Pikku-Sarvastonlahden ja lahteen johtavan ojalinjan ruoppaus Laajasalon kaupunginosassa, Helsinki

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 143/2010/4 Dnro ESAVI/5/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Pikku-Sarvastonlahden ja lahteen johtavan ojalinjan ruoppaus Laajasalon kaupunginosassa, Helsinki Helsingin kaupungin rakennusvirasto MERKINTÄ HAKEMUS Ympäristölupavirastot on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyvät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle, joka tässä tapauksessa on Etelä- Suomen aluehallintovirasto. Helsingin kaupungin rakennusvirasto on Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa vireille panemassaan ja täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa osittain merialueella sijaitsevan Pikku- Sarvastonlahden ojalinjan ruoppaukseen ja umpeenkasvaneen merenlahdenpoukaman kunnostukseen ruoppaamalla sekä ruoppausmassojen läjittämiseen osaksi merialueelle hakemukseen liitetyn päivätyn suunnitelman mukaisesti Helsingin kaupungissa Laajasalon kaupunginosassa ja kylässä. Hanke liittyy alueen tulvasuojelusuunnitelman toteuttamiseen. Ruopattavaa ojaa pitkin tulvavedet pumpataan tulvapadolta mereen. Ojalinjan ruoppaus on suunniteltu tehtäväksi vuoden 2010 aikana. SUUNNITELMA Hankkeen sijainti Pikku-Sarvastonlahden merialueen ja siihen johtavan ojalinjan ruoppausalueet sijaitsevat Helsingin kaupungissa Laajasalon saaren itäosassa. Rakennuspaikan maa- ja vesialueet ovat Helsingin kaupungin omistuksessa ja kuuluvat Laajasalon kylän kiinteistöihin Degerögård RN:o 1:1080 ja Jättömatala RN:o 7:3. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14 PL 115, Helsinki fax ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 2 Hankealue ja sen ympäristö Alueen yleiskuvaus Pohjan laatu Pikku-Sarvastonlahti on matala ja rehevä merenlahti, jonka pinta-ala on noin 1,8 ha. Lahden itäosassa sen suuaukon alueella veden syvyys on enimmillään noin 2,5 metriä. Lahden keskiosa ja länsipohjukka ovat suurimmaksi osaksi kasvillisuuden valtaamaa umpeenkasvanutta ja rehevöitynyttä aluetta, joka erityisesti matalan veden aikaan on kuivana. Alueelle kerrostuu lähinnä orgaanista ainesta sekä jonkin verran aallokon mukanaan tuomaa mineraaliainesta, mutta ajoittain tapahtuu myös materiaalin sekoittumista uudelleen vesimassaan aallokon johdosta. Pikku- Sarvastonlahden pohjukkaan laskee lännestä pieni oja, joka kuljettaa lahteen vähäisiä määriä kiintoainesta. Lähialueen hulevedet ohjataan ojaa pitkin Pikku-Sarvastonlahteen. Ruoppausmassojen laadun selvittämiseksi on tehty ympäristötekninen tutkimus. Ruoppausmassoista on otettu näytteitä neljästä tutkimuspisteestä. Näytteistä analysoitiin fysikaaliset ominaisuudet sekä haitta-aineiden pitoisuudet (öljyhiilivedyt, PAH-yhdisteet, PCB ja raskasmetallit). Ruoppausalueen länsi- ja keskiosassa sedimentin pintakerros koostuu orgaanisesta aineksesta, joka sisältää runsaasti kasvien osia ja vesikasvien juuristoa. Tämän pintakerroksen paksuus oli tutkimuspisteessä 0,2 0,5 m. Orgaanisen kerroksen alla oli harmaa siltti, liejuinen siltti tai silttinen lieju, joka sisältää myös hiekkaa, saviainesta ja kasvien osia sedimentin syvyydelle 0,9 1,1 m saakka. Tätä syvemmältä näytteitä ei otettu. Ruoppausalueen itäosassa ei ollut orgaanista pintakerrosta, vaan sedimentti oli pinnasta alaspäin silttiä 0,7 m:n syvyydelle saakka. Syvemmältä näytteitä ei otettu. Ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen ( ) mukaisesti arvioituna yhdessä tutkimuspisteessä (SED3) esiintyi syvyydellä 0 0,5 m ruoppausmassan läjityskriteetitason 2 ylittävää PAH-yhdisteisiin lukeutuvaa naftaleeniä 0,1 mg/kg. Läjityskriteeritason 1 ylittäviä PAH-yhdistepitoisuuksia esiintyi tutkimuspisteessä SED1 syvyydellä 0,2 0,7 metriä (naftaleeni, antraseeni, fenantreeni, fluoranteeni, bentso(a)pyreeni), tutkimuspisteessä SED2 syvyydellä 0,35 0,8 m (naftaleeni), tutkimuspisteessä SED3 syvyydellä 0,5 0,9 m (naftaleeni), tutkimuspisteessä SED4 syvyydellä 0 0,2 m (antraseeni, fenantreeni, bentso(a)antraseeni) sekä pisteessä SED4 syvyydellä 0,2 0,7 m (bentso(a)antraseeni). Metalleista läjityskriteeritaso 1 ylittyi kadmiumin, kuparin, nikkelin ja lyijyn osalta tutkimuspisteessä SED2 syvyydellä 0 0,35 metriä. Muiden tutkittujen haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylittäneet laatukriteeritason 1 tai 2 pitoisuuksia.

3 3 Vedenkorkeudet Vedenkorkeus Pikku-Sarvastonlahdella määräytyy vallitsevan meriveden korkeuden mukaan. Merentutkimuslaitoksen meriveden korkeutta mittaava mareografi sijaitsee Helsingissä Kaivopuistossa. Meriveden korkeus on vaihdellut Helsingin mareografilla vuosien havaintojen perusteella seuraavasti: HW= MHW= MNW= NW= MW teor. + 1,51 m MW teor. + 0,89 m MW teor. - 0,63 m MW teor. - 0,92 m Meriveden korkeus on ja välisenä aika vaihdellut Helsingin mittausasemalla noin välillä cm. Virtauksia Pikku-Sarvastonlahdella aiheuttavat pääsääntöisesti meriveden korkeuden muutokset sekä aallokko. Lahden länsipohjukkaan laskee lännestä pieni oja. Kalasto Erillistä kalastoselvitystä alueella ei ole tehty, mutta hakijan arvion mukaan nyt ruopattavalla alueella ei ole suurta merkitystä kalojen kutualueena, koska alue on suurelta osin täysin umpeenkasvanutta vesijättömaata. Virkistyskäyttö Pikku-Sarvastonlahden virkistyskäyttö on hakijan arvion mukaan vähäistä. Pikku-Sarvastonlahden ranta-alue kuuluu lähes kokonaisuudessaan Helsingin kaupungin omistukseen (kiinteistöt ja ) ja on kaavoitettu ulkoilualueeksi, lähivirkistysalueeksi tai vastaavaksi. Rantaalue on pääosin luonnontilassa. Lahden pohjoisrannalla on laituri. Tällä kohdalla Helsingin kaupungin omistama kiinteistö on vain noin 10 metriä leveä kaistale. Kaistaleen pohjoispuolella on kiinteistö Degerögård I , joka on kulttuurihistoriallisesti arvokas kartanoalue, jolla on arvokkaita rakennuksia ja puistoalueita. Kiinteistöllä on noin 20 metriä laiturista luoteeseen saunarakennus. Lisäksi kiinteistöllä on kaksi pientä vajarakennusta saunarakennuksen ja rannan välisellä alueella kaupungin kiinteistön vastaisella rajalla. Muut kiinteistön rakennukset sijaitsevat kauempana rannasta. Lahden eteläpuolella sijaitsee ulkoilureitti rannan läheisyydessä. Länsiosastaan alue rajautuu kosteikkoalueeseen ja rehevään metsikköön. Lähin yleinen uimaranta sijaitsee lahden suulta noin 400 metriä pohjoiseen. Kaavoitus Alueella on voimassa oleva yleis- ja asemakaava. Asemakaavat on vahvistettu vuosina 1971 ja Alueelle on haettu asemakaavan muutosta (asemakaavan muutosehdotus nro 11882). Muutosehdotuksessa on esitetty muun muassa laituria ympäröivän rantakaistaleen liittämistä

4 Suojelualueet Suunniteltu ruoppaus ja läjitys kartanokortteliin (kortteli ) ja kaavan muuttamista siten, että padon ja ojalinjan rakentaminen on mahdollista. Muutosehdotuksessa Pikku- Sarvastonlahti on merkitty vesialueeksi (W) ja ojalinjan kohta tulvapadolta merenlahteen lähivirkistysalueeksi (VL/k). Pikku-Sarvastonlahden lähialue on merkitty Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmässä arvokkaaksi kohteeksi. Arvokkaiksi lintukohteiksi on määritetty Pikku-Sarvastonlahden pohjois- ja länsipuolella oleva Degerön kartanon alue (nro 234/99) ja lahden eteläpuolella sijaitseva Aittasaari (nro 235/99). Ruoppausalue ei kuulu luontotietojärjestelmän mukaan arvokkaisiin lintukohteisiin. Arvokkaaksi geologiseksi luontokohteeksi on tietojärjestelmässä merkitty 7,6 ha:n suuruinen Laajasalon liejukerrostuma (nro 2314, määritystaso 2, kohtalaisen arvokas luontokohde), joka reunustaa lahden pohjois-, länsi- ja eteläosaa ja sijoittuu pieneltä osin ruoppausalueelle. Kohteeseen on suunniteltu tulvapato- ja pumppausasemarakennelma sekä ojalinja veden pumppaamista varten. Suunnitelmat liittyvät Helsingin kaupungin tulvasuojelustrategiaan, joka on laadittu merenpinnan noususta aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi. Pikku-Sarvastonlahden suunnitelmassa tulvapato- ja pumppaamo on sijoitettu lahden länsipuolen kosteikkoalueelle noin 60 metriä lahden pohjukasta länteen. Tulvapadolta Pikku-Sarvastonlahteen ruopataan vesijättö- ja merialueelle noin 200 metriä pitkä ojalinja. Ojalinjan on tarkoitus korvata nykyinen matala oja osana alueen hulevesijärjestelmää. Ojalinja on suunniteltu ruopattavaksi pohjaltaan 10 metrin levyisenä padolta itään vesijättömaan halki avoveteen. Ojalinjan vaadittava pohjan korkeustaso on -0,7 m, mutta ruoppaajaa ja proomuja varten linja on ruopattava pohjan tasoon noin -2,0 m. Tämä lisäksi työn yhteydessä on tarkoitus poistaa lahden umpeen kasvaneelta alueelta kasvillisuutta ja noin 0,5 m (0,2 0,7 m) pintasedimenttiä, jolloin pahasti rehevöitynyt osa lahdesta voidaan palauttaa lähemmäs luontaista tilaansa. Alueen pinta-ala, jolla kunnostusruoppauksia on suunniteltu suoritettavaksi, on rajattu noin 1,1 ha:n suuruiseksi. Ruoppausmassojen kokonaismääräksi on arvioitu noin m 3. Ruoppaus on suunniteltu tehtäväksi kauharuoppauksena proomuun, josta ruoppausmassat siirretään soveltuvaan loppusijoitus- tai käsittelypaikkaan. Sedimentin ylin noin 0,5 m:n paksuinen (0,2 0,7 m) osa ruopataan erillään tätä syvemmästä sedimentistä pintasedimentin haitta-ainepitoisuuksien ja runsaan orgaanisen materiaalin takia. Pintasedimentti ei täytä esimerkiksi Helsingin Taulukarin meriläjitysalueen luvan mukaisia laatukriteerejä. Kyseisistä ominaisuuksista johtuen sedimentti kuljetetaan proomulla luvanva- 4

5 Arvio hankkeen vaikutuksista raiseen käsittelypaikkaan (esim. Jätkäsaaren välivarastointialue) kuivumaan. Sedimentin haitta-ainepitoisuus selvitetään ja loppusijoituspaikka määritetään vertaamalla edellä mainittuja haitta-ainepitoisuuksia maaperän pilaantuneisuuden vertailuarvoihin (VNa 214/2007). Pintasedimenttiä arvioidaan ruopattavan m 3. Pintasedimentin alapuolinen sedimentti noin 0,7 metristä alaspäin sijoitetaan sopivalle meriläjitysalueelle, sillä se täyttää esimerkiksi Taulukarin läjitysalueen luvan mukaiset laatukriteerit. Mereen läjityskelpoista sedimenttiä arvioidaan tulevan alueelta noin m 3. Vaikutukset veden laatuun, virtaamiin ja vesialueen käyttöön Vaikutukset eliöstöön Ruoppaushankkeet aiheuttavat aina jonkinasteista rantaeroosiota, pohjan liettymistä, pohjan muodon ja veden vaihtuvuuden muutoksia sekä veden samentumista. Samentumisen seurauksena veteen vapautuu pieniä määriä pohjan kiintoainesta ja siihen sitoutuneita ravinteita. Sedimentin ravinnepitoisuuksia ei tutkimuksessa selvitetty, sillä ravinteiden merkitys alueen koko vesitaseen kannalta arvioidaan vähäiseksi. Ruoppausmassojen sisältämien haitta-aineiden pitoisuudet olivat pääsääntöisesti pieniä, joten haitta-aineiden vapautuminen ruoppaustyön yhteydessä veteen tai ympäristöön arvioidaan vähäiseksi. Veden samentuminen alueella on lyhytaikaista, joten hankkeella ei arvioida olevan pysyviä vedenlaatua heikentäviä vaikutuksia. Pitkällä tähtäyksellä ruoppauksen arvioidaan parantavan suunnittelualueen vedenlaatua, sillä vesitilavuus lisääntyy ja veden vaihtuminen paranee. Ruoppauksen jälkeen vesipinta-alan kasvaessa alueen virkistyskäyttömahdollisuudet parantuvat. Lahden kunnostamisen myötä maisema avartuu ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Degerön kartanon alue paranee. Ruoppaustyö voi aiheuttaa työnaikaista melua ja sedimentin resuspensiota sekä muutoksia veden virtaamassa ja näkösyvyydessä. Vaikutusten arvioidaan kohdistuvan alueen linnustoon, jos ruopataan avovesiaikaan, ja vesikasvillisuuteen. Veden samentumisella saattaa olla lyhytaikaista vaikutusta alueen kalakantoihin. Ruoppausalue on pieni, joten vaikutukset ovat hyvin paikallisia. Töiden ajoittamisella voidaan vaikuttaa lintujen pesinnän ja kalojen kudun häiriintymisen minimointiin. Alueelta poistetaan ranta- ja vesikasvillisuutta tarkoituksena palauttaa alue lähemmäs alkuperäistä tilaansa. Koska alue on suurelta osin umpeen kasvanutta, sedimentin ja kasvillisuuden poisto lisää alueen vesipinta-alaa ja vesitilavuutta. Osa alueesta jää kuitenkin rehevään tilaan, joten kunnostuksen lopputuloksena syntyy uusia ja monimuotoisempia elinympäristöjä 5

6 alueen eläimille (linnut ja kalat) ja kasvillisuudelle. Ruoppauksen seurauksena veden vaihtuvuus paranee. Vaikutukset arvokkaisiin luontokohteisiin Hankkeen hyödyt ja haitat Pikku-Sarvastonlahden etelä- ja pohjoispuolella sijaitseville Degerön kartanon ja Aittasaaren lintukohteille voi aiheutua haittaa lähinnä ruoppaustyöstä aiheutuvasta melusta. Geologisesti kohtalaisen arvokkaaksi määritelty Laajasalon liejukerrostuma sijaitsee osittain ruoppausalueella. Liejukerrostuma on kokonaispinta-alaltaan 7,6 ha ja ruoppausalueella sijaitsee kerrostumasta vain pinta-alaltaan vähäinen alue, joten kerrostuman kokonaisuuden kannalta työllä ei arvioida olevan vaikutusta. Hankkeen vaikutusalueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Helsingin kaupunki on laatinut tulvastrategian, jonka tavoitteena on esittää ne keinot, joilla rakennetuilla alueilla esiintyvistä tulvista aiheutuvia vahinkoja ja haittoja voidaan estää tai vähentää. Riskikohteisiin esitettävien tulvasuojelutoimenpiteiden suhteen kohteet on jaoteltu niiden toteutuksen priorisoinnin osalta kolmeen luokkaan (A, B ja C). Riskikohteiden keskinäinen jaottelu perustuu muun muassa kohteen tulvaherkkyyteen, tulvatilanteissa aiheutuneisiin vahinkotapauksiin sekä suojattavaksi esitetyn tulvavaara-alueen laajuuteen. Pikku-Sarvastonlahti kuuluu Sarvastonkaaren riskialueeseen, jonka tulvasuojelu on luokiteltu kiireellisimpään A-luokkaan. Sarvastonkaaren tulvasuojelusuunnitelmaan kuuluu yhteensä kolme patoa ja kaksi pumppaamoa. Sarvaston eteläosan tulvapato ja -pumppaamo valmistui vuonna Pikku-Sarvastonlahden tulvapadon ja -pumppaamon rakentaminen alkaa vuoden 2010 kuluessa. Padon ja pumppaamon toiminnan kannalta ojalinja on välttämätön osa järjestelmää. Ojalinjan rakentamisen myötä myös alueen hulevesien huuhtoutuminen Pikku-Sarvastonlahteen paranee. Pitkällä tähtäyksellä ruoppauksen arvioidaan parantavan suunnittelualueen vedenlaatua, sillä vesitilavuus lisääntyy ja veden vaihtuminen paranee. Tätä kautta hankkeella voi olla positiivinen vaikutus alueen virkistyskäyttöön ja kalakantoihin alueella. Ruoppausmassoista voi vapautua ruoppaustyön yhteydessä veteen tai ympäristöön haitta-aineita. Hankkeella on myös negatiivisia vaikutuksia alueen linnustoon. Hankkeen haitalliset vaikutukset ovat kuitenkin paikallisia ja työn aikaisia, joten niitä ei voi pitää merkittävinä. 6 Tarkkailu Vesinäytteitä esitetään otettavaksi Pikku-Sarvastonlahden suun läheisyydestä ruoppausalueen edustalta, jossa ruoppauksen vaikutuksen merialueelle arvioidaan parhaiten ilmenevän. Mikäli ruoppauksen aiheuttama samentuminen leviää ennakoitua laajemmalle, otetaan näytteitä myös riittävästä määrästä lisänäytepisteitä. Näytteitä otetaan kerran ennen työn al-

7 LUPAHAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET kamista, työn aikana noin 2 3 viikon välein ja kerran työn päättymisen jälkeen. Näytteenoton yhteydessä mitataan veden lämpötila. Vesinäytteistä määritetään sameus, kiintoaine sekä PAH-yhdisteet ja metallit. Haitta-aineanalyysit tehdään suodattamattomista näytteistä. Yhteenveto tarkkailusta toimitetaan työn päätyttyä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tulokset tarkkailusta toimitetaan lisäksi ympäristöhallinnon pintavesirekisteriin. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7, ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Helsingin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että alueella on voimassa oleva asemakaava, johon on haettu muutosta. Alueella ei ole luonnonsuojelualueisiin tai Natura verkostoon kuuluvia kohteita. Työt tulisi mahdollisuuksien mukaan rajoittaa lintujen pesimäajan ja kalojen kutuaikojen ulkopuolelle. Hakemussuunnitelmassa ja sen tiivistelmissä on ristiriitaista tietoa kaivumenetelmistä päivätyssä lupahakemuksessa on todettu, että ruoppaustyö suoritetaan kaivinkoneella, mutta hakemussuunnitelmassa ( ) sekä sen täydennyksen liitteessä 1 ( ) puhutaan uivasta ruoppauskalustosta. Lisäksi sedimenttitutkimusraportissa (hakemuksen liite 6) mainitaan, että ruoppausmassoja kuljettavat proomut tarvitsevat lastattuna 3 metrin syväyksen, mutta hakemussuunnitelmassa on kerrottu ojan olevan 2 metriä syvä, jotta saavutetaan riittävä syväys proomuille ja ruoppauskalustolle. Meriläjitettäviksi arvioiduissa sedimenteissä on vain vähäisiä tason 1 ylityksiä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on katsonut, että massat ovat meriläjityskelpoisia. Lupa läjitykselle Taulukarin tai Mustakuvun alueelle voidaan myöntää. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan muita sellaisia meriläjitysalueita, johon ruopattavat massat voitaisiin läjittää, ei Helsingin lähialueella ole, joten luvassa tulisi määrätä, että massa läjitetään joko Taulukariin tai Mustakupuun. Kuorittava sedimentti ja orgaaninen aines voidaan kuljettaa Jätkäsaareen tai vastaavaan luvanvaraiseen kohteeseen välivarastoitavaksi. Välivarastoinnissa tulisi huomioida, että orgaaninen aines ei ole käyttökelpoista 7

8 esimerkiksi stabiloinnissa ja runsaasti orgaanista ainesta sisältävä materiaali olisi pidettävä välivarastoinnissa erillään muista hyötykäytettävistä ruoppausmassoista. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on puoltanut luvan myöntämistä tavanomaisin lupaehdoin. Hankkeen tarkkailuohjelma voidaan hyväksyä lupapäätöksen yhteydessä hakijan esittämällä tavalla. 8 HAKIJAN SELITYS Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen muistutuksesta hakija on todennut antamassaan selityksessä, että ruoppaus tapahtuu uivalla ruoppauskalustolla kauharuoppauksena eli kauharuoppaajalla. Ruoppauskalusto sekä ruoppausmassoja kuljettavat proomut tarvitsevat noin 2 metrin syväyksen. Meriläjitykseen kelpaavat sedimentit läjitetään Mustakupuun. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Helsingin kaupungin rakennusvirastolle luvan ojalinjan ruoppaukseen tulvapadolta Pikku-Sarvastonlahteen vesijättö- ja merialueelle sekä lahdenpoukaman kunnostukseen ruoppaamalla Helsingin kaupungin omistamilla kiinteistöillä ja hakemukseen liitetyn suunnitelman sekä päivätyn karttapiirroksen nro 1 (1:1000) ja päivätyn leikkauspiirustuksen nro 2 (1:750/1:150) mukaisesti kuitenkin siten muutettuna, kuin lupamääräyksistä ilmenee. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Lupamääräykset Työn suorittaminen 1) Ruoppaustyötä ei saa tehdä lintujen pesimäaikana ) Ruoppausalueen orgaaninen aines ja sedimentin pintakerros on kuorittava ennen varsinaista ruoppausta. Kuorinta on tehtävä noin 0,5 m:n paksuudelta. Kuorittava massamäärä on noin m 3. 3) Ruoppausalueen sedimentin pohjakerros ruopataan enintään pohjan tasoon noin -2,0 m. Ruopattavan pohjakerroksen massamäärä on noin m 3. 4) Jokainen työvaihe on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja kussakin työvaiheessa on käytettävä sellaisia työmenetelmiä, että työstä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä maa- ja merialueelle ja niiden käytölle.

9 9 Ruoppausmassojen läjitys 5) Kuorittava sedimentin pintakerros ja orgaaninen aines on kuljetettava luvanvaraiseen kohteeseen välivarastoitavaksi siten, etteivät massat pääse valumaan takaisin mereen. 6) Ojalinjalta ja vesialueelta poistettavat sedimentin pintakerroksen alapuoliset ruopattavat massat ovat mereen läjityskelpoisia ja ne voidaan läjittää Mustakuvun meriläjitysalueelle tai muualle luvan mukaiselle alueelle luvanhaltijan suostumuksella. Tarkkailu 7) Luvan saajan on tarkkailtava ruoppaustöiden vaikutuksia merialueella. Tarkkailu on suoritettava hakemukseen liitettyyn suunnitelmaan sisältyvän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Muut määräykset 8) Jos töitä tehdään merialueen ollessa jäässä, on ne kohdat, joissa jäätä on rikottu tai jään kantavuus on huonontunut, merkittävä asianmukaisesti. 9) Töistä mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. Luvan saaja on muutoinkin vastuussa hankkeesta aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. 10) Työt on aloitettava kahden ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun neljän vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 11) Töiden päätyttyä rakennuspaikat on siistittävä maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 12) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 13) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

10 10 Perustelut Ruoppaaminen on tarpeen Helsingin kaupungin tulvasuojelusuunnitelman toteuttamiseksi. Hanke parantaa alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Degerön kartanon alueen tilaa. Hanke on vireillä olevan asemakaavan muutoksen mukainen. Hakija omistaa hanketta varten tarvittavat maa- ja vesialueet. Ruoppauksesta aiheutuu veden samentumista. Samentumisen seurauksena veteen vapautuu pieniä määriä pohjan kiintoainesta ja siihen sitoutuneita ravinteita. Hanke voi aiheuttaa vähäistä haittaa virkistyskäytölle, kaloille, pohjaeläimille sekä linnuille. Linnuille aiheutuvaa haittaa vähentää lupamääräys 1). Vaikutukset ovat kestoltaan lyhytaikaisia ja paikallisia ja ne rajoittuvat työalueelle. Hanke ei vaaranna yleistä terveydentilaa, aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa eikä suuresti huononna paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja. Hanke ei vaikeuta Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamista hyvän tavoitetilan saavuttamiseksi. Hankkeesta saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen erityisesti yleiseltä kannalta katsottuna. Luvan myöntämisen edellytykset ovat vesilain mukaan olemassa. Sovelletut lainkohdat Vesilain 2 luvun 4, 6 :n 2 momentti, 11 ja 11 a sekä 16 luvun 23 a Muistutuksiin vastaaminen KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Aluehallintovirasto ottaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen muistutuksen huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Tämän päätöksen käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen , peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämän hakemuksen vireille tullessa voimassa olleen ympäristölupaviraston maksullisia suoritteita koskevan ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan ruoppausta, jonka massamäärä on m 3 ktr, koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa.

11 11 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Helsingin kaupungin rakennusvirasto Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Helsingin kaupunki Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousryhmä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Listan dpoesavi mukaan Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Helsingin kaupungin ilmoitustauluilla.

12 12 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Esko Vähäsöyrinki Hannu Kokko Merja Ahti Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Esko Vähäsöyrinki (puheenjohtaja) ja Hannu Kokko. Asian on esitellyt esittelijä Merja Ahti. MA/tr

13 LIITE VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.