LAHETE Maantien 120 parantaminen maanteiden 1324 ja liittyman kohdalla, Espoo. Tiesuunnitelman hyvaksymispaatos

Transkriptio

1 Liik enne vira sto Uudenmaan ELY-keskus Liikenne ja infrastruktuuri LAHETE 1 (1) Uudenmaan ELY - keskus ELY - centralen i Nyland Maantien 120 parantaminen maanteiden 1324 ja liittyman kohdalla, Espoo Liikennevirasto lahettaa viitekohdan tiesuunnitelman hyvaksymispaatdksen ELYkeskukselle toimenpiteita varten. ELY-keskuksen tulee toimittaa tiesuunnitelman hyvaksymispaatds ja sen perusteena olevat asiaklrjat kuntaan paatoksen nahtavllle asettamista varten (maantielain mom.) ja lahettaa samanaikaisesti hyvaksymispaatoksesta ilmoltus nlille muistutuksen tehneille, joiden osoite on tiedossa (maantielain mom.). Kunnalle tulee toimittaa myds ohjeet kuuluttamisesta seka kuulutusmalli. Tanja Vahtera Suunnitteluassistentti LIITTEET Tiesuunnitelman hyvaksymispaatos Liikennevirasto PL 33, HELSINKI Opastinsilta 12 A O0S20 HELSINKI Puhelin Tele^ksi sahkopostt kiriaamo@ljikennevirasto.fi etunimi.sukijnimi@0'kennevirasto.fi www liikennevirasto n

2 Liik enne vira sto Tiesuunnitelman 1 (10) Maantien 120 parantaminen maanteiden 1324 ja liittyman kohdalla, Espoo YIeissuunnitelma Hankkeesta ei ole tehty yieissuunnitelmaa, koska hankkeen vaikutukset ovat vahaiset. Paatos Liikennevirasto on hyvaksynyt Uudenmaan ELY-keskuksen lahettaman paivatyn tiesuunnitelman seuraavasti: Maantiet Tie ja paaluvali Pituus [km] Maantie 120 Vihdintie ,410 Kokonaisleveys 10,0 m Ajorata 7,5 m Ajokaistoja Liikennetekniset mitat Paaltyste Huom. / piirustus 3T-1 ja 4T-1 Maantiehen 120 kuuluvana jaikakaytavat ia pyoratiet J ,150 0,240 yht. 0,390 Kokonaisleveys 3,5 m Erillinen oikealla Valikaistan leveys vaihtelee J ,080 Kokonaisleveys 4,5 m Erillinen oikealla Valikaistan leveys vaihtelee KestopSdllyste 3T-1, 4T-1 ja 4T-3 3T-1, 4T-1 ja 4T-3 Kiinteistoille ajo sallittu Maantie 1324 Lahnuksentie ,220 Kokonaisleveys 8,0 m Ajorata 7,0 m Ajokaistoja T-1 ja 4T-2 Ulkannevifasto PL 33, Helsinki Opastins'lta 12 A, Helsinki Puhelin Faksi etunimj.sukunimi@llikenneviras(o.fi kir]aamo@ilikennevirasto.fi

3 Tiesuunnitelman 2(10) Maantiehen 1324 kuuluvana jalkakaytavat ja pyoratiet J ,152 Kokonaisleveys 3,5 m Erillinen oikealla Valikaistan leveys vaihtelee J ,050 Kokonaisleveys 3,5 m Erillinen oikealla Valikaistan leveys vaihtelee 3T-1 ja 4T-3 3T-1 ja 4T-3 Pysakkiyhteys Maantie Vanha Lahnuksentie ,110 Kokonaisleveys 7,5 m 1Ajorata 6,5 m 1Ajokaistoja Maantiehen kuuluvana jalkakaytavat ia pyoratiet J ,020 0,030 yht. 0,050 Kokonaisleveys 3,5 m Erillinen vasemmalla Valikaistan leveys vaihtelee J ,060 Kokonaisleveys 4,5 m Erillinen vasemmalla Valikaistan leveys vaihtelee 3T-1 ja 4T-2 3T-1 ja 4T-3 3T-1 ja 4T-3 Kiinteistdille ajo sallittu Maanteiden 120, 1324 ja liittymien kanavoinnit suunnitelmakartan 3T-1 mukaisesti. Maanteiden 120, 1324 ja seka jalkakaytavien ja pyorateiden J1, J2 ja J3 liikennetekniset poikkileikkaukset piirustusten 4T-1...4T-3 mukaisesti. Maanteiden 120, 1324 ja seks jalkakaytavien ja pyorateiden J1, J2 ja J3 korkeusasema pituusleikkauspiirustusten 5T-1...5T-4 mukaisesti. Tiealue Tiealueet suunnitelmakartan 3T-1 mukaisesti. Maantiealueen ulkopuoliset maankayttorajoitukset Suoja-alue ulotetaan maanteilia 20 metrin etaisyydelle ajoradan keskllinjasta. Maantien 120 yksityisten teiden liittymat ja maatalousliittymat Paatdkselia kielletaan liittamasta maantiehen 120 paaluvalille yksityisten teiden liittymia ja maatalousliittymia. Lupa uusien liittymien tekemiseen liittymakiellon alaiselle maantielle voidaan myontaa vain, milloin muuttuneet olosuhteet tai muu erityinen syy antaa siihen aihetta. Sama koskee myds maataiousliittyman muuttamista yksityisen tien liittymaksi.

4 Tiesuunnitelman 3(10) UVI/2954/ /2017 Liittyman sija tie Muiden maanteiden yksityisten teiden liittymat nti paalu oik. / vas. Liittyman j tunnus a yksityisen tie n pituus [m] leveys [m], paallyste Huom. / Piirustus Mt vas. Y Kestop. 100 ' oik. Y4E 15 8,0 Kestop. Yhteys huoltoasemalle 125 oik. Y Sora Yhteys liityntapysakointialueelle Mt vas. Y5A 15 5,0 Kestop. Yhteys liityntapysakointialueelle ja Yksityisen tien liittyman kayttotarkoitus: A = Asuinkiinteisto E = Elinkeinon harjoittaminen tai erikoiskaytto kiinteistdlle 3:260 Uusien liittymien tekemlseen tarvitaan tienpitoviranomaisen lupa. Sama koskee myos vain maatalousliittyman muuttamista yksityisen tien iiittymsksi. Yksityiset tiet, joilla ei ole liittymaa suoraan maantiehen Liittyman ja yksityisen tien Pituus 1Leveys Paallyste Huom. / Tunnus Siiainti oik. / vas. [m] I [m] Piirustus Y3 Piennartie 100 5,0 Sora 3T-1 Maanteilta katkaistavat yksityisten teiden liittymat ja maatalousliittymat seks niiden korvaavat yhteydet Katkaistava liittyma Korvaava yhteys maantielta kiinteistdlle Mt 120 pi. 375 vas. Piennartie - Y3 - Piennarmaki 3T-1 Huom, / Piirustus Yksityisten teiden liittymia, maatalousliittymia ja asemakaavan ajoneuvoliittymia koskevat muut asiat Paatokseila perustetaan tan/ittavat oikeudetennestaan oleviin yksityisiin teihin tai maanteina lakkautettuihin tai lakkaaviin teihin tai tieosiin. Valtio rakentaa liittymat ja yksityiset tiet seka katkaisee pa^tdksen vastaiset liittymat kustannuksellaan. Liittymat katkaistaan, kun korvaavat yhteydet on jarjestetty. Rakentamisen ajaksi perustettavat oikeudet Rakentamista varten perustetaan maateiden tekemisen ajaksi oikeus piirustuksen 3T-1 mukaisesti.

5 Tiesuunnitelman 4(10) LIVl/2954/ /2017 Perustetaan oikeus alueen yksityisten teiden kayttdon ja rakentamiseen piirustuksen 3T-1 mukaisesti. Sillat Silta siltataulukon, suunnitelmakarttojen, pituusleikkausten ja alia olevan taulukon mu kaisesti. Sillan tunnus ja nimi SijaintI Tyyppi Hydtyleveys [m] S1 Lahnuksen alikulkukaytava Mt120 Ulokelaattasiita, 1-aukkoinen ,09 Vapaa alikulkukorkeus fm] Huom. / Piirustus 3.2 3T-1 15.T-1 Haltuunotto Tiesuunnitelmassa osoltetut tiealueet ja muut tienpitajan kayttdon osoltetut alueet seka perustettavat oikeudet otetaan tienpitajan haltuun maantietoimituksessa pidettavassa haltuunottokatselmuksessa. Haltuunotto antaa tienpitajalle saadetyt oikeudet kayttaa alueita ja oikeuksia tiesuunnitelmassa osoitettuihin tarkoituksiin. Paatdksen taytantddnpano Hyvaksymispaatos on taytantddn pantavissa valituksista huolimatta, ellei valltusta kasitteleva viranomainen toisin maaraa. Paatdksen informatiivinen osa Kustannukset Hankkeen rakentamiskustannuksiksi on arvioitu euroa (maku-ind. 109,1; 2010=100). Espoon kaupunki osallistuu kustannuksiin eurolla. Johtojen ja laitteiden omistajien kustannuksiksi on arvioitu euroa. Vastuut ja velvoitteet Sen jalkeen, kun maantien 120 parantaminen maanteiden 1324ja liittymien kohdalla on saatu vaimiiksi, vastaa Espoon kaupunki kustannuksellaan sillan 81 Lahnuksen alikulkukaytava rakentamisesta erillishankkeena mydhempana ajankohtana. Kuulemismenettely Suunnitelmaa laadittaessa on maanomistajille ja muille asianosaisille seka niille, joiden asumiseen, tydntekoon tai muihin oloihin suunnitelma saattaa vaikuttaa, varattu tilaisuus mielipiteen lausumiseen asiasta. Suunnitelmasta on hankittu Espoon kaupungin, Uudenmaan iiiton, Museovirastonja Espoon kaupunginmuseon lausunnot seka Uudenmaan ELY-keskuksen Ymparistdja luonnonvarat vastuualueen kannanotto. Lisaksi niille, joiden oikeutta tat etua suunni telma koskee, on varattu tilaisuus muistutusten tekemiseen.

6 Tiesuunnitelman 5(10) Muistutukset Suunnitelmasta on tehty kolme muistutusta. 1. Jussi Salminen (RN:o 3:270 Y3 piv vas.) on esittsnyt, etta Piennartien ja Piennarmaen valille suunniteltu yksityistie Y3 tulisi siirtaa tilan RN:o 3:251 pellolle, kiinteistoille RN:ot 3:270 ja 3:271 aiheutuvien haittojen vuoksi. Suunnitelman mukaan yksityistien Y3 ajoradan pinta on kiinteistolla RN:o 3:271 sijaitsevan omakotitalon ikkunoiden ylareunan tasalla. Tilan rajalla oleva kuusiaita estaa suoran nakdyhteyden yksityistielta Y3 kiinteistbn 3:271 omakotitalon sisalle. Lisaksi yksityistie Y3 on suunniteltu hyvin makiseen maastoon. Toinen vaihtoehto olisi sailyttaa Piennarmaen yksityistien liittyma maantien 120 paalulla 375 vasen. Lohkomisaslakirjojen mukaan kiinteistbn 3:270 virallinen tieyhteys ratkaistaan alueen asemakaavan vahvistamisen yhteydessa. Piennartien ja Piennarmaen valille suunniteltu yksityistie Y3 voitaisiin korvata kiinteistbjen 3:57 ja 3:58 vaiiselle rajalle rakennettavalla yksityistiella. Maantien 120 meiualueella olevan kiinteistbn RN:o 3:57 omistajat tulevat ilmeisesti vaatimaan kiinteistbn lunastamista. Espoon kaupunki on todennut, etta Vihdintie (Mt 120) on liikennemaaraltaan ja verkolliselta rooliltaan seilainen, etta maankayttbbn suoraan johtavien liittymien maaraa tulee pyrkia vahentamaan aina, kun se on mahdollista. Kyseisten kiinteistbjen liittyminen liikenneverkkoon tulee niiden vahaisen maaran vuoksi tapahtua muualta kuin suoraan omalla liittymalla Vihdintiehen, koska se on jarjestettavissa. Liittymaa ei voida liikenneturvallisuuden vuoksi sijoittaa esitettyyn kohtaan. Vaylan pituuskaltevuus, laheinen merkittava Lahnuksentien liittyma ja puutteelliset nakemaoiosuhteet tarkoittavat, etta liittyma on ehdottomasti turvallisempaa jarjestaa tiesuunnitelmassa esitetylla reitilla. Tiesuunnitelmassa ei oteta kantaa asemakaavallisiin asioihin. Tiesuunnitelmassa esitetaan maan tien parantamista Vihdintien kannalta. Talla hetkella kaavan laadinta ei ole ajankohtaista. Tiesuunnitelman ratkaisulia ei paateta tulevaisuudesta ja kaavoituksesta, vaan yhteydet hoidetaan siten, kuin ne mahdollisimman pienilla toimenpiteilla ovat turvallisia ja jarkevia. Kiinteistbjen lunastusasiat ratkaistaan maantietoimituksessa. Uudenmaan ELY-keskus on yhtynyt Espoon kaupungin vastineeseen ja toteaa lisaksi, etta yhteys Y3 on sijoitettu kiinteistblle 3:251 kiinteistbn omistajan kanssa sijainnista sopien. Maankayttbiiittyman turvallisuuden perusteena ei voida kayttaa liittyman vahaista kayttajamaaraa varsinkaan, kun maantien liikennemaara on hyvin suuri. Liittymien maa ran vahentaminen parantaa liikenneturvallisuutta. Uuden yksityistieyhteyden haittoja naapurikiinteistbille voidaan jatkosuunnittelussa vahentaa muun muassa nakbesteeksi tien viereen sijoitettavalla aidalla. 2. Merja Marsy {RN:o 3:61 Mt 120 piv oik.) on tiedustellut, etta onko maan tien 120 kevyen liikenteen vaylan ja muistuttajan kiinteistbn valille rakennettu puusilta edelleen ka^^ettavissa maantien parantamisen jalkeen, vai poistetaanko puusilta maan tien parantamisen yhteydessa? Maantien liittyma siirtyy noin 60 metria muistutta jan kiinteistbbn pain. Onko tarpeen rakentaa melusuojausta muistuttajan kiinteistbn kohdalle, koska oletettavasti liikenteen meiutaso nousee muistuttajan kiinteistbn alueella maantien muutostbiden jalkeen.

7 TIesuunnitelman 6(10) Espoon kaupunki on todennut, etta tiesuunnitelmassa kyseinen kevyen liikenteen vsyia painuu kiinteiston kohdalla alemmas, mutta lopullinen tasauksen korko tarkentuu vasta jatkosuunnittelussa. Tiesuunnitelmassa varmistetaan tonttien ajoilittymat. TienpitajS ratkaisee yhteyden sailyttamisen kiinteistolta kevyen liikenteen vaylalle. Tiesuunnitelman meluarvion perusteella kiinteistdlla RN:o 3:61, Lahnuksentie 2A melutasossa rakennuksen osalta ei tapahdu muutosta. Melun keskitaso jaa rakentamisen jalkeenkin alle ohjearvojen. Liudenmaan ELY-keskus on yhtynyt Espoon kaupungin vastineeseen ja toteaa lisaksi, etta puusiltayhteys on rakentamisen aikana poistettava. Rakentamisen jaikeen tienpitaj^ ei voi ottaa vastuuta nykyisenkaltaisen puusiltayhteyden turvallisuudesta, joten tienpitaja ei voi asentaa kyseista puusiltaa takaisin. Jatkosuunnittelussa tullaan tarkastelemaan mahdoilisuutta luoda kohtaan kevyen liikenteen yhteys liittymarakenteen kaltaiseila ratkaisulla, jossa sivuojan toimivuus on varmistettu rummulla. Meluselvityksen perusteella tiesuunnitelman mukaiset toimenpiteet eivat aiheuta melutilanteen huonontumista, joten hankkeessa ei ole tarpeen tehda melusuojauksia. Maastonmuodot ovat lisaksi melusuojauksen parantamisen kannalta hyvin haastavat. 3. Jukka ja Irja Jarvela (RN:o 3:57 Mt 120 piv vas.) ovat todenneet. etta muistuttajien kiinteiston taydeitista peruskorjausta odottava asuinrakennus on suunnitelmakartoissa muutettu muotoon muu rakennus. Tiesuunnitelmasta ei ilmene mista kuiku kiinteistolle on tarkoitus jarjestaa. Muistuttajien kiinteiston kohdalie maantien 120 vasemmalle puolelle on rakennettu metallikaide vuoden 2016 syksylla. Tiesuunnitelmassa ei ole kasitelty meluhaittaa kiinteiston kohdalla. Espoon kaupunki on todennut. etta tiesuunnitelma ei ota kantaa yksityisten kiinteistojen rakennusten kayttotarkoituksiin tai asemakaavallisiin asioihin. Maantie 120 on liikennemaaraltaan ja verkolliselta rooiiitaan sellainen, etta maankayttbon suoraan johtavien hittymien maaraa tulee pyrkia vahentamaan aina, kun se on mahdollista. Kyseisen kiinteis ton liittyminen liikenneverkkoon tulee tapahtua muualta kuin omalla liittymalla maantiehen 120, koska se on jarjestettavissa. Tiesuunnitelmassa ajoyhteys kiinteistolle RN:o 3:57 / Vihdintie 73, on osoitettu yksityistien Y3 (Piennartien ja Piennarmaen) kautta. Kiinteistb sijaitsee suunnittelualueen rajalla, huomattavasti Vihdintieta (Mt 120) korkeammalla. Tiesuunnitelman ratkaisut eivat muuta melutasoja kiinteiston kohdalla. Kyseiselle kiinteistolle ei ole korkeuserojen vuoksi toteutettavissa meluntorjuntaa. Uudenmaan ELY-keskus on yhtynyt Espoon kaupungin vastineeseen ja toteaa lisaksi, etta kiinteistdlla RN:o 3:57 ei nykytilanteessa ole suoraa liittymaa Vihdintiehen, eika tie suunnitelman vuoksi liittymaa jouduta katkaisemaan. Muistuttaja on toimittanut Uudenmaan ELY-keskukselle erillisen kirjeen, jossa vaaditaan koko kiinteiston lunastamista. Tahan vaatimukseen ELY-keskus toteaa, etta asia kasitellaan maantietoimituksessa. Tiesuunnitelman toimenpiteista ei aiheudu tarvetta lunastaa koko kiinteistda.

8 Tiesuunnitelman 7 (10) Lausunnot Espoon kaupunki on ilmoittanut, ettd tiesuunniteima on taadittu Uudenmaan ELYkeskuksen ja Espoon kaupungin yhteistyona, joten kaupunki puoltaa tiesuunnitelman hyvaksymista ja hyvaksyy tien osien rakentamisen suunnitelman mukaisesti. Espoon kaupunki voi toteuttaa alikulkukaytavan omana erillishankkeena mydhemmassa vaiheessa. Tiesuunnitelman toimenpiteet tukevat ja edistavat kaavojen toteuttamista. Suunnitelman alueella ei ole asemakaavaa. Tiesuunniteima ei ole ristiriidassa voimassa oievan yieiskaavan kanssa. Tiesuunnitelman toimenpiteita varten lunastetaan noin 6000 m^ yksityista maa-aluetta. Lunastukset toimittaa valtio. Ratkaisujen takia ei jouduta lunastamaan yhtaan asuin- tai piharakennusta, elka kaupungin omistamaa maa-aiuetta. Suunnitelma ei muuta teiden hallinnollisia jarjestelyja. Kaupungilla ei ole huomautettavaa esitettyihin suoja-alueisiin ja niiden aiheuttamiin rakentamisrajoituksiin ja ne tullaan huomioimaan tulevissa asemakaavoissa. Espoon ymparistdkeskus kehottaa huomioimaan jatkosuunnittelussa suunnittelualueen lahella sijaitsevan luonnonmuistomerkin Luukin niinipuut seka paikallisesti arvokkaan luontokohteen Luukin pohjoisosan kosteikon ja llntulahden. Kevaalla 2016 tehty lintulaskenta seka viitasammakkokartoitus osoittivat, etta kosteikkoalue on kokonaisuudessaan llnnustollisesti merkittava. Alueella esiintyy runsaasti myds viitasammakoita, joka on luontodirektiivin laji, jonka lisaantymis-ja levahdyspaikkojen heikentaminen ja havittaminen on kielletty. Viitasammakot ovat herkkia veden samentumiselle seka veden haittaaineille, joten jatkosuunnittelussa tulee kiinnittaa huomiota, ettei Luukinjarveen paase kiintoaineita eika ravinteita. Ymparistdkeskus huomauttaa iisaksi, etta vaikka Luukinjarven pohjavesialue on poistettu pohja-vesiluokituksesta, olisi silti tarkeaa, etta maantien 120 parantamisessa estetaan myds pohjaveden pilaantuminen. Espoon kaupunki hyvaksyy tiesuunnitelmassa esitetyn kustannusjaon, jonka mukaan tiesuunnitelman mukaisten toimenpiteiden alustavat kustannukset ovat euroa ja valtio vastaa kaikista muista paitsi mahdollisen alikulun ( euroa) toteuttamisesta. Kaapeleiden osalta omistajat vastaavat itse siirtokustannuksista. Hanke sisaltyy Liikenneviraston korjausvelan toimenpideohjelmaan. Maararahan saaneet hankkeet on saatettava paatdkseen vuoden 2018 loppuun mennessa, minka vuoksi Espoon kaupunki pitaa suunnitelman toteuttamista kiireellisena. Uudenmaan ELY-keskus on todennut, etta suunnitelman vaikutukset eivat ulotu Luukin niinipuut -luonnonmuistomerkkiin. Lausunnossa mainitussa raportissa "Espoon paikalli sesti arvokkaiden lintuvesien pesimalinnusto-ja viitasammakkoselvitys 2016" (s.38) kuvattu Luukinjarven pohjoispaa osa-aiueineen rajautuu siten, ettei se ulotu tiesuunnitel man suunnittelualueeseen. Tiesuunnitelman toimenpiteet eivat siten suoraan kohdistu alueeseen eivatka merkittavasti hairitse lintujen pesintaa, Myds viitasammakkokartoituksen mukaiset kutupaikat (s.48) rajautuvat tiesuunnitelmatoimenpiteiden ulkopuolisille alueille. Koska toimenpidealueen pintavesivalunta kuitenkin kohdistuu lopulta Luukinjar veen, tullaan veden voimakasta samentumista aiheuttavia rakennustdita rajoittamaan viitasammakoiden kutuaikana huhtikuussa ja toukokuussa.

9 Tiesuunnitelman 8 (10) LM/2954/ /2017 Uudenmaan liitto on ilmoittanut, etta maantie 120 on Vihdista Helsinkiin johtava maantie, joka kulkee Espoon lapi. Maantie 120 on osa paakaupunkiseudun maantelden paaverkkoa ja tarkea tydmatkaliikenteen yhteys. Tiella kulkee paljon autoliikennetta ja joukkoliikennetta. Maantiet 120 (Vihdintie) ja 1324 (Lahnuksentie) kuuluvat suurten erikoiskuljetusreittien verkkoon. Liittymassa tulee siis varautua 7*7*40 -metrisiin kuljetuksiin. Lisaksi maantien 120 etelareunaila seka maantien 1324 rinnalla kulkevat jalankuiku-ja pydrallyvaylat kuuluvat osaksi paakaupunkiseudun paareittiverkostoa. Vihdintien suuren iiikennemaaran seka huonojen nakemien vuoksi liittyminen Lahnuksentielta ja Vanhalta Lahnuksentielta Vihdintielle on ongelmallista ja aiheuttaa ruuhkautumista. Liittymassa on lisaksi tulvimisongelmia rankkasateiden ja tumien sulamisen aikaan, silla liittyma sijaitsee ymparistdaan matalammalla ja pohjaveden ylapinta sijaitsee lahella maanpintaa. Lisaksi Vihdintien ylitys koetaan turvattomaksi kevyelle liikenteelle ja erityisesti koululaisilie. Tiesuunnitelmassa liittyma parannetaan liikennevalo-ohjatuksi liittymaksi. Tiesuunnitelma sisaltaa liikennevalo-ohjauksen vaatimat muutokset liittymassa. Taman lisaksi esitetaan liityntapysskaintialuetta ja pyorapysakointipaikkoja. Kevyelle liikenteelle esitetaan alikulkua. Liittymaalueella tapahtuva saannollinen tulviminen ehkaistaan liittyman tasausta nostamalla. Uudenmaan maakuntakaavassa liittyma on osoitettu eritasoliittymaksi. Eritasoliittymavaihtoehtoa kasitettiin liittyman suunnittelussa, mutta siita luovuttiin suurten kustannusten vuoksi. Uudenmaan liitto pitaa tiesuunnitelmassa osoitettua ratkaisua hyvana valivaiheena liittyman kehittamiseksi. Suunniteimassa on huomioitu hyvin mybs jaiankulun, pybrailyn ja joukkoliikenteen tarpeet. Helmikuussa 2016 hanks sisaltyi Liikenneviraston korjausvelan toimenpideohjelmaan saaden Liikennevirastolta euron maararahan liittyman parantamiseksi. Uudenmaan liitto puoitaa tiesuunnitelman ratkaisuja ja toivoo hankkeen pikaista toteutusta. Museovirasto on ilmoittanut, etta Espoon kaupunginmuseon ja Museoviraston valisen yhteistybsopimuksen perusteella asiasta lausuu Espoon kaupunginmuseo. Espoon kaupunginmuseo on 28.10,2016 ilmoittanut, etta Lahnuksen kyla on keskiaikaista perua, ja tunnetaan maakirjasta vuodelta 1540, jolloin siihen kuului viisi taloa. Liit tyma Vihdintien, Lahnuksentien ja Vanhan Lahnuksentien valilla sijaitsee Lahnuksen kylan Storgardin tilan entisilla mailla. Lohkomisen jalkeen alue on kuulunut Lahnuksen kylan Nedergardin tiluksiin. Liittyman alueelta tunnetaan kaksi kivikautista irtoloytoa: yksi vasarakirves on Ibytynyt Storgardin tilan mailta jo 1700-luvulla (KM 2346:87) ja puolikas vasarakirves (KM 15800) Ibytyi vuonna 1962 Nedergardin tilan pellolta Vihdintien ja Vanhan Lahnuksentien tuntumasta, viimeksi mainitun tien itapuolelta, noin 200 metria Nedergardin talosta kaakkoon. Lbytb tehtiin samana vuonna suoritetun koko Espoon kuntaa koskeneen arkeoiogisen inventoinnin jalkeen, ja Ibytbpaikka on edelleen tarkastamatta.

10 Tiesuunnitelman 9(10) Loytopaikka (mjnro ) sijaitsee suunnilleen kohdalla, jossa suunniteitu ajokaista M3 on linjattu kulkevan. Alueella saattaa oha kivikautinen asuinpaikka, joten liittymaalueella on tehtava asianmukainen arkeologinen inventointi ennen rakennustoiden aloittamista. Espoon kaupunginmuseo on lausunnossaan maantien 120 (Vihdintie) parantamisesta maanteiden 1324 (Lahnuksenstie) ja (Vanha Lahnuksentie) liittyman kohdalla edellyttanyt arkeologista inventointia ennen rakennustoiden alkamlsta. In ventointi suoritettiin Inventoinnissa ei Idydetty viitteita kiinteasta muinaisjaanndksesta. Main ollen Espoon kaupunginmuseo ei nae esteita tienparannustdille. Uudenmaan ELY-keskus on todennut, etta Espoon kaupunginmuseon lausunnossa tehtavaksi edellytetty arkeologinen inventointi on tehty ja siita on laadittu raportti, joka on paivatty Inventoinnissa ei havaittu mitaan kivikautiseen asuinpaikkaan tai muuhun esihistorialliseen toimintaan viittaavaa. Raportti on toimitettu Espoon kaupunginmuseolle, joka on sahkdpostitse todennut, ettei nae estetta tienparannus tdille. Uudenmaan ELY-keskuksen ymparisto- ja luonnonvarat -vastuualue on ilmoittanut kannanottonaan, etta liittymaalueella oleva pohjavesialue ei ole veden hankintaan tarkoitettua pohjavesialuetta, joten pohjavesisuojausta ei suunnittelualueella tarvita. Jatkosuunnittelussa on tarkennettava sita, missa huoltoasemalle kunnostuksen yhteydessa jaaneet pilaantuneet maat sijaitsevat ja selvitettava, onko mahdollista, etta pilaantuneiden maiden ymparistdssa mahdollisesti oleva pilaantunut pohjavesi virtaisi kevyen liikenteen alikulun pumppaamolle. Lisaksi on varauduttava jarjestamaan pumppaamon purkuvesille puhdistus ennen vesien johtamista pumppaamolta purkuvesistddn. Oijyisien vesien johtamiselle viemariverkostoon voi olla rajoituksia, tai vaihtoehtoisesti suojapumppauksella on pidettava huoltoaseman vedet poissa alikuiusta. Jatkosuunnittelussa on myds selvitettava, millaisia vesimaaria alikulun pumppaamolta joudutaan pumppaamaan. Jos vesimaara ylittaa 100 mvd, on asiasta tehtava vesilain mukaan ilmoitus valvontaviranomaiselle, joka talla hetkella on ELY-keskuksen ymparistd- ja luonnonvarat -vastuualue. Jos vesimaara ylittaa 250 mvd, vaatii pumppaaminen vesilain mukaisen luvan, jonka mydntaa Etela-Suomen aluehallintovirasto. Meluntorjunnan nakdkulmasta hankkeessa paastdan mintmiin, eli melutilanne ei huononnu nykyisesta asutuksen kohdalla. Meluntorjunnan toteuttaminen tiesuunnitelma kohteessa nayttaa kartta-aineiston perusteella haastavalta, kuten suunnitelmaselostuksessa todetaan. Uudenmaan ELY-keskuksen liikennevastuualue on todennut, etta jatkosuunnittelussa sitoudutaan huomioimaan ymparisto-ja luonnonvarat -vastuualueen esittamat asiat.

11 Tiesuunnitelman 10(10) Sovelletut saannokset Maantielaki 5. 13, 16, , a a, , 107 Maantieasetus 3 Tiedoksi antaminen Paatos annetaan tiedoksi kiintelstbn omistajille ja muille asianosaisille maantielain 103 :n mukaisesti seka taman lisaksi ilmoitetaan maantielain 104 ;n mukaisesti muistutuksen tehneiiie, joiden osoite on tiedossa. Samanaikaisesti lahetetaan tiesuunnitel man hyvaksymispaatbksesta ilmoitus mybs maantielain 104 :n edellyttamille viranomaisille. Valitusoikeuden rajoitus Hyvaksymispaatokseen ei saa hakea valittamalla muutosta silta osin kuin tien sijainti ja tekniset ratkaisut on jo hyvaksytty lainvoimaisessa oikeusvaikutteisessa yieiskaavassa. Suunnittelupaallikkd Elisa Sanasvuon Insinbbri po Lep iiemi Liitteet Valitusosoitus Toimenpiteita varten Uudenmaan ELY-keskus Tiedoksi Espoon kaupunki Uudenmaan liitto Museovirasto Espoon kaupunginmuseo Leppaniemi Seppo

12 HyvSksymispaatOksen valitusosoitus Tiedoksianto kuuluttamalla LUTE VALITUSOSOITUS Tasta paatoksesta saa valittaa Helslngin hallinto-olkeuteen kirjalllsella valituksella. Valitusalka Valituksen sisaltd Allekirjoitus Liitteet Maaraaika valituksen tekemiseen on kolmekymmenta (30) paivaa siita paivasta, jona paatoksen nahtavana oloa koskeva kuulutus on pantu kunnan ilmoitustaululle, mainittua paivaa lukuun ottamatta. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen silloin, kun paatds on asetettu yieisesti nahtaville. Valituskirjelmassa, joka osoitetaan Helslngin hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - paatds, johon haetaan muutosta - ne kohdat, joihin muutosta vaaditaan - muutokset, joita vaaditaan - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Muutoksen hakijan tai kirjeiman laatijan (laillinen edustaja tai asiamies) on allekirjoitettava valituskirjelma. Siihen on myds merkittava muutoksenhakijan ja kirjeiman laatijan nimi ja kotikunta seka postiosoite ja puhelinnumero. Valituskirjelmaan on liitettava - valituksenalainen paatds alkuperaisena tai jaljenndksen^ - todistus siita, mina paivana tiedoksisaanti on tapahtunut (kuulutustodistus) - asiakirjat, joihin vaiittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi - valtakirja, mikali on kaytetty asiamiesta. Jos asiamies on asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, valtakirjaa ei tarvita. Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelma on toimitettava hallinto-oikeudelle valitusajan kuluessa ennen virka-ajan paattymista. Kun maaraajan viimeinen paiva on pyhapaiva, itsenaisyyspaiva, vapunpaiva, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituskirjelman toimittaa hallinto-oikeudelle ensimmaisena arkipaivana ennen virka-ajan paattymista. Mydhastynytta valitusta ei tutkita. Valituskirjel man ja muiden asiakirjojen lahettaminen postitse tai sahkdisesti tapahtuu lahettajan omalla vastuulla. Helsingin hallinto-oikeuden osoite: Kayntiosoite: Tuomioistuimet-talo, Radanrakentajantie 5, Helsinki Postiosoite; Radanrakentajantie 5, Helsinki Puhelin: (vaihde) Faksi; Sahkdposti: helsinki.hao@oikeus.fi Kustannukset Hallinto-oikeuden pd^ds on maksullinen.