RAKENNUSTEN DIGITURVALLISUUS- OHJEISTO. Tietosuojaan ja turvaan sekä kyberturvallisuuteen liittyvät ohjeet rakennuksen elinkaaren ajalle

Transkriptio

1 RAKENNUSTEN DIGITURVALLISUUS- OHJEISTO Tietosuojaan ja turvaan sekä kyberturvallisuuteen liittyvät ohjeet rakennuksen elinkaaren ajalle

2 Tieto- ja kyberturvallisuuden sekä hybridiuhkien suhde. (Rousku: Turvasatama 2017) MÄÄRIT- TELYJÄ Digiturvallisuus on digitaalisessa muodossa olevien tietojen ja niiden käsittelemisen, siirtämisen ja säilyttämisen turvallisuudesta varmistumista. Digiturvallisuudella vaikutetaan myös fyysisen ympäristön turvallisuuden toteutumiseen.

3 Rakennusten digiturvallisuuden kohentaminen ohjeistamalla kaikkia rakennuksen elinkaaren aikaisia toimijoita Rakennustiedon ja Sähköinfon julkaisuilla. Kolme toisiinsa liittyvää ohjetta: Tilaajan ohje rakennushankkeeseen ryhtyvälle ja sen tilaajalle tavoiteasettelun tueksi. Suunnittelijan ohje eri suunnittelualueiden ja -vaiheiden tueksi. Kiinteistönpidon ohje kiinteistöhallinnon, -liiketoiminnan ja ylläpidon tueksi. Muita ohjeita, joihin pitäisi tehdä vastaavia tarkennuksia ovat (ainakin) HJR18 ja TATE18 tehtäväluettelot sekä TalotekniikkaRYL ja KiinteistöRYL. TAVOITE

4 Tilaajan odotetaan ottavan kantaa rakennuksen digiturvallisuuteen ja määrittävän kiinteistölle tai sen osille suojauksen tasot (DT1 4) suunniteltujen käyttötarkoitusten mukaisesti. (HJR19?) Suunnittelijoiden tehtävänä on löytää ne tekniset ja toiminnalliset ratkaisut, jotka mahdollistavat tavoitellun toiminnallisuuden ja suojauksen tasot valitulla elinkaaren jaksolla huomioiden järjestelmien ja komponenttien tyypilliset kestoiät. (TATE19?) Kiinteistönpidossa on ylläpidettävä määritettyjä suojaustasoja kunnossapidon ja kiinteistönhoidon toimin huolehtimalla laitteiden ja järjestelmien sekä kiinteistönhoitohenkilöstön osaamisen ajantasaisuudesta ja noudattamalla tietosuojassa ja turvallisuudessa rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeessa sekä poikkeus- ja häiriötilanneohjeessa annettuja ohjeita. VASTUUNJAOSTA

5 Digiturvallisuus on huomioitava kaikissa järjestelmissä. Digiturvallisuus työllistää eniten automaatio- ja sähkösuunnittelua. Vähänkin laajemmissa hankkeissa on syytä nimetä järjestelmäintegraattori sekä suunnittelu-, että toteutusvaiheisiin (sama voisi olla ihan hyvä). LVI-suunnittelijalla on eniten tehtävissä kybervaikutuksilta suojauduttaessa. SUUNNITTELUSTA

6 Kybervaikuttamisella voi olla eri tavoitteita yleisen häiriön aiheuttamisesta taloudellisia menetyksiä aiheuttaviin laiterikkoihin tai energian käyttöön. Omavoimaiset säätimet ja moottorien suorat sähkökäytöt ovat kybervaikuttamiselta suojassa. Rakennus-, kiinteistö- tai talo-/kotiautomaation pidempikestoisissa häiriötilanteissa sen ohjaamien venttiilien ohituksella, käsisäädöllä tai omavoimaisella säädöllä sekä moottoreiden suoralla käytöllä voidaan todennäköisesti saavuttaa ja ylläpitää toiminnan jatkamisen kannalta siedettävät olosuhteet. Toiminta häiriö- ja poikkeustilanteissa on suunniteltava, dokumentoitava ja oltava harjoiteltavissa sekä asuinrakennuksissa opastettavissa myös lähes maallikolle. KYBERVAIKUTTAMISESTA

7 Kerrostalon lämmönsäätöautomatiikka kaapattiin osaksi bottiverkkoa, jonka DDoS hyökkäys kolmatta osapuolta vastaan lamautti säätimen. Suojaamattomien rakennusautomaatioiden 4G liittymiä käytettiin maksullisten SMS-viestien lähettelyyn palvelunumeroihin. Älykodin lukitus oli avattavissa puheohjauksella, johon tarvittavan lauseen toistamalla kuka tahansa sai ovet auki. Etähallittavan lämpötila-anturin kautta pääsi kasinon tietojärjestelmään. ESIMERKKEJÄ

8 Suojaustasojen määrittelyllä pyritään helpottamaan niin tilaajan, suunnittelijan kuin loppukäyttäjän mahdollisuuksia hahmottaa digiturvallisuutta ilman melko raskasta riskianalyysiä. Neliportainen suojauksen tasoluokittelu perustuu ST-korteissa ST esitettyyn ja siinä on hyödynnetty ST-kortin Sähköja tietoteknisten järjestelmien tietoturva ja ASIS raportin FDN-BMS suosituksia. DT1 on suojauksen perustaso, jonka vaatimukset esim. asuinkiinteistön tulisi täyttää. Rajoittaa kuitenkin jo melko hyvin digiturvariskejä. DT2 on hieman perustasosta kovennettu, ja soveltuu useimpien toimitilojen vaatimuksiksi huomioiden liiketoiminnan jatkuvuuden vaatimukset paremmin kuin DT1. DT3 on jo melko vaativiin, kuten esim. terveydenhuollon kohteisiin tarkoitettu, mutta ei vielä täyttä suojaa tarjoava. DT4 vaatimusten mukaisia kohteita on jo melko vähän ja tähtää täyteen suojaukseen talotekniikkaan kohdistuvien digiturvallisuusriskien vaikutuksilta. SUOJAUSTASOT DT1 4

9 Digiturvallisuuden eri osa-alueille on määritetty omat vaatimukset suojaustasoittain. Osa-alueita ovat hallinnolliset toimet henkilöstöturvallisuus fyysinen turvallisuus digiturvallisuus poikkeustilanteiden hallinta jatkuvuuden hallinta ylläpito SUOJAUSTASOJEN OSA-ALUEET

10 Tähän tasoon kuuluvien kiinteistöjen ja rakennushankkeiden talotekniikan digiturvallisuuden toimenpiteet ovat yksinkertaisia ja niillä pyritään saamaan aikaan riittäväksi arvioitava turvallisuus kohteissa, joiden turvallisuuden suhteen ei erityisiä vaatimuksia ole esitetty. Perussuojaus on alkuinvestoinneiltaan edullinen. Normaaleilla rakenteellisilla ratkaisuilla pyritään saamaan riittävä kokonaisturvallisuus. Suojaukseen liittyvät hallinnolliset toimet ovat normaaleja, hyviin toimintatapoihin perustuvia ja kohteeseen soveltuvia. Käyttäjien tunnistus, tiedonsiirron salaus ja pääsyoikeuksien hallinta toteutetaan tavanomaisin ohjelmallisin ratkaisuin. Poikkeus- ja häiriötilanteiden hallintaan ja niistä palautumiseen on selkeät ohjeet. PERUSSUOJAUS (DT1) MATALILLE RISKEILLE

11 Tähän tasoon kuuluvien kohteiden talotekniikan digiturvallisuutta on tehostettu perussuojausta vahvistamalla. Turvanäkökohdat huomioidaan perusteellisemmin. Tämän tason kohteissa digiturvateknisten ratkaisujen alkuinvestointikustannus on suurempi kuin perussuojauksessa, mutta tehostettu perussuojaus antaa kustannussäästöjä kohonneen turvatason, muunneltavuuden ja luotettavuuden osalta. Edellisen lisäksi Käytetään valvontalaitteita ja henkilöllistä valvontaa. Riskien vaikuttavuutta hallitaan mm. järjestelmien sisäisten ja välisten verkostojen fyysisellä ja loogisella topologialla sekä pääsyoikeuksien hallinnalla. Poikkeus- ja häiriötilanteiden hallintaan ja niistä palautumiseen on selkeät menettelyt ja järjestelyt. TEHOSTETTU PERUSSUOJAUS (DT2) KOHTALAISILLE RISKEILLE

12 Tämän tason hankkeille on ominaista digiturvallisuuden olennainen osuus kohteen talotekniikan toteutuksessa. Toimenpiteet vaativat digiturvallisuuden erityistä huomiointia jo hankesuunnitteluvaiheessa. Kustannusvaikutukset sekä tekniikan aiheuttamat välilliset vaikutukset on hyväksytty hankeohjelmavaiheessa. Sovellettuna tämä taso toimii vaihtoehtona sellaisissa hankkeissa, joissa täyssuojaukseen ei kiinteistön erityisominaisuuksien tai muiden syiden vuoksi voida päästä. Edellisen lisäksi Valvontaan ja suojaukseen käytetään merkittävästi turvallisuustekniikkaa ja rakenteellisia suojausratkaisuja. Käyttäjien tunnistus, tiedonsiirron salaus ja pääsyoikeuksien hallinta toteutetaan tehostetuin ratkaisuin. Poikkeus- ja häiriötilanteiden hallintaa varten tärkeimmät järjestelmät on varmistettu ja palautumiseen on selkeät menettelyt ja järjestelyt ml. ohjeet harjoitteluun. ERITYISSUOJAUS (DT3) KORKEILLE RISKEILLE

13 Täyssuojausta edellyttäviin hankkeisiin sisältyy laajamittaisia talotekniikan digiturvallisuusvaatimuksia ja ne kuuluvat hankkeeseen olennaisesti. Tämän luokan toimenpiteet edellyttävät digiturvallisuuden ja sen eri elementtien korostettua huomioon ottamista ja digiturvallisuuden osuus hankkeesta on merkittävä. Suojaustoimien alkuinvestointikustannukset ovat merkittävät: tilaajalle on voitava tarjota riittävästi ratkaisuvaihtoehtoja kustannustietoineen lopullista toteutustavan valintaa varten. Edellisen lisäksi Valvontaan ja suojaukseen käytetään paljon turvallisuustekniikkaa ja rakenteellisia erikoissuojausratkaisuja. Poikkeus- ja häiriötilanteiden hallintaa varten kriittiset järjestelmät on varmennettu ja tärkeimmät järjestelmät voidaan siirtää manuaaliohjaukselle. Tilanteen mukaiseen toimintaan ja palautumiseen on selkeät menettelyt ja järjestelyt ja niitä harjoitellaan säännöllisesti. TÄYSSUOJAUS (DT4) KRIITTISILLE RISKEILLE

14 Tietosuoja liittyy oleellisesti henkilötietojen käsittelyyn. Henkilötietoja ovat kaikki tiedot, jotka liittyvät tai ovat yhdistettävissä tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan henkilöön. Kiinteistönpidossa voidaan mitata monia huoneiston, huoneen tai tilan kulutus- ja olosuhdetietoja, jotka sinällään eivät ole henkilötietoja. Mutta kun ao. tila yhdistetään tai on yhdistettävissä esim. asukasluettelon, yrittäjän vuokrasopimuksen tms. avulla henkilöön, niin mittaustieto onkin henkilötietoa, jonka käsittelyssä on noudatettava tietosuojalainsäädännön mukaisia tietosuojaperiaatteita, joiden mukaan henkilötietoja on käsiteltävä lainmukaisesti, asianmukaisesti ja rekisteröidyn kannalta läpinäkyvästi käsiteltävä luottamuksellisesti ja turvallisesti kerättävä ja käsiteltävä tiettyä, nimenomaista ja laillista tarkoitusta varten kerättävä vain tarpeellinen määrä henkilötietojen käsittelyn tarkoitukseen nähden päivitettävä aina tarvittaessa epätarkat ja virheelliset henkilötiedot on poistettava tai oikaistava viipymättä säilytettävä muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen tietojenkäsittelyn tarkoitusten toteuttamista varten TIETOSUOJASTA #1

15 Tietosuojaan on suhtauduttava vakavasti jo senkin vuoksi, että siihen liittyvän säännöstön noudattamatta jättämisestä voidaan tuomita kohtalaisiin rangaistuksiin ja taloudellisiin menetyksiin. Tietosuojaperiaatteiden noudattaminen ei kuitenkaan ole mitenkään ylivoimainen vaatimus, eikä siihen tarvita mitään erikoisjärjestelmiä tai -palveluita. Hyviä ohjeita on saatavilla mm. tietosuojavaltuutetun toimiston verkkosivuilta (tietosuoja.fi), Kiinteistöliitosta ja esim. Opsec Oy:n julkaisusta Tietosuojaopas pienille yrityksille, joka on vapaasti ladattavissa. Rakennusten digiturvaohjeen liitteenä on malli menettelystä, jonka mukaisesti toimien kiinteistön omistaja voi osoittaa toimineensa tietosuoja-asetuksen mukaisesti, mikäli kiinteistöstä kerätään mittaustietoja kiinteistönpidon tarpeisiin. Ohje laaditaan yhteistyössä Kiinteistöliiton ja tietosuojavaltuutetun toimiston kanssa, mutta oikeustapausten puuttuessa se ei perustu mihinkään oikeudessa punnittuihin käytänteisiin tms. TIETOSUOJASTA #2

16 Lisätietoja antavat: Antti Nyqvist, valmiuspäällikkö, Digipooli, Teknologiateollisuus ry Ilkka Friman, tuotepäällikkö, Rakennustieto Oy Ari Järvinen, KyberGuide KIITOS