Kirkon toiminnallisen ja taloudellisen omaehtoisuuden vahvistaminen

Transkriptio

1 Kirkon toiminnallisen ja taloudellisen omaehtoisuuden vahvistaminen Yhteistyökumppani: Senegalin luterilainen kirkko, ELS Hankkeen kuvaus lyhyesti: Kirkon toiminnallisen ja taloudellisen omaehtoisuuden vahvistamisen hankkeeseen kuuluu kumppanin, Senegalin luterilaisen kirkon, toiminnan tukeminen eri tavoin. Kirkkoa tuetaan sen omavaraisuuden kasvattamiseen tähtäävässä työssä sekä työn sisällössä siten, että Senegalin luterilainen kirkko voisi taloudellisesti itsenäistyä ja sen työntekijöiden kapasiteetti ja osaaminen kasvaisivat kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi. Senegalin luterilainen kirkko on omassa maassaan lähetystilanteessa elävä vähemmistökirkko, joka pyrkii levittämään kristinuskon sanomaa islam-enemmistöisen (95 % väestöstä) kulttuurin keskellä. Myös animismi on voimakkaasti juurtunut Senegaliin huolimatta vallitsevasta islaminuskosta. Haasteet hengellisen työn kehittämiseksi ovat suuret. Lisähaastetta tuo kirkon hengellisten työntekijäresurssien vähyys ja paikallisten taloudellisten resurssien pienuus. Senegalin luterilainen kirkko on köyhä, etupäässä maaseutu- ja sereer-väestöstä koostuva kirkko. Jäseniä kirkolla on ehkä 6000 (virallista arviota ei ole olemassa). Toiminta ja tulokset raportointiaikana 1-6/2018: Kirkon toiminnallisen ja taloudellisen omaehtoisuuden vahvistamisen hanke on jatkanut toimintaansa raportointiaikana. Hankkeen puitteissa tuetaan hyvän sanoman jakamista ja evankeliointityötä, kehitetään kirkon jumalanpalvelustyötä, tuetaan kristillistä kasvatusta, kehitetään kirkon toimeentuloa, tuetaan kirkon toteuttamaa mediatyötä, tuetaan ja kehitetään kirkon yleishallinnollista kapasiteettia sekä niinikään tuetaan teologisen että temaattisen kapasiteetin vahvistumista ja lisäksi tuetaan stipendiaatteja. Hanke on siis laaja. Kerron kustakin toiminnosta hieman ajankohtaisia kuulumisia. Yleisesti ottaen hanke nykyisessä muodossaan on pyörinyt vasta vuodesta 2017 alkaen, vaikka samaa työtä on toki tuettu jo hyvin pitkään. Hankkeen puitteissa on Lähetysseuran työntekijöiden aloitteesta järjestetty kuukausikokouksia, joissa seurataan kirkon tilannetta niin toimintojen kuin budjetinkäytön osalta. Nyt hankkeen toisena toimintavuotena on kuukausikokousten järjestäminen siirtynyt kirkon vastuulle. Palaute kokouksista on ollut erittäin positiivista. Työntekijät kokevat kirkon työn olevan nyt selkeämpää ja suurin osa ymmärtää esimerkiksi budjetin yhteyden omaan työhönsä. Rahankäyttö on läpinäkyvämpää. Hankkeessa tuetaan Senegalin luterilaisen kirkon pappien ja evankelistojen työtä sekä seurakuntien toimintaa. Kirkolla on 13 seurakuntaa, joista suurin osa sijaitsee keskisessä Senegalissa Fatickin kaupungin ympäristössä, mutta seurakuntia on myös suurimmissa kaupungeissa kuten Mbourissa ja Dakarissa sekä Pohjois-Senegalissa Linguèressa, Saint-Louisissa (rannikolla) ja aivan Mauritanian rajan tuntumassa Ndioumissa. Ndioumissa ei tosin ole varsinaista seurakuntaa, mutta siellä työskentelee yksi pappi. Lisäksi on evankelioimisalue Foundiougnessa ja tarkoituksena on laajentaa evankeliointityötä uusille alueille. Raportoija: Anni Takko, kirkollisen työn koordinaattori, Länsi-Afrikka ja Ranska 1

2 Seurakunnat ovat keskenään erilaisia; joissakin on paljon aktiivista toimintaa ja joissakin vähemmän, myös seurakuntien jäsenmäärät vaihtelevat parinkymmen jäsenen seurakunnista suurempiin. Raportointikaudella on kolmen seurakunnan alueella alettu itse kunnostaa kappeleita, mikä on hienoa! Myös kirkon toimeentulon kehittäminen, jota tämän hankkeen puitteissa myös tehdään, toteutetaan seurakunnissa. Toimeentulon kehittämisen suunnitelmat saatiin valmiiksi juuri raportointikauden lopulla ja työ on alkanut täydellä teholla. Voimakkaimmin toimeentuloa kehitetään tällä hetkellä Fatickin, Mbourin ja Thiadiayen seurakunnissa, joissa budjetillisesti suurin toiminto on ollut kiinteistöjen huoltaminen. Tarkoituksena on saada niistä vuokratuloja. Senegalin luterilaisen kirkon teologian opiskelijoiden teoriaopinnot ovat päättyneet ja kaikille opiskelijoille on löytynyt harjoittelupaikka. Suurin osa suorittaa harjoittelun jossakin seurakunnassa, mutta esimerkiksi Michel lähtee uudelle evankeliointialueelle ja Saly suorittaa harjoittelun nuorten naisten ammattikoululla. Harjoittelu kestää vähintään vuoden. Olemme iloisia opiskelijoistamme ja toivomme siunattua harjoittelujaksoa! Kuvassa mukana myös pastorit Adama Faye, Dib Ndong ja Alouane Ndiaye. Kuva: Dib Ndong Jumalanpalvelustyötä kehitetään erityisesti musiikkityön kautta. Seurakuntien musiikkielämää vahvistetaan koulutuksin ja kuorotoiminnan kautta. Viime raportointikaudella painetut virsi- ja liturgiakirjat on otettu käyttöön seurakunnissa. Samoin tuetaan kirkon toimittamia kristillisiä radiolähetyksiä, joilla tavoitetaan myös niitä, jotka ehkä eivät kuulisi Jumalan sanaa muulla tavoin. Raportoija: Anni Takko, kirkollisen työn koordinaattori, Länsi-Afrikka ja Ranska 2

3 Hankkeeseen kuuluu kristillisen kasvatuksen yksikkö, joka toteuttaa kirkon lapsi- ja nuorisotyötä. Raportointiaikana osallistui kristillisen kasvatuksen työntekijä Anne Marie Dione tukemanamme kolmen kuukauden koulutukseen Ghanassa. Koulutus oli onnistunut. Anne Marie kertoo nyt ymmärtävänsä paremmin lapsia ja eri kehitysvaiheita ja saaneensa paljon ideoita lasten kanssa työskentelyyn. Hän kokee pystyvänsä nyt paremmin kouluttamaan kirkon pyhäkouluopettajia. Lapsi- ja nuorisotyön yksikkö on raportointiaikana tehostanut yhteydenpitoa pyhäkouluopettajien executive commiteehen, josta kerroin viime raportissa, esikouluopettajien, seurakuntien ja kirkon keskushallinnon välillä, jotta yhteinen ymmärrys ja näky lapsi- ja nuorisotyöstä voisi kasvaa. Esikoulu- ja pyhäkouluopettajille pidettiin koulutus, jonka yhteydessä työtä myös evaluoitiin. Myös työn itsekannattavuuden ja avoimen kirjanpidon tärkeyttä on pidetty esillä. Esikouluopettajia osallistui toukokuussa myös kirkon työntekijöille järjestettyyn lastensuojeluseminaariin. Lisäksi järjestettiin lasten ohjelmaa kirkon vuosittaisen sadonkorjuujuhlan yhteydessä. Oma ohjelma Raamatun opettamiseksi lapsille seurakunnissa on työn alla. Pyhäkouluopettajien seminaarissa toukokuussa harjoiteltiin kirjanpitoa pienryhmissä. Kuva: Anna-Lena Särs Hankkeeseen kuuluu myös kirkon yleishallinnollisen kapasiteetin vahvistaminen. Lähetysseura tukee rahallisesti kirkon keskushallinnon toimintaa sekä palkkakuluja. Raportointiaikana kirkolle valittiin uusi presidentti, pastori Adama Faye. Raportoija: Anni Takko, kirkollisen työn koordinaattori, Länsi-Afrikka ja Ranska 3

4 Hän voitti äänestyksen täpärästi, vastaehdokkaan ollessa vanha presidentti Thomas Diouf. Kirkon yleishallinnollisen kapasiteetin vahvistumisen näkökulmasta katsottuna Adaman voitto oli ehkä hyvä asia, sillä hän pitää työn kehittymistä tärkeänä ja on tässä työssä itse vahvasti mukana. Adama on joutunut heti presidenttikautensa aluksi tekemään vaikeita päätöksiä esimerkiksi kirkon rahankäytön suhteen, mutta päätökset kantavat varmasti hedelmää pitemmällä tähtäimellä. Samaan aikaan Adama on muunmuassa onnistunut saamaan kirkolle lisää rahoitusta mm. Ranskasta. Hankkeen puitteissa tuetaan myös kirkon teologisen kapasiteetin vahvistamista tukemalla kirkon oman koulutusosaston toimintaa. Koulutusosaston tehtävänä on huolehtia kirkon työntekijöiden osaamisesta ja mahdollisten koulutustarpeiden kartoituksesta. Lisäksi osaston alaisuudessa toimii kirkon teologinen instituutti. Raportointiaikana saivat kaikki neljä teologian stipendiaattiamme teoriaopinnot päätökseen ja ovat nyt siirtyneet noin vuoden pituiselle harjoittelujaksolle kukin eri seurakuntaan. He ovat siis Saly Faye ja Gabriel Bakhoum Senegalin teologisesta instituutista sekä Birame Faye ja Demba Ndong Marokosta. Heitä tuetaan yhä harjoittelun ajan. Lisäksi stipendiaatti Gnilane Faye sai maantiedon ja historian opintonsa päätökseen. Raportointiaikana aloitettiin keskustelut ja kartoitus uusien stipendiaattien tukemiseksi, mutta päätöksiä ei vielä tehty. Myös Lähetysseura on parhaillaan uudistamassa omaa stipendiaattiohjeistustaan. Kristillisen kasvatuksen yksikkö järjesti lastenohjelmaa kirkon sadonkorjuujuhlassa helmikuussa. Juhla on kirkon suurin vuosittain järjestettävä juhla. Kuva: Anna-Lena Särs Raportoija: Anni Takko, kirkollisen työn koordinaattori, Länsi-Afrikka ja Ranska 4

5 ******* Pyhäkouluopettaja Albertine Dibor Ngom Loul Séssènen seurakunnasta kertoo lasten olevan aiempaa iloisempia ja motivoituneempia tulemaan pyhäkouluun. Lapset saapuvat paikalle ajoissa siivoamaan huoneen ja laittamaan paikat kuntoon. Yhtenä sunnuntaina Albertine ei ollut päässyt tulemaan ja yksi pyhäkoululainen, viisivuotias Anna-tyttö, oli heti tullut kysymään, miksei ole pyhäkoulua. Nykyään ne ovat lapset, jotka haluavat, että pyhäkoulu todella pidetään, kertoo Albertine hymyillen. (Kristillisen kasvatuksen yksikkö) Fangaden kylässä oli epilepsiasta kärsivä muslimimies. Kaikki kylän kristityt päättivät yhdessä paastota miehen paranemiseksi. Kirkossa pidettiin myös rukoushetki, johon mies kutsuttiin mukaan. Kun rukoushetki oli ohi, mies sanoi: Olen ollut sairaana, mutta muslimiystäväni eivät ole rukoilleet puolestani. Imaami ei ole käynyt luonani. Mutta te, kristityt, päätitte paastota ja rukoilla parantumiseni puolesta. Olen päättänyt antaa elämäni Kristukselle, vaikka en olekaan parantunut. (Evankelioinnin yksikkö) ******* Terveiset ja kiitokset tukijoille: Kiitos tuestanne Senegalin luterilaisen kirkon hyväksi! Muistakaa kirkkoa ja sen työntekijöitä rukouksissa, jotta kirkko pysyisi yhtenäisenä ja löytäisi rakkauden ja tahdon hakeutua kaikkein syrjityimpien ja heikoimpien ihmisryhmien pariin. Raportoija: Anni Takko, kirkollisen työn koordinaattori, Länsi-Afrikka ja Ranska 5