AMMATTIKORKEAKOULUJEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2016

Transkriptio

1 AMMATTIKORKEAKOULUJEN VALINTAPERUSTESUOSITUS

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISOSIO; AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS Hakukelpoisuus ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin Hakukelpoisuuden osoittaminen Valintaperusteet Harkinnanvarainen haku Kielitaidon osoittaminen valinnoissa Suomen tai ruotsin kielikoe Englannin kielitaidon osoittaminen ja vapautus kielikokeesta Esteettömyys opiskelijavalinnoissa Valinta tasapisteissä olevien välillä YLEISOSIO; YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS Hakukelpoisuus ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen (koskee suomenkielisiä, ruotsinkielisiä ja vieraskielisiä koulutuksia) Esteettömyys opiskelijavalinnoissa Valintaperusteet ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen (koskee suomenkielisiä, ruotsinkielisiä ja vieraskielisiä koulutuksia) Valinta tasapisteissä olevien välillä HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Suomenkielinen koulutus KULTTUURIALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulutus Vieraskielinen koulutus LUONNONVARA-ALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulutus Vieraskielinen koulutus MATKAILU- JA RAVITSEMISALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Suomenkielinen koulutus Vieraskielinen koulutus SOSIAALI- JA TERVEYSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulutus, päivä ja monimuotototeutus Vieraskielinen koulutus, päivä- ja monimuotototeutus LIIKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulutus Vieraskielinen koulutus KAUNEUDENHOITOALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulutus TEKNIIKAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Insinöörikoulutus (palo- ja pelastusalan koulutusta lukuunottamatta) ja laboratorioanalyytikkokoulutus Suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulutus... 38

3 Vieraskielinen koulutus Palo- ja pelastusalan koulutus Suomenkielinen koulutus Rakennusarkkitehtikoulutus Suomenkielinen koulutus Rakennusmestarikoulutus Suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulutus MERENKULKUALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulutus Vieraskielinen koulutus Muita tietoja LIIKETALOUDEN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulutus Vieraskielinen koulutus AIKATAULULIITE...

4 1 VALINTAPERUSTESUOSITUS YLEISOSIO; AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS 1.1 Hakukelpoisuus ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin Hakukelpoisuudesta ammattikorkeakouluihin on säädetty ammattikorkeakoululaissa 932/2014. Voit hakea ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin, jos olet suorittanut suomalaisen lukion oppimäärän ja/tai ylioppilastutkinnon International Baccalaureate -tutkinnon (IB) European Baccalaureate -tutkinnon (EB) Reifeprüfung-tutkinnon (RP) 120 opintoviikon laajuisen suomalaisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavan aiemman vähintään 80 opintoviikon laajuisen ammatillisen tutkinnon suomalaisen opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon näyttötutkintona suoritetun suomalaisen ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon tai ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa hakukelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Joihinkin hakukohteisiin ammattikorkeakoulut voivat vaatia tietyn tutkinnon tai muita todistuksia (esim. kielitodistus, josta lisätietoja kohdassa 1.5.2). Joihinkin ammattikorkeakouluihin haettaessa voidaan harkinnanvaraisesti todeta hakukelpoiseksi hakija, jolla ammattikorkeakoulu katsoo olevan riittävät tiedot ja taidot ammattikorkeakouluopintoja varten kyseiseen hakukohteeseen. Lisätietoja on kohdassa Hakukelpoisuuden osoittaminen Haussa käytetyn tutkinnon on oltava suoritettuna niin, että lopullisen tutkintotodistuksen kopio on perillä korkeakoulussa opiskelijavalinnan tulosten julkaisemisen jälkeen ennalta ilmoitettuna määräaikana (ks. aikataululiite). Tutkinnon on kuitenkin oltava valmis jo hakuajan loppuun mennessä, jos hakija: ei ole EU- tai ETA-maan kansalainen ja hakee Suomen ulkopuolella suoritetulla tutkinnolla (pois lukien EB-, IB- ja RP-tutkinnolla hakevat) Suomalaisella tutkintotodistuksella hakevien ei tarvitse toimittaa todistusjäljennöstä, vaan todistukset tarkistetaan hyväksytyksi tulleilta. Poikkeuksena ovat ennen vuotta 1990 suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneet, joiden on toimitettava todistuskopiot ennalta ilmoitettuna määräaikana korkeakoulujen hakijapalveluihin (ks aikataululiite). Osoittaakseen hakukelpoisuutensa Suomen ulkopuolella suoritetulla tutkinnolla hakevan on ennalta ilmoitettuna määräaikana (ks. aikataululiite) toimitettava kopio hakemuksensa perusteena olevasta lopullisesta tutkintotodistuksesta ylimpänä

5 2 ammattikorkeakouluhakutoiveena olevan ammattikorkeakoulun hakijapalveluihin, joka tekee päätöksen hakukelpoisuudesta kaikkiin ammattikorkeakoulujen hakutoiveisiin. Tämä ei koske hakukautena valmistuvia EU-/ETA-maan kansalaisia, eikä IB, EB tai RP- tutkinnolla hakevia, joiden tulee toimittaa todistuskopiot ennalta ilmoitettuna muuna määräaikana (ks. aikataululiite). Vain lopullinen tutkintotodistus voidaan hyväksyä, tilapäisiä tai väliaikaisia todistuksia ei hyväksytä. Jos tutkintotodistuksen kieli ei ole suomi, ruotsi tai englanti, niin hakijan on lisäksi toimitettava kopio virallisen kielenkääntäjän käännöksestä. Käännöksessä tulee olla kääntäjän allekirjoitus ja leima. Käännös tulee toimittaa ennalta ilmoitettuna määräaikana korkeakoulujen hakijapalveluihin (ks. aikataululiite). Jos hakija on pakolainen tai pakolaiseen rinnastettavassa asemassa, eikä hän voi todistaa tutkintoaan asiakirjoin, ammattikorkeakoulu voi kutsua hakijan valintakokeeseen. Hakijalla tulee olla pakolaisstatuksestaan kertova viranomaispäätös (turvapaikkapäätös tai oleskelulupa suojelun perusteella). Hakijan tulee toimittaa kopio kyseisestä päätöksestä kaikkien hakukohteiden ammattikorkeakoulujen hakijapalveluihin ennalta ilmoitettuna määräaikana (ks. aikataululiite). Englanninkielisiin tutkintokoulutuksiin haettaessa hakijoiden tulee lisäksi toimittaa todistus englannin kielen taidostaan korkeakoulujen hakijapalveluihin. Tämä ei koske EU-/ETAmaan kansalaisia, eikä suomalaisella tutkintotodistuksella hakevia, elleivät he hae vapautusta valintakokeen yhteydessä pidettävästä kielikokeesta. Lisätietoja on kohdassa Valintaperusteet Korkeakoulu määrittelee hakukohteittain, mitkä alla olevista valintatavoista ovat käytössä kyseisessä hakukohteessa, sekä antaa valintatapakohtaiset aloituspaikat. Pohjakoulutuksesta riippuen hakijat ovat mukana valitsemallaan alalla käytössä olevissa valintatavoissa. Hakija voi tulla valituksi vain yhdellä valintatavalla. Koulumenestyksen pisteytykseen liittyvät pistetaulukot löytyvät jokaisen koulutusalan alakohtaisista valintaperustesuosituksista. Valintapisteiden enimmäismäärä on seuraava: VALINTATAPA 1: VALINTAKOE 40/70/100 pistettä VALINTATAPA 2: KOULUMENESTYS JA VALINTAKOE (valintatavassa mukana vain ylioppilastutkinnolla hakevat) Vaihtoehto 2A Koulumenestys Yhteensä Vaihtoehto 2B Koulumenestys Yhteensä 30 pistettä (ylioppilastutkinnon arvosanat) 70 pistettä 100 pistettä 60 pistettä (ylioppilastutkinnon arvosanat) 40 pistettä 100 pistettä

6 3 VALINTATAPA 3: VALINTAKOE JA TYÖKOKEMUS Työkokemus Yhteensä 70 pistettä 30 pistettä 100 pistettä Valinta on ehdollinen siihen asti kunnes ammattikorkeakoulu on tarkistanut koulu- ja työtodistukset. Ammattikorkeakoulu voi purkaa valinnan, jos todistuksia ei toimiteta ammattikorkeakoulun ilmoittamassa määräajassa tai jos hakija on antanut itsestään virheellisiä tietoja. EB-, IB- ja Reifeprüfung-tutkintojen muuntokaava IB-tutkinnon, EB-tutkinnon ja Reifeprüfung-tutkinnon suorittaneet hakijat muuntavat tutkintotodistuksensa arvosanat seuraavan muuntotaulukon mukaisesti: EB-tutkinto IB-tutkinto (Diploma) Reifeprüfung -tutkinto Suomalainen ylioppilastutkinto Matematiikka Muu ainekohtainen koe 9,50 10,00 9,00 10,00 7 (Excellent) pistettä Laudatur 8,50 9,45 8,00 8,95 6 (Very good) pistettä 7,00 8,45 7,00 7,95 5 (Good) 8 9 pistettä 6,00 6,95 6,00 6,95 4 (Satisfactory) 7 pistettä 5,00 5,95 5,00 5,95 3 (Mediocre) 5 6 pistettä Eximia cum laude approbatur Magna cum laude approbatur Cum laude approbatur Lubenter approbatur 4,00 4,95 4,00 4,95 2 (Poor) 4 pistettä Approbatur 1.4 Harkinnanvarainen haku Jokainen ammattikorkeakoulu päättää harkinnanvaraisesta hakemisesta koulutuksittain. Harkinnanvaraisesti hakevan tulee toimittaa kopio todistuksista, joihin haluaa vedota, kaikkien hakutoiveina olevien ammattikorkeakoulujen hakijapalveluihin ennalta ilmoitettuna määräaikana (ks. aikataululiite). Harkinta kohdistuu vain hakijan hakukelpoisuuteen.

7 4 1.5 Kielitaidon osoittaminen valinnoissa Suomen tai ruotsin kielikoe Suomen tai ruotsin kielikoe voidaan järjestää hakijalle, jonka äidinkieli ja/tai koulusivistyskieli on eri kuin opetuskieli. Henkilön katsotaan saaneen koulusivistyksensä sillä kielellä, jolla hän on perusopetuslain (628/1998) tai lukiolain (629/1998) mukaisista tai vastaavista opinnoista saamassaan päättötodistuksessa saanut hyväksytyn arvosanan äidinkielenä opiskellusta suomen tai ruotsin kielestä. Koulusivistyskieleksi katsotaan myös kieli, jolla henkilö on ylioppilastutkinnossa suorittanut hyväksytyn kokeen äidinkielessä tai saanut vähintään arvosanan magna cum laude approbatur suomi tai ruotsi toisena kielenä kokeessa. Kielikokeen sijaan voidaan näyttönä suomen tai ruotsin kielen taidosta hyväksyä myös vähintään yleisen kielitutkinnon taitotasolla 4 osoitettu taito puhumisessa ja puheen ymmärtämisessä sekä kirjoittamisessa ja tekstin ymmärtämisessä. Myös valtionhallinnon kielitutkinnon suullisen taidon ja kirjallisen taidon osakokeiden suorittaminen vähintään taitotasolla hyvä voidaan hyväksyä vastaavana osoituksena suomen tai ruotsin kielen taidosta Englannin kielitaidon osoittaminen ja vapautus kielikokeesta Haettaessa vieraskielisiin koulutuksiin tulee Suomen ulkopuolella suoritetulla tutkinnolla hakevan hakijan, joka ei ole EU/ETA-maan kansalainen, toimittaa todistus kielitaidostaan ylimmän ammattikorkeakouluhakutoiveen hakijapalveluihin ennalta ilmoitettuna määräaikana (ks. aikataululiite). Kielitaidon voi osoittaa seuraavien todistusten alarajalla: Cambridge ESOL s Certificate of Proficiency in English (CPE), level C tai Cambridge ESOL s Certificate in Advanced English (CAE), CEFR level C1 tai Pearson test of English, Academic 51 tai IELTS, academic level 6,0 tai TOEFL 550 paper-based test/ TOEFL 79 internet-based test tai Yleisen kielitutkinnon taitotaso 4 englannin kielessä kaikilla osa-alueilla; tekstin ymmärtäminen, puheen ymmärtäminen, puhuminen ja kirjoittaminen ( > Koulutukset ja tutkinnot >Kielitutkinnot) tai Suomessa suoritettu AICE-tutkinto tai Suomalainen ylioppilastutkinto: arvosana C pitkänä kirjoitetussa englannin kielessä tai IB tutkinto: arvosana 4 pitkänä kirjoitetussa englannin kielessä tai EB tutkinto: arvosana 6,00-6,95 pitkänä kirjoitetussa englannin kielessä tai RP tutkinto: arvosana 7 pitkänä kirjoitetussa englannin kielessä tai Englannin kielen taidon osoittamiseksi hyväksytään lisäksi Isossa-Britanniassa, Irlannissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa tai Uudessa-Seelannissa suoritettu englanninkielinen toisen asteen tutkinto tai näissä maissa suoritettu alempi tai ylempi englanninkielinen korkeakoulututkinto sekä EU/ETA-maassa suoritettu englanninkielinen alempi tai ylempi korkeakoulututkinto Kielitodistuksen tulee olla voimassa hakuaikana. Pearson test of English, IELTS ja TOEFL todistusten voimassaoloaika on kaksi vuotta. Muissa todistuksissa ei ole rajoitettua voimassaoloaikaa. TOEFL-testin tulos hyväksytään vain, jos se toimitettu suoraan TOEFLtestinomistajalta, Educational Testing Serviceltä (ETS).

8 5 Hakijoiden kielitaito arvioidaan valintakokeeseen sisältyvässä kielikokeessa asteikolla hyväksytty/hylätty. Kielikokeessa hylätty hakija ei voi tulla valituksi koulutukseen. Joissakin hakukohteissa on mahdollista, että hakijan on aina suoritettava valintakokeen pakollinen kieliosio. Jos hakija on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon ennen vuotta 1990, on hänen toimitettava todistus kielitaidostaan. 1.6 Esteettömyys opiskelijavalinnoissa Hakija voi hakea oikeutta valintakokeen suorittamista koskeviin erityisjärjestelyihin erillisellä hakemuksella. Hakemuksessa tulee mainita erityisjärjestelyt, joita haetaan, sekä perustelut erityisjärjestelyjen hakemiselle. Hakemukseen tulee liittää kopiot todistuksista, joihin hakija vetoaa. Hakeminen tapahtuu korkeakoulusta riippuen joko vapaamuotoisesti tai erillisellä lomakkeella. Jos valintakokeen erityisjärjestelyihin oikeuttava este on jo olemassa hakuaikana, valintakokeiden erityisjärjestelyhakemus tulee jättää ennalta ilmoitettuna määräaikana (ks. aikataululiite) kaikkien niiden hakutoiveiden korkeakoulujen hakijapalveluihin, joihin hakija hakee. Jos valintakokeen erityisjärjestelyihin oikeuttava este syntyy tai todetaan hakuajan päättymisen ja valintakoeajankohdan välillä, tulee hakijan jättää erityisjärjestelyhakemus viipymättä kaikkien niiden hakutoiveiden korkeakoulujen hakijapalveluihin, joissa järjestettäviin valintakokeisiin hakija osallistuu. Päätös valintakokeen erityisjärjestelyistä on hakukohdekohtainen ja päätös on voimassa vain määrättynä valintakoepäivänä. Jos henkilö ilmoittautuu myöhemmin saman tai jonkin muun hakukohteen valintakokeeseen, tulee hänen hakea valintakokeen erityisjärjestelyjä uudelleen. 1.7 Valinta tasapisteissä olevien välillä Ammattikorkeakoulujen hakijat asetetaan tasapistetilanteessa paremmuusjärjestykseen seuraavin perustein: 1. valintakoepisteet 2. koulumenestyspisteet 3. työkokemuspisteet 4. hakutoivejärjestys Tasapistetilanteessa käytettävät perusteet vaihtelevat hakukohteittain riippuen siitä, mitä valintatapoja hakukohteessa käytetään. Jos näillä kriteereillä ei saada eroa tasapistetilanteessa olevien välillä, ammattikorkeakoulu voi valita kaikki tasapistetilanteessa olevat hakijat tai ei valitse ketään tasapistetilanteessa olevia hakijoita tai järjestelmä voi arpoa valittava/valittavat.

9 6 2 YLEISOSIO; YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS 2.1 Hakukelpoisuus ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen (koskee suomenkielisiä, ruotsinkielisiä ja vieraskielisiä koulutuksia) Hakukelpoisuuden ylempään AMK-tutkintoon antaa soveltuva ammattikorkeakoulututkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto sekä tämän jälkeen hankittu vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta. Asianomaiseksi alaksi katsotaan sekä ala, jolle nyt ollaan hakemassa että ala, jolta korkeakoulututkinto on. Pohjakoulutusvaatimus Ammattikorkeakoulu määrittelee pohjakoulutusvaatimuksen jokaiseen hakukohteeseen erikseen. Haussa käytettävän tutkinnon on oltava suoritettuna niin, että lopullisen tutkintotodistuksen kopio on perillä korkeakoulun hakijapalveluissa ennalta ilmoitettuna määräaikana (ks. aikataululiite). Suomen ulkopuolella suoritetun tutkinnon on kuitenkin oltava valmis hakuajan loppuun mennessä, jos hakija ei ole EU- tai ETA-maan kansalainen. Osoittaakseen hakukelpoisuutensa Suomen ulkopuolella suoritetulla tutkinnolla hakevan on toimitettava kopio hakemuksensa perusteena olevasta lopullisesta tutkintotodistuksesta korkeakoulun hakijapalveluihin ennalta ilmoitettuna määräaikana (ks. aikataululiite). Jos todistus on annettu muulla kielellä kuin suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi, on hakijan toimitettava siitä kopio virallisen kielenkääntäjän suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi tekemästä käännöksestä ylimpänä hakutoiveena olevan ammattikorkeakoulun hakijapalveluihin. Kopioiden on oltava perillä hakijapalveluissa ennalta ilmoitettuna määräaikana (ks. aikataululiite). Jos hakija on pakolainen tai pakolaiseen rinnastettavassa asemassa, eikä hän voi todistaa tutkintoaan asiakirjoin, ammattikorkeakoulu voi kutsua hakijan valintakokeeseen tai hänen määräaikaan mennessä toimittamansa ennakkotehtävä voidaan ottaa huomioon. Hakijalla tulee olla pakolaisstatuksestaan kertova viranomaispäätös (turvapaikkapäätös tai oleskelulupa suojelun perusteella). Hakijan tulee toimittaa kopio kyseisestä päätöksestä kaikkien hakukohteiden ammattikorkeakoulujen hakijapalveluihin ennalta ilmoitettuna määräaikana (ks. aikataululiite). Työkokemusvaatimus Hakukelpoisuuteen vaaditaan kolme vuotta työkokemusta, joka on kertynyt lopullisen tutkintotodistuksen myöntämispäivästä alkaen ja se on hankittu kevään haussa mennessä ja syksyn haussa mennessä. Ammattikorkeakoulu hyväksyy työkokemukseksi myös aiemmin suoritetun opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon (tutkinto voi olla miltä koulutusalalta tahansa) jälkeen, ennen korkeakoulututkintoa hankitun työkokemuksen. Myös tässä tapauksessa vaaditaan asianomaiselta alalta hankittu vähintään kolmen vuoden työkokemus.

10 7 Yrittäjyys hyväksytään työkokemukseksi, jos siitä on todistus, joka osoittaa, että hakija on tai on ollut YEL tai MYEL- vakuutettu. (YEL= yrittäjäeläkevakuutus, MYEL=viljelijöiden, metsätilallisten, kalastajien ja poronhoitajien sekä heidän perheenjäsentensä työeläkevakuutus). Ulkomainen yrittäjyys todistetaan vastaavin virallisin dokumentein. Käsi- ja taideteollisuusalalla, viestintä- ja kuvataidealalla, teatteri- ja tanssialalla ja musiikkialalla työkokemuksen asemesta voidaan vaatia vastaavan pituinen taiteellinen toiminta, joka osoitetaan esim. portfoliolla (Laki 932/2014). Merenkulkualalla merikapteeni (ylempi AMK) -koulutukseen hyväksytään Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin hyväksymä vähintään kuuden kuukauden aluspalvelu päällystötehtävissä merimiesrekisteriotteen mukaan. Sen lisäksi vaaditaan työkokemusta merenkulkualan palveluksessa joko merellä tai maissa siten, että em. päällystötehtävissä toimiminen ja muu merenkulkualan työkokemus yhteen laskettuna muodostavat vähintään kolmen vuoden työkokemuksen. Työkokemus ilmoitetaan täysinä kuukausina. Hakijan tulee muuntaa osa-aikatyön tunnit kokoaikaiseksi niin, että 150 tuntia tai 20 vähintään 7 tunnin työpäivää vastaa yhtä kuukautta. Työkokemuksen ei tarvitse olla yhtäjaksoista eikä saman työnantajan palveluksessa hankittua. Rinnakkaisista työsuhteista voi saada työkokemuspisteitä vain päätoimista työskentelyä vastaavan määrän. Varusmiespalvelusta, naisten vapaaehtoista asepalvelusta, siviilipalvelusta tai hoitovapaata ei lasketa työkokemukseksi. Tutkinto- ja työtodistusten toimittaminen Tutkinto- ja työtodistukset ja mahdolliset muut todistukset tarkistetaan opiskelijaksi hyväksytyiltä. Valinta on ehdollinen siihen asti kunnes ammattikorkeakoulu on tarkistanut koulu- ja työtodistukset. Ammattikorkeakoulu voi purkaa valinnan, jos todistuksia ei toimiteta ammattikorkeakoulun ilmoittamassa määräajassa tai jos hakija on antanut hakemuksessaan virheellisiä tietoja. Työkokemus pitää todentaa työnantajan antamalla työtodistuksella. Työtodistuksesta tulee ilmetä mm. työsuhteen tarkka alkamis- ja päättymispäivä, työnantajan yhteystiedot, työtehtävät ja osa-aikatyön kohdalla työtunnit. Jos työsuhde jatkuu edelleen, työnantajalta tulee pyytää väliaikainen työtodistus. Mikäli alkuperäinen työtodistus on kirjoitettu muulla kielellä kuin suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi, on hakijan toimitettava hakijapalveluihin alkuperäiskielisen todistuskopion lisäksi kopio virallisen kielenkääntäjän suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi tekemästä käännöksestä, josta tulee käydä ilmi kääntäjän nimi, allekirjoitus ja leima. 2.2 Esteettömyys opiskelijavalinnoissa Valintakokeeseen kutsuttu henkilö voi hakea oikeutta valintakokeen suorittamista koskeviin erityisjärjestelyihin erillisellä hakemuksella. Hakemuksessa tulee mainita erityisjärjestelyt, joita haetaan, sekä perustelut erityisjärjestelyjen hakemiselle. Hakemukseen tulee liittää kopiot todistuksista, joihin hakija vetoaa. Hakeminen tapahtuu korkeakoulusta riippuen joko vapaamuotoisesti tai erillisellä lomakkeella.

11 8 Jos valintakokeen erityisjärjestelyihin oikeuttava este on jo olemassa hakuaikana, hakemus valintakokeen erityisjärjestelyistä tulee jättää korkeakoulun hakijapalveluihin ennalta ilmoitettuna määräaikana (ks. aikataululiite). Valintakokeen erityisjärjestelyjä koskeva hakemus tulee jättää kaikkien niiden hakutoiveiden korkeakoulujen hakijapalveluihin, joissa järjestettäviin valintakokeisiin hakija osallistuu. Jos valintakokeen erityisjärjestelyihin oikeuttava este syntyy tai todetaan hakuajan päättymisen ja valintakoeajankohdan välillä, tulee hakijan jättää erityisjärjestelyhakemus viipymättä kaikkien niiden hakutoiveiden korkeakoulujen hakijapalveluihin, joissa järjestettäviin valintakokeisiin hakija osallistuu. 2.3 Valintaperusteet ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen (koskee suomenkielisiä, ruotsinkielisiä ja vieraskielisiä koulutuksia) 1 ja/tai ennakkotehtävä ja/tai ennakkotehtävä 100 pistettä (valintakoe voi sisältää haastattelun). Alin hyväksyttävä pistemäärä on 20 pistettä. Vieraskielisiin koulutuksiin hakeneen hakijan kielitaito arvioidaan valintakokeen/ ennakkotehtävän yhteydessä. Opinnäytetyön arvosana, koulumenestys ja alakohtainen työkokemus voidaan huomioida valintakokeessa/ennakkotehtävässä. 2.4 Valinta tasapisteissä olevien välillä Hakijat asetetaan tasapistetilanteessa paremmuusjärjestykseen seuraavin perustein: 1. ja/tai ennakkotehtävä 2. Hakutoivejärjestys Jos näillä kriteereillä ei saada eroa tasapistetilanteessa olevien välillä, ammattikorkeakoulu voi valita kaikki tasapistetilanteessa olevat hakijat tai ei valitse ketään tasapistetilanteessa olevia hakijoita tai järjestelmä arpoo valittavan/valittavat. 3 HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Tässä suosituksessa on kuvattu vuoden 2016 valintaperusteet humanistisen ja kasvatusalan ammattikorkeakoulututkintoihin. Alakohtainen suositus tarkentaa yleistä valintaperustesuositusta. Vuoden 2016 yhteishaussa on humanistisen ja kasvatusalan ammattikorkeakoulututkintoon johtavien päivä- ja monimuotototeutuksien koulutukset ja hakukohteet ovat:

12 9 KOULUTUS Yhteisöpedagogi (AMK) Yhteisöpedagogi (AMK) Yhteisöpedagogi (AMK) Tulkki (AMK) Tulkki (AMK) HAKUKOHDE Yhteisöpedagogi (AMK), päivätoteutus Yhteisöpedagogi (AMK), monimuotototeutus Yhteisöpedagogi (AMK), kirkon nuorisotyö päivätoteutus Tulkki (AMK), viittomakieli ja tulkkaus, päivätoteutus Tulkki (AMK), asioimistulkkaus, monimuotototeutus Yleinen hakukelpoisuus tutkintoon johtaviin koulutuksiin on kerrottu valintaperustesuosituksen yleisessä osassa. 3.1 Suomenkielinen koulutus Opiskelijavalinta Humanistiselle ja kasvatusalalle hakevan terveydentilan ja toimintakyvyn tulee olla sellainen, että hän kykenee opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin ja harjoitteluun. Tieto alan terveydellisistä vaatimuksista löytyy ammattikorkeakoulun www-sivuilta ja Opintopolku.fipalvelusta. Opiskelijaksi pyrkivän tulee ammattikorkeakoulun pyynnöstä antaa opiskelijaksi ottamisen arvioinnin edellyttämät terveydentilaansa ja toimintakykyään koskevat tiedot sekä tieto mahdollisesta aiemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulun pyynnöstä esittää rikostaustaote, jos opiskelijalle annetaan opinnoissa tai opintoihin kuuluvassa harjoittelussa tehtäviä, jotka edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. Ammattikorkeakoulu voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai harjoittelussa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumausaineista. Opiskelijavalinta päivätoteutuksiin: VALINTATAPA 1: VALINTAKOE 100 pistettä Valintakokeesta on saatava vähintään 50 p (yhteisöpedagogi) tai 35 p (tulkki) voidakseen tulla valituksi ja jokaisen pakollisen osion tulee olla hyväksytysti suoritettu.

13 10 Opiskelijavalinta monimuotototeutuksiin: VALINTATAPA 1: VALINTAKOE 100 pistettä Hakijan on saatava valintakokeesta 50 p (yhteisöpedagogi, monimuoto) tai 35 p (tulkki/asioimistulkkaus) voidakseen tulla valituksi. Päivätoteutukset Humanistisella ja kasvatusalalla tehdään valintakoeyhteistyötä kahdessa päivätoteutusten valintaryhmässä, jotka ovat yhteisöpedagogi (AMK) ja yhteisöpedagogi (AMK) / kirkon nuorisotyö sekä viittomakieli ja tulkkaus / Tulkki (AMK). yhteistyö tarkoittaa sitä, että samaan valintakoeryhmään kuuluvat ammattikorkeakoulut hyväksyvät sellaisenaan toisessa ammattikorkeakoulussa suoritetun valintakokeen. Hakija kutsutaan valintakokeeseen kyseisen koulutuksen korkeimman hakutoiveen toimipisteeseen. yhteistyötä tekevät ammattikorkeakoulut: Yhteisöpedagogi (AMK) ja yhteisöpedagogi (AMK) / Kirkon nuorisotyö - Centria-ammattikorkeakoulu - Humanistinen ammattikorkeakoulu - Mikkelin ammattikorkeakoulu Opiskelijavalinta tehdään pelkän valintakokeen perusteella. Valintakokeeseen kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. muodostuu erilaisista yksilö- ja ryhmätehtävistä ja haastatteluista sekä mahdollisesti psykologisesta testistä. Kokeen avulla selvitetään hakijoiden opiskeluvalmiuksia, soveltuvuutta alalle, motivaatiota, sosiaalista kyvykkyyttä ja luovuutta. Hakijan tulee saada valintakokeesta (max 100 p) vähintään 50 p ja jokaisen pakollisen osion tulee olla hyväksytty. muodostuu erilaisista yksilö- ja ryhmätehtävistä ja haastatteluista sekä mahdollisesti psykologisesta testistä. Kokeen avulla selvitetään hakijoiden soveltuvuutta alalle, motivaatiota, sosiaalista kyvykkyyttä, oppimisvalmiuksia ja luovuutta. Valintakokeet järjestetään kevään yhteishaussa ja syksyn yhteishaussa (Mamk). on hakijalle yksipäiväinen. tulos on voimassa kyseisen haun ajan. Ammattikorkeakoulut ilmoittavat opintopolku.fi-sivustolla ja omilla wwwsivuillaan valintakoepäivät ja valintakokeen sisällön.

14 11 Viittomakieli ja tulkkaus / Tulkki (AMK) - Diakonia-ammattikorkeakoulu - Humanistinen ammattikorkeakoulu Valintakokeisiin kutsutaan kaikki ne hakukelpoiset hakijat, jotka ovat palauttaneet etukäteistehtävän maanantaihin kello mennessä ja suorittaneet sen hyväksytysti. Etukäteistehtävä julkaistaan yhteishaun alkaessa Diakin ja Humakin verkkosivuilla ( ja muodostuu mm. suomen kielen tehtävistä, muistitesteistä, viittomakielen omaksumiskykyä kartoittavista tehtävistä, haastatteluista ja soveltuvuutta arvioivista osioista. Kokeen avulla selvitetään monipuolisesti hakijan soveltuvuutta ja motivaatiota alalle. Viittomakielen ja tulkkauksen valintakoe järjestetään on hakijalle yksipäiväinen. tulos on voimassa kyseisen haun ajan. tulos on voimassa kyseisen haun ajan. on hakijalle yksipäiväinen. Ammattikorkeakoulut ilmoittavat opintopolku.fi-sivustolla ja omilla www-sivuillaan valintakoepäivät ja valintakokeen sisällön. Monimuotototeutukset Monimuotokoulutuksissa valintakokeisiin kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Valinta tehdään pelkän valintakokeen perusteella. Monimuotototeutukset eivät tee valintakoeyhteistyötä. Hakijat kutsutaan valintakokeeseen hakukohteittain ammattikorkeakoulun ilmoittamana päivänä. Jos näillä kriteereillä ei saada eroa tasapistetilanteessa olevien välillä, ammattikorkeakoulu voi valita kaikki tasapistetilanteessa olevat hakijat tai ei valitse ketään tasapistetilanteessa olevia hakijoita tai järjestelmä voi arpoa valittava/valittavat. Yhteisöpedagogi (AMK), monimuotototeutus - Humanistinen ammattikorkeakoulu - Mikkelin ammattikorkeakoulu voi sisältää alalle soveltuvuutta mittaavia osioita ja haastattelun. Myös hakijan humanistiselta ja kasvatusalalta hankkima työkokemus ja alasuuntautuneisuus huomioidaan osana valintakoepisteitä. Hakijan tulee saada valintakokeesta (max 100 p) vähintään 50 p ja jokaisen pakollisen osion tulee olla hyväksytty. Työkokemukseksi otetaan huomioon mennessä ja syksyn haussa mennessä vähintään 18-vuotiaana hankittu, hakuohjeissa tarkennettu työkokemus. Kaksi kuukautta kokoaikaista työkokemusta tuottaa yhden pisteen. Pisteitä voi saada vain työkokemuksesta, josta on työnantajan antama työtodistus, ja joka tarkistetaan hyväksytyksi tulleilta. Työtodistuksesta tulee ilmetä mm. työsuhteen tarkka alkamis- ja päättymispäivä, työnantajan yhteystiedot, työtehtävät ja osa-aikatyön kohdalla työtunnit. Yrittäjyys hyväksytään työkokemukseksi, jos siitä on todistus, joka osoittaa, että hakija on tai on ollut YEL tai MYEL- vakuutettu. Ulkomainen yrittäjyys todistetaan vastaavin virallisin dokumentein. Hakijan tulee muuntaa osa-aikatyön tunnit kokoaikaiseksi niin, että 150 tuntia tai 20

15 12 vähintään 7 tunnin työpäivää vastaa yhtä kuukautta. Työkokemuksen ei tarvitse olla yhtäjaksoista eikä saman työnantajan palveluksessa hankittua. Rinnakkaisista työsuhteista voi saada työkokemuspisteitä vain päätoimista työskentelyä vastaavan määrän. Työkokemukseksi ei lueta tutkintoon sisältyvää työharjoittelua eikä työssä oppimista. Yhteisöpedagogi (amk) monimuotototeutusten valintakokeet järjestetään kevään yhteishaussa ajalla (Humak) sekä syksyn yhteishaussa (Mamk). on hakijalle yksipäiväinen. on voimassa kyseisen haun ajan. Ammattikorkeakoulut ilmoittavat opintopolku.fi-sivustolla ja omilla www-sivuillaan valintakoepäivät ja valintakokeen sisällön. Asioimistulkkaus / Tulkki (AMK), monimuotototeutus - Diakonia-ammattikorkeakoulu Valintakokeisiin kutsutaan vain sellaiset hakukelpoiset hakijat, jotka ovat määräajassa toimittaneet Diakin hakutoimistoon todistuksen vaadittavasta suomen kielen taitotasosta. Valintakokeesta (max 100 p) on saatava vähintään 35 pistettä ja jokainen osio on suoritettava hyväksyttävästi. Asioimistulkkauksen opintoihin valittavilla on kaksi työkieltä, A-työkieli ja B-työkieli, joissa osaaminen osoitetaan. A-kieli on yleensä hakijan äidinkieli. B-työkieli on vieras kieli, jota hakija osaa niin hyvin, että hän pystyy käyttämään sitä myös kohdekielenä. Hakijalla tulee olla aina toisena työkielenä suomi. Hakukelpoisuuden antavan tutkinnon suomen kielellä suorittaneet osoittavat riittävän suomen kielen taidon kyseisellä tutkintotodistuksella (mm. lukion oppimäärä eli päättötodistus, ylioppilastutkinto tai ammatillinen perustutkinto). Muulla kuin suomen kielellä hakukelpoisuuden antavan tutkinnon hankkineet osoittavat suomen kielen taitonsa joko Yleisen kielitutkinnon, Valtionhallinnon kielitutkinnon (todistus vuodelta 2003 tai sen jälkeen) tai asioimistulkin ammattitutkinnon tutkintotodistuksella. Tarvittavat todistukset suomen kielen taidosta tulee toimittaa Diakin hakijapalveluihin hakuajan päättymiseen mennessä. Molempien työkielten taitoa arvioidaan myös valintakokeessa. Suomen ja toisen työkielen tehtävien lisäksi valintakoe muodostuu haastattelusta sekä opiskelu- ja työskentelyvalmiuksia mittaavista tehtävistä. Asioimistulkkauksen valintakoe pidetään tulos on voimassa kyseisen haun ajan. 4 KULTTUURIALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Suosituksessa on kuvattu valintaperusteet suomen- ja ruotsinkieliseen koulutukseen sekä vieraskieliseen koulutukseen. Kaikki koulutukset eivät ole tarjonnassa kaikissa yhteishauissa, vaikka niistä onkin maininta tässä asiakirjassa. Kulttuurialan yhteisvalinnassa ei tehdä valintakoeyhteistyötä, joten kaikki ammattikorkeakoulut toteuttavat valintakokeet itsenäisesti. Kunkin ammattikorkeakoulun omilta verkkosivuilta löytyy tarkemmat tiedot koulutusten alkamisesta, ajankohdista ja hakuun liittyvistä yksityiskohdista.

16 13 Yleinen hakukelpoisuus tutkintoon johtaviin koulutusohjelmiin sekä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon valintaperusteet on kerrottu valintaperustesuosituksen yleisessä osassa. 4.1 Suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulutus Päivätoteutus Koulutukset ja hakukohteet Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkintoon johtavien päivätoteutuksien koulutukset ja hakukohteet ovat: KOULUTUS Artenomi (AMK), restaurointi Artenomi (AMK), muotoilu Konservaattori (AMK) Kulttuurituottaja (AMK) Kuvataiteilija (AMK) Medianomi (AMK) Muotoilija (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Muusikko (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK) Vestonomi (AMK) BIldkonstnär (YH) Dramainstruktör (YH) Formgivare (YH) Kulturproducent (YH) Medianom (YH) Musiker (YH) Musikpedagog (YH) HAKUKOHDE Artenomi (AMK), restaurointi, päivätoteutus Artenomi (AMK), muotoilu, päivätoteutus Konservaattori (AMK), päivätoteutus Kulttuurituottaja (AMK), päivätoteutus Kuvataiteilija (AMK), päivätoteutus Medianomi (AMK), päivätoteutus Muotoilija (AMK), päivätoteutus Musiikkipedagogi (AMK), päivätoteutus Muusikko (AMK), päivätoteutus Tanssinopettaja (AMK), päivätoteutus Teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK), päivätoteutus Vestonomi (AMK), päivätoteutus Bilkdkonstnär (YH), dagstudier Dramainstruktör (YH), dagstudier Formgivare (YH), dagstudier Kulturproducent (YH), dagstudier Medianom (YH), dagstudier Musiker (YH), dagstudier Musikpedagog (YH), dagstudier Mikäli korkeakoulu poikkeaa suosituksen mukaisista hakukohteista, muodostetaan koulutus ja hakukohde lisäämällä pääaine tarkenneosaan (esim. Koulutus: Muotoilija (AMK), korumuotoilu / Hakukohde: Muotoilija (AMK), korumuotoilu, päivätoteutus). Korkeakoulu mallintaa itse valintaperustesuosituksesta poikkeavat hakukohteet ja pisteytystavat yhteisvalintajärjestelmään. Hakukohteiden muodostamisessa tulee huomioida KSHJ:n ohjausryhmän suositukset ja hakijalähtöisyys. Opiskelijavalinta Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan valintakokeeseen tai hakijat kutsutaan valintakokeeseen etukäteen tehtävän karsivan näytön perusteella. Karsivassa näytössä valintakokeeseen liittyy ennen valintakoepäivää itsenäisesti tehtäviä ja oppilaitokseen toimitettavia osioita. Valintakokeet ovat ammattikorkeakoulukohtaisia. Hakijan tulee perehtyä ammattikorkeakoulukohtaisiin hakuohjeisiin ja aikatauluihin.

17 14 Valintakokeeseen liittyvä etukäteismateriaali sekä tutkinto- ja työtodistukset toimitetaan niitä pyytäneeseen ammattikorkeakouluun ammattikorkeakoulun määrittelemällä tavalla. Opiskelijavalinnan kokonaispisteityksessä kulttuurialalla käytetään valintakoetta. Lisäksi valintaan vaikuttaa opiskelijoiden jako erikoistumisaloihin, suuntautumisvaihtoehtoihin tai instrumenttiryhmiin, joiden opiskelijamäärät perustuvat työelämän tarpeiden arviointiin. Hakijan tulee saada vähintään puolet (50 %) valintakokeen enimmäispistemäärästä (min 50p). Jokainen kokeen osio on suoritettava hyväksytysti. Valintakokeen sisältö ja pisteitys ilmoitetaan ammattikorkeakoulujen hakumateriaaleissa. VALINTATAPA 1: VALINTAKOE 100 pistettä Kaikki hakijat kutsutaan valintakokeeseen tai valintakokeeseen liittyy ennakkoon toimitettava karsiva ammattikorkeakoulun määrittelemä näyttö, jonka perusteella arvioidaan hakijan motivaatiota, alaan liittyvää muuta koulutusta, työkokemusta ja harrastuneisuutta sekä alalle soveltuvuutta. Etukäteisnäyttö arvioidaan asteikolla hyväksytty / hylätty. Tällöin hakijat kutsutaan valintakokeeseen etukäteisnäytön perusteella. Etukäteen pyydettyä näyttöä ei pisteytetä osaksi valintakoetta. Valinta on aina ehdollinen siihen asti kunnes ammattikorkeakoulu on tarkistanut tutkinto- ja työtodistukset. Ammattikorkeakoulu voi purkaa valinnan, jos todistuksia ei toimiteta ammattikorkeakoulun ilmoittamassa määräajassa tai jos hakija on antanut itsestään virheellisiä tietoja. on voimassa kyseisen haun ajan. Monimuotototeutus (työn ohella suoritettava koulutus) Koulutukset ja hakukohteet Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkintoon johtavien monimuotototeutuksien (työn ohella suoritettava koulutus) koulutukset ja hakukohteet ovat: KOULUTUS Artenomi (AMK), restaurointi Konservaattori (AMK) Kulttuurituottaja (AMK) Kuvataiteilija (AMK) Medianomi (AMK) Muotoilija (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Muusikko (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK) Vestonomi (AMK) Bildkonstnär (YH) Dramainstruktör (YH) Formgivare (YH) Kulturiproducent (YH) Medianom (YH) Musiker (YH) Musikpedagog (YH) HAKUKOHDE artenomi (AMK), restaurointi, monimuotototeutus konservaattori (AMK), monimuotototeutus kulttuurituottaja (AMK), monimuotototeutus kuvataiteilija (AMK), monimuotototeutus medianomi (AMK), monimuotototeutus muotoilija (AMK), monimuotototeutus musiikkipedagogi (AMK), monimuotototeutus muusikko (AMK), monimuotototeutus tanssinopettaja (AMK), monimuotototeutus teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK), monimuotototeutus vestonomi (AMK), monimuotototeutus bilkdkonstnär (YH), flerformsstudier dramainstruktör (YH), flerformsstudier formgivare (YH), flerformsstudier kulturproducent (YH), flerformsstudier medianom (YH), flerformsstudier musiker (YH), flerformsstudier musikpedagog (YH), flerformsstudier

18 15 Mikäli korkeakoulu poikkeaa suosituksen mukaisista hakukohteista, muodostetaan koulutus ja hakukohde lisäämällä pääaine tarkenneosaan (esim. Koulutus: Muotoilija (AMK), korumuotoilu / Hakukohde: Muotoilija (AMK), korumuotoilu, monimuotototeutus). Korkeakoulu mallintaa itse valintaperustesuosituksesta poikkeavat hakukohteet ja pisteytystavat yhteisvalintajärjestelmään. Hakukohteiden muodostamisessa tulee huomioida KSHJ:n ohjausryhmän suositukset ja hakijalähtöisyys. Opiskelijavalinta Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan valintakokeeseen tai hakijat kutsutaan valintakokeeseen etukäteen tehtävän karsivan näytön perusteella. Karsivassa näytössä valintakokeeseen liittyy ennen valintakoepäivää itsenäisesti tehtäviä ja oppilaitokseen toimitettavia osioita. Valintakokeet ovat ammattikorkeakoulukohtaisia. Hakijan tulee perehtyä ammattikorkeakoulukohtaisiin hakuohjeisiin ja aikatauluihin. Valintaan vaikuttaa opiskelijoiden jako erikoistumisaloihin, suuntautumisvaihtoehtoihin tai instrumenttiryhmiin, joiden opiskelijamäärät perustuvat työelämän tarpeiden arviointiin. Valintakokeeseen liittyvä etukäteismateriaali sekä tutkinto- ja työtodistukset ja portfoliot toimitetaan niitä pyytäneeseen ammattikorkeakouluun ammattikorkeakoulun määrittelemällä tavalla. Hakijan tulee saada vähintään puolet (50 %) valintakokeen enimmäispistemäärästä (min 50p). Jokainen kokeen osio on suoritettava hyväksytysti. Valintakokeen sisältö ja pisteytys ilmoitetaan ammattikorkeakoulujen hakijan oppaissa. Koetulos on voimassa kyseisen haun ajan. VALINTATAPA 1: VALINTAKOE 100 pistettä Kaikki hakijat kutsutaan valintakokeisiin tai valintakokeeseen liittyy ennakkoon toimitettava karsiva ammattikorkeakoulun määrittelemä näyttö, jonka perusteella arvioidaan hakijan motivaatiota, alaan liittyvää muuta koulutusta, työkokemusta ja harrastuneisuutta sekä alalle soveltuvuutta. Tällöin hakijat kutsutaan valintakokeeseen etukäteisnäytön perusteella, joka arvioidaan asteikolla hyväksytty / hylätty. Etukäteen pyydettyä näyttöä ei pisteytetä osaksi valintakoetta. Kulttuurialan monimuotototeutuksissa voidaan huomioida työkokemusta tai taiteellista toimintaa etukäteisnäyttönä tai valintakokeen osana. Työkokemus osoitetaan työtodistuksilla ja taiteellinen toiminta esim. portfoliolla tai ammattikorkeakoulun muutoin pyytämällä tavalla. Ammattikorkeakoulu arvioi taiteellisen toiminnan kelpoisuuden toimitetun näytön perusteella. Mikäli työkokemusta käytetään yhteisvalinnassa, huomioon otetaan 18-vuotiaana tai sen jälkeen hankittu yleinen työkokemus, joka tulee olla hankittuna mennessä. Työkokemuksen ei tarvitse olla yhtäjaksoista eikä saman työnantajan palveluksessa hankittua. Rinnakkaisista työsuhteista huomioidaan vain päätoimista työskentelyä vastaavaa määrä. Mikäli työtodistus on kirjoitettu muulla kielellä kuin suomi, ruotsi tai englanti, on hakijan toimitettava hakijapalveluihin alkuperäiskielisen todistuskopion lisäksi kopio virallisen

19 16 kielenkääntäjän suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi tekemästä käännöksestä, josta tulee käydä ilmi kääntäjän nimi, allekirjoitus ja leima. Yrittäjyys hyväksytään työkokemukseksi, jos siitä on todistus, joka osoittaa, että hakija on tai on ollut YEL tai MYEL- vakuutettu. Ulkomainen yrittäjyys todistetaan vastaavin virallisin dokumentein. Valinta on ehdollinen siihen asti kunnes ammattikorkeakoulu on tarkistanut koulu- ja työtodistukset valituksi tulleilta. Ammattikorkeakoulu voi purkaa valinnan, jos todistuksia tai portfolioaineistoa ei toimiteta ammattikorkeakoulun ilmoittamassa määräajassa tai jos hakija on antanut itsestään virheellisiä tietoja. 4.2 Vieraskielinen koulutus Vieraskielisen koulutuksen hakukohteet johdetaan siten, että tutkintonimikkeen jälkeen tule koulutusta vastaava Degree Programme. (esim: Bachelor of Culture and Arts, DP in media, Full-time studies). Käytettävät termit ovat: Päivätoteutus Monimuotototeutus artenomi (AMK), restaurointi konservaattori (AMK), konservointi kulttuurituottaja (AMK), kulttuurituotanto kuvataiteilija (AMK), kuvataide medianomi (AMK), media-ala muotoilija (AMK), muotoilu musiikkipedagogi (AMK), musiikki muusikko (AMK), musiikki tanssinopettaja (AMK), esittävä taide teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK), esittävä taide vestonomi (AMK), vaatetusala Full-time studies Part-time studies DP in Restoration DP in Conservation DP in Cultural Management DP in Fine Arts DP in Media DP in Design DP in Music, Music Pedagogue DP in Music, Musician DP in Performing Arts, Dance Teacher DP in Performing Arts, Drama Instructor DP in Fashion and Clothing Valinnassa käytettävä valintapisteitysmalli on vastaavan suomenkielisen toteutusmuodon mukainen. 5 LUONNONVARA-ALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Yleinen hakukelpoisuus tutkintoon johtaviin koulutuksiin on kerrottu valintaperustesuosituksen yleisessä osassa. Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinnon voi suorittaa seuraavissa koulutuksissa: 1. Maaseutuelinkeinot 2. Metsätalous 3. Kestävä kehitys 4. Puutarhatalous 5. Rakennettu ympäristö

20 17 6. Naturbruk och miljö Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin koulutuksiin on suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä hakukohteita sekä yksi vieraskielinen hakukohde. -palvelusta sekä kunkin ammattikorkeakoulun omilta verkkosivuilta löytyvät tarkemmat tiedot koulutuksista sekä vuoden 2016 hakukohteet ja toteutustavat. 5.1 Suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulutus Hakukohteet Taulukossa on vasemmanpuoleisessa sarakkeessa tarjottavan koulutuksen nimi ja oikeanpuoleisessa sarakkeessa hakukohteen nimi. Koulutukseen voi johtaa yksi tai useampi hakukohde. Taulukko 1 Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkintoon johtavat koulutukset ja hakukohteet. Koulutus: Koulutuksen nimi, hakukohde, toteutustapatarkennus tarvittaessa Maaseutuelinkeinot Maaseutuelinkeinot Metsätalous Rakennettu ympäristö Puutarhatalous Kestävä kehitys Naturbruk och miljö Agrologi (AMK), maaseutuelinkeinot Agrologi (AMK), hevostalous Metsätalousinsinööri (AMK), metsätalous Hortonomi (AMK), rakennettu ympäristö Hortonomi (AMK), puutarhatalous Ympäristösuunnittelija (AMK), kestävä kehitys Agrolog (YH), naturbruk och miljö Naturbruk och miljö Skogsbruksingenjör (YH), naturbruk och miljö Tutkintoon johtavaa koulutusta tarjotaan päivä- ja monimuotototeutuksena. Toteutustapaan liittyvät tarkemmat ammattikorkeakoulukohtaiset kuvaukset ja löytyvät - palvelusta. Opiskelijavalinta päivätoteutuksiin:

21 18 VALINTATAPA 1: VALINTAKOE 40 pistettä VALINTATAPA 2: KOULUMENESTYS JA VALINTAKOE (koskee vain ylioppilastutkinnolla hakevia) Vaihtoehto 2B Koulumenestys Yhteensä 60 pistettä (ylioppilastutkinnon arvosanat) 40 pistettä 100 pistettä Opiskelijavalinta monimuotototeutuksiin: VALINTATAPA 3: VALINTAKOE JA TYÖKOKEMUS Työkokemus Yhteensä 70 pistettä 30 pistettä 100 pistettä Ammattikorkeakoulut määrittelevät hakukohdekohtaisesti, kuinka monta opiskelijaa valitaan eri valintatavoilla. Koulumenestyksen pisteytys päivätoteutuksissa Valintatapa 2 Koulumenestyspisteet muodostuvat ylioppilastutkintotodistuksen perusteella. Ylioppilastutkintotodistuksen arvosanat saadaan hakijarekisteriin suoraan ylioppilastutkintolautakunnalta. Yo-tutkintotodistus L/E M C B A Äidinkieli * Paras kieli (vieraat kielet ja toinen kotimainen) pitkä (lyhyt/keskipitkä) 20 (19) 19 (18) 17 (16) 12 (11) 10 (9) Matematiikka (lyhyt tai pitkä) tai paras reaaliaineiden kokeista (ennen v kirjoittaneilla reaali) * IB- tutkinnossa äidinkieltä vastaa A1-kieli, EB- ja RP-tutkinnoissa äidinkieltä vastaava kieli. Valintakokeet Luonnonvara-alan koulutusten päivätoteutusten yhteinen valintakoe järjestetään Kokeeseen kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Kokeen voi suorittaa suomen tai ruotsin kielellä seuraavilla paikkakunnilla: Forssa, Hattula (Lepaa), Hämeenlinna (Evo), Iisalmi, Ilmajoki, Joensuu, Mikkeli, Oulu, Rovaniemi, Saarijärvi, Raasepori/Raseborg, Tammela (Mustiala) ja Tampere.

22 19 Ilmoitus valintakoepaikasta on merkittävä hakemukseen. Ilmoitus on sitova. Valintakokeesta voi saada yhteensä korkeintaan 40 pistettä. Valintakokeesta tulee saada vähintään 14 pistettä voidakseen tulla valituksi. Päivätoteutuksissa ammattikorkeakoulut hyväksyvät toisessa ammattikorkeakoulussa suoritetun valintakokeen sellaisenaan. Rakennettu ympäristö -koulutuksen erillinen valintakoe järjestetään Hattulassa (Lepaa). tulos on voimassa kyseisen haun ajan. Luonnonvara-alan monimuotototeutuksissa jokaisella ammattikorkeakoululla on oma valintakoe, josta voi saada korkeintaan 70 pistettä. Valintakokeesta on saatava vähintään 30 pistettä, jotta voi tulla valituksi. Ammattikorkeakoulut ilmoittavat valintakokeen ajankohdasta ja rakenteesta -palvelussa ja omilla nettisivuillaan. tulos on voimassa kyseisen haun ajan. 5.2 Vieraskielinen koulutus Hakukohteet Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkintoon johtavien vieraskielisten koulutusten tarjonnassa on yksi hakukohde, Novian englanninkielinen ympäristöalan kaksivuotinen koulutus Sustainable Coastal Management (SCM). Koulutus toteutetaan päivätoteutuksena. Vieraskielisiä monimuotototeutuksia ei ole tarjolla. Taulukko 2 Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkintoon johtava vieraskielinen koulutus ja hakukohde Koulutus Degree program in Natural Resources Sustainable Coastal Management Hakukohde Bachelor of Natural Resources, DP in Sustainable Coastal Management Opiskelijavalinta Luonnonvara-alan vieraskieliseen koulutukseen valitaan opiskelijat valintakokeen ja työkokemuksen perusteella. 90 Työkokemus 10 Yhteensä 100 Hakukelpoisuus Novian englanninkieliseen Sustainable Coastal Management koulutukseen poikkeaa yleisosiossa (kohdassa 1.1) ilmoitetusta siten, että pohjakoulutusvaatimuksena on kahden vuoden yliopistotasoinen/korkeakoulutasoinen koulutus laajuudeltaan 120 pistettä. Koulutus voi olla luonnonvara- tai ympäristöalalta. Myös talouden, tekniikan tai biologian pohjakoulutus hyväksytään. Jos useampi hakija saavuttaa tasapisteet, valinta tapahtuu seuraavien kriteerien mukaan. 1. Valintakokeen tulos

23 20 2. Työkokemuspisteet Valintakokeet Valintakokeen, johon kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat, ajankohta ilmoitetaan myöhemmin ammattikorkeakoulun nettisivuilla ja kutsukirjeessä. testaa hakijan kiinnostusta alaa kohtaan ja sopivuutta alalle. Valintakokeen ensimmäisestä osiosta voi saada 50 pistettä. Alin hyväksytty pistemäärä on 18 pistettä. Valintakokeen toinen osio testaa opiskelumotivaatiota. Kokeen tästä osiosta voi saada 40 pistettä ja alin hyväksytty pistemäärä on 12 pistettä. Kokeen perusteella hakijan englannin kielen osaamista arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Ilman valintakokeeseen osallistumista ei voi tulla hyväksytyksi. Valintakokeen maksimipistemäärä on 90 pistettä. Hakijan on saatava vähintään 30 pistettä tullakseen valituksi. Hakijan on suoritettava kaikki osiot hyväksytysti tullakseen valituksi. Työkokemuspisteiden laskeminen ja kertyminen Työkokemuksena otetaan huomioon 18-vuotiaana tai sen jälkeen hankittu yleinen työkokemus kevään haussa ja syksyn haussa saakka. Kaksi kuukautta kokoaikaista työkokemusta tuottaa yhden pisteen. Pisteitä voi saada vain työkokemuksesta, josta on työnantajan antama työtodistus, ja joka tarkistetaan valituksi tulleilta. Työtodistuksesta tulee ilmetä mm. työsuhteen tarkka alkamisja päättymispäivä, työnantajan yhteystiedot, työtehtävät ja osa-aikatyön kohdalla työtunnit. Työtodistuksia ei tarvitse toimittaa hakuaikana. Varusmiespalvelua, naisten vapaaehtoista asepalvelusta, siviilipalvelua tai hoitovapaata ei lasketa työkokemukseksi. Yrittäjyys hyväksytään työkokemukseksi, jos siitä on todistus, joka osoittaa, että hakija on tai on ollut YEL tai MYEL- vakuutettu (YEL= yrittäjäeläkevakuutus, MYEL=viljelijöiden, metsätilallisten, kalastajien ja poronhoitajien sekä heidän perheenjäsentensä työeläkevakuutus). Ulkomainen yrittäjyys todistetaan vastaavin virallisin dokumentein. Hakijan tulee muuntaa osa-aikatyön tunnit kokoaikaiseksi niin, että 150 tuntia tai 20 vähintään 7 tunnin työpäivää vastaa yhtä kuukautta. Työkokemuksen ei tarvitse olla yhtäjaksoista eikä saman työnantajan palveluksessa hankittua. Rinnakkaisista työsuhteista voi saada työkokemuspisteitä vain päätoimista työskentelyä vastaavan määrän. Mikäli työtodistus on kirjoitettu muulla kielellä kuin suomi, ruotsi tai englanti, on hakijan toimitettava hakijapalveluihin alkuperäiskielisen todistuskopion lisäksi kopio virallisen kielenkääntäjän suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi tekemästä käännöksestä, josta tulee käydä ilmi kääntäjän nimi, allekirjoitus ja leima. 6 MATKAILU- JA RAVITSEMISALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Koulutuksen nimi restonomi(amk), matkailu- ja palveluliiketoiminta Hakukohteen nimi restonomi (AMK), matkailu- ja palveluliiketoiminta, päivätoteutus

24 21 restonomi(amk), matkailu- ja palveluliiketoiminta restonomi (AMK), matkailu Bachelor s Degree Programme, Tourism and Hospitality Management restonomi (AMK), matkailu- ja palveluliiketoiminta, monimuotototeutus restonomi (AMK), matkailu, päivätoteutus Bachelor s Degree Programme, Tourism and Hospitality Management, full-time studies 6.1 Suomenkielinen koulutus Hakukohteet Korkeakoulujen yhteishaussa matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkintoon johtavat hakukohteet, joita tämä suositus koskee: restonomi (AMK), matkailu- ja palveluliiketoiminta, päivätoteutus restonomi (AMK), matkailu- ja palveluliiketoiminta, monimuotototeutus restonomi (AMK), matkailu, päivätoteutus Opiskelijavalinta Yleinen hakukelpoisuus tutkintoon johtaviin koulutuksiin on kerrottu valintaperustesuosituksen yleisessä osassa. Todistukset tarkistetaan hyväksytyksi tulleilta. Valinta on ehdollinen siihen asti kunnes ammattikorkeakoulu on tarkistanut alkuperäiset koulu- ja työtodistukset. Ammattikorkeakoulu voi purkaa valinnan, jos todistuksia ei toimiteta ammattikorkeakoulun ilmoittamassa määräajassa tai jos hakija on antanut hakemuksessaan virheellisiä tietoja. Hakijat voidaan valita hakukohteittain kahdella eri valintatavalla. Päivätoteutuksessa valintatapajonoista täytetään ensin valintatapa 1 ja sitten valintatapa 2. Monimuotototeutuksessa valintatapajonoista täytetään ensin valintatapa 1 ja sitten valintatapa 3. Ammattikorkeakoulut määrittelevät hakukohdekohtaisesti, kuinka monta aloituspaikkaa osoittavat kumpaankin jonoon. Opiskelijavalinta päivätoteutuksiin: Valintapisteiden enimmäismäärät: VALINTATAPA 1: VALINTAKOE 70 pistettä VALINTATAPA 2: KOULUMENESTYS JA VALINTAKOE (koskee vain ylioppilastutkinnolla hakevia) Vaihtoehto 2A Koulumenestys Yhteensä 30 pistettä (ylioppilastutkinnon arvosanat) 70 pistettä 100 pistettä

25 22 Opiskelijavalinta monimuotototeutuksiin Valintapisteiden enimmäismäärät: VALINTATAPA 1: VALINTAKOE 70 pistettä VALINTATAPA 3: VALINTAKOE JA TYÖKOKEMUS Työkokemus Yhteensä 70 pistettä 30 pistettä 100 pistettä Ammattikorkeakoulujen valintakokeisiin kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan valtakunnallinen valintakoe on sama päivä- ja monimuotototeutuksissa. Valintakokeen yhteinen osuus pidetään kevään yhteishaussa ti ja syksyn yhteishaussa ti alkaen klo Valintakokeessa käytetään ennakkoaineistoa joka julkaistaan jokaisen valtakunnallista koetta käyttävän ammattikorkeakoulun www-sivuilla: kevään haussa ja syksyn haussa Aineisto ei saa olla mukana koetilanteessa. Valintakokeeseen sisältyy kaksi osiota, joista toinen on ammattikorkeakoulun valinnan mukaan haastattelu tai kirjoitelma. Haastattelu voi olla ennen kirjallista osuutta, sen jälkeen tai tarvittaessa myös kirjallista osuutta seuraavana päivänä. Valintakokeessa painotetaan soveltuvuutta alan koulutukseen, motivaatiota, äidinkielen, englannin ja ongelmanratkaisun taitoa sekä matemaattis-loogisia valmiuksia. Valintakokeesta on saatava vähintään 25 pistettä. Valintakokeen molemmista osioista on saatava vähintään 1 piste. Koetulos on voimassa kyseisen haun ajan. Valintayhteistyötä tekevien ammattikorkeakoulujen nimet löytyvät osoitteesta yhteistyötä tekevät ammattikorkeakoulut hyväksyvät sellaisenaan toisessa ammattikorkeakoulussa suoritetun valintakokeen Tarkemmat tiedot löytyvät ammattikorkeakoulujen hakijan oppaista tai www-sivuilta. 6.2 Vieraskielinen koulutus Päivätoteutus / Full-time studies Hakukohteet

26 23 Korkeakoulujen yhteishaussa matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkintoon johtava vieraskielisen koulutuksen hakukohde, jota tämä suositus koskee: Bachelor s Degree Programme, Tourism and Hospitality Management, full-time studies Opiskelijavalinta Yleinen hakukelpoisuus tutkintoon johtaviin koulutuksiin on kerrottu valintaperustesuosituksen yleisessä osassa. Hakijat voidaan valita hakukohteittain kahdella eri valintatavalla. Vieraskielisessä päivätoteutuksessa valintatapajonoista täytetään ensin valintatapa 1 ja sitten valintatapa 2. Ammattikorkeakoulut määrittelevät hakukohdekohtaisesti, kuinka monta aloituspaikkaa osoittavat kumpaankin jonoon. Valinta on ehdollinen siihen asti kunnes ammattikorkeakoulu on tarkistanut alkuperäiset koulutodistukset. Todistusten toimitusohjeet ovat aikataululiitteestä. Ammattikorkeakoulu voi purkaa valinnan, jos todistuksia ei toimiteta ammattikorkeakoulun ilmoittamassa määräajassa tai jos hakija on antanut hakemuksessaan virheellisiä tietoja. Valintapisteiden enimmäismäärät: VALINTATAPA 1: VALINTAKOE 70 pistettä VALINTATAPA 2: KOULUMENESTYS JA VALINTAKOE (koskee vain ylioppilastutkinnolla hakevia) Vaihtoehto 2A Koulumenestys Yhteensä 30 pistettä (ylioppilastutkinnon arvosanat) 70 pistettä 100 pistettä Ammattikorkeakoulujen valintakokeisiin kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan valtakunnallisen valintakokeen yhteinen osuus pidetään torstaina Valintakokeessa painotetaan soveltuvuutta alan koulutukseen. Valintakokeesta on saatava vähintään 25 pistettä niin, että motivaatio-osuudesta on saatava vähintään 11pistettä (max 30p), essee-artikkeli-osuudesta 7 pistettä (max 20p) ja matemaattis-loogisesta osuudesta 7 pistettä (max 20p). Koetulos on voimassa kyseisen haun ajan. Valintayhteistyötä tekevien ammattikorkeakoulujen nimet löytyvät osoitteesta yhteistyötä tekevät ammattikorkeakoulut hyväksyvät sellaisenaan toisessa ammattikorkeakoulussa suoritetun valintakokeen Tarkemmat tiedot löytyvät ammattikorkeakoulujen hakijan oppaista tai www-sivuilta. Koulumenestys- ja työkokemuspisteet

27 24 Koulumenestyksen pisteytys päivätoteutuksissa Valintatapa 2 Koulumenestyspisteet muodostuvat ylioppilastutkintotodistuksen perusteella. Ylioppilastutkintotodistuksen arvosanat saadaan hakijarekisteriin suoraan ylioppilastutkintolautakunnalta. Yo-tutkintotodistus L/E M C B A Äidinkieli * Paras kieli (vieraat kielet ja toinen 10 (9) 9 (8) 8 (7) 7 (6) 6 (5) kotimainen): pitkä (lyhyt/keskipitkä) Matematiikka (lyhyt tai pitkä) tai paras reaaliaineiden kokeista (ennen v kirjoittaneilla reaali) * IB- tutkinnossa äidinkieltä vastaa A1-kieli, EB- ja RP-tutkinnoissa äidinkieltä vastaava kieli. Työkokemus Työkokemuspisteiden laskeminen ja kertyminen Huomioon otetaan 18-vuotiaana tai sen jälkeen hankittu yleinen työkokemus kevään haussa ja syksyn haussa saakka. Kaksi kuukautta kokoaikaista työkokemusta tuottaa yhden pisteen. Pisteitä voi saada vain työkokemuksesta, josta on työnantajan antama työtodistus, ja joka tarkistetaan hyväksytyksi tulleilta. Työtodistuksesta tulee ilmetä mm. työsuhteen tarkka alkamis- ja päättymispäivä, työnantajan yhteystiedot, työtehtävät ja osa-aikatyön kohdalla työtunnit. Työtodistuksia ei tarvitse toimittaa hakuaikana. Työtodistusten toimitusohjeet ovat aikataululiitteessä. Varusmiespalvelua, naisten vapaaehtoista asepalvelusta, siviilipalvelua tai hoitovapaata ei lasketa työkokemukseksi. Yrittäjyys hyväksytään työkokemukseksi, jos siitä on todistus, joka osoittaa, että hakija on tai on ollut YEL tai MYEL- vakuutettu. (YEL= yrittäjäeläkevakuutus, MYEL=viljelijöiden, metsätilallisten, kalastajien ja poronhoitajien sekä heidän perheenjäsentensä työeläkevakuutus). Ulkomainen yrittäjyys todistetaan vastaavin virallisin dokumentein. Hakijan tulee muuntaa osa-aikatyön tunnit kokoaikaiseksi niin, että 150 tuntia tai 20 vähintään 7 tunnin työpäivää vastaa yhtä kuukautta. Työkokemuksen ei tarvitse olla yhtäjaksoista eikä saman työnantajan palveluksessa hankittua. Rinnakkaisista työsuhteista voi saada työkokemuspisteitä vain päätoimista työskentelyä vastaavan määrän. Mikäli työtodistus on kirjoitettu muulla kielellä kuin suomi, ruotsi tai englanti, on hakijan toimitettava hakijapalveluihin alkuperäiskielisen todistuskopion lisäksi kopio virallisen kielenkääntäjän suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi tekemästä käännöksestä, josta tulee käydä ilmi kääntäjän nimi, allekirjoitus ja leima. 7 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO

28 25 Tässä suosituksessa on kuvattu valintaperusteet suomen- ja ruotsinkieliseen koulutukseen sekä vieraskieliseen koulutukseen. Kaikki tässä asiakirjassa mainitut koulutukset eivät ole aina tarjonnassa samassa yhteishaussa. Kunkin ammattikorkeakoulun omilta verkkosivuilta löytyy tarkemmat tiedot koulutusten alkamisesta ja ajankohdista. Katso myös valintaperustesuosituksen yleisosio, jota tämä sosiaali- ja terveysalan alakohtainen valintaperustesuositus tarkentaa. Ammattikorkeakoulut ilmoittavat valintakoeyhteistyöstä omilla www-sivuillaan. 7.1 Suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulutus, päivä ja monimuotototeutus Hakukohteet Sosiaali- ja terveysalalla koulutus ja hakukohde nimetään tutkintonimikkeen mukaisesti. Hakukohteena on tutkintonimike. Vain muutamassa koulutuksen ja hakukohteen nimessä käytetään tarkennetta (esim. Sairaanhoitaja (AMK), diakoninen hoitotyö). Kaikkiin hakukohteisiin liitetään maininta toteutuksesta, joka on joko päivätoteutus tai monimuotototeutus.

29 26 Taulukko 1 Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon johtavat hakukohteet på svenska in english Hakukohde sekä tarkenne (erikseen mainittu) suomeksi Apuvälineteknikko (AMK) Degree Programme in Prosthetics and Orthotics Bioanalyytikko (AMK) Bioanalytiker (YH) Degree Programme in Biomedical Laboratory Science Ensihoitaja (AMK) Förstavårdar e (YH) Degree Programme in Emergency Care Fysioterapeutti (AMK) Fysioterapeu t (YH) Degree Programme in Physiotherapy Geronomi (AMK) Degree Programme in Geriatric Care Hammasteknikko (AMK) Degree Programme in Dental Technology Jalkaterapeutti (AMK) Degree Programme in Podiatry Kuntoutuksen ohjaaja (AMK) Degree Programme in Rehabilitation Counselling Kätilö (AMK) Barnmorska (YH) Degree Programme in Midwifery Naprapaatti (AMK) Degree Programme in Naprapathy Optometristi (AMK) Degree Programme in Optometry Osteopaatti (AMK) Degree Programme in Osteopathy Röntgenhoitaja (AMK) Röntgensköt are (YH) Degree Programme in Radiography and Radiotherapy Sairaanhoitaja (AMK) Sjukskötare Degree Programme in Nursing (YH) Sairaanhoitaja (AMK), diakoninen hoitotyö Degree Programme in Diaconal Nursing Sosionomi (AMK) Socionom (YH) Degree Programme in Social Services Sosionomi (AMK), diakoniatyö Degree Programme in Social Services, Diaconal Social Work Sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyö Degree Programme in Social Services, Christian Child and Youth work Sosionomi (AMK), kirkon varhaiskasvatus Degree Programme in Social Services, Christian Early Childhood Education Sosionomi (AMK), rikosseuraamus Degree Programme in Social Services, Correctional Services Suuhygienisti (AMK) Terveydenhoitaja (AMK) Toimintaterapeutti (AMK) Hälsovårdare (YH) Ergoterapeut (YH) Degree Programme in Oral Hygiene Degree Programme in Public Health Nursing Degree Programme in Occupational Therapy

30 27 Opiskelijavalinta Hakukelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin on määritelty valintaperustesuosituksen yleisessä osassa. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle hakevan terveydentilan ja toimintakyvyn tulee olla sellainen, että hän kykenee opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin ja harjoitteluun. Tieto alan terveydellisistä vaatimuksista löytyy ammattikorkeakoulun www-sivuilta ja Opintopolku.fipalvelusta. Bioanalyytikkokoulutukseen hakeutuvalla on oltava mikroskoopilla työskentelyyn riittävä näkökyky ja normaali värinäkö. Koulutukseen valittujen tulee toimittaa silmälääkärin, optikon tai optometristin todistus koulutuksen alkaessa ammattikorkeakoulun antamien ohjeiden mukaisesti. Ammattikorkeakoulu voi purkaa valinnan, mikäli todistusta ei toimiteta määräajassa tai valituksi tullutta opiskelijaa ei todistuksen perusteella voida pitää soveltuvana bioanalyytikkokoulutukseen. Alalle hakeutuvan tulee huomioida, että opiskelu ja ammatissa toimiminen edellyttävät hyvää henkistä tasapainoa ala ei sovellu huumeiden käyttäjälle eikä alkoholin tai lääkkeiden ongelmakäyttäjälle esimerkiksi tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet, krooniset ihosairaudet ja allergiat voivat muuttua terveydelliseksi ongelmaksi opiskeluaikana tai myöhemmin työelämässä veriteitse tarttuva tauti saattaa rajoittaa opintojen etenemistä ja työhön sijoittumista. Opiskelijaksi pyrkivän tulee ammattikorkeakoulun pyynnöstä antaa opiskelijaksi ottamisen arvioinnin edellyttämät terveydentilaansa ja toimintakykyään koskevat tiedot sekä tieto mahdollisesta aiemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulun pyynnöstä esittää rikostaustaote, jos opiskelijalle annetaan opinnoissa tai opintoihin kuuluvassa harjoittelussa tehtäviä, jotka edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. Ammattikorkeakoulu voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai harjoittelussa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumausaineista. Opiskelijavalinta on kaksivaiheinen Kaikki hakijat osallistuvat valtakunnalliseen esivalintakokeeseen ilman erillistä kutsua. Esivalintakokeen perusteella osa hakukelpoisista hakijoista kutsutaan varsinaiseen valintakokeeseen. Valintakokeeseen kutsutaan vähintään kaksinkertainen määrä hakijoita aloituspaikkoihin nähden. Lopullinen valinta tehdään ylioppilastutkinnossa saatujen pisteiden ja valintakokeesta saatujen pisteiden perusteella tai pelkästään valintakokeesta saatujen pisteiden perusteella.

31 28 VALINTATAPA 1: VALINTAKOE 70 pistettä VALINTATAPA 2: KOULUMENESTYS JA VALINTAKOE (koskee vain ylioppilastutkinnolla hakevia) Vaihtoehto 2A Koulumenestys Yhteensä 30 pistettä (ylioppilastutkinnon arvosanat) 70 pistettä 100 pistettä Valintatapajonoista täytetään ensin valintatapa 2, vaihtoehto 2 A (koulumenestys ja valintakoe) ja sitten valintatapa 1 (valintakoe). Ammattikorkeakoulut määrittelevät hakukohdekohtaisesti, kuinka monta aloituspaikkaa osoittavat kumpaankin valintatapaan. Valinta on ehdollinen, kunnes ammattikorkeakoulu on tarkistanut koulutukseen valituilta alkuperäiset koulutodistukset, bioanalyytikkokoulutukseen valituilta todistuksen riittävästä näkökyvystä ja saanut hakijalta mahdollisesti pyydetyn selvityksen terveydentilasta. Ammattikorkeakoulu voi purkaa valinnan seuraavista syistä: jos todistuksia ei toimiteta ammattikorkeakoulun ilmoittamassa määräajassa jos hakija on antanut arvosanoistaan virheellisiä tietoja jos bioanalyytikkokoulutukseen valittua ei voida pitää koulutukseen soveltuvana näkökyvystä annetun todistuksen perusteella jos hakijaa ei voida pitää sosiaali- ja terveysalan koulutukseen terveydentilaltaan ja/tai toimintakyvyltään sopivana jos hakija on jättänyt kertomatta terveydentilaansa liittyviä asioita jos opiskelija on salannut aiemman opiskeluoikeuden peruuttamisen. Koulumenestyksen pisteytys Valintatapa 2 Koulumenestyspisteet muodostuvat ylioppilastutkintotodistuksen perusteella. Ylioppilastutkintotodistuksen pisteytys Yo-tutkintotodistus L/E M C B A Äidinkieli * Paras kieli (vieraat kielet ja toinen 10 (9) 9 (8) 8 (7) 7 (6) 6 (5) kotimainen): pitkä (lyhyt/keskipitkä) Matematiikka (lyhyt tai pitkä) tai paras reaaliaineiden kokeista (ennen v kirjoittaneilla reaali) IB- tutkinnossa äidinkieltä vastaa A1-kieli, EB- ja RP-tutkinnoissa äidinkieltä vastaava kieli.

32 29 Esivalintakoe Kaikki hakijat osallistuvat valtakunnalliseen esivalintakokeeseen ilman erillistä kutsua. Esivalintakokeen perusteella osa hakukelpoisista hakijoista kutsutaan varsinaiseen valintakokeeseen. Valintakokeeseen kutsutaan vähintään kaksinkertainen määrä hakijoita aloituspaikkoihin nähden. Lopullinen valinta tehdään ylioppilastutkinnossa saatujen pisteiden ja valintakokeesta saatujen pisteiden perusteella tai pelkästään valintakokeesta saatujen pisteiden perusteella. Sosiaali- ja terveysalalla järjestetään yksi yhteinen valtakunnallinen esivalintakoe. Valtakunnallinen esivalintakoe on hakuajan päättymisen jälkeen ja Esivalintakokeen perusteella osa hakukelpoisista hakijoista kutsutaan varsinaiseen valintakokeeseen. Valintakokeeseen kutsutaan vähintään kaksinkertainen määrä hakijoita aloituspaikkoihin nähden. Esivalintakokeen tulos nollautuu lopullisessa valinnassa. Lopullinen valinta tehdään ylioppilastutkinnossa saatujen pisteiden ja valintakokeesta saatujen pisteiden perusteella tai pelkästään valintakokeesta saatujen pisteiden perusteella. Sosiaali- ja terveysalan valintakokeessa painotetaan alalle soveltuvuutta arvioimalla motivaatiota, sosiaalisia valmiuksia sekä oppimis- ja työskentelyvalmiuksia. Koulutukseen valitulta edellytetään alalle soveltuvaa terveyttä. Valintakokeesta on saatava vähintään 30 pistettä. Ammattikorkeakoulut voivat tehdä valintakoeyhteistyötä. Sosiaali- ja terveysalalla on neljä valintaryhmää. Hakija saa saman valintaryhmän sisällä hakemiinsa koulutuksiin yhden valintakoekutsun esivalintakokeessa saadun pistemäärän perusteella. Valintakokeesta hakija saa valintakoetuloksen kaikkiin hakemiinsa samaan valintaryhmään kuuluviin koulutuksiin. tulos on voimassa kyseisen haun ajan. Ammattikorkeakoulut ilmoittavat opintopolku.fi -sivustolla ja omilla www-sivuillaan valintakoepäivät ja valintakokeen sisällön. Valintaryhmät ovat seuraavat: 1. valintaryhmä Barnmorska Förstavårdare Ensihoitaja Hälsovårdare Kätilö Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja, diakoninen hoitotyö Sjukskötare Terveydenhoitaja

33 30 2. valintaryhmä Bioanalytiker Bioanalyytikko Hammasteknikko Optometristi Röntgenhoitaja Röntgenskötare Suuhygienisti 3. valintaryhmä Apuvälineteknikko Ergoterapeut Fysioterapeut Fysioterapeutti Jalkaterapeutti Naprapaatti Osteopaatti Toimintaterapeutti 4. valintaryhmä Geronomi Kuntoutuksen ohjaaja Socionom Sosionomi Sosionomi, diakoniatyö Sosionomi, kirkon nuorisotyö Sosionomi, kirkon varhaiskasvatus Valinta tasapisteissä olevien välillä Lopullisessa valinnassa tasapistetilanteessa hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen seuraavin perustein: 1. valintakoepisteet 2. koulumenestyspisteet, ylioppilastutkintotodistuksen pisteet 3. hakutoivejärjestys Jos näillä kriteereillä ei saada eroa tasapistetilanteessa olevien välillä, ammattikorkeakoulu voi valita kaikki tasapistetilanteessa olevat hakijat tai ei valitse ketään tasapistetilanteessa olevia hakijoita tai järjestelmä voi arpoa valittavan/valittavat. 7.2 Vieraskielinen koulutus, päivä- ja monimuotototeutus Hakukohteet Vieraskielisen koulutuksen hakukohteet löytyvät ammattikorkeakoulujen www-sivuilta ja opintopolku.fi-sivustolta.

34 31 Opiskelijavalinta Hakukelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin on määritelty valintaperustesuosituksen yleisessä osassa. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle hakevan terveydentilan ja toimintakyvyn tulee olla sellainen, että hän kykenee opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin ja harjoitteluun. Tieto alan terveydellisistä vaatimuksista löytyy ammattikorkeakoulun www-sivuilta ja Opintopolku.fipalvelusta. Bioanalyytikkokoulutukseen hakeutuvalla on oltava mikroskoopilla työskentelyyn riittävä näkökyky ja normaali värinäkö. Koulutukseen valittujen tulee toimittaa silmälääkärin, optikon tai optometristin todistus koulutuksen alkaessa ammattikorkeakoulun antamien ohjeiden mukaisesti. Ammattikorkeakoulu voi purkaa valinnan, mikäli todistusta ei toimiteta määräajassa tai valituksi tullutta opiskelijaa ei todistuksen perusteella voida pitää soveltuvana bioanalyytikkokoulutukseen. Alalle hakeutuvan tulee huomioida, että opiskelu ja ammatissa toimiminen edellyttävät hyvää henkistä tasapainoa ala ei sovellu huumeiden käyttäjälle eikä alkoholin tai lääkkeiden ongelmakäyttäjälle esimerkiksi tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet, krooniset ihosairaudet ja allergiat voivat muuttua terveydelliseksi ongelmaksi opiskeluaikana tai myöhemmin työelämässä veriteitse tarttuva tauti saattaa rajoittaa opintojen etenemistä ja työhön sijoittumista. Opiskelijaksi pyrkivän tulee ammattikorkeakoulun pyynnöstä antaa opiskelijaksi ottamisen arvioinnin edellyttämät terveydentilaansa ja toimintakykyään koskevat tiedot sekä tieto mahdollisesta aiemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulun pyynnöstä esittää rikostaustaote, jos opiskelijalle annetaan opinnoissa tai opintoihin kuuluvassa harjoittelussa tehtäviä, jotka edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. Ammattikorkeakoulu voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai harjoittelussa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumausaineista. Valinta on ehdollinen, kunnes ammattikorkeakoulu on tarkistanut koulutukseen valituilta koulutodistukset, bioanalyytikkokoulutukseen valituilta todistuksen riittävästä näkökyvystä ja saanut hakijalta mahdollisesti pyydetyn selvityksen terveydentilasta. Ammattikorkeakoulu voi purkaa valinnan seuraavista syistä: jos todistuksia ei toimiteta ammattikorkeakoulun ilmoittamassa määräajassa jos hakija on antanut arvosanoistaan virheellisiä tietoja jos bioanalyytikkokoulutukseen valittua ei voida pitää koulutukseen soveltuvana näkökyvystä annetun todistuksen perusteella jos hakijaa ei voida pitää sosiaali- ja terveysalan koulutukseen terveydentilaltaan ja/tai toimintakyvyltään sopivana jos hakija on jättänyt kertomatta terveydentilaansa liittyviä asioita jos opiskelija on salannut aiemman opiskeluoikeuden peruuttamisen.

35 32 Valintakokeeseen kutsutaan kaikki hakukelpoisuutensa osoittaneet hakijat. Opiskelijavalinta tehdään valintatapa 1 mukaisesti (valintakokeesta saadun pistemäärän perusteella.) Valintakokeesta voi saada enimmillään 70 pistettä ja alin hyväksytty pistemäärä on 30 pistettä. Sosiaali- ja terveysalan valintakokeessa painotetaan alalle soveltuvuutta arvioimalla motivaatiota, sosiaalisia valmiuksia sekä oppimis- ja työskentelyvalmiuksia. Koulutukseen valitulta edellytetään alalle soveltuvaa terveyttä. Ammattikorkeakoulut voivat tehdä valintakoeyhteistyötä. tulos on voimassa kyseisen haun ajan. Ammattikorkeakoulut ilmoittavat opintopolku.fi-sivustolla ja omilla wwwsivuillaan valintakoepäivät ja valintakokeen sisällön. Valinta tasapisteissä olevien välillä Lopullisessa valinnassa tasapistetilanteessa hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen seuraavin perustein: 1. valintakoepisteet 2. koulumenestyspisteet 3. hakutoivejärjestys Jos näillä kriteereillä ei saada eroa tasapistetilanteessa olevien välillä, ammattikorkeakoulu voi valita kaikki tasapistetilanteessa olevat hakijat tai ei valitse ketään tasapistetilanteessa olevia hakijoita tai järjestelmä voi arpoa valittavan/valittavat. 8 LIIKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Tämä alakohtainen osa tarkentaa valintaperustesuosituksen yleisosaa. Suosituksessa on kuvattu valintaperusteet liikunnan ammattikorkeakoulututkinnon suomen- ja ruotsinkieliseen koulutukseen sekä vieraskieliseen koulutukseen. Opintopolku.fi -verkkosivuilta löytyy tarkemmat tiedot koulutusten sisällöistä ja valintaperusteista. 8.1 Suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulutus Koulutukset ja hakukohteet Taulukko 1. Liikunnan ammattikorkeakoulututkintoon johtaa vuoden 2016 yhteishauissa neljä koulutusta: Koulutuksen nimi Hakukohteen nimi Ammattikorkeakoulu

36 33 Liikunnanohjaaja (AMK), liikunnan ja vapaa-ajan koulutus Liikunnanohjaaja (AMK), liikunnan ja vapaa-ajan koulutus Idrottsintruktör (YH), Idråttsområdet Bachelor of Sports Studies, Degree Programme in Sports and Leisure Management Liikunnanohjaaja (AMK), liikunnan ja vapaa-ajan koulutus Liikunnanohjaaja (AMK), liikunnan ja vapaa-ajan koulutus, päivätototeutus Idrottsintruktör (YH), Idråttsområdet, dagstudier Bachelor of Sports Studies, full-time studies Haaga-Helia amk Kajaanin amk Lapin amk YH Arcada Haaga-Helia amk Kajaanin amk Monimuotototeutusta ei ole erillisenä hakukohteena yhteishaussa vuonna Monimuotototeutuksesta kiinnostuneet hakijat voivat hakea Haaga-Helia amk:n koulutukseen. Siellä kaikki hakijat hakevat samaan hakukohteeseen ja opiskelijan mahdollinen sijoittuminen monimuotokoulutukseen tapahtuu opintojen alkaessa opintoohjelman henkilökohtaistamisen yhteydessä. Opiskelijavalinta Hakukelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin on määritelty valintaperustesuosituksen yleisessä osassa. Opintopolku.fi -verkkosivujen hakukohdetiedoista löydät mahdolliset poikkeavat hakukelpoisuusvaatimukset. Sora-lainsäädäntö Liikunta-alalle hakevan terveydentilan ja toimintakyvyn tulee olla sellainen, että opiskelija kykenee opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin ja harjoitteluun. Tiedot vaadituista terveydellisistä edellytyksistä löytyvät Opintopolku.fi-verkkosivujen hakukohdetiedoista. Ennen opiskeluihin kuuluvaan harjoitteluun siirtymistä ammattikorkeakoulu voi pyytää rikostaustaotteen esittämistä, jos harjoitteluun kuuluu olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. Opiskelijaksi pyrkivän tulee ammattikorkeakoulun pyynnöstä antaa opiskelijaksi ottamisen arvioinnin edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä tieto opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Suomen- ja ruotsinkielinen päivätoteutus Opiskelijavalinta on kaksivaiheinen. Kaikki hakijat osallistuvat valtakunnalliseen esivalintakokeeseen ilman erillistä kutsua. Esivalintakokeen perusteella osa hakukelpoisista hakijoista kutsutaan varsinaiseen valintakokeeseen. Valintakokeeseen kutsutaan vähintään nelinkertainen määrä hakijoita aloituspaikkoihin nähden. Lopullinen opiskelijavalinta tehdään varsinaisesta valintakokeesta saatavan pistemäärän perusteella. Esivalintakokeen pisteet eivät vaikuta lopullisiin valintapisteisiin. VALINTATAPA 1: VALINTAKOE 70 pistettä

37 34 Voidakseen tulla valituksi hakijan on saatava valintakokeesta vähintään 30 pistettä. Valinta on ehdollinen, kunnes ammattikorkeakoulu on tarkastanut koulutodistukset. Ammattikorkeakoulu voi purkaa valinnan, jos todistuksia ei toimiteta ammattikorkeakoulun ilmoittamassa määräajassa tai jos hakija on antanut arvosanoistaan tai työkokemuksestaan virheellisiä tietoja. ja työkokemus Esivalintakokeen järjestämisestä tiedotetaan kunkin ammattikorkeakoulun Opintopolkusivustoilla. Varsinainen valintakoe on ammattikorkeakoulukohtainen. tulos on voimassa kyseisen haun ajan. voi sisältää liikuntatestejä, ohjausnäytteen, psykologisen soveltuvuustestin, kirjallisen tai aineistokirjoituskokeen, ryhmätilanteen ja henkilökohtaisen haastattelun. Eri osioiden määrä ja painotus vaihtelevat ammattikorkeakouluittain. Ammattikorkeakoulu ilmoittaa valintakokeen osiot ja niiden painotukset tarkemmin Opintopolku-sivustoillaan. Lisäksi valintakokeen osana arvioidaan hakijan alasuuntautuneisuutta ja alakohtaista työkokemusta. Alasuuntautuneisuuden arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. koulutukseen ammatillisesti valmentava koulutus (esim. urheiluopistojen 4 8 kk:n kurssit) valtakunnallinen liikunta- ja nuorisojärjestöjen tavoitteellinen koulutus koulutukseen soveltuva muu ammatillinen koulutus ja avoimen yliopiston arvosanaopinnot liikunnan lukiodiplomi järjestöjen ja yhdistysten luottamustehtävät, projektien vetäminen ja vastaava toiminta liikuntasaavutukset sekä harrastusluonteinen ohjaus- ja valmennustoiminta Työkokemuspisteitä annetaan koulutukseen soveltuvasta liikunta-, nuoriso- ja vapaaaikatoiminnan sekä opetus- tai kasvatusalan työkokemuksesta. Työkokemus on pitänyt hankkia vähintään 16-vuotiaana hakuajan päättymiseen mennessä (kahden kuukauden työkokemus tuottaa valinnassa yhden pisteen). Osa-aikatyössä (vähintään 20 tuntia viikossa) 150 tunnin mittainen, saman työnantajan palveluksessa tehty työ vastaa yhden kuukauden työkokemusta. Varusmies- ja siviilipalvelus luetaan työkokemukseksi siten, että hakuajan loppuun mennessä suoritettu palvelus hyväksytään (kolmen kuukauden palvelusjakso tuottaa yhden työkokemuskuukauden). Hakijan on varauduttava toimittamaan ammattikorkeakoululle valintakokeen yhteydessä kopiot koulutodistuksista sekä työtodistuksista ja muista sellaisista todistuksista, jotka hakija haluaa otettavaksi huomioon alasuuntautuneisuuden arvioinnissa. on ammattikorkeakoulukohtainen ja joko yksi- tai kaksivaiheinen. tulos on voimassa kyseisen haun ajan.

38 35 päivät: Arcada, ti-ke HAAGA-HELIA amk, ma-pe Kajaanin amk, ma-ti Lapin amk, ke-to Vieraskielinen koulutus Vieraskielistä liikunnan ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta järjestävät Haaga- Helia amk ja Kajaanin amk. Opetuskieli on englanti. Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan valintakokeeseen ja opiskelijavalinta tehdään pelkän valintakoetuloksen perusteella. Osana valintakoetta arvioidaan hakijan alasuuntautuneisuutta ja alakohtaista työkokemusta. Ammattikorkeakoulu ilmoittaa valintakokeen eri osioiden painotuksen Opintopolkusivustoillaan. Ammattikorkeakoulu voi järjestää koulutushaun erillishakuna. Myös siitä ilmoitetaan tarkemmin ammattikorkeakoulun Opintopolku-sivuilla. Vieraskielisen koulutuksen kielitaitovaatimukset on määritelty valintaperustesuosituksen yleisessä osassa. Valintapisteiden enimmäismäärä on seuraava: ja ennakkotehtävä 100 pistettä Yhteensä 100 pistettä päivät: HAAGA-HELIA amk, ma-pe Kajaanin amk, to KAUNEUDENHOITOALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Tässä suosituksessa on kuvattu valintaperusteet suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen koulutukseen. Suomenkielinen estenomikoulutukseen voi hakea opiskelemaan vuosittain Laurea ammattikorkeakouluun Vantaalle ja joka toinen vuosi ruotsinkieliseen koulutukseen ammattikorkeakoulu Noviaan Vaasaan. Ammattikorkeakoulujen omilta verkkosivuilta löytyvät tarkemmat tiedot koulutusten alkamisesta ja ajankohdista. Katso myös valintaperustesuosituksen yleisosio, jota tämä kauneudenhoitoalan valintaperustesuositus tarkentaa. 9.1 Suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulutus Hakukohde: Estenomi (AMK), Estenom Hakukelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin on määritelty valintaperustesuosituksen yleisessä osassa. Valinta on ehdollinen, kunnes ammattikorkeakoulu on tarkistanut koulutukseen valituilta koulutodistukset.

39 36 Opiskelijavalinta on kaksivaiheinen Kaikki hakijat osallistuvat valtakunnalliseen esivalintakokeeseen ilman erillistä kutsua. Esivalintakokeen perusteella osa hakukelpoisista hakijoista kutsutaan varsinaiseen valintakokeeseen. Valintakokeeseen kutsutaan vähintään kaksinkertainen määrä hakijoita aloituspaikkoihin nähden. Lopullinen valinta tehdään ylioppilastutkinnossa saatujen pisteiden ja valintakokeesta saatujen pisteiden perusteella tai pelkästään valintakokeesta saatujen pisteiden perusteella. VALINTATAPA 1: VALINTAKOE 70 pistettä VALINTATAPA 2: KOULUMENESTYS JA VALINTAKOE (koskee vain ylioppilastutkinnolla hakevia) Vaihtoehto 2A Koulumenestys Yhteensä 30 pistettä (ylioppilastutkinnon arvosanat) 70 pistettä 100 pistettä Valintatapajonoista täytetään ensin valintatapa 2, vaihtoehto 2 A (koulumenestys ja valintakoe) ja sitten valintatapa 1 (valintakoe). Ammattikorkeakoulut määrittelevät hakukohdekohtaisesti, kuinka monta aloituspaikkaa osoittavat kumpaankin valintatapaan. Esivalintakoe Kaikki hakijat osallistuvat valtakunnalliseen esivalintakokeeseen ilman erillistä kutsua. Esivalintakokeen perusteella osa hakukelpoisista hakijoista kutsutaan varsinaiseen valintakokeeseen. Valintakokeeseen kutsutaan vähintään kaksinkertainen määrä hakijoita aloituspaikkoihin nähden. Lopullinen valinta tehdään ylioppilastutkinnossa saatujen pisteiden ja valintakokeesta saatujen pisteiden perusteella tai pelkästään valintakokeesta saatujen pisteiden perusteella. Valtakunnallinen esivalintakoe on hakuajan päättymisen jälkeen ja Esivalintakokeen perusteella osa hakukelpoisista hakijoista kutsutaan varsinaiseen valintakokeeseen. Valintakokeeseen kutsutaan vähintään kaksinkertainen määrä hakijoita aloituspaikkoihin nähden. Esivalintakokeen tulos nollautuu lopullisessa valinnassa. Lopullinen valinta tehdään ylioppilastutkinnossa saatujen pisteiden ja valintakokeesta saatujen pisteiden perusteella tai pelkästään valintakokeesta saatujen pisteiden perusteella. Valintakokeesta on saatava vähintään 30 pistettä. Kauneudenhoitoalan valintakokeessa painotetaan teoreettisia oppimisvalmiuksia.

40 37 tulos on voimassa kyseisen haun ajan. Ammattikorkeakoulut ilmoittavat opintopolku.fi - sivustolla ja omilla www-sivuillaan valintakoepäivät ja valintakokeen sisällön. Koulumenestyksen pisteytys Valintatapa 2 Koulumenestyspisteet muodostuvat ylioppilastutkintotodistuksen perusteella. Ylioppilastutkintotodistuksen arvosanat saadaan hakijarekisteriin suoraan ylioppilastutkintolautakunnalta. Yo-tutkintotodistus L/E M C B A Äidinkieli * Paras kieli (vieraat kielet ja toinen 10 (9) 9 (8) 8 (7) 7 (6) 6 (5) kotimainen): pitkä (lyhyt/keskipitkä) Matematiikka (lyhyt tai pitkä) tai paras reaaliaineiden kokeista (ennen v kirjoittaneilla reaali) * IB- tutkinnossa äidinkieltä vastaa A1-kieli, EB- ja RP-tutkinnoissa äidinkieltä vastaava kieli. 10 TEKNIIKAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Tekniikan ammattikorkeakoulututkintoon liittyvät hakukohdesuositukset on esitetty taulukossa 1. Kaikkiin hakukohteisiin liitetään maininta toteutuksesta, joka on joko päivätoteutus tai monimuotototeutus. Tarkennetta suositellaan käytettäväksi siinä tapauksessa, että koulutus alusta alkaen kohdistuu yhteen hakukohteen osa-alueeseen. Jos koulutus käynnistyy laajana kokonaisuutena ja suuntautuminen valitaan opintojen myöhäisemmässä vaiheessa, on suositeltavaa käyttää taulukon 1 mukaista hakukohteen nimeä. Koulutuksen nimi on useissa tapauksissa sama kuin hakukohteen nimi, mutta tarvittaessa koulutus voidaan nimetä tutkinto-ohjelmakohtaisesti, josta taulukossa 1 on muutamia esimerkkejä. Taulukko 1. Tekniikan ammattikorkeakoulukoulutukset ja hakukohteet Esimerkkejä tutkinto-ohjelmakohtaisista Hakukohteen nimi koulutuksen nimistä Insinööri (AMK), Energiatekniikka Insinööri (AMK), Energia- ja ympäristötekniikka, tarkenne tarvittaessa Insinööri (AMK), Ajoneuvotekniikka Insinööri (AMK), Logistiikka Insinööri (AMK), Maanmittaustekniikka Insinööri (AMK), Palo- ja pelastusala Insinööri (AMK), Bio- ja kemiantekniikka tai Materiaalitekniikka tai Prosessitekniikka Insinööri (AMK), Rakennustekniikka / LVItekniikka tai Talotekniikka Insinööri (AMK), Konetekniikka, tarkenne tarvittaessa Insinööri (AMK), Logistiikka, tarkenne tarvittaessa Insinööri (AMK), Maanmittaustekniikka Insinööri (AMK), Palo- ja pelastusala Insinööri (AMK), Prosessi- ja materiaalitekniikka, tarkenne tarvittaessa Insinööri (AMK), Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, tarkenne tarvittaessa

41 38 Insinööri (AMK), Automaatiotekniikka tai Sähkötekniikka Insinööri (AMK), Tieto- ja viestintätekniikka Insinööri (AMK), Tuotantotalous Laboratorioanalyytikko (AMK) Rakennusmestari (AMK), Talotekniikka tai rakennustekniikka Rakennusarkkitehti (AMK) Insinööri (AMK), Sähkö- ja automaatiotekniikka, tarkenne tarvittaessa Insinööri (AMK), Tieto- ja viestintätekniikka, tarkenne tarvittaessa Insinööri (AMK), Tuotantotalous, tarkenne tarvittaessa Laboratorioanalyytikko (AMK) Rakennusmestari (AMK), tarkenne tarvittaessa Rakennusarkkitehti (AMK) 10.1 Insinöörikoulutus (palo- ja pelastusalan koulutusta lukuunottamatta) ja laboratorioanalyytikkokoulutus Suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulutus Päivätoteutus / opiskelijavalinta Yleinen hakukelpoisuus tutkintoon johtaviin koulutuksiin on kerrottu valintaperustesuositusten yleisessä osassa. Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan tekniikan valintakokeeseen. Opiskelijavalinta suoritetaan hakukohteittain joko pelkästään valintakokeen perusteella tai koulumenestyksen ja valintakokeen perusteella. VALINTATAPA 1: VALINTAKOE 40 pistettä VALINTATAPA 2: KOULUMENESTYS JA VALINTAKOE (koskee vain ylioppilastutkinnolla hakevia) Vaihtoehto 2B Koulumenestys Yhteensä 60 pistettä (ylioppilastutkinnon arvosanat) 40 pistettä 100 pistettä Valintakokeiden alin hyväksytty pistemäärän on 10. Kaikille hakijoille, mikäli on mahdollista, lasketaan valintapisteet molemmilla kyseisen koulutuksen valinnoissa käytössä olevilla tavoilla ja valinta suoritetaan tältä pohjalta. Koulumenestyksen pisteytys Valintatapa 2 Koulumenestyspisteet muodostuvat ylioppilastutkintotodistuksen perusteella.

42 39 Ylioppilastutkintotodistuksen arvosanat saadaan hakijarekisteriin suoraan ylioppilastutkintolautakunnalta. Koulumenestyspisteet lasketaan ylioppilastutkintotodistuksen yksittäisistä aineista (äidinkieli, paras pitkänä kirjoitettu kieli, matematiikka sekä paras reaalikoe seuraavista: fysiikka, kemia ja biologia). Abiturienttien ei tarvitse merkitä hakemukseensa ylioppilastutkintotodistuksen arvosanoja, sillä ne kerätään suoraan ylioppilastutkintolautakunnalta. Yo-tutkintotodistus L/E M C B A Äidinkieli * Paras pitkänä kirjoitettu kieli Matematiikka, pitkä ** Matematiikka, lyhyt ** Fysiikan reaalikoe *** Kemian reaalikoe *** Biologian reaalikoe *** * = IB- tutkinnossa äidinkieltä vastaa A1-kieli, EB- ja RP-tutkinnoissa äidinkieltä vastaava kieli. ** = enintään toinen *** = enintään yksi Opiskelijavalinta suoritetaan käyttäen tekniikan valtakunnallista valintakoetta. Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan valintakokeeseen (kutsu n. viikkoa ennen koetta). Valintakokeen voi suorittaa ainoastaan tekniikan koulutusta järjestävissä ammattikorkeakouluissa. Opiskelijaksi hakeva voi valita, missä edellä mainituista hän osallistuu valintakokeeseen. Syksyn valintakokeeseen voi osallistua vain niissä ammattikorkeakouluissa, joissa on tammikuussa 2017 alkavaa tekniikan koulutusta. Ilmoitus valintakoepaikasta on merkittävä hakemukseen. Ilmoitus on sitova. Osallistuessaan tekniikan valtakunnalliseen valintakokeeseen hakulomakkeessa ilmoittamassaan ammattikorkeakoulussa, hakija saa koetuloksen kaikkiin insinööri- ja laboratorioanalyytikkokoulutuksen, rakennusmestarikoulutuksen, rakennusarkkitehtikoulutuksen sekä merenkulkualan koulutuksen hakutoiveisiinsa. on 3-4 tuntia kestävä kirjallinen koe. Siinä mitataan opiskeluvalmiuksia ja soveltuvuutta teknilliselle alalle (loogista päättelykykyä sekä matematiikan ja fysiikan/kemian

43 40 perusosaamista). Kokeeseen osallistuva voi valita joko suomenkieliset tai ruotsinkieliset tehtävät. Koe on yhteinen pohjakoulutuksesta riippumatta. tulos on voimassa kyseisen haun ajan. Kokeessa on saavutettava vähintään 10 pistettä maksimiarvosta 40 pistettä. Kevään 2016 valintakoe järjestetään torstaina ja syksyn valintakoe perjantaina ERILLISET SOVELTUVUUSKOKEET JA SUOMEN/RUOTSINKIELISET KOKEET Osassa insinöörikoulutusohjelmia tulee hakijan osallistua tekniikan valtakunnallisen valintakokeen lisäksi koulutusta järjestävän ammattikorkeakoulun erillisiin soveltuvuuskokeisiin. Näiden painoarvot, sisällöt ja läpäisyvaatimukset vaihtelevat eri hakukohteissa. Hakijat, joiden äidinkieli ja / tai koulusivistyskieli ei ole suomi, joutuvat joissakin suomenkielisissä ammattikorkeakouluissa suorittamaan erillisen suomen kielen kokeen maanantaina ja syksyn haussa maanantaina tai muuna ammattikorkeakoulun määräämänä ajankohtana. Erilliset soveltuvuuskokeet järjestetään perjantaina siten, että hakijat voivat osallistua tekniikan valtakunnalliseen valintakokeeseen torstaina hakulomakkeessa ilmoittamassaan ammattikorkeakoulussa. Hakijat, joiden äidinkieli ja / tai koulusivistyskieli ei ole ruotsi, tanska tai norja, joutuvat joissakin ruotsinkielisissä ammattikorkeakouluissa suorittamaan erillisen ruotsin kielen kokeen, joka järjestetään samana päivänä kuin tekniikan valtakunnallinen valintakoe, ja tai valintakoe- / haastattelutilaisuudessa. Niille hakijoille, jotka osallistuvat em. valintakokeeseen suomenkielisessä ammattikorkeakoulussa, järjestetään mahdollisuus ruotsin kielen kokeen suorittamiselle muuna ajankohtana. Monimuotototeutus / opiskelijavalinta Yleinen hakukelpoisuus tutkintoon johtaviin koulutuksiin on kerrottu valintaperustesuositusten yleisessä osassa. Opiskelijavalinta suoritetaan hakukohteittain joko pelkän valintakokeen tai valintakokeen ja työkokemuksen perusteella. VALINTATAPA 1: VALINTAKOE 70 pistettä Pelkkä valintakoe (max.70 p, minipistemäärä 15 p) Kukin tätä valintatapaa käyttävä ammattikorkeakoulu ilmoittaa hakuinformaatiossaan valintakokeen osioiden sisällöt ja niiden tuottamat pisteet. VALINTATAPA 3: VALINTAKOE JA TYÖKOKEMUS Työkokemus Yhteensä 70 pistettä 30 pistettä 100 pistettä

44 41 Valintapisteet (max.100p) muodostuvat valintakoepisteistä (max.70 p, hyväksymisraja 15 p) sekä työkokemuspisteistä (max.30p). Kukin tätä valintatapaa käyttävä ammattikorkeakoulu ilmoittaa hakuinformaatiossaan valintakokeen osioiden sisällöt, niiden tuottamat pisteet sekä työkokemuksen laadun. Työkokemukseksi otetaan huomioon vähintään 18-vuotiaana mennessä hankittu yleinen työkokemus. Varusmies- ja siviilipalvelusta ei lueta työkokemukseksi. Työkokemuksen ei tarvitse olla yhtäjaksoista eikä saman työnantajan palveluksessa hankittua. Työkokemukseksi ei lueta työharjoittelua eikä työssä oppimista, jos ne sisältyvät haussa käytettyyn tutkintoon. Pisteitä saadakseen hakijan tulee merkitä hakulomakkeeseen työkokemuksen kokonaismäärä täysinä kuukausina. Tätä varten osa-aikatyö tulee muuntaa kokoaikatyötä vastaavaksi siten, että 150 tuntia tai 20 täysimittaista työpäivää (vähintään 7 tuntia päivää kohti) vastaa yhtä kuukautta. Työkokemuksen määrä on pystyttävä osoittamaan työtodistuksin. Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan valintakokeeseen ja /tai haastatteluun (kutsu n. viikkoa ennen koetta). Valintakokeen ja /tai haastattelun voi suorittaa ainoastaan hakukohteen ammattikorkeakouluissa. Osallistuessaan tähän valintakokeeseen ja /tai haastatteluun, hakija saa koetuloksen joka pätee ainoastaan kokeen järjestäneessä ammattikorkeakoulussa toteutettavan monimuotototeutuksena järjestettävän tekniikan koulutuksen opiskelijavalinnoissa. tulos on voimassa kyseisen haun ajan. Tekniikan monimuotototeutuksen koulutusta järjestävä ammattikorkeakoulu ilmoittaa hakuinformaatiossaan järjestämiensä valintakokeiden päivämäärät Vieraskielinen koulutus Päivätoteutus / opiskelijavalinta Yleinen hakukelpoisuus tutkintoon johtaviin koulutuksiin on kerrottu valintaperustesuositusten yleisessä osassa. Jos ammattikorkeakoulu ei noudata yleisiä valintaperusteita, erityiset valintaperusteet on esitetty kunkin ammattikorkeakoulun valintaperusteissa. Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan tekniikan valintakokeeseen. Opiskelijavalinta suoritetaan hakukohteittain joko pelkästään valintakokeen perusteella tai koulumenestyksen ja valintakokeen perusteella. VALINTATAPA 1: VALINTAKOE 40 pistettä VALINTATAPA 2: KOULUMENESTYS JA VALINTAKOE (koskee vain ylioppilastutkinnolla hakevia) Vaihtoehto 2B Koulumenestys Yhteensä 60 pistettä (ylioppilastutkinnon arvosanat) 40 pistettä 100 pistettä

45 42 Valintakokeiden alin hyväksytty pistemäärä on 10 p. Kaikille hakijoille, mikäli on mahdollista, lasketaan valintapisteet molemmilla kyseisen koulutuksen valinnoissa käytössä olevilla tavoilla ja valinta suoritetaan tältä pohjalta. Koulumenestyspisteet lasketaan samalla tavalla kuin suomenkielisessä / ruotsinkielisessä insinööri- ja laboratorioanalyytikkokoulutuksessa. Opiskelijavalinta suoritetaan käyttäen tekniikan valtakunnallista vieraskielistä valintakoetta. on 4 tuntia kestävä kirjallinen koe. Siinä mitataan opiskeluvalmiuksia ja soveltuvuutta teknilliselle alalle (loogista päättelykykyä sekä matematiikan ja fysiikan/kemian perusosaamista) sekä englannin kielen taitoa. Kielikoe on pakollinen kaikille ja se arvioidaan hyväksytty / hylätty. Vain hyväksytyn kielikokeen suorittanut hakija voi tulla valituksi. Koe on yhteinen pohjakoulutuksesta riippumatta. tulos on voimassa kyseisen haun ajan. Kevään 2016 valintakoe järjestetään torstaina Monimuotototeutus / opiskelijavalinta Yleinen hakukelpoisuus tutkintoon johtaviin koulutuksiin on kerrottu valintaperustesuositusten yleisessä osassa. Opiskelijavalinta suoritetaan hakukohteittain pelkän valintakokeen perusteella. VALINTATAPA 1: VALINTAKOE 40 pistettä Pelkkä valintakoe (max. 40 p, minimipistemäärä 10p). Kukin tätä valintatapaa käyttävä ammattikorkeakoulu ilmoittaa hakuinformaatiossaan valintakokeen osioiden sisällöt ja niiden tuottamat pisteet. Mikäli valintatapaan sisältyy valintakoe ja / tai haastattelu, kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan valintakokeeseen ja /tai haastatteluun. Valintakokeen ja /tai haastattelun voi suorittaa ainoastaan hakukohteen ammattikorkeakouluissa. Osallistuessaan tähän valintakokeeseen ja /tai haastatteluun, hakija saa koetuloksen joka pätee ainoastaan kokeen järjestäneessä ammattikorkeakoulussa toteutettavan monimuotototeutuksena järjestettävän tekniikan koulutuksen opiskelijavalinnoissa. tulos on voimassa kyseisen haun ajan. Tekniikan monimuotototeutuksen koulutusta järjestävä ammattikorkeakoulu ilmoittaa hakuinformaatiossaan järjestämiensä valintakokeiden päivämäärät.

46 Palo- ja pelastusalan koulutus Suomenkielinen koulutus Päivätoteutus / opiskelijavalinta Palo- ja pelastusalan koulutus käyttää päivätoteutuksessa alla olevaa valintatapaa. Kaikki hakijat kutsutaan valintakokeeseen. Lopullinen opiskelijavalinta tehdään valintakokeesta ja pelastustoimen/hätäkeskusalan työkokemuksesta annettavien pisteiden perusteella. VALINTATAPA 3: VALINTAKOE JA TYÖKOKEMUS Valintapisteiden enimmäismäärä on seuraava: Pelastustoimen/hätäkeskusalan työkokemus Yhteensä 70 pistettä 30 pistettä 100 pistettä Valinta on ehdollinen, kunnes Pelastusopisto on tarkistanut koulu- ja työtodistukset sekä voimassa olevan B-ajokortin. Ammattikorkeakoulu voi purkaa valinnan, jos todistuksia ei toimiteta määräajassa tai hakija on antanut työkokemuksestaan tai ajokortistaan virheellisiä tietoja. järjestetään Pelastusopistossa Kokeen enimmäispistemäärä on 70 pistettä ja se muodostuu seuraavista osista johtaminen (11 p), onnettomuuksienehkäisy (11 p), matematiikka (13 p,) soveltuvuus alalle: psykologiset soveltuvuustestit, haastattelut ja opiskeluvalmiuksia mittaavat testit (35 p). Soveltuvuutta mittaavasta osuudesta on saavutettava vähintään 10 pistettä 35 pisteestä. materiaali ilmoitetaan Pelastusopiston Internet-sivuilla ( PELASTUSTOIMEN JA HÄTÄKESKUSALAN TYÖKOKEMUS Työkokemuspisteitä saa pelastustoimen ja hätäkeskusalan työkokemuksesta (pelastaja- tai hätäkeskuspäivystäjätutkinnon tai näitä edeltäneiden vastaavien tutkintojen jälkeisestä päätoimisesta pelastuslaitoksessa tai hätäkeskuksessa hankitusta pelastustoimen tai hätäkeskusalan työkokemuksesta) tai muista vastaavista tehtävistä, joihin vaaditaan pelastusalan tutkinto. Kaksi kuukautta työkokemusta tuottaa yhden pisteen, yhteensä enintään 30 pistettä. Hakijan tulee merkitä alakohtainen työkokemuksensa hakulomakkeeseen täysinä kuukausina.

47 44 Pelastustoimen ja hätäkeskusalan työkokemuksen määrä ja laatu on pystyttävä osoittamaan todistuksin. Työtodistukset tarkistetaan valintakokeen yhteydessä Rakennusarkkitehtikoulutus Suomenkielinen koulutus Päivätoteutus / opiskelijavalinta Yleinen hakukelpoisuus tutkintoon johtaviin koulutuksiin on kerrottu valintaperustesuositusten yleisessä osassa. Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan sekä tekniikan alan valtakunnalliseen valintakokeeseen että rakennusarkkitehtikoulutuksen soveltuvuuskokeeseen. Opiskelijavalinta suoritetaan hakukohteittain joko pelkästään valintakokeiden perusteella tai koulumenestyksen ja valintakokeiden perusteella. Valintakokeissa on saavutettava vähintään 35 pistettä (tekniikan alan valtakunnallisesta valintakokeesta 10 pistettä ja rakennusarkkitehtikoulutuksen soveltuvuuskokeesta 25 pistettä). Voidakseen tulla valituksi hakijan tulee saada molemmista kokeista hyväksytty suoritus samassa haussa. Valintaperusteet noudattavat insinööri- ja laboratorioanalyytikkokoulutuksen valtakunnallisia valintaperusteita lukuun ottamatta rakennusarkkitehtikoulutuksen soveltuvuuskoetta. Valintapisteiden enimmäismäärä on seuraava: Valintakokeet: * tekniikan alan valtakunnallinen valintakoe 40 pistettä * rakennusarkkitehtikoulutuksen soveltuvuuskoe 50 pistettä Yhteensä 90 pistettä Valintapisteiden enimmäismäärä on seuraava: Koulumenestys (ylioppilastutkinnon arvosanat) 60 pistettä Valintakokeet: * tekniikan alan valtakunnallinen valintakoe 40 pistettä * rakennusarkkitehtikoulutuksen soveltuvuuskoe 50 pistettä Yhteensä 150 pistettä Valinta on ehdollinen, kunnes ammattikorkeakoulu on tarkistanut koulutodistukset. Ammattikorkeakoulu voi purkaa valinnan, jos todistuksia ei toimiteta ammattikorkeakoulun ilmoittamassa määräajassa.

48 45 Koulumenestyksen pisteytys Koulumenestyspisteet lasketaan samoin kuin insinööri- ja laboratorioanalyytikkokoulutuksessa. Valintakokeet Rakennusarkkitehtikoulutuksen valintakokeet järjestetään seuraavasti: torstaina tekniikan alan valtakunnallinen valintakoe sekä perjantaina rakennusarkkitehtikoulutuksen soveltuvuuskoe. Tekniikan alan valtakunnallisen valintakokeen sisältöä on selostettu insinööri- ja laboratorioanalyytikkokoulutuksen yhteydessä. Rakennusarkkitehtikoulutuksen soveltuvuuskokeen enimmäispistemäärä on 50 pistettä (alin hyväksytty pistemäärä 25 pistettä). Hakijan tulee osallistua tekniikan alan valtakunnalliseen valintakokeeseen hakulomakkeessa ilmoittamassaan tekniikan ammattikorkeakoulussa ja rakennusarkkitehtikoulutuksen soveltuvuuskokeeseen korkeimman rakennusarkkitehtikoulutuksen hakutoiveensa mukaisessa rakennusarkkitehtikoulutusta antavassa ammattikorkeakouluyksikössä, joka on yksi seuraavista: Metropolia ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Savoniaammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennusmestarikoulutus Suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulutus Päivätoteutus / Opiskelijavalinta Yleinen hakukelpoisuus tutkintoon johtaviin koulutuksiin on kerrottu valintaperustesuositusten yleisessä osassa. Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan tekniikan valintakokeeseen. Valintaperusteet noudattavat insinööri- ja laboratorioanalyytikkokoulutuksen valtakunnallisia valintaperusteita lukuun ottamatta rakennusalan työkokemusta. Valintapisteiden enimmäismäärä on seuraava: Rakennusalan työkokemus Yhteensä 40 pistettä 30 pistettä 70 pistettä Valintapisteiden enimmäismäärä on seuraava: Koulumenestys (ylioppilastutkinnon arvosanat) Rakennusalan työkokemus Yhteensä 60 pistettä 40 pistettä 30 pistettä 130 pistettä

49 46 Koulumenestyksen pisteytys Koulumenestyspisteet lasketaan samoin kuin insinööri- ja laboratorioanalyytikkokoulutuksessa. Opiskelijavalinta suoritetaan käyttäen tekniikan valtakunnallista valintakoetta. Rakennusalan työkokemus Rakennusalan työkokemuksen perusteella hakija voi saada valinnassa enintään 30 pistettä siten, että kaksi kuukautta työkokemusta tuottaa yhden pisteen. Tässä otetaan huomioon vähintään 18-vuotiaana hakuajan päättymiseen mennessä hankittu rakennusalan työkokemus. Varusmies- ja siviilipalvelusta ei lueta rakennusalan työkokemukseksi. Yrittäjyys hyväksytään työkokemukseksi, jos siitä on todistus, joka osoittaa, että hakija on tai on ollut YEL- tai MYEL-vakuutettu. Työkokemuksen ei tarvitse olla yhtäjaksoista eikä saman työnantajan palveluksessa hankittua. Työkokemukseksi ei lueta työharjoittelua eikä työssä oppimista, jos ne sisältyvät haussa käytettyyn tutkintoon. Pisteitä saadakseen hakijan tulee merkitä hakulomakkeeseen rakennusalan työkokemuksen kokonaismäärä täysinä kuukausina. Tätä varten osa-aikatyö tulee muuntaa kokoaikatyötä vastaavaksi siten, että 150 tuntia tai 20 täysimittaista työpäivää (vähintään 7 tuntia päivää kohti) vastaa yhtä kuukautta. Rakennusalan työkokemuksen määrä on pystyttävä osoittamaan työtodistuksin. Työtodistukset tulee lähettää ylimpään rakennusmestarikoulutuksen hakukohteeseen siten, että ne saapuvat hakijapalveluihin viimeistään klo mennessä (postileiman päiväys ei riitä). Monimuotototeutus Yleinen hakukelpoisuus tutkintoon johtaviin koulutuksiin on kerrottu valintaperustesuositusten yleisessä osassa. Opiskelijavalinta suoritetaan hakukohteittain joko pelkän valintakokeen tai valintakokeen ja työkokemuksen perusteella. VALINTATAPA 1: VALINTAKOE 70 pistettä Pelkkä valintakoe (max.70 p, minipistemäärä 15 p) Kukin tätä valintatapaa käyttävä ammattikorkeakoulu ilmoittaa hakuinformaatiossaan valintakokeen osioiden sisällöt ja niiden tuottamat pisteet.

50 47 VALINTATAPA 3: VALINTAKOE JA TYÖKOKEMUS 70 pistettä Rakennusalan työkokemus 30 pistettä Yhteensä 100 pistettä Valintapisteet (max.100p) muodostuvat valintakoepisteistä (max.70 p, hyväksymisraja 15 p) sekä rakennusalan työkokemuspisteistä (max.30p). Kukin tätä valintatapaa käyttävä ammattikorkeakoulu ilmoittaa hakuinformaatiossaan valintakokeen osioiden sisällöt, niiden tuottamat pisteet sekä työkokemuksen laadun. Työkokemukseksi otetaan huomioon vähintään 18-vuotiaana hakuajan päättymiseen mennessä hankittu rakennusalan työkokemus. Varusmies- ja siviilipalvelusta ei lueta työkokemukseksi. Työkokemuksen ei tarvitse olla yhtäjaksoista eikä saman työnantajan palveluksessa hankittua. Työkokemukseksi ei lueta työharjoittelua eikä työssä oppimista, jos ne sisältyvät haussa käytettyyn tutkintoon. Pisteitä saadakseen hakijan tulee merkitä hakulomakkeeseen työkokemuksen kokonaismäärä täysinä kuukausina. Tätä varten osaaikatyö tulee muuntaa kokoaikatyötä vastaavaksi siten, että 150 tuntia tai 20 täysimittaista työpäivää (vähintään 7 tuntia päivää kohti) vastaa yhtä kuukautta. Rakennusalan työkokemuksen määrä on pystyttävä osoittamaan työtodistuksin. Työtodistukset tulee lähettää ylimpään rakennusmestarikoulutuksen hakukohteeseen siten, että ne saapuvat hakijapalveluihin viimeistään klo mennessä (postileiman päiväys ei riitä). Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan valintakokeeseen ja /tai haastatteluun (kutsu n. viikkoa ennen koetta). Valintakokeen ja /tai haastattelun voi suorittaa ainoastaan hakukohteen ammattikorkeakouluissa. Osallistuessaan tähän valintakokeeseen ja /tai haastatteluun, hakija saa koetuloksen joka pätee ainoastaan kokeen järjestäneessä ammattikorkeakoulussa toteutettavan monimuotototeutuksena järjestettävän tekniikan koulutuksen opiskelijavalinnoissa. tulos on voimassa kyseisen haun ajan. Tekniikan monimuotototeutuksen koulutusta järjestävä ammattikorkeakoulu ilmoittaa hakuinformaatiossaan järjestämiensä valintakokeiden päivämäärät. 11 MERENKULKUALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Merenkulkualan ammattikorkeakoulututkintoon liittyvät koulutus- ja hakukohdesuositukset. Taulukko 1. Merenkulkualan ammattikorkeakoulututkintoon johtavat koulutukset ja yhteishaun hakukohteet Koulutuksen nimi Insinööri (AMK), merenkulku Merikapteeni (AMK) Hakukohteen nimi Insinööri (AMK), merenkulku, päivä-/ monimuotototeutus Merikapteeni (AMK), päivä-/ monimuotototeutus

51 48 Sjökapten (YH) Degree Programme in Maritime Management Sjökapten (YH), päivä- /monimuotototeutus Bachelor of Marine Technology, Sjökapten (YH) full-time studies MERENKULKUALAN KOULUTUS 11.1 Suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulutus Päivätoteutus / opiskelijavalinta Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan sekä tekniikan alan valtakunnalliseen valintakokeeseen että merenkulkualan erityiskokeeseen. Merenkulkualan koulutus käyttää päivätoteutuksessa alla esitettyjä valintatapoja. Lopulliseen valintaan vaikuttavat koulumenestys, valintakokeet ja merenkulkualan työkokemus tai pelkästään valintakokeet ja merenkulkualan työkokemus. Valintapisteiden enimmäismäärä on seuraava: Valintakokeet: * tekniikan alan valtakunnallinen valintakoe 40 pistettä * merenkulkualan erityiskoe 60 pistettä Merenkulkualan työkokemus 40 pistettä Yhteensä 140 pistettä Valintakokeissa hakijan on saavutettava vähintään seuraavat valtakunnallisen suosituksen mukaiset pisteet: tekniikan alan valtakunnallisessa valintakokeessa 10 pistettä ja merenkulkualan erityiskokeessa 20 pistettä. Valintapisteiden enimmäismäärä on seuraava: Koulumenestys (ylioppilastutkinnon arvosanat) 60 pistettä Valintakokeet: * tekniikan alan valtakunnallinen valintakoe 40 pistettä * merenkulkualan erityiskoe 60 pistettä Merenkulkualan työkokemus 40 pistettä Yhteensä 200 pistettä Valintakokeissa hakijan on saavutettava vähintään seuraavat valtakunnallisen suosituksen mukaiset pisteet: tekniikan alan valtakunnallisessa valintakokeessa 10 pistettä ja merenkulkualan erityiskokeessa 20 pistettä. Jos ammattikorkeakoulu käyttää muita pisterajoja, ne ilmoitetaan erikseen hakukohteen tiedoissa. Valinta on ehdollinen, kunnes ammattikorkeakoulu on tarkistanut koulu-, työ- ja lääkärintodistukset. Ammattikorkeakoulu voi purkaa valinnan, jos todistuksia ei toimiteta ammattikorkeakoulun ilmoittamassa määräajassa tai jos hakija on antanut arvosanoistaan, työkokemuksestaan tai terveydentilastaan virheellisiä tietoja.

52 49 Koulumenestyksen pisteytys Koulumenestyspisteet lasketaan samoin kuin insinööri- ja laboratorioanalyytikkokoulutuksessa. Merikapteenin suuntautumisvaihtoehdon valintakokeet järjestetään seuraavasti: torstaina tekniikan alan valtakunnallinen valintakoe sekä merenkulkualan erityiskokeen englannin kielen koe ja perjantaina merenkulkualan erityiskokeen soveltuvuuskoe (testi). Tekniikan alan valtakunnallisen valintakokeen sisältöä on selostettu insinööri- ja laboratorioanalyytikkokoulutuksen yhteydessä. Merenkulkualan erityiskokeen enimmäispistemäärä on 60 pistettä. Kokeen molempien osioiden pitää olla hyväksyttyjä, jotta koe on hyväksytty. Osioiden enimmäispisteet ja valtakunnallisen suosituksen mukaiset hyväksymisrajat ovat: englannin kielen koe 25 pistettä (alin hyväksytty pistemäärä 10 pistettä) ja soveltuvuuskoe 35 pistettä (alin hyväksytty pistemäärä 10 pistettä). Hakijan tulee osallistua tekniikan alan valtakunnalliseen valintakokeeseen hakulomakkeessa ilmoittamassaan tekniikan ammattikorkeakoulussa ja merenkulkualan erityiskokeeseen korkeimman merenkulkualan hakutoiveensa mukaisessa merenkulkualan ammattikorkeakouluyksikössä. Merenkulkualan insinöörin suuntautumisvaihtoehdon valintakoe sisältää tekniikan alan valtakunnallisen valintakokeen ja englannin kielen kokeen torstaina Kokeeseen pitää osallistua joko Kymenlaakson tai Satakunnan ammattikorkeakoulun merenkulkualan yksikössä. Tekniikan alan valtakunnallisen valintakokeen sisältöä on selostettu insinööri- ja laboratorioanalyytikkokoulutuksen yhteydessä. Merenkulkualan insinöörin suuntautumisvaihtoehdon englannin kielen kokeen enimmäispistemäärä on 60 pistettä (alin hyväksytty pistemäärä 20 pistettä). Työkokemus Merenkulkualan koulutuksiin haettaessa työkokemuksesta saa enintään 40 pistettä. Merenkulkualan työkokemuksesta annetaan yksi piste jokaista yhden kuukauden jaksoa kohden. Merenkulkualan työkokemukseksi merikapteenin koulutukseen hyväksytään hakuajan päättymiseen mennessä hankittu Liikenteen turvallisuusviraston, TraFin hyväksymä aluspalvelu meripalveluotteen mukaan ja puolustusvoimissa suoritettu aluspalvelu. Merenkulkualan työkokemukseksi merenkulkualan insinöörin koulutukseen hyväksytään hakuajan päättymiseen mennessä hankittu Liikenteen turvallisuusviraston, TraFin hyväksymä aluspalvelu meripalveluotteen mukaan ja puolustusvoimissa suoritettu aluspalvelu. Lisäksi hyväksytään hakuajan päättymiseen mennessä hankittu konepajapalvelu konepajassa, jossa valmistetaan tai korjataan voimakoneita tai paineastioita, taikka telakalla tai voimalaitoksessa koneistojen tai putkistojen asennustehtävissä (asetus 166/2013). Pisteitä saadakseen hakijan tulee merkitä työkokemuksen määrä hakulomakkeeseen täysinä kuukausina, kuitenkin siten, että merimiesrekisteriotteen mukaiset kuukaudet on kerrottu kahdella.

53 50 Työkokemuksen määrä ja laatu on pystyttävä osoittamaan todistuksin, jotka tarkistetaan valituiksi tulleilta. Ammattikorkeakoulu voi purkaa valinnan, mikäli työtodistuksia ei toimiteta ammattikorkeakoulun ilmoittamassa määräajassa tai hakija on antanut työkokemuksestaan virheellisiä tietoja. Monimuotototeutus / opiskelijavalinta Yleinen hakukelpoisuus tutkintoon johtaviin koulutuksiin on kerrottu valintaperustesuositusten yleisessä osassa. Opiskelijavalinta suoritetaan hakukohteittain pelkkää valintakoetta käyttäen. Valinnassa hakija voi saada enintään 100 pistettä ja alin hyväksytty pistemäärä on 20 pistettä. Valintapisteet voivat muodostua valintakoepisteistä, työkokemuksesta, haastattelusta jne. saatavista pisteistä. Kukin ammattikorkeakoulu ilmoittaa hakuinformaatiossaan osioiden sisällöt ja niiden tuottamat pisteet. Mikäli valintaan sisältyy valintakoe ja/tai haastattelu, kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan valintakokeeseen ja /tai haastatteluun. Valintakokeen ja/tai haastattelun voi suorittaa ainoastaan hakukohteen ammattikorkeakouluissa. Osallistuessaan tähän valintakokeeseen ja/tai haastatteluun, hakija saa koetuloksen joka pätee ainoastaan kokeen järjestäneessä ammattikorkeakoulussa toteutettavan monimuotototeutuksena järjestettävän tekniikan koulutuksen opiskelijavalinnoissa. tulos on voimassa kyseisen haun ajan. Merenkulkualan monimuotototeutuksen koulutusta järjestävä ammattikorkeakoulu ilmoittaa hakuinformaatiossaan järjestämiensä valintakokeiden päivämäärät ja paikat Vieraskielinen koulutus Päivätoteutus / opiskelijavalinta Yleinen hakukelpoisuus tutkintoon johtaviin koulutuksiin on kerrottu valintaperustesuositusten yleisessä osassa. Opiskelijavalinta suoritetaan hakukohteittain pelkkää valintakoetta käyttäen. Valintapisteet muodostuvat valintakoepisteistä. Valintakokeessa hakija voi saada enintään 100 pistettä ja alin hyväksytty pistemäärä on 20 pistettä. Kukin ammattikorkeakoulu ilmoittaa hakuinformaatiossaan valintakokeen osioiden sisällöt ja niiden tuottamat pisteet. Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan valintakokeeseen ja valintakokeen voi suorittaa ainoastaan hakukohteen ammattikorkeakoulussa. Osallistuessaan tähän valintakokeeseen, hakija saa koetuloksen, joka pätee ainoastaan kokeen järjestäneessä ammattikorkeakoulussa. tulos on voimassa kyseisen haun ajan. Merenkulkualan vieraskielistä koulutusta järjestävä ammattikorkeakoulu ilmoittaa hakuinformaatiossaan järjestämiensä valintakokeiden päivämäärät ja paikat.

54 Muita tietoja Lääkärintodistus Hyväksytyksi tulleen hakijan on toimitettava merimiesterveyskeskuksen antama lääkärintodistus ammattikorkeakoululle viimeistään Lääkärintodistuksesta tulee käydä ilmi, että: henkilön näkö- ja kuulokyky sekä värinäkö ovat sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa säädettyjen vaatimusten mukaiset henkilö on terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään soveltuva aiottuun tehtävään eikä hänellä ole sellaista vammaa tai sairautta, joka estää tai selvästi vaikeuttaa hänen työtään henkilö ei sairasta tautia, jonka voidaan olettaa pahenevan työssä tai vaarantavan muiden aluksella olevien terveyden taikka merenkulun turvallisuuden Ammattikorkeakoulu voi purkaa valinnan, mikäli lääkärintodistusta ei toimiteta edellä mainitussa määräajassa tai hakijaa ei lääkärintodistuksen perusteella voida pitää merenkulkualan koulutukseen soveltuvana. OPISKELUOIKEUDEN PERUUTTAMINEN Merenkulkualan koulutusta koskee Ammattikorkeakoululain (932/2014) 33, jonka mukaan opiskelijan opiskeluoikeus voidaan peruuttaa tapauksissa, joissa opintoihin sisältyy asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia ja opiskelija on osoittautunut opintoihin soveltumattomaksi vaarantamalla toistuvasti tai vakavasti opinnoissaan toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden ja siten osoittautunut ilmeisen sopimattomaksi toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai harjoittelussa on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan eikä toimintakyvyltään täytä opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä opiskelija on hakuvaiheessa salannut sellaisen tiedon opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, joka olisi voinut estää hänen valintansa opiskelijaksi 12 LIIKETALOUDEN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Liiketalouden ammattikorkeakoulututkintoon liittyvään koulutusvastuuseen kuuluvat seuraavat kuusi koulutusalaa, joita tämä suositus koskee: 1. Liiketalous 2. Liiketoiminnan logistiikka 3. Johdon assistenttityö ja kielet 4. Kirjasto ja tietopalveluala 5. Tietojenkäsittely 6. Turvallisuusala Tässä suosituksessa on ensin kuvattu valintaperusteet suomen- ja ruotsinkieliseen koulutukseen ja sitten vieraskieliseen koulutukseen. Liiketalouden koulutusalaan kuuluu useita koulutuksia ja hakukohteita. Kunkin ammattikorkeakoulun omilta verkkosivuilta ja opintopolku.fi palvelusta löytyy tarkemmat tiedot koulutusten ajankohdista.

55 Suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulutus Päivätoteutus Koulutukset ja hakukohteet Yleinen hakukelpoisuus tutkintoon johtaviin koulutuksiin on kerrottu valintaperustesuosituksen yleisessä osassa. Liiketalouden ammattikorkeakoulututkintoon johtavien koulutusten päivätoteutuksiin on kaksitoista suomenkielistä ja kaksi ruotsinkielistä hakukohdetta. Taulukkoon on koottu sekä koulutusten että hakukohteiden nimet siinä muodossa, jossa niitä suositellaan käytettäväksi. Taulukossa on vasemmanpuoleisessa sarakkeessa tarjottavan koulutuksen nimi ja oikeanpuoleisessa sarakkeessa hakukohteen nimi. Koulutukseen voi johtaa yksi tai useampi hakukohde. Taulukko 1 Liiketalouden ammattikorkeakoulututkintoon johtavat koulutukset (päivätoteutukset) ja hakukohteet Koulutuksen nimi Tradenomi (AMK), liiketalous Tradenom (YH), företagsekonomi Tradenomi (AMK), liiketalous Tradenomi (AMK), liiketalous Tradenomi (AMK), liiketalous Tradenomi (AMK), finanssi- ja talousasiantuntija Tradenomi (AMK), myyntityö Tradenomi (AMK), myyntityö ja visuaalinen markkinointi Tradenomi (AMK), myynti ja markkinointi Tradenomi (AMK), liiketoiminnan logistiikka Tradenomi (AMK), johdon assistenttityö ja kielet Tradenomi (AMK), tietojenkäsittely Tradenomi (AMK), kirjasto- ja tietopalveluala Tradenomi (AMK), turvallisuusala Hakukohteen nimi Tradenomi (AMK), liiketalous, päivätoteutus Tradenomi (YH), företagseknoimi, dagstudier Tradenomi (AMK), kansainvälinen kauppa, päivätoteutus Tradenomi (AMK), palveluliiketoiminta, päivätoteutus Ttradenomi (AMK), yrittäjyys ja tiimijohtaminen, päivätoteutus Tradenomi (AMK), finanssi- ja talousasiantuntija, päivätoteutus Tradenomi (AMK), myyntityö, päivätoteutus Tradenomi (AMK), myyntityö ja visuaalinen markkinointi, päivätoteutus Tradenomi (AMK), myynti ja markkinointi, päivätoteutus Tradenomi (AMK), liiketoiminnan logistiikka, päivätoteutus Tradenomi (AMK), johdon assistenttityö ja kielet, päivätoteutus Tradenomi (AMK), tietojenkäsittely, päivätoteutus Tradenomi (AMK), kirjasto- ja tietopalveluala, päivätoteutus Tradenomi (AMK), turvallisuusala, monimuotototeutus

56 53 Opiskelijavalinta Hakijat valitaan kahdella eri tavalla (ks. valintaperustesuosituksen yleinen osa): VALINTATAPA 1: VALINTAKOE 40 pistettä Valintakokeesta saatavan pistemäärän perusteella VALINTATAPA 2: KOULUMENESTYS JA VALINTAKOE (koskee vain ylioppilastutkinnolla hakevia) Vaihtoehto 2B Koulumenestys Yhteensä 60 pistettä (ylioppilastutkinnon arvosanat) 40 pistettä 100 pistettä Koulumenestyksestä ja valintakokeesta saatavan yhteispistemäärän perusteella Ammattikorkeakoulut määrittelevät hakokohdekohtaisesti, kuinka monta aloituspaikkaa osoittavat kumpaankin jonoon Koulumenestyksen pisteytys Valintatapa 2 Koulumenestyspisteet muodostuvat ylioppilastutkintotodistuksen perusteella. Ylioppilastutkintotodistuksen arvosanat saadaan hakijarekisteriin suoraan ylioppilastutkintolautakunnalta. Yo-tutkintotodistus L/E M C B A Äidinkieli * Paras kieli (vieraat kielet ja toinen kotimainen) pitkä (lyhyt/keskipitkä) 20 (19) 19 (18) 17 (16) 12 (11) 10 (9) Matematiikka (lyhyt tai pitkä) tai paras reaaliaineiden kokeista (ennen v kirjoittaneilla reaali) * IB- tutkinnossa äidinkieltä vastaa A1-kieli, EB- ja RP-tutkinnoissa äidinkieltä vastaava kieli. Ammattikorkeakoulun valintakokeisiin kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Valintakokeesta on saatava vähintään 10 pistettä (max 40 pistettä). Mikäli jokin koulutus poikkeaa tästä, se on mainittu alla ko. koulutuksen kohdalla. tulos on voimassa kyseisen haun ajan. Ammattikorkeakoulut tekevät yhteistyötä, jossa samaan valintakoeryhmään kuuluvat koulutukset hyväksyvät sellaisenaan toisessa ammattikorkeakoulussa suoritetun valintakokeen. Hakijan on osallistuttava valintakokeen

57 54 kaikkiin osioihin. Mikäli jokin osio jää tekemättä, valintakoe hylätään. 1. A. Liiketalouden koulutuksen valtakunnalliset valintakokeet järjestetään kevään yhteishaussa perjantaina ja kokeeseen liittyvä ennakkoaineisto on saatavilla jokaisen valtakunnallista koetta käyttävän ammattikorkeakoulun Internet-sivuilla Syksyn yhteishaussa valintakoe on keskiviikkona klo ja ennakkoaineisto on saatavilla pe Ennakkoaineisto ei saa olla mukana koetilanteessa. Valtakunnallisessa liiketalouden valintakokeessa on kolme osaa: kirjoitelma tai haastattelu (10 p.), ennakkoaineistoon pohjautuvat monivalintatehtävät (15 p.) ja loogista päättelyä sekä matemaattista osaamista mittaava osa (15. p). kestää kaksi tuntia, mutta kokeeseen on varattava aikaa järjestelyineen kolme tuntia. B. Kansainvälisen kaupan koulutusta tarjotaan Lahden ammattikorkeakoulussa kevään yhteishaussa. Siinä käytetään samaa valintakoetta kuin liiketalouden koulutuksessa (ks. kohta 1A) ja se kuuluu samaan valintakoeryhmään. C. Palveluliiketoiminnan koulututusta tarjotaan Lahden ammattikorkeakoulussa syksyn yhteishaussa. Siinä käytetään samaa valintakoetta kuin liiketalouden koulutuksessa (ks. kohta 1A) ja se kuuluu samaan valintakoeryhmään. D. Yrittäjyyden ja tiimijohtamisen koulutus tarjotaan Tampereen ammattikorkeakoulussa. Opiskelijavalinta tehdään ennakkotehtävästä ja valintakokeesta saatavan yhteispistemäärän perusteella. Ennakkotehtävä (40 p) ja valintakoe (60 p). Kummastakin osuudesta on saatava vähintään 1 piste. on ma Yrittäjyyden ja tiimijohtamisen koulutus muodostaa oman valintakoeryhmänsä. Tarkemmat tiedot löytyvät opintopolku.fi / Tampereen ammattikorkeakoulun verkkosivuilta. E. Finanssi- ja talousasiantuntijan koulutus tarjotaan HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa. elokuussa 2016 alkavaan koulutukseen järjestetään ke klo Kokeen kestoaika järjestelyineen on kolme tuntia, varsinainen koeaika on kaksi tuntia. sisältää kolme osaa: kirjoitelma (10 p.), ennakkoaineistoon perustuvat monivalintatehtävät (15 p.) sekä loogista päättelyä ja matemaattista osaamista mittaava osa (15 p.). Matemaattisesta osiosta tulee saada vähintään kolme pistettä. Valintakokeen ennakkoaineisto on saatavilla verkossa Ennakkoaineisto ei saa olla mukana kokeessa. Hakijalla on oltava funktiolaskin mukana kokeessa. Finanssija talousasiantuntijan koulutus muodostaa oman valintakoeryhmänsä. F. Myyntityön koulutus on tarjolla HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa ja Turun ammattikorkeakoulussa Myyntityön koulutuksen valintakoe on sama kuin Liiketalouden koulutuksen valintakoe (ks. kohta 1A) ja se kuuluu samaan valintakoeryhmään. G. Myyntityön ja visuaalisen markkinoinnin koulutus Myyntityön ja visuaalisen markkinoinnin koulutus on tarjolla Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa Porvoon toimipisteessä. Myyntityön ja visuaalisen markkinoinnin koulutuksen valintakoe on sama kuin Liiketalouden koulutuksen valintakoe (ks kohta 1A) ja se kuuluu samaan valintakoeryhmään. H. Myynnin ja markkinoinnin koulutusta tarjotaan Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa. Myynnin ja markkinoinnin valintakoe on sama kuin

58 55 Liiketalouden koulutuksen valintakoe (ks. kohta 1A) ja se kuuluu samaan valintakoeryhmään. I. Liiketoiminnan logistiikan koulutuksen päivätoteutukseen voi hakea vain kevään yhteishaussa. Koulutusta tarjotaan päivätoteutuksena Kymenlaakson ja Turun ammattikorkeakouluissa. Liiketoiminnan logistiikan valintakoe on sama kuin Liiketalouden koulutuksen valintakoe (ks. kohta 1A) ja se kuuluu samaan valintakoeryhmään. J. Johdon assistenttityön ja kielten koulutus Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa on syksyn yhteishaussa ja sen valintakoe on sama kuin Liiketalouden valintakoe (ks. kohta 1A) ja se kuuluu samaan valintakoeryhmään 2. Johdon assistenttityön ja kielten koulutuksen valintakoe on kevään yhteishaussa to ja ennakkoaineisto on saatavilla HAAGA-HELIAN verkkosivuilla Aineisto ei saa olla mukana valintakokeessa. Syksyn yhteishaussa valintakoe on to ja ennakkoaineisto on saatavilla HAAGA-HELIAN verkkosivuilla Aineisto ei saa olla mukana valintakokeessa. Valintakokeessa on kolme osaa: kirjallinen koe (min/maks. pisteet 8 p./20 p.), kielikokeet ja ryhmähaastattelu (min./maks. pisteet 2 p./20 p.). Kielikoe on suoritettava englannissa ja yhdessä sellaisessa kielessä, joita hakija opiskelee. Valittavana ovat espanja, kiina, ranska, ruotsi, saksa ja venäjä. Kielikoe pohjautuu lukion tai sitä vastaavaan kielen oppimäärään ja testaa mm. kielen rakenteiden hallintaa. Hakija vapautetaan yhdestä tai kummastakin kielikokeesta, jos hän on saanut ylioppilaskirjoituksissa vähintään arvosanan M ko. kielessä (joko laaja tai suppea oppimäärä) tai hän puhuu tätä kieltä äidinkielenään. Jos hakija hylätään englannin kielen kokeesta, hänen valintakoepisteistään vähennetään 17 pistettä valintatapajonossa 1. Jos hakija hylätään muun kielen kuin englannin kokeesta, hänen valintakoepisteistään vähennetään 14 pistettä valintatapajonossa 1. Jos molemmat kielikokeet hylätään, ei hän voi tulla valituksi koulutukseen. Valintakokeessa painotetaan soveltuvuutta alalle, motivaatiota ja oppimisvalmiuksia. Tarkemmat tiedot löytyvät opintopolku.fi verkkosivuilta. Johdon assistenttityön ja kielten koulutus HAAGA-HELIASSA muodostaa oman valintakoeryhmänsä. 3. Kirjasto- ja tietopalvelualan koulutusta tarjotaan Oulun, Seinäjoen ja Turun ammattikorkeakouluissa. järjestetään ti , Seinäjoella, Turussa ja Oulussa. Valintakokeessa on kaksi osaa: ryhmähaastattelu (maks. 20 p.) sekä kirjallinen osa (maks. 20 p.). Valintakokeessa painotetaan soveltuvuutta alalle, motivaatiota ja oppimisvalmiuksia. Kokeeseen ei ole ennakkomateriaalia. Kirjasto- ja tietopalvelun koulutuksen osalta Oulun, Seinäjoen ja Turun ammattikorkeakoulut tekevät keskenään valintakoeyhteistyötä. 4. Tietojenkäsittelyn koulutuksen valintakoe on kevään yhteishaussa torstaina klo ja syksyn yhteishaussa torstaina klo Tietojenkäsittelyn koulutus muodostaa oman valintakoe-ryhmänsä. Ennakkoaineisto julkaistaan jokaisen valtakunnallista koetta käyttävän ammattikorkeakoulun Internet-sivuilla kevään haussa ja syksyn haussa Aineisto ei saa olla mukana kokeessa. Kokeessa mitataan kaikille yhteisellä kirjallisella osuudella loogisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoa (maks.15 p.) sekä ennakkoaineistoon pohjautuen uuden tiedon omaksumista (maks.15 p.). Kirjallisen osion lisäksi valintakokeessa mitataan motivaatiota ja soveltuvuutta alalle (maks.10 p.), tämän osion jokainen valintakokeen järjestävä korkeakoulu toteuttaa parhaaksi katsomallaan tavalla esim. esseenä, haastatteluna tai näiden yhdistelmänä tai muulla sopivaksi katsomallaan tavalla. Kukin korkeakoulu julkaisee omilla hakusivuillaan tarkemmat tiedot motivaatiota ja suuntautumista mittaavan osion muodosta viimeistään hakuaikana.

59 56 Hakijan on saatava motivaatiota ja soveltuvuutta mittaavasta osiosta vähintään 4 pistettä ja koko valintakokeesta vähintään 12 pistettä voidakseen tulla valituksi. 5. Turvallisuusalan koulutus tarjotaan Laurea-ammattikorkeakoulussa ja valintakoe järjestetään kevään yhteishaussa ma Turvallisuusalan koulutus muodostaa oman valintakoeryhmänsä. Valintakokeen ennakkoaineisto on saatavilla verkossa sisältää kirjallisen kokeen ja haastattelun tai kirjoitelman. Ennakkoaineisto ei saa olla mukana kokeessa. Monimuotototeutus Koulutukset ja hakukohteet Yleinen hakukelpoisuus tutkintoon johtaviin koulutuksiin on kerrottu valintaperustesuosituksen yleisessä osassa. Liiketalouden ammattikorkeakoulututkintoon johtavien koulutusten monimuotototeutuksiin on neljä suomenkielistä ja kaksi ruotsinkielistä hakukohdetta. Taulukkoon on koottu sekä koulutusten että hakukohteiden nimet siinä muodossa, jossa niitä suositellaan käytettäväksi. Taulukon vasemmanpuoleisessa sarakkeessa on tarjottavan koulutuksen nimi ja oikeanpuoleisessa sarakkeessa hakukohteen nimi. Koulutukseen voi johtaa yksi tai useampi hakukohde. Taulukko 2 Liiketalouden ammattikorkeakoulututkintoon johtavat koulutukset (monimuotototeutukset) ja hakukohteet Koulutuksen nimi Tradenomi (AMK), liiketalous Tradenomi (AMK), myyntityö Tradenomi (AMK), liiketalous Tradenomi (AMK), liiketoiminnan logistiikka Tradenomi (AMK), hankinta- ja myyntiosaaminen Tradenomi (AMK), kirjasto- ja tietopalveluala Tradenomi (AMK), tietojenkäsittely Hakukohteen nimi Tradenomi (AMK), liiketalous, monimuotototeutus Tradenomi (AMK), myyntityö, monimuotototeutus Tradenomi (AMK), pk-yrittäjyys, monimuotototeutus Tradenomi (AMK), liiketoiminnan logistiikka, monimuotototeutus Tradenomi (AMK), hankinta- ja myyntiosaaminen, monimuotototeutus Tradenomi (AMK), kirjasto- ja tietopalveluala, monimuotototeutus Tradenomi (AMK), tietojenkäsittely, monimuototeutus Työkokemuspisteet Työkokemuspisteitä suositellaan hyödynnettäväksi lähinnä monimuotokoulutusten valinnoissa. Työkokemuspisteitä laskettaessa otetaan huomioon vain 18-vuotiaana tai sen jälkeen hankittu työkokemus, joka on kertynyt kevään haussa viimeistään 31.7./ ja syksyn haussa viimeistään 31.12). Kaksi kuukautta yleistä (ei tarvitse olla alakohtaista) työkokemusta tuottaa yhden pisteen. Osa-aikatyö muunnetaan kokoaikaiseksi niin, että 150 tuntia tai 20 täysimittaista työpäivää (vähintään 7 tuntia päivää kohti) vastaa yhtä kuukautta. Työkokemuksen ei tarvitse olla yhtäjaksoista eikä saman työnantajan palveluksessa hankittua. Työkokemukseksi ei lueta työharjoittelua eikä työssä oppimista, jos ne sisältyvät haussa käytettyyn tutkintoon. Varusmiespalvelusta, siviilipalvelusta tai hoitovapaata ei lasketa työkokemukseksi. Pisteitä voi saada vain työkokemuksesta, josta on työnantajan todistus. Yrittäjyys hyväksytään työkokemukseksi, jos siitä on todistus, joka osoittaa, että hakija on tai on ollut YEL (yrittäjäeläkevakuutus)- tai MYEL (viljelijöiden, metsätilallisten, kalastajien ja poronhoitajien sekä heidän perheenjäsentensä työeläkevakuutus).

60 57 Työkokemuksen määrä on pystyttävä osoittamaan työtodistuksin, jotka tarkistetaan valituiksi tulleilta. Alkuperäiskielisen työtodistuskopion lisäksi on toimitettava virallisen kielenkääntäjän suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi tekemä käännöskopio työtodistuksesta, jos työtodistuksen kieli ei ole mikään näistä. Käännöksessä tulee olla kääntäjän allekirjoitus ja leima. Kopiot toimitetaan vasta opiskelupaikan vastaanoton yhteydessä. Opiskelijavalinta Hakijat voidaan valita kahdella eri tavalla: VALINTATAPA 1: VALINTAKOE 70 pistettä VALINTATAPA 3: VALINTAKOE JA TYÖKOKEMUS Työkokemus Yhteensä 70 pistettä 30 pistettä 100 pistettä Ammattikorkeakoulut määrittelevät hakokohdekohtaisesti, kuinka monta aloituspaikkaa osoittavat kumpaankin jonoon käyttäessään molempia jonoja. Ammattikorkeakoulun valintakokeisiin kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Valintakokeesta on saatava vähintään 28 pistettä (maks. 70 pistettä). tulos on voimassa kyseisen haun ajan. Mikäli jokin koulutus poikkeaa tästä, se on mainittu alla ko. koulutuksen kohdalla. Ammattikorkeakoulut tekevät yhteistyötä, jossa samaan valintakoeryhmään kuuluvat koulutukset hyväksyvät sellaisenaan toisessa ammattikorkeakoulussa suoritetun valintakokeen. Hakijan on osallistuttava valintakokeen kaikkiin osioihin. Mikäli jokin osio jää tekemättä, valintakoe hylätään. 1. A. Liiketalouden koulutuksen valintakoeryhmän valtakunnalliset valintakokeet järjestetään kevään yhteishaussa ke ja syksyn yhteishaussa ke klo Valtakunnallisessa liiketalouden koulutuksen valintakokeessa on seuraavat osat: kirjoitelma ja/tai haastattelu (30 p.), ennakkoaineistoon pohjautuvat monivalintatehtävät (20 p.) ja loogista päättelyä sekä matemaattista osaamista mittaava osa (20 p.). Ennakkoaineisto julkaistaan jokaisen valtakunnallista koetta käyttävän ammattikorkeakoulun Internet-sivuilla kevään haussa ja syksyn haussa Aineisto ei saa olla mukana koetilanteessa. Kirjallinen koe kestää kaksi tuntia, mutta kokeeseen on varattava aikaa mahdollisine haastatteluineen 3-6 tuntia. B. Liiketalouden koulutukseen kuuluvaa pk-yrittäjyyden koulutus tarjotaan Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Siihen voi hakea syksyn yhteishaussa osallistumalla liiketalouden valtakunnalliseen valintakokeeseen (ks. kohta 1) ja se kuuluu samaan valintakoeryhmään liiketalouden koulutusten kanssa.

61 58 2. Hankinta ja myyntiosaamisen koulutuksen monimuotototeutus tarjotaan kevään yhteishaussa Turun ammattikorkeakoulussa. Valintakokeena on ennakkotehtävä, joka on nettisivuilla ( julkaistuna Liiketoiminnan logistiikan koulutuksen monimuotototeutus tarjotaan kevään yhteishaussa Lahden ammattikorkeakoulussa ja siihen voi hakea osallistumalla liiketalouden valtakunnalliseen valintakokeeseen (ks. kohta 1) ja se kuuluu samaan valintakoeryhmään liiketalouden koulutusten kanssa. 4. Kirjasto- ja tietopalvelualan koulutuksen monimuotototeutus tarjotaan kevään yhteishaussa Turun ammattikorkeakoulussa. järjestetään ma Turussa. Valintakokeessa on kaksi osaa: ryhmähaastattelu (maks. 35 p.) sekä kirjallinen osa (maks. 35 p). Valintakokeessa painotetaan soveltuvuutta alalle, motivaatiota ja oppimisvalmiuksia. Kokeeseen ei ole ennakkomateriaalia. 5. Tietojenkäsittelyn koulutuksen valintakoe on kevään yhteishaussa torstaina klo ja syksyn yhteishaussa torstaina klo Tietojenkäsittelyn koulutus muodostaa oman valintakoeryhmänsä. Ennakkoaineisto julkaistaan jokaisen valtakunnallista koetta käyttävän ammattikorkeakoulun Internet-sivuilla kevään haussa ja syksyn haussa Aineisto ei saa olla mukana valintakokeessa. Valintakokeessa mitataan kaikille yhteisellä kirjallisella osuudella loogisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoa (maks. 20 p.) sekä ennakkoaineistoon pohjautuen uuden tiedon omaksumista (maks. 30 p.). Kirjallisen osion lisäksi valintakokeessa mitataan motivaatiota ja soveltuvuutta alalle (maks. 20 p.). Tämän osion jokainen valintakokeen järjestävä korkeakoulu toteuttaa parhaaksi katsomallaan tavalla esim. esseenä, haastatteluna tai näiden yhdistelmänä tai muulla sopivaksi katsomallaan tavalla. Kukin korkeakoulu julkaisee omilla hakusivuillaan tarkemmat tiedot motivaatiota ja suuntautumista mittaavan osion muodosta. Hakijan on saatava motivaatiota ja soveltuvuutta mittaavasta osiosta vähintään 8 pistettä ja koko valintakokeesta vähintään 25 pistettä voidakseen tulla valituksi Vieraskielinen koulutus Päivätoteutus / Full-time studies Koulutukset ja hakukohteet Yleinen hakukelpoisuus tutkintoon johtaviin koulutuksiin on kerrottu valintaperustesuosituksen yleisessä osassa. Liiketalouden ammattikorkeakoulututkintoon johtavien vieraskielisten koulutusten päivätoteutuksiin on kahdeksan hakukohdetta. Taulukkoon on koottu sekä koulutusten että hakukohteiden nimet siinä muodossa, jossa niitä suositellaan käytettäväksi. Taulukossa on esitetty vasemmanpuoleisessa sarakkeessa tarjottavan koulutuksen nimi ja oikeanpuoleisessa sarakkeessa hakukohteen nimi. Taulukko 3 Liiketalouden ammattikorkeakoulututkintoon johtavat vieraskieliset koulutukset (päivätoteutukset) ja hakukohteet

62 59 Opiskelijavalinta Hakijat voidaan valita kahdella eri tavalla: VALINTATAPA 1: VALINTAKOE 40 pistettä VALINTATAPA 2: KOULUMENESTYS JA VALINTAKOE (koskee vain ylioppilastutkinnolla hakevia) Vaihtoehto 2B Koulumenestys Yhteensä 60 pistettä (ylioppilastutkinnon arvosanat) 40 pistettä 100 pistettä Ammattikorkeakoulut määrittelevät hakokohdekohtaisesti, kuinka monta aloituspaikkaa osoittavat kumpaankin jonoon. Koulumenestys Vieraskielisen koulutuksen päivätoteutuksessa koulumenestyspisteet lasketaan samoin kuin suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulutuksen päivätoteutuksessa.