MATKARAPORTTI SONKAJÄRVEN KYLÄPARLAMENTIN OPINTOMATKASTA POHJOIS-KARJALAAN

Transkriptio

1 MATKARAPORTTI SONKAJÄRVEN KYLÄPARLAMENTIN OPINTOMATKASTA POHJOIS-KARJALAAN

2 MATKARAPORTTI SONKAJÄRVEN KYLÄPARLAMENTIN OPINTOMATKASTA POHJOIS-KARJALAAN Matkan tarkoitus Opintomatkan tavoitteena oli tutustua: pohjoiskarjalaiseen kylätoimintaan yhdistysten väliseen yhteistyöhön kunta- kylä- yhteistoimintaan erilaisiin yhteistyö malleihin pohjoiskarjalaiseen kulttuuriin Matkareitti Opintomatka suuntautui Pielisen Karjalaan; Nurmekseen, Lieksaan ja Juukaan. Matkalaiset Opintomatkalla oli 19 osanottajaa yhdeksältä eri kylältä. Tutustumiskohteet Nurmeksessa 1. Haikolan talo ja sen kunnostuskohteet Ensimmäinen tutustumiskohteemme oli Haikolan talo Nurmeksen Lipinlahdessa. Talon emäntä Kyllikki Tiensuu esitteli talon toimintaa ja kehittämistoimenpiteitä. Haikola on osa entistä Kohtavaaran kansanopistoa, jonka toiminta lakkasi Opistokiinteistöt luovutettiin takaisin alkuperäiselle kannatusyhdistykselle Nurmeksen evankelisten opiston ystävät ry:lle, joka myi uudemmat opistorakennukset ja piti alkuperäinen Haikolan tilan päärakennuksen itsellään. Nykyisin Nurmeksen evankelisen opiston ystävät ry ylläpitää vanhassa päärakennuksessa Haikolan pitotaloa. Toiminta jatkuu evankelisen herätysliikkeen hengessä. Talo on paitsi yhdistyksen jäsenten myös kaikkien muiden käytettävissä erilaisiin kursseihin, kokouksiin, perhejuhliin ja muihin tapahtumiin. Kokous- ja kurssitilaa Haikolassa on noin 80 hengelle.yhdistys järjestää siellä omia lyhytkursseja. Pitotalossa järjestetään myös kaikille avoimia herkkuhetkiä,esimerkiksi joulunajan ateriat ja äitienpäivälounaat.

3 Haikolan pitotaloa ja toimintaa on kehitetty useiden hankkeiden avulla.rahoitusta on saatu Vaara-Karjala Leaderilta ja useilta muilta tahoilta. Talkootyön osuus on ollut kehittämisessä myös merkittävä. *Ensimmäinen hanke, johon saatiin Leader- rahoitusta oli vuosina toteutettu Haikolan pitotalo ja metsäpuutarha 1-hanke sekä Haikolan pitotalo ja metsäpuutarha II hanke vuosina Hankkeiden tavoitteena oli korjata entisöivästi Haikolan maalaistalon vanhimmat osat kokous-, kurssi-, juhla- ja pitotaloksi sekä rakentaa ympäristö metsäpuutarhaksi. Tuki oli yhteensä yli euroa. *ELY-keskukselta saatiin avustus riihen siirtoon kesällä *Seuraavaksi Haikola sai rahoitusta ELY-keskukselta Haikolan liiketoimintaidean selvitykseen. Sen tekivät Pikes Oy ja Kärki Konsultit.. * Haikolan lämmitys maalämmölle - hankkeeseen saatiin. Leader-tukea runsas euroa. Maalämpölaitteisto asennettiin Säästöä lämmityskustannuksissa tulee noin 2000 euroa vuodessa. *Vuonna 2014 saatiin Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta avustusta 4000 euroa kattojen maalaukseen ja ikkunaremonttiin. *Vuonna 2016 haettiin tukea Vesakot veks teemahankkeesta Luonto- ja historiapolun rakentamiseen Kohtavaaralle. Polulle pystytettiin opastaulut QR-koodein ja vaaran laelle rakennettiin näköalatorni, jossa on varustuksena kaukoputki.hankkeen kiustannusarvio oli euroa, johon saatiin tukea 50%. * Koneet kohilleen teemahankkeesta saatiin 2016 tukea 2310 euroa puutarhajyrsimeen, äänentoistolaitteisiin, kannettavaan tietokoneeseen ja tulostimeen sekä sanelukoneeseen. * KKK- kestävää kehitystä Kohtavaaraan -hankkeen toimenpiteenä asennettiin aurinkopaneelit kesällä 2017 päärakennuksen katolle Asennus toteutettiin Kestävästi kehittyvät kylät -teemahankkeesta saadun rahoituksen turvin. Kokonaiskustannusarvio oli euroa, josta tuen osuus euroa.solarpro asensi aurinkopaneelit ja akut. Järjestelmä on hybridi-aurinkosähköjärjestelmä, jossa on 5,4 kwp:n aurinkovoimalasta, hybridi-invertteristä ja Fronius Solar Battery litiumioni-akusta. KKK-hanke jatkuu vielä.kesällä Silloin jatketaan vaaran luonto- ja historiapolkua laella sijainneen, nyt soistuneen lammen ympäristöön. Lisätietoja: Facebook: Haikolantalo 2. Paletti- poikkitaiteellinen hyvinvointihanke Hankevetäjä Mari Mustonen esitteli Ylä-Karjalan taideyhdistyksen kaksivuotista Paletti - poikkitaiteellista hyvinvointihanketta. Hanke järjestää taidetuokioita ja -työpajoja Nurmeksen, Juuan, Valtimon ja Lieksan alueella vanhus- ja vammaispalveluyksiköihin, melenterveyspalveluihin, syrjäytymisvaarassa olevien nuorten pariin sekä muille ryhmille. Mukana on eri taiteenalan taitajia. Edustettuina ovat kuvataide, musiikki, valokuvataide, tanssi, sirkus, teatteri sekä lausunta ja kirjallisuus. Hankeessa on mukana 30 eri yksikköä,

4 joihin kuhunkin järjestetään 6-8 taidetuokiota tai työpajaa vuodessa. Hankkeen ensimmäisen vuoden aikana järjestettiin yli 250 tapahtumaa. Ajatuksena hankkeessa on: taidetuokioiden järjestäminen edistää hyvinvointia työllistää taiteilijoita ja taiteen osaajia hankkeen alueella. lisää eri taiteenalojen yhteistyötä luoda pysyvä toimintatapa, joka helpottaa taiteilijoiden käyttöä eri yhteisöissä Hanketta rahoittaa Vaara-Karjalan Leader. Hankkeen kokonaiskustannus on , josta 25% katetaan osallistumismaksuilla ja vapaaehtoistyöllä. Mustonen kertoo, että hanke on toiminut ohjelmatoimistona. Hankkeen jälkeiseen aikaan ollaan varautumassa. Toisen vuoden aikana rakennetaan sähköinen palvelu taiteen verkostokartta palveluineen ja yhteystietoineen. niin, että taiteilijat ja asiakkaat löytävät helposti toisensa. Lisätietoja: ja palettiblogi.blogspot.com 3. Lipinlahden kyläyhdistys Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Lahja Mustonen kertoili Lipinlahden kylästä ja kyläyhdistyksen toiminnasta. Lipinlahden kylä sijaitsee n. 10 km Nurmeksesta kaakkoon Pielisen rannalla. Asukkaita kylällä on noin 300. Kyläyhdistys on kaksikymmentä vuotta vanha.toimintansa alkuaiakoina 1990 luvulla kyläyhdistys järjesti talotonttien myyntikampanjan. Sen ansiosta kylälle saatiin useita lapsiperheitä.tavoitteena oli saada koulu säilymään. Vuonna 2006 kyläkoulu kuitenkin lakkautettiin. Kylän kokoontumispaikkoina toimivat nuorisoseurantalo Tuohuspirtti ja Haikolan talo. Tonttikampanjan jälkeen kylälle on rakennettu venesatama ja uimaranta kyläyhdistyksen toimesta. Maitolaitureita on myös rakennettu ja retkeilypolustoja raivattu.. Lipinlahden kehittämishankkeet *1990- luvulla toteutettiin Leader-rahoituksella Lipinlahden venesataman ja uimarannan kunnostus.veneranta vuokrattiin kaupungilta. Vuonna 2004 toteutettiin veneväylän ruoppaus. *Yksi kehittämishankkeista on ollut Pyssylammen alueen kunnostaminen. Pyssylampi näkyviin, vesakot pois. Se toteutettiin ELY-keskuksen ja Ratahallintokeskuksen kanssa yhteistyössä. *Vuosina 2011 ja 2012 käynnistettiin perinnemaiseman ennallistamisprojekti. *Kyläyhdistys on toteuttanut kyläkirjahankkeen. Kirjaan koottiin Lipinlahteen liittyvää historiallista tietoa monipuolisesti 1700-luvulta lähtien. Kyläkirjansa nimi on Lipinlahti - Kylä Pielisen rannalla. Lisätietoja:

5 Tutustumiskohteet Lieksassa 4. Eva Ryynäsen taiteilijakoti ja ateljee Paaterissa, Lieksan Vuonisjärvellä tutustuimme kuvanveistäjä Eva Ryynäsen ateljeehen sekä Paaterin kirkkoon Pirkko Kärkkäisen opastamana. Ihailimme Ryynäsen puuveistotaidetta Sekä Ryynästen kotitalossa ja ateljeessa että Paaterin kirkossa. 5. Vuonislahti, Vuonislahti sijaitsee Lieksassa Kolin kansallismaisemassa Pielisen itäisellä rannalla. Matkaa Joensuuhun on 70 kilometriä ja Lieksaan 27 kilometriä. Kylän on kehittynyt paljon rautatien ansiosta, joka tuli kylälle v Tuolloin rahtiliikenne Pielisen yli Kolin alueelle ja itään erämaihin oli vilkasta. Kylä kehittyi myös Kolin matkailullisen löytymisen myötä. Matkailua palveleva vene- ja laivaliikenne jatkui säännöllisesti aina 1960-luvulle. Asukkaita Vuonislahdessa on runsas 200. Kesällä asukasmäärä moninkertaistuu. 6. Kylätoimintakeskus Kukko Kylätoimintakeskus Kukossa nautimme maittavan keittolounaan ja kuulimme Kukon ja Vuonislahden yhdistysten toiminnasta ja kylämatkailukuviousta. Meitä oli Kukossa vastassa Reino Kuivalainen taidetalo Hupeliin aktiivi, Anu Penttinen kyläseuran puheenjohtaja ja Aulis Nevalainen Rekiniemen leirintäalueen pitäjä. Kylätoimintakeskus Kukko on osakeyhtiö, jonka tarkoitus on toimia kannattavasti, mutta voittoa tavoittelemattomasti. Sen toimialana on tuottaa asumisen ja elinkeinotoiminnan tukipalveluita. Se tuottaa myös matkailun ja vapaa-aikaan liittyviä palveluita. Tällä hetkellä toimintakeskus Kukossa toimii yrityspohjalta kahvila ravintola Soroppi sekä kylätalkkaripalvelut. Ravintolan lisäksi Kukossa on tilat kirpputorille sekä näyttelytilaa ja pieni kokoushuone. Kukon tiloja vuokrataan erilaisiin opetus-, sivistys- ja harrastusoimintoihin sekä juhlatilaisuuksiin ja kokouksiin. Kukon rakennus on entinen kyläkoulu. Koulu lakkautui vuonna 2006, j olloin kyläseura osti rakennuksen eurolla ja kunnosti sen kylätoimintakeskukseksi. Koulun lakkautuksen jälkeen Vuonislahtelaiset pitivät seurojen talolla kotikoulua kaksi vuotta, mutta joutuivat luopumaan koulutoiminnasta voimavarojen puutteessa. Lisätietoja:

6 7. Vuonislahden kyläseura ja sen toiminta Kyläseura on yhdistysten yhdistys. Seuralla ei ole henkilöjäseniä. Kyläseurassa on kuusi jäsenyhdistystä; taiteilija talo yhdistys, SF Caravan Pielisen Karjala ry, Vuonislahden Urheilijat, Vuonislahden Martat, Vuonislahden työväenyhdistys ja Vuonis osuuskunta. Kyläseuran hallituksessa on kymmenen jäsentä, yksi kunkin jäsenyhdistyksen valitsemina sekä neljä kyläläisjäsentä, jotka kyläjäs valitsee hallitukseen. Vuonislahden kyläseuran toiminta on vilkasta. Seurojentaloa ja Kukon tiloja hyödynnetään monipuolisesti. Kylällä toteutetaan vuosittain hengästyttävän suuri määrä säännöllisiä tapahtumia ja kertaluontoisia tempauksia Säännölliset vuosittain toteutettvat tapahtumat: uudenvuoden yö, jolloin valitaan vuoden äänitorvi helmikuussa jäätie tutuksi 1 - tapahtuma ( jäätie Vuonislahdelta Kolille) jäätie tutuksi 2-tapahtuma, retkiluistelurata pääosassa Alkukesästä kesän avaus; jossa mm. kirpputori,valokuvanäyttely,pelimannimusiikkia,letunpaistoa Kokkoilta, johon mökkiläiset valmistavat ohjelman Kesäteatterin esitykset kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin Lieksan entisten nuorten rokkitapahtuma loppukesällä Syksyllä muikkumarkkinat ja Pielisen altaan symposium Syksyllä pienempiä tapahtumia, kuten toritapahtumia ja joulun ajan tapahtumia Useiden tapahtumien järjestäminen onnistuu, koska jokaisella jäsenyhdistyksellä on oma roolinsa ja yhdistykset huolehtivat talkoolaisten hankkimisesta. Lisätietoja: ja 8. Osuuskunta Vuonis Reino Kuivalainen esitteli kylämatkailun organisaatiota. Osuuskunta Vuonis on kylämatkailua edistävä osuuskunta. Se on perustettu vuonna Sen jäsenet ovat matkailualan yrittäjiä Vuonislahdelta ja Kolin alueelta.osuuskunta hoitaa kyllä matkailun ohjelmapalvelut, varaukset, opastukset ja esittelyt. 9. SF Caravan Pielisen Karjala ry, Rekiniemi Aulis Nevalainen esitteli Rekiniemen karavaanarialueen. SF Caravan Pielisen Karjala Rekiniemi on perustettu vuonna 1982.Maa-alue on vuokrattu Lieksan kaupungilta. Yhdistyksellä on noin 400 jäsentä. Karavaanari alueella on sata vaunupaikkaa. Majoittujia on ollut noin henkilövuorokautta per vuosi. 10. Taiteilijataloyhdistys ja taiteilijatalo Hupeli Vuonislahden taitelijatalo ry on perustettu vuonna Taiteilijataloyhdistys ylläpitää taiteilijaresidenssi Hupelia Pielisen rannalla. Hupelia vuokrataan taiteilijoiden ja tutkijoiden lisäksi perhejuhla-,kokous- ja matkailukäyttöön.taiteilijataloyhdistys myös tuottaa teatteri esityksiä, myy kirjallisuutta ja taideteoksia sekä järjestää näyttelyitä ja tapahtumia yhdessä Vuonislahden kyläseuran kanssa. Vuonislahden Taiteilijataloyhdistys rakensi taiteilijatalo Huipelin oman kylän suurten nimien, edesmenneen kuvanveistäjän Eva Ryynäsen ja kirjailija Heikki Turusen henkisen

7 perinnön vaalimiseksi ja levittämiseksi. Hupeli on vuonna 2011 valmistunut 300 neliön hirsirakennus. Sen lisäksi tontilla on rantasauna. Päärakennuksessa on ateljee kuvataiteilijalle sekä työskentelytilat kirjailijalle ja tutkijalle, yhteisiä tiloja sekä kolme pientä asuntoa. Alakertaan on sijoitettuheikki Turusen laaja käsikirjoitusten arkisto. Talon rakentaminen maksoi noin euroa. Rahoitusta saatiin Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lisäksi Lieksan kaupungilta sekä useilta yrityksiltä niin Lieksasta kuin muualtakin maakunnasta. Reino Kuivalainen kertoi, että taiteilijaresidenssi käyttöaste on vielä matala. Residenssi taiteilijoita ja tutkijoita ei ole ollut helppo saada taloon.siksi taloa vuokrata myös juhla- ja kokouskäyttöön. Varoja taiteilija talon ylläpitämiseen on hankittu myös mm.tukikonsertilla. Lisätietoja: ja Facebook:Vuonislahden taiteilijatalo: 11. Kestikievari Herranniemi Majoituimme perinteisessä Kestikievari Herranniemessä ja nautimme siellä maittavan päivällisen. Kestikievaritoiminta alkoi Herranniemessä 1800 luvulla. Kun Hevoskestikievari toiminta loppui, hiipui myös Herranniemessä majoituspalvelut vuosikymmeniksi. Majoitustoiminta alkoi uudelleen 1960 luvulla. Kestikievari on ollut suvulla jo neljä sukupolvea. Kesti kievarin rannassa on kesäteatteri, mistä on näkymä Pieliselle ja Kolille. ja Facebook: Kestikievari Herranniemi Tutustumiskohteet Juuassa 12. Tuopanjoki Seuran kylätalo Kyläseuran puheenjohtaja Onni Törrönen kertoili Tuopanjoen kylästä ja kylätalon toiminnasta. Tuopanjoen kylä on syntynyt vuonna 1859 tapahtuneen Höytiäisen laskun jälkeen järven vesijättömaille. Tuopanjoelta on matkaa Juuan kirkonkylälle n. 40 km. Lähempänä sen sijaan ovat Kolin ja Ahmovaaran alueet palveluineen. Tuopanjoki Seura ry on kunnostanut kylätalon entisestä kyläkoulun varastorakennuksesta.kyläkoulu lakkautettiin vuonna 2003 ja kylätalo on nykyään Tuopanjoen tärkein kokoontumispaikka. Sieltä löytyy liikunta- ja kuntosalitilat, jotka ovat kyläläisten ahkerassa käytössä.kkylätalon yläkerrassa on myös majoitustilaa 10 hengelle ja alakerrassa saunatilat. Kolin läheisyydestä johtuen majoitustiloille on käyttöä. Kylätalon läheisyydessä on valaistu latu.

8 Kyläläiset voivat ostaa avaimen talolle. Jos talolla on majoittujia tai muita tilojen vuokraajia, laittavat nämä oven lukkoon munalukolla.talon lämmityksestä huolehtii lämmitysrinki.kylätalo lämpiää vuolukiviuunilla ja takalla. Yläkerran majoitustiloissa on sähkölämmitys. Kyläseuralle hankitaan rahaa erilaisissa talkoissa kuten Ahmanhiihdossa.Loma-Kolin asumismessuilla v.2006 oli kylältä talkoolaisia rakentamassa tapahtuma-aluetta. Toimintaa kylätalolla: kuntosali on aktiivisessa käytössä kyläläisten aamukahvit joka toinen viikko on suosittu tapahtuma kansalaisopiston piirejä 4H- kerho kokoontuu säännöllisesti uutena toimintana on karaokeillat, talolla on pidetty mm. virsikaraokeilta kuutamohiihto on yksi talven tapahtumista kyläkirkko Muutamana talvena on toteutettu tandem-hiihto- tempaus Tuopanjoen kylätalon kehittämishankkeet. *Kunta vuokrasi tontin kyläseuralle ja antoi kattopellit varastorakennuksen kattamiseen. *Ensimmäisen kerran seura haki Leader- rahoitusta vuonna Tällä rahoitukselle kylätalon remontti pääsi hyvään alkuun. * Vuonna 2008 saatiin kunnalta isompi tontti. *Vuonna 2015 kyläläisille tehtiin kysely kylätalon ja kylän kehittämistarpeista.samana syksynä pidettiin kyläkokous, missä päätettiin hakea Leader-rahoitusta Vesakot veksteemahankkeesta. Rahoitusta haettiin talon eristämiseen ja valaistun ladun rakentamiseen. *Vuonna 2017 Viritetyt vempaimet- teemahankkeesta haettiin rahoitusta pyörätuoliluiskan, sekä atk-ja karaokevälineiden ja suppalaudan hankkimiseen. Kunnalta on saatu vuosittain toiminta- avustusta 400 euroa. Nyt avustusjärjestelmätyöryhmä on muuttumassa eikä tuki ole automaattinen. Kunta on maksanut liikunta-avustusta latujen ylläpidosta. Kolin seudun kehittämisyhdistys Petri Leppäsen kertoi Kolin Seudun Kehityämisyhdistyksestä, joka toimii linkkinä eri kylien yhdistysten välillä. Se on yhdistysten yhdistys. Tuopanjoen kyläseura on yksi jäsenistä.

9 Sen alueeseen kuuluu Ahmovaara, Hattusaari, Kelosuo, Koli, Kopravaara, Kuhnusta, Martonvaara ja Tuopanjoki sekä ne Kontiolahden pohjoisosien alueet jotka kuuluvat tähän asiointialueeseen.kehittämisyhdistys tiedottaa alueen tapahtumista facebookissa Kolinseutulaiset-sivustolla.. Etelä- Juuka on kaukana kuntakeskuksesta ja siksi kylätoiminta on aina ollut vahvaa. Kontiolahden ja Polvijärven kuntarajat ovat lähellä. Yhteistyötä tehdä kuntarajojen yli. Ahmovaarassa ja Kolin alueella on hyvät palvelut.nuoret asukkaat on alueelle tärkeitä. Halutaan panostaa siihen, että lapsiperheet viihtyvät kylillä. Jokin aika sitten tehtiin kylille muuttaneille ja muuttoa harkitseville kysely toiveista. Kyselyn tuloksena aloitettiin Ahmovaaran monikäyttötalon suunnittelu. Sen rakennustyöt alkoivat keväällä 2017 ja aktiivisen talkooporukan ansiosta ovat edenneet jo sisätöihin. Hanketta vetää Kolin Seudun Kehittämisyhdistys, mutta hankkeessa on mukana useita alueen seuroja ja yhdistyksiä (mm. Ahmanpojat, Kelosuon kylätoimikunta, Martonvaaran kyläyhdistys, Martonvaaran Murto, Tuopanjoki-Seura ja Ahmovaaran Martat.) talkoolaisia on ollut n Talossa on tilaa n. 400 neliötä. Se sijaitsee Kolinportin läheisyydessä. Talon rakentamiseksi saatiin Leader-rahoitusta Vaara-Karjala Leaderilta. Lisäksi kunta on tukenut liittymien rakentamista. Moni yritys on myöskin tukenut hanketta. Ahmanpojilla oli säästössä rahaa mm. Loma-Kolin rakennusmessutalkoista. Ahmavaaran monikäyttötalolle uskotaan löytyvän paljon käyttöä. Monitoimitalon vaikutuspiiristä asuu n. 500 henkeä.kylien tarvitsemien toimintojen lisäksi Kolin matkailubisneksen ja - tapahtumien uskotaan hyödyntävän tiloja. Ulkopuolisten tapahtumien aikana ympäristön kylätalot toimivat väistötiloina. Lisätietoja: ja juukalainen.fi 13. Nunnanlahden kyläyhdistys Tuula Ikonen-Graafsmans,Seppo Kettunen, Pentti Kallinen ja Merja Kärkkäinen esittelivät Nunnanlahtea ja kylän toimintaa. Nunnanlahti on noin 15 kilometriä Juuan kirkolta Joensuuhun päin, Kolille matkaa on 25 km. Kylän halki kulkee valtatie-6. Asukkaita Nunnanlahdessa on 480 henkilöä ja savuja loma-asunnot mukaan lukien 220. Nunnanlahden kyläyhdistys teki kesällä 2016 kyläkyselyn toimintansa virkistämiseksi ja uusien ideoiden saamiseksi. Edellinen kyläkysely oli tehty vuonna 2001.Nunnanlahdessa ei ole kyläntaloa. Yhdistys voi kokoontua Nunnanlahden kyläkoululla ja Kivikeskuksella. Kyläturvallisuus Nunnanlahdessa on kehitetty kyläturvallisuutta Turvaa maaseudulle- hankkeen puitteissa ( ).Hanke on Pohjois- Karjalan pelastuslaitoksen hallinnoima,osatoteuttajina Pohjois-Karjalan pelastusalan liitto, Maaseudun Sivistysliitton Itä-Suomen Aluejärjestö sekä Pohjois-Karjalan kunnat. Juuan kunnan alue on jaettu pelastusryhmäalueisiin. Nunnanlahden alueeseen kuuluvat Nunnanlahti, Larinsaari ja Kuhnusta. Jokaisella alueella on kyläturvallisuussuunnitelma ja pelastusryhmä. Nunnanlahden pelastusryhmään kuuluvat osallistuivat kyläturvallisuusperuskoulutuksessa loppuvuodesta Nunnanlahdessa on hankkeen aikana tehty: kyläturvallisuussuunnitelma

10 pelastusryhmät ( laajempi alue kuin yksi kylä) pelastuslaitoksen koulutus pelastusryhmille kylän turvallisuuskartoitus- ja suunnitelma pelastusvälineistön hankinta ( väyläviitat,ea- laukut, Otsalamput, taittopaarit, heijastinliivit,teltta, aggregaatti) Rahoitusta saatiin Vaara- Karjala Leaderilta. Lumikappeli Nunnanlahdessa on toteutettu kolmena peräkkäisenä vuonna lumikappeli. Lumikappelit on suunnitellut nunnanlahtelainen Pentti Kallinen. Hän on rakentanut muotit kappelin tekemistä varten. Muotit täytetään tykkilumella. Rakentaminen on toteutettu talkoovoimin. Aiempaa jää- ja lumirakentamiskokemusta kylällä on : Eindhovenin teknillisen yliopiston rakennusteknologian opiskelijoiden sekä useista Euroopan maista tulleiden opiskelijoiden kanssa toteutetut rakennelmat: 2014 maailman suurin jää(pykreetti)kupoli 2015 maailman korkein jää( pykreetti) katedraali 2016 maailman pisin jää(pykreetti)silta (romahti ennen valmistumista) Jäänveiston SM-kisat 2018 Ellin Taitajat ry:n, joka perustettiin 2016, ensimmäinen haaste oli järjestää Lumenveiston SM-kisat 2017 Juuassa. Kisat onnistuivat liki sadan talkoolaisen ja yli 60 yrityksen ja muun tahon tuella yhdistys järjesti jäänveiston SM-kilpailut yhteistyössä Jäälinna ry:n kanssa. Järjestelyissä ei ollut palkattua henkilöstöä.toteuttamassa yli sata talkoolaista. Mukana tapahtumaa tukemassa oli yli 50 yritystä ja tahoa. Kyläyhdistys talkoolaisena mukana. Lisätietoja: ja Ellinkulma Pirjo Sistonen esitteli Ellinkulman toiminta-ajatusta. Sistonen toimii yhteistyökoordinaattorina. Ellinkulman toiminta alkoi vuonna Aluksi se toimi eräänlaisena ikäosaamiskeskuksena. Nykyään toiminta on laajentunut koskemaan kaikenikäisiä. Ellinkulman tilat ovat vanhassa pankkirakennuksessa. Samassa talossa sijaitsee myös Nuokkari, Ohjaamo, Apaja nuorten paja. Vierailumme aikana talo kuhisi toimintaa; oli yrttikurssi, Svenskaklubben kokoontui, metsästysseura piti kokoustaan. Ellinkulma on saanut STEAN rahoitusta vuosille ( Kohdennettu toiminta-avustus).

11 Ellinkulman toimintaa ja palveluita: ikäneuvola ( Sote pyörittää) sairaanhoitaja Nettinurkkaus ja atk- neuvonta o tietokone ja työllistetty nuori opastamassa o digitreenit viikottain tsemppi-itsehoitopiste o verenpaineenmittaus, terveyskyselyt, esitteet Olohuone, missä lehtiä, kahvia, tapahtumia,luentoja Keinutuolivieras: poliitikko tai asiantuntija. Keskustellaan tunti ja toinen tunti on liikuntaa. Yhdistysten kokouspaikkaa toimii. Yhdistyksille myös lukollista kaappeja tavaroiden säilyttämiseen. o eläkeliitto pelaa bocciaa o mukavat mummot neulovat o kansalaisopiston kursseja o sydänyhdistyksen lääkäriluentoja Entistä enemmän kaikenikäisten paikka o MLLn piiperot o 4H- tanssijat järjrestetään kaikenikäisten yhteisiä patikkaretkiä Poikolan koulun kanssa yhteistyötä mm.nuoret toimivat atk- avustajina. Vastavuoroisesti kalastustapahtuma nuorille. Ellinkulma ollut mukana koulun Erasmus- hankkeessa. Suomi sodassa, siirtokarjalaiset. Ellinkulman toiminnalle on tarvetta.tulevaisuus kuitenkin mietityttää;saadaanko olla nykyisissä toimitiloissa, miten turvattu rahoitus on jatkossa jne. Lisätietoja: ja Facebook:kohtaamispaikka Ellinkulma 15. Yhteistyöstä voimaa- hanke Katriina Pehkonen esitteli Yhteistyöstä voimaa-hanketta.se on Juuka-seura ry:n hallinnoima kaksi vuotta kestävä hanke, jonka rahoitus koostuu Vaara-Karjalan Leaderin, Juuan kunnan sekä Juuka-seura ry:n rahoituksesta.hankkeen tarkoitus on kehittää juukalaisten yhdistysten toimintaa, niiden välistä yhteistyötä sekä lisätä kunnallistason vaikutusmahdollisuuksia. Hanke toimii kaikkien halukkaiden yhdistysten "kattoorganisaationa". Hanke on toteuttanut mm.: yhdistyktoimijoille tarpeellisia koulutuksia harrastemessut tiedotusta on kehitetty on rakennettu juukalainen.fi nettisivut = virtuaalinen kohtaamispaikka Paikallislehti tärkeä tiedotuskanava.kuukauden tapahtumat- ilmoitus lehdessä. Juuan kunnan kanssa yhteinen tapahtumakalenteri o -tapahtumailmoitus sähköisellä lomakkeella, ilmoitus menee sekä juukalainen- että Juuan kunnan sivuille Ajankohtaista tietoa yhdistyksille blogikirjoituksin ja julkaisuin ja uutiskirjeen avulla. Seuratoiminnan kehittämistukea haettu yhteisesti liikunta- ja urheiluseuroille. Näin saatu nämä tiivistämään yhteistyötään.

12 kustantanut vapaaehtoistoimijoidenvapaapäivän Auttanut Osuuskunta Hopeisen Koivun perustamista Hanke on päättymässä. Katriina Pehkonen painotti tiedottamisen tärkeyttä myös jatkossa. Hyvän tiedonkulun varmistamiseksi jatkossakin juukalainen.fi sivusto siirtyy Ellinkulman hallintaan.toimintojen jatkuvuuden varmistamiseksi Lisätietoja: ja juukalainen.fi Osuuskunta Hopeinen Koivu Tausta osuuskunnalle: Kunnan palveluksessa oli kesään 2017 asti määräaikainen kyläavustaja, joka hoiti palvelun piirissä olleiden asiakkaiden askareita; kantoi muun muassa puita, siivosi, leikkasi nurmikkoa ja teki lumitöitä. Tehdyn selvityksen mukaan kaikki 14 asiakasta haluavat liittyä uuden palvelun piiriin ja uusia asiakkaita on useita. Osuuskunta tarjoaa ikäihmisten kotona asumista tukevia palveluita. Sote, kunta ja asiakas yhdessä maksaa palvelut. Tällä hetkellä osuuskunta toimii Timanttikylillä. Se toimii yhteistyössä kyläyhdistysten ja muiden kylillä toimivien yhdistysten kanssa, joilla on paras tuntemus alueidensa apua tarvitseviin ikäihmisiin. Osuuskunta pyrkii työllistämään heikommassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. 16. Vuokon kyläyhdistys Viimeinen vierailukohteemme oli Vuokon kyläyhdistys, missä ihailimme Heinävaaran laelta avautuvaa maisemaa,joimme kahvit ja kuulimme kyläyhdistyksen puheenjohtaja Esko Nevalaisen kylätalon ja kylän esittelyn. Yllätyksenä saimme Nevalaiselta pienoiskonsertin, joka kruunasi matkamme. Vuokon kylä sijaitsee Juuan kunnan pohjoisosassa rajoittuen Nurmeksen rajaan. Vuokonjärvi jakaa kylän viiteen osa-alueeseen, jotka ovat Vihtasuo, Etelä-, Keski-, Länsija Pohjois-Vuokko. Vuokon kyläalueella toimii kaksi kyläyhdistysten;vuokon kyläyhdistys ry ja Vuokon eteläinen kyläseura ry. Vuokon kyläyhdistys on perustettu vuonna Alkunsa kyläyhdistyksen rekisteröiminen ja kylätalon hommaaminen sai sitä, että Juuan kunta möi kyläkoulun yksityiselle eikä Länsi- ja pohjousvuokossa ollut yhteistä kokoontumistilan. Vuokon kyläyhdistyksellä on kylätalona Nevalaisen tilan vanhasta päärakennuksesta kunnostettu talo. Kylätalo on luvulta. Kylätalon tontin ovat Nevalaisen vuokranneet 50 vuodeksi kyläyhdistykselle. Kyläyhdistys omistaa rakennuksen ja pihapiirissä olevan aitan sekä saunarakennuksen.

13 Kyläyhdistys sai talon kunnostamiseen Leader-rahoitusta Vaara- Karjala Leaderilta.Taloa on kunnostettu vanhaa rakennusperinnettä ja historiaa kunnioittaen. Talon iso pirtti palautettiin lähes entiseen asuunsa ja samalla siihen yhdistettiin talon sali, jotta saatiin vielä suurempi yhtenäinen tila. Talon toisessa päässä olevat kamarit on myös kunnostettu, tehty taloon oma keittiö ja uusi uuni, joka on talon ensisijainen lämmönlähde. Talon pihaan on rakennettu biokäymälät. Kylän yhteiset tapahtumat ja kokoontumiset pidetään talolla, suurin vuosittainen tapahtuma on kylän hirvipeijaiset. Kansalaisopiston tanssikurssi ja paikallinen karaokeklubi kokoontuvat talolla säännöllisesti, käsityökursseja ja leivontatalkoita on myös pidetty. Taloa taloa myös vuokrataan ulkopuolisille erilaisten juhlien pitopaikaksi.päärakennuksen remontin jälkeen on kunnostettu vanha aittarakennus sekä rakennettu sauna ja lämpimät WC- tilat talon eteiseen. Lisätietoja: Facebook: Vuokon kyläyhdistys ry ja https//kylat>vuokko

14 LIITE SONKAJÄRVEN KYLÄPARLAMENTIN OPINTOMATKA POHJOIS-KARJALAAN Ajankohta: la-su maaliskuuta 2018 Aikataulu ja ohjelma Lauantai klo 7.15 Lähtö Sonkajärveltä Marjapaikan pihasta klo 9.00 Haikolan talo Nurmeksen Lipinlahdessa (entinen Kohtavaaran kansanopisto) Opistotie 7, Kohtavaara - Haikolan talon hiiliviisaat lämmitysratkaisut, Kyllikki Tiensuu - Paletti - poikkitaiteellinen hyvinvointihanke, Mari Mustonen - Lipinlahden kyläyhdistyksen toiminta, Lahja Mustonen Kahvit. klo klo Lähtö kohti Lieksan Vuonislahtea Paateri, tutustuminen Eva Ryynäsen ateljeehen ja Paaterin kirkkoon Paateri 21, Vuonisjärvi esittelijänä Pirkko Kärkkäinen klo klo Kylätoimintakeskus Kukko Lieksan Vuonislahdessa, Vuonislahdentie 184, Lieksa (Kukko toimii kyläläisten omistaman osakeyhtiön kautta. Talossa toimii mm. lounasravintola, kylän kirpputori, näyttelyitä) - Lounas - Kukon toimintaan tutustuminen - Vuonislahden kyläyhdistyksen toiminta, Anu Penttinen - Vuonislahden matkailuosuuskunnan esittely, Reino Kuivalainen Siirtyminen bussilla SFC-Rekiniemeen ja edelleen Taiteilijaresidenssi Hupeliin klo siirtyminen, perinteikkääseen kestikievariin Herranniemeen, missä majoittuminen Vuonislahdentie 185, Lieksa Majoittuminen sisältäen päivällisen

15 Sunnuntai Klo 8.00 Klo 9.00 klo Aamupala Lähtö kohti Juukaa Tuopanjoen kylätalo, Rantakyläntie 144, Ahmovaara - kylätalon ja kylän toiminnan esittely, Onni Törrönen - Kolin Seudun Kehittämisyhdistyksen esittely - kylätaloon tutustuminen Keittolounas kylätalolla klo klo klo klo Lähtö Juuan Nunnanlahteen Nunnanlahden kyläyhdistys ry, Kivikeskus, Kuhnustantie 10, Juuka - Nunnanlahden kyläturvallisuustyön esittely, Seppo Kettunen - tutustuminen Pentti Kallisen lumikappeliin ja lumiveistoskisa-alueeseen, missä jääveiston SM-kisojen työt (jos vielä nähtävää) Lähtö kohti Juuan kirkonkylää Kaikenikäisten kohtaamispaikka Ellinkulma, Väyryläntie 1, Juuka - Ellinkulman toiminnan esittely, Pirjo Sistonen - - Yhteistyöstä voimaa-hanke (Kunnan ja yhdistysten yhteistyö), Katriina Pehkonen klo klo Lähtö Vuokkoon Vuokon kylätalo, Tervavaarantie 362,Juuka -kylätalon ja kylän toiminnan esittely, Esko Nevalainen - Kahvit kylätalolla klo n.klo Lähtö Sonkajärvelle Sonkajärvi Kylän yhteiset tapahtumat ja kokoontumiset pidetään talolla, suurin vuosittainen tapahtuma on kylän

16