H a u s j ä r v e n s u u t a r i t

Transkriptio

1 Hausjärven suutarit

2 2

3 3 Seppo Palander H a u s j ä r v e n s u u t a r i t Sosiaalinen sukututkimus Hausjärvellä toimineista suutareista. Harrastetutkimus

4 4 Kansi: Seppo Palander Eläinten vuotien valmistus nahan kypsennyksestä ja muokkaamisesta valmiiksi jalkineeksi kuului aluksi suutareille. Myöhemmin suutarin ja karvarin työt eriytyivät omiksi ammateikseen. 1 Seppo Palander Helsinki 1998

5 5 Omistettu esi-isäleni suutari Josef Palanderile

6 6

7 7 SISÄLLYSLUETTELO KAAVIOLUETTELO... 9 JOHDANTO NIMIEN KIRJOITTAMINEN Etunimet Patronyyminimet Sukunimet Paikannimet MAASEUDUN KÄSITYÖLÄISET OPPIPOJASTA SUUTARIKSI SUUTARIEN LUKUMÄÄRÄT SUUTARIT KYLITTÄIN Arolampi Erkylä Hamina Hausjärvi Herajoki Hikiä Kara Karhi Kuru Lavinto Oitti Puujaa Ridasjärvi Riihimäki asema Ryttylä Selänoja Torhola Turkhauta Vantaa MISTÄ TULIVAT? KETÄ NAITIIN? TULIKO POJASTA SUUTARI? SUUTARIEN LUKUTAITO PYSYIVÄTKÖ SUUTARIT LESTISSÄÄN? ARVOSTETTU AMMATTI MINNE MENIVÄT?... 24

8 8 SUKUSELVITYKSET...25 Anslin, Anders...26 Backberg, Mats...27 Enqvist, August Daniel...27 Fremander, Fredrik...28 Grönberg, Magnus...28 Gröndahl, Erik...29 Hanström, Gustav (Kustaa)...29 Helenius, Johan...30 Helin, Tobias...31 Hidström, Erik Johan...32 Hidström, Evert...34 Hidström, Gustav...35 Hidström, Kristian...35 Hidström, Vilhelm...36 Lenkman, Kristian...37 Lindberg, Daniel...38 Lindberg, Henrik Johan...39 Lindberg, Johan...39 Lindfors, Johan (Juho) Fredrik...40 Lindholm, Efraim Vilhelm...41 Lindholm, Erik Johan...42 Lindqvist, Simon...42 Lindroos, Gabriel...43 Lindroos, Johan...44 Lindros, Henrik...45 Lindros, Viktor...46 Löfroos, Erik...46 Nilsfors, Anders Johan...47 Nyholm, Johan (Juho)...47 Nyman, Henrik...48 Oittinen, Otto Rikhard (Reinhold)...49 Osslander, Henrik Johan (Johan Henrik)...50 Osslander, Jakob Mikael...50 Palander, Josef...51 Qvick, Henrik...53 Qvick, Kristian...54 Reander, Erik...55 Salin, Johan...57 Salin, Johan (Juho) Sefanias...58 Salmén, Viktor (Vihtori)...59 Savander, Henrik...59 Stenberg, Johan (Juho) Henrik...61 Tak, Benjamin...61 Tak, Evert...62 Tak, Nestor...63 Virtanen, Otto Vilhelm...64 Wassberg, (Anders) Johan...64 Weckman, Henrik...65

9 9 Weckman, Isak Wendelin, Otto Henrik Willberg, Erik Willberg, Henrik Erik Erikinpoika Gustav Henrikinpoika Johan Fredrik Johaninpoika Johan Salomoninpoika Josef Johaninpoika Simon Johaninpoika Vilhelm (Vilho) Henrikinpoika VIITTEET LIITTEET LIITE 1. Etunimien kirjoitusasut LIITE 2. Hausjärven maatilat ja niiden haltijat LIITE 3. Rippikirjan sivu vuosilta LIITE 4. Hausjärven mikrokortit ja niiden kattavuus Kansallisarkistossa HENKILÖHAKEMISTO KAAVIOLUETTELO Kaavio 1. Käsityöläisten lukumäärät viisivuosittain 1800-luvulla Kaavio 2. Suutarinoppiin tulijoiden ikäjakauma Kaavio 3. Suutarien lukumäärät 1800-luvulla Kaavio 4. Suutarin isän yhteiskunnallinen asema Kaavio 5. Suutarin puolison isän yhteiskunnallinen asema Kaavio 6. Suutarien lukutaito

10 10

11 11 JOHDANTO Olen harrastesukututkija. Tutkiessani omia juuriani selvisi, että sukuni kantaisä toimi suutarina Hausjärven pitäjässä. Tästä heräsi kiinnostukseni selvitellä asiaa hiukan laajemmin: Keitä nuo Hausjärven suutarit olivat, mistä yhteiskuntaluokasta tulivat, ketä naitiin, kuinka yleistä oli ammatin periytyminen eli tuliko suutarin pojasta suutari, yms. Niinpä tämä teos on eräänlainen sosiaalinen sukututkimus ja sukukirja. Sukututkimuksellisuuden vuoksi pääpaino on Hausjärven kirkollisten lähteiden käytöllä. Tarkastelujakso rajaantuu rippikirjojen alkamisvuodesta 1771 vuoteen Tarkastelua on myös rajattu siten, että lähempään tutkimukseen on otettu mukaan vain Hausjärvellä syntyneet suutarit, mutta mukaan on joutunut myöskin muutama syntymäpaikan ja vanhempien suhteen epäselvä tapaus. Aviottomien lasten kohdalla ei ole ryhdytty minkäänlaiseen isyyden osoittamiseen. Heille on kuitenkin merkitty rippikirjoissa esiintyvän patronyymin mukainen isä. Sukuselvitysosassa ei siis ole muualla syntyneiden suutarien sukuselvitystä. Muualla syntyneeksi on katsottu, kun rippikirjassa syntymäpaikaksi on merkitty jokin muu paikkakunta kuin Hausjärvi. Joskin nimien yhtenäistämisen yhteydessä tarkistaessani joidenkin tietoja, havaitsin erään suutarin kohdalla rippikirjoihin merkityn syntymäpaikan olevankin Hausjärveä edeltänyt asuinpaikka, ei syntymäpaikka. Kaikkien Hausjärvellä toimineiden (muualta tulleiden) suutarien syntymätietoja ei siis ole tarkistettu. Tosin jotkut ovat naineet hausjärveläisen suutarin tyttären, ja siten ovat päässeet mukaan sukuselvityksiin. Sukutietoihin on koottu ne tiedot, jotka kohtuullisella vaivalla ovat löytyneet. Selvitykset eivät siis ole kaikkien tutkittavien kohdalla aivan täydelliset. En myöskään oleta, että olisin välttynyt virheiltä tai vääriltä tulkinnoilta. Enkä ehdotonta totuutta tiedä, mutta olen siihen kuitenkin pyrkinyt lähteiden mukaan.

12 12 NIMIEN KIRJOITTAMINEN Etunimet Teoksen henkilöt sijoittuvat ja 1800-luvuille, jolloin asiakirjojen kielenä oli Ruotsi. Tuolloin nimet kirjoitettiin asiakirjoihin pääosin ruotsalaiseen muotoon, mutta ilmeisesti kirjoittajien taidoista riippuen hyvin vaihtelevasti. Saman henkilön nimi saattaa asiakirjoissa olla eri aikoina eri asussa. Esimerkiksi täysin suomalaisen Matin nimi saattaa esiintyä muodoissa Mathias, Matthias, Mattias, Matts tai Mats. Syntyneiden luettelossa voi olla etunimi Johannes, mutta rippikirjoissa se on muodossa Johan, ja kuitenkin vanhempien tarkoittama nimi on saattanut olla Juho. Niin ikään syntyneiden luetteloon voi olla merkitty Henrik, mutta myöhemmin rippikirjoissa suomalaisittain Henrikki tai Heikki. Emme voi enää tietää, mikä on jonkin henkilön oikea etunimi, emmekä tiedä sen oikeaa kirjoitusmuotoa. Siksi tässä teoksessa etunimet ovat syntyneiden luettelon mukaiset. Jos tuota tietoa ei ole ollut käytettävissä, nimi on rippikirjojen mukainen. Kaikki etunimet on kuitenkin vielä muunnettu normaalimuotoon, 3 jotta esitys olisi yhtenäinen (ks. Liite 1). Poikkeuksena liite 2, jossa etunimet ovat lähteensä mukaiset. Aivan 1800-luvun lopulla rippikirjoihin ilmaantuu joitakin nimien suomalaisia muotoja. Ne on mainittu liitteessä 1 mahdollisena oikeana nimenä. Sukuselvitysosassa on myös esitetty sulkeissa henkilöiden nimistä rippikirjoissa myöhemmin esiintyvät suomalaiset muodot. Huomattakoon vielä, että vaikka rippikirjoihin ilmaantuukin suomalaisia nimen kirjoitusasuja, saattaa kuitenkin esimerkiksi syntyneiden luettelon muoto Henrik Johan olla muodossa Henrik Juho tai Gustaf Adolf on muodossa Kustaa Adolf eli vain toinen nimistä on saanut suomalaisen muodon. Niinpä nimen ruotsalainen muoto saattaa myöskin olla henkilön oikea nimi. Patronyyminimet Kaikilla ei suinkaan ollut sukunimeä. Tällöin asiakirjoihin kirjoitettiin sukunimen sijaan isännimi eli patronyyminimi. Esimerkiksi Henriksson tai naisen kohdalla Henriksdotter. Usein patronyymit ovat lyhennetyssä muodossa, kuten Henrikss. tai Henriksdr.. Tässä teoksessa patronyyminimien kohdalla on tehty sama normalisointi kuin etunimillekin. Lisäksi son- tai dotter-pääte, kuin myös niiden lyhenteet, on suomalaistettu muotoon poika tai tytär. Poikkeuksena liite 2, jossa nimet ovat lähteensä mukaiset. Sukunimet Samoin kuin etunimistä ei tiedetä oikeaa muotoa, ei myöskään sukunimistä voi olla varma. Esimerkiksi saman henkilön sukunimeksi on kirjattu muodot Vik, Vig, Wijk, Wik, Wiik. Joitakin sukuja olisi mahdollista seurata nykypäivään, jolloin selviäisi sukunimen nykymuoto. Näin ei kuitenkaan ole tehty. Sukunimeksi on valittu useimmin toistuva tai viimeisin muoto. Poikkeuksena liite 2, jossa sukunimet ovat lähteensä mukaiset.

13 13 Paikannimet Pitäjänimet, samoin kuin kylänimet ovat pääsääntöisesti nykymuodossaan. Talojen nimissä esitys on hiukan horjuvampi, poikkeuksena liite 2, jossa talojen nimet ovat lähteensä mukaiset. MAASEUDUN KÄSITYÖLÄISET 1500-luvulla alettiin rajoittaa käsityöläisten oikeutta asettua maaseudulle kaupunkien käsityöläisten etujen vuoksi. Vuonna 1680 sallittiin yksi räätäli ja yksi suutari pitäjää kohti ja vuonna 1686 useampiakin. Vasta 1700-luvulla sallittiin myös muita ammatteja. 4 Maaseudun taitava talonpoikainen väestö valmisti kuitenkin itse useimmat tarvekalunsa, vaatteensa ja kenkänsäkin. Mutta väestön, tarpeiden ja mahdollisesti vauraudenkin lisääntyessä myös käsityöläisten tarve kasvoi. Hausjärven käsityöläiset 1800-luvulla väkilukutaulujen mukaan Suutari Räätäli Seppä Muurari Karvari Puuseppä Vaunuseppä 1 Pyöräseppä Maalari Kelloseppä Sorvaaja Lasimestari 1 Rakennusmestari Värjäri Yhteensä Koko väestö Kaavio 1. Käsityöläisten lukumäärät viisivuosittain 1800-luvulla. 5 Vielä 1800-luvun alkupuolella käsityöläisammattien harjoittaminen maaseudulla oli monin tavoin rajoitettua. Kolme yleisintä maaseudun käsityöläisammattia oli seppä, räätäli ja suutari. Kisällinä palveleminen ei ollut välttämätöntä, kuten kaupungissa, mutta todistettu taito kuitenkin vaadittiin. Elinkeinon harjoittamiseen anottiin suositusta pitäjältä. Jos oli tunnettu hyvätapaiseksi ja taitoon luotettiin, tavallisesti sai suosituksen. Tämän jälkeen täytyi kihlakunnanoikeudelta pyytää lausuntoa. Sitten hakemus kaikkine liitteineen läänin maaherralle, joka lopullisen luvan antoi. 6 Lupamenettely poistettiin 1879, kun säädettiin elinkeinovapaus.

14 14 OPPIPOJASTA SUUTARIKSI Suutariksi aikova nuorukainen meni tavallisesti jonkun oman pitäjän mestarin oppiin. Rippikirjojen merkinnöistä voidaan joidenkin ikä selvittää likimääräisesti. Tarkastelussa ovat mukana ne suutarit, jotka ovat syntyneet ja käyneet oppinsa Hausjärvellä. Niinpä tavallisin oppiin tulo ikä oli 15 vuotta, kuten oheisesta kaaviosta ilmenee. Sen sijaan ei ole havaittavissa mitään tiettyä oppiaikaa. Ilmeisestikin kun tietty pätevyys oli saavutettu, saattoi anoa lupaa ryhtyä suutariksi. Suutarinoppiin tulijoiden ikäjakauma Hausjärvellä Tapauksia v 13 v 14 v 15 v 16 v 17 v 18 v Ikä Kaavio 2. Suutarinoppiin tulijoiden ikäjakauma. Edellisessä kaaviossa on vain oppiin tulleet, joista myöhemmin tuli suutareita. Kaikista opissa olleista ei suinkaan automaattisesti tullut suutareita. SUUTARIEN LUKUMÄÄRÄT Väkilukutaulut 7 antavat yksiselitteisen kuvan suutarien lukumääristä. Sen sijaan lukumäärien selvittäminen tiettynä aikana rippikirjojen 8 perusteella on epävarmempaa, sillä ehtoolliskäyntimerkinnöistä ei aina löydy selkeää aikaan ja paikkaan sitovuutta. Seuraavassa taulukossa rippikirjoista koottuja lukuja onkin pidettävä likimääräisinä.

15 15 Suutarien lukumäärät 1800-luvulla viisivuosittain väkilukutaulukoiden mukaan Suutarien lukumäärät 1800-luvulla kymmenvuosittain rippikirjojen mukaan Kaavio 3. Suutarien lukumäärät 1800-luvulla. Taulukosta näkyy suutarien lukumäärän jatkuva kasvu, joka kuitenkin selvästi kääntyy laskuun vuosien välillä. Tämä johtuu Suomea kohdanneesta katastrofista, joka kosketti myös suutareita. Vuosien aikana suuret nälkävuodet tai köyhät vuodet, 9 kuten Hausjärvellä sanottiin, tappoivat nälkään ja tauteihin suomalaista. 10 Nälkävuosina kuolivat hausjärveläiset suutarit Anders Anslin, Efraim Vilhelm Lindholm, Erik Johan Lindholm, Johan Lindroos ja Jakob Mikael Osslander. Ehkä he eivät aivan nälkään kuolleet, mutta nälän heikentäminä tautiin. Kuolinsyiksi on merkitty neljässä tapauksessa lavantauti ja yhdessä vesipöhö. 11 SUUTARIT KYLITTÄIN Tarkastelujakson aikana Hausjärvi oli pinta-alaltaan nykyistä huomattavasti laajempi. Niinpä jotkut tässä mainituista kylistä kuuluvat nykyisiin Hyvinkään ja Riihimäen kaupunkeihin. Kullakin suutarilla oli oma alueensa, varhemmin pitäjä, sitten kyläkunta, jonka työt mestari oli velvollinen tekemään ja asukkaat ne hänellä teettämään. 12 Hausjärvellä on eri aikoina eri kyliin asettunut useita suutareita, jotkut lyhyeksi ajaksi (lähteneet jo tulovuonnaan), jotkut eliniäkseen. Jotkut ovat muuttaneet vain kylästä toiseen. Niinpä oheisessa esityksessä saman suutarin nimi voi esiintyä eri kylissä; siksi suutarien kokonaislukua ei voi laskea suoraan tästä esityksestä. Kun tämä toisto huomioidaan, saadaan Hausjärvellä tarkastelujakson aikana toimineiden eri suutarien kokonaismääräksi 101. Heistä varmuudella Hausjärvellä syntyneitä oli Heidän lisäkseen paljasjalkaisiksi suutareiksi voidaan katsoa Johan Salin ja Henrik Savander. Vaikka heidän syntymätietoaan ei olekaan saatu tarkistettua (syntyneiden luettelossa on aukko vuosina ), voidaan se päätellä rippikirjojen perusteella. Näin saadaan Hausjärvellä toimineiden syntyperäisten suutarien kokonaismääräksi 52. Pääsääntöisesti muualla syntyneiden syntymäaikaa ja -paikkaa ei ole tarkistettu. Ne on merkitty sulkeisiin, samoin kuin ne rippikirjoista saadut tiedot, joita ei ole löytynyt syntyneiden luetteloista tai kuolleiden luetteloista. Tiedot suutarien sijoittumisista eri kyliin on koottu rippikirjoista. 14 Suutareista, joiden nimi on lihavoitu, löytyy sukututkimuksellisesta osasta oma sukuselvitys. Ensimmäiset suutarit tavataan Hausjärvellä 1700-luvulla. He olivat Erik Erikinpoika Ryttylän kylässä ja Kristian Hidström Hausjärven kylässä.

16 16 Arolampi Hanström Gustav (Kustaa) s Hausjärvi Lindqvist Simon s. (1790 Hausjärvi) k Hausjärvi Lindroos Gabriel s Hausjärvi k. ( Hausjärvi) Stenberg Johan (Juho) Henrik s. ( Tuusula) Erkylä Koskinen Johan (Juho) s Loppi Lindfors Johan (Juho) Fredrik s Hausjärvi Nyman Henrik s Hausjärvi Wassberg (Anders) Johan s Hausjärvi k Hausjärvi Hamina Boman Johan s. (1804) Ekholm Erik Johan s. (1810 Kärkölä) Lenkman Kristian s Hausjärvi k Hausjärvi Lindberg Johan Gustav (Juho Kustaa) s Kärkölä Simon Johaninpoika s Hausjärvi Syl Karl s. (1794 Kärkölä) Thurén Erik s. ( Janakkala) Weckman Henrik s Hausjärvi Hausjärvi Gröndahl Erik s Hausjärvi k. ( Hausjärvi) Gustafsson Adolf s Lammi Hidström Kristian s. ( ) k Hausjärvi Nyqvist Johan s. ( Hattula) Osslander Henrik Johan s Hausjärvi k Hausjärvi Qvick Kristian s Hausjärvi k Hausjärvi Qvick Henrik s. ( ) k Hausjärvi Salin Erik Johan s. ( Nurmijärvi) k Hausjärvi Salin Johan (Juho) Sefanias s Hausjärvi Stenroos Anders s. ( Mäntsälä) k Hausjärvi Herajoki Helin Tobias s Hausjärvi k Hausjärvi Lindros Henrik s Hausjärvi Lindros Viktor s Hausjärvi Oittinen Otto Rikhard (Reinhold) s Hausjärvi Salin Erik Johan s. ( Nurmijärvi) k Hausjärvi Stenberg Johan (Juho) Henrik s. ( Tuusula)

17 17 Hikiä Backberg Mats s Hausjärvi Josef Johaninpoika s Hausjärvi k Hausjärvi Nyholm Karl s Janakkala k Hausjärvi Nyholm Johan (Juho) s Hausjärvi Osslander Jakob Mikael s Hausjärvi k Hausjärvi Savander Henrik s. ( Hausjärvi) k Hausjärvi Kara Aholin Karl Gustav Helin August Hidström Vilhelm Johan Fredrik Johaninpoika Johan Salomoninpoika Kettunen Gustav Pellinen Karl (Kaarle) Tak Benjamin Tak Evert Tak Nestor s. ( Kärkölä) s. ( Korpilahti) s Hausjärvi s Hausjärvi s Hausjärvi s. ( Nilsiä) s Hattula s Hausjärvi s Hausjärvi s Hausjärvi Karhi Helenius Johan s Hausjärvi k Hausjärvi Palander Josef s Hausjärvi k. ( Hausjärvi) Kuru Lindros Johan s. ( Orimattila) Lönroos Josef s. (1787 Mäntsälä) Osslander Henrik Johan s Hausjärvi k Hausjärvi Salmén Adam s Renko Salmén Viktor (Vihtori) s Hausjärvi Savander Henrik s. ( Hausjärvi) k Hausjärvi Lavinto Hidström Evert s Hausjärvi Lindroos Gabriel s Hausjärvi k. ( Hausjärvi) Lönroos Josef s. (1787 Mäntsälä) Stenroos Anders s. ( Mäntsälä) k Hausjärvi Vilenius Nikodemus s. ( Janakkala) Oitti Lindholm Efraim Vilhelm s Hausjärvi k Hausjärvi

18 18 Löfroos Josef (Joose) Renvall Magnus Sorsa Mikael (Mikko) Syl Karl Virtanen Otto Vilhelm s Janakkala s. (1851 Lammi) s Kontiolahti s. (1794 Kärkölä) s Hausjärvi Puujaa Lindberg Daniel s. (1825) k Hausjärvi Lindholm Reinhold s. ( Padasjoki) Lindholm Robert s. ( Janakkala) k Hausjärvi Ridasjärvi Blommendahl Johan August s. ( Tuusula) Forsell Alexander s. ( Nurmijärvi) Fremander Fredrik s Hausjärvi Grönlund Henrik s. ( Janakkala) Lindberg Henrik Johan s Hausjärvi Lindberg Johan s Hausjärvi k Hausjärvi Lindroos Johan s Hausjärvi k Hausjärvi Nilsfors Anders Johan s Hausjärvi k Hausjärvi Nyholm Karl Gustav s. (1801 Vihti) Palm Rikhard s. ( Hollola) Qvick Kristian s Hausjärvi k Hausjärvi Reander Erik s Hausjärvi k Hausjärvi Weckman Isak s Hausjärvi Wendelin Otto Henrik s Hausjärvi Willberg Henrik s Hausjärvi k. ( Hausjärvi) Riihimäki asema Ahlqvist Erik Johan Aholin Karl Gustav Gustafsson Adolf Honkanen Johan Kettunen Gustav Pellinen Karl (Kaarle) s. ( Vihti) s. ( Kärkölä) s Lammi s. ( Loppi) s. ( Nilsiä) s Hattula Ryttylä Enqvist August Daniel s Hausjärvi Erik Erikinpoika s. ( ) k Hausjärvi Forsman Karl Fredrik s. ( Renko) Sillman Johan s. ( Janakkala) Simon Johaninpoika s Hausjärvi Sirenius Anders Gustav s. ( Heinola)

19 19 Selänoja Qvick Kristian s Hausjärvi k Hausjärvi Wassberg (Anders) Johan s Hausjärvi k Hausjärvi Torhola Gustav Henrikinpoika s Hausjärvi Lenkman Kristian s Hausjärvi k Hausjärvi Löfroos Erik s Hausjärvi Simberg Gustav Adolf s. (Tuusula) Willberg Erik s Hausjärvi k Hausjärvi Turkhauta Anslin Anders s Hausjärvi k Hausjärvi Eklund Erik Johan s. ( Janakkala) Filenius Henrik Johan s. (1803 Hämeenlinna) k Hausjärvi Filenius Johan Gustav (Juho Kustaa) s Hämeenlinna Forsman Karl Fredrik s. ( Renko) Grönberg Magnus s. (1767) k Hausjärvi Hidström Erik Johan s Hausjärvi k Hausjärvi Hidström Evert s Hausjärvi Hidström Gustav s Hausjärvi Hidström Mats s Janakkala k Hausjärvi Hidström Vilhelm s Hausjärvi Lindholm Erik Johan s Hausjärvi k Hausjärvi Lindros Erik s. ( Janakkala) Lönroos Josef s. (1787 Mäntsälä) Seven Mikael Gabriel s. ( Janakkala) Vilhelm (Vilho) Henrikinpoika s Hausjärvi Vantaa Eklöf Amatus Alexander s. ( Helsinki) Palmgrén Samuel s. ( Akaa) Salin Johan s. ( Hausjärvi) k Hausjärvi Ridasjärvi ja Turkhauta erottuvat suurimpina suutarien työllistäjinä. Ilmeisestikin suuri taloluku selittää Ridasjärven suutarien tarpeen. Turkhauta taas saattoi olla vauraampi, vaikka taloja olikin vähemmän. 15 Ainoastaan kolme kylää, Maitonen, Rutajärvi ja Syvänoja selviytyivät kokonaan ilman omaa suutaria. Ne olivatkin taloluvultaan pieniä. Rautatien rakentamisen jälkeen Riihimäen asemanseutu veti ihmisiä puoleensa, niin myös suutarien tarve tuli ilmeiseksi. Pitäjän omat suutarit eivät sinne kuitenkaan sijoittuneet, kaikki ovat muualta tulleita.

20 20 Joitakin kisällejä, suutarin sällejä, on myös käynyt Hausjärvellä kokemustaan kartuttamassa. Esimerkiksi Hausjärven kylässä Herman August Niemi, s Kiikoisissa, tullut 1889 Turusta ja mennyt 1890 Tampereelle; Karan kylässä Nestor Santanen, s Korpilahdessa, tullut 1881 Helsingistä ja mennyt 1882 Hämeenlinnaan; Riihimäen asemalla Josef Loom, s , tullut 1889 Lappeenrannasta. MISTÄ TULIVAT? Mistä yhteiskunnallisesta luokasta suutarit tulivat eli keitä olivat heidän isänsä? Tarkastelussa on 52 Hausjärvellä syntynyttä ja siellä toiminutta suutaria. Ihmisillä esiintyy useita eri ammattinimikkeitä elämänsä eri vaiheissa. Esimerkiksi nuoruuden renkivaiheen jälkeen monesta tuli torppari. Tässä tutkimuksessa isän asemaksi on tulkittu torppari, ja yleensäkin korkein asema. Viidessä tapauksessa isän asema on jäänyt selvittämättä, mutta näistä tiedoista saa kuitenkin tyydyttävän kokonaiskuvan suutarien taustoista. Suutarin isän yhteiskunnallinen asema? 5 (10 %) Talollinen 6 (12 %) Lampuoti 2 (4 %) Suutari 10 (18 %) Käsityöläinen 1 (2 %) Renki 4 (8 %) Itsellinen 2 (4 %) Sotilas 5 (10 %) Muonatorppari 4 (8 %) Torppari 13 (24 %) Kaavio 4. Suutarin isän yhteiskunnallinen asema. Suurimpana ryhmänä erottuvat torpparit (24 %). Torpparit eivät muodostaneet yhtenäistä ryhmää. Heidän yhteiskunnallinen asemansa vaihteli suuresti torpan koon ja kunnon mukaan, suurten, hyvin hoidettujen torppien viljelijät olivat miltei talollisten vertaisia. 16 Suurena ryhmänä erottuvat myös suutarit (18 %) suutarien isinä. Tässä onkin havaittavissa jonkinmoista taipumusta ammatin periytymiseen.

21 21 KETÄ NAITIIN? Tarkastelussa on 52 Hausjärvellä syntynyttä ja siellä toiminutta suutaria (kaikki miehiä) ja heidän puolisonsa. Suutareista 42 avioitui. Tavallisimmin puoliso hankittiin omasta pitäjästä, mutta myös naapuripitäjistä, kuten Janakkalasta, Lopelta ja Mäntsälästä. On lisäksi useita muualla syntyneitä puolisoita, mutta he ovat kuitenkin ennen avioitumistaan olleet palkollisina Hausjärvellä. Puolison isän asema on jäänyt selvittämättä kuudessa tapauksessa, mutta näistä tiedoista saa kuitenkin tyydyttävän kokonaiskuvan suutarien puolisoiden taustoista. Suutarin puolison isän yhteiskunnallinen asema Käsityöläinen 2 (5 %)? 6 (14 %) Talollinen 10 (24 %) Renki 4 (10 %) Itsellinen 1 (2 %) Lampuoti 5 (12 %) Muonatorppari 3 (7%) Torppari 11 (26 %) Kaavio 5. Suutarin puolison isän yhteiskunnallinen asema. Kun tarkastellaan puolison isän yhteiskunnallista asemaa, voidaan todeta talojen isäntien, joita lampuoditkin olivat, luovuttaneen tyttärensä varsin usein käsityöläisten käsiin. Huomattavaa on, että käsityöläisten piiristä on hankittu puoliso vain kahdessa tapauksessa. Niistäkään ei kumpikaan ole suutarin tyttäriä. Hausjärvellä syntyneillä suutareilla ei siis ollut tapana naida omasta säädystä, vaikka tarjokkaita olisi ollutkin. Sen sijaan kahdeksan hausjärveläisen suutarin tytär nai muualta tulleen suutarin. TULIKO POJASTA SUUTARI? Kuten jo aiemmin todettiin, suutarin pojasta saattoi tulla suutari. Mutta ei se kovin yleistä ollut, tutkituista 52:sta hausjärveläisestä suutarista 10 oli suutarin poikia (18 %). Mutta tarkastelujaksolta löytyy vain yksi kolmen polven suutarisuku, Hidström. Janakkalasta tullut Mats Hidström toimi suutarina Turkhaudan kylässä, hänen poikansa Erik Johan Hidström oli

22 22 suutari ja vielä pojanpojissakin oli kolme suutaria: Evert Hidström, Gustav Hidström ja Vilhelm Hidström. SUUTARIEN LUKUTAITO Hausjärven rippikirjoissa vuosilta on lukutaidon (Läsning i bok, sisäluku) arvostelussa vakiintunut kahdeksan arvosanamerkinnän arvosteluasteikko. Tarkasteltaessa tuolta aikajaksolta kaikkien suutarien arvosanamerkintöjä havaitaan, että yleensä lukutaidon kehityksessä ei iän mukana tapahdu muutosta, eli hankittu lukutaito säilyi samanlaisena eliniän. Lukutaito ei ollut loistava. Vain 10 suutaria 69:stä ylsi erinomaiseen lukutaitoon. Suutarien lukutaito Hausjärvellä Tapauksia X Y. Y / /... Arvosanamerkintä Kaavio 6. Suutarien lukutaito. Erinomaisen lukutaidon (X) omaavat suutarit: August Daniel Enqvist, Johan Gustav Filenius, August Helin, Tobias Helin, Evert Hidström, Vilhelm Hidström, Gustav Kettunen, Josef Löfroos, Evert Tak ja Nestor Tak. PYSYIVÄTKÖ SUUTARIT LESTISSÄÄN? Jos vähäisen torpan pojasta tuli suutari, oli se kyllä säätykiertoa ylös. Noususta kertoo myös se, jos suutarit saattoivat naida talollisen tyttären. Perinteisestihän talolliset luovuttivat tyttärensä talollisten pojille, mutta suutarit koettiin talollisten vertaisiksi, kuten tämä tutkimus osoittaa. Selkeää nousua on myös nähtävissä, kun muonatorpparin (8 %) tai rengin (8 %) pojasta tuli suutari. Joskin on hyvä tietää, että mahdollisesti tuentaa tapahtui sukupolven yli. Nimittäin vaikka isä oli renki, niin isoisä saattoi olla talollinen. Suutareita on noussut myöskin talollisten luokkaan (3 tapausta), kuten suutari Henrik Qvick. Hän nai Selänojan kylän Nokkalan isännän tyttären ja isännyys siirtyi sitten vävylle. Sosiaalinen nousu oli myös mahdollista naimalla talollisen leski. Näin tekivät suutarit Magnus Grönberg, joka siirtyi Turkhaudan kylän Torttilan isännäksi, ja Johan Helenius, joka siirtyi Lavinnon kylän Mattilan isännäksi.

23 23 Kaikille ei suutarin ammatti ollut elinikäinen. Monet toimivat ammatissa vain jonkin aikaa ja siirtyivät sitten muonatorppareiksi tai torppareiksi. Jotkut muuttivat toiseen pitäjään. Suutarit olivat myös monitaitoisia miehiä. Sitä osoittaa suutari Viktor (Vihtori) Salménin siirtyminen sepän ammattiin. ARVOSTETTU AMMATTI Hämeen läänin historia -kirja kertoo: Maalaisen kannalta tärkein virkamies oli suutari. Joka kevät ja syksy saapui pitäjänsuutari, mestari, oppipoikineen ja kisälleineen taloon, usein moneksi viikoksi, tehden kenkiä ja saappaita ja korjaillen vanhoja, työskennellen aamu- ja iltapuhteina loimottavan pärevalkean valossa. Hänet oli tilattu jo kauan ennakolta, ja häntä piti kohdella kunnioituksella. 17 Hausjärven historia -kirja puolestaan kertoo: Yleensä käsityöläisten toimeentulo oli kohtalainen. Varsinkin taitava seppä saattoi ansaita hyvin, kun taas suutarien ja räätälien oli tyydyttävä hieman köyhempiin oloihin, mutta yleistä arvonantoa nauttivat hekin. Sitä oli omiaan lisäämään käsityöläismestarien monitaitoisuus ja tavallista suurempi valistuneisuus, ehkäpä ruotsinkieliset sukunimetkin. 18 Suutarien tulotaso ei liene kuitenkaan ollut korkea. Esimerkiksi Hausjärven kirkossa pidetyssä pitäjänkokouksessa lokakuun 21. päivänä vuonna 1860 todettiin joulukirkon valaistuksen olevan riittämätön, ja sitä varten päätettiin kerätä kynttilärahaa niin, että kukin talonhaltija maksaa 4 kopeekkaa ja jokainen torppari ja käsityöläinen 2 kopeekkaa. 19 Ei siis ollut tulot ainakaan talollisten tasolla, mutta oliko ne edes torpparien tasolla. Vaikuttaa epätodennäköiseltä, kun tarkastellaan seuraavaa vuonna 1868 elokuun 23 päivänä pitäjänkokouksen hyväksymää komitean esitystä kuntaveroksi Hausjärven pitäjässä. Seuraavaan taulukkoon on poimittu muutamia kohtia tuosta pöytäkirjasta: 20 Veroäyriä Yhden manttaalin talolle luetaan 24 ja saman perustuksen mukaan isommille ja vähemmille taloille. Jokaiselle isommalle eli paremmalle torpalle 3 Vähemmälle torpalle 2 Kirkkoherralle 48 Kappalaiselle ja pitäjänapulaiselle 12 Apulaispapille 8 Lukkarille 6 Kirkonvartijalle 2 Kansakoulunopettajalle 8 Opettajattarelle (naisopettaja) 6 Nimismiehelle 12 Silta- ja jahtivoudille 2 Maakauppiaalle 6 Rakennustaiturille 4 Karvarille 4 Värjärille 3 Käsityöläisille ja itsellisille, jotka eivät toisen palveluksessa ole ja omaa elatuskeinoa harjoittavat 1

24 24 Suutarit lienevät kuuluneet tuohon taulukon viimeiseen ryhmään. Yli sadankaan vuoden jälkeen ei suutarin ammatin arvostus ole muuttunut, ei myöskään tulotaso. Ammatti on yhä arvostettu, mutta pienituloinen. Se todetaan Helsingin Sanomien ( ) tekemässä vertailussa otsikolla Arvostettu ammatti ei takaa hyviä tuloja. Vertailun mukaan keskimääräistä arvostetuimmilla aloilla voi joutua myös keskimääräistä huonommille tuloille. Tyly kohtalo on muun muassa sairaanhoitajilla, lastentarhanopettajilla, kultasepillä, hammashoitajilla, hierojilla ja suutareilla. 21 MINNE MENIVÄT? Vielä tarkastelujakson aikana Hausjärven suutarit olivat tarpeellisia ja arvossaan, mutta vuosisadan lopulla alkoi teollisuus uhata heitäkin. Sen aikaiset tilastomiehet riitelivät siitäkin, mikä oli tehdas ja mikä käsityöverstas. 22 Mutta ensimmäisen varsinaisen kenkätehtaan perusti Arthur Sommer Tampereelle vuonna Sitten niitä tuli lisää, ja 1900-luvun puolella suutarit muuttuivat vähitellen kengänpaikkaajiksi. Nykyisin Hausjärvellä ei kuitenkaan liene enää yhtään suutaria. 24 Nyt ollaan siirtymässä teollisesta yhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan. Miten käy muiden suutarien? Suutari, räätäli, pikipöksy Pietari, kengän kannan kaputtaja, naskalin naputtaja mene tuosta kultaportista POIS! - kansanloru -

25 25 SUKUSELVITYKSET Selvityksissä merkintä RK :435 tarkoittaa rippikirjan sisältämät vuodet ja sivunumero. Henkilötiedoissa lyhenteet s. = syntynyt ja k. = kuollut. Syntymä- ja kuolinpäivien yhteydessä paikannimi on muotoa pitäjä kylä talo. Esimerkiksi Hausjärvi Karhi Kuumola. Paikannimissä lyhenne trp. = torppa. Ei tän tyän kiirettä o, sano Iitin suutari ku naskalilla velliä söi. - sananparsi Riihimäeltä - Suutarin ämmä ja sepä hevonen on aina kenkätönnä. - sananparsi Lavialta - Ei oo rikasta suutaria eikä köyhää mylläriä. - sananparsi Hongonjoelta -

26 26 Anslin, Anders Pitäjänsuutari Turkhaudassa, s Hausjärvi Oitti Ansio, k Hausjärvi Turkhauta. Rippikirjassa :435 on merkintä, että on tullut 1822 Turkhautaan suutari Mats Hidströmin oppilaaksi. Seuraavan rippikirjan, , mukaan ollut oppilaana Turkhaudassa (s. 241) suutari Mikael Gabriel Sevenin luona ja Lavinnossa (s. 268) suutari Gabriel Lindroosin luona. Ensimmäisen kerran merkitty suutariksi (suutari renki) Turkhaudassa rippikirjassa :227, mutta vielä ilman sukunimeä. Seuraavassa rippikirjassa :242 hänellä on jo sukunimi Anslin. Turkhaudan suutari koko ikänsä. Haudattu Hausjärvelle. Isä: Erik Jakobinpoika Talollinen, isäntä Oitin kylän Ansiossa, s Hausjärvi Oitti Pietilä, k Hausjärvi Oitti Ansio. Äiti: Hedvig Erikintytär Talollisen tytär Selänojan kylän Heiskalasta, emäntä Oitin Ansiossa, s Hausjärvi Selänoja Heiskala, k Hausjärvi Oitti Ansio. Vihitty Hausjärvi. Puoliso: vihitty Hausjärvi Eva Elisabet Matsintytär Rengin tytär, ennen avioitumistaan piika Turkhaudan kylän Torttilassa, s Hausjärvi Ryttylä Ollila, k Hausjärvi Turkhauta. Isä: Mats Tomasinpoika Renki, itsellinen, s Hausjärvi Hamina sotilastorppa, k Hausjärvi Ryttylä. Äiti: Ulrika Johanintytär Lampuodin tytär Ryttylän kylän Ollilasta, s Janakkala Uhkola, k Hausjärvi Ryttylä. Vihitty Hausjärvi. Lapset: 1) Anslin, Gustava s Hausjärvi Turkhauta, k Hausjärvi Karhi. Puoliso: vihitty Hausjärvi Klinga, Alexander Renki, muonatorppari, ruotusotilas, s Hausjärvi Erkylä Hyrti Mäkelä. 2) Anslin, Amanda Ennen avioitumistaan piika Janakkalan Uhkolan kylän Nuoritalossa, s Hausjärvi Turkhauta. Puoliso: vihitty Janakkala Jack, Henrik Ruotusotilas Janakkalan Uhkolan kylän Nuoritalosta, s Janakkala Turenki Juttila.

27 27 Backberg, Mats Suutari Hikiässä, s Hausjärvi Hikiä Kartano. Mennyt 1828 suutari Karl Nyholmin oppilaaksi Hikiässä. Vuodesta 1834 lähtien suutari Hikiässä. Muuttanut pois Tuusulaan. Isä: Salomon Äiti: Hedvig Johanintytär Talollisen tytär Hikiän kylän Kartanosta, s Hausjärvi Hikiä Kartano, k Hausjärvi Hikiä Kartano. Enqvist, August Daniel Suutari Ryttylässä, s Hausjärvi Ryttylä Silakkamäki. Mennyt 1868 Torholan kylään suutari Erik Löfroosin oppiin. Sieltä siirtynyt 1871 Turkhautaan suutari Karl Fredrik Forsmanin oppiin. Sieltä mennyt 1872 Ryttylän Silakkamäen torppaan itselliseksi. Sukunimi Enqvist ilmaantuu rippikirjaan :567 (ko. sivulla on ehtoolliskäyntimerkinnät vuosina ). Vuodesta 1880 lähtien merkitty suutariksi Ryttylässä. Isä: Vilhelm Äiti: Karolina Henrikintytär Torpparin tytär, piika Ryttylän kylän Ollilan kartanossa, Silakkamäki trp. s Hausjärvi Ryttylä Puoliso: vihitty Hausjärvi Agneta Henrikintytär Lampuodin tytär Ryttylän kylän Mattilasta, s Hausjärvi Ryttylä. Isä: Henrik Johaninpoika Renki, muonatorppari, torppari, Ryttylän kylän Mattilan lampuoti, s Hausjärvi Turkhauta Kiimamäki trp. Äiti: Albertina Johanintytär Itsellisen tytär Hausjärven Ryttylän kylän Multamäestä, s Hausjärvi Ryttylä Multamäki trp, k Hausjärvi Ryttylä Mattila. Vihitty Hausjärvi. Lapset: 1) Enqvist, Väinö Hjalmar s Hausjärvi Ryttylä, k Hausjärvi Ryttylä. 2) Enqvist, Toivo August s Hausjärvi Ryttylä.

28 28 3) Enqvist, Lauri Hemming s Hausjärvi Ryttylä. 4) Enqvist, Saini Johanna s Hausjärvi Ryttylä. 5) Enqvist, Väinö Emil s Hausjärvi Ryttylä, k Hausjärvi Ryttylä. Fremander, Fredrik Pitäjänsuutari Ridasjärvellä, s Hausjärvi Ridasjärvi Sågberg trp. Rippikirjoissa :270 ja :144 merkitty oppilaaksi Ridasjärven kylän Myllypakan torpassa. Rippikirjassa :153 tullut suutariksi 1824 ja myöskin ilmaantuu sukunimi Fremander. Myöhemmin rippikirjassa :148 merkitty rengiksi Ridasjärven Myllypakan torpassa. Sieltä siirtynyt 1842 rengiksi Ridasjärven Marttilaan ja 1861 Ridasjärven Kerttulaan. Isä: Sågberg, Mats Jääkäri, s Mäntsälä Ohkola, k Hausjärvi Ridasjärvi. Äiti: Hammar, Hedvig s. 1770, k Hausjärvi Ridasjärvi. Grönberg, Magnus Pitäjänsuutari Turkhaudassa, s. 1767, k Hausjärvi Turkhauta Torttila rustholli. Ollut suutari Kristian Hidströmin oppilaana Hausjärven kylässä (RK :84). Siirtynyt Turkhaudan kylän Kokrona torppaan suutariksi (RK :124,28). Sukunimi Grönberg ilmaantuu rippikirjassa :133. Avioituu Turkhaudan Torttilan leskiemännän kanssa ja ryhtyy isännöimään Torttilan rusthollia (RK :149). Lautamies (RK :409). Haudattu Hausjärvelle. Isä: Olof Äiti:?,? Puoliso: vihitty Hausjärvi Brita Johanintytär Emäntä Turkhaudan kylän Torttilan rusthollissa, s , k (Hausjärvi Turkhauta Torttila rustholli). Isä: Johan Karlinpoika Talollinen, isäntä Turkhaudan kylän Torttilassa, s , k Hausjärvi Turkhauta Torttila.

29 29 Äiti: Elisabet Abrahamintytär Emäntä Turkhaudan kylän Torttilassa, Turkhauta Torttila. s , k Hausjärvi Gröndahl, Erik Suutari Hausjärven kylässä, s Hausjärvi (Hamina) Lempiö trp, k (Hausjärvi Hausjärvi). Ollut Hausjärven kylässä suutari Kristian Qvickin oppilaana. Isä: Anders Mårteninpoika Puujaan kylän Mäkelän lampuodin poika, torppari Haminan kylän Lempiössä, s. 1735, k Hausjärvi. Äiti: Juliaana Johanintytär Rengin tytär, ennen avioitumistaan palveluspiika Haminan kylässä, s Hausjärvi Oitti, k Hausjärvi Hausjärvi. Vihitty Hausjärvi. Puoliso: vihitty Hausjärvi Ulrika Andersintytär Ennen avioitumistaan piika Puujaan kylän Kartanossa, s Isä: Anders Äiti:?,? Lapset: 1) Gröndahl, Maria Serafia s Hausjärvi Hausjärvi. Hanström, Gustav (Kustaa) Suutari Arolammilla, s Hausjärvi Kara säteri. Muuttanut pois vanhempiensa mukana Janakkalaan. Sieltä tullut vanhempiensa mukana Lopelle Mennyt 1832 Lopenkylässä suutari Erik Walleniuksen oppilaaksi. Sitten siirtynyt 1839 Sajaniemen kylään suutariksi. Sieltä 1843 Launosten kylään. Lopelta muuttanut oman perheensä kanssa takaisin Hausjärvelle Arolammin kylään suutariksi. Siirtynyt 1892 itselliseksi Arolammin Jussilaan ja 1893 Heinilään. Isä: Hanström, Mats Renkivouti, muonatorppari, saharenki, itsellinen, s Renko Nevilä Haarajoki trp, k Loppi Loppi.

30 30 Äiti: Eva Arvidintytär Lampuodin tytär, s Vanaja Katinen, k Loppi Loppi Ilkola. Puoliso: vihitty Loppi Hedvig Andersintytär Torpparin tytär, ennen avioitumistaan piika Lopen Joentaan kylän Konkkalassa, s Loppi Launonen Mäenpää trp, k (Hausjärvi Arolampi Jussila). Isä: Anders Johaninpoika Torppari Lopen Launosen kylän Mäenpään torpassa, s (Janakkala), k Loppi Launonen Mäenpää. Äiti: Katarina Johanintytär s (Renko), k Loppi Launonen Mäenpää. Vihitty Loppi. Lapset: 1) Hanström, Gustav Oskar s Loppi Launonen, k Hausjärvi Arolampi. 2) Hanström, Hedvig Helena s Hausjärvi Arolampi. Puoliso: vihitty Hausjärvi Kroon, Otto Renki, muonatorppari, itsellinen, s Loppi. 3) Hanström, Johan August s Hausjärvi Arolampi, k Hausjärvi Arolampi. 4) Hanström, Oskar Itsellinen, s Hausjärvi Arolampi. Puoliso: vihitty Hausjärvi Backberg, Gustava Ennen avioitumistaan piika Vantaan kylän Leppäojassa, s Hausjärvi Hausjärvi Hinkkala. 5) Hanström, Hilda Gustava s Hausjärvi Arolampi, k Hausjärvi Arolampi. Helenius, Johan Suutari Karhissa, Mattila. s Hausjärvi Karhi Kuumola, k Hausjärvi Lavinto Mennyt 1823 Karhin kylän Kuumolasta Lavinnon kylään suutari Anders Stenroosin oppiin. Palannut 1827 Karhin kylään Peltolan talon rengiksi. Sieltä 1828 Lavintoon suutari Gabriel Lindroosin oppiin. Tullut n suutariksi Karhiin (RK :295). Samalla sivulla hänelle on merkitty ensi kerran sukunimi Helenius. Mennyt 1840 Lavinnon kylän Mattilaan. Nainut 1841 Mattilan leskiemännän ja ryhtynyt Mattilan isännäksi. Haudattu Hausjärvelle.

31 31 Isä: Erik Henrikinpoika Talollisenpoika, renki, muonatorppari, itsellinen, s Hausjärvi Kuru Perttula, k Hausjärvi Karhi. Äiti: Eva Erikintytär Torpparin tytär, ennen avioitumistaan piika Kurun kylän Perttulassa, s Hausjärvi Ridasjärvi Sipilä, k Hausjärvi Karhi. Vihitty Hausjärvi. 1. puoliso: vihitty Hausjärvi Eva Peterintytär Torpparin tytär, emäntä Lavinnon kylän Mattilassa, s Hausjärvi Hikiä Mäkelä trp, k Hausjärvi Lavinto Mattila. Isä: Peter Peterinpoika Renki, torppari Hikiän kylän Mäkelän torpassa, s Hausjärvi Piho trp, k Hausjärvi Hikiä Mäkelä trp. Äiti: Anna Jakobintytär Talollisen tytär Oitin kylän Ansiosta, ennen avioitumistaan piika Ansiossa, s (Hausjärvi), k Hausjärvi Hikiä Mäkelä trp. Vihitty Hausjärvi. 2. puoliso: vihitty Janakkala Eva Johanintytär Avioituessaan syytinkiläisen leski Janakkalan Saloisen kylän Paavolasta, s Lammi, k Hausjärvi Lavinto Mattila. Lapset: 1-1) Helenius, Johan s Hausjärvi Lavinto Mattila. 2-1) Helenius, Johanintytär s Hausjärvi Lavinto Mattila, k. Kuolleena syntynyt. Helin, Tobias Suutari Herajoella, s Hausjärvi Herajoki, k Hausjärvi Herajoki. Merkitty ensi kerran Herajoen suutariksi rippikirjassa :27. Toiminut siellä koko ikänsä suutarina. Haudattu Hausjärvelle. Isä: Helin, Henrik Muurari Herajoen kylässä, s Hausjärvi Herajoki Laurila, k Hausjärvi Herajoki. Äiti: Beata Erikintytär Itsellisen tytär, ennen avioitumistaan piika Hausjärven kylässä, Ridasjärvi Vaivero, k Hausjärvi Herajoki Laurila. s Hausjärvi

32 32 Vihitty Hausjärvi. Puoliso: vihitty Hausjärvi Eva Kristina Matsintytär Talollisen tytär Herajoen kylän Laurilasta, s Hausjärvi Herajoki Laurila, k Hausjärvi Herajoki. Isä: Mats Matsinpoika Talollinen, isäntä Herajoen kylän Laurilassa, s Hausjärvi Herajoki Laurila, k Hausjärvi Herajoki Laurila. Äiti: Helena Matsintytär Talollisen tytär Arolammin kylän Isolasta, Herajoen kylän Laurilan emäntä, s Hausjärvi Arolampi Isola, k Hausjärvi Herajoki Laurila. Vihitty Hausjärvi. Lapset: 1) Helin, Ferdinand Kiertokoulunopettaja, s Hausjärvi Herajoki, k (Hausjärvi). Puoliso: vihitty Hausjärvi Anna Sofia Johanintytär Torpparin tytär Vantaan kylän Myllyntaka torpasta, s Hausjärvi Vantaa Myllyntaka. 2) Helin, Erika s Hausjärvi Herajoki, k Hausjärvi Herajoki. 3) Helin, Amanda Aurora s Hausjärvi Herajoki. Puoliso: vihitty Hausjärvi Kettunen, Gustav Suutari Riihimäen asemalla ja Karassa, s (Nilsiä). 4) Helin, Vilhelmina s Hausjärvi Herajoki, k Hausjärvi Herajoki. Puoliso: vihitty Hausjärvi Snellman, Erik Johan Seppä Hausjärven kylässä, s (Janakkala). Hidström, Erik Johan Suutari Turkhaudassa, s Hausjärvi Turkhauta, k Hausjärvi Turkhauta Vinnilä. Avioituessaan ollut ilmeisesti isänsä suutarinopissa Turkhaudassa, mutta ensimmäisen lapsen syntyessä merkitty suutariksi (synt. luet.). Työskennellyt sitten isänsä kanssa suutarina Turhaudassa. Rippikirjoissa ei kuitenkaan ole merkitty ammatiksi suutari. Myöhemmin itsellinen Turkhaudan kylän Vinnilässä (RK :603). Haudattu Hausjärvelle. Isä: Hidström, Mats Talollisen poika, suutari Turkhaudassa, s Janakkala Vähä-Hiisi, k

33 33 Hausjärvi Turkhauta. Äiti: Maria Helena Matsintytär Ennen avioitumistaan piika Janakkalan Vanantaan kylän Simolassa, s (Janakkala), k Hausjärvi Turkhauta. Vihitty Janakkala. Puoliso: vihitty Hausjärvi Eva Helena Henrikintytär Lampuodin tytär Turkhaudan kylän Juntilasta, s Hattula Tenhiälä Katila, k Hausjärvi Turkhauta Vinnilä. Isä: Henrik Mikaelinpoika Lampuoti, s Äiti: Maria Matsintytär Talollisen tytär Hattulan Mervin kylän Keisarista, s Hattula Mervi Keisari, k Hausjärvi Turkhauta Juntila. Vihitty Hattula. Lapset: 1) Hidström, Hedvig Helena Piika ennen avioitumistaan, s Hausjärvi Turkhauta. Puoliso: vihitty Hausjärvi Filenius, Johan Gustav (Juho Kustaa) Suutarin poika, suutari Turkhaudassa, s Hämeenlinna Hätilä. 2) Hidström, Pelet Suutarin poika, s Hausjärvi Turkhauta. 3) Hidström, Vilhelmina Piika, s Hausjärvi Turkhauta. 4) Hidström, Vilhelm s Hausjärvi Turkhauta, k Hausjärvi Turkhauta. 5) Hidström, Josef Renki, s Hausjärvi Turkhauta. 6) Hidström, Erik Johan s Hausjärvi Turkhauta, k Hausjärvi Turkhauta. 7) Hidström, Vilhelm Suutari Turkhaudassa ja Karassa, s Hausjärvi Turkhauta. Puoliso: vihitty Hausjärvi Helena Katarina Sigfridintytär Ennen avioitumistaan piika Karan kartanossa, s (Lammi). 8) Hidström, Erik Johan s Hausjärvi Turkhauta, k Hausjärvi Turkhauta. 9) Hidström, Evert Suutari Turkhaudassa ja Lavinnossa, s Hausjärvi Turkhauta. Puoliso: vihitty Hausjärvi Gustava Gustavintytär (Kustaantytär) Ennen avioitumistaan piika Turkhaudan kylän Torttilan rusthollissa, s Hausjärvi Torhola Ruohola.

34 34 10) Hidström, Karl Gustav s Hausjärvi Turkhauta, k Hausjärvi Turkhauta. 11) Hidström, Gustava Ennen avioitumistaan piika Turkhaudan kylän Noukkalassa, s Hausjärvi Turkhauta. Puoliso: vihitty Hausjärvi Nikodemus Adaminpoika Lampuodin poika, itsellinen Turkhaudan kylän Vinnilässä, s Janakkala Melkola Yli-Uotila. 12) Hidström, Gustav Suutari Turkhaudassa, s Hausjärvi Turkhauta. Puoliso: vihitty Janakkala Leander, Karolina Muonatorpparin tytär, s Janakkala Napiala Knuutila. Hidström, Evert Suutari Turkhaudassa ja Lavinnossa, s Hausjärvi Turkhauta. Mennyt 1862 rengiksi Turkhaudan kylän Noukkalan rustholliin. Sieltä mennyt 1865 veljensä suutari Vilhelm Hidströmin oppiin siirtynyt veljensä mukana Karan kylään. Sieltä siirtynyt 1873 suutariksi Turkhaudan kylään muuttanut Lavinnon kylän Mattilaan. Isä: Hidström, Erik Johan Suutari Turkhaudassa, s Hausjärvi Turkhauta, k Hausjärvi Turkhauta Vinnilä. Äiti: Eva Helena Henrikintytär Lampuodin tytär Turkhaudan kylän Juntilasta, s Hattula Tenhiälä Katila, k Hausjärvi Turkhauta Vinnilä. Vihitty Hausjärvi. Puoliso: vihitty Hausjärvi Gustava Gustavintytär (Kustaantytär) Ennen avioitumistaan piika Turkhaudan kylän Torttilan rusthollissa, s Hausjärvi Torhola Ruohola. Isä: Gustav Nikodemusinpoika Talollisen poika Torholan kylän Ruoholasta, muonatorppari, itsellinen, s (Hausjärvi), k Hausjärvi Torhola Mattila. Äiti: Maria Johanintytär Talollisen tytär Torholan kylän Viitalasta, s (Hausjärvi), k Hausjärvi Torhola Mattila. Vihitty Hausjärvi.

35 35 Hidström, Gustav Suutari Turkhaudassa, s Hausjärvi Turkhauta. Merkitty suutariksi vain rippikirjassa :658 Turkhaudan kylän Vinnilässä. Syntyneiden luettelossa vain Olga Marian syntyessä isä merkitty suutariksi, muiden lasten kohdalla isä merkitty itselliseksi. Isä: Hidström, Erik Johan Suutari Turkhaudassa, s Hausjärvi Turkhauta, k Hausjärvi Turkhauta Vinnilä. Äiti: Eva Helena Henrikintytär Lampuodin tytär Turkhaudan kylän Juntilasta, s Hattula Tenhiälä Katila, k Hausjärvi Turkhauta Vinnilä. Vihitty Hausjärvi. Puoliso: vihitty Janakkala Leander, Karolina Muonatorpparin tytär, s Janakkala Napiala Knuutila. Isä: Leander Enokinpoika Muonatorppari Janakkalan Napialan kylän Knuutilassa, s Janakkala Sauvala Hyvälammi (trp), k Janakkala Napiala Knuutila. Äiti: Perttula, Sara Lampuodin tytär Janakkalan Melkolan kylästä, s Janakkala Melkola. Vihitty Janakkala. Lapset: 1) Hidström, Alma Sofia s Janakkala Napiala. 2) Hidström, Lydia s Hausjärvi Turkhauta Vinnilä. 3) Hidström, Olga Maria s Hausjärvi Turkhauta. 4) Hidström, Gustav Emil s Hausjärvi Turkhauta Vinnilä. 5) Hidström, Sigrid Johanna s Hausjärvi Turkhauta Vinnilä. 6) Hidström, Fanny Alexandra s Hausjärvi Turkhauta Vinnilä. Hidström, Kristian Pitäjänsuutari Hausjärven kylässä, s , k Hausjärvi Hausjärvi.

36 36 Haudattu Hausjärvelle. Puoliso: vihitty Hausjärvi Beata Andersintytär Talollisen tytär Janakkalan Tervakoskelta, s Janakkala Tervakoski, k Hausjärvi Hausjärvi. Isä: Anders Johaninpoika Mylläri, kuudennusmies, s. 1703, k Janakkala Tervakoski rälssi. Äiti: Maria Abrahamintytär Ennen avioitumistaan piika Janakkalan Kernaalassa, s , k Janakkala Tervakoski rälssi. Vihitty Janakkala. Lapset: 1) Hidström, Helena s Hausjärvi Hausjärvi. 2) Hidström, Gustav s Hausjärvi Hausjärvi, k Hausjärvi Hausjärvi. 3) Hidström, Johan s Hausjärvi Hausjärvi. Hidström, Vilhelm Suutari Turkhaudassa ja Karassa, s Hausjärvi Turkhauta. Mennyt 1857 Turkhaudan kylän Vinnilään suutari Johan Gustav Fileniuksen oppiin. Rippikirjassa :613 Fileniuksen oppilaana ja sitten samalla sivulla suutarina. Siirtynyt 1870 Karan kylään suutariksi. Isä: Hidström, Erik Johan Suutari Turkhaudassa, s Hausjärvi Turkhauta, k Hausjärvi Turkhauta Vinnilä. Äiti: Eva Helena Henrikintytär Lampuodin tytär Turkhaudan kylän Juntilasta, s Hattula Tenhiälä Katila, k Hausjärvi Turkhauta Vinnilä. Vihitty Hausjärvi. Puoliso: vihitty Hausjärvi Helena Katarina Sigfridintytär Ennen avioitumistaan piika Karan kartanossa, s (Lammi). Isä: Sigfrid Matsinpoika Itsellinen Lammin Järvenpään kylän Anttilassa, s. 1793, k (Lammi Järvenpää). Äiti: Maria Tomasintytär s , k Lammi Järvenpää.

37 37 Lapset: 1) Hidström, Emil s Hausjärvi Turkhauta. 2) Hidström, Johanna Vilhelmina s Hausjärvi Kara. 3) Hidström, Fanny Emilia s Hausjärvi Kara. 4) Hidström, Vilhelm s Hausjärvi Kara, k Hausjärvi Kara. 5) Hidström, Aino Paulina s Hausjärvi Kara. 6) Hidström, Saimi Alexandra s Hausjärvi Kara, k Hausjärvi Kara. Lenkman, Kristian Suutari Torholassa ja Haminassa, s Hausjärvi Erkylä Akola, k Hausjärvi Hamina. Ilmaantuu suutariksi Torholan kylän Jaakkolaan (RK :268). Sukunimi ilmaantuu rippikirjassa :280. Siirtyy Torholan kylästä Haminan kylään toimien siellä suutarina lopun ikää. Haudattu Hausjärvelle. Isä: Gustav Andersinpoika Lampuodin poika, torppari Torholan kylän Jaakkolan torpassa, Erkylä, k Hausjärvi Torhola Jaakkola trp. s Hausjärvi Äiti: Anna Henrikintytär s , k Hausjärvi Torhola Jaakkola (trp). Puoliso: vihitty Hausjärvi Maria Matsintytär Ennen avioitumistaan piika Torholan kylässä, s (Mäntyharju), k Hausjärvi Hamina. Isä: Mats Äiti:?,? Lapset: 1) Lenkman, Helena s Hausjärvi Torhola Jaakkola trp. Puoliso: vihitty Hausjärvi Arola, Erik Torpparin poika, s Kärkölä Qvarnby Arola. 2) Lenkman, Henrik