Huoltoalue Huoltoalue päättyy Reittien merkintätapa vaihtelee paljon kilpailuiden välillä ja jopa samassa kilpailussa merkkaamisesta vastaavien henkilöiden välillä. Yleisesti ottaen yksi kääntymismerkki tarkoittaa yleensä loivaa mutkaa tai on ennakkomerkkinä, kaksi merkkiä 90 asteen käännöstä. Kolme merkkiä kertoo, että mutka tulee kovasta vauhdista tai yllättäen tai on yli 90 astetta. Vaaran merkin käyttö vaihtelee erityisen paljon: joskus sellainen on ennen jokaista siltaa, mutta yleensä niitä on esimerkiksi pahoissa alamäissä tai jyrkissä pudotuksissa. Lisäksi reitin merkkauksessa käytetään nauhaa. Reitiltä poistuminen on kielletty. Jos reitiltä poistuu vahingossa, on sille palattava takaisin poistumiskohdasta Maastokokeiden ajaminen Maastokokeille lähdetään tavallisimmin puolen minuutin välein. Pyörä saa olla käynnissä maastokokeelle lähtöä odotettaessa. Yleensä maastokokeille lähdetään samassa 10

11 järjestyksessä kuin lähtöön saavutaankin, mutta lähettäjällä on oikeus päättää lopullinen lähtöjärjestys. Kun selvästi muita nopeampi kilpailija saapuu maastokokeen lähtöön, voidaan hänet päästää maastokokeelle saapumisjärjestyksestä poiketen. Maastokokeelle lähdön odottaminen ei näy kilpailijan tuloksessa, joten lähdön viivästymisestä ei ole syytä hermostua. Myöhästymisraja ei tosin muutu lähdön odottelun takia. Maastokokeelle ei kannata väkisin tunkea selvästi nopeamman ajajan eteen. Nopeamman ajajan saadessa hitaamman kiinni, on hitaamman päästettävä nopeampi ohi. Talvella ohitukset ovat vaikeampia, ja on syytä väistää sivuun heti, kun se on turvallisesti mahdollista. Pysähtyminen ja pyörän kallistaminen antaa takaa tulevalle mahdollisuuden ajaa ohitettavan pyörän renkaiden yli (varovasti). Ohitettava ei välttämättä huomaa takana tulevaa, joten kannattaa antaa äänimerkki Yleiset tiet ja turvallisuus Siirtymäosuuksilla liikutaan paljon yleisillä teillä. Muista antaa selkeä kääntymismerkki sekä noudattaa nopeusrajoituksia ja muita liikennesääntöjä. Moottoripyörä on vaikeampi havaita liikenteessä kuin auto, pidä siis ajovalot päällä liikenteessä liikkuessasi. Jos joudut pysähtymään antamaan apua esimerkiksi liikenneonnettomuudessa tai kanssakilpailijan loukkaannuttua ja siksi myöhästyt, ilmoita asiasta AT-toimitsijalle ja pyydä siitä johtuneiden virheminuuttien poistamista Stadionenduro Stadionendurossa ei ole lainkaan siirtymiä ja se ajetaan muulta liikenteeltä suljetulla alueella. Kilpailussa ajetaan pelkästään yhtä maastokoetta, joten se on puhtaasti nopeuskilpailu. Pyörien pitää täyttää normaalit endurosäännöt tietyin poikkeuksin Huolto ja tankkaus Huoltopaikkojen sijainti käy ilmi kilpailukeskuksen reittikartasta. Toisinaan tarvitaan liikkuvaa huoltoa, mutta usein huolto on koko kilpailun ajan samassa paikassa. Huoltoalue merkitään suppilon kuvalla ja huoltoalueen päättyminen suppilon kuvalla, jossa on rasti yli (katso reittimerkit edellä). Huoltoalueella saa käyttää vapaasti kaikkia käsityökaluja ja vaihtaa kulutusosia, kahvoja jne. Työt on kuitenkin tehtävä itse, avustaja saa vain ojentaa työkaluja ja antaa neuvoja. Avustaja saa osallistua pyörän nesteiden täydentämiseen ja jarrujen ilmaamiseen sekä renkaanpaineiden tarkistamiseen. Pyörän tankkaaminen on sallittua vain huoltopaikoilla ja tankkauspaikoilla. Pyörän alla tulee käyttää vähintään 60*150 senttimetrin kokoista huoltomattoa. Polttoainetta ei pyörän mukana saa kuljettaa muualla kuin tankissa. Renkaat saa vaihtaa, mutta pyörän napaa ei. Säännöissä on lueteltu osat, joita ei saa vaihtaa: kampikammio, pyörän navat ja runko. Äänenvaimentajan saa vaihtaa, jos se on kilpailun katsastuksessa hyväksytty ja merkitty. 11

12 Yleensä AT-asemat on sijoitettu siten, että huolto on siirtymän lopussa ennen AT-asemaa. AT-asemilla huolto on sallittu vain valkoisen ja keltaisen lipun välissä. Jos siirtymällä ja maastokokeilla AT-asemien välissä kuluu paljon aikaa, voi huoltoaika jäädä hyvin lyhyeksi. Pyörän korjaaminen muualla kuin huollossa on sallittua vain ajajan ajossa mukanaan kantamilla työkaluilla ja varaosilla. Ajajan huoltaminen sen sijaan on sallittua kaikkialla reitin varrella Suljettu varikko Kilpailussa voi olla käytössä ns. suljettu varikko. Kun pyörät eivät ole reitillä, ne ovat säilössä suljetulla varikolla. Varikolla saa olla vain toimitsijoita ja kilpailijoita. Suljetulla varikolla ei saa pyörälle tehdä mitään huoltotoimia eikä ajaja saa koskea toisten pyöriin. Pyörät on työnnettävä suljettuun varikkoon ja sieltä pois Ennakkoharjoittelu Kilpailureitillä ei saa harjoitella 15 vrk ennen kilpailua. Kilpailun järjestäjä voi lisämääräyksellä pidentää harjoittelukieltoa. Kiellon noudattaminen on lajille tärkeää siksikin, että maanomistajat voivat olla hyvin närkästyneitä siitä, että heidän maillaan ajetaan muulloin kuin sovittuna päivänä. 12

13 3. Yleisiä ohjeita 3.1. Ilmoittautuminen Ilmoittautumisaika päättyy kansallisissa kilpailuissa 6 vrk ennen kilpailupäivää ja SM-tason kilpailuissa 10 vrk ennen, ellei lisämääräyksessä ilmoiteta pidempiä aikoja. Kertalisenssitarpeesta on hyvä kertoa jo ilmoittautuessa. Jos ei pääse osallistumaan kilpailuun, on osallistuminen peruttava viimeistään vuorokautta ennen kilpailua. Peruuttamisen laiminlyönnistä voi seurata kilpailukielto Tulokset ja palkinnot Kunkin luokan epäviralliset tulokset julkaistaan heti, kun ne saadaan valmiiksi. Tuloksista ilmenevät maastokoeajat, luokkanousijat ja nousupisteet. Mahdollinen protesti on tehtävä puolen tunnin kuluessa epävirallisten tulosten julkaisemisesta. Palkinnot jaetaan kussakin luokassa parhaalle kolmannekselle, kuitenkin jokaisessa luokassa vähintään kolmelle ja enintään kymmenelle parhaalle. Kuntoluokassa kaikki läpi ajaneet saavat läpiajomitalin Muita yleisiä ohjeita - tupakointi huolto- ja lähtöalueilla johtaa kilpailijan pois sulkemiseen kilpailusta - pientä työkalupussia ja varaosia kannattaa kuljettaa mukana - aikakortille tarvitaan jokin tasku, sen voi sijoittaa vaikka valomaskin taakse - etenkin kuumalla kannattaa pitää mukana pieni määrä juotavaa. - älä anna AT-korttia pois kuin AT-asemalla, paitsi jos haluat keskeyttää. - pidä kännykkä mukana ja suojaa se kastumiselta. - aikakortin kaiveleminen taskusta voi olla hankalaa, joten kannattaa kirjoittaa ajat esimerkiksi tussilla ilmastointiteippiin ja liimata teipin pala tankkiin 13