Attac: G8-sopimus ei innostanut WSF:ssä

Transkriptio

1 Attacin velkakampanjan tuottama tausta-artikkeli helmikuussa Kirjoittaja Hanna Kuusela on Attacin varapuheenjohtaja. Attac: G8-sopimus ei innostanut WSF:ssä Kansainvälisessä velkaliikkeessä ollaan yksimielisiä ainakin yhdestä asiasta: G8-maiden kesällä 2005 lupaamat velkahelpotukset eivät ole riittäviä. Ne eivät ole riittäviä moraalisesti, eivätkä ne ole riittäviä seurauksiltaan. Näistä kysymyksistä keskusteltiin runsaasti Malin pääkaupungissa Bamakossa pidetyssä Maailman sosiaalifoorumissa. Tammikuun lopulla pidetyn foorumin yhdeksi pääteemaksi muotoutui juuri velkaongelma, oltiinhan Afrikassa - velkakurimuksen ytimessä. Bamakossa G8-maiden suitsutettujen velkahelpotusten riittämättömyys kävi selväksi. Syksyllä julkaistujen kommentaarien tavoin foorumin tilaisuuksissa puhuttiin paljon niistä veloista, jotka eivät lukeudu helpotusohjelman piiriin. Esimerkiksi Afrikassa G8-sopimuksen helpotukset koskevat vain prosenttia kehitysmaiden veloista. Maita sopimukseen olisi myös toivottu lisää, esimerkiksi Haiti ja Nepal ovat osoituksia valtioista, joiden jääminen sopimuksen ulkopuolelle on tuntunut väärältä. Bamakon sosiaalifoorumissa aiheesta kampanjoivat näyttävästi mauritanialaiset, jotka jäivät viime hetkellä helpotusten ulkopuolelle, koska Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ei pitänyt maata vielä valmiina helpotuksiin. IMF:n mukaan maan makrotaloudellinen tilanne ei ole tarpeeksi hyvä, eikä maan julkisten varojen hallinnointi ole valuuttarahaston mieleen. Näin ollen IMF vaatii Mauritaniaa käymään läpi talousuudistusten ohjelman, jota valuuttarahasto valvoo ja tarkkailee. Mauritanialaisten mukaan IMF:n päätös on kuitenkin epäoikeudenmukainen. Mauritaniassa vaihtui valta vuoden 2005 syksyllä, eikä kansainvälinen yhteisö ole ollut varma, kuinka suhtautua tapahtuneeseen. Mauritanialaisten itsensä mielestä vallanvaihto oli toivottu tapaus 21 vuoden epäoikeudenmukaisen hallinnon jälkeen, ja uuden hallinnon uskotaan ratkaisevan myös taloudellisia ongelmia. Tässä tilanteessa velkahelpotukset olisivat olleet tervetullut apu. Koko G8-sopimuksen sisältöön ollaan oltu tyytymättömiä, mutta samalla velkaliikettä mietityttää vielä Maailmanpankin tulevat siirrot. Maailmanpankki ei vielä ole armahtanut osuuttaan sopimuksesta ja sen odotetaan tekevän päätöksensä maaliskuussa. Todennäköistä on, että velat armahdetaan 17 maalta, mutta samalla julistetaan joukko tiukennettuja ehtoja sopimuksen ulkopuolelle jääville maille. Tämä tarkoittaisi monille maille käskyä noudattaa tiukasti ehdollistamisohjelmia ja sitä, että seuraavia neuvotteluja helpotuksista voisi olla luvassa aikaisintaan vuonna Liian hitaasti ja liian hellästi Keskustelu G8-sopimuksen sisällöstä käy edelleen kiivaana, mutta samalla monet etelän järjestöt ovat sitä mieltä, että velkaongelmaa ei lainkaan ratkaista helpotuksin. Päinvastoin helpotukset antavat muille lainojille vain lisää liikkumatilaa, ne ovat nöyryyttäviä ja lähinnä julkisuustemppuja. Nämä järjestöt ja verkostot - kuten esimerkiksi Jubilee South - vaativat

2 velkojen täydellistä ja ei-ehdollista mitätöintiä pitkälti siksi, että se nähdään ainoana moraalisesti oikeana tekona. Bamakossa ehdotettiin myös sitä, että nyt helpotuksia saavien maiden pitäisi jatkossa kieltäytyä kaikista sellaisista kansainvälisten rahoituslaitosten sopimuksista, jotka sisältävät ehdollistavia osuuksia. Foorumin isäntämaan Malin esimerkki kuvaa hyvin Afrikan köyhimpien maiden tyytymättömyyttä pieniin ja asteittaisiin helpotuksiin. Malin hallitus on lyhentänyt lainojaan ja maksanut niiden korkoja kuuliaisesti. Viime vuonna maa kulutti noin 109 miljoonaa dollaria velanmaksuun. "Koulutukseen ja terveydenhuoltoon käytettävät varat eivät käsitä läheskään puolta tästä summasta, vaikka nämä sektorit ovat elintärkeitä mille tahansa valtiolle", sanoi Diarra Sekou afrikkalaisen velkakoalition (CAD-Mali) malilainen edustaja. Mali on tietysti vain yksi esimerkki niistä Afrikan valtioista, joiden kansalaiset ovat tyytymättömiä velkakriisin ratkaisemisen hitauteen. Jubilee Southin kansainvälinen koordinaattori, filippiiniläinen Lidy Nacpil kuitenkin muistutti Bamakossa, että velkaongelman ratkaisemiseksi ei ole oikoteitä. "Meidän on rakennettava ja vahvistettava velkaliikettämme", hän totesi. Suurin huoli kansainvälisessä velkaliikkeessä lienee tällä hetkellä se, että erilaiset reaktiot G8-sopimukseen ja samankaltaisiin helpotuksiin hajottavat liikettä sisältä käsin. Eurodadin koordinaattori Alex Wilks varoittikin tästä sisäisestä hajaannuksesta, jonka ei saa antaa liikaa vaikuttaa. Esimerkiksi Euroopassa ja myös Suomessa kannatusta saava velkasovittelujärjestelmä ei ole kaikkien etelän järjestöjen mieleen. Järjestelmän kannattajien mukaan velkasovittelumekanismi tarjoisi kuitenkin ainoan kestävän tavan ratkaista myös mahdolliset tulevat velkakriisit ja -kiistat. Sovittelumekanismin avulla voitaisiin myös asettaa kyseenalaiseksi rahoituslaitosten nykyiset lainaamiskäytännöt. Samalla mahdolliset mitätöintiprosessit saataisiin demokratisoitua, eivätkä kriisin ratkaisuyritykset enää perustuisi lähinnä taloudellisten hyöty- ja haittanäkökulmien punnitsemiseen. Suomessa etenkin Attac kannattaa puolueettoman sovittelumekanismin luomista. Myös omia päättäjiä valvottava G8-sopimuksen arvostelu ei kuitenkaan riitä afrikkalaisille aktivisteille. Velkojatahojen kritisoinnin lisäksi afrikkalaiset ovat huolissaan myös omien hallitustensa riittämättömästä tahdosta ratkaista ongelmia. Diarra Sekou arvosteli Malin poliitikkoja siitä, etteivät he ole koskaan varsinaisesti vaatineet velkojen mitätöintiä. "En ole koskaan nähnyt parlamentaarikkojemme tuominneen velallisuuttamme. En ole koskaan kuullut yhdenkään parlamentaarikon sanovan 'tämä velka ei ole hyväksi kansalle'", Sekou totesi. Samalla Sekou muistutti korruptio-ongelman ja velkakysymyksen yhteenkietoutuneisuudesta. "Jos taistelet vain velkaa vastaan ratkaisematta korruptio-ongelmaa ja valvomatta varojen käyttöä, et vielä pääse pitkälle", hän sanoi. Myöskään hallitusten asenne helpotusten jälkeen ei tyydytä kaikkia kansalaisia. Malilaisen velka-aktivistin Aminata Touré Barryn (CAD Mali) mukaan kansalaisyhteiskunnan on nyt myös keskityttävä valvomaan sitä, mihin velkahelpotuksista "yli jääneet" rahat sijoitetaan. Hänen mukaansa kansalaisyhteiskunnan on selvitettävä, miten velkahelpotukset heijastuvat maiden

3 tämänvuotisiin budjetteihin. Myös gambialainen Lamin Nyangado oli samaa mieltä: "Kansalaisten on varmistettava, että raha, joka on tähän saakka mennyt velkojen maksuun, käytetään jatkossa palvelujen ja elinolosuhteiden parantamiseen."