31 Sako- ja umpikaivolietemaksujen kehittäminen. 32 Sako- ja umpikaivolietteiden jätetaksa alkaen

Transkriptio

1 Tampere Pöytäkirja 3/ (31) Aika , klo 16:00-17:11 Paikka Tammerkoski -sali, 2. krs Käsitellyt asiat 27 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 28 Pöytäkirjan tarkastus 29 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen 30 Jätehuoltolautakunnan ajankohtaiset asiat 31 Sako- ja umpikaivolietemaksujen kehittäminen 32 Sako- ja umpikaivolietteiden jätetaksa alkaen 33 Kuntavastuullisten jätehuoltopalvelujen jätetaksa alkaen 34 Jätehuoltomääräysten päivitys 35 Jätelain 35.4 mukainen alueiden rajaaminen kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle 36 Ilmoitusasiat

2 Tampere Pöytäkirja 3/ (31) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Jäntti Aleksi, puheenjohtaja Mattila Tero, 1. varapuheenjohtaja Ahmed Zafar, saapui 16:07 Perämaa Ari Alanne Esa Osara Kalevi, saapui 16:11 Kinnunen Katja Lundell Leea Karjalainen Miisa Lampinen Sinikka Lindberg Veikko, saapui 16:12 Pohjola Virpi Koivumäki Jonna, pöytäkirjanpitäjä, sihteeri Tiitto Hannele, esittelijä, vs. jätehuoltoinsinööri Nikupaavo-Oksanen Tarja, viestintäsuunnittelija Suoniemi Jani, jätehuoltosuunnittelija Timo Varsala, tekninen päällikkö, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, poistui 16:16 Allekirjoitukset Jäntti Aleksi Puheenjohtaja Jonna Koivumäki Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Sinikka Lampinen Miisa Karjalainen Pöytäkirjan nähtävänäolo Nähtävänä

3 Tampere Pöytäkirja 3/ (31) Jonna Koivumäki

4 Tampere Pöytäkirja 3/ (31) 27 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

5 Tampere Pöytäkirja 3/ (31) 28 Pöytäkirjan tarkastus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan jäsenet Miisa Karjalainen ja Sinikka Lampinen (varalle Leea Lundell). Perustelut Pöytäkirjan tarkastus keskusvirastotalossa viimeistään maanantaina Jos pöytäkirjantarkastajaksi esitettävä tietää olevansa estynyt silloin suorittamasta tarkastusta tai tietää joutuvansa poistumaan tästä kokouksesta ennen sen päättymistä, on siitä ilmoitettava.

6 Tampere Pöytäkirja 3/ (31) 29 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Myönnetään läsnäolo- ja puheoikeus Alueellisen jätehuoltolautakunnan kokouksissa tekninen johtaja Satu Hyötylälle (Hämeenkyrön kunta). Myönnetään läsnäolo- ja puheoikeus tähän kokoukseen ajankohtaisten asioiden ajaksi Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n tekninen päällikkö Timo Varsalalle.

7 Tampere Pöytäkirja 3/ (31) 30 Jätehuoltolautakunnan ajankohtaiset asiat TRE:1799/ /2017 Valmistelija / lisätiedot: Tiitto Hannele Valmistelijan yhteystiedot Vs. jätehuoltoinsinööri Hannele Tiitto, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Jonna Koivumäki, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Hannele Tiitto, Jätehuoltoinsinööri Päätösehdotus oli Jätehuoltolautakunta päättää merkitä ajankohtaiskatsauksen tiedoksi. Kokouskäsittely Zafar Ahmed, Kalevi Osara ja Veikko Lindberg saapuivat kokoukseen asian käsittelyn aikana. Timo Varsala oli asiantuntijana asian käsittelyn aikana ja poistui ennen päätöksentekoa. Perustelut Vs. jätehuoltoinsinööri Hannele Tiiton katsaus ajankohtaisiin asioihin: - Sako- ja umpikaivolietekuljetusten uusi kilpailutus, Timo Varsala Pirkanmaan Jätehuolto Oy

8 Tampere Pöytäkirja 3/ (31) 31 Sako- ja umpikaivolietemaksujen kehittäminen TRE:8746/ /2017 Valmistelija / lisätiedot: Tiitto Hannele Valmistelijan yhteystiedot Vs. jätehuoltoinsinööri Hannele Tiitto, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Jonna Koivumäki, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Hannele Tiitto, Jätehuoltoinsinööri Päätösehdotus oli Jätehuoltolautakunta päättää merkitä selvityksen tiedoksi ja päättää jatkaa sako- ja umpikaivolietteiden käsittelyn kehittämistyötä. Perustelut Alueellinen jätehuoltolautakunta päätti ( , 23) pyytää lausunnot kuntien vesilaitoksilta viemäriverkoston ja sakoja umpikaivolietteiden käsittelyhintojen kustannusrakenteen muodostumisesta. Jätehuoltolautakunta halusi lisätietoja myös koko viemäriverkon kustannusrakenteesta, siksi jätehuoltolautakunta pyysi selvitystä kaikkien jätevesien käsittelykustannusten muodostumisesta. Lausuntopyyntöön vastasi 13 kuntaa tai kunnallista vesilaitosta: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Orivesi, Parkano, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Tampere ja Ylöjärvi. Lausunnot ovat liitteenä (Liite 1). Viemäriverkoston kulut Mäntän Kaukolämpö ja Vesihuolto Oy:n lausunnon mukaan jätevesimaksuilla kiinteistöt saavat jätevesien poisjohtamisen kiinteistöltä jätevedenpuhdistamolle ja jäteveden puhdistamisen. Jäteveden käyttö- ja perusmaksulla katetaan jäteveden puhdistaminen ja siirto, pumppaamojen ja verkon rakentaminen, kunnossapito ja investoinnit. Liittymismaksuilla katetaan merkittävä osa vesihuollon verkoston rakentamiskustannuksista. Parkanon kaupungin teknisen johtajan lausunnon mukaan jätevesilaitoksesta voidaan erottaa seuraavat osat: viemärilaitos, jätevedenpuhdistamo, jätevesipumppaamo, jätevesiviemärit, hulevesiviemärit ja Kihniö-Parkano siirtoviemäri. Lausunnon mukaan toimintakulut jakautuvat siten, että jätevedenpuhdistamon osuus on 60 %, jätevesipumppaamoiden

9 Tampere Pöytäkirja 3/ (31) osuus noin 7 %, viemäreiden osuus noin 10%, siirtoviemärin osuus noin 10% ja muiden kulujen osuus noin 13%. Lausunnon mukaan jäteveden perusmaksu on 51,45-192,35 / vuosi kiinteistön pintaalasta riippuen. Lempäälän Vesi -liikelaitoksen lausunnon mukaan jäteveden kustannukset jakautuvat kolmeen osa-alueeseen: Jäteveden johtaminen (verkosto), jäteveden pumppaus (pumppaamot) ja jäteveden käsittely (puhdistamo). Jätevesien käsittely muodostaa % kaikista kustannuksista. Lausunnon mukaan jätevesien käsittelyn kustannusten jakautumista ei kovin tarkasti pysty jaottelemaan, koska Lempäälän Vedellä käsittelyn kustannusten jakautumista ei jatkuvasti seurata. Lausunnossa kuitenkin todetaan, että suurin yksittäinen kustannuserä on lietteiden käsittely ja toiseksi suurin menoerä ovat kemikaalit. Pälkäneen vesihuoltolaitoksen lausunnon mukaan Pälkäneen kunnan jätevedenpuhdistamoiden käsittelykustannusten muodostumiseen vaikuttavat seuraavat asiat: sähkö, henkilöstö, kemikaalit, korjaukset ja saneeraukset (suunnitellut), laitteistojen rikkoontumiset (yllätykselliset), häiriöt, investointien poistot, verkosto ja pumppaamot. Lausunnossa huomautetaan, että käsittelykustannuksiin vaikuttaa myös hyvin vahvasti laitoksen koko. Kapasiteetiltaan pienempi laitos on kustannuksiltaan kalliimpi kuin suuri laitos. Lausunnon mukaan pienemmillä laitoksilla sähkönkulutus näyttelee todella suurta osaa käsittelykustannuksista. Oriveden teknisen lautakunnan mukaan viemäriverkoston asiakkaalta peritään käyttömaksua käytetyn veden määrän mukaan. Lausunnon mukaan Oriveden kaupungin vesihuoltolaitoksen maksuilla saadaan katettua tällä hetkellä vesihuoltolaitoksen uus- ja korjausinvestoinnit ja kustannukset. Lietteiden käsittelyn vaiheet Kaikissa saapuneissa lausunnoissa kerrotaan, että lietteiden käsittely vaatii oman vastaanottopisteen, sekä tiettyjä muita prosesseja ja toimenpiteitä. Näitä ovat, Oriveden teknisen lautakunnan mukaan, lietteiden tuojan rekisteröinti- ja mittausjärjestelmä sekä pumppauslaitteisto. Ruoveden vesihuoltolaitoksen mukaan lietevälikaivo ja sakeuttamo. Parkanon kaupungin teknisen johtajan mukaan välppäys, hiekan poisto ja pumppaus. Lempäälän Veden järjestelmässä sako- ja umpikaivolietteet pumpataan neljään kertaan ennen kuin ne ovat käsittelyssä jätevedenpuhdistamolla. Liete siirtyy edellä kuvaillun erillisen käsittelyn jälkeen jätevedenpuhdistuslaitoksen prosessiin, jossa on myös viemäriverkoston jätevedet. Lausunnoissa mainitaan näistä jätevedenpuhdistuslaitoksella tapahtuvista toimista mm. lietteiden kuivatus ja käsittely, jotka lasketaan lietteiden käsittelyhintoihin. Lisäksi mainitaan hallinto- yläpito ja investointikuluja. Tampereen Veden lausunnon mukaan sakokaivolietteiden puhdistuskuluihin ei ole laskettu mukaan viemäriverkoston

10 Tampere Pöytäkirja 3/ (31) kuluja. Missään lausunnossa ei mainita viemäriverkoston kuluja kuuluvaksi lietteiden käsittelykustannuksiin. Lausunnoista ei siis käy ilmi, että lietteiden käsittelyhintoihin sisältyisi sellaisia jätevesiverkoston kustannuksia, joita lietettä tuottavat kiinteistöt eivät käytä. Lietteiden käsittelykustannukset Ylöjärven Vesi Oy:n mukaan biologis-kemiallinen jätevedenpuhdistusprosessi tarvitsee toimiakseen myös sakoja umpikaivolietettä. Ylöjärven Vesi Oy:n puhdistamolla Kurussa ongelmia aiheuttaa lietteen epätasainen kerääminen vuositasolla. Lausunnon mukaan kesäiseen aikaan sako- ja umpikaivolietettä tulee ehkä prosessin kannalta liiankin paljon, kun taas talvella sitä kertyy prosessin kannalta turhan vähän. Myös lietteen laatu on tärkeässä roolissa prosessin toimivuuden kannalta. Lausunnon mukaan sako- ja umpikaivolietteen epätasainen kertymä ja lietteen laadun vaihtelu vaikeuttaa prosessin tehokasta hoitamista ja näin ollen aiheuttaa kasvavia kuluja puhdistamolle. Ruoveden lausunnon mukaan sakokaivolietteen kiintoaineen määrä on ainakin kymmenkertainen verrattuna viemäriverkostossa välitettyyn jäteveteen. Korkea kiintoaineen määrä lisää prosessissa toimintahäiriöitä. Lausunnon mukaan sakokaivoliete on koostumukseltaan erittäin epätasalaatuista ja mm. kuivaamoon siirtyessään liete aiheuttaa runsaasti ylimääräistä seurantaa ja säätötoimenpiteitä, kuten energian ja kemikaalien lisäämistä, sillä lietteen kuivuminen on heikkoa. Lausunnon mukaan yksityiskohtaista käsittelykustannusten muodostumista sako- ja umpikaivolietteelle ei ole laskettu, vaan laskenta perustuu tarkasti harkittuun arvioon. Sastamalan Veden lausunnossa tuodaan esiin se, että vuotovesien takia viemäriverkoston jäteveden kiintoaine ym. pitoisuudet ovat pienempiä kuin sako- ja umpikaivolietteillä. Lietteiden vastaanotto aiheuttaa puhdistamolla kuormituspiikkejä. Sakoja umpikaivolietteiden vastaanotto kuormittaa puhdistamoa ajoittain merkittävästi ja kiintoainepitoisuus nostaa kustannuksia lietteen jatkokäsittelyssä. Lausunnon mukaan Sastamalan Vesi liikelaitoksen sako- ja umpikaivolietteiden käsittelyhintojen taksaesitys vuodelle 2018 ei kata nykyisiä käsittelykustannuksia. Ikaalisten Vesi Oy:n lausunnon mukaan sakokaivo- ja pienpuhdistamolietteen kustannuksia vastaava käsittelyhinta olisi noin 30 /m³. Hämeenkyrön teknisen lautakunnan lausunnon mukaan vuonna 2016 puhdistamo teki tappiota , jotta vesilaitos kattaisi kaikki omat menonsa, on vesihuoltomaksujen korotukselle painetta. Umpikaivolietteiden käsittelykustannukset Ikaalisten Vesi Oy:n lausunnon mukaan umpikaivoliete, joka sisältää kaikki asumisessa syntyvät jätevedet, on lähes samankaltaista käsiteltävää kuin viemäriverkoston jätevedet. Erona on lietteen mahdollinen pitkä ikä ja pitkälle ehtinyt mätäneminen, joka hankaloittaa lietteen käsittelyä. Lausunnon mukaan umpikaivolietteen käsittelymaksuun pitäisi lisätä

11 Tampere Pöytäkirja 3/ (31) ainakin 10 % verrattuna viemäriverkoston jäteveden hintaan. Umpikaivoliete, joka sisältää wc-vedet ja vain osan kiinteistön muista vesistä tulee Ikaalisten Vesi Oy:n lausunnon mukaan pitää vähintään samalla tasolla. Tiedoksi Toiminta-alueen kunnat ja vesilaitokset, Pirkanmaan Jätehuolto Oy Liitteet 1 LIITE 1 Kuntien ja kuntien vesilaitosten lausunnot 2 Lausunto_Nokia 3 Lausunto_Ruovesi 4 Lausunto_Tampere 5 Lausunto_Virrat

12 Tampere Pöytäkirja 3/ (31) 32 Sako- ja umpikaivolietteiden jätetaksa alkaen TRE:344/ /2017 Valmistelija / lisätiedot: Tiitto Hannele Valmistelijan yhteystiedot Vs. jätehuoltoinsinööri Hannele Tiitto, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Jonna Koivumäki, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Jätehuoltolautakunta hyväksyy liitteen 5 mukaisen sako- ja umpikaivolietteen taksan otettavaksi käyttöön toimialueensa kunnissa alkaen. Liitteestä 5 poiketen Mänttä-Vilppulan sako- ja umpikaivolietteiden käsittelyhinnoiksi päätetään seuraavaa: Sakokaivoliete 11,55 / m³ (alv 0 %) ja umpikaivoliete 6, 93 /m³ (alv 0 %). Nokian kaupungin alueella tämä taksa koskee vain kuntavastuullisten sako- ja umpikaivolietteiden käsittelyhintoja. Esittelijä: Hannele Tiitto, Jätehuoltoinsinööri Päätösehdotus oli Jätehuoltolautakunta hyväksyy liitteen 5 mukaisen sako- ja umpikaivolietteen taksan otettavaksi käyttöön toimialueensa kunnissa alkaen. Nokian kaupungin alueella tämä taksa koskee vain kuntavastuullisten sako- ja umpikaivolietteiden käsittelyhintoja. Kokouskäsittely Esittelijä muutti päätösehdotuksen kuulumaan seuraavasti: Jätehuoltolautakunta hyväksyy liitteen 5 mukaisen sako- ja umpikaivolietteen taksan otettavaksi käyttöön toimialueensa kunnissa alkaen. Liitteestä 5 poiketen Mänttä-Vilppulan sako- ja umpikaivolietteiden käsittelyhinnoiksi päätetään seuraavaa: Sakokaivoliete 11,55 / m³ (alv 0 %) ja umpikaivoliete 6, 93 /m³ (alv 0 %). Nokian kaupungin alueella tämä taksa koskee vain kuntavastuullisten sako- ja umpikaivolietteiden käsittelyhintoja. Puheenjohtaja totesi muutetun päätösehdotuksen olevan asian käsittelyn pohjana. Perustelut

13 Tampere Pöytäkirja 3/ (31) Sako- ja umpikaivolietteiden taksan valmistelu ja päätöksenteko Jätelain 79 :n mukaan kuntalaisille ja muille asianosaisille on varattava vaikutusmahdollisuus hallintolain 41 :n mukaisesti ennen sako- ja umpikaivolietetaksan hyväksymistä. Lisäksi jätehuoltolautakunnan tulee pyytää toimialueensa kunnilta lausuntoa sako- ja umpikaivolietteiden jätetaksaesityksestä. Jätehuoltolautakunta päätti kokouksessaan asettaa esityksen taksasta julkisesti nähtäville Tampereen kaupungin internet-sivuille osoitteeseen: jatehuoltolautakunta, ja varata asianosaisille mahdollisuuden lausua mielipiteensä asiasta hallintolain 41 mukaisesti sekä pyytää toimialueensa kunnilta lausuntoa taksaesityksestä. Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kangasala, Lempäälä, Orivesi, Pirkkala, Sastamala ja Vesilahti jättivät lausunnot taksasta. Lausunnot ovat liitteenä (Liite 1). Lisäksi taksasta saatiin viisi mielipidettä: yksi Eräjärven kehittämisyhdistykseltä ja neljä yksittäisiltä kuntalaisilta. Mielipiteet ovat liitteenä (Liite 2). Kaikkiaan lausuntoja ja mielipiteitä jätettiin kolmetoista kappaletta. Koonti lausunnoista ja mielipiteistä sekä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n antamista vastineista on liitteenä (Liite 3). Muutokset lietetaksaehdotukseen Lausunnoissa ja mielipiteissä esiintuotujen huomioiden vuoksi taksaehdotuksen kohtaan 28 Lisätyö on tehty muutamia tekstimuutoksia. Muutokset on esitetty liitteessä (Liite 4). Muita muutoksia ei esitetä tehtäväksi nähtävillä- ja lausunnoilla olleeseen lietetaksaesitykseen. Lausunnot ja mielipiteet Lempäälän yhdyskuntalautakunnalla sekä Oriveden ja Sastamalan teknisellä lautakunnilla ei ollut lausuttavaa lietetaksasta. Ikaalisten tekninen lautakunta esitti, että hukkakäyntimaksua ei oteta käyttöön. Kangasalan elinvoimalautakunta esitti, että hukkakäyntimaksua käsittelevästä kohdasta tulee poistaa tai määritellä tarkemmin kohta kiinteistöllä vallitsevista olosuhteista johtuen. Pirkkalan kunnanhallituksen lausunnon mukaan sako- ja umpikaivolietteiden osalta taksaa tulisi kehittää siten, että maksuilla edistettäisiin lietteistä syntyvän lopputuotteen hyötykäyttöä ja pyrittäisiin lyhentämään kuljetusmatkoja. Lausunnon mukaan kaikissa taksoissa tulee kuitenkin huolehtia siitä, että maksut pysyvät kohtuullisina ja tasapuolisina koko alueella. Vesilahden tekninen lautakunta otti lausunnossaan kantaa neljään eri taksapykälään ja esitti muutamia yleisiä huomioita. Hämeenkyrön teknisen lautakunnan lausunnossa kiinnitettiin huomioita lisämaksuihin, hukkakäyntimaksuun ja hinnoitteluun. Annetut mielipiteet sisälsivät kehittämisehdotuksia sekä kannanottoja hinnoista ja lisämaksuista.

14 Tampere Pöytäkirja 3/ (31) Lausunnot tien kulkukelpoisuudesta, taksan kohdassa: 4 Virheet ja laiminlyönnit ja 5 Keräyspisteen tieyhteys Hämeenkyrön ja Vesilahden tekniset lautakunnat sekä Viljakainen kritisoivat taksan asettamia vaatimuksia tieyhteyden kulkukelpoisuudelle. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n mukaan mikäli ajolupaa painorajoitetulle tielle ei saada, asiakkaan tulee tilauksen yhteydessä varmistaa, että tieyhteys on toivottuna tyhjennysajankohtana kuljetuskalustolle kulkukelpoinen. Jäteyhtiön mukaan tyhjennykset hoidetaan ja kuljetuskalusto valitaan kiinteistön ja teiden olosuhteet huomioiden. Jäteasetuksen 10.1 mukaan kiinteistön haltijan on huolehdittava siitä, että jätteen vastaanottopaikkaan on esteetön pääsy ja jäte voidaan turvallisesti kuormata poiskuljetusta varten. Kiinteistön haltija on vastuussa oman kiinteistönsä kulkukelpoisuudesta, mutta ei kuitenkaan yleisellä tai yksityistiellä olevasta esteestä tai tien kulkukelvottomuudesta. Lausunnot ja mielipiteet taksan hinnoista Mielipiteessään Viljakainen esittää euromääräisiä arviota kuljetusten hinnoista ja kritisoi mielestään kallista hintatasoa. Moision mielestä kuljetushintojen pitäisi laskea. Hämeenkyrön teknisen lautakunnan lausunnon mukaan taksassa pitää huomioida kiinteistöt, joilla kaikki jätevedet johdetaan umpisäiliöön, niin ettei maksuista muodostu kohtuuttomia. Taksan hinnat perustuvat kilpailutukseen ja ne on laskettu kustannusvastaaviksi. Vesilahden teknisen lautakunnan mukaan Vesilahden umpikaivolietteen taksaksi tulee määrätä 4 e/m³. Vesilahden kunnan alueella muodostuvat sako- ja umpikaivolietteet ohjataan käsittelyyn Lempäälän Veden jätevedenpuhdistamolle. Lempäälän Vesi laskuttaa sako- ja umpikaivolietteen käsittelystä 8 /m³ (alv 0 %). Jätehuoltolautakunta hyväksyi periaatteet, joiden mukaan jätehuoltolautakunnan hyväksymä sako- ja umpikaivolietteiden käsittelytaksa on yhtenevä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja vesilaitosten sopimien hintojen kanssa. Tästä syystä jätehuoltolautakunnan ei ole syytä määrätä Vesilahdelle Lempäälän Veden hinnoista poikkeavaa taksaa. Lempäälään Vesi on käsittelyhintojen muodostumista koskevassa lausunnossa kuitenkin todennut, että hinnoittelua on mahdollisuutta tulevaisuudessa kehittää. Lausunnot ja mielipiteet taksan kohdasta: 28 Lisämaksut Hämeenkyrön teknisen lautakunnan lausunnon mukaan lisätyöt sisältävät paljon yksityiskohtaisia ja ehkä vaikeaselkoisiakin kohtia. Lausunnon mukaan ensimmäisellä kerralla lisätyömaksuja ei pitäisi periä. Mielipiteessään Moisio kritisoi tilausmaksua. Vesilahden teknisen lautakunnan lausunnon mukaan jätesäiliön tyhjennysmäärä ja lisäkustannukset tulee kuljettajan ilmoittaa kiinteistön omistajalle. Eräjärven kehittämisyhdistyksen mukaan lisäletkujen maksuista ei ole tiedotettu asukkaita. Pirkanmaan Jätehuolto Oy tulee ohjeistamaan ja kertomaan lisämaksuista tulevaisuudessa tarkemmin tilauksen

15 Tampere Pöytäkirja 3/ (31) yhteydessä. Tilauksen yhteydessä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n asiakaspalvelu ohjeistaa asiakasta tyhjennykseen liittyvistä mahdollisista lisämaksuista, jolloin asiakas voi ennen tyhjennystä varautua mahdollisiin lisätöihin tai mahdollisesti järjestää olosuhteet niin että tyhjennys voidaan suorittaa ilman lisätöitä. Tilausmaksulla pyritään ohjaamaan sakokaivot säännölliseen tyhjennykseen. Tilausmaksua ei peritä umpisäiliön tyhjennystilauksesta, säännöllisessä tyhjennyksessä olevasta sakokaivosta tai pienpuhdistamosta tai mikäli kiinteistön sakokaivo tai pienpuhdistamo tyhjennetään mahdollisen umpisäiliön kanssa samaan aikaan. Tilausmaksua ei myöskään peritä ensimmäisen tyhjennystilauksen eikä pika- tai hälytystyhjennystilauksen yhteydessä. Lausunnot ja mielipiteet hukkakäyntimaksusta, taksan kohdassa: 28 Lisämaksut Hämeenkyrön, Ikaalisten ja Vesilahden tekniset lautakunnat sekä Eräjärven kehittämisyhdistys ja Viljakainen kritisoivat hukkakäyntimaksua. Toisissa lausunnoissa halutaan, että maksu poistetaan kokonaan ja toisissa lausunnoissa halutaan, että maksun määritelmää muutetaan tai tarkennetaan. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n mukaan hukkakäyntimaksua tarvitaan. Esimerkkeinä jäteyhtiö mainitsee tilanteet, joissa asiakas on tilannut tyhjennyksen, mutta pihan huonon kunnon vuoksi kieltää pihaan ajamisen. Jäteyhtiön mukaan myös kiusanteon mahdollisuuskin on meneillään olevassa muutosvaiheessa mahdollinen. Muuta lausunnoissa ja mielipiteissä esille tullutta Eräjärven kehittämisyhdistys kritisoi mielipiteessään sitä, ettei asukkaille ole soitettu ennen kuin auto on tullut pihaan. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n mukaan soittopyynnöt ja tyhjennyksen kellonaikarajoitteet hankaloittavat ajojen logistista suunnittelua ja siten nostavat kuljetuskustannuksia. Mikäli tyhjennys edellyttää kuljettajan soittoa se tehdään. Toivanen ehdottaa mielipiteessään, että taksaan lisättäisiin lietteiden kimppakuljetus. Tällä hetkellä taksalla pyritään ohjaamaan sakokaivot säännölliseen tyhjennykseen, jolloin saman alueen säännölliset tyhjennykset voitaisiin tyhjentää ennalta suunniteltujen reittien mukaan ja täydentää alueelta tulevilla tilaustyhjennyksillä. Hämeenkyrön kunnan teknisen lautakunnan lausunnossa pohditaan sitä, miten Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n uusi lietteiden kuljetuksen kilpailutus otetaan huomioon. Jätehuoltolautakunnan on mahdollista käsitellä ja muuttaa taksaa tarvittaessa myös kesken kalenterivuoden. Yleistä kuntavastuullisen sako- ja umpikaivolietteen jätehuoltopalvelujen taksasta Sako- ja umpikaivolietteet ovat jätelain (646/2011) mukaista jätettä. Jätelain 32 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan kunnan on järjestettävä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

16 Tampere Pöytäkirja 3/ (31) asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvän jätteen, mukaan lukien sako- ja umpikaivolietteen, jätehuolto. Jätehuoltolautakunta päättää kuntavastuullisen sako- ja umpikaivolietteen jätehuoltopalvelujen taksassa lietteen kuljetus- ja käsittelymaksuista. Tämä taksaesitys koskee jätehuoltolautakunnan toimialueen kaikkien kuntien sakoja umpikaivolietteen jätehuoltopalveluita, pois lukien Nokian kaupungin alueen sako- ja umpikaivolietteen kuljetus- ja lisätyöt, joiden hinnoista päättävät edelleen palveluita tarjoavat kuljettajat itse. Tämä taksaesitys koskee ainoastaan kunnan jätehuollon järjestämisvastuulle kuuluvia sako- ja umpikaivolietteitä, muille yhdyskuntajätteille on esitetty oma taksansa. Jätelain vaatimukset jätetaksalle Jätelain 78 :n mukaan kunnan on perittävä järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Maksuilla katetaan kaikki kustannukset, joita aiheutuu lakisääteisen kuntavastuullisen jätehuollon toteuttamisesta (esim. tyhjennys, kuljetus, käsittely ja hyötykäyttö, neuvonta, tiedotus ja valistus, jätehuollon kehittäminen ja investointeihin varautuminen). Maksuilla katetaan myös lakisääteisten jätehuollon viranomaistehtävien hoitaminen. Jätelain luvussa 9 säädetään jätemaksun ja sen perustana olevan jätetaksan laadinnasta. Jätetaksa on asiakirja, joka sisältää luettelon käytössä olevista jätemaksuista ja niiden laskentaperusteista yksikköhintoineen. Kunnassa on oltava voimassa oleva jätetaksa, jotta julkisoikeudellista jätemaksua voidaan periä. Jätetaksan mukaisten maksujen on vastattava kunnan tarjoamaa jätehuollon palvelutasoa ja mahdollisuuksien mukaan kannustettava jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon. Sako- ja umpikaivolietteiden taksa päätetään ilman arvonlisäveroa. Taksaesityksessä jätetaksaksi yksikköhinnoille esitetään myös arvonlisäverollinen yksikköhinta pyöristettynä likiarvona. Oikaisut ja maksumuistutukset sekä taksan voimaantulo Julkisoikeudellisen taksan myötä jätelaki säätelee jätemaksuja koskevien oikaisujen tai maksumuistutusten käsittelyä. Jätehuoltoviranomainen voi jätelain 81 :n mukaisesti kohtuullistaa jätemaksua, mikäli taksan mukaista maksua on pidettävä kohtuuttoman suurena tai pienenä. Maksuvelvollisella on oikeus tehdä 14 päivän kuluessa jätelaskun saamisesta kirjallinen muistutus asiasta kunnan jätehuoltoviranomaiselle. Jätetaksa esitetään astuvaksi voimaan, vaikka sen hyväksymistä koskevaan päätökseen haettaisiin muutosta. Taksa on voimassa toistaiseksi, kunnes eri päätöksellä toisin määrätään. Taksa

17 Tampere Pöytäkirja 3/ (31) kumoaa voimaantullessaan jätehuoltoviranomaisen hyväksymän jätetaksan. Tiedoksi Toimialueen kunnat, toimialueen vesilaitokset, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, kuulutus Liitteet 1 LIITE 1 Kuntien lausunnot sako- ja umpikaivolietetaksaesityksestä 2 LIITE 2 Mielipiteet sako- ja umpikaivolietetaksaesityksestä_oikea 3 LIITE 3 Koonti ja vastineet lausunnoista ja mielipiteistä 4 LIITE 4 Lisätyö 28 taksatekstin muutokset 5 LIITE 5 Sako- ja umpikaivolietteen taksa alkaen 6 LIITE 6 Kuulutus 7 Mänttä-Vilppula lietetaksamuutos 8 Parkano_Lietetaksa 9 Ruovesi_lietetaksa

18 Tampere Pöytäkirja 3/ (31) 33 Kuntavastuullisten jätehuoltopalvelujen jätetaksa alkaen TRE:7343/ /2017 Valmistelija / lisätiedot: Tiitto Hannele Valmistelijan yhteystiedot Vs. jätehuoltoinsinööri Hannele Tiitto, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Jonna Koivumäki, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Hannele Tiitto, Jätehuoltoinsinööri Päätösehdotus oli Jätehuoltolautakunta päättää hyväksyä liitteen 3 mukaisen jätetaksan otettavaksi käyttöön toimialueensa kunnissa alkaen. Perustelut Yleistä jätetaksasta Jätelain (646/2011) 78 :n mukaan kunnan on perittävä järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Jätemaksuilla katetaan kaikki kustannukset, joita aiheutuu lakisääteisen kuntavastuullisen jätehuollon toteuttamisesta (esim. jätteiden kuljetus, käsittely ja hyötykäyttö, neuvonta, tiedotus ja valistus, jätehuollon kehittäminen ja investointeihin varautuminen). Jätemaksuilla katetaan myös lakisääteisten jätehuollon viranomaistehtävien hoitaminen. Jätelain luvussa 9 säädetään jätemaksun ja sen perustana olevan jätetaksan laadinnasta. Jätetaksa on asiakirja, joka sisältää luettelon käytössä olevista jätemaksuista ja niiden laskentaperusteista yksikköhintoineen. Kunnassa on oltava voimassa oleva jätetaksa, jotta julkisoikeudellista jätemaksua voidaan periä. Jätetaksan mukaisten maksujen on vastattava kunnan tarjoamaa jätehuollon palvelutasoa ja mahdollisuuksien mukaan kannustettava jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon. Jätetaksa koskee kunnan jätehuollon järjestämisvastuulle kuuluvia jätteitä, kuten asumisen ja julkisen hallinto- ja palvelutoiminnan jätteitä sekä kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvia jätteitä. Tämä kuntavastuullisten jätehuoltopalvelujen jätetaksa ei sisällä sakoja umpikaivolietteiden jätemaksuja, vaan ne on esitetty erillisessä taksassa.

19 Tampere Pöytäkirja 3/ (31) Jätetaksa päätetään ilman arvonlisäveroa. Esityksessä jätetaksaksi yksikköhinnoille esitetään myös arvonlisäverollinen yksikköhinta pyöristettynä likiarvona. Jätetaksan valmistelu ja päätöksenteko Jätetaksan valmistelua varten kunnallinen jäteyhtiö, Pirkanmaan Jätehuolto Oy teki laskelmat eri jätehuoltopalvelujen kustannuksista ja niiden perusteista. Pirkanmaan Jätehuolto Oy toimitti jätehuoltolautakunnalle päivätyllä kirjeellään valmisteluaineiston voimaan tulevaksi jätetaksaksi. Jätehuoltolautakunta päätti kokouksessaan asettaa jätetaksaesityksen julkisesti nähtäville Tampereen kaupungin internet-sivuille ja varata asianosaisille mahdollisuuden lausua mielipiteensä asiasta hallintolain 41 mukaisesti. Lisäksi jätehuoltolautakunta päätti pyytää toimialueensa kunnilta lausuntoa taksaesityksestä mennessä. Nähtävillä ja lausunnoilla olleeseen kuntavastuullisten jätehuoltopalvelujen jätetaksaesitykseen ei esitetä muutoksia. Lausunnot ja mielipiteet Hämeenkyrön, Ikaalisten, Kangasalan, Lempäälän, Oriveden, Pirkkalan, Pälkäneen, Sastamalan ja Ylöjärven kunnat ovat antaneet lausuntonsa jätetaksaesityksestä määräaikaan mennessä. Kuntien lausunnot (yht. 9 kpl) on esitetty liitteessä 1. Lisäksi jätetaksaesityksestä jätettiin yksi mielipide, joka on esitetty liitteessä 2. Pääsääntöisesti toimialueen kunnilla ei ollut huomautettavaa jätetaksaesityksestä. Osassa kuntien lausunnoista pidetään tärkeänä, että jätetaksalla pyritään edistämään jätelain mukaisen etusijajärjestyksen noudattamista. Kangasalan, Lempäälän ja Pirkkalan lausunnoissa pidetään tärkeänä biojätehuollon tukemista jätetaksan sisäisesti. Lisäksi Kangasalan, Lempäälän ja Pirkkalan lausunnoissa todetaan, että lasin ja metallin maksuton keräys biojätteen keräysalueella säännöllisessä seka- ja biojätteen keräyksessä oleville kiinteistöille on hyvä asia, sillä se kannustaa jätelain mukaisesti jätteiden lajitteluun ja hyödyntämiseen. Lisäksi Pirkkalan kunnan lausunnossa mm. todetaan, että jätehuollon maksuja tulisi jatkossakin kehittää siten, että taksassa pyrittäisiin voimakkaasti estämään jätteen syntyä ja lisäämään lajittelua esimerkiksi lajiteltujen jätejakeiden keräyksen yhä vahvemmalla tukemisella sekajätteen keräyshinnasta. Lausunnon mukaan kehitystyössä täytyy kuitenkin huomioida vaikutusten kokonaishyödyllisyys ympäristön kannalta. Lisäksi Pirkkalan lausunnossa todetaan, että on huolehdittava maksujen pysymisestä kohtuullisina ja tasapuolisina koko alueella. Taksaesityksestä jätetyssä mielipiteessä mm. kritisoidaan jätteenkuljetusten hintojen nousua Pälkäneellä. Jäteastioiden tyhjennysmaksujen muutokset

20 Tampere Pöytäkirja 3/ (31) perustuvat kuljetusurakkakustannusten muutoksiin. Kuljetuskustannusmuutokset on viety kustannusvastaavasti jätetaksan tyhjennysmaksuihin. Oikaisut ja maksumuistutukset sekä taksan voimaantulo Julkisoikeudellisen taksan myötä jätelaki säätelee jätemaksuja koskevien oikaisujen tai maksumuistutusten käsittelyä. Jätehuoltoviranomainen voi jätelain 81 :n mukaisesti kohtuullistaa jätemaksua, mikäli taksan mukaista maksua on pidettävä kohtuuttoman suurena tai pienenä. Maksuvelvollisella on oikeus tehdä 14 päivän kuluessa jätelaskun saamisesta kirjallinen muistutus asiasta kunnan jätehuoltoviranomaiselle. Jätetaksa esitetään astuvaksi voimaan, vaikka sen hyväksymistä koskevaan päätökseen haettaisiin muutosta. Taksa on voimassa toistaiseksi, kunnes eri päätöksellä toisin määrätään. Taksa kumoaa voimaantullessaan jätehuoltoviranomaisen hyväksymän jätetaksan. Tiedoksi Toiminta-alueen kunnat, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Kuulutus Liitteet 1 LIITE 1 Kuntien lausunnot jätetaksaesityksestä 2 LIITE 2 Mielipide jätetaksaesityksestä 3 LIITE 3 Jätetaksa alkaen 4 LIITE 4 Kuulutus 5 Lausunto_Parkano 6 Lausunto_Mänttä-Vilppula 7 Lausunto_Ruovesi

21 Tampere Pöytäkirja 3/ (31) 34 Jätehuoltomääräysten päivitys TRE:8700/ /2017 Valmistelija / lisätiedot: Tiitto Hannele Valmistelijan yhteystiedot Vs. jätehuoltoinsinööri Hannele Tiitto, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Jonna Koivumäki, puh ,etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Hannele Tiitto, Jätehuoltoinsinööri Päätösehdotus oli Jätehuoltolautakunta päättää pyytää lausunnot toimialueen ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Pirkanmaan ELY -keskukselta ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:ltä, koskien ehdotettua muutosta jätehuoltomääräyksiin. Perustelut Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn sääntely on osittain muuttunut. Ympäristönsuojelulain (527/2014) muutos (19/2017) ja sen perusteella annettu uusi hajajätevesiasetus (157/2017) on tullut voimaan Sääntelyä on kohtuullistettu hallitusohjelman mukaisesti. Asetuksen liitteenä olleen jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeen sisällön tulkinnan perusteella voimassa olevissa jätehuoltomääräyksissä on edellytetty sakokaivojen tyhjentämistä vähintään kerran vuodessa. Uuteen hajajätevesiasetukseen (157/2017) ei sisälly tällaista sääntelyä, mutta kunnan jätehuoltomääräyksissä voidaan edelleen määrätä vähimmäistyhjennysvälit jätevesisäiliöille. Jätehuoltoviranomaisella on nyt mahdollisuus määritellä jätehuoltomääräyksissä erilaisia tarpeenmukaisia minimityhjennysvälejä erityyppisille järjestelmille ja jätevesille. Jätehuoltomääräyksiin on perusteltua sisällyttää jatkossakin vähimmäistyhjennysvälit, jotka ovat tarpeen asianmukaisen jätehuollon toteuttamiseksi ja jätevesijärjestelmien käyttökelpoisuuden säilyttämiseksi. Erityisesti vesikäymäläjätevesiä sisältävien säiliöiden vähimmäistyhjennysvälejä määriteltäessä tulee jätelain mukaisesti huolehtia, että jätteestä ja jätehuollosta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Sako- ja umpikaivolietteiden vähimmäistyhjennysväleistä keskusteltiin jätehuoltoyksikön järjestämässä kokouksessa Kokouksessa oli paikalla kuntien

22 Tampere Pöytäkirja 3/ (31) ympäristönsuojelujen ja Pirkanmaan ELY:n edustajat. Kokouksen näkemys oli, että kunnallisiin jätehuoltomääräyksiin esitetään lievennys harmaavesilietteiden tyhjennysväliin: Pelkästään harmaavesilietteitä sisältävien saostussäiliöiden, pienpuhdistamojen lietetilojen ja muiden vastaavien säiliöiden jätevesiliete on poistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Kokouksen yhteinen näkemys oli, että lievennyksestä ei aiheudu ympäristö- ja terveyshaittaa. Kokouksen näkemys oli kuitenkin, että mustia jätevesiä, eli wc-vesiä, sisältävien järjestelmien tyhjennysvelvoitteita ei voida lieventää, koska silloin syntyisi ympäristö- ja terveyshaittaa. Kunnallisten jätehuoltomääräysten 26 TYHJENNYSVÄLIT JA LIETTEEN TOIMITTAMINEN KÄSITTELYYN, ensimmäiseen kappaleeseen ehdotetaan lisättäväksi teksti: Pelkästään harmaavesilietteitä sisältävien saostussäiliöiden, pienpuhdistamojen lietetilojen ja muiden vastaavien säiliöiden jätevesiliete on poistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Tiedoksi Kuntien ympäristönsuojelut ja ympäristöterveydensuojelut, Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Pirkanmaan ELY-keskus Liitteet 1 Kunnalliset_jatehuoltomaaraykset

23 Tampere Pöytäkirja 3/ (31) 35 Jätelain 35.4 mukainen alueiden rajaaminen kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle TRE:6383/ /2017 Valmistelija / lisätiedot: Tiitto Hannele Valmistelijan yhteystiedot Jätehuoltosuunnittelija Jani Suoniemi, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Jonna Koivumäki, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Hannele Tiitto, Jätehuoltoinsinööri Päätösehdotus oli Jätehuoltolautakunta päättää, että se ei tee jätelain 35.4 mukaista saarikiinteistöjen rajaamista kiinteistöittäisen sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksen ulkopuolelle. Perustelut Pirkanmaan Jätehuolto Oy on esittänyt, että kiinteistöt, jotka sijaitsevat saarissa ja joihin ei ole tieyhteyttä rajattaisiin jätelain 35.4 mukaisesti kiinteistöittäisen sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksen ulkopuolelle. Alueellinen jätehuoltolautakunta on kokouksessaan päättänyt pyytää lausunnot kuntien ympäristönsuojeluista, ympäristönterveydensuojeluista ja Pirkanmaan ELY-keskukselta siitä aiheuttaisiko saarikiinteistöjen rajaaminen kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle ympäristö- tai terveyshaittaa. Lausuntoja saatiin 13, ne ovat liitteessä 1. Lausunnoista tehty koonti on liitteessä 2. Nykytilanteesta toiminta-alueen saarissa Lausuntojen mukaan Hämeenkyrössä, Mänttä-Vilppulassa ja Pirkkalassa on vain vähän saarissa sijaitsevia kiinteistöjä, joihin ei ole kulkuyhteyttä. Lausuntojen mukaan ainakin Ikaalisissa, Kangasalla, Lempäälässä, Nokialla, Ylöjärvellä ja Vesilahdella on jonkin verran tai paljon kiinteistöjä saarissa. Suurimmassa osassa lausuntoja arvioidaan, että saarikiinteistöillä on pääsääntöisesti käytössä kuivakäymälät ja ne ovat joko kantovesikiinteistöjä tai niissä syntyy vain vähän pesuvesiä. Muutamissa kunnissa on tiedossa yksittäisiä saarikiinteistöjä, joilla on vesivessa.

24 Tampere Pöytäkirja 3/ (31) Tilanne tulisi kartoittaa Lausunnoista voi päätellä, että saarikiinteistöjen jätevesijärjestelmien määrästä, kunnosta, nykykäytöstä ja hoitotoimenpiteistä ei ole kunnissa tarkkaa tietoa. Pirkkalan ja Ylöjärven lausuntojen mukaan sako- ja umpikaivolietteiden keräystarpeet ja mahdollisuudet tulee selvittää tarkemmin. Ylöjärven lausunnon mukaan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n tulee selvittää riittäviltä osin alueittain tarvittavista erityistarpeista ja niihin sopivista urakoitsijoista. Ulosrajaaminen Muutamassa kunnassa oletettiin virheellisesti, että jätelain 35.4 mukainen poikkeaminen tarkoittaa sitä, että lietteiden tyhjennys voitaisiin tehdä kiinteistön haltijan järjestämä. Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnon mukaan jätteen haltijoilla ei kuitenkaan ole enää lupaa järjestää jätteenkuljetusta itsenäisesti kiinteistön haltijan toimesta. Jätelain 35.4 mukainen poikkeaminen tarkoittaa siis sitä, että kiinteistöjen lietekaivoja ei tyhjennettäisi ollenkaan. Monien lausuntojen mukaan valtaosassa saarikiinteistöistä syntyy lietteitä vain vähän ja lietteen laatu on laimeaa, eli ne koostuvat ns. harmaista pesuvesistä. Tästä syystä useamman lausunnon mukaan saarikiinteistöjen jätelain 35.4 mukainen poikkeaminen ei aiheuttaisi ympäristöhaittaa. Hämeenkyrön, Ikaalisten ja Tampereen ympäristöterveyden (toimialue: Tampere, Kangasala, Pälkäne, Orivesi ja Juupajoki) lausuntojen mukaan saarikiinteistöt voidaan ulosrajata jätelain 34.5 mukaisesti. Näissä lausunnoissa ulosrajaamista perustellaan sillä, että saarikiinteistöillä syntyvät vähäiset lietteet voidaan käsitellä omatoimisesti. Jätelain 41 :n 2 momentin mukaan jätteen haltija voi ilmoituksella pienimuotoisesti käsitellä itse lietteensä kunnan jätehuoltotai ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Tampereen kaupungin ympäristöterveyden lausunnossa huomautetaan, että käymäläjätteet ja pesuvedet tulee kuitenkin käsitellä niin, että terveyshaittaa aiheuttavaa ympäristön pilaantumista ei tapahdu. Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnon mukaan kiinteistön haltijalta ei kuitenkaan voida edellyttää omatoimista käsittelyä, edes silloin kun kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta ei järjestetä. Mänttä-Vilppulan ja Pirkkalan lausuntojen mukaan aineiston puutteellisuudesta johtuen on mahdotonta arvioida, aiheutuisiko esitetystä järjestelystä ympäristö- tai terveyshaittaa. Samoin Pirkanmaan ELY-keskus ei pysty arvioimaan, aiheuttaisiko saarikiinteistöjen sako- ja umpikaivolietteiden jätehuollon jättäminen kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle varmuudella ympäristö- tai terveyshaittaa, mutta katsoo, että riski ympäristö- ja terveyshaitasta on olemassa. Pirkkalan ja Kangasalan lausunnoissa huomautetaan, että saarikiinteistöt sijaitsevat valtaosin rantavyöhykkeellä. Lausuntojen mukaan, kaivojen tyhjentäminen valvotusti

25 Tampere Pöytäkirja 3/ (31) vähentää huomattavasti niitä ympäristö- ja terveyshaittoja, joita jätevesien käsittelystä muutoin saattaisi aiheutua. Tämän takia Pirkkalan ja Kangasalan lausunnoissa ei kannateta jätelain 35.4 mukaisen rajauspäätöksen tekemistä. Lempäälän ja Vesilahden kuntien ympäristönsuojelun lausunnon mukaan tyhjentämätön lietesäiliö haittaa jätevesijärjestelmän toimintaa ja toimimaton jätevesijärjestelmä voi aiheuttaa pilaantumisen vaaraa läheisten talousvesikaivojen veden laadulle ja vesistölle. Näitä tapauksia varten lietteentyhjennyspalvelua olisi tärkeää olla saatavilla ainakin jollain tasolla. Jätelain 35.4 mukainen päätös tarkoittaisi sitä, että saarikiinteistöillä ei olisi mahdollisuutta saada lietteiden kuljetuspalvelua mistään. Kiinteistöjä ei voida myöskään velvoittaa jätehuoltomääräysten 28 mukaiseen omatoimiseen lietteiden käsittelyyn, eikä se välttämättä kaikissa tapauksissa olisikaan mahdollista. Ei voida siis varmuudella todeta, ettei jätelain 35.4 mukaisesta päätöksestä syntyisi ympäristö- tai terveyshaittaa. Saarikiinteistöjä ei ole syytä rajata kiinteistöittäisen sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksen ulkopuolelle. Tiedoksi Toiminta-alueen kunnat, Pirkanmaan Jätehuolto Oy Liitteet 1 Liite 1_Ympäristöviranomaisten lausunnot 2 Liite 2_Koonti lausunnoista

26 Tampere Pöytäkirja 3/ (31) 36 Ilmoitusasiat TRE:1799/ /2017 Valmistelija / lisätiedot: Tiitto Hannele Valmistelijan yhteystiedot Suunnittelija Minna Tjäderhane-Ojala, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Jonna Koivumäki, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Hannele Tiitto, Jätehuoltoinsinööri Päätösehdotus oli Asia merkitään tiedoksi eikä päätöksiä oteta lautakunnan käsiteltäväksi. Perustelut Taulukko alueellisen jätehuoltolautakunnan vs. jätehuoltoinsinöörin jätemaksun kohtuullistamispäätöksistä ja jätehuoltomääräysten poikkeamispäätöksistä ajalla on liitteenä. Päätöksiä on tehty yhteensä 212 kpl. Päätöksen liite on salainen henkilötietolain 8 :n nojalla.

27 Tampere Pöytäkirja 3/ (31) Muutoksenhakukielto 27, 28, 29, 30, 31, 34 Muutoksenhakukielto Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee: -vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 ) -virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 2 mom.) -etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 )

28 Tampere Pöytäkirja 3/ (31) Kunnallisvalitus 32, 33 Kunnallisvalitusohje Valitusosoitus Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella. Valitusoikeus Päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kuntien yhteisen toimielimen päätökseen saa muutosta hakea myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitusviranomainen Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle: Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu Hämeenlinna faksi: sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulutai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

29 Tampere Pöytäkirja 3/ (31) Valituskirjelmä on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Oikeudenkäyntimaksu Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

30 Tampere Pöytäkirja 3/ (31) Valitusosoitus 35 Valitusosoitus Valitusosoitus Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella. Valitusoikeus Valituksen saa tehdä 1) se, jonka oikeutta tai etua asia koskee 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo-jelulain taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymykses-sä olevat ympäristö- tai terveysvaikutukset ilmenevät 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristö- ja terveysvaikutukset ilmenevät 4) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Valitusviranomainen Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle: Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu Hämeenlinna faksi: sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää ei lue-ta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

31 Tampere Pöytäkirja 3/ (31) Valituskirjelmän on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Oikeudenkäyntimaksu Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.