KANSALLINEN TOIMINTASUUNNITELMA/ SUOMI

Transkriptio

1 KANSALLINEN TOIMINTASUUNNITELMA/ SUOMI l Taustaa Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY, muut. 2013/55/EU) 59 artiklan perusteella kaikkien jäsenvaltioiden tulee mennessä antaa komissiolle tiedoksi luettelo nykyisistä säännellyistä ammateista (tehtävä, jonka aloittamisen tai harjoittamisen edellytyksenä on, että henkilö täyttää tietyt lainsäädännössä yksilöidyt ammattipätevyyttä koskevat vaatimukset) ja kuhunkin ammattiin kuuluvista toiminnoista; luettelo säännellystä ammatillisesta koulutuksesta (määritelty direktiivissä seuraavasti: "Säännellyllä ammatillisella koulutuksella tarkoitetaan koulutusta, joka on erityisesti suunnattu tietyn ammatin harjoittamiseen ja käsittää koulutuksen, jota tarvittaessa täydennetään ammattiin perehdyttävällä koulutuksella tai työharjoittelulla tai työjaksolla. Ammatillisen koulutuksen, työharjoittelun tai työkokemuksen rakenne ja taso määritellään asianomaisen jäsenvaltion laeissa, asetuksissa tai hallinnollisissa määräyksissä, tai niitä valvoo tai ne hyväksyy kyseistä tehtävää varten nimetty viranomainen."); luettelo ammateistajoihin sovelletaan direktiivin 7.4 artiklan mukaista ennakkotarkastusta (liittyy palvelujen väliaikaiseen ja satunnaiseen tarjoamiseen) ja erityinen perustelu jokaisen ammatin osalta. Jäsenvaltiot vievät mainitut tiedot komission tietokantaan ( market/qualifications/regprof/index.cfm?fuseaction=h ome.home) Jäsenvaltioiden on direktiivimuutosten täytäntöönpanoajan kuluessa laadittava myös ns. kansallinen toimintasuunnitelma. Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden on tutkittava, täyttääkö ammatin sääntely seuraavat vaatimukset: - se ei saa olla kansalaisuuden tai asuinpaikan perusteella suoraan tai epäsuoraan syrjivä - se on perusteltua yleiseen etuun liittyvistä pakottavista syistä - sen on oltava suhteellisuusperiaatteen mukaista. Opetus- ja kulttuuriministeriö Meritullinkatu 10, Helsinki PL 29, Valtioneuvosto Puh kirjaamo@minedu.fi Undervisnings- och kulturministeriet Sjötullsgatan 10, Helsingfors PB 29, Statsrädet Tfn [ kirjaamo@minedu.fi

2 Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle mennessä tiedot vaatimuksista, jotka ne aikovat pitää voimassa, ja perusteet sille. Lisäksi komissiolle toimitetaan kertomus ammattipätevyyttä koskevista vaatimuksista, jotka on poistettu tai joita on lievennetty. 2 Prosessikuvaus Opetus- ja kulttuuriministeriä on lähettänyt Suomen säänneltyjen ammattien kartoittamista varten kaikille ministeriöille kirjeen Jossa on pyydetty toimittamaan tiedot oman hallinnonalan säännellyistä ammateista sekä tiedot suunnitteilla olevista säänneltyihin ammatteihin liittyvistä lainsäädäntömuutoksista. Säänneltyjen ammattien listauksen lisäksi ministeriöitä on pyydetty toimittamaan kunkin ammatin osalta: l) tiedot säädöksistä, johon ammatin sääntely perustuu (kansallinen ja/tai EUlainsäädäntö), 2) perustelut sille, miksi ammatti on säännelty, 3) lyhyt kuvaus ammattitoiminnan sisällöstä, 4) tieto ulkomaisten tutkintojen osalta kelpoisuudesta päättävästä toimivaltaisesta viranomaisesta sekä 5) ammattinimikkeen englanninkielinen käännös. Tiedot on pyydetty toimittamaan opetus-ja kulttuuriministeriöön mennessä. Saatujen vastausten perusteella opetus-ja kulttuuriministeriä on lähettänyt sääntelyn suhteellisuuteen liittyvät tietokannan kysymykset liikenne-ja viestintäministeriölle, maa-ja metsätalousministeriölle/ oikeusministeriölle, sisäministeriölle, sosiaali- ja terveysministeriölle sekä työ- ja elinkeinoministeriölle. Ammattikohtaiset tiedot on pyydetty toimittamaan opetus-ja kulttuuriministeriöön mennessä. Kaikista ministeriöistä ei ole jokaisen ammatin osalta saatu kattavia vastauksia. Erityisen ongelmalliseksi ja/tai epätarkoituksenmukaiseksi on koettu sääntelyn suhteellisuuden arviointi niiden ammattien osalta, joissa sääntely perustuu EUlainsäädäntöön (esim. asianajaja/ tilintarkastaja, lihantarkastaja). Kartoitus nosti kuitenkin yleisesti tietoisuutta sääntelystä ja sen perusteista ja tarpeellisuudesta.

3 3 Suomen säännellyt ammatit ja toimivaltaiset viranomaiset aloittain jaoteltuna liiketoiminta asianajaja (Asianajajaliitto) tilintarkastaja (Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunta ja Keskuskauppakamari) nuohooja (Opetushallitus) vartioimisliikkeen vastaava hoitaja (Poliisihallitus) vartija (yksityiset turvallisuuspalvelut) (kotikunnan poliisilaitos) rakentaminen nosturinkuljettaja (Etelä-Suomen aluehallintovirasto) panostaja (Länsi-ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto) sukeltaja (vedenalaista rakennustyötä tekevä) (Etelä-Suomen aluehallintovirasto) sähkötöiden johtaja/ käytön johtaja (Turvallisuus-ja kemikaalivirastotukes) teollinen valmistus kiinteistötoiminta liikenne (Liikenneturvallisuusvirasto Trafi) ajoneuvojen yksittäishyväksyjä katsastuksia suorittava henkilö katsastustoiminnasta vastaava henkilö yksittäishyväksyntöjen myöntämisestä vastaava henkilö merenkulun ammatinharjoittajat tukku-ja vähittäiskauppa

4 terveys- ja sosiaalipalvelut (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ellei toisin mainita) apuvälineteknikko ensihoitaja erikoishammaslääkäri o 5 erikoisalaa: hammaslääketieteellinen diagnostiikka, hampaiston oikomishoito, kliininen hammashoito, suu-ja leukakirurgia, terveydenhuolto. erikoislääkäri o 50 erikoisalaa: akuuttilääketiede/ anestesiologia ja tehohoito, endokrinologia, foniatria, fysiatria, gastroenterologia, gastroenterologinen kirurgia, geriatria, ihotaudit ja allergologia, infektiosairaudet, kardiologia, keuhkosairaudet ja allergologia, kliininen farmakologia ja lääkehoito, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede, kliininen hematologia, kliininen kemia, kliininen mikrobiologia, kliininen neurofysiologia, korva-, nenä-ja kurkkutaudit, käsikirurgia, lastenkirurgi, lastenneurologia, lastenpsykiatria, lastentaudit, liikuntalääketiede, naistentaudit ja synnytykset/ nefrologia, neurokirurgia, neurologia, nuorisopsykiatria, oikeuslääketiede, oikeuspsykiatria, ortopediaja traumatologia, patologia, perinnöllisyyslääketiede, plastiikkakirurgia, psykiatria, radiologia, reumatologia, silmätaudit, sisätaudit, suu-ja leukakirurgia, sydän-ja rintaelinkirurgia, syöpätaudit, terveydenhuolto, työterveyshuolto, urologia, verisuonikirurgia, yleiskirurgia/ yleislääketiede. farmaseutti fysioterapeutti hammaslääkäri hammasteknikko jalkaterapeutti kiropraktikko koulutettu hieroja kätilö laboratoriohoitaja lähihoitaja lähihoitaja lasten päivähoidossa (Opetushallitus) lääkäri optikko naprapaatti osteopaatti proviison psykologi

5 psykoterapeutti puheterapeutti ravitsemusterapeutti röntgenhoitaja sairaalafyysikko sairaalageneetikko sairaalakemisti sairaalamikrobiologi sairaalasolubiologi sairaanhoitaja sosiaaliohjaaja (Opetushallitus asti) sosiaalityöntekijä (Opetushallitus asti) suuhygienisti terveydenhoitaja toimintaterapeutti turismi koulutus ja julkiset palvelut (Opetushallitus ellei toisin mainita) aamu-ja iltapäivätoiminnan ohjaaja aineenopettaja ammatillisten/yhteisten opintojen opettaja ammatillisessa koulutuksessa erityislastentarhanopettaja erityisopettaja esiopetusta antava opettaja laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta antava opettaja lastentarhanopettaja luokanopettaja oppilaanohjaaja/ opinto-ohjaaja rehtori (perusopetus/lukio/ammatillinen koulutus) vapaan sivistystyön opettaja kuraattori vastaava kuraattori kirjaston johtaja liikenneopettaja (Liikenneturvallisuusvirasto Trafi) autokoulun opetustoiminnasta vastaava johtaja (Liikenneturvallisuusvirasto Trafi) ajokokeen vastaanottaja (Liikenneturvallisuusvirasto Trafi)

6 vartija (rikosseuraamusala) kiinteistöinsinööri toimitusinsinööri pelastusalan miehistöjä alipäällystö pelastusalan päällystä hätäkeskuspäivystäjä rahoitus viihdeala maatalous (Elintarviketurvallisuusvirasto Evira) eläinlääkäri erikoiseläinlääkäri lihantarkastaja verkostopalvelut muut kattilalaitosten käytön valvoja (Turvallisuus-ja kemikaalivirastotukes) kirkolliset tehtävät (Kirkkohallitusja Kirkollishallitus) 4 Ti l anne analyysi Suurin osa Suomen säännellyistä ammateista perustuu sosiaali-ja terveysministeriön hallinnonalan lainsäädäntöön. Muilla toimialoilla sääntelyä on opetustoimea lukuun ottamatta verrattain vähän. 4.1 Terveydenhuollon ammatit Suomessa terveydenhuollon ammatit ovat laillistettavia tai nimikesuojattuja. Ammateista säädetään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) ja asetuksessa (564/1994). Laillistettavia ammatteja ovat: lääkäri,

7 lääketieteen erikoisalat, hammaslääkäri, hammaslääketieteen erikoisalat, proviisori, psykologi, puheterapeutti, ravitsemusterapeutti, farmaseutti/ sairaanhoitaja, kätilö, terveydenhoitaja, fysioterapeutti, laboratorionhoitaja/ röntgenhoitaja, suuhygienisti, toimintaterapeutti, optikkoja hammasteknikko. Nimikesuojattuja ammatteja ovat: apuvälineteknikko/jalkaterapeutti/ koulutettu hieroja, kiropraktikko, naprapaatti, osteopaatti, lähihoitaja, psykoterapeutti, sairaalafyysikko, sairaalageneetikko, sairaalakemisti, sairaalamikrobiologija sairaalasolubiologi. Ammatin laillistamisen edellytyksenä Suomessa on, että l) kyseessä on terveydenhuollon ammatti, johon johtaa selkeästi määriteltävä, viranomaisen hyväksymä koulutus, 2) ammattihenkilö toimii siten itsenäisesti, että potilasturvallisuus edellyttää asianomaista ammattipätevyyttä, 3) ammattitoiminnan sisältämä potilasvahinkoriski on keskimääräistä suurempi, 4) työskentely tapahtuu välittömässä potilaskontaktissa ja siihen sisältyy usein myös läheisesti ihmiseen fyysisesti ja psyykkisesti vaikuttavia toimenpiteitä sekä 5) kansainvälinen käytäntöjä sopimukset. Ammattinimikkeen nimikesuojauksen edellytyksenä Suomessa on, että kyseessä on terveydenhuollon ammatti, jossa toimivalla ammattihenkilöllä on itsenäiset toimintavaltuudet potilaan terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Näissä ammateissa toimivien ammattihenkilöiden toiminta voi aiheuttaa haittaa potilaan terveydelle, muttei kuitenkaan siinä määrin kuin laillistettavissa ammateissa toimivien henkilöiden kohdalla. Nimikesuojattujen ammattien toiminnan sääntelyllä on kuitenkin merkitystä potilasturvallisuuden kannalta. Lisäksi merkitystä on sillä, että sekä työnantajat että potilaat ja kuluttajat voivat luottaa ammattihenkilöiden riittävään osaamiseen. Ammattihenkilölain mukainen oikeustoimia laillistettuna ammattihenkilönä ei sulje pois sitä, etteikö toinen laillistettu tai nimikesuojattu ammattihenkilö voisi koulutuksensa, kokemuksensa ja ammattitaitonsa mukaisesti suorittaa toisen laillistetun tai nimikesuojatun ammattihenkilön ammattiin kuuluvia tehtäviä, kun se on perusteltua työjärjestelyjen ja terveyspalvelujen tuottamisen kannalta (laki 559/1994, 2 ). Lisäksi nimikesuojattujen ammattihenkilöiden ammateissa voivat ilman nimikkeen käyttöoikeutta toimia muutkin henkilöt, joilla on hoitamaansa tehtävään riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito. Tämä on mahdollistanut tehtäväsiirrotja työnjaon kehittämisen terveydenhuollon eri ammattiryhmien välillä. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettuun lakiin on lisätty voimaan tulleet säännökset sairaanhoitajan rajatusta lääkkeenmääräämisestä sekä optikon ja itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivan suuhygienistin pro auctore - lääkkeenmääräämisestä. Edellä mainitut oikeudet edellyttävät lisäkoulutusta, josta

8 säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella 1089/2010. Sosiaali-ja terveysalan lupa-ja valvontavirasto merkitsee lisäkoulutuksen antaman erikoispätevyyden terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin. Vuoden 2008 alusta voimaan tulleella terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevan asetuksen muutoksella asetuksesta poistettiin seuraavat nimikkeet, joihin liittyvää koulutusta ei enää järjestetä Suomessa.: apuhoitaja, hammashoitajajalkojenhoitaja, kuntohoitaja, lastenhoitaja, lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja, mielenterveyshoitaja, mielisairaanhoitajaja perushoitaja. Erikoislääkärit ja erikoishammaslääkärit Suomessa Suomessa lääkäri voi saada erikoislääkärin oikeudet, tai hammaslääkäri erikoishammaslääkärin oikeudet, suoritettuaan yliopiston järjestämän erikoislääkäritai erikoishammaslääkärikoulutuksen. Suomen lainsäädännössä ei pääsääntöisesti ole varattu tehtäviä vain tietyn alan erikoislääkäreille tai erikoishammaslääkäreille. Lääkäri tai hammaslääkäri ei ammatinharjoittajana toimiessaan saa markkinoida itseään tai muuten esiintyä erikoislääkärinä tai erikoishammaslääkärinäjos hänellä ei ole erikoislääkärin tai erikoishammaslääkärin koulutusta. Julkisen sektorin työnantajat edellyttävät erikoislääkäreitä tai erikoishammaslääkäreitä palkatessaan tietyn määritellyn alan erikoislääkäri- tai erikoishammaslääkärin oikeuksia viran saamisen ehtona. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden sääntelyyn suunnitellut muutokset Osana Suomessa käynnissä olevaa sosiaali-ja terveydenhuollon reformia on suunnitelmana jatkossa säännellä sosiaali-ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä yhteisessä lainsäädännössä. Tässä yhteydessä tullaan pohtimaan tarkemmin myös terveydenhuollon ammattien sääntelyn periaatteita. Terveydenhuollon ammattihenkilöltä koskevat Johtopäätökset Terveydenhuollon ammattien sääntely on Suomessa tarkoituksenmukaista ja oikeassa suhteessa ammattihenkilöiden toiminnasta koituvaan potilasturvallisuuteen kohdentuvaan riskiin.

9 4.2 Sosiaaliala Tällä hetkellä sosiaalipalvelujen alalla on kaksi säänneltyä ammattia (sosiaaliohjaaja ja sosiaalityöntekijä). Sosiaali-ja terveysministeriössä valmisteltu laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015) tulee voimaan Uudella lainsäädännöllä luodaan perusteet keskeisten sosiaalihuollon ammattien laillistamiselle, rekisteröinnille ja valvonnalle. Näitä ammatteja ovat jatkossa sosiaalityöntekijä, sosionomi ja geronomi. Perusteet näiden ammattien sääntelyyn ovat seuraavat: - ammatteihin johtaa selkeästi määritelty viranomaisen hyväksymä koulutus - ammattihenkilön toimiessa itsenäisesti hänellä on asiakkaan oikeuksien ja asiakasturvallisuuden toteutumisen kannalta riittävä ammattipätevyys - ammattihenkilön välittömässä asiakastilanteessa tapahtuvaan toimintaan tai päätöksentekoon asiakasasiassa sisältyy asiakasturvallisuusriski tai asiakkaan oikeuksien tai itsemääräämisoikeuden rajoittamista tai perusoikeuksiin puuttumista. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on tarkoitus tarkastella oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin sisältyviä kuraattorin kelpoisuusvaatimuksia ja tavoitteena on, että kelpoisuusehtoja koskevaa sääntelyä voitaisiin tältä osin keventää. 4.3 Opettajat Ammattikorkeakoulujen opetushenkilöstön kelpoisuusvaatimuksia on muutettu voimaan tulleella lainsäädännöllä siten, ettei ammattikorkeakoulun opettajan tehtävä ole enää nykyisin säännelty ammatti. Lainsäädännössä edellytetään näihin opetustehtäviin tietyn tasoista ja tehtävään soveltuvaa korkeakoulututkintoa. Sen sijaan säännöksissä ei enää edellytetä 60 opintopisteen laajuisten opettajankoulutusopintojen suorittamista. Ammattikorkeakoulut päättävät työnantajina itsenäisesti siitä/ mitä tutkintoa ne pitävät kuhunkin tehtävään soveltuvana tutkintona, sekä mahdollisista muista kelpoisuusvaatimuksista. Yliopistojen henkilöstön kelpoisuusvaatimusten säätämisestä on luovuttu kokonaan voimaan tulleen lainsäädäntöuudistuksen yhteydessä. Suunnitelmissa ei ole muilta osin muuttaa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksiin liittyviä säädöksiä. 4.4 Kirjastoala Opetus- ja kulttuuriministeriä on helmikuussa 2015 asettanut työryhmän valmistelemaan kirjastolain uudistamista. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös nykyisiä kirjastohenkilöstön koulutusrakennetta ja kelpoisuusvaatimuksia koskevia

10 säännöksiä. Yhtenä vaihtoehtona on, että kirjastoalan henkilöstön kelpoisuusvaatimuksina säädettäisiin jatkossa korkeintaan tutkinnon tasoa koskeva vaatimus. 4.5 Liikenneala Liikennealalla ei ole sääntelyn suhteellisuuden tarkastelun yhteydessä muutettu kelpoisuusvaatimuksia, mutta tunnustamislainsäädäntöä on selkeytetty siten, että liikenne-ja viestintäministeriön alainen laitos toimii päätöksentekijänä eli toimivaltaisena viranomaisena myös toisesta jäsenmaasta tulevien ammattihenkilöiden osalta. 5 Hallitusohjelman kirjaukset Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelma annettiin tiedonantona eduskunnalle Hallitusohjelmassa on todettu mm. kuntien henkilöstön kelpoisuusehtojen osalta seuraavaa: "Yksityiskohtaisista ja kapea-alaisista kelpoisuusvaatimuksista luovutaan. Korostetaan tehtävään valittavan henkilön osaamista. Julkisen vallan käyttöön kuuluvien tehtävien kelpoisuusehdot säädetään lainsäädännössä. Muilta osin lainsäädäntötasoisista koulutustasovaatimuksista luovutaan ilman erityisen painavia perusteita. Kelpoisuusehtoja uudistetaan niin, että korkea-asteen koulutusta vaativissa asiantuntijatehtävissä kelpoisuusehto on pääsääntöisesti korkeakoulututkinto. Tehtävät, joissa ei ole lain tai asetuksen tasoisia kelpoisuusvaatimuksia, jätetään myös jatkossa normituksen ulkopuolelle." Hallituksen on tarkoitus vähentää kuntien kustannuksia l miljardilla eurolla karsimalla lakisääteisiä tehtäviä sekä niiden toteuttamista ohjaavia velvoitteita. Yhtenä keinona mainitaan kelpoisuusehtojen joustavoittaminen mm. tosiasialliseen osaamiseen ja soveltuvuuteen perustuen. Lisäksi hallitusohjelmassa on Osaaminen ja koulutus -osioon kirjattu tavoite siitä, että tuetaan nopeaa valmistumista sekä siirtymää työelämään. Myös tässä yhteydessä hallitusohjelmassa on maininta, jonka mukaan kelpoisuusvaatimuksia päivitetään julkisella sektorilla. Syyskuussa 2015 julkaistun strategisen hallitusohjelman kärkihankkeidenja reformien toimeenpanemiseksi julkaistun toimintasuunnitelman mukaan osaamisen ja koulutuksen alueella toimeenpannaan kärkihanke, jonka tavoitteena on mm. nopeuttaa siirtymistä työelämään. Tässä yhteydessä toimintasuunnitelmaan on

11 kirjattu mm. kelpoisuusvaatimusten päivittäminen julkisella sektorilla. Suunnitelman mukaan lainsäädäntöhankkeet viedään läpi v aikana. Helsingissä Opetus-ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-LaaSonen