Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (30) Perusturvalautakunta

Transkriptio

1 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (30) Aika , klo 17:43-22:14 Paikka Kokoushuone Ervasti Käsitellyt asiat 34 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 35 Pöytäkirjan tarkastus 36 Perusturvan osavuosikatsaus 2/ Perusturvan vuoden 2017 talousarvion määrärahan korotusesitys 38 Perusturvalautakunnan esitys vuoden 2018 talousarvioksi ja vuosien taloussuunnitelmaksi 39 Sosiaalihuoltolain mukaiset liikkumista tukevat palvelut Kirkkonummella 40 Osallistuminen Uudenmaan kuntien yhteiseen vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisten matkojen välitystä ja liikennöinnin järjestämistä koskevaan yhteistyöhön 41 Valtuustoaloite 6/2017 Terveyskeskuksen lääkärivastaanotto - Hälsocentralens läkarmottagning (ed. dnro 405/2017) 42 Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirtäminen alkaen

2 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (30) Saapuvilla olleet jäsenet Jukka Tammi, puheenjohtaja Riikka Purra, 1. varapuheenjohtaja Fredrik Pelin, Jäsen Marjut Frantsi-Lankia, Jäsen, poistui 22:14 Merja Reijonen, Jäsen, poistui 22:14 Pekka Rantanen, Jäsen Petri Ritala, Jäsen Tuula Sjölund, Jäsen Veikko Vanhamäki, Jäsen, poistui 20:57 Ulla Aitta, varajäsen, poistui 22:12 Kaj Sjöblom, varajäsen Muut saapuvilla olleet Kati Kupiainen, perusturvapalveluiden hallintopäällikkö, sihteeri Arja Liinavuori, terveyspalveluiden tulosalueen vastuuhenkilö, poistui 22:12 Gun-Lis Wollsten, ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalueen vastuuhenkilö, poistui 21:48 Sirkku Pekkarinen-Keto, sosiaalipalveluiden tulosalueen vastuuhenkilö, poistui 21:58 Jaana Koskela, toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalueen vastuuhenkilö, Esittelijä Ari Harinen, Kunnanhallituksen edustaja, poistui 20:47 Esa Lindell, talouspäällikkö, poistui 21:54 Tomi Koskela, hallintopalveluiden toimistosihteeri, tekninen asiantuntija, poistui 19:00 Poissa Eja Björkqvist, Jäsen Emmi Wehka-Aho, Jäsen Piia Aallonharja, varajäsen Annukka Knuutinen, varajäsen Raimo Elonsalo, varajäsen Tero Kovala, varajäsen Seppo Linnaluoto, varajäsen Marjaana Munther, varajäsen Tero Suominen, varajäsen Risto Pakarinen, varajäsen Pirjo Salmi, varajäsen Allekirjoitukset Jukka Tammi Puheenjohtaja Kati Kupiainen Sihteeri

3 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (30) Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Tuula Sjölund Marjut Frantsi-Lankia Pöytäkirjan nähtävänäolo Tarkastettu pöytäkirja on nähtävänä tiistaina kunnan verkkosivuilla ja kunnan kirjaamossa Kati Kupiainen, pöytäkirjanpitäjä

4 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (30) 34 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Valmistelija / lisätiedot: Tomi Koskela tomi.koskela@kirkkonummi.fi hallintopalveluiden toimistosihteeri Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Ehdotus Esittelijä: Jaana Koskela, toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalueen vastuuhenkilö Perusturvalautakunta päättää todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (30) 35 Pöytäkirjan tarkastus Valmistelija / lisätiedot: Tomi Koskela tomi.koskela@kirkkonummi.fi hallintopalveluiden toimistosihteeri Tarkastusvuorossa ovat Marjut Frantsi-Lankia ja Veikko Vanhamäki, varalle Tuula Sjölund ja Emmi Wehka-aho. Ehdotus Esittelijä: Jaana Koskela, toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalueen vastuuhenkilö Perusturvalautakunta päättää 1 valita kaksi pöytäkirjantarkastajaa tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan 2 tarkastaa tämän pöytäkirjan sähköisesti seuraavan aikataulun mukaan: Perjantaina lähetetään pöytäkirja sähköpostitse pöytäkirjantarkastajille, jotka ilmoittavat hyväksymisestään viimeistään maanantaina Jos hyväksymisviestiä ei tule sihteerille em. ajankohtaan mennessä, pöytäkirja katsotaan hyväksytyksi. Pöytäkirja allekirjoitetaan esimerkiksi seuraavassa kokouksessa. Pöytäkirja on nähtävänä tiistaina kunnan verkkosivulla ja kunnan kirjaamossa. Yleinen oikaisuvaatimusaika alkaa keskiviikkona Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Marjut Frantsi-Lankia ja Veikko Vanhamäki ja varalle Tuula Sjölund.

6 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (30) 36 Perusturvan osavuosikatsaus 2/2017 KIRDno Valmistelija / lisätiedot: Esa Lindell, Liisa Ståhle, Tapio Salmela esa.lindell@kirkkonummi.fi talouspäällikkö Liitteet 1 Perusturvan toinen osavuosikatsaus 2017.pdf Sisäisen valvonnan ohjeiden mukaan (Kh ) kunnanhallitukselle toimitetaan talouden ja toiminnan seurantaraportti (osavuosikatsaus) kahdesti vuodessa. Kunnanhallitus arvioi seurantaraporttien perusteella kunnan taloustilannetta ja päättää, millaisiin toimiin toimialoilla ja toimintayksiköissä tulee ryhtyä talousarvion tavoitteisiin pääsemiseksi. Kunnanhallituksen päätös ja seurantaraportti viedään kunnanvaltuustolle tiedoksi ja mikäli taloudellinen tilanne edellyttää kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Osavuosikatsaus sisältää sitovien tavoitteiden, suoritteiden ja määrärahojen toteutumisen tilanteessa Talousarviossa määritelty käyttötalousosan sitovuustaso valtuustoon nähden on kunkin toimielimen tehtävien yhteenlaskettu toimintakate. Perusturvassa erikseen sitovana on erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintakate. Ennuste vuoden 2017 talousarvion toteutumisesta on tehty tulosyksikkö- ja menolajitasolla, joista muodostuu toimialan kokonaisennuste. Omaa ennustetta verrataan myös talousseurantajärjestelmän antamaan laskennalliseen ennusteeseen. Lisäksi erikoissairaanhoidon osalta hyödynnetään HUS:n seurantajärjestelmästä saatavaa toteumatietoa. Perusturvan liitteenä oleva osavuotiskatsaus on laadittu talousyksikön antamien ohjeiden mukaisesti. Vastuuhenkilöt seuraavat toteumaa kuukausittain sekä tekevät ennusteita loppuvuoden käyttömenojen toteutumisesta ja korjaavia toimenpiteitä talousarvioylitysten välttämiseksi. Perusturvan määrärahan korotusesitys tuodaan erikseen lautakunnan päätettäväksi ja se lähetetään edelleen kunnanhallituksen ja -valtuuston hyväksyttäväksi. Valmistelijat: Perusturvajohtaja Liisa Ståhle, tulosalueiden vastuuhenkilöt, suunnittelija Tapio Salmela ja talouspäällikkö Esa Lindell Liite: - Perusturvan toinen osavuosikatsaus 2017 Ehdotus Esittelijä: Jaana Koskela, toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalueen vastuuhenkilö

7 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (30) Perusturvalautakunta päättää 1. käydä keskustelua toisen osavuosikatsauksen pohjalta 2. hyväksyä omalta osaltaan toisen osavuosikatsauksen 3. toimittaa osavuosikatsauksen kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi Päätös Perusturvalautakunta 1 kävi keskustelun toisen osavuosikatsauksen pohjalta 2 hyväksyi omalta osaltaan toisen osavuosikatsauksen 3 päätti toimittaa osavuosikatsauksen kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi Pöytäkirjan liite: Liite 1/ , Perusturvan toinen osavuosikatsaus 2017 Tiedoksi Kunnanhallitus

8 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (30) 37 Perusturvan vuoden 2017 talousarvion määrärahan korotusesitys KIRDno Valmistelija / lisätiedot: Esa Lindell esa.lindell@kirkkonummi.fi talouspäällikkö Liitteet 1 Oman toiminnan nettotoimintamenojen (toimintakate) ylityksen jakaantuminen.pdf Yleistä Perusturvan toimintakatteen kasvun arvioidaan elokuun toteutumaennusteen mukaan vuonna 2017 olevan 4,4 prosenttia. Erikoissairaanhoidon menot kasvavat vuoteen 2016 verrattuna arviolta 8,1 % eli 2,86 milj. euroa osin syystä, että vuonna 2016 saatiin toimintaylijäämän palautus myös vuodelta 2015 ja kustannukset olivat tästä syystä 1,34 milj. euroa pienemmät. Kun vuoden 2015 palautus kohdistetaan oikealle vuodelle 2016, kustannusten kasvu on 4,1 %. Muun toiminnan toimintakatteen kasvu tullee olemaan 2,2 prosenttia. Muutosprosenttia laskee perustoimeentuloen siirto Kelaan sekä työmarkkinatuen kuntaosuuden siirto konsernihallintoon, joiden vaikutus toimintakatteeseen oli yhteensä 4,66 milj. euroa vuonna Vuoden 2017 ensimmäisen osavuosikatsauksessa viiden kuukauden toteuman perusteella ennakoitiin, että perusturvan oman toiminnan (toiminta ilman erikoissairaanhoitoa) toimintakatteen ylitys on 2,3 3,0 miljoonaa euroa. Keskeisimmät ylitykset arvioitiin aiheutuvan lastensuojelun ja kehitysvammaisten ostopalveluista. Tämän lisäksi epävarmuustekijöinä todettiin ikäihmisten tehostetun asumispalvelun lisääntyvä tarve sekä Espoon sairaalan käyttö. Vuoden 2017 talousarviossa on varauduttu laskennallisesti 25 sairaansijan keskimääräiseen käyttöön perusturvalautakunnan talousarvioehdotuksen mukaisen 30 laskennallisen sairaansijan sijaan. Sairaansijojen käyttö on keskimäärin ollut 33 sairaansijaa. Erikoissairaanhoidon toteumaennuste näytti vielä toukokuun ennusteen mukaan 0,9 milj. euron määrärahojen ylitystä. HUS palautti kesäkuussa kuluvan vuoden toimintaylijäämää jäsenkunnille, jonka seurauksena heinäkuun ennusteessa ylitysuhkaa ei enää Kirkkonummen osalta ollut. Kuitenkin elokuussa erikoissairaanhoidon suoritteet ja laskutus kasvoivat edellisvuoden elokuuhun nähden noin 16 %. Ylitysennuste kasvoi 1,48 milj. euroon, joka sisälsi arvion ( ) kunnan kustannusosuudesta kalliin hoidon tasausjärjestelmään. Perusturvapalveluiden toimialan määrärahojen sitovuus kunnanvaltuustoon nähden ovat erikseen erikoissairaanhoidon ja muun toiminnan (perusturvapalvelut ilman erikoissairaanhoitoa) toimintakate.

9 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (30) Toimenpiteet määrärahan korotuksen minimoimiseksi Perusturvapalveluiden toimialan keinot vaikuttaa määrärahaylityksen suuruuteen ovat varsin rajalliset. Kuluvan vuoden määrärahan ylitykset aiheutuvat pääosin sellaisista lakisääteisistä palveluista (ml subjektiiviset oikeudet), joiden säätelymahdollisuus on marginaalista. Muun toiminnan supistaminen tällä perusteella saattaisi puolestaan paikoin vain aiheuttaa lisäpaineita raskaampien palveluiden käyttöön ja sitä kautta kustannusten kohoamiseen vielä arvioitua enemmän. Lastensuojelussa ja perhepalveluissa voidaan tehdä lyhyellä tähtäimellä kokonaiskustannusten hillitsemiseksi varsin rajallisesti toimenpiteitä. Palvelutarve on kasvanut vuoden 2016 loppupuolelta ja erityisesti kevään 2017 aikana. Kokonaistilanteen parantamiseksi sekä ostopalveluiden kustannusten kasvun hillitsemiseksi on tehty erilaisia toimenpiteitä: on palkattu määräaikaisia työntekijöitä, ohjaajien toimet on muutettu viroiksi ja heille on delegoitu toimivaltaa alkaen tiettyjen asiakasta koskevien päätösten osalta. Vastaavasti rekrytointitoimenpiteet ovat alkaneet tuottaa tulosta kevään ja syksyn aikana. Näillä toimenpiteillä voidaan edesauttaa pitkäjänteisempää työskentelyä ja osin nopeuttaa tietyin osin asiakaspalveluprosessia sekä mahdollistaa kevään tilanteeseen verrattuna perusteellisempi työskentely asiakasperheiden kanssa. Osa toimenpiteiden myönteisistä vaikutuksista näkyy viiveellä myös kustannuksissa. Perheiden palvelutarpeet ja niihin viivytyksetön vastaaminen edellyttävät myös tiettyjen lasten ja perheiden palveluiden pysyvää lisäresursointia. Kokonaiskustannusten kasvun hillitsemiseksi tarvittaisiin henkilöstöresursseja toisaalta mm. matalankynnyksen palveluihin (mm. neuvolan perhetyö ja perheneuvola) sekä toisaalta lastensuojeluun ja perhepalveluihin, jotta pitkäjänteinen työ mahdollistuisi nykyistä kattavammin kevyempien palveluiden ja toimenpiteiden avulla ja voitaisiin näin välttyä tietyissä tilanteissa mm. perheen ulkopuolisilta sijoituksilta. Nämä vaateet on tarkoitus ottaa huomioon vuoden 2018 talousarvion valmistelussa. Toimenpiteillä voidaan vaikuttaa jatkossa tuleviin kodin ulkopuolisten sijoitusten määriin. Yhden sijoituksen vuotuiset kustannukset ovat noin euroa. Toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalueen määrärahojen ylitys aiheutuu vammaispalveluiden ja erityisesti kehitysvammapalveluiden ostoista (mm. itsenäistymisvaiheessa olevien nuorten asumispalvelut). Vammaispalveluiden (ml. kehitysvammapalvelut) toimintakatteen osuus (tilinpäätös 2016 noin 12,4 milj. ) toimintakyvyn tukipalveluiden toimintakatteesta on peräti n. 70 prosenttia, mikä osoittaa, että tulosalueen muissa toiminnoissa ei ole mahdollista toteuttaa sellaisia sopeuttavia toimenpiteitä, joilla voitaisiin kattaa ko. ylitykset. Vammaispalveluiden nettokustannusten vuotuinen kasvu on ollut parina viime vuonna noin 8-9 prosenttia. Kuluvan vuoden talousarviossa on varauduttu vain noin 2,4 prosentin kasvuun, mikä tiedostettiin loppuvuodesta 2016 vuoden 2017 talousarvion pitävyyden kannalta riskitekijäksi. Tämän

10 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (30) hetkisen arvion mukaan vammaispalveluiden tulosyksikön nettomenot kasvavat kuluvana noin kymmenen prosenttia. Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalueella on toteutettu viime vuoden ja kuluvan vuoden aikana merkittävää rakenteellista muutosta. On luotu edellytyksiä ikäihmisten kotona selviytymisen tukemiseen. Henkilökunnan laajamittaisen koulutuksen (kuntouttava hoitotyö) rinnalla on vahvistettu mm. kotikuntoutusta ja ikäihmisten fysioterapiassa ryhmätoimintaa. Vastaavasti niille ikäihmisille, joiden kotona selviytyminen tuetustikaan ei ole enää mahdollista, on järjestetty tehostetun palveluasumisen paikkoja, ja ko. palvelua on voitu tarjota aiempaa nopeammin ilman pitkähköä sairaalan vuodeosastolla oloa. Terveyskeskustasoisen sairaalahoidon keskimääräistä kestoa on saatu lyhennettyä merkittävästi eli yli 20 vuorokaudesta noin yhdeksään vuorokauteen. Mikäli kuluvan vuoden talousarvioon olisi varattu perusturvalautakunnan vuoden 2017 talousarvioesityksen mukaisesti määrärahaa Espoon sairaalasta ostettaviin palveluihin, olisi määrärahan ylitystarve puolta pienempi. Tehostetun palveluasumisen nettokustannus / vuorokausi on vain kolmannes siitä, mitä terveyskeskustasoisen vuodeosastohoidon. Ikäihmisten palveluiden tulosalueella sairaala- ja hoivapalveluiden kustannusten lisäksi on ylittymässä myös vuokratyövoiman käyttöön varatut määrärahat tosin merkittävästi pienemmässä määrin. On sovittu, että loppuvuoden aikana vuokratyövoimaa käytetään vain lähinnä lyhytaikaisiin sijaistustarpeisiin ja vain vasta silloin, kun sijaispoolista ei ole mahdollisuutta osoittaa työntekijää. Näin voidaan vaikuttaa ko. määrärahojen loppuvuoden käyttöön pienentävästi. Määrärahan korotustarve elokuun toteutumatietojen pohjalta Elokuun toteutumatietojen pohjalta laaditun ennusteen mukaan perusturvapalvelujen toiminnan (ilman erikoissairaanhoitoa) toimintakatteen määrärahan korotustarve on 3,5 miljoonaa euroa. Tällöin toimintakatteen kasvu edelliseen vuoteen nähden on 2,7 prosenttia. Ylitykset aiheutuvat lähes kokonaan asiakaspalveluiden ostoista. Keskeisimmät ylitykset aiheutuvat, kuten ensimmäisessä osavuosikatsauksessa todettiin, lastensuojelun ja perhepalveluiden sijaishuollon ostoista, kehitysvammaisten palveluiden ostoista ja Espoon sairaalan sekä ikäihmisten tehostetun asumispalvelun budjetoitua suuremmasta käytöstä. Elokuun toteumatietojen pohjalta ennustetaan oman toiminnan nettotoimintamenojen (toimintakate) ylityksen jakaantuvan tulosalueittain liitteen mukaisesti. Valmistelijat: Perusturvajohtaja Liisa Ståhle, p , talouspäällikkö Esa Lindell, suunnittelija Tapio Salmela sekä tulosalueiden vastuuhenkilöt. etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi

11 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (30) Ehdotus Esittelijä: Jaana Koskela, toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalueen vastuuhenkilö Perusturvajohtaja: Perusturvalautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto päättää korottaa perusturvapalveluiden määrärahaa (toimintakate) erikoissairaanhoidon osalta eurolla sekä muun toiminnan kuin erikoissairaanhoidon määrärahaa (toimintakate) eurolla eli yhteensä eurolla. Päätös Perusturvalautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto päättää korottaa perusturvapalveluiden määrärahaa (toimintakate) erikoissairaanhoidon osalta eurolla sekä muun toiminnan kuin erikoissairaanhoidon määrärahaa (toimintakate) eurolla eli yhteensä eurolla. Tämän asian käsittelyn jälkeen pidettiin tauko klo Pöytäkirjan liite: Liite 2/ , Perusturvan nettomenojen (toimintakate) ylityksen jakaantuminen Tiedoksi Kunnanhallitus

12 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (30) 38 Perusturvalautakunnan esitys vuoden 2018 talousarvioksi ja vuosien taloussuunnitelmaksi KIRDno Valmistelija / lisätiedot: Esa Lindell esa.lindell@kirkkonummi.fi talouspäällikkö Liitteet 1 Talousarvioesitys 2018 ja vuoden 2017 toimintatulot- ja menot sekä toimintakate.pdf 2 Perusturvan vuoden 2018 talousarvio.pdf Talousarvion reunaehtojen lähtökohdat Kunnanhallitus päätti kokouksessaan hyväksyä vuoden 2018 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehyksen. Suunnitteluohjeessa ei siis anneta kehystä, vaan talousarvioesitysten on perustuttava: - Suoritemääriin, joista esitetään toteutumat vuodelta 2016 ja ennusteet vuosille Palvelutuotannon todellisiin kustannuksiin (sisäiset palvelut) - Peruspalvelujen hintaindeksi +0,7% 2018 (sovelletaan palvelujen ostoihin, ellei muuta ennustetta) - Kuluttajahintaindeksi +1,3% 2018 (aineet, tarvikkeet ja tavarat, muut toimintakulut) - Henkilöstökulut: palkansaajien ansiotasoindeksi +1,1% 2018 (oletettu palkannousu / tehty keskitetysti) Toimintakatteen kasvu edellä mainitut indeksit huomioiden saa olla enintään 2 % vuoteen 2016 verrattuna. Mahdollisista lainsäädäntömuutoksista aiheutuvat muutokset tulee huomioida talousarvioesityksiä laadittaessa. Toimielinten ehdotukset vuoden 2018 talousarvioksi ja vuosien taloussuunnitelmaksi tulee jättää kunnanhallitukselle viimeistään Perusturvalautakunnan ehdotus käyttötalousosasta

13 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (30) Perusturvalautakunnan talousarvioehdotuksen toimintakate on 101,63 milj. euroa miljoonaa euroa, jossa kasvua vuoden 2016 tilinpäätökseen on 7,72 milj. ja 8,2 % ja vuoden 2017 talousarvioon 6,06 milj. eli 6,3 %. Toteutumaennusteeseen 2017 nähden toimintakatteen kasvu on 1,1,milj. eli 1,1 %. Talousarvioesitys on tehty kuluvan vuoden määrärahojen korotusesitykseen perustuen ja nykyiseen asiakasmääriin perustuen. Poikkeuksena on vammaispalveluiden ostot, joihin on lisätty määrärahaa 0,6 milj. euroa eli 4,9 % tämän vuoden ennusteeseen nähden. Vammaispalveluiden vuotuinen menojen kasvu on tänä vuonna ja parina edellisinä vuonna ollut 8-10 %. Vuonna 2018 vahvistetaan lasten ja lapsiperheiden palveluja suuntaamalla sinne lisäresursseja (12 uutta vakanssia), jotta useammat lapset ja perheet saisivat oikea-aikaisemmin tarvitsemaansa tukea ja apua. Varhaisella tuella voidaan välttää perheiden tilanteen monimutkaistuminen ja vähennetään raskaampien palvelujen tarvetta. Näin voidaan vaikuttaa myös vuoden 2017 aikana merkittävästi kasvaneeseen lastensuojelun ja perhepalvelujen sijoitusten määrään ja kustannuksiin alentavasti. Ko. kustannukset ovat vuoden 2017 elokuussa 63 % eli 1,6 miljoonaa euroa suuremmat kuin edeltävän vuoden vastaavana ajankohtana. Kirkkonummella on 0-18-vuotiaita tilanteen mukaan (26,5 %) eli enemmän kuin eräissä kokonaisväestömäärältään suuremmissa Uudenmaan alueen kunnissa. Järvenpäässä on 0-18-vuotiaita (22,2 %) ja Lohjalla (22,1 %). Kirkkonummen lasten ja perheiden palvelut ovat moninpaikoin heikommin resurssoitu Uudenmaan verrokkikuntiin nähden, etenkin, kun suhteutetaan resurssit 0-18-vuotiaiden määrään. Palvelutasoa pyritään parantamaan kustannusneutraalisti esim. suun terveydenhuollossa, jotta saavutetaan lain mukaiset hoitoon pääsyn vaatimukset. Erikoissairaanhoidon toimintakatteen kasvu on 0,84 milj. euroa eli 2,3 % vuoden 2017 talousarvioon nähden. Määrärahaa esitetään HUS:n kanssa käytyjen talousarvioneuvottelujen mukaisesti 37,64 milj. euroa eli kasvu tilinpäätökseen 2016 nähden on 6,3 % ja 2,3 % talousarvioon 2017 nähden. Määrärahan kasvua lisää vuodelle 2016 saatu vuoden 2015 HUS toimintaylijäämän palautus 1,34 milj. euroa. Vuoden 2018 talousarvioesitys (1000 ) jaettuna erikoissairaanhoitoon ja toimialan muuhun toimintaan ja toimintakatteen muutos tilinpäätökseen 2016 ja talousarvioon sekä toteumaennusteeseen 2017 nähden on kuvattu liitteessä Talousarvioesitys 2018 ja vuoden 2017 toimintatulot- ja menot sekä toimintakate. Lisäksi perusturvalautakunnan toimintakate ja esitys vuoden 2017 toimintatuloiksi ja -menoiksi sekä toimintakatteeksi ovat (1000 ) löytyvät liitteestä. Perusturvalautakunnan investointiehdotukset

14 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (30) Merkittävin investointi on keskustan alueelle (ns. Jokiniityn tontti) tuleva uusi hyvinvointikeskus. Hanke aiotaan toteuttaa kunnan taseen ulkopuolisena hankkeena. Vuoden 2018 talousarviossa hankkeen suunnitteluun on palvelutuotanon lautakunta on esittänyt 1,4 milj. euroa. Perusturvan tietohallinto- ja kalustoinvestointiesitys sekä leasingvaltuusesitys ilmenevät liitteenä olevasta talousarvioehdotuksesta. Ehdotus Esittelijä: Jaana Koskela, toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalueen vastuuhenkilö Perusturvajohtaja: Perusturvalautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle perusturvan vuoden 2018 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman sekä investointi- ja leasinghankintaesityksen liitteen mukaisesti siten, että vuoden 2018 käyttötalouden toimintakate kunnanvaltuuston sitovuustasolla on erikoissairaanhoidossa euroa ja perusturvan muissa tehtävissä on euroa. Päätös Perusturvalautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle perusturvan vuoden 2018 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman sekä investointi- ja leasinghankintaesityksen liitteen mukaisesti siten, että vuoden 2018 käyttötalouden toimintakate kunnanvaltuuston sitovuustasolla on erikoissairaanhoidossa euroa ja perusturvan muissa tehtävissä euroa. Pöytäkirjan liitteet Liite 3/ , Perusturvan vuoden 2018 talousarvio Liite 4/ , Talousarvioesitys 2018 ja vuoden 2017 toimintatulot ja menot sekä toimintakate Tiedoksi Kunnanhallitus

15 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (30) 39 Sosiaalihuoltolain mukaiset liikkumista tukevat palvelut Kirkkonummella KIRDno Valmistelija / lisätiedot: Tapio Salmela, Tuula Malmi-Suominen, Sari Suurjoki-Niemi, Fanny Vasara tapio.salmela@kirkkonummi.fi Suunnittelija Liitteet 1 Pysyväisohje - Sosiaalihuoltolain mukaiset liikkumista tukevat palvelut Kirkkonummella.pdf Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 23 :n mukaan esteetön ja toimiva julkinen joukkoliikenne, mukaan lukien kutsu- ja palveluliikenne, on ensisijainen tapa järjestää kaikille soveltuva liikkuminen. Liikkumista tukevia palveluja järjestetään kuitenkin henkilöille, jotka eivät kykene itsenäisesti käyttämään julkisia liikennevälineitä sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn takia, ja jotka tarvitsevat palvelua asioimisen tai muun jokapäiväiseen elämään kuuluvan tarpeen vuoksi. Liikkumisen tukea voidaan järjestää seuraavilla toteuttamistavoilla tai niiden yhdistelmillä: 1. julkisten liikennevälineiden käytön ohjauksella ja ohjatulla harjoittelulla; 2. saattajapalveluna; 3. ryhmäkuljetuksina; 4. korvaamalla taksilla, invataksilla tai muulla vastaavalla ajoneuvolla tapahtuvasta kuljetuksesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset; 5. muulla soveltuvalla tavalla. Kuljetuksesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen on siis yksi keino, millä kunta voi tukea asiakkaidensa kulkemista. Käytännössä tämä toteutetaan myöntämällä asiakkaille taksikortti, jolla asiakas voi tehdä 2-12 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa. Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu on kunnalle harkinnanvaraista toimintaa ja kuljetuspalveluja myönnetään käytettävissä olevan määrärahan puitteissa. Vuonna 2016 sosiaalihuoltolain mukaisia matkoja tehtiin ja kustannuksia näistä kertyi kunnalle euroa. Sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalvelujen toimintaohje on hyväksytty viimeksi perusturvalautakunnan pitämässä kokouksessa ( 164 Liite 2). Sosiaalihuoltolaki on päivittynyt ohjeen hyväksymisen jälkeen, joten myös sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumista tukevien palvelujen ohje on aiheellista päivittää vastaamaan lain nykyistä henkeä, jossa julkinen liikenne painottuu liikkumisen toteutustapana aiempaa enemmän.

16 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (30) Ohjeessa esitetään myös, että taksimatkojen osalta kahden hengen talouden bruttokuukausitulojen rajaa nostetaan nykyisestä eurosta euroon. Vertailun vuoksi kyseinen tuloraja on Espoossa euroa, Tuusulassa euroa, Keravalla euroa, Hyvinkäällä euroa ja Lohjalla euroa. Yksinasuvien tuloraja esitetään pidettävän ennallaan eurossa. Lisäksi ohjeessa esitetään, että yksittäisestä taksimatkasta kunta korvaisi jatkossa enintään 40 euroa nykyisen 30 euron sijaan. Yksittäisen matkan maksimikorvausrajaa ei ole muutettu 30 eurosta useaan vuoteen, joten rahan arvon muuttuessa raja on nykyisin tiukempi kuin mitä se alkuperäisenä asettamisvuotenaan on ollut. Ehdotus Esittelijä: Jaana Koskela, toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalueen vastuuhenkilö Perusturvajohtaja: Perusturvalautakunta päättää 1. hyväksyä sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumista tukevien palvelujen ohjeen 2. hyväksyä taksikorttien osalta yhden hengen kotitalouksien kuukausittaisten bruttotulojen rajaksi euroa ja kahden hengen kotitalouksien rajaksi euroa 3. hyväksyä kunnan maksimikorvaukseksi yksittäisen taksimatkan osalta 40 euroa Päätös Esittelijä poisti asian esityslistalta. Tiedoksi Asian valmistelijat, toimintakyvyn tukipalveluiden ja ikäihmisten hyvinvointipalveluiden vastuuhenkilöt

17 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (30) 40 Osallistuminen Uudenmaan kuntien yhteiseen vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisten matkojen välitystä ja liikennöinnin järjestämistä koskevaan yhteistyöhön KIRDno Valmistelija / lisätiedot: Esa Lindell esa.lindell@kirkkonummi.fi talouspäällikkö Liitteet 1 Helsingin matkapalvelukeskuksen asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset.docx Asian tausta Uudenmaan alueella valmistaudutaan mahdolliseen tulevaan maakuntauudistukseen. Osana valmistautumista PKS-soster (pääkaupunkiseudun kuntien sosiaali- ja terveystoimen johto) päätti , että voidaan aloittaa mahdollisen yhteisen liikennöinnin hankinnan ja kuljetuspalvelujen matkapalvelutoiminnan selvittäminen ja valmistelu vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain nojalla järjestettävien perusturvan asiakkaiden asiointi- ja muiden yksilön tarpeeseen perustuvien matkojen osalta. Hanke on tältä osin osa varautumista tulevaan mahdolliseen maakuntauudistukseen. Suomen henkilöliikenteessä tapahtuu merkittäviä muutoksia pääosin voimaan tulevan liikennepalvelulain myötä. Merkittävimmät muutokset kuntien järjestämien kuljetusten kannalta ovat: määrähinnoittelun, asemapaikkasidonnaisuuden ja lupien määräsääntelyn poisto. Käytännössä tämä tulee tarkoittamaan taksiliikenteen vapautumista kilpailulle. Liikennelupa tulee henkilöliikenteeseen edelleen hakea, mutta käytännössä se myönnetään kaikille ehdot täyttäville hakijoille, lupa on toimijakohtainen. Koska liikennepalvelut on katsottava julkisiksi hankinnoiksi, koskee niitä hankintalain kilpailuttamisvelvoite. Muuttuva lainsäädäntö poistaa taksikeskuksia koskevan erillissäätelyn. Näihin sovelletaan jatkossa liikennepalvelulain soveltuvia säännöksiä. Kuljetuspalvelujen prosessi Kuljetuspalveluissa on kyse sosiaalihuollon järjestämisestä. Sosiaalihuollon toteuttaminen tapahtuu tarjoamalla asiakkaille tarpeellisia liikennepalveluja niihin liittyvine tukipalveluineen. Kuljetuspalvelut voidaan hahmottaa prosessina, joka käsittää asiakaspäätösten teon, matkojen tilaamisen, niiden välittämisen, matkustamisen, laskutuksen ja asiakaspalautteen. Päätöksenteon vaiheessa selvitetään asiakkaan palvelutarve ja tehdään valituskelpoinen viranhaltijapäätös. Asiakkaan matkustamiseen liittyvät seikat ja erityisvaatimukset selvitetään tässä vaiheessa. Matkan tilaaminen

18 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (30) tarkoittaa matkan tilauksen vastaanottamista, tässä yhteydessä tapahtuvaa asiakasneuvontaa ja matkan mahdollista yhdistämistä muihin matkoihin. Välittämisessä matka välitetään ajoneuvolle kuljetuksen toteuttamista varten. Kuljettaja tekee tässä vaiheessa tilaukseen liittyvät kuittaukset ja valmistelut. Matkustamisen vaihe pitää sisällä kuljetuksen ja siihen liittyvän asiakaspalvelun: erityisesti apuvälineiden turvallisen kiinnittämisen ajoneuvoon ja asiakkaan avustamisen. Laskutusprosessissa liikennöitsijä laskuttaa tilaajaa. Tilaaja tarkastaa, hyväksyy, käsittelee ja maksaa laskun. Tässä vaiheessa prosessia voidaan joutua välillä selvittelemään laskuja ja niiden perusteita. Palautteen kerääminen ja käsittely ovat erittäin tärkeä osa prosessia. Palautteen kautta palvelua on mahdollista kehittää ja selvittää mahdolliset epäonnistumiset ja niiden syyt. Kuntien selvitystyö Mahdollisen yhteisen liikennöinnin hankinnan ja matkapalvelukeskustoiminnan järjestämisen selvitykseen ovat osallistuneet yhteistyössä Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi, Kauniainen, Porvoo ja Kerava. Tässä vaiheessa kyse on ollut virkamiesselvityksestä eikä asiasta ole vielä missään kunnassa tehty poliittisia päätöksiä. Selvitystyössä on tarkoitus selvittää ja valmistella esitys mahdollisesti yhteisesti järjestettävästä liikennöinnin hankinnasta ja matkapalvelukeskustoiminnasta usean kunnan kesken huomioiden mahdollisen tulevan maakunnan tarpeet. Matkapalvelukeskuksella tarkoitetaan toimintaa, jossa asiakkaiden matkoja pyritään yhdistelemään kustannusten hallitsemiseksi ja ympäristölle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Mahdollinen järjestämistapa Valmistelu on lähtenyt ajatuksesta, että Helsingin kaupunki toimisi järjestämisvastuullisena toimijana. Matkapalveluiden järjestämistapaa suunnitellaan muutettavaksi siten, että Helsinki vastaisi matkapalveluiden järjestämisestä omien palveluidensa ohella myös tietyille muille Uudenmaan alueen kunnille. Asiakasvastuu säilyisi itsenäisesti kullakin kunnalla, eli mukana olevat kunnat vastaavat itse siitä, että palvelut tuotetaan asiakkaille. Järjestämisvastuu varsinaisesta matkapalvelukokonaisuudesta siirtyisi Helsingille. Kuntalain 8 :n mukaan kunta voi järjestää sille laissa säädetyt tehtävät itse tai sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. Nyt käsillä olevassa tilanteessa tavoitteena siis on, että Helsinki ryhtyisi hoitamaan kuljetuspalveluihin liittyviä tehtäviä tiettyjen muiden Uudenmaan alueen kuntien puolesta. Kuntalain 49 :ssä säädetään yhteistoiminnan eri muodoista. Lainkohdan mukaan kunnat ja kuntayhtymät voivat sopimuksen nojalla hoitaa tehtäviään yhdessä. Kuntien julkisoikeudellisen yhteistoiminnan muotoja ovat yhteinen toimielin, yhteinen virka, sopimus viranomaistehtävän hoitamisesta ja kuntayhtymä. Helsingissä on kesäkuusta 2009 toiminut Helsingin Matkapalvelu. Helsingin Matkapalvelu koostuu järjestämisvastuussa olevasta sosiaali- ja terveystoimesta, matkapalvelukeskustoimintaa sosiaali- ja terveystoimen

19 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (30) lukuun ja laskuun järjestävästä Palvelukeskus Helsinki -liikelaitoksesta sekä yksityisistä kilpailutetuista liikenteen harjoittajista. Helsingin matkapalvelukeskus on siis kunnan omaa toimintaa eikä siihen näin ollen sovelleta hankintalain määräyksiä. Helsingin sosiaali- ja terveystoimi toimisi järjestämisvastuullisena toimijana, jolle palvelukeskus Helsinki -liikelaitos tuottaa tilausten vastaanottamisen, matkojen välityksen, liikennöinnin ohjauksen ja asiakaspalautteen vastaanottamisen palvelut. Toimintaa koordinoimaan perustettaisiin Helsingin ja muiden kuntien yhteinen työryhmä. Tarkoitus on kehittää yhdessä uudenlainen tehokas ja hyvää asiakaspalvelua tuottava kuljetuspalveluiden toteuttamisen tapa. Tarkoituksen on toteuttaa järjestely siten, että siihen on muiden kuntien halutessaan suhteellisen helppo liittyä. Prosessi Selvitys ja mahdollinen valmistelutyö tehdään kaikkien kuntien yhteistyönä. Mahdollisen tulevan yhteisen palvelun säännöt ja ohjeet valmistellaan yhdessä eri kuntien kesken. Asiakasosallisuuden toteuttamiseen on suunniteltu avoimia asiakastilaisuuksia, joissa kuntalaiset voivat tutustua asiaan ja tuoda esiin näkemyksiään huomioonotettaviksi valmistelussa. Vammais- ja vanhusneuvostojen kuulemiset ja esim. yleisötilaisuuden järjestäminen ovat jokaisen kunnan vastuulla. Tarkoituksena on pyrkiä huomioimaan mahdollisimman laajasti asiakas- ja muita sidosryhmiä. Ennen liikennöinnin hankinnan asiakirjojen lopullista valmistumista kaikille kiinnostuneille liikennöitsijöille järjestetään tiedotus- ja keskustelutilaisuus. Tarkoitus on huomioida markkinatoimijoiden näkemyksiä. Helsingin matkapalvelukeskus Helsingissä kuljetuspalveluissa järjestämisvastuussa on sosiaali- ja terveystoimi. Kuljetuspalvelujen matkojen välittämistä ja yhdistämistä varten on perustettu matkapalvelukeskus. Helsingin kokemukset matkapalvelukeskuksesta ovat pääsääntöisesti myönteisiä. Asiakaspalautteita annetaan noin kappaletta kuukaudessa. Matkoja matkapalvelukeskuksen kautta tehtiin 2016 vuonna kappaletta. Kuukausittain matkoja tehdään noin kappaletta. Helsingissä tilausten toimitustarkkuus oli vuonna 2016 noin 93,5%. Toimitustarkkuus tarkoittaa kykyä vastata annettuun palvelulupaukseen kuljetuksen järjestymisessä. Helsinki teki matkapalvelukeskuksen asiakkaille satunnaisotannalla toteutetun asiakastyytyväisyyskyselyn, jonka keskiarvo oli 4,49 (paras mahdollinen tulos 5). Tarkemmat tulokset ovat oheismateriaalina. Kirkkonummen kunnan asiakas- ja matkustusmäärät koskien yksilömatkoja Vammaispalvelulain perusteella asiakaspäätöksiä oli vuonna 2016 voimassa 978 asiakkaalla, joista 591 käytti oikeuttaan ja teki yhteensä matkaa.

20 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (30) Kustannukset ovat olleet 1,66 milj. euroa. Sosiaalihuoltolain mukaisia asiakaspäätöksiä oli vuonna 2016 voimassa 96 asiakkaalla, joista 54 käytti oikeuttaan ja teki yhteensä matkaa. Kustannukset olivat noin euroa. Ehdotus Esittelijä: Jaana Koskela, toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalueen vastuuhenkilö Perusturvajohtaja: Perusturvalautakunta päättää 1 osallistua vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolaissa tarkoitettujen matkojen järjestämisen kokonaisprosessin yhteistoteutuksen valmisteluun yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan kuntien kanssa alkaen 2 järjestää yleisötilaisuuden , jossa prosessia esitellään vammais- ja vanhusneuvostoille sekä kaikille asiasta kiinnostuneille 3 edellyttää, että perusturvalautakunnalle tuodaan vuoden 2017 loppuun mennessä hyväksyttäväksi matkojen välitystä koskevan yhteistyösopimus sekä matkojen toteuttamiseksi järjestettävän kilpailutuksen pääperiaatteet. Päätös Perusturvalautakunta päätti 1 osallistua vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolaissa tarkoitettujen matkojen järjestämisen kokonaisprosessin yhteistoteutuksen valmisteluun yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan kuntien kanssa 2 järjestää yleisötilaisuuden , jossa prosessia esitellään vammais- ja vanhusneuvostoille sekä kaikille asiasta kiinnostuneille 3 edellyttää, että perusturvalautakunnalle tuodaan vuoden 2017 loppuun mennessä hyväksyttäväksi matkojen välitystä koskeva yhteistyösopimus sekä matkojen toteuttamiseksi järjestettävän kilpailutuksen pääperiaatteet

21 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (30) 41 Valtuustoaloite 6/2017 Terveyskeskuksen lääkärivastaanotto - Hälsocentralens läkarmottagning (ed. dnro 405/2017) KIRDno Valmistelija / lisätiedot: Arja Liinavuori arja.liinavuori@kirkkonummi.fi terveyspalveluiden tulosalueen vastuuhenkilö Liitteet 1 Kunnanvaltuuston valmistelutoimikunta päätös pdf 2 Valtuustoaloite nro 6_2017.pdf Vastaus valtuustoaloitteeseen nro 6/2017: Terveyskeskuksen lääkärinvastaanotto (Kunnanvaltuusto ) Valtuustoaloite Valtuustoaloitteessa 6/2017 on esitetty huoli terveyskeskuksen lääkärivastaanotosta erityisesti keskustan terveyskeskuksen päivystyksestä, joka hoitaa myös muita kiireellisiä potilaita. Aloitteessa todetaan valtuutettujen vastaanottaneen palautetta monelta kuntalaiselta liian pitkistä odotusajoista päivystyksen lääkärin vastaanotolle. Aloitteessa esitetään, että kunnan tulee selvittää päivystyksen palvelutarve ja päivystykseen tulee osoittaa riittävästi lääkäreitä. Aloitteen mukaan tarvittaessa tulisi palkata lisää lääkäreitä turvaamaan kuntalaisten lääkäripalvelut. Vastaus Terveyspalvelujen vastaanottotoiminnassa kiireellistä hoitoa on saatavilla jokaisena päivänä klo Muina aikoina kiireellisestä hoidosta vastaa Jorvin sairaalan yhteispäivystys. Kirkkonummen terveyskeskuksessa järjestettävässä kiireellisessä hoidossa on käytettävissä laboratorio- ja kuvantamispalvelut arkisin virka-aikana. Muina aikoina voidaan tehdä vain ns. pikatestejä (esimerkiksi tulehdusarvot). Arkipäivisin kiireellisessä hoidossa on kaksi-kolme terveyskeskuslääkäriä sekä vähintään kolme sairaanhoitajaa. Muina aikoina kiireellisessä hoidossa on yksi lääkäri ja kaksi sairaanhoitajaa. Perjantai-iltaisin, viikonloppuisin ja arkipyhinä lääkäriresurssista vastaa vuokratyöyritys ja muina aikoina toiminta on järjestetty kokonaan omana toimintana. Kiireellisen hoidon saatavuutta mitataan säännöllisesti ja mittausten perusteella keskimääräinen odotusaika kiireelliseen hoitoon on noin yksi tunti. Vaihteluväli odotusajoissa on yhdestä minuutista neljään tuntiin. Henkilöstöresurssit on suunniteltu mittausten perusteella siten, että

22 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (30) kiireellisimpinä ajankohtina (maanantaisin ja perjantaisin) on myös henkilöstöä käytettävissä eniten. Kiireellisen hoidon kysynnässä eri ajankohtina on kuitenkin paljon vaihtelua, joten kaikkiin ruuhkatilanteisiin ei pystytä valmistautumaan ennalta. Lääkärivakansseja ei ole lähivuosina saatu lisää väestön kasvusta huolimatta, lukuun ottamatta kuluvaa vuotta, jolloin sairaalatoiminnassa aiemmin olleet kaksi lääkärin vakanssia jäivät kuntaan. Tätä resurssia käytetään osittain vastaanottotyöhön, osittain ikäihmisille kotiin tarjottavien palveluiden parissa tapahtuvaan työhön ja osittain palveluiden kehittämistyöhön. Mikäli nykyisiä lääkäriresursseja vastaanottotoiminnan sisällä siirretään enemmän kiireelliseen hoitoon, se on pois ajanvarauksella tapahtuvasta omalääkäritoiminnasta. Ajanvarausaikojen riittämättömyys vuorostaan johtaa kiireellisen hoidon kysynnän kasvuun. Mikäli lääkäriresursseja halutaan vahvistaa, tulisi lisäys kohdistaa ensisijaisesti päiväaikaiseen ajanvarauksella tapahtuvaan vastaanottotoimintaan. Osa lääkärien työpanoksesta tarvitaan tavanomaisen vastaanottotoiminnan ja kiireellisen hoidon lisäksi lakisääteisiin toimintoihin (esimerkiksi lastenneuvolaja kouluterveydenhuolto), kuntoutustoimintaan ja ikäihmisten palveluihin. Lääkäriresurssit on pyritty mitoittamaan siten, että omalääkärille pääsee mahdollisimman hyvin. Tässä on kuitenkin alueellisia eroja mm. väestön erilaisesta palveluntarpeesta johtuen. Keskimääräinen odotusaika (ns. T3 eli kolmas vapaa aika) kiireettömään hoitoon on ollut keskustassa 20, Masalassa 12 ja Veikkolassa 11 päivää. Mikäli omalääkärille ei ole mahdollisuutta saada ns. puolikiireellisessä tapauksessa aikaa, ohjataan potilaat kiireelliseen vastanottoon keskustaan. Tämä valitettavasti ajoittain ruuhkauttaa keskustan kiireellisen vastaanoton. Palvelun tarjoaminen myös ns. puolikiireellisille potilaille keskustan kiireellisessä vastaanotossa on kuitenkin nähty tärkeänä palveluna kuntalaisille. Viime aikoina haasteita kiireelliseen hoidon sujuvuuteen viikonloppujen osalta on lisäksi tuonut lääkäriresursseja tuottavan vuokratyöyrityksen vaihtuminen, minkä vuoksi kiireellisessä hoidossa on ollut paljon uusia päivystäjiä. Yhteistyötä näiltä osin ollaan kehittämässä. Pitkällä aikavälillä lääkärivuokratyövoiman käyttö viikonloppuisin on osoittautunut perustelluksi. Jokaiselle kiireelliseen hoitoon saapuvalle potilaalle tehdään hoidon tarpeen ja hoidon kiireellisyyden arvio. Kiireellisyysluokituksessa on neljä eri astetta ja kiireellisimpinä hoidettavien ryhmään kuuluvat esimerkiksi sydän- ja aivoinfarktiepäilyt, rintakivut sekä isot haavat. Lievimpään ryhmään kuuluvat esimerkiksi sairasloman jatkoa tarvitsevat potilaat, joilla on lieväoireinen hengitystieinfektio. Kiireellisimpään ryhmään kuuluvat potilaat otetaan hoitoon välittömästi ja he menevät myös matalammalla kiireellisyysluokituksella hoitoon otettujen potilaiden ohi. Tämä voi ajoittain pidentää odotusaikoja, mikä saattaa ymmärrettävästi tuntua yksittäisen asiakkaan kohdalla kohtuuttomalta.

23 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (30) Kirkkonummen kunnassa lääkärien ja hoitajien vastaanottotoimintaa on kehitetty systemaattisesti usean vuoden ajan palvelujen saatavuuden parantamiseksi. Kehittämisessä on hyödynnetty saatua palautetta ja lean-kehittämisen periaatteita. Kuluvan vuoden aikana hoidon tarpeen arviointikäytäntöjä on muutettu ja hoitajavastaanottojen määrää sekä kiireellisessä hoidossa että pitkäaikaissairauksien seurannassa on lisätty. Tämä on osaltaan parantanut pääsyä lääkärinvastaanotolle kiireellisessä hoidossa. Lisäksi loka-marraskuun 2017 aikana on alkamassa suorafysioterapiavastaanotto. Sen arvioidaan osaltaan helpottavan lääkäripalvelujen saatavuutta kiireellisessä hoidossa, kun myös fysioterapeutille voidaan ohjata suoraan ne potilaat, joiden katsotaan hyötyvän parhaiten fysioterapeutin ammattitaidosta. Yhteenvetona voidaan todeta, että kiireellisen hoidon luonteeseen kuluu vaihteleva ja osittain ennalta arvaamaton kysynnän vaihtelu, mikä aiheuttaa ajoittain palvelun ruuhkautumista. Resurssit pyritään optimoimaan mittausten perusteella arvioituun kysyntään nähden parhaalla mahdollisella tavalla. Kustannustehokkuuden kannalta ei ole myöskään tarkoituksenmukaista resursoida liikaa kiireellistä hoitoa satunnaisia ennalta arvioimattomia ruuhkahuippuja varten. Hoidon kiireellisyyden arvioinnin avulla huolehditaan joka tapauksessa siitä, että jokainen saa lääketieteellisesti perustellun hoidon riittävän nopeasti. Oheismateriaali: - Kunnanvaltuuston valmistelutoimikunnan päätös : Valtuustoaloite nro 6/2017: Terveyskeskuksen lääkärivastaanotto. - Valtuustoaloite nro 6/2017 Ehdotus Esittelijä: Jaana Koskela, toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalueen vastuuhenkilö Perusturvajohtaja: Perusturvalautakunta päättää 1. antaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle selostusosan mukaisen vastauksen vastauksena Ulf Kjerinin, Gun-Maj Beckin ym jättämään valtuustoaloitteeseen terveyskeskuksen lääkärivastaanotosta. 2. esittää, että kunnanvaltuusto toteaa aloitteen tulleen loppuun käsitellyksi. Päätös Perusturvalautakunta päätti

24 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (30) 1 antaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle selostusosan mukaisen vastauksen vastauksena Ulf Kjerinin, Gun-Maj Beckin ym jättämään valtuustoaloitteeseen terveyskeskuksen lääkärivastaanotosta. 2 esittää, että kunnanvaltuusto toteaa aloitteen tulleen loppuun käsitellyksi. Pöytäkirjan liitteet: Liite 5/ , Kunnanvaltuuston valmistelutoimikunnan päätös : Valtuustoaloite nro 6/2017: Terveyskeskuksen lääkärivastaanotto Liite 6/ , Valtuustoaloite 6/2017 Tiedoksi Kunnanhallitus (jatkokäsittelyä varten)

25 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (30) 42 Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirtäminen alkaen KIRDno Valmistelija / lisätiedot: Jaana Koskela, Gun-Lis Wollsten, Sirkku Pekkarinen-Keto, Kati Kupiainen jaana.koskela@kirkkonummi.fi toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalueen vastuuhenkilö Liitteet 1 Muutosehdotukset perusturvalautakunnan toimivaltansa edelleen siirtämisestä tekemäänsä päätökseen.pdf Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirtäminen alkaen Kunnanvaltuuston hyväksymä kunnan hallintosääntö tuli voimaan alkaen. Valtuusto määrää hallintosäännöllä viranomaisten tehtävistä ja toimivallan jakamisesta eri viranomaisten kesken. Valtuusto voi hallintosäännön määräysten kautta antaa sille viranomaiselle, jolle toimivalta on siirretty, oikeuden toimivallan edelleen siirtämiseen. Perusturvalautakunta voi tähän oikeuttavan hallintosääntömääräyksen nojalla siirtää toimivaltaansa alaisilleen viranhaltijoille. Perusturvalautakunta on siirtänyt toimivaltaansa alaisilleen viranhaltijoille. Perusturvalautakunnalle ehdotetaan muutoksia tähän päätökseen kuljetuspalvelupäätösten osalta. Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspäätökset vaativat osin erilaista asiantuntemusta ja erilaisen selvitysprosessin. Perusturvapalveluissa otetaan alkaen käyttöön uusi malli, jolla sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalveluhakemukset käsitellään. Kaikki kuljetustukipäätökset ohjataan vammaispalveluihin (kuten tähänkin saakka), missä uuden mallin mukaisesti selvitetään, kuuluuko asia sosiaalihuoltolain alle vai vammaislainsäädännön alle. Hakemukset jaetaan sen mukaisesti: Sosiaalihuoltolainmukaiset päätökset ikäihmisten hyvinvointipalveluiden vanhuspalveluiden koordinaattorille ja vammaispalvelulain mukaiset hakemukset vammaispalveluun. Selvittämistä vaativat hakemukset ohjataan vammaispalvelusta kuljetuspalvelutyöryhmään, joka tekee päätöksen, minkä lain nojalla hakemus käsitellään. Uuden mallin mukaista päätöksentekoa varten ikäihmisten hyvinvointipalveluiden vanhuspalveluiden koordinaattorille esitetään myönnettäväksi päätösvalta sosiaalihuoltolain 23 :n mukaisista liikkumista tukevista palveluista. Ehdotus

26 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (30) Esittelijä: Jaana Koskela, toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalueen vastuuhenkilö Perusturvajohtaja: Perusturvalautakunta päättää siirtää hallintosäännön 55 :n mukaista päätösvaltaansa liitteen mukaisesti perusturvalautakunnan alaisille viranhaltijoille alkaen. Päätös Perusturvalautakunta päätti siirtää hallintosäännön 55 :n mukaista päätösvaltaansa liitteen mukaisesti perusturvalautakunnan alaisille viranhaltijoille alkaen. Pöytäkirjan liite: Liite 7/ , Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirtäminen alkaen 43 Muut asiat Perusturvalautakunta hyväksyi Ulla Aitan ehdotuksen pohjalta ja Pekka Rantasen kannattamana, että Kirkkonummen perusturvapalveluilta pyydetään selvitys lääkärikunnan vaihtuvuudesta ja rekrytointitilanteesta. Asia hyväksyttiin Rantasen lisäyksellä, että lähtijöille tehdään kunnolliset lähtöhaastattelut. Muutoksenhakukielto (kuntalaki 136 ) Tiedoksi Toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalueen vastuuhenkilö, ikäihmisten hyvinvointipalveluiden vastuuhenkilö, vanhuspalveluiden koordinaattori

27 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (30) Muutoksenhakukielto 34, 35, 36, 37, 38, 39, 40, 41 Muutoksenhakukielto Muutoksenhakukielto Päätökseen, joka koskee vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 136 :n mukaan hakea muutosta.

28 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (30) Oikaisuvaatimus 42 Oikaisuvaatimusohje Oikaisuvaatimusohje perusturvalautakunnalle Oikaisuvaatimusohje Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimus viranomainen Oikaisuvaatimus tehdään perusturvalautakunnalle. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava perusturvalautakunnalle, on ilmoitettava

29 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (30) - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - muutoksenhakijan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa. Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava jäljempänä olevaan osoitteeseen virka-aikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille perusturvan kirjaamoon oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon virka-ajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla lähettäjän omalla vastuulla. Yhteystiedot: Kirkkonummen kunta, perusturvan hallinto Käyntiosoite: Ervastintie 2 (4. krs), Kirkkonummi Virka-aika: Postiosoite: PL Kirkkonummi

30 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (30) puh.vaihde faksi s-posti: