***I MIETINTÖLUONNOS

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Talous- ja raha-asioiden valiokunta /0150(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivien 77/91/ETY ja 82/891/EY, direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY ja 2011/35/EY ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta (COM(2012)0280 C7-0136/ /0150(COD)) Talous- ja raha-asioiden valiokunta Esittelijä: Gunnar Hökmark PR\ doc PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 PR_COD_1amCom Menettelyjen symbolit * Kuulemismenettely *** Hyväksyntämenettely ***I Tavallinen lainsäätämisjärjestys (ensimmäinen käsittely) ***II Tavallinen lainsäätämisjärjestys (toinen käsittely) ***III Tavallinen lainsäätämisjärjestys (kolmas käsittely) (Menettely määräytyy säädösesityksessä ehdotetun oikeusperustan mukaan.) Tarkistukset säädösesitykseen Parlamentin tarkistuksissa ehdotetut säädösesityksen muutokset merkitään lihavoidulla kursiivilla. Pelkkää kursivointia käytetään kiinnittämään asiasta vastaavien yksiköiden huomio sellaisiin säädösesityksen osiin, jotka ehdotetaan korjattavaksi lopullisessa tekstissä (esimerkiksi selvästi virheelliset tai kyseisestä kieliversiosta pois jääneet kohdat). Korjausehdotusten hyväksymisestä päättävät asiasta vastaavat yksiköt. Säädösesityksellä muutettavaan olemassa olevaan säädökseen tehtävän tarkistuksen tunnistetiedoissa mainitaan kolmannella rivillä muutettavan säädöksen tyyppi ja numero ja neljännellä rivillä tarkistettavan tekstinkohdan paikannus. Kun parlamentin tarkistukseen sisältyy olemassa olevan säännöksen tai määräyksen tekstiä, johon säädösesityksessä ei ole ehdotettu muutoksia, kyseinen teksti lihavoidaan. Merkintä [...] tarkoittaa, että kyseisestä kohdasta on poistettu tekstiä. PE v /95 PR\ doc

3 SISÄLTÖ Sivu LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI...5 PERUSTELUT...91 PR\ doc 3/95 PE v01-00

4 PE v /95 PR\ doc

5 LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivien 77/91/ETY ja 82/891/EY, direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY ja 2011/35/EY ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta (COM(2012)0280 C7-0136/ /0150(COD)) (Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2012)0280), ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7-0136/2012), ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean... antaman lausunnon 1, ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan, ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot (A7-0000/2012), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. 1 Johdanto-osan 1 kappale (1) Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi on paljastanut, että unionissa on huomattava pula työkaluista, joilla reagoidaan tehokkaasti epäterveisiin tai lähellä kaatumista oleviin luottolaitoksiin. (1) Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi on paljastanut, että unionissa on huomattava pula työkaluista, joilla reagoidaan tehokkaasti epäterveisiin tai lähellä kaatumista oleviin luottolaitoksiin ja 1 EUVL C... / Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä. PR\ doc 5/95 PE v01-00

6 Tällaisia työkaluja tarvitaan erityisesti maksukyvyttömyyden ennalta ehkäisemiseksi tai ilmenneen maksukyvyttömyyden kielteisten vaikutusten rajaamiseksi mahdollisimman vähiin säilyttämällä järjestelmän kannalta tärkeät toiminnot kyseisessä laitoksessa. Kriisin aikana juuri nämä haasteet pakottivat jäsenvaltioita pelastamaan luottolaitoksia julkisin varoin. sijoituspalveluyrityksiin. Tällaisia työkaluja tarvitaan erityisesti maksukyvyttömyyden ennalta ehkäisemiseksi tai ilmenneen maksukyvyttömyyden kielteisten vaikutusten rajaamiseksi mahdollisimman vähiin säilyttämällä järjestelmän kannalta tärkeät toiminnot kyseisessä luottolaitoksessa tai sijoituspalveluyrityksessä. 2 Johdanto-osan 1 a kappale (uusi) (1 a) Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi oli järjestelmän kannalta merkittävä siinä mielessä, että se vaikutti käytännöllisesti katsoen kaikkien luottolaitosten rahoituksen saatavuuteen. Systeemisten häiriöiden ja niihin liittyvien, koko kansantaloudelle tuhoisien seurausten välttämiseksi tällaista kriisiä varten on otettava käyttöön toimenpiteet rahoituksen saatavuuden turvaamiseksi. Tähän päästiin vakavaraisten luottolaitosten liikkeeseenlaskemille arvopapereille annetun keskuspankkien yleisen maksuvalmiustuen ja jäsenvaltion takausten avulla. Kriisi paljasti myös suuria luottotappioita ja muita heikkouksia yksittäisissä luottolaitoksissa, joita uhkasi välitön kaatuminen. Riittävien työkalujen puute maksukyvyttömyyden käsittelemiseksi yhdistettynä koko finanssijärjestelmän heikkoon rahoitustilanteeseen oli suurin syy, joka pakotti jäsenvaltiot pelastamaan tällaiset luottolaitokset julkisin varoin. PE v /95 PR\ doc

7 3 Johdanto-osan 1 b kappale (uusi) (1 b) Meneillään oleva sääntelyjärjestelmän tarkistaminen, etenkin pääoma- ja likviditeettipuskurien vahvistaminen ja paremmat välineet makrotalouden vakauden valvontaan, vähentää tulevien järjestelmäkriisien todennäköisyyttä ja lisää luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten häiriönsietokykyä, johtuivat häiriöt sitten systeemisistä ongelmista tai yksittäisille luottolaitoksille tai sijoituspalveluyrityksille ominaisista tapahtumista. Kuitenkaan ei ole mahdollista eikä toivottavaakaan yrittää luoda sääntely- tai valvontajärjestelmää, joka voi estää luottolaitoksia ja sijoituspalveluyrityksiä koskaan joutumasta vaikeuksiin. Näin ollen jäsenvaltioiden on oltava valmistautuneita ja niillä on oltava riittävät välineet sellaisten tilanteiden käsittelyyn, joihin liittyy sekä järjestelmäkriisejä että yksittäisten luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kaatumisia. Näihin välineisiin kuuluu keskuspankkien tarjoamia maksuvalmiusjärjestelmiä vakavaraisille luottolaitoksille ja sijoituspalveluyrityksille, jotka tarvitsevat maksuvalmiustukea, sekä mekanismeja, joiden avulla viranomaiset voivat käsitellä tehokkaasti kaatuvia ja maksukyvyttömiä luottolaitoksia ja sijoituspalveluyrityksiä. 4 Johdanto-osan 4 a kappale (uusi) PR\ doc 7/95 PE v01-00

8 (4 a) Tällaisten valtuuksien käytössä ja toteutettavissa toimissa on otettava huomioon olosuhteet, joissa kaatuminen tapahtuu. Jos ongelma koskee yksittäistä luottolaitosta tai sijoituspalveluyritystä ja muu osa finanssijärjestelmää on hyvässä kunnossa, viranomaisten pitäisi voida käyttää kriisinratkaisuvaltuuksiaan ilman suurempaa huolta häiriöiden leviämisestä. Toisaalta herkässä ympäristössä on oltava varovaisempi, jotta vältetään rahamarkkinoiden horjuttaminen. Esimerkiksi saattaa olla mahdotonta soveltaa kriisinratkaisuvälineitä useisiin järjestelmän kannalta tärkeisiin luottolaitoksiin ja sijoituspalveluyrityksiin samanaikaisesti vaarantamatta rahoitusvakautta. Samaten mitä laajempi kriisi on ja mitä suurempi on huoli häiriöiden leviämisestä, sitä tärkeämpää on, että luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten toiminta voi jatkua. 5 Johdanto-osan 4 b kappale (uusi) (4 b) Sellaisen luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen kriisinratkaisuun, jonka toiminnan jatkuvuutta ylläpidetään, saattaa viimeisenä keinona liittyä hallituksen rahoitusvakausvälineitä, tilapäinen julkinen omistajuus mukaan luettuna. Tämän vuoksi on olennaisen tärkeää järjestää kriisinratkaisuvaltuudet ja kriisinratkaisua koskevat rahoitusjärjestelyt siten, että PE v /95 PR\ doc

9 veronmaksajat saavat mahdollisen ylijäämän, jota voi syntyä sellaisen luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen uudelleenjärjestelystä, jonka viranomaiset auttavat takaisin turvalliseen asemaan. Vastuusta ja riskinotosta on saatava palkinto. Tämä edellytys ei täyty tapauksissa, joissa uudelleenjärjestelyn läpikäyneet luottolaitokset tai sijoituspalveluyritykset yksinkertaisesti luovutetaan yksityisille omistajille, kuten joukkovelkakirjojen haltijoille, joiden saatavat on muunnettu omaksi pääomaksi. 6 Johdanto-osan 4 c kappale (uusi) (4 c) Koska luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen kaatuminen saattaa vaikuttaa jäsenvaltion rahoitusjärjestelmään ja talouteen ja koska kriisin ratkaisemiseksi voidaan tarvita julkisia varoja, valtiovarainministeriöiden tai muiden asiaankuuluvien ministeriöiden tulisi jäsenvaltioissa osallistua tiiviisti jo varhaisvaiheessa kriisinhallinta- ja ratkaisuprosessiin. Siirretty johdanto-osan 12 kappaleesta asianmukaiseen kontekstiin, toisin sanoen siihen kohtaan, jossa puhutaan julkisten varojen käytöstä. 7 Johdanto-osan 10 kappale PR\ doc 9/95 PE v01-00

10 (10) Kansallisten viranomaisten olisi otettava elvytys- ja kriisinratkaisusuunnitelmien yhteydessä ja käytössään olevia eri välineitä soveltaessaan huomioon laitoksen riski, koko ja sidokset ja varmistettava näin, että järjestelmää sovelletaan asianmukaisesti. (10) Kansallisten viranomaisten olisi otettava elvytys- ja kriisinratkaisusuunnitelmien yhteydessä ja käytössään olevia eri valtuuksia ja välineitä soveltaessaan huomioon luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen riski, koko ja sidokset ja varmistettava näin, että järjestelmää sovelletaan siten, että finanssimarkkinoiden vakautta ei vaaranneta. Erityisesti tilanteissa, joissa on laajempia ongelmia tai jopa epäilyksiä monien luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten häiriönsietokyvystä, on hyvin tärkeää, että viranomaiset ottavat huomioon riskin häiriöiden leviämisestä toteutetuista toimista yksittäisiin luottolaitoksiin tai sijoituspalveluyrityksiin. 8 Johdanto-osan 11 a kappale (uusi) (11 a) Kuitenkin oikeusvarmuuden turvaamiseksi ja ristiriitaisten vastuiden ja eturistiriitojen välttämiseksi on tärkeää erottaa toisistaan finanssivalvonnasta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten ja kriisinratkaisuviranomaisten roolit ja tehtävät. Näin ollen jäsenvaltioiden ei pitäisi voida nimetä kansallisia viranomaisia, jotka vastaavat luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten toiminnan vakauden valvonnasta, tässä direktiivissä tarkoitetuiksi kriisinratkaisuviranomaisiksi. Jäsenvaltioiden pitäisi kuitenkin varmistaa tiivis yhteistyö vakauden valvonnasta ja kriisinratkaisusta PE v /95 PR\ doc

11 vastaavien kansallisten viranomaisten välillä. 9 Johdanto-osan 12 kappale (12) Koska luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen kaatuminen saattaa vaikuttaa jäsenvaltion rahoitusjärjestelmään ja talouteen ja koska kriisin ratkaisemiseksi voidaan tarvita julkisia varoja, valtiovarainministeriöiden tai muiden asiaankuuluvien ministeriöiden tulisi jäsenvaltioissa osallistua tiiviisti jo varhaisvaiheessa kriisinhallinta- ja ratkaisuprosessiin. Poistetaan. Siirretty johdanto-osan 12 kappaleesta asianmukaiseen kontekstiin, toisin sanoen siihen kohtaan, jossa puhutaan julkisten varojen käytöstä. 10 Johdanto-osan 18 kappale (18) Suunnittelu on keskeinen osa tehokasta kriisinratkaisua. Viranomaisilla tulisi olla kaikki tarvittavat tiedot, jotta ne voivat arvioida, miten laitoksen tai rajat ylittävää toimintaa harjoittavan konsernin olennaiset toiminnot voidaan erottaa muusta liiketoiminnasta ja siirtää muuhun laitokseen olennaisten toimintojen säilyttämiseksi ja (18) Vaikka avain tehokkaaseen ja tulokselliseen kriisinratkaisuun on asianmukaisten valtuuksien ja välineiden antaminen viranomaisille kaatumassa olevien luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten pelastamiseksi, myös valmistelu ja suunnittelu ovat tärkeitä osatekijöitä. Viranomaisilla tulisi olla kaikki tarvittavat tiedot, jotta ne voivat PR\ doc 11/95 PE v01-00

12 jatkamiseksi. Kriisinratkaisusuunnitelman valmisteluvaatimusta olisi kuitenkin yksinkertaistettava vastaamaan laitoksen tai konsernin merkitystä järjestelmän kannalta. arvioida, miten luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen tai rajat ylittävää toimintaa harjoittavan konsernin olennaisia toimintoja ylläpidetään käyttämällä eri kriisinratkaisuvaltuuksia ja -välineitä. Jäsenvaltioiden pitäisi kuitenkin voida sallia toimivaltaisille viranomaisille, että ne luopuvat vaatimuksesta valmistella kriisinratkaisusuunnitelma, jos arvioidaan, että luottolaitos, sijoituspalveluyritys tai konserni ei ole järjestelmän kannalta merkittävä. Vaikuttaa asiattomalta esittää tiettyä kriisinratkaisumallia, kun kyseessä on yleinen keskustelu siitä, tarvitaanko suunnittelua. 11 Johdanto-osan 19 kappale (19) Kriisinratkaisuviranomaisilla tulisi olla valtuudet vaatia laitosten tai konsernien rakenteen tai organisaation muuttamista, jotta kriisinratkaisun välineiden käytön käytännön esteet voidaan poistaa ja varmistaa kyseisten yhtiöiden purkamismahdollisuus. Koska kaikilla laitoksilla on potentiaalisesti merkitystä järjestelmän kannalta, rahoitusvakauden säilyttämiseksi on ratkaisevan tärkeää, että viranomaisilla on mahdollisuus purkaa mikä tahansa laitos. Perusoikeuskirjan 16 artiklassa tarkoitetun elinkeinovapauden kunnioittamiseksi viranomaisten harkintavalta olisi rajoitettava tarvittavaan, jotta laitoksen rakenne ja toiminnot voidaan yksinkertaistaa yksinomaan sen purkamismahdollisuuksien parantamiseksi. Lisäksi kaikkien tässä tarkoituksessa (19) Kriisinratkaisuviranomaisilla tulisi olla valtuudet vaatia luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten tai konsernien rakenteen tai organisaation muuttamista, jotta kriisinratkaisun välineiden käytön käytännön esteet voidaan poistaa ja varmistaa kyseisten yhtiöiden purkamismahdollisuus. Koska kaikilla luottolaitoksilla ja sijoituspalveluyrityksillä on potentiaalisesti merkitystä järjestelmän kannalta, rahoitusvakauden säilyttämiseksi on ratkaisevan tärkeää, että viranomaisilla on mahdollisuus purkaa mikä tahansa luottolaitos tai sijoituspalveluyhtiö. Perusoikeuskirjan 16 artiklassa tarkoitetun elinkeinovapauden kunnioittamiseksi viranomaisten harkintavalta olisi rajoitettava tarvittavaan, jotta luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen rakenne ja toiminnot voidaan PE v /95 PR\ doc

13 määrättävien toimenpiteiden olisi oltava unionin lainsäädännön mukaisia. Toimenpiteet eivät saisi olla suoraan eivätkä välillisesti kansallisuuden perusteella syrjiviä, ja niiden perusteena olisi oltava erittäin tärkeä yleinen etu rahoitusvakauden säilyttämiseksi. Jotta voidaan todeta, että toimi toteutettu yleisen edun vuoksi, kriisinratkaisuviranomaisten pitäisi yleisen edun nimissä toimien pystyä saavuttamaan kriisinratkaisutavoitteensa kohtaamatta kriisinratkaisun välineiden tai saamiensa valtuuksien käyttöä haittaavia esteitä. Ei myöskään pitäisi tehdä enempää kuin se, mikä on tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Määriteltäessä toteutettavia toimenpiteitä kriisinratkaisuviranomaisten olisi otettava huomioon finanssijärjestelmän makrotason vakauden valvonnasta Euroopan unionissa ja Euroopan järjestelmäriskikomitean perustamisesta 24 päivänä marraskuuta 2010 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1092/2010 perustetun Euroopan järjestelmäriskikomitean varoitukset ja suositukset. yksinkertaistaa yksinomaan sen purkamismahdollisuuksien parantamiseksi. Lisäksi kaikkien tässä tarkoituksessa määrättävien toimenpiteiden olisi oltava unionin lainsäädännön mukaisia. Toimenpiteet eivät saisi olla suoraan eivätkä välillisesti kansallisuuden perusteella syrjiviä, ja niiden perusteena olisi oltava erittäin tärkeä yleinen etu rahoitusvakauden säilyttämiseksi. Jotta voidaan todeta, että toimi on toteutettu yleisen edun vuoksi, kriisinratkaisuviranomaisten pitäisi yleisen edun nimissä toimien pystyä saavuttamaan kriisinratkaisutavoitteensa kohtaamatta kriisinratkaisun välineiden tai saamiensa valtuuksien käyttöä haittaavia esteitä. Ei myöskään pitäisi tehdä enempää kuin se, mikä on tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisesti viranomaisten pitäisi pohtia niiden muutosten laajempia vaikutuksia, joita ne edellyttävät luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten tekevän, kriittisten rahoitustoimintojen kustannuksiin ja saatavuuteen kotitalouksille ja yrityksille tavanomaisissa olosuhteissa. Määriteltäessä toteutettavia toimenpiteitä kriisinratkaisuviranomaisten olisi otettava huomioon finanssijärjestelmän makrotason vakauden valvonnasta Euroopan unionissa ja Euroopan järjestelmäriskikomitean perustamisesta 24 päivänä marraskuuta 2010 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1092/2010 perustetun Euroopan järjestelmäriskikomitean varoitukset ja suositukset. 12 Johdanto-osan 21 kappale PR\ doc 13/95 PE v01-00

14 (21) Elvytys- ja kriisinratkaisusuunnitelmissa ei saisi olettaa, että käytettävissä on poikkeuksellista julkista rahoitustukea, eikä saattaa veronmaksajia tappioiden maksajiksi. Keskuspankkien tarjoamien maksuvalmiusjärjestelyjen, kuten hätätilanteisiin liittyvien maksuvalmiusjärjestelyjen, käyttöä ei pitäisi katsoa poikkeukselliseksi julkiseksi rahoitustueksi edellyttäen, että laitos on vakavarainen maksuvalmiusjärjestelyä käytettäessä ja että sen käyttö ei ole osa laajempaa tukipakettia; että järjestelylle on asetettu täysi vakuus, jonka arvoa alennetaan sen laadun ja markkina-arvon perusteella; että keskuspankki perii tuensaajalta sakkokorkoa; ja että toimenpide toteutetaan keskuspankin aloitteesta eikä sille ole annettu valtion vastatakausta. (21) Elvytys- ja kriisinratkaisusuunnitelmissa ei saisi olettaa, että käytettävissä on poikkeuksellista julkista rahoitustukea, eikä saattaa veronmaksajia tappioiden maksajiksi. Keskuspankkien tarjoamien maksuvalmiusjärjestelyjen, kuten hätätilanteisiin liittyvien maksuvalmiusjärjestelyjen, käyttöä ei pitäisi katsoa poikkeukselliseksi julkiseksi rahoitustueksi. Olisi omituista sisällyttää suunnitelmia koskeviin edellytyksiin asioita, jotka voidaan määrittää vasta, kun maksuvalmiustukea tosiasiassa annetaan. Lisäksi ei vaikuta asianmukaiselta yrittää luonnostella keskuspankin tukea tässä yhteydessä, koska keskuspankkeja ei voida säännellä direktiivillä. Oletettavasti niiden on voitava asettaa yksityiskohtaiset edellytykset toimenpiteilleen muista riippumatta. 13 Johdanto-osan 22 a kappale (uusi) (22 a) Oikeusvarmuuden ja avoimuuden kannalta on erittäin tärkeää erottaa toisistaan aika, jolloin luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen osakkeenomistajilla on edelleen täysi määräysvalta kyseisessä laitoksessa tai PE v /95 PR\ doc

15 yrityksessä, ja aika, jolloin kriisinratkaisuviranomainen on ottanut määräysvallan. Tässä direktiivissä säädetyissä elvytyksen ja varhaisten toimien vaiheissa osakkeenomistajilla olisi edelleen oltava täysi vastuu luottolaitoksesta tai sijoituspalveluyrityksestä ja täysi määräysvalta niissä, mutta niillä ei enää pitäisi olla kyseistä vastuuta, kun laitos tai yritys on asetettu kriisinratkaisuun. 14 Johdanto-osan 23 kappale (23) Rahoitusvakauden säilyttämiseksi on tärkeää, että toimivaltaiset viranomaiset kykenevät korjaamaan laitoksen rahoitusja taloustilanteen heikkenemisen ennen laitoksen päätymistä tilanteeseen, jossa viranomaisilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin laitoksen purkaminen. Tätä varten toimivaltaisille viranomaisille olisi myönnettävä valtuudet toimia varhaisessa vaiheessa, mukaan lukien valtuudet korvata laitoksen johto erityisjohtajalla; tämä toimisi kyseiseen laitokseen nähden painostuskeinona, joka saisi sen ryhtymään toimiin taloudellisen vakautensa palauttamiseksi ennalleen ja/tai liiketoimintansa tervehdyttämiseksi, jotta laitoksen elinkelpoisuus voidaan varmistaa varhaisessa vaiheessa. Erityisjohtajan olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet ja edistettävä ratkaisuja laitoksen taloudellisen tilanteen korjaamiseksi. Erityisjohtajan asettamisella ei kuitenkaan saisi poiketa unionin tai kansalliseen yhtiölakiin perustuvista osakkaiden tai omistajien oikeuksista tai menettelyllisistä (23) Rahoitusvakauden säilyttämiseksi on tärkeää, että toimivaltaiset viranomaiset kykenevät korjaamaan luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen rahoitus- ja taloustilanteen heikkenemisen ennen laitoksen tai yrityksen päätymistä tilanteeseen, jossa viranomaisilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin laitoksen tai yrityksen purkaminen. Tätä varten toimivaltaisille viranomaisille olisi myönnettävä valtuudet toimia varhaisessa vaiheessa, mukaan lukien valtuudet pyytää korvaamaan laitoksen tai yrityksen johto. Varhaisten toimenpiteiden valtuuksiin tulisi sisällyttää luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 14 päivänä kesäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/48/EY nojalla jo määritellyt valtuudet sellaisia olosuhteita varten, joissa ei ole kysymys varhaisista toimenpiteistä, sekä sellaisia muita tilanteita varten, jossa nämä valtuudet katsotaan tarpeellisiksi laitoksen tai yrityksen taloudellisen vakauden ennalleen PR\ doc 15/95 PE v01-00

16 velvoitteista, ja siinä olisi noudatettava investointisuojaan liittyviä unionin ja jäsenvaltioiden kansainvälisiä velvoitteita. Varhaisten toimenpiteiden valtuuksiin tulisi sisällyttää luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 14 päivänä kesäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/48/EY nojalla jo määritellyt valtuudet sellaisia olosuhteita varten, joissa ei ole kysymys varhaisista toimenpiteistä, sekä sellaisia muita tilanteita varten, jossa nämä valtuudet katsotaan tarpeellisiksi laitoksen taloudellisen vakauden ennalleen palauttamiseksi. palauttamiseksi. There should be a clear distinction between a recovery phase, where the institution is under supervisory measures according to early intervention, and resolution. During recovery the owners should have full control over the institution while in resolution the control is in the hands of the resolution authority. The ability of the shareholders to fully control the institution is a fundamental part of the governance of the institution that should remain with the share holders in a recovery phase. Furthermore any wrong doing by a special manager will lead to very difficult issues concerning compensation of shareholder by the public authorities. Article 56 (b) and (m) are sufficient for full control by the resolution authority in resolution. (a ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.) 15 Johdanto-osan 24 kappale (24) Kriisinratkaisukehyksessä olisi huolehdittava siitä, että kriisinratkaisuun asettaminen tapahtuu ajoissa ennen kuin finanssilaitoksen tase osoittaa sen olevan maksukyvytön ja ennen kuin kaikki pääoma on kokonaisuudessaan huvennut. Kriisinratkaisu olisi käynnistettävä, kun yritys ei ole enää elinkelpoinen tai ei (24) Kriisinratkaisukehyksessä olisi huolehdittava siitä, että kriisinratkaisuun asettaminen tapahtuu ajoissa, kun finanssilaitoksen tase osoittaa sen olevan lähes maksukyvytön mutta ennen kuin kaikki pääoma on kokonaisuudessaan huvennut. Kriisinratkaisu olisi käynnistettävä, kun yritys ei ole enää PE v /95 PR\ doc

17 todennäköisesti ole enää elinkelpoinen ja muut toimenpiteet ovat osoittautuneet riittämättömiksi kaatumisen ehkäisemiseksi. Sitä, ettei laitos täytä toimilupaedellytyksiä, ei saisi itsessään käyttää kriisinratkaisuun asettamisen perusteena, erityisesti jos laitos on tai todennäköisesti edelleen on elinkelpoinen. Laitoksen olisi katsottava olevan lähellä kaatumista tai todennäköisesti kaatuvan, kun se rikkoo tai sen ennakoidaan rikkovan toimiluvan voimassaolon jatkamiselle asetettuja pääomavaatimuksia, koska se on kärsinyt tai todennäköisesti kärsii tappioita, joiden takia sen kaikki omat varat vähenevät olemattomiin tai merkittävästi; kun laitoksen varat ovat tai niiden ennakoidaan myöhemmin olevan pienemmät kuin sen velat; kun laitos ei kykene tai sen ennakoidaan olevan kykenemätön maksamaan velvoitteitaan eräpäivään mennessä; tai kun laitos pyytää poikkeuksellista julkista rahoitustukea. Sitä, että laitos tarvitsee maksuvalmiusapua keskuspankilta, ei saisi itsessään katsoa riittäväksi näytöksi siitä, että laitos ei kykene tai on lähitulevaisuudessa kykenemätön maksamaan velvoitteitaan eräpäivään mennessä. Valtion takaustoimenpiteet olisi hyväksyttävä valtiontukipuitteiden mukaisesti, eivätkä ne saisi olla osa laajempaa tukipakettia, minkä lisäksi takaustoimenpiteiden käyttö olisi rajoitettava tiukasti ajallisesti. Kummassakin tapauksessa pankin on oltava maksukykyinen. elinkelpoinen tai ei todennäköisesti ole enää elinkelpoinen ja muut toimenpiteet ovat osoittautuneet riittämättömiksi kaatumisen ehkäisemiseksi. Sitä, ettei laitos tai yritys täytä toimilupaedellytyksiä, ei saisi itsessään käyttää kriisinratkaisuun asettamisen perusteena, erityisesti jos laitos tai yritys on tai todennäköisesti edelleen on elinkelpoinen. Laitoksen tai yrityksen olisi katsottava olevan lähellä kaatumista tai todennäköisesti kaatuvan, kun se rikkoo tai sen ennakoidaan rikkovan toimiluvan voimassaolon jatkamiselle asetettuja pääomavaatimuksia, koska se on kärsinyt tai todennäköisesti kärsii tappioita, joiden takia sen kaikki omat varat vähenevät olemattomiin tai merkittävästi; kun laitoksen tai yrityksen varat ovat tai niiden ennakoidaan myöhemmin olevan pienemmät kuin sen velat; kun laitos tai yritys ei kykene tai sen ennakoidaan olevan kykenemätön maksamaan velvoitteitaan eräpäivään mennessä; tai kun laitos tai yritys pyytää poikkeuksellista julkista rahoitustukea. Sitä, että laitos tai yritys tarvitsee maksuvalmiusapua keskuspankilta, ei saisi itsessään katsoa riittäväksi näytöksi siitä, että laitos tai yritys ei kykene tai on lähitulevaisuudessa kykenemätön maksamaan velvoitteitaan eräpäivään mennessä. Valtion takaustoimenpiteet olisi hyväksyttävä valtiontukipuitteiden mukaisesti, eivätkä ne saisi olla osa laajempaa tukipakettia, minkä lisäksi takaustoimenpiteiden käyttö olisi rajoitettava tiukasti ajallisesti. Kummassakin tapauksessa pankin on oltava maksukykyinen. 16 Johdanto-osan 27 kappale PR\ doc 17/95 PE v01-00

18 (27) Moraalikadon välttämiseksi maksukyvyttömän laitoksen olisi koostaan tai sidoksistaan riippumatta voitava poistua markkinoilta järjestelmähäiriöitä aiheuttamatta. Kaatuva laitos selvitetään periaatteessa tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä. Tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä selvittäminen saattaa kuitenkin vaarantaa rahoitusvakauden, keskeyttää olennaisten palvelujen tarjonnan ja heikentää tallettajien suojaa. Tällöin kriisinratkaisuvälineiden käyttö on yleisen edun mukaista. Kriisinratkaisun tavoitteena olisi tämän vuoksi oltava olennaisten finanssipalvelujen jatkuvuuden varmistaminen, rahoitusjärjestelmän vakauden säilyttäminen, moraalikadon vähentäminen huolehtimalla siitä, että kaatuvat laitokset turvautuvat julkiseen rahoitustukeen mahdollisimman vähän, sekä tallettajien suojaaminen. (27) Moraalikadon välttämiseksi maksukyvyttömän luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen olisi koostaan tai sidoksistaan riippumatta voitava poistua markkinoilta järjestelmähäiriöitä aiheuttamatta. Kaatuva laitos tai yritys selvitetään periaatteessa tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä. Tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä selvittäminen saattaa kuitenkin vaarantaa rahoitusvakauden, keskeyttää olennaisten palvelujen tarjonnan ja heikentää tallettajien suojaa. Tällöin kriisinratkaisuvälineiden käyttö on yleisen edun mukaista. Kriisinratkaisun tavoitteena olisi tämän vuoksi oltava olennaisten finanssipalvelujen jatkuvuuden varmistaminen ja rahoitusjärjestelmän vakauden säilyttäminen. Lisäksi tehokkailla kriisinratkaisuvälineillä vähennetään moraalikatoa ja kaatuvien laitosten ja yritysten tarvetta julkiseen rahoitustukeen, ja näin myös suojataan tallettajia. On tärkeää tehdä ero kriisiratkaisun perimmäisten tavoitteiden ja myönteisten sivuvaikutusten välillä. 17 Johdanto-osan 28 a kappale (uusi) (28 a) Jotta varmistetaan tässä direktiivissä säädettyjen elvytys- ja kriisinratkaisuvaltuuksien yhdenmukainen soveltaminen ja täytäntöönpano, EPV:llä olisi oltava PE v /95 PR\ doc

19 unionin tasolla johtava rooli. 18 Johdanto-osan 29 kappale (29) Käyttäessään kriisinratkaisuvälineitä ja -valtuuksia kriisinratkaisuviranomaisten olisi varmistettava, että osakkeenomistajat ja velkojat kantavat asianmukaisen osuuden tappioista, että johto vaihdetaan, että laitoksen kriisinratkaisun kustannukset karsitaan mahdollisimman vähiin ja että maksukyvyttömän laitoksen kaikkia samanarvoisia velkojia kohdellaan yhtäläisesti. Kun kriisinratkaisuvälineiden käyttöön liittyy valtiontuen myöntäminen, toimia olisi arvioitava sovellettavien valtiontukisääntöjen mukaisesti. Valtiontukea voi olla muun muassa kriisinratkaisu- tai talletussuojarahastojen käyttö apuna kaatuvien laitosten kriisinratkaisussa. (29) Käyttäessään kriisinratkaisuvälineitä ja -valtuuksia kriisinratkaisuviranomaisten olisi varmistettava, että osakkeenomistajat ja velkojat kantavat asianmukaisen osuuden tappioista, että vaihdetaan johto, joka on ollut mukana luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen välittömään kaatumisen uhkaan johtaneissa päätöksissä, että laitoksen tai yrityksen kriisinratkaisun kustannukset karsitaan mahdollisimman vähiin ja että maksukyvyttömän laitoksen tai yrityksen kaikkia samanarvoisia velkojia kohdellaan yhtäläisesti. Kun kriisinratkaisuvälineiden käyttöön liittyy valtiontuen myöntäminen, toimia olisi arvioitava sovellettavien valtiontukisääntöjen mukaisesti. Valtiontukea voi olla muun muassa kriisinratkaisu- tai talletussuojarahastojen käyttö apuna kaatuvien laitosten tai yritysten kriisinratkaisussa. 19 Johdanto-osan 35 kappale (35) Kriisinratkaisuvälineet olisi otettava käyttöön ennen mahdollista laitokselle julkiselta sektorilta tulevaa pääomanlisäystä tai vastaavaa (35) Kriisinratkaisuvälineet olisi tavallisesti otettava käyttöön ennen mahdollista luottolaitokselle tai sijoituspalveluyritykselle julkiselta PR\ doc 19/95 PE v01-00

20 poikkeuksellista julkista rahoitustukea. Tämä ei kuitenkaan saisi estää talletussuojajärjestelmistä tai kriisinratkaisurahastoista saatavien varojen käyttöä kriisinratkaisun rahoittamiseksi. Tällöin poikkeuksellisen julkisen rahoitustuen tai kriisinratkaisurahastojen, mukaan lukien talletussuojajärjestelmät, käyttö apuna kaatuvien laitoksen kriisinratkaisussa olisi arvioitava sovellettavien valtiontukisääntöjen mukaisesti. sektorilta tulevaa pääomanlisäystä tai vastaavaa poikkeuksellista julkista rahoitustukea. Tämä ei kuitenkaan saisi estää talletussuojajärjestelmistä tai kriisinratkaisurahastoista saatavien varojen käyttöä kriisinratkaisun rahoittamiseksi. Tällöin poikkeuksellisen julkisen rahoitustuen tai kriisinratkaisurahastojen, mukaan lukien talletussuojajärjestelmät, käyttö apuna kaatuvien laitoksen tai yrityksen kriisinratkaisussa olisi arvioitava sovellettavien valtiontukisääntöjen mukaisesti. 20 Johdanto-osan 35 a kappale (uusi) (35 a) Kriisissä olevan yksittäisen luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen ja sellaisen kriisin, joka koskee pankkitai finanssijärjestelmää kokonaisuudessaan, välillä on olennainen ero, mitä tulee muun muassa kriisin luonteeseen, varallisuushintojen kehitykseen ja koko kansantaloudelle aiheutuviin seurauksiin. Tästä syystä kriisissä olevan yksittäisen luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen kohtelun olisi oltava erilaista kuin sellaisen kriisin, joka koskee finanssijärjestelmää kokonaisuudessaan. Tämä koskee etenkin kriisin ratkaisua. Tämän vuoksi kriisinratkaisuvälineet olisi suunniteltava ja niiden olisi sovelluttava toimimaan hyvin monenlaisissa tilanteissa, jotka eivät ole ennustettavissa. PE v /95 PR\ doc

21 21 Johdanto-osan 35 b kappale (uusi) (35 b) Jos unionin finanssimarkkinoiden ongelmat ovat peräisin laajemmista, koko järjestelmää koskevista tapahtumista, siitä on taatusti haittaa unionin taloudelle ja kansalaisille kaikkialla unionissa. 22 Johdanto-osan 35 c kappale (uusi) (35 c) Jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa on monia erilaisia esimerkkejä pankkikriiseistä, jotka on pääasiallisesti ratkaistu jonkinlaisilla julkisilla tukitoimilla. Vaikka näissä kriiseissä on riskeerattu veronmaksajien varoja, julkisilla tukitoimilla on usein estetty talouden tilanteen heikkeneminen entisestään ja näin suojeltu veronmaksajia ja rahoitusvakautta pitkällä aikavälillä. 23 Johdanto-osan 35 d kappale (uusi) (35 d) Näiden pohdintojen perusteella ja tietäen, että järjestelmäkriiseissä julkiset tukitoimet saattavat olla ainoa keino palauttaa markkinoiden luottamus ja PR\ doc 21/95 PE v01-00

22 vakaus ja estää arvon tuhoutuminen entisestään, on tärkeää olla jättämättä julkisia tukitoimia pankkikriisien tulevan hallinnan ulkopuolelle. 24 Johdanto-osan 35 e kappale (uusi) (35 e) Järjestelmäkriisin yhteydessä jäsenvaltioilla olisi oltava valtuudet puuttua asiaan rahoitusvakauden suojaamiseksi. Jäsenvaltioilla olisi oltava valtuudet määritellä, onko kyse järjestelmäkriisistä. Komission olisi EJRK:ta kuultuaan voitava tutkia tätä määrittelyä. 25 Johdanto-osan 35 f kappale (uusi) (35 f) Huolimatta kriisinratkaisuvaltuuksista jäsenvaltiot voivat väliaikaisesti joutua vakauttamaan luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen takausten, pääomanlisäysten tai viime kädessä tilapäisen julkisen omistajuuden avulla hallitsemattoman maksukyvyttömyyden estämiseksi. Julkinen omistajuus on muita kriisinratkaisuvälineitä järeämpi toimenpide ja sitä saisi käyttää vain viimeisenä keinona silloin, kun asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen ministeriön mielestä muiden PE v /95 PR\ doc

23 kriisinratkaisuvälineiden soveltaminen ei riittäisi rahoitusvakaudelle aiheutuvien merkittävien haittojen torjumiseen tai suojaamaan veronmaksajien varoja, jos jäsenvaltio on jo tarjonnut poikkeuksellista rahoitustukea kyseiselle laitokselle tai yritykselle. 26 Johdanto-osan 35 g kappale (uusi) (35 g) Jäsenvaltioiden pitäisi voida käyttää näitä välineitä joko emoyhtiön tai tytäryhtiön tasolla unionin valtiontukisääntöjen mukaisesti. Niiden pitäisi ensin tehdä nykyisten pääomainstrumenttien mahdollisimman pitkälle viety alaskirjaus veronmaksajien kaatumassa olevalle pankille antaman tuen vähentämiseksi. Tässä direktiivissä säädettyihin sääntöihin, joissa vaaditaan, että pääomainstrumentit alaskirjataan ennen minkäänlaisten kriisinratkaisuvälineiden käyttöä, samoin kuin alaskirjausvälinettä koskeviin sääntöihin ei pitäisi sisällyttää välineitä, jotka on otettu julkiseen omistajuuteen sitä koskevan välineen kautta (tai otettu julkiseen omistajuuteen rahoitusvakauden säilyttämiseksi ennen tämän direktiivin voimaantulopäivää). Vaikka myös korvausta olisi maksettava, sen olisi perustuttava luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen nettoarvoon laitoksen tai yrityksen elinkyvyttömäksi toteamisen hetkellä tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä. PR\ doc 23/95 PE v01-00

24 27 Johdanto-osan 35 h kappale (uusi) (35 h) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että julkista pääomatukea ei myönnetä tässä direktiivissä säädettyjen hallituksen rahoitusvakausvälineiden kautta, paitsi jos nykyiset osakkeenomistajat ovat kokeneet tappioita koko oman pääomansa määrän verran ja jos tappiot on kohdennettu velkojille asianmukaisessa määrin. Ottamalla omistajuuden jäsenvaltiot myös varmistavat, että veronmaksajat hyötyvät voitoista, kun pankki yksityistetään, mikä olisi tehtävä heti, kun kaupalliset ja rahoitusta koskevat olosuhteet ovat otolliset. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tilapäisesti julkisen omistajuuden alaisena olevaa luottolaitosta tai sijoituspalveluyritystä hallinnoidaan puhtaasti kaupalliselta ja ammatilliselta pohjalta. 28 Johdanto-osan 44 kappale (44) Tehokkaassa kriisinratkaisujärjestelyssä olisi minimoitava kaatuvan laitoksen kriisinratkaisusta veronmaksajille aiheutuvat kustannukset. Siinä olisi myös varmistettava, että myös laajojen ja järjestelmän kannalta merkittävien laitosten kriisinratkaisusta voidaan huolehtia vaarantamatta rahoitusvakautta. Velkakirjojen arvon alaskirjauksella saavutetaan tämä tavoite varmistamalla, (44) Tehokkaassa kriisinratkaisujärjestelyssä olisi varmistettava, että eivät ainoastaan kaatuvien luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten osakkeenomistajat vaan myös velkojat kärsivät asianmukaisia tappioita. Tämä kannustaa niitä seuraamaan luottolaitoksia paremmin tavanomaisissa oloissa. Sen pitäisi myös vähentää kaatuvan laitoksen tai yrityksen kriisinratkaisusta PE v /95 PR\ doc

25 että laitoksen osakkaat ja velkojat kärsivät asianmukaiset tappiot ja kantavat asianmukaisen osan näistä kustannuksista. Tätä varten finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmä on suositellut, että lakisääteiset valtuudet velkojen alaskirjauksiin sisällytettäisiin kriisinratkaisukehykseen täydentävänä vaihtoehtona muiden kriisinratkaisuvälineiden yhteydessä. veronmaksajille aiheutuvat kustannukset ja mahdollistaa, että laajojen ja järjestelmän kannalta merkittävien laitosten ja yritysten kriisinratkaisusta voidaan huolehtia vaarantamatta rahoitusvakautta. Velkakirjojen arvon alaskirjauksella saavutetaan nämä tavoitteet varmistamalla, että laitoksen tai yrityksen velkojien saatavat voidaan alaskirjata tai muuntaa omaksi pääomaksi asianmukaisesti laitoksen tai yrityksen pääoman palauttamiseksi. Tätä varten finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmä on suositellut, että lakisääteiset valtuudet velkojen alaskirjauksiin sisällytettäisiin kriisinratkaisukehykseen täydentävänä vaihtoehtona muiden kriisinratkaisuvälineiden yhteydessä. Velkakirjojen arvon alaskirjauksen mahdollisuudet vaikuttaa muiden laitosten tai yritysten rahoitustilanteeseen merkitsevät sitä, että herkässä ympäristössä alaskirjausta on käytettävä asianmukaisen varovasti ajatellen vaikutuksia rahoitusvakauteen. 29 Johdanto-osan 46 kappale (46) Kun velkakirjojen arvon alaskirjausta käytetään kaatuvan laitoksen pääomapohjan vahvistamiseksi, jotta se pystyisi jatkamaan toimintaansa edelleen, velkakirjojen arvon alaskirjauksen avulla tapahtuvaan kriisinratkaisuun olisi aina liitettävä johdon vaihto sekä laitoksen ja sen toimintojen uudelleenjärjestely niin, että oikaistaan ongelmiin johtaneet syyt. Uudelleenjärjestely olisi toteutettava panemalla täytäntöön liiketoiminnan (46) Kun velkakirjojen arvon alaskirjausta käytetään kaatuvan luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen pääomapohjan vahvistamiseksi, jotta se pystyisi jatkamaan toimintaansa edelleen, velkakirjojen arvon alaskirjauksen avulla tapahtuvaan kriisinratkaisuun olisi aina liitettävä laitoksen tai yrityksen ja sen toimintojen uudelleenjärjestely niin, että oikaistaan ongelmiin johtaneet syyt. Uudelleenjärjestely olisi toteutettava PR\ doc 25/95 PE v01-00

26 tervehdyttämissuunnitelma. Näiden suunnitelmien olisi soveltuvin osin oltava yhteensopivia rakenneuudistussuunnitelman kanssa, joka laitosten on toimitettava komissiolle unionin valtiontukikehyksen mukaisesti. Laitoksen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamiseen tähtäävien toimenpiteiden lisäksi suunnitelmassa olisi erityisesti esitettävä toimenpiteet, joilla huolehditaan tuen vähentämisestä vähimpään tarvittavaan, taakanjaosta sekä kilpailun vääristymisen rajoittamisesta. panemalla täytäntöön liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelma. Näiden suunnitelmien olisi soveltuvin osin oltava yhteensopivia rakenneuudistussuunnitelman kanssa, joka laitoksen tai yrityksen on toimitettava komissiolle unionin valtiontukikehyksen mukaisesti. Laitoksen tai yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamiseen tähtäävien toimenpiteiden lisäksi suunnitelmassa olisi erityisesti esitettävä toimenpiteet, joilla huolehditaan tuen vähentämisestä vähimpään tarvittavaan, taakanjaosta sekä kilpailun vääristymisen rajoittamisesta. 30 Johdanto-osan 50 kappale (50) Jotta vältettäisiin se, että laitokset strukturoivat velkansa alaskirjausvälineen tuloksekkuutta heikentävällä tavalla, on aiheellista edellyttää, että laitoksilla olisi oltava jatkuvasti sellaisista omista varoista, etuoikeudeltaan huonommassa asemassa olevien veloista ja etuoikeutetuista veloista, joihin velkakirjojen alaskirjausvälinettä voidaan soveltaa, muodostuva kokonaismäärä, joka ilmaistaan prosentteina laitoksen kaikista veloista ja jota ei lueta omiksi varoiksi direktiivissä 2006/48/EY tai direktiivissä 2006/49/EY tarkoitetulla tavalla. Kriisinratkaisuviranomaisten olisi myös voitava edellyttää, että kyseinen prosenttiosuus muodostuu kokonaan tai osittain omista varoista ja etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa olevista veloista. (50) Jotta vältettäisiin se, että luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset strukturoivat velkansa alaskirjausvälineen tuloksekkuutta heikentävällä tavalla, on aiheellista edellyttää, että laitoksilla tai yrityksillä olisi oltava jatkuvasti sellaisista omista varoista, etuoikeudeltaan huonommassa asemassa olevien veloista ja etuoikeutetuista veloista, joihin velkakirjojen alaskirjausvälinettä voidaan soveltaa, muodostuva kokonaismäärä, joka ilmaistaan prosentteina riskialttiina olevasta määrästä. PE v /95 PR\ doc

27 Ensimmäisen virkkeen osalta katso jäljempänä olevat perustelut, jotka koskevat 38 artiklan 2 kohtaa ja 39 artiklaa. Toisen virkkeen osalta: jos tämä ehdotus otetaan käyttöön, se antaa viranomaisille mahdollisuuden ottaa käyttöön sitovan vähimmäisomavaraisuusasteen haluamallaan tasolla. Tämä on täysin Basel III:n ja CRD IV -ehdotuksen vastaista, sillä niiden mukaan aste jos se otetaan käyttöön on vahvistettu ja yhdenmukaistettu. 31 Johdanto-osan 52 a kappale (uusi) (52 a) Velkakirjojen arvon alaskirjausväline olisi suunniteltava ja sitä olisi sovellettava siten, ettei ole riskiä häiriöiden leviämisestä muihin luottolaitoksiin tai sijoituspalveluyrityksiin kuin alaskirjausvälineen kohteena oleviin ja että vältetään riskien lisääntyminen. 32 Johdanto-osan 68 kappale (68) On tilanteita, joissa käytettävien kriisinratkaisuvälineiden tehokkuus voi riippua laitoksen tai omaisuudenhoitoyhtiön lyhytaikaisen rahoituksen saatavuudesta, takauksien tarjoamisesta mahdollisille ostajille tai pääoman hankkimisesta omaisuudenhoitoyhtiölle. Vaikuttamatta keskuspankkien rooliin, joka niillä on rahoitusjärjestelmän maksuvalmiuden ylläpitäjinä myös häiriötilanteissa, on tärkeää, että jäsenvaltiot tekevät rahoitusjärjestelyjä niin, ettei näihin tarkoituksiin tarvittavia varoja tarvitse (68) On tilanteita, joissa käytettävien kriisinratkaisuvälineiden tehokkuus voi riippua luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen tai omaisuudenhoitoyhtiön lyhytaikaisen rahoituksen saatavuudesta, takauksien tarjoamisesta mahdollisille ostajille tai pääoman hankkimisesta omaisuudenhoitoyhtiölle. Vaikuttamatta keskuspankkien rooliin, joka niillä on rahoitusjärjestelmän maksuvalmiuden ylläpitäjinä myös häiriötilanteissa, on tärkeää, että jäsenvaltiot tekevät rahoitusjärjestelyjä, joiden avulla voidaan PR\ doc 27/95 PE v01-00

28 ottaa kansallisista talousarvioista. Finanssitoimialan tulisi kokonaisuudessaan rahoittaa rahoitusjärjestelmän vakautus. tarpeen mukaan tarjota ylimääräisiä rahoitustakauksia, pääomanlisäyksiä ja niin edelleen. Tällaisiin järjestelyihin tarvitaan jäsenvaltioiden täysi tuki, jotta ne ovat uskottavia takausten antajana ja voivat koota riittävästi varoja kriisinratkaisutoimien, myös pääomanlisäysten, rahoittamiseksi sen mukaan kuin on tarpeen tilanteen hoitamiseksi kriisinratkaisun tavoitteiden mukaisesti. Kuitenkin ajan myötä finanssitoimialan tulisi kokonaisuudessaan rahoittaa rahoitusjärjestelmän vakautus. 33 Johdanto-osan 69 kappale (69) Periaatteessa tulisi kerätä maksuosuuksia finanssialalta ennen yksittäistä kriisinratkaisutoimea ja sellaisista toimista riippumatta. Jos ennakoiva rahoitus ei riitä kattamaan tappioita tai rahoitusjärjestelyjen käytöstä aiheutuneita kustannuksia, olisi kerättävä lisävaroja kattamaan lisäkustannukset tai -tappiot. (69) Periaatteessa tulisi kerätä etukäteen suoritettavia vuotuisia maksuosuuksia luottolaitokselta tai sijoituspalveluyritykseltä ennen yksittäistä kriisinratkaisutoimea ja sellaisista toimista riippumatta. Jotta voidaan varmistaa kansallisiin rahoitusjärjestelyihin maksettavien osuuksien oikeudenmukainen laskeminen ja tarjota laitoksille ja yrityksille kannustimia toimia pienemmällä riskillä, maksuosuuksissa olisi otettava huomioon laitoksille ja yrityksille koituvan riskin suuruus. Tämä varmistaa, että maksuosuudet toimivat kuten vuotuiset vakuutusmaksut. Maksuosuudet olisi veloitettava riippumatta rahoitusjärjestelyjen kertyneestä koosta kannustinvaikutusten säilyttämiseksi ajan mittaan. PE v /95 PR\ doc

29 34 Johdanto-osan 70 kappale (70) Jotta varat saavuttaisivat kriittisen massan ja jotta voitaisiin välttää myötäsykliset vaikutukset, joita syntyisi, jos rahoitusjärjestelyissä nojauduttaisiin yksinomaan jälkikäteen suorittaviin osuuksiin systeemisen kriisin vallitessa, kansallisissa rahoitusjärjestelmissä etukäteen käytettävissä olevien varojen määrässä olisi saavutettava tietty tavoitetaso. Poistetaan. 35 Johdanto-osan 70 a kappale (uusi) (70 a) Asianomaisen jäsenvaltion olisi valvottava kansallisia rahoitusjärjestelyjä ja pidettävä ne omistuksessaan. Rahoitusjärjestelyihin ja -järjestelyistä maksettavien maksujen olisi oltava symmetrisiä: rahoitusjärjestelyistä rahoitetuista kriisinratkaisutoimista saatavat tulot ja takaisin perittävät maksut olisi kanavoitava takaisin rahoitusjärjestelyihin. Näihin tuloihin voi sisältyä takausmaksuja. Samaten luottolaitosten tai sijoituspalveluyritysten osakkeiden, joilla on vahvistettu pääomapohjaa rahoitusjärjestelyjä käyttäen, pitäisi olla rahoitusjärjestelyjen omaisuutta. Kun kriisinratkaisuprosessi on päättynyt ja kyseiset osakkeet on myyty, tulot olisi kanavoitava rahoitusjärjestelyihin. PR\ doc 29/95 PE v01-00

30 Olemme tietoisia siitä, että tämä on olennainen ehdotus sekä poliittisista että käytännön syistä. Esimerkkinä edellisistä: ehdotus voisi vaikuttaa mahdollisuuteen käyttää talletussuojajärjestelmien varoja kriisinratkaisuun, ottaen huomioon että useilla jäsenvaltioilla on talletussuojajärjestelmiä, jotka ovat (ainakin teoriassa) yksityisiä. Kuitenkin yksityinen talletussuojajärjestelmä on poikkeus siinä mielessä, että se ei todellisuudessa kykene hoitamaan suuren pankin kaatumista. Olisi vakava virhe pitää tilanne ennallaan teeskentelemällä, että kriisinratkaisun rahoitus voisi realistisesti tulla kokonaan yksityisistä lähteistä, kun vielä suurempia taakkoja voi tulla kannettavaksi. 36 Johdanto-osan 71 kappale (71) Jotta voidaan varmistaa rahoitusosuuksien oikeudenmukainen laskeminen ja tarjota kannustimia toimia pienemmällä riskillä, kansallisissa rahoitusjärjestelmissä olisi otettava huomioon luottolaitoksiin liittyvän riskin suuruus. Poistetaan. Sulautettu johdanto-osan 69 kappaleeseen. 37 Johdanto-osan 71 a kappale (uusi) (71 a) Luottolaitoksilta tai sijoituspalveluyrityksiltä etukäteen saatavien vuotuisten maksuosuuksien ja ilman tavoitetasoa olevien, jäsenvaltioiden omistamien rahoitusjärjestelyjen yhdistäminen varmistaa, että finanssiala tarjoaa perusrahoituksen kriisinratkaisuun, kun taas jäsenvaltiot hyötyvät onnistuneiden kriisinratkaisujen PE v /95 PR\ doc

31 tuloksista. 38 Johdanto-osan 73 kappale (73) Jotta voitaisiin lujittaa rahoitusjärjestelyjen eurooppalaisen järjestelmän häiriönsietokykyä ja jotta rahoitus tulisi ensisijaisesti finanssialalta eikä julkisista talousarvioista, kansallisissa järjestelyissä olisi voitava tarpeen tullen lainata toisilta mailta. (73) Jotta voitaisiin lujittaa rahoitusjärjestelyjen eurooppalaisen järjestelmän häiriönsietokykyä ja jotta rahoitus tulisi ensisijaisesti finanssialalta eikä julkisista talousarvioista ja jotta kuitenkin myös voitaisiin käsitellä järjestelmäkriisejä uskottavasti, kansallisella rahoitusjärjestelyllä olisi oltava sen jäsenvaltion tuki, jossa se on perustettu. 39 Johdanto-osan 83 kappale (83) Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat vastustaa delegoitua säädöstä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun säädös on annettu tiedoksi. Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi voitava ilmoittaa muille toimielimille, etteivät ne aio vastustaa säädöstä. (83) Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi voitava vastustaa delegoitua säädöstä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun säädös on annettu tiedoksi. Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi voitava ilmoittaa muille unionin toimielimille, etteivät ne aio vastustaa säädöstä artikla 1 kohta 26 a alakohta (uusi) PR\ doc 31/95 PE v01-00

32 (26 a) 'järjestelmäkriisillä' tilannetta, jossa koko taloudellinen suorituskyky tietyssä jäsenvaltiossa tai koko unionissa heikkenee nopeasti, finanssimarkkinat ovat vakavissa vaikeuksissa, uusia luotonsaantimahdollisuuksia rajoitetaan voimakkaasti tai koko finanssijärjestelmän vakaus on vaarassa; 41 2 artikla 1 kohta 78 alakohta (78) 'kolmannen maan kriisinratkaisumenettelyllä' kolmannen maan lainsäädännön mukaista toimea, jonka tarkoituksena on kolmannen maan laitoksen kaatumisen hallinta ja joka tuloksiltaan vastaa tässä direktiivissä tarkoitettuja kriisinratkaisutoimia; (78) 'kolmannen maan kriisinratkaisumenettelyllä' kolmannen maan lakien ja asetusten mukaista toimea, jonka tarkoituksena on kolmannen maan laitoksen kaatumisen hallinta ja joka tuloksiltaan vastaa tässä direktiivissä tarkoitettuja kriisinratkaisutoimia; 42 3 artikla 3 kohta 3. Kriisinratkaisuviranomaiset voivat olla direktiiveissä 2006/48/EY ja 2006/49/EY tarkoitettuja toimivaltaisia valvontaviranomaisia, keskuspankkeja, toimivaltaisia ministeriöitä tai muita hallintoviranomaisia edellyttäen, että jäsenvaltiot saattavat voimaan tarpeelliset säännöt ja järjestelyt, joilla vältetään 3. Kriisinratkaisuviranomaiset voivat olla keskuspankkeja, toimivaltaisia ministeriöitä tai muita hallintoviranomaisia edellyttäen, että ne eivät samalla ole direktiivin 2006/48/EY 4 artiklan 4 kohdassa ja direktiivin 2006/49/EY 3 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja toimivaltaisia viranomaisia. PE v /95 PR\ doc