Lammen ja maapadon rakentaminen Åminnen kylään kiinteistöille RN:ot 1:12 ja 1:29, Raasepori

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 147/2012/2 Dnro ESAVI/133/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Lammen ja maapadon rakentaminen Åminnen kylään kiinteistöille RN:ot 1:12 ja 1:29, Raasepori LUVAN HAKIJA Fastighets Ab Åminne Miljö HAKEMUS Fastighets Ab Åminne Miljö on Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireille saattamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa lammen ja maapadon rakentamiseen kiinteistöille RN:ot 1:12 ja 1:29 Åminnen kylässä Raaseporin kaupungissa päivätyn suunnitelman mukaisesti ja töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Hakija on peruuttanut hakemuksensa siltä osin, kuin se koski töiden aloittamista ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. SUUNNITELMA Yleiskuvaus ja hankkeen tarkoitus Raaseporin Åminnen kylään on tarkoitus rakentaa uusi asuinalue. Alue on kehittyvä, kulttuurimaisemallisesti arvokas ja tarjoaa hyvät vapaaajanvietto- ja virkistysmahdollisuudet. Tällä hetkellä metsämaan peitossa olevan alueen rakentaminen on aloitettu maansiirtotöiden osalta. Uuden asuinalueen maisemalliseksi yksityiskohdaksi on suunniteltu lampi, joka sijoittuu nykyiselle metsäalueelle. Lammen luoteisrannalle rakennetaan uimaranta. Lampi parantaa alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia ja nostaa alueen maisemallista arvoa. Ympäristö Lammen sijaintialue on metsätyypiltään kangasmetsää. Tyypillisiä lajeja ovat mänty, varvut ja jäkälät. Maalaji on pääosin moreenia ja kallio on lähellä maanpintaa. Maasto on kumpuilevaa ja kalliomäkien väleihin sijoittuu suoalueita ja pieniä lampia. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh fax Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 Lähin vesistö on noin 300 m koilliseen sijaitseva Sarvsjön -järvi, jonka pinta-ala on 2,11 ha ja rantaviivan pituus noin 650 m. Järvi kuuluu Karjaanjoen päävesistöön. Samaan päävesistöön kuuluu myös Mustionjoki (Karjaanjoki), joka virtaa itä-länsi -suunnassa noin 500 m rakennettavan lammen pohjoispuolella. Mustionjoki saa alkunsa Lohjanjärveltä ja laskee Suomenlahden Pohjanpitäjänlahteen. Se on Etelä-Suomen tärkein simpukkajoki, jossa elävät uhanalaiset simpukkalajit jokihelmisimpukka ja vuollejokisimpukka. Veden laatu joessa on yläjuoksulla käyttökelpoisuudeltaan tyydyttävä mutta alajuoksulla vain välttävä. Lähin pohjavesialue Dalkulla ( ) sijaitsee noin 1 km lammesta koilliseen Mustionjoen pohjoispuolella. Kyseinen alue on I-luokan pohjavesialue, jonka kokonaispinta-ala on 0,82 km 2 ja kokonaisantoisuus 200 m 3 /d. Pohjavesialue Forsby ( ) sijaitsee 2,2 km etäisyydellä lammen kaakkoispuolella. Pohjavesialue on I-luokkaan kuuluva, pintaalaltaan 2,41 km 2 ja antoisuudeltaan 500 m 3 /d. Suunniteltu lampi ei sijaitse Natura alueella. Lähimmät Naturaalueet ovat Mustionjoen Natura-alue, joka lähimmillään sijaitsee noin 500 m suunnitellusta lammesta sekä Karjaan kirkonkylän eteläpuolella sijaitseva järvi Läppträsket noin 6 km etäisyydellä lammesta. Mustionjoen Natura-alue käsittää Mustionjoen ja sen neljä sivuhaaraa. Suojelun piirissä on jokiuomaa yhteensä 32 km. Pääuomassa Naturaalue rajautuu Pohjanpitäjänlahdelta Lohjanjärven luusuaan. Mustionjoen varrella on vesivoimaloita ja teollisuutta, jokea säännöstellään ja sitä on myös perattu. Vaikka joki ei ole luonnontilainen, se on silti tärkeä virtaavan veden suojelukohde. Joessa esiintyy luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainittua vuollejokisimpukkaa ja alajuoksulla tavataan ajoittain pesivää kuningaskalastajaa, joka on yksi lintudirektiivin lajeista. Myös maisemallisesti Mustionjoki vanhoine ruukkeineen on erittäin arvokas ja liittyy maamme teollisuushistoriaan. Laadultaan joen vesi vaihtelee yläjuoksun tyydyttävästä alajuoksun välttävään. Korkeuseroa Lohjanjärven ja Pohjanpitäjänlahden välillä on 31,6 m. Hankkeen vaikutuspiirissä ei ole muita suojelualueita tai erityiskohteita. 2 Kaavoitus Alueella on voimassa lainvoimaiseksi tullut Mustionjokilaakson osayleiskaava, jossa lammen alue suurimmalta osaltaan on merkitty urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU) ja osittain maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Lampi sijaitsee osittain alueella, jolle yksityisen maanomistajan toimesta on laadittu Skogsmarkin osayleiskaava, joka ei ole vielä lainvoimainen. Tämä lammen osa sijaitsee alueella, joka kaavassa on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). Suunniteltu lampi ja maapato Nykyinen maa-alue muutetaan lammeksi poistamalla turvetta ja muuta maa-ainesta alueelta pääosin kalliopintaan asti. Suunniteltua lampea myös reunustaa pääosin avokallio. Lammen pinta-ala on noin m 2, suunniteltu vesipinta noin korkeudella N ,37 m ja vesisyvyys

3 enimmillään noin 6 m. Lammen ylivedenkorkeus HW olisi N ,80 m, keskivedenkorkeus MW N ,37 m ja alivedenkorkeus NW N ,30 m. Lammen kaakkoiskulmaan rakennetaan maapato veden poisvirtaamisen estämiseksi. Patopenkereen yläpinta on suunniteltu tasolle N ,50 m ja padon harjan yläpinnan suunniteltu leveys on 4,0 m. Pato varustetaan ylivuotoputkella tulvimisen estämiseksi. Lammesta purkautuvan veden purku-uomana toimii lammen paikalla olevan suoalueen purku-uoma. Maapadon alta poistetaan kaikki humus- ja turvemaat sekä löyhät maakerrokset. Kalliopinta puhdistetaan irtomaasta ja rapautuneesta kalliosta. Tarvittaessa kalliosyvennykset ja halkeamat täytetään betonilla. Patopenkereen tiivistesydän rakennetaan tiivistetystä moreenista ja padon tukipenkereet tehdään myös moreenista. Käytettävän moreenin raekoon tulee olla mm. Padon keskelle, kalliopintaa vasten, rakennetaan koko penkereen pituudelta 5 m leveä ja vähintään 150 mm paksu tiivistekerros huolellisesti tiivistetystä, kivettömästä moreenista. Kaikki patopenkereen luiskat rakennetaan kaltevuuteen 1:2. Maapadon märkään luiskaan rakennetaan eroosiosuojaukseksi 500 mm paksu kerros sekarakeisesta hienolouheesta, raekoko mm. Myös kuivaan luiskaan rakennetaan vastaavanlainen eroosiosuojaus ylivuotoputkien kohdalle suunnitelmapiirustuksiin merkitylle alueelle. Padon harjalle rakennetaan 300 mm paksu kulutuskerros huoltoliikennöintiä varten. Materiaalina käytetään raekooltaan mm kalliomursketta, joka tiivistetään huolellisesti. Maapadon keskikohtaan tehdään putkikanaali, joka tulee täyttää ympäröivän maanpinnan tasolle ennen padon rakentamista. Tarvittaessa kanaalin pohja betonoidaan. Putken asennusalusta, ympärystäyttö sekä kanaalin kalliopintoja vasten tulevat täytöt rakennetaan kivettömästä moreenista raekooltaan 0 20 mm huolellisesti tiivistäen. Asennusalustan ja kalliopintoja vasten tulevan täytön paksuus tulee olla vähintään 150 mm ja putken ympärystäyttö ulotetaan 300 mm putken yläreunan yläpuolelle. Lopputäyttö voidaan tehdä tiivistetystä moreenista, jonka maksimiraekoko on 600 mm. Putkella, jonka halkaisija on 160 mm ja kaltevuus 5 %, voidaan tarvittaessa johtaa alusvettä pois lammesta, mikäli lammen veden laatu sitä edellyttää. Maapatoon ei rakenneta erillistä routasuojausta, minkä vuoksi padon kuivavara on mitoitettu roudan syvyyden mukaan. Padon kuivavaraksi on suunniteltu 1,7 m. Kerran kymmenessä vuodessa toistuva mitoitusroudansyvyys rakennusalueella on noin 1,66 m. Maapatoon rakennetaan ylivuotokynnys putkilla patopenkereen läpi. Ylivuotokynnys toteutetaan kahdella putkella, joiden halkaisijat ovat 500 mm ja kaltevuus 2 %. Putkien alapinta on lammen puolella korkeudella N ,30 m. Ylivuotoputket on mitoitettu siten, että niiden kapasiteetti on noin l/s, mikä vastaa 100 mm sadetta, jonka kesto on 2 h. Putkien ympärystäyttö tehdään kivettömästä moreenista maksimiraekooltaan 20 mm. 3

4 4 Alueiden omistus ja käyttöoikeus Hankkeen vaikutukset ympäristöön Suunniteltu lampi ja maapato rakennetaan hakijan omistamalle kiinteistölle Skogsmark RNr 1:12 ja Fiskars Oyj Abp:n omistamalle kiinteistölle Åminne RNr 1:29, molemmat kiinteistöt Raaseporin kaupungin Åminnen kylässä. Hakija on tehnyt sopimuksen Fiskars Oyj Abp:n kanssa, jonka mukaan hakijalla on oikeus rakentaa maapato ja nostaa lammen vedenpinta kiinteistöön Åminne RNr 1:29 kuuluvalla, noin m 2 :n suuruisella alueella siten, että vedenkorkeus on maksimissaan N ,00 m. Rakennustyön aikana käytettävistä maansiirtokoneista aiheutuu lähiympäristöön melua, tärinää ja pölyä. Melu karkottaa alueen eläimiä, lähinnä piennisäkkäitä, lintuja ja hyönteisiä. Karkottava vaikutus on väliaikainen ja merkitykseltään vähäinen. Rakennusalueen välittömässä läheisyydessä ei ole naapureita, jotka kärsisivät näistä vaikutuksista rakennustöiden aikana. Lammen ja padon rakentamisen edellytyksenä on metsän pohjakasvillisuuden ja tiettyjen maakerrosten poistaminen. Toimenpiteet vaikuttavat kasvillisuuteen ja eläimistöön paikallisesti ja rajatusti. Rakennustöissä otetaan parhaimmalla mahdollisella tavalla huomioon lammen ulkopuolisen metsäalueen säästyminen vaurioitumattomana. Maansiirtokoneilla liikutaan erikseen rakennettavia työmaateitä pitkin. Ympäristön säilyminen mahdollisimman ennallaan on hakijalle tärkeää myös alueelle tulevan pientaloasutuksen sekä alueen virkistyskäytön edistämisen kannalta. Maansiirtotöiden vaikutuksesta alueen valumavesissä voi esiintyä samentumista tai muita normaalista poikkeavia laatuhäiriöitä. Vaikutusten arvioidaan olevan vähäisiä ja lyhytkestoisia. Lammen rakentaminen vaikuttaa paikallisesti veden luontaiseen virtaukseen alueella. Valuma-alue pysyy ennallaan, mutta virtaaman vaihtelut muuttuvat vähän johtuen aiemman suoalueen ja suunnitellun lammen erilaisista varastointiominaisuuksista. Vaikutukset kohdistuvat Sarvsjö -järveen ja siitä edelleen aina Mustionjokeen asti jatkuvan suo- ja oja-alueen virtaamiin. Vaikutusten on arvioitu olevan vähäisiä eikä niillä ole vaikutuksia Åminneforsiin etelästä laskevaan puroon, joka on osa Mustionjoen Natura-aluetta. Lampi ei sijaitse tärkeiden pohjavesialueiden vedenmuodostumisalueella eikä ole yhteydessä pohjavesialueisiin. Lammen pohja on kallioinen tai tiivistä moreenia ja savea. Lammen rakentamisella ei ole arvioitu olevan vaikutuksia alueen pohjavesiin. Hankkeella ei ole pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia suunnitellun lammen ympäristön kasvistoon ja eläimistöön. Rakennustöiden päätyttyä ympäristö siistitään ja alue palautuu vähitellen ennalleen. Maisemallisesti lampi sopii ympäristöön luonnollisena osana ja mahdollistaa osal-

5 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET taan pienen paikallisen ekosysteemin monipuolistumisen vedessä viihtyvien eläin- ja kasvilajien osalta. Hankkeella ei ole pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia naapureihin tai alueen virkistyskäyttöön. Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Raaseporin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Kuulutuksesta on erikseen lähetetty tieto asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (Uudenmaan ELY-keskus) on todennut, että yksityisen maanomistajan aloitteesta vireillä olevan Skogsmarkin osayleiskaavan tavoitteena on suunnitella alueelle ensisijaisesti loma- ja vapaa-ajankäyttöön tarkoitettuja rakennuksia. Raaseporin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan Uudenmaan ELY-keskus on tehnyt päätöksestä oikaisukehotuksen ja kaavaprosessi on edelleen kesken, joten näin ollen voimassa oleva kaava alueella on Mustionjokilaakson osayleiskaava. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojeluohjelmiin tai Natura verkostoon kuuluvia kohteita. Lähin Natura verkostoon kuuluva kohde on Mustionjoki, joka sijaitsee noin 500 m rakennettavan lammen pohjoispuolella. Rakennettavasta lammesta on noin 2 km uomia pitkin Mustionjokeen laskevaan puroon, joka myös on Natura-aluetta. Välissä on kuitenkin myös Sarvsjön -niminen lampi, joten uuden lammen rakentaminen ennalta arvioiden tuskin aiheuttaa merkittävää haitallista muutosta Natura-alueen vesistöihin. Lammen rakentamistyöt on tehtävä sellaisena aikana, että mahdollisimman vähän kiintoainesta lähtee liikkeelle. Myös työmenetelmät on valittava niin, ettei aiheuteta vaaraa Mustionjoelle eikä joen simpukkakannalle. Rakennettava lampi ei sijaitse pohjavesialueella. Hakemuksessa on hyvin vähäisesti arvioitu lammen rakentamisen vaikutusta veden virtauksiin alueella. Uudenmaan ELY-keskus on katsonut, että hakemuksessa tulisi olla virtaamamuutoksista tarkemmat arviot. Lisäksi hakemuksessa tulisi tarkentaa lammen rakentamisen työmenetelmien kuvauksia. Toisin kuin hakemuksessa todetaan, rakennettava lampi on vesistö, koska se tulee uomien välityksellä olemaan yhteydessä vesistöön. Uudenmaan ELY-keskus on katsonut, että hankkeen toteuttamiseen suunnitelman mukaisesti voidaan myöntää lupa. 2) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen vesivarayksikkö (Hämeen ELY- 5

6 keskus) on patoturvallisuusviranomaisena todennut, että hakemuksessa ei ole selostettu tarpeellisessa määrin padosta aiheutuvaa vahingonvaaraa patoturvallisuuslain (494/2009) 9 :n mukaisesti ja hakemusta on tältä osin täydennettävä. Hakemuksen perusteella ei padon luokkaan voida ottaa kantaa. Patoturvallisuutta on hakemuksessa huomioitu padon mitoituksessa: hydrologinen mitoitus sekä rakenteen vakavuus ja turvavara ovat suunnitelman mukaan riittäviä. Padon vakavuus riippuu kuitenkin myös moreenin laadusta ja saavutettavasta tiiveydestä. Maapadon rakentamisen yleissuunnitelmassa on mainittu kerran kymmenessä vuodessa toistuvaksi mitoitusroudan syvyydeksi noin 1,66 m. Yleissuunnitelmassa ei kuitenkaan ole mainittu, mihin tieto perustuu. Perusteet tulisi esittää, koska padon kuivavara määräytyy padon luokan ja routamitoituksen perusteella. Hakemuksen kohdasta 5.2 saa vaikutelman, että padon tiivistyssydän ja putkikanaalin lopputäyttö tehdään moreenista, jonka maksimiraekoko on 600 mm. Sama raekoko on merkitty myös padon tyyppileikkauksen tiivistyssydämeen (liite 8, piirustus ). Maksimiraekoko vaikuttaa liian suurelta ja lopullista suunnitelmaa tulee tuolta osin arvioida uudelleen. Padon kuivalle puolelle ei ole suunniteltu suodatinta eikä kuivatusjärjestelmää. Näiden tarpeellisuus tulee harkita yksityiskohtaisessa suunnittelussa varsinkin sisäisen eroosion estämiseksi. Hämeen ELY-keskus on pyytänyt mahdollisuutta antaa uudelleen lausunto patoturvallisuuslain mukaisten patoturvallisuusvaatimusten täyttymisestä, kun hakemusta on täydennetty patoturvallisuuslain (429/2009) 9 :n mukaisen vahingonvaaran arviolla ja routamitoituksen täydennyksellä. Tämänhetkisten hakemusasiakirjojen perusteella ei voida arvioida kattavasti padon mitoitusta patoturvallisuuden kannalta. 3) Raaseporin kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta on todennut, että lammen alue sijaitsee suurimmalta osaltaan Skogsmarkin osayleiskaava-alueella. Raaseporin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan , mutta kaava ei vielä ole lainvoimainen. Lammen alue on kaavassa varattu siihen tarkoitukseen. Kun Skogsmarkin osayleiskaava tulee lainvoimaiseksi, se korvaa osittain Mustionjokilaakson osayleiskaavan lammen alueella. Mustionjokilaakson osayleiskaavassa kyseinen osa lammen alueesta sijaitsee VU-merkityllä alueella (urheilu- ja virkistyspalvelujen alue). Se osa lammen alueesta, joka sijaitsee Skogsmarkin osayleiskaavan ulkopuolella, sisältyy Mustionjokilaakson osayleiskaava-alueeseen ja kuuluu M-merkittyyn alueeseen (maa- ja metsätalousvaltainen alue). Raaseporin kaupungin ympäristöpäällikkö ja ympäristötarkastaja ovat käyneet kyseessä olevalla alueella ja havainneet, että suunnitellun lammen alueelta oli jo poistettu melkein kaikki pehmeä maa-aines. Noin 20 m pitkä ja noin metrin leveä sekä syvimmältä kohdaltaan noin 4 m syvä kanava oli räjäytetty kallioon lammen vedentason säätölaitteistoa varten. Maa-ainesten ottaminen oli tapahtunut ilman lupaa. 6

7 HAKEMUKSEN TÄYDENNYS Lautakunta on esittänyt, että suunniteltu lampi ei ole ristiriidassa Mustionjokilaakson osayleiskaavan eikä Skogsmarkin osayleiskaavan kanssa. Lautakunta on todennut, että ennen töiden jatkamista on hankittava kaikki tarvittavat luvat. Lautakunta on edellyttänyt, että aluehallintovirasto suorittaa paikalla tarkastuksen ennen käsittelyn jatkamista. Mikäli aluehallintovirasto myöntää luvan, viraston on esimerkiksi lupamääräyksiä antamalla varmistuttava siitä, ettei lammen rakentaminen tai käyttö vaikuta kielteisesti läheisyydessä sijaitsevaan Sarvsjön -järveen tai muihin vesistöihin. Hakija on toimittanut aluehallintovirastolle hakemuksen täydennyksen koskien padosta aiheutuvaa vahingonvaaraa, maapadon rakentamisen yleissuunnitelman tietoa mitoitusroudan syvyydestä sekä padon tiivistyssydämeen ja putkikanaalin lopputäyttöön käytettävän moreenin maksimiraekokoa. Täydennys sisältää lisäksi selvityksen lammen rakentamisen vaikutuksista veden virtauksiin ja virtaamamuutoksista sekä tarkemman kuvauksen työmenetelmistä. 7 Padon vahingonvaara Hakija on tehnyt arvion padosta aiheutuvasta vahingonvaarasta. Patopenkereen vakavuutta on tarkasteltu vaarallisimmassa poikkileikkauksessa, joka on keskellä pengertä kohdassa, jossa penkereen ali kulkee putkikanaali. Padon kannalta vaarallisin tilanne on käyttötilassa, kun vesi suotautuu penkereen läpi. Äkillisen vesipinnan laskun vaaraa ei kohteessa ole. Tarkastelun tuloksena patopenkereen kokonaisvarmuudeksi murtumista vastaan suototilassa saatiin liikennöitynä F=1,6. Vaadittu kokonaisvarmuus suototilassa on F=1,5. Padon ollessa kuivana heti rakentamisen jälkeen on luiskien vakavuus F=1,6. Rakentamisen jälkeen kuivan padon vaadittu kokonaisstabiliteetti on F=1,3. Tarkastelun perusteella voidaan todeta, että padon stabiliteettivaatimus täyttyy suunnitellulla rakenteella riittävällä varmuudella. Patopenkereeseen käytettävän moreenin vedenläpäisevyyden tulee olla k<1*10 7 m/s. Padon märkään luiskaan rakennetaan eroosiosuojaukseksi 500 mm paksu kerros sekarakeisesta hienolouheesta. Padon ylivuotokynnys kahdella putkella ja kuivavara 1,7 m yhdessä riittävät takaamaan sen, että lammen vesipinta ei pääse nousemaan patopenkereen yläreunaan asti, eikä padon sortuminen ylivuodon takia näin ollen ole riskinä. Lisäksi routamitoitukseen perustuva kuivavara pienentää padon sisäisen eroosion riskiä. Rakennetusta maapadosta voi aiheutua vahinko- tai vaaratilanne, mikäli padon rakenteet rakentamistyössä tapahtuneiden puutteiden tai virheellisten materiaalien käytön vuoksi pettävät. Rakentamistyön mahdolliset puutteellisuudet koskevat pääosin rakennekerrosten tiivistämistä ja käytettyjä rakennusmateriaaleja. Vaaratilanteen voi mahdollisesti aiheuttaa myös ilkivalta, minkä todennäköisyys kuitenkin katsotaan hyvin pieneksi. Padon sortumistilanteessa veden virtaus suuntautuu aluksi padosta kaakkoon ja lopulta kohti Sarvsjön -järveä, missä virtaama vähitellen tasaantuu. Virtaava vesimäärä levittäytyy laajemmalle alueelle jo ennen

8 Sarvsjön -järveä. Vesi kuljettaa mukanaan pinta-ainesta ja aiheuttaa hetkellistä samentumaa ja kiintoainepitoisuuden nousua Sarvsjön- järvessä. Virtaamasta ei arvioida aiheutuvan haittaa Sarvsjön -järven purkuojaan ja siitä eteenpäin. Padon alapuolella sijaitsee metsäautotie, joka johtaa suljetulle kaatopaikalle ja metsäalueelle. Padon sortuman vaikutusalueella ei sijaitse asutusta tai muita rakennuksia, vilkkaasti liikennöityä tietä tai luonto- tai ympäristöarvoiltaan herkkiä kohteita. Ympäristölle pato saattaa näin ollen aiheuttaa vähäistä haittaa. Maapadon ja Sarvsjön -järven välille on metsäautotie, joka johtaa suljetulle kaatopaikalle. Tien käyttö on vähäistä ja rajoittuu satunnaiseen ajoneuvoliikenteeseen ja myös jalankulku on mahdollista. Tiellä ei kulje julkista liikennettä. Jalankulkijoita voi liikkua metsäautotien lisäksi myös metsäalueella padon ja järven välillä. Padon takana vesipinnan taso on 1 3 m maanpinnan yläpuolella. Padon eroosioherkin ja korkein kohta sijaitsee padon keskikohdassa, jonka kuivalla puolella sijaitsee putkikanaali ja oja. Tilanteessa, jossa pato sortuu kokonaan, lammesta purkautuvaksi vesimääräksi arvioidaan noin 3 5 m 3 /s. Käytännössä padon sortuminen voi tapahtua sisäisen eroosion vaikutuksesta, jolloin tilanne ei ole äkillinen, vaan se syntyy vähitellen. Vahinkoparametrin V d arvoksi voidaan arvioida padolle noin 0,2 0,6 (virtausnopeus 0 0,5 m/s). Vahinkoparametrin perusteella voidaan arvioida, että tulva-aalto ei aiheuta aikuiselle ihmiselle hengenvaaraa, mutta voi aiheuttaa vaaraa terveydelle. Lapselle tulva-aalto voi aiheuttaa hengenvaaran. Patoturvallisuusoppaan liitteessä 16 esitetyn Grahamin menetelmän mukaan voidaan arvioida, että kuolleisuusaste (%-osuus vaaravyöhykkeellä olevista ihmisistä) olisi 0,7 % (alhainen tulva-aallon voimakkuus). Ihmisten liikkuminen alueella on satunnaista ja henkilövahinkojen riski on hyvin pieni. Riski padon aiheuttamille vahinko- ja vaaratilanteille voidaan arvioida vähäiseksi ja henkilövahingon mahdollisuus on erittäin vähäinen. Padon korkeus on alle kolme metriä. Näillä perusteilla hakija on ehdottanut patoa luokiteltavaksi 3-luokan padoksi. Mitoitusroudan syvyys Mitoitusroudan syvyys (padon kuivavara) on määritelty homogeeniselle moreenipadolle patoturvallisuusoppaan ohjeiden mukaan alueella kerran viidessä vuodessa (eikä kerran kymmenessä vuodessa, kuten hakemuksen liitteenä olevassa Maapadon rakentamisen yleissuunnitelmassa oli virheellisesti sanottu) esiintyvän mitoituspakkasmäärän perusteella (3-luokan pato). Mitoituspakkasmäärä on Kh. Roudan syvyydessä ei ole huomioitu padon harjalle kertyvän lumen eristävää vaikutusta. 8 Moreenin raekoko Putkikanaalin lopputäyttö tehdään tiivistetystä moreenista, jonka maksimiraekoko on alle 300 mm. Tiivistyssydämessä käytettävän moreenin maksimiraekooksi on määritelty suunnitelmissa 600 mm. Moreenin vedenläpäisevyyden tulee patorakenteessa kuitenkin olla k<1*10-7 m/s, mikä jo sinällään rajoittaa moreenin kivisyyttä. Tiivistyssydämen materiaalina voidaan käyttää myös moreenia, jonka maksimiraekoko on alle 300 mm (samaa kuin putkikanaalin lopputäytössä). Tätä pienempää

9 Lammen vaikutukset veden virtauksiin maksimiraekokoa varten kivien erottelu moreenista kaivinkoneella alkaa jo olla erittäin hankalaa. Suunnitellun lammen luontainen valuma-alue on noin m 2. Keskivalunnan voidaan arvioida olevan noin 110 m 3 /d. Lammen rakentaminen ei vaikuta kyseisen valuma-alueen kokoon. Lammen vesipinnan pinta-ala tulee olemaan noin m 2, joka on 12 % koko valumaalueesta. Valuma-alueella tapahtuva rakentamisesta aiheutuva muutos on soistuneen painanteen muuttuminen avovesialtaaksi, jonka pinta-ala on vähän suurempi kuin aiemman soistuneen alueen pinta-ala johtuen vedenpinnan nostosta. Näiltä osin sadanta ja valunta kohdistuu tulevaisuudessa suoraan avovesialtaaseen eikä soistuneella alueella tapahtuvaa valunnan ja sadannan varastoitumista tapahdu aivan samassa määrin kuin ennen. Aiempi soistunut alue on kuitenkin muodostunut todennäköisesti paikalla olleen lammen tuhansien vuosien aikana tapahtuneen umpeen kasvamisen seurauksena, joten soistunut alue on ollut hyvin veden kyllästämä ja sen varastointikapasiteetti pieni. Näin ollen muutos varastokapasiteetissakin on pieni. Toisaalta padon ylivuotoputken purkautumiskäyrän ja vedenpinnan korkeusvaihteluiden lammessa arvioidaan pidättävän virtaamaa hieman enemmän kuin luontaisen purku-uoman purkautumiskäyrä, mikä tasaa virtaamia. Ottaen huomioon, että toimenpiteet kohdistuvat vain 12 %:iin koko valuma-alueen pinta-alasta ja aiemman vettyneen suoalueen ja avovesipinnan varastokapasiteetit eroavat toisistaan vain vähän, voidaan todeta veden virtauksiin kohdistuvien vaikutusten olevan pieniä. Virtaamamuutosten arvioidaan olevan aikaisempiin virtaamiin verrattuna noin 5 10 % siten, että virtaamavaihtelut äärevöityvät. Keskivirtaama pysynee lähes ennallaan. Vähäiset vaikutukset kohdistuvat Sarvsjö -järveen ja siitä edelleen aina Mustionjokeen asti jatkuvan suo- ja oja-alueen virtaamiin. Lammella ei arvioida olevan vaikutuksia Åminneforsiin etelästä laskevaan puroon, joka on osa Mustionjoen Natura-aluetta. 9 Työmenetelmät Lammen ja padon rakentamisen edellytyksenä on metsän pohjakasvillisuuden, turpeen, eloperäisen aineksen ja tiettyjen maakerrosten poistaminen, jotta tulevassa lammessa voidaan turvata hyvä veden laatu. Rakennustöissä otetaan huomioon parhaimmalla mahdollisella tavalla lammen ulkopuolisen metsäalueen säästyminen vaurioitumattomana. Maansiirtokoneilla liikutaan erikseen rakennettavia työmaateitä pitkin. Nykyinen maa-alue muutetaan lammeksi poistamalla lammen alueelta turve ja hienoaines pääosin kalliopintaan asti. Turpeen ja hienoaineksen poisto lammen alueelta on jo pääosin tehty. Maa-ainesten ottoon on saatu lupa kunnan rakennusvalvonnalta. Turve on kuljetettu maanparannusainetta valmistavalle toimijalle hyötykäyttöön. Savi ja moreeni on käytetty tulevan kaava-alueen liikennealueiden täyttöihin ja pohjarakentamiseen. Osa materiaalista on läjitetty alueen luiskarakenteisiin ja varastoitu padon mahdolliseksi rakennusmateriaaliksi. Padon rakennusaika tulee valita niin, että kiintoainesta lähtee mahdollisimman vähän liikkeelle, ja rakennustyöt tulee tehdä viivytyksettä loppuun asti.

10 10 LAUSUNNOT Aluehallintovirasto on pyytänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnot hakemuksen täydennyksestä. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (Uudenmaan ELY-keskus) on todennut, että hakijan lupahakemussuunnitelman täydennys on riittävä eikä Uudenmaan ELY-keskuksella ole sen johdosta huomauttamista. Näin ollen Uudenmaan ELY-keskus on katsonut, että lupa hankkeen toteuttamiseen voidaan myöntää. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (Hämeen ELY-keskus) on katsonut, että padosta ei aiheudu vaaraa, joten padon luokittelua ei tarvitse tehdä (patoturvallisuuslaki 11 ). Padon vahingonvaara-alueella ei ole varsinaisia vahinkokohteita ja ihmisten liikkuminen alueella on satunnaista. Luokittelemattomaankin patoon sovelletaan kuitenkin, mitä patoturvallisuuslain 15 :ssä säädetään padon kunnossapidosta, 16 :ssä padon käytöstä, 24 :ssä onnettomuuksien ehkäisemisestä ja 6 luvussa patoturvallisuussäännösten valvonnasta. Padon luokka tulee arvioida uudelleen, mikäli vahingonvaara-alue myöhemmin muuttuu siten, että patoonnettomuudesta saattaa aiheutua vaaraa. Padon tiivistyssydämessä käytettävän moreenin maksimiraekoko on suunnitelman mukaan 600 mm. Hakemuksen täydennyksessä on esitetty vaihtoehtoiseksi materiaaliksi moreenia, jonka maksimiraekoko on 300 mm. Hämeen ELY-keskus on todennut, että moreenin maksimiraekoko voidaan ratkaista vasta lopullisen suunnittelun yhteydessä, jolloin valitaan padon yksityiskohtainen rakenne ja rakentamistapa kuten esimerkiksi padon tiivistyssydämen tiivistysmenetelmä. Lopullisessa suunnittelussa tulee tarkasti harkita erityisesti putkilinjalle (160-10) rakennettavaa betonikaivoa ja sen sijaintia. Putkessa vallitseva jatkuva vesipaine voi aiheuttaa putken rikkoonnuttua padon sortuman. Maapadon läpäisevässä putkessa olisi myös hyvä olla kaulusrakenteita, jotka estävät putken pinnassa tapahtuvaa eroosiota. Vaihtoehtona padon läpäisevälle putkilinjalle voisi ehkä olla lappoputki. Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Fastighets Ab Åminne Miljölle luvan lammen ja maapadon rakentamiseen kiinteistöille Skogsmark RN:o 1:12 ja Åminne RN:o 1:29 Åminnen kylässä Raaseporin kaupungissa hakemukseen liitetyn ja päivätyn suunnitelman sekä suunnitelman täydennyksen liitteenä olevan, päivätyn asemapiirroksen (mittakaava 1:750) mukaisesti. Lammen keskivedenkorkeus ja samalla vesilain 1 luvun 6 :n mukainen vesialueen raja maata vastaan on N ,37 m.

11 11 Hankkeesta ei aiheudu ennalta arvioitavissa olevaa vesilain nojalla korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Hakijan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Maapato rakennetaan lammen kaakkoiskulmaan hakemuksen liitteenä 6 olevan Skogsmarkin osayleiskaavaehdotuksen kartan ja päivätyn asemapiirustuksen nro 02 (mittakaava 1:200) osoittamaan paikkaan päivättyjen leikkauspiirustusten nrot (mittakaava 1:100) mukaisesti. Maapadon harjan yläpinnan leveys on noin 4,0 m ja harjan korkeus N ,50 m. 2) Maapadon yhteyteen lammen puolelle helposti päästävään paikkaan on rakennettava vedenkorkeusasteikko. Vedenkorkeus on havaittava asteikolta ja kirjattava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen määräämällä tavalla. 3) Työt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että Sarvsjön -järvelle ja lammen muulle alapuoliselle vesistölle ja niiden käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. 4) Luvan saajalla on oikeus rakentaa hankkeen toteuttamista varten tarpeelliset työmaatiet ja työpadot maanomistajien kanssa sovittaville alueille. Töiden valmistuttua työpadot ja maanomistajien vaatimuksesta työmaatiet on purettava sekä alueet saatettava asianmukaiseen kuntoon. 5) Töiden päätyttyä rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 6) Luvan saajan on pidettävä maapato ja muut rakenteet suunnitelman mukaisessa kunnossa. 7) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 8) Tämän lupapäätöksen tarkoittamat työt on aloitettava kahden vuoden kuluessa ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa raukeaa. 9) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueille sekä Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Uudenmaan ja Hämeen elin-

12 keino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueille sekä Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12 Perustelut Hankkeesta on hyötyä, koska lammen rakentaminen parantaa uuden asuinalueen maisemakuvaa ja lisää alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Lampi ja maapato rakennetaan hakijan omistamalle kiinteistölle ja toiselle kiinteistölle, jonka omistajan kanssa hakija on sopinut hankkeen toteuttamisesta. Lammen kaivaminen ja maapadon rakentaminen voivat aiheuttaa vähäistä ja paikallista veden samentumista alapuolisessa vesistössä, mutta tämä haitta on lyhytaikainen. Hankkeella on vain vähäisiä vaikutuksia veden virtauksiin alueella ja nämä kohdistuvat lähinnä Sarvsjön -järveen ja sen alapuoliseen suo- ja oja-alueeseen. Lampi ei sijaitse pohjavesialueella. Hanke ei vaikeuta Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 tavoitteiden toteutumista ottaen huomioon, että hankkeen vaikutukset rajoittuvat sen lähiympäristöön. Hanke ei myöskään merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi noin 500 metrin etäisyydellä sijaitseva Mustionjoki on sisällytetty Natura verkostoon. Hanke ei ole ristiriidassa alueen kaavoituksen kanssa. Patoturvallisuusviranomaisena toimiva Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on arvioinut, että rakennettavasta padosta ei aiheudu patoturvallisuuslaissa tarkoitettua vahingonvaaraa. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Lainkohdat Vesilain (587/2011) 19 luvun 3 :n 1 momentti Vesilain (264/1961) 2 luvun 4, 6 :n 2 momentti ja 11 a sekä 16 luvun 23 a Patoturvallisuuslain 3 ja 9 Muistutuksiin ja lausuntoihin vastaaminen Aluehallintovirasto toteaa, että Raaseporin kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan vaatima tarkastus ei ole tarpeen, koska asiassa kertyneet selvitykset ovat riittävät asian ratkaisemiseksi. Aluehallintovirasto on muilta osin ottanut Uudenmaan ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueiden ja Raaseporin kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan muistutukset ja lausunnot huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.

13 13 KÄSITTELYMAKSU euroa Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Perustelut Aluehallintovirastojen vuosien 2012 ja 2013 maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009), jonka liitteen maksutaulukon mukaan padon rakentamista koskevan asian käsittelymaksu on euroa, kun padotettava vesialue on enintään 0,1 km 2. Käsittelymaksu peritään 35 prosenttia taulukon mukaista maksua korkeampana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua työmäärää suurempi. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Fastighets Ab Åminne Miljö Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Raaseporin kaupunki Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Raaseporin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

14 14 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Esko Vähäsöyrinki Nina Engberg Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Esko Vähäsöyrinki. Asian on esitellyt ympäristölakimies Nina Engberg. NE/sl

15 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.