KUTSU. Uusien professorien juhlaluennot 3. helmikuuta 2014
|
|
- Aleksi Penttilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KUTSU Uusien professorien juhlaluennot 3. helmikuuta 2014
2 Tampereen teknillinen yliopisto kutsuu tieteen ja tutkimuksen ystävät kuulemaan uusien professoreiden juhlaluentoja maanantaina kello alkaen Tietotalon saliin 103, Korkeakoulunkatu 1, Tampere Juhlaluentonsa pitävät professori Jukka Pekkanen, rakennustekniikka professori Seppo Tikkanen, hydrauliikka ja automatiikka professori Leena Ukkonen, elektroniikka ja tietoliikennetekniikka professori Juha Vinha, rakennustekniikka Tilaisuuden päätyttyä kuohuviinitarjoilu. Tervetuloa! Markku Kivikoski rehtori 2 3
3 Jukka Tapio Pekkanen Rakennustekniikka, alana rakentamiseen liittyvien toimintaprosessien kehittäminen JUKKA TAPIO PEKKANEN, s.1958, Helsinki Tekniikan tohtori, Teknillinen korkeakoulu, 2005 Tekniikan lisensiaatti, Teknillinen korkeakoulu, 1998 Diplomi-insinööri, Tampereen teknillinen korkeakoulu, 1994 Professori, Tampereen teknillinen yliopisto, rakennustekniikan laitos 2013 Dosentti, Tampereen teknillinen yliopisto, rakennustekniikan laitos 2010 Johtaja, Rakennusteollisuus RT ry, rakentamisen kehittäminen 2001 Teknologiapäällikkö, Teknologian kehittämiskeskus TEKES, Pekkanen, J. (2013) Rakennettu ympäristömme Rakentajan kalenteri, Rakennustieto Oy, Helsinki, pp Salmi, J., Pekkanen, J., Lindroos, K. (2011) Rakennettu ympäristömme NYT/2025. Kiinteistöja rakentamisfoorumi, Helsinki. Pekkanen, J., Apilo, L. (2008) Asiakkuus infrarakentamisessa. Rakentajan kalenteri, Rakennustieto Oy, Helsinki, pp Kankainen, J., Pekkanen, J. (2006) Rakennusprojektin johtaminen. Rakentajan kalenteri, Rakennustieto Oy, Helsinki, pp Pekkanen, J. (2005) Asiakkuuden menestys- ja uhkatekijät rakennushankkeessa. Teknillinen korkeakoulu, Espoo. Ventovuori, T., Kankainen, J., Pekkanen, J. (2002) Projektituotannon asiakkuus. Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion raportteja 206, Espoo. RAKENTAMISESSA TUOTTAVUUS JA LAATU EIVÄT OLE VASTAKOHTIA Rakentamisen laatua moititaan yleisesti huonoksi. Rakentamisprosessia pidetään tehottomana ja alan tuottavuuskehitystä heikkona. Onko tämä faktaa vai fiktiota? Sekä että, enimmäkseen kuitenkin fiktiota. Rakentamisen osuus kansantalouden investoinneista Suomessa on noin 65 prosenttia. Talonrakentamisen volyymi oli vuonna 2012 noin 23 miljardia euroa. Pelkästään laatuvirheet puolittamalla tästä summasta voitaisiin säästää prosentin verran eli 230 miljoonaa euroa. Paljonko säästettäisiin, jos lisäksi tehostettaisiin rakentamisprosessia? Todennäköisesti miljardeja euroja, jonka lisäksi tuottavuus paranisi. Kumpaan rakennusalan sitten pitäisi keskittyä toimintansa kehittämisessä, laadun vai tuottavuuden parantamiseen? Vastaus on yksiselitteinen: molempia on parannettava yhtä aikaa. Tuottavuus ja laatu eivät ole toistensa vastakohtia, vaikka ne sellaisiksi työmaan arjessa saatetaan mieltää. Tason nostaminen kummassakin parantaa suoraan yritysten kilpailukykyä, ja asiakas saa, toivottavasti, parempia ja edullisempia lopputuotteita. Jo laatuopin perusteissa puhutaan kerralla kuntoon -periaatteesta. Niin laadun tekeminen kuin tuottavasti toimiminen edellyttävät vahvaa teknistä osaamista. Lisäksi vaaditaan kykyä suunnitella ja johtaa toteutusprosessia sekä hallita rakennusalalle tyypillisiä moniulotteisia asiakkuus- ja yhteistyöverkostoja. Näihin kaikkiin yliopistossa annettava diplomi-insinöörikoulutus antaa perusvalmiudet. Sen jälkeen kaikki riippuukin vain tahdosta vai? Rakennusalan toimintaympäristö monimuotoistuu ja tekniset vaatimukset kasvavat. Asiakkaat haluavat, oikeutetusti, enemmän ja parempaa vastinetta rahoilleen. Tämä johtaa siihen, että yritykset voivat menestyä tulevaisuudessa vain kehittämällä toimintaansa aktiivisesti ja etsimällä tutkimuksen kautta uusia toimintamalleja. Kyse on siis tahdosta uusiutua. Rakentamisen toimintaprosessien kehittämiseen kohdistuvan professuurin keskeisenä tavoitteena on luoda nykyistä tehokkaampia ja ketterämpiä toimintamalleja alan käyttöön. Siinä onnistuminen edellyttää yliopiston ja yritysmaailman vahvaa vuorovaikutusta. Uusien mallien tulee perustua eri hankeosapuolten tiiviimpään ja avoimempaan yhteistyöhön, jossa hankkeen tavoitteet koetaan yhteisiksi. Myös monipuolisemmilla ennakkosuunnittelumenetelmillä sekä aktiivisilla ohjausmenettelyillä on sijansa laadun ja tuottavuuden parantamisessa. 4 5
4 Seppo Antero Tikkanen Hydrauliikka ja automatiikka, alana koneautomaatio SEPPO ANTERO TIKKANEN, s. 1969, Jyväskylän mlk Tekniikan tohtori, Tampereen teknillinen korkeakoulu, 2000 Diplomi-insinööri, Tampereen teknillinen korkeakoulu, 1995 Professori, Tampereen teknillinen yliopisto, hydrauliikan ja automatiikan laitos, 2013 Teknologiajohtaja, Fimecc Oy, Ryhmäpäällikkö, järjestelmäkehitysosasto, Bosch Rexroth AG, Saksa Tutkija, Tampereen teknillinen yliopisto, hydrauliikan ja automatiikan laitos Tikkanen S., Kliffken M., Ehret C. and Baseley S Hydraulic Hybrid for Working Machines and Commercial Vehicles. IFPE 2008, Technical Conference. March 12 14, 2008, Las Vegas USA. Tikkanen S. and Vilenius M Control of dual hydraulic free piston engine. International Journal of Vehicle Autonomous Systems, Volume 4, No. 1, 2006, pp Tikkanen S Influence of line design on pump performance. PTMC 2001, September, 2001, Bath, UK. Tikkanen S Evolution of Engine - Hydraulic Free Piston Engine. Doctor Thesis, Acta Polytechnica Scandinavica. ISBN , ISSN X. Espoo 2000, p ENERGIATEHOKKAIDEN JÄRJESTELMIEN TUTKIMUS VAATII YHTEISTYÖTÄ Koneiden ja laitteiden energiatehokkuuden tutkimus ja kehitys kohdistuvat sekä laitteiden hyötysuhteen parantamiseen että uusien teknologioiden tutkimiseen ja hyödyntämiseen. Käytettävän teknologian parantaminen on arkipäivää kaikissa tuotteita valmistavissa yrityksissä. Energiatehokkuuteen ei yhden yksittäisen kohteen parantaminen yleensä tuota suurta muutosta. Pyrittäessä merkittävään tulokseen on tehtävä useita rinnakkaisia parannuksia. Polttomoottori on tästä hyvä esimerkki. Sen hyötysuhde on parantunut vuosien saatossa merkittävästi eri osa-alueiden vaiheittaisen kehityksen tuloksena. Merkittäviä tuloksia saadaan myös vaihtamalla käytössä oleva vanha teknologia uuteen, vähemmän energiaa kuluttavaan teknologiaan. Useat energiatehokkaat teknologiat on tunnettu pidempään, mutta niiden hyödyntäminen ei ole ollut taloudellisesti kannattavaa. Hyvä esimerkki tästä on sähköauto. Polttomoottorin korvaaminen sähkömoottorilla parantaa merkittävästi auton energiatehokkuutta. Muutoksen on mahdollistanut akkuteknologian kehitys, jonka johdosta akkujen varauskapasiteetti on noussut ja hinta laskenut. Uuden teknologian käyttöönotto mahdollistaa uusia toimintoja. Tietotekniikka on tuonut koneisiin ja laitteisiin lukuisia uusia ominaisuuksia ja edellytyksiä parantaa energiatehokkuutta. Ennen kuljettaja ohjasi autossa kaasupolkimella polttoaineen määrää, nyt hän antaa sillä toivearvon nopeudesta. Nykyisin moottorin ohjausjärjestelmä säätelee polttoainetta, ja se pystyy optimoimaan moottorin toimintaa paremmin kuin kuljettaja. Merkittävimmät parannukset energiatehokkuudessa saadaan aikaan muuttamalla menetelmää tai prosessia, jolla tehtävä suoritetaan. Tällaiset muutokset muuttavat toimialaa ja mahdollistavat uusien toimijoiden tulemisen markkinoille. Metalliosien 3D-tulostuksella voidaan valmistaa monimutkaisia kappaleita ilman, että materiaalia menee hukkaan. Etäkokousteknologioiden ansiosta ei tarvitse enää matkustaa edes sähköautolla kokouksiin, nettiyhteys riittää. Voidaan sanoa, että ei ole olemassa yhtä käänteentekevää teknologiaa, jonka avulla energiatehokkuutta voidaan parantaa kaikissa koneissa, laitteissa ja prosesseissa. Jokaiselle on kuitenkin löydettävissä oma energiatehokas ratkaisunsa. Ratkaisun löytäminen vaatii systemaattista työskentelyä, kokemusta ja ennen kaikkea yhteistyötä laitevalmistajien, käyttäjien ja tutkijoiden kesken. 6 7
5 Anna Leena Ukkonen Elektroniikka ja tietoliikennetekniikka, alana langattomat tunnistus- ja aistimisjärjestelmät ANNA LEENA UKKONEN, s. 1980, Tampere Tekniikan tohtori, Tampereen teknillinen yliopisto, 2006 Diplomi-insinööri, Tampereen teknillinen yliopisto, 2003 Professori, tenure track, Tampereen teknillinen yliopisto, 2013 Akatemiatutkija, Yliopistotutkija, Tampereen teknillinen yliopisto, Dosentti, Aalto-yliopisto, Suomen Akatemian tutkijatohtori, Adjunct Professor, The University of Mississippi, Visiting Doctoral Student, Massachusetts Institute of Technology, 2004 Tutkija ja vanhempi tutkija, Tampereen teknillinen yliopisto, Moradi, E., Bjorninen, T., Sydanheimo, L., Carmena, J. M., Rabaey, J. M. and Ukkonen, L Measurement of Wireless Link for Brain Machine Interface Systems Using Human-Head Equivalent Liquid, IEEE Antennas and Wireless Propagation Letters, Vol.12, pp Babar, A., Elsherbeni, A., Sydanheimo, L., and Ukkonen, L RFID Tags for Challenging Environments: Flexible High-Dielectric Materials and Ink-Jet Printing Technology for Compact Platform Tolerant RFID Tags, IEEE Microwave Magazine Vol. 14, Num. 5, pp Vena, A., Babar, A., Sydänheimo, L., Ukkonen, L. and Tentzeris, M. M A Novel Wireless Inkjet-Printed Chipless Sensor for Moisture Detection Utilizing Carbon Nanotubes, IEEE Antennas and Wireless Propagation Letters, Vol. 12, Num. 1, pp Vena, A., Koski, K., Moradi, E., Babar, A., Sydänheimo, L., Ukkonen, L. and Tentzeris, M. M An Embroidered 2-Dimensional Chipless Strain Sensor For Wireless Structural Deformation Monitoring, IEEE Sensors Journal, Vol. 13, Num. 12, pp Babar, A., Manzari, S., Elsherbeni, A., Sydänheimo, L. and Ukkonen, L Passive UHF RFID Tag for Heat Sensing Applications, IEEE Transactions on Antennas and Propagation, Vol. 60, Issue 9, pp Kellomäki, T., Virkki, J., Merilampi, S. and Ukkonen, L Towards Washable Wearable Antennas: A Comparison of Coating Materials for Screen-Printed Textile-Based UHF RFID Tags, International Journal of Antennas and Propagation, Vol LANGATTOMAT TUNNISTUS- JA AISTIMISJÄRJESTELMÄT PARANTAVAT ELÄMÄNLAATUA Uudenlaiset langattomat tunnistus- ja aistimisjärjestelmät voivat parantaa elämänlaatuamme. Niiden avulla kehitetään hoitoja vakaviin sairauksiin, hallitaan raaka-aineiden ja elintarvikkeiden elinkaarta sekä luodaan tulevaisuuden älykkäitä ympäristöjä. Langattomien tunnistus- ja aistimisjärjestelmien oleellinen osa ovat langattomat sensorit. Sensorit mittaavat kehon toimintoja ja keräävät niistä dataa tutkijoiden käyttöön. Niitä voidaan kiinnittää esimerkiksi vaatteisiin tai iholle, tai implantoida ihon alle kudoksiin. Pienikokoiset implantoitavat sensorit voivat tarjota ratkaisuja vakavien neurologisten sairauksien hoitoon. Niillä on myös runsaasti sovelluksia terveydentilan seurannassa. Eräs esimerkki haasteellisesta tulevaisuuden implantoitavasta tunnistus- ja aistimisjärjestelmästä on langaton aivokäyttöliittymä, joka toimii aivoihin asetettavan sensorin avulla. Näin vaikkapa vaikeasti vammautuneen henkilön aivojen sähköisiä signaaleja voidaan kerätä langattomasti ja ohjata niiden avulla proteesiraajaa. Samalla periaatteella erilaisia laitteita voisi tulevaisuudessa käyttää ajatuksen voimalla. Langattomien tunnistus- ja aistimisjärjestelmien tärkeitä ominaisuuksia ovat tehonsiirto ilman paristoa, pieni koko sekä helppo integroitavuus erilaisiin materiaaleihin ja ympäristöihin. Järjestelmät ovat vielä fyysiseltä kooltaan suuria moniin lääketieteellisiin sovelluksiin, ja langaton tehonsiirto vaimentavien materiaalien, kuten kudosten, läpi on haasteellista. Tämä luo tutkimushaasteita järjestelmiin, joissa vaaditaan erittäin pienikokoisia laitteita sekä langatonta toimintaa vaimentavien materiaalien läpi. Lähitulevaisuudessa esimerkiksi pienet implantoitavat langattomat sensorit ovat kooltaan noin kuutiomillimetrin luokkaa eli paljon pienempiä kuin nuppineulan pää. Kauempana tulevaisuudessa tunnistus- ja aistimisjärjestelmissä tarvitaan tätäkin pienempiä langattomia sensoreita. Tutkijoiden on ratkaistava muun muassa yhä pienentyvien laitteiden langattoman tehonsiirron onnistuminen kudosten läpi sekä sensorijärjestelmän integrointi toimivaksi ja luotettavaksi kokonaisuudeksi. Langattomien tunnistus- ja aistimisjärjestelmien tutkimus on monialaista. Se yhdistää sähkötekniikan, antenniteknologian, biolääketieteen, neurologian sekä nanomateriaalien ja elektroniikan uusien valmistusteknologioiden tietämystä. Kotimaisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa tehtävä yhteistyö toteuttaa yhtä tieteellisen tutkimustyön palkitsevimmista asioista: se yhdistää yksilöiden parhaimman osaamisen, jolla tavoitellaan yhteisiä, yhteiskunnalle merkittäviä päämääriä. Moradi, E., Björninen, T., Ukkonen, L. and Rahmat-Samii, Y Effects of Sewing Pattern on the Performance or Embroidered Dipole-Type RFID Tag Antennas, IEEE Antennas and Wireless Propagation Letters, Vol. 11, pp
6 Juha Olavi Vinha Rakennustekniikka, alana rakennusfysiikka JUHA OLAVI VINHA, s. 1966, Pälkäne Tekniikan tohtori, Tampereen teknillinen yliopisto, 2007 Tekniikan lisensiaatti, Tampereen teknillinen korkeakoulu, 1998 Diplomi-insinööri, Tampereen teknillinen korkeakoulu, 1993 Professori, Tampereen teknillinen yliopisto, rakennustekniikan laitos, 2013 Dosentti, Oulun yliopisto, rakennesuunnittelun ja rakentamisteknologian laboratorio, 2009 Tutkimusjohtaja, Tampereen teknillinen yliopisto, rakennustekniikan laitos, Yliassistentti, Tampereen teknillinen yliopisto, rakennustekniikan laitos, Vieraileva tutkija, Concordia University, Building Envelope Performance Laboratory, Montreal, Kanada, Erikoistutkija, Tampereen teknillinen yliopisto, rakennetekniikan laitos, Tutkija, Tampereen teknillinen korkeakoulu, talonrakennustekniikan laboratorio, Vinha, J., Laukkarinen, A., Mäkitalo, M., Nurmi, S., Huttunen, P., Pakkanen, T., Kero, P., Manelius, E., Lahdensivu, J., Köliö, A., Lähdesmäki, K., Piironen, J., Kuhno, V., Pirinen, M., Aaltonen, A., Suonketo, J., Jokisalo, J., Teriö, O., Koskenvesa, A. & Palolahti, T Ilmastonmuutoksen ja lämmöneristyksen lisäyksen vaikutukset vaipparakenteiden kosteusteknisessä toiminnassa ja rakennusten energiankulutuksessa. Tampere, Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos, Rakennetekniikka, Tutkimusraportti 159, 354 p liites. Laukkarinen, A. & Vinha, J Comparison of calculated and measured values of wall assembly tests using Delphin 5. Proceedings of the 9th Nordic Symposium on Building Physics, NSB 2011, Tampere, Finland, May 29 June 2, Vol. 1, pp Viitanen, H., Vinha, J., Salminen, K., Ojanen, T., Peuhkuri R., Paajanen, L. & Lähdesmäki, K Moisture and biodeterioration risk of building materials and structures. Journal of Building Physics, Vol. 33 (3), pp Vinha, J., Korpi, M., Kalamees, T., Eskola, L., Palonen, J., Kurnitski, J., Valovirta, I., Mikkilä, A. & Jokisalo, J A research project on the temperature and humidity conditions, ventilation and air tightness of Finnish detached houses. In: Kumaran, K. & Sanders, C. IEA ECBCS Annex 41 Whole Building Heat, Air, Moisture Response, Subtask 3, Boundary Conditions, Appendix 1. Copenhagen, Denmark, International Energy Agency, pp Vinha, J Hygrothermal Performance of Timber-Framed External Walls in Finnish Climatic Conditions: A Method for Determining the Sufficient Water Vapour Resistance of the Interior Lining of a Wall Assembly. Doctoral Thesis. Tampere, Tampere University of Technology, Department of Civil Engineering, Publication 658, 338 p p. app. Kalamees T., Vinha J. & Kurnitski, J Indoor humidity loads and moisture production in lightweight timber-frame detached houses. Journal of Building Physics, Vol. 29 (3), pp Valovirta, I. & Vinha, J Water vapor permeability and thermal conductivity as a function of temperature and relative humidity. Proceedings of Performance of Exterior Envelopes of Whole Buildings IX, Clearwater Beach, Florida, USA, December 5 10, Session XIIIA, 16 p. KOSTEUSONGELMAT JA ENERGIANKULUTUS OVAT RAKENNUSFYSIIKAN HAASTEITA Rakennusfysiikka on keskeinen osaamisalue nykyisessä rakentamisessa. Tieteenalana se tarkastelee rakennusten energiankulutusta sekä lämmön, ilman ja kosteuden siirtymistä ja vaikutuksia rakenteissa. Rakenteiden kosteus- ja homevauriot ovat olleet jo pitkään rakentamisen suurin ongelma etenkin vanhemmassa rakennuskannassa. Ongelmat ovat aiheutuneet osittain vääristä rakenneratkaisuista, mutta myös huolimattomasta rakenteiden toteutuksesta, huollosta ja puutteellisesta rakennusaikaisesta kosteussuojauksesta. Vanhoja rakenteita korjattaessa ja uusia tehtäessä on tärkeää suunnitella ja toteuttaa rakenteet niin, että jatkossa kosteusongelmien määrä vähenee. Kiristyvät energiansäästötavoitteet ovat tuoneet rakentamiseen monia haasteita, jotka edellyttävät kokonaisvaltaista asioiden tarkastelua. Energiansäästöä joudutaan etsimään yhä useammista ja pienemmistä osatekijöistä samalla, kun kokonaisuuden hallinta monimutkaistuu. Rakennusfysiikan näkökulmasta energiatehokkuuden parantaminen aiheuttaa useita ongelmia. Lämmöneristyksen lisääminen rakennusvaippaan vähentää lämmön siirtymistä rakenteiden läpi, jolloin vaipan ulko-osat viilenevät. Tämä heikentää monien tavanomaisten vaipparakenteiden kosteusteknistä toimintaa. Samalla entistä pienemmät rakennusvirheet voivat aiheuttaa kosteusongelmia rakenteissa. Ennustettu ilmastonmuutos lisää kosteusvaurioiden riskiä entisestään ulkoilman olosuhteiden muuttuessa homeen kasvun kannalta suotuisammiksi. Lämmöneristyksen lisäys nostaa myös sisäilman lämpötilaa kesäaikaan lisäten sisätilojen jäähdytystarvetta. Ilmatiiviimpi rakennusvaippa asettaa puolestaan suurempia vaatimuksia ilmanvaihdon säätämiselle, jotta rakenteiden yli ei muodostuisi haitallisia paine-eroja ja ilmavirtauksia, jotka kuljettavat sisäilman kosteutta vaippaan tai tuovat epäpuhtauksia ja mikrobeja sisäilmaan. Rakennusfysiikan tutkimuksen avulla voidaan ratkoa kuvattuja ongelmia monilla tavoin. Kehittyneillä laskentaohjelmilla voidaan mallintaa rakenteiden ja sisäilman olosuhteita aiempaa tarkemmin ja luotettavammin. Siten rakenneratkaisuissa voidaan energiatehokkuustavoitteiden lisäksi huomioida kosteustekninen toiminta ja muut fysikaaliset ilmiöt. Rakenteiden luotettavan toiminnan varmistamisessa myös käytännön laboratoriotutkimukset ja kenttäkokeet ovat tärkeitä. Uudenlaiset materiaalit, kuten tehokkaat lämmöneristeet, faasimuutosmateriaalit ja valoa läpäisevät materiaalit, tarjoavat vaihtoehtoja rakenteiden toteutukseen. Parempaa energiatehokkuutta haetaan myös erityyppisillä rakenteisiin integroiduilla LVIS-järjestelmillä
7 Korkeakoulunkatu 10 PL Tampere Puhelin
Muut tieteelliset julkaisut
Sivu 1/10 Muut tieteelliset julkaisut Vinha, J. 2015. Rakennusten rakennusfysikaalisen suunnittelun ja rakentamisen periaatteet (päivitetty artikkeli). Rakentajain kalenteri 2016, käsikirja, hakemisto
LisätiedotMuut tieteelliset julkaisut
Sivu 1/9 Muut tieteelliset julkaisut Vinha, J. 2015. Uusi rakennusfysiikan käsikirja. Sisäilmastoseminaari 2015, SIY 33, Helsinki 11.3.2015, s. 167 172. Salonen, J., Laukkarinen, A. & Vinha, J. 2014. Ulkoseinien
LisätiedotMuut tieteelliset julkaisut
Muut tieteelliset julkaisut 2017 Sorri, J., Heljo, J., Uotila, U. & Ruusala, A. 2017. Energiatehokkuusinformaatio palvelurakennuksissa. Rakennusfysiikka 2017, Uusimmat tutkimustulokset ja käytännön ratkaisut.
LisätiedotLämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen. Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka
Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen Sisältö 1. Rakennusvaiheen kosteuslähteet
LisätiedotMuut tieteelliset julkaisut
Muut tieteelliset julkaisut 2019 Björkrooth, M., Eskola, L., Vinha, J. & Kosonen, R. 2019. Paine-eron mittaus- ja säätöohje. Sisäilmastoseminaari 2019, SIY Raportti 37, Helsinki, 14.3. 2017 Sorri, J.,
LisätiedotCOMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016
COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017
LisätiedotRakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?
Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto
LisätiedotFRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions
FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions 1.9.2010 Dos. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos TAUSTA TTY teki Ympäristöministeriölle v. 2008 selvityksen, jossa tuotiin esiin useita
LisätiedotFRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos
FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET Lämmöneristyksen lisääminen heikentää monien vaipparakenteiden kosteusteknistä toimintaa:
LisätiedotRak- ja Yhd-kurssien tentit 2015-2016 30.6.2015
Rak- ja Yhd-kurssien tentit 2015-2016 30.6.2015 Pv/ Week day Pvm/Date Aika/Time Kurssin koodi ja nimi/course code and name Sali/Hall Tentti/ Vk Viikko/ Week Ke 26.08.15 13:00-17:00 KJR-C2001 Kiinteän aineen
LisätiedotEnergiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti
Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti Tutkimushanke TEKES:in Rakennettu Ympäristö ohjelman puitteissa Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, VTT 2 Tausta Ilmastomuutoksen mukanaan
LisätiedotKOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA
KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas
LisätiedotPIENTALOJEN VUOTOILMANVAIHTUVUUDEN ARVIOINTIMENETELMÄ SUOMEN OLOSUHTEISIIN
Sisäilmastoseminaari 2008 1 PIENTALOJEN VUOTOILMANVAIHTUVUUDEN ARVIOINTIMENETELMÄ SUOMEN OLOSUHTEISIIN Juha Jokisalo¹, Jarek Kurnitski¹, Targo Kalamees¹, Lari Eskola¹, Kai Jokiranta¹, Minna Korpi², Juha
LisätiedotRAKENNUSFYSIIKKA 2007 Uusimmat tutkimustulokset ja hyvät käytännön ratkaisut 18. 19.10.2007, Tampere
RAKENNUSFYSIIKKA 2007 Uusimmat tutkimustulokset ja hyvät käytännön ratkaisut 18. 19.10.2007, Tampere Toimittajat Juha Vinha & Minna Korpi Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennetekniikan laitos Tampere
LisätiedotRAKENNUSFYSIIKKA 2013 -SEMINAARIN YHTEENVETO
RAKENNUSFYSIIKKA 2013 -SEMINAARIN YHTEENVETO 24.10.2013 Prof. TTY, Rakennustekniikan laitos Kosteus- ja homeongelmien vähentäminen 2 Aikataulut Valvonta Vastuut Asiantuntemus Koulutus ja tiedotus Asenteet
Lisätiedot2009 Doctor of Technology (Ph.D) defended at 13 th November
CV Sami Kärnä Name Sami Juhani Kärnä Contact details email. sami.karna@tkk.fi GSM +358 400 484 604 Born 1973 Nationality Finnish Organisation Helsinki University of Technology Faculty of Engineering and
LisätiedotOULUN YLIOPISTON TUTKIMUKSEN JA KOULUTUKSEN NYKYPÄIVÄ
1 OULUN YLIOPISTON TUTKIMUKSEN JA KOULUTUKSEN NYKYPÄIVÄ Seminaari 23.2.2015 Professori Rakenteet ja rakentamisteknologia Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto 2 SISÄLTÖ Rakennusalan koulutuksen kehityshistoria
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutus julkisivulle tulevaan viistosademäärään
Ilmastonmuutoksen vaikutus julkisivulle tulevaan viistosademäärään Kiinteistö ja rakennusalan tutkimusseminaari Toni Pakkala Antti-Matti Lemberg Henna Kivioja Sisältö Taustaa betonin vaurioituminen Suomen
LisätiedotAsuinkerrostalojen energiaremontointi ja kustannusoptimaaliset päästövähennykset Janne Hirvonen Juha Jokisalo, Juhani Heljo, Risto Kosonen
Asuinkerrostalojen energiaremontointi ja kustannusoptimaaliset päästövähennykset Janne Hirvonen Juha Jokisalo, Juhani Heljo, Risto Kosonen Kohti kunnianhimoisempaa korjausrakentamista 9.4.2019 Taustaa
LisätiedotRak-, Yhd- KJR- ja ENG-kurssien kronologinen tenttijärjestys 2014-2015
Rak-, Yhd- KJR- ja ENG-kurssien kronologinen tenttijärjestys 2014-2015 11.7.2014/KK Tentti-ilmoittautuminen on pakollista ja se on tehtävä viimeistään viikkoa ennnen weboodissa (oodi.aalto.fi) Tarkista
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus
PROFESSORILUENTO Professori Petteri Alho Hydrogeografia ja kaukokartoitus Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Petteri Alho pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa,
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori Seppo Mattila. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tähtitiede
PROFESSORILUENTO Professori Seppo Mattila Tähtitiede Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 28.9.2016 Professori Seppo Mattila pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 28. syyskuuta
LisätiedotPientalon korjauspalvelut yhdeltä luukulta SuccessFamilies ja ENRA
Pientalon korjauspalvelut yhdeltä luukulta SuccessFamilies ja ENRA ASUINALUEIDEN KEHITTÄMISESTÄ HYVINVOINTIA seminaari 18.3.2010 Erikoistutkija Mia Ala Juusela, VTT Kehitysprojektien leikkauspinnat SuccessFamilies
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Projektin yhteenveto Jari Shemeikka Projektin osatehtäväkokonaisuudet Pientalokaukolämmön kilpailukyvyn parantaminen
LisätiedotEnergiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys Tuomo Ojanen, erikoistutkija Miimu Airaksinen, tutkimusprofessori Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sairaat talot, sairaat
LisätiedotLämmitysjärjestelmät
METSTA Rakennusten energiatehokkuusstandardit uudistuvat seminaari 26.4.2017 Lämmitysjärjestelmät Jarek Kurnitski HEAT GAINS BUILDING PROPERTIES CLIMATIC CONDITIONS INDOOR ENVIRONMENT REQUIREMENTS EN 16789-1
LisätiedotMaster s Programme in Building Technology Rakennustekniikka Byggteknik
Master s Programme in Building Technology Rakennustekniikka Byggteknik Maisteriohjelma Building Technology, Rakennustekniikka, Byggteknik Yhteiset Syventävät Vapaasti valittavat Diplomityö 30 op Pääaine
LisätiedotPrognos Julkaisusuunnitelmat
Prognos Julkaisusuunnitelmat Työsuunnitelmiin liittyvien raporttien ja vuosiseminaarien lisäksi suunnitellut julkaisut Casejoryt 09/2005 & JR4 25.1.2005 päivitetty tilanne Casejoryt 04/2006 päivitetty
LisätiedotBetonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet
Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet Tuomo Ojanen & Jyri Nieminen VTT Betonirakenteiden lämpötekninen toimivuus Tuuletettujen betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimen laskentamenetelmiä sekä uritetun
LisätiedotEstimated Energy Consumption of the Finnish Building Stock Using Representative Building Types
Estimated Energy Consumption of the Finnish Building Stock Using Representative Building Types Riikka Holopainen Senior Scientist VTT Technical Research Centre of Finland, Finland Riikka.Holopainen@vtt.fi
LisätiedotICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.
ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) ympäristövaikutusten minimoinnissa Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.2009 1 400.0 Energiatehokkuudesta 250
LisätiedotKURSSIEN POISTOT JA MUUTOKSET LUKUVUODEKSI
Liite 6.5/2/2016 Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu KURSSIEN POISTOT JA MUUTOKSET LUKUVUODEKSI 2016-2017 RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Valmistelija Seppo Hänninen (Päivi
LisätiedotRakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa
Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa 8.11.2012 Juha Jokisalo Erikoistutkija, TkT juha.jokisalo@aalto.fi Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka Taustaa Frame-hankkeen tutkimustulosten
LisätiedotAalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa
Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Cleantech gaalan iltapäiväseminaari 20.11.2013 Helena Mälkki & Petri Peltonen Aalto-yliopisto,
LisätiedotBIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012
BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 RIL tietomallitoimikunta LCI Finland Aalto-yliopisto Tampereen teknillisen yliopisto ja Oulun yliopisto Tietomallien
LisätiedotSovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota
Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan
LisätiedotComprehensive development of municipal service buildings (COMBI)
Comprehensive development of municipal service buildings (COMBI) Kohti resurssiviisasta yhdyskuntaa Hankkeiden esittely- ja keskustelutilaisuus Anssi Laukkarinen 27.10.2016 Syitä rakennusten energiatehokkuuden
LisätiedotPrinLab. Antti Berg Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Tekniikan yksikkö 29.2.2012
PrinLab Painettavien antureiden kehityslaboratorio Antti Berg Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Tekniikan yksikkö 29.2.2012 1. Tausta 2. PrinLabtavoitteet 3. PrinLablaboratorio 4. Kehityslaboratorion toiminta
LisätiedotJorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset
Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee
LisätiedotCOMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha
COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. 10.11.2015 RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEET Energiankulutus kwh/(m 2 a) 2010 Muut vaikutukset Huomioon otettavien tekijöiden määrä kasvaa
LisätiedotRAKENNUSTEN MIKROBILAJISTON DIVERSITEETTI, MONIULOTTEINEN TUTKIMUSKOHDE
Sisäilmastoseminaari 2012 1 RAKENNUSTEN MIKROBILAJISTON DIVERSITEETTI, MONIULOTTEINEN TUTKIMUSKOHDE Hannu Viitanen (1, Elina Saario (1, Malin Bomberg (1, Riikka Juvonen (1, Mari Raulio (1, Tuija Sarlin
LisätiedotTIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN
TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN Tilaaja Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy / Kimmo Huttunen Laatija A-Insinöörit Suunnittelu Oy / Jarkko Piironen Suoritus 1.10. Laskentatarkastelut 2 Laskentatarkastelut
LisätiedotRAKENNUSTEN ENERGIANKÄYTÖN OPTIMOINTI. Kai Sirén Aalto yliopisto
RAKENNUSTEN ENERGIANKÄYTÖN OPTIMOINTI Kai Sirén Aalto yliopisto LVI-tekniikan tutkimusryhmä Henkilökunta Laitteistot 2 Professoria 3 post-doc tutkijaa 1 vieraileva post-doc (Japan) 5 tohtoriopiskelijaa
LisätiedotRAKENNUSFYSIIKKA 2013 SEMINAARIN AVAUS
RAKENNUSFYSIIKKA 2013 SEMINAARIN AVAUS 22.10.2013 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Rakennusfysiikka 2013 -seminaari 22. 24.10.2013 Seminaari järjestetään 3. kerran. Aiemmat seminaarit on
LisätiedotReliable sensors for industrial internet
Reliable sensors for industrial internet 21.5.2015 Anu Kärkkäinen, PhD Research Team Leader VTT Technical Research Centre of Finland anu.karkkainen@vtt.fi Click to edit Master Contents title style Click
LisätiedotRAKENNUSFYSIIKAN KÄSIKIRJAN TOTEUTUS
RAKENNUSFYSIIKAN KÄSIKIRJAN TOTEUTUS 12.12.2011 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Rakennusfysiikan käsikirja, esittely - ja keskustelutilaisuus, Helsinki 12.12. 2011 KÄSIKIRJAN TOTEUTUSTILANNE
LisätiedotSähkötekniikan tutkintoohjelma. DI-tutkinto ja uranäkymät
Sähkötekniikan tutkintoohjelma DI-tutkinto ja uranäkymät Tervetuloa opiskelemaan sähkötekniikkaa Oulun yliopistoon! ITEE RESEARCH UNITS Tutkinto-ohjelman tuottajat CAS CIRCUITS AND SYSTEMS PROF. JUHA KOSTAMOVAARA
LisätiedotINFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ. Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry
INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry INFRA AVAINASEMASSA YHTEISKUNNALLISTEN TOIMINTOJEN MAHDOLLISTAJANA Rakennetun infrastruktuurin
LisätiedotXML-tutkimus Jyväskylän yliopistossa
XML-tutkimus Jyväskylän yliopistossa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos airi.salminen@jyu.fi http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Airi Salminen, XML-tutkimus Jyväskylän yliopistossa
LisätiedotSähköntuotannon tulevaisuus. Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto
Sähköntuotannon tulevaisuus Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto Teknologiamurros Katunäkymä New Yorkissa 1900 luvun alussa 2 Teknologiamurros Katunäkymä New
LisätiedotKonetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset
Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset 2016-2017 UUDET OPINTOJAKSOT: BK10A3800 Principles of Industrial Manufacturing Processes BK10A3900 Reliability Based Machine Element Design BK10A4000
Lisätiedottavoitteet, osapuolet, painopisteet
Aalto PRO Aalto University Continuing Education ENEF-hanke: Värikoodi tähän päälle tavoitteet, osapuolet, painopisteet Central Baltic Cooperation in Energy Efficiency and Feasibility in Urban Planning
LisätiedotMaking use of BIM in energy management
BuildingEQ-Symposium in Berlin, October 1, 2009 Making use of BIM in energy management Tuomas Laine Olof Granlund Oy www.buildingeq.net Content BIM based tools for energy performance analysis and thermal
LisätiedotTutkimuksella tuottavuutta ja uutta kilpailukykyä kiinteistö- ja rakennusalalle
Tutkimuksella tuottavuutta ja uutta kilpailukykyä kiinteistö- ja rakennusalalle Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori, TkT RAKENNUSTEKNIIKAN LAITOKSEN VUOSIPÄIVÄ, RAKSA 3.0 - Rakennusalan uudistuva
LisätiedotRakennus- ja yhdyskuntatekniikan OPS2015-2019
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan OPS2015-2019 Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutus 2015-2019 1. Vuosi 2. Vuosi 3. Vuosi 4. Vuosi Rakennusinsinöörin perusosaaminen 84 op. Ammatillinen osaaminen 60
LisätiedotRAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS
RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS tutkimustuloksia suunnitteluohjeet laadunvarmistuksessa Julkisivuyhdistyksen syyskokousseminaari Julkisivut ja energiatehokkuus 25.11.2008 Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan
LisätiedotKestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?
Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen
LisätiedotRakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella. Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos
Rakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos Mikko Malaska DI 1996, TkT 2001, Chartered Structural Engineer (CEng) 2004 1.8.2015 Professori, Rakenteiden
LisätiedotIndoor Environment 2011-2015
Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset
LisätiedotMetropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti
Rakennusalan koulutuksen uudet toimintamallit ja painopisteet Jukka Nivala Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Muutosta ilmassa! Ammattikorkeakoulusektori on suurten samanaikaisesti tapahtuvien muutosten
LisätiedotLIST OF PUBLICATIONS
Publications, March 11, 2011 Pertti Pakonen, TUT/DEEE 1 (5) LIST OF PUBLICATIONS 1 Articles in international scientific journals with referee practice and patents 1.1 FI 107081. M. Björkqvist, P. Pakonen
LisätiedotLisälämmöneristäminen olennainen osa korjausrakentamista
Lisälämmöneristäminen olennainen osa korjausrakentamista Energiatodistusten laatijoiden ajankohtaispäivä 16.5.2019 Tuomo Ojanen, VTT Esityksen sisältö Rakennuksen tehtävä Hyvin lämmöneristetty ulkovaippa
LisätiedotTampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi
Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi Tampere Metropolialueen ulkopuolella Suomen suurin kaupunki, 220 000 asukasta, yksi Suomen nopeimmin kasvavista keskuksista
LisätiedotCOMBI-hankeessa tehtävät kenttämittaukset
COMBI-hankeessa tehtävät kenttämittaukset Mihkel Kiviste COMBI yleisöseminaari 28.1.2016 WP3 Rakenneratkasujen lämpö- ja kosteustekninen toiminta ja sisäilman olosuhteet. T3.4 Paine-erot ja sisäilman olosuhteet
LisätiedotÄlyvaatteet työympäristössä
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Älyvaatteet työympäristössä Johannes Peltola, Juha Häikiö, Satu-Marja Mäkelä / VTT Tuire Krogerus / Dimex Mikko Tammihovi / Telinekataja Taustaa älyvaatteista
LisätiedotKutsu käännöstieteen professori Kaisa Koskisen juhlaluennolle 7. päivänä joulukuuta 2016 kello 13
Kutsu käännöstieteen professori Kaisa Koskisen juhlaluennolle 7. päivänä joulukuuta 2016 kello 13 Professori Kaisa Koskinen pitää juhlaluennon keskiviikkona 7. joulukuuta 2016 kello 13 aiheesta Translatorinen
LisätiedotKutsu. Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA
Kutsu Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät lääketieteellisen tiedekunnan Leena
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 2 Opetusneuvos 3.11.2015 Mirja Vihma
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 2 Opetusneuvos 3.11.2015 Mirja Vihma VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS 22.10.2015 SUOMEN AKATEMIAN TIETEELLISTEN TOIMIKUNTIEN KOKOONPANOSTA KAUDELLE 2016 2018 BIOTIETEIDEN
LisätiedotJatko-opinnot ja tutkimustyö. Kai Sirén Aalto yliopisto
Jatko-opinnot ja tutkimustyö Kai Sirén Aalto yliopisto Aalto-yliopiston strategia Visio Aalto-yliopistossa alojensa parhaat kohtaavat ja menestyvät. Yliopisto tunnetaan kansainvälisesti tieteen, taiteen
LisätiedotKilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto
Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy
ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT Pöyry Green Building Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy PÖYRY GLOBAALI SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTI- KONSERNI Pöyry on maailmanlaajuisesti toimiva
LisätiedotVTT EXPERT SERVICES OY
T001 Liite 1.05 / Appendix 1.05 Sivu / Page 1(10) VTT EXPERT SERVICES OY VTT EXPERT SERVICES LTD. Tunnus Code Yksikkö tai toimintoala Department or section of activity Osoite Address Puh./fax/e-mail/www
LisätiedotTutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa
Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö, Helsinki Esitelmä tiedepolitiikka -työryhmässä Hankkeen tutkimusjohtaja:
LisätiedotS U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010
S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 Laskennallisia haasteita ja mahdollisuuksia SalWe-SHOKissa Kuluvan syksyn
LisätiedotEnergiatehokkaiden puurakenteiden lämpö-, kosteusja tiiviystekninen toimivuus
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Energiatehokkaiden puurakenteiden lämpö-, kosteusja tiiviystekninen toimivuus Tuomo Ojanen, erikoistutkija Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisältö Puurakenteiden erityispiirteet
LisätiedotCURRICULUM VITAE
CURRICULUM VITAE 16.2.2017 Full name: Satu Marita Rinkinen Date of birth: 25.01.1985 Place of birth: Lahti, Finland Phone +358 50562 3752 E-mail: satu.rinkinen@lut.fi EDUCATION 12/2016 Doctor of Science
LisätiedotMetGen Oy TEKES 24.10.2014
MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa
LisätiedotPv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko
Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko Ma 24.08.15 13:00-16:00 Kon-15.3122 Laatujohtaminen ja mittaustekniikka 216 T01 35 Ma 24.08.15 13:00-16:00 Kon-15.3342 Työstökoneet ja oheislaitteet
LisätiedotMetropolia OPS 2010-2011 Rakennustekniikka Korjausrakentamisen YAMK -tutkinto Opintojaksokuvaukset
Liite 2 Metropolia OPS 2010-2011 Rakennustekniikka Korjausrakentamisen YAMK -tutkinto Opintojaksokuvaukset Opintojakson nimi: Orientaatio opinnäytetyöhön Opintojakson laajuus: 2 op Toteutusajankohta: syksy
LisätiedotRakennus- ja kiinteistöala
Rakennus- ja kiinteistöala Olli Jalonen 1 Rakennus- ja kiinteistöala osana Mertopoliaa KULTTUURI JA LUOVA ALA 14 % LIIKETOIMINTA OSAAMINEN 9 % TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGI A 19 % TERVEYS- JA HOITOALA 16
LisätiedotKoulutusta 35 vuotta. Laboratorioalan teemapäivät 22. 23.9.2009. www.pohto.fi
Koulutusta 35 vuotta. Laboratorioalan teemapäivät 22. 23.9.2009 www.pohto.fi Laboratorioalan teemapäivät Teemapäivistä on muodostunut laboratorioalan ammattilaisten alkusyksyn kohtaamispaikka, missä kuullaan,
LisätiedotSUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015
Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan
LisätiedotIoT (Internet-of-Things) - teknologian hyödyntäminen rakennuksien paloturvallisuuden kehityksessä ja integroidussa älykkäässä ympäristössä
IoT (Internet-of-Things) - teknologian hyödyntäminen rakennuksien paloturvallisuuden kehityksessä ja integroidussa älykkäässä ympäristössä Diplomityö, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Palotarkastusinsinööri
LisätiedotKoulujen ja päiväkotien sisäilman lämpötilan, suhteellisen kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuden mittaukset COMBIhankkeessa
Koulujen ja päiväkotien sisäilman lämpötilan, suhteellisen kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuden mittaukset COMBIhankkeessa Anssi Laukkarinen 1, Antti Kauppinen 1, Eero Tuominen 1, Tuomas Raunima 1 ja
LisätiedotEnergiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut
Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän
LisätiedotENERGIASÄÄSTÖ HEKAN KIINTEISTÖISSÄ
ENERGIASÄÄSTÖ HEKAN KIINTEISTÖISSÄ Ilta Hekan kanssa / 17.3.2016 Hotelli Presidentti Tekninen päällikkö Marko Parkkali MIKSI ENERGIAA PITÄÄ SÄÄSTÄÄ? EU-direktiivit Suomen lait ja asetukset Kuntien energiatehokkuussopimukset
LisätiedotRAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEITA TEORIA JA KÄYTÄNTÖ
RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEITA TEORIA JA KÄYTÄNTÖ 20.9.2016 Prof. TTY, Rakennustekniikan laitos RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUKSEN VÄHENTÄMISEN HAASTEET Muut vaikutukset Huomioon otettavien
LisätiedotTeknologian ennakointi
Teknologian ennakointi 7307050 Hypermedian jatko-opintoseminaari Outi Laitinen Automaatio- ja säätötekniikan laitos Puh: 3115 3555 Email: outi.laitinen@tut.fi Esityksen sisältö: Teknologian ennakointi
LisätiedotOhjelma TTY:llä. Kaksi esitystä: Puettavien tutkimus TTY:llä, 5 min Painettavan elektroniikan tutkimus TTY:llä, 7 min
1 Ohjelma TTY:llä Kaksi esitystä: Puettavien tutkimus TTY:llä, 5 min Painettavan elektroniikan tutkimus TTY:llä, 7 min Esillä olevat demonstraattorit 5 min Kierros laboratoriossa, 8 min Paluu VTT:lle Oma
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT
T062/M22/2017 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT PÖYRY FINLAND OY, ENERGY, MEASUREMENT SERVICES
LisätiedotFimecc Tutkimusta yritysten lähtökohdista Miten mukaan? Fimecc, CTO Seppo Tikkanen
Fimecc Tutkimusta yritysten lähtökohdista Miten mukaan? Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella
Lisätiedottästä eteenpäin? Kimmo Konkarikoski
Rakennusten energiatehokkuuden EPBstandardipaketti - mitä muuttuu, miten tästä eteenpäin? Kimmo Konkarikoski Sisältö EPBD - Energy Performance of Buildings Direktiivi toinen uusinta vireillä 2018-2020
LisätiedotVaasan yliopisto Vasa Universitet University of Vaasa. Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö School of Technology and Innovations
Käännökset (su-ru-eng) Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö 10/2018 Translations for School of Technology and Innovations (Finnish-Swedish-English) Vaasan yliopisto Vasa Universitet University of
LisätiedotEnergia ja ympäristötekniikan oppimistiimi (EY-tiimi)
Energia ja ympäristötekniikan oppimistiimi (EY-tiimi) Eeva-Liisa Viskari Joni Knuuti, Kalle Suoniemi, Pirkko Pihlajamaa, Lauri Hietalahti Tampereen ammattikorkeakoulu Teollisuusteknologia ja Rakentaminen
LisätiedotHirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys
1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL
LisätiedotKäyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun. ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT
Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT 2 Hyvä käyttökokemus Laadukas käyttökokemus Ylivoimainen käyttäjäkokemus
LisätiedotEnergiatehokkuus peruskorjauksessa ja kiinteistöjen ylläpidossa Osaamisen kehittäminen
Energiatehokkuus peruskorjauksessa ja kiinteistöjen ylläpidossa Osaamisen kehittäminen Liite ERA17 seurantaryhmän opetus- ja kulttuuriministeriölle osoittamaan kirjeeseen 9.6.2011 Energiatehokkuus peruskorjauksessa
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT
T062/A21/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT PÖYRY FINLAND OY, ENERGY, MEASUREMENT SERVICES
LisätiedotSUOJAVYÖHYKEILMANVAIHTO ESTÄMÄÄN EPÄPUHTAUKSIEN LEVIÄMISTÄ SISÄTILOISSA
SUOJAVYÖHYKEILMANVAIHTO ESTÄMÄÄN EPÄPUHTAUKSIEN LEVIÄMISTÄ SISÄTILOISSA Guangyu Cao 1, Jorma Heikkinen 2, Simo Kilpeläinen 3, Kai Sirén 3 1 Department of Energy and Process Engineering, Norwegian University
LisätiedotRemember to register for an exam no later than one week before it is held. Tentti /Vk. Day Date Time Course code and name Room
Remember to register for an exam no later than one week before it is held. Day Date Time Course code and name Room To 25.08.16 13:00-16:00 MEK-C3001 Kuljetusvälinetekniikka R008/326 Tentti /Vk Additional
Lisätiedot