JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/ Sivu 190 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4.

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/ Kaupunkirakennelautakunta Aika klo 17:00-18:59 Paikka Kokoushuone Ampeeri, Muuntamontie 5 Käsitellyt asiat Sivu 190 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Merkintöjä Kaupunginvaltuuston päätökset Käpy- ja Raatekankaan itäosan sekä Siihtalan kauppa- ja työpaikka-alueet asemakaavan muutoksen ja tonttijaon hyväksyminen Kaupungin luovuttamien tonttien hinnoittelu Vuoden 2019 rakentamiseen luovutettavat omakotitontit Viranhaltijoiden päätökset 18

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/ Kaupunkirakennelautakunta Läsnä Väistö Matti puheenjohtaja Holopainen Hannu varapuheenjohtaja Bogdanoff Eero jäsen Elonheimo Ville jäsen Hämäläinen Marjo jäsen Puranen Jaana jäsen Suhonen Hanna jäsen Tahvanainen Petteri jäsen Riippa Hanna varajäsen Koponen Kai varajäsen Törmälä Anssi kaupunginhallituksen edustaja Räsänen Juho nuorisovaltuuston edustaja Näätänen Anu kaupunkiympäristöjohtaja Tolvanen Anja pöytäkirjanpitäjä Sivén Kalle kaupungingeodeetti poistui klo :n 196 käsittelyn aikana Poissa Kettunen Noora jäsen Viiri Heli jäsen Vuojärvi Petja jäsen Allekirjoitukset Matti Väistö puheenjohtaja Anja Tolvanen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Hanna Riippa pöytäkirjan tarkastaja Hanna Suhonen pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi Joensuun kaupungin verkkosivuilla. Pöytäkirjanpitäjä Anja Tolvanen

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/ Kaupunkirakennelautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KRAKLK Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Totesi.

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/ Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirjan tarkastajien valinta KRAKLK Kaupunkiympäristöjohtajan päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi Hanna Riipan ja Hanna Suhosen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/ Kaupunkirakennelautakunta Merkintöjä KRAKLK Kaupunkirakennelautakunnan iltakoulu leikkipaikkojen tarveselvityksestä pidettiin ennen lautakunnan varsinaista kokousta klo alkaen kokous huo ne La tu ris sa. Esittelyaineisto laitetaan luettavaksi luot ta mus hen ki löiden verkkopalveluun. Kuulutus: julkisesti nähtävillä seuraavat katu- ja yleisen alueen suunnitelmat; Ruu tu kaa va-alue (III ja IV) kaupunginosa, Länsikadun katupuiden uusiminen välil lä Yliopistokatu - Kalastajankatu sekä Koivuniemenpuiston ja rantapuiston välil lä Eteläkatu - Malmikatu ja Jääkärinpuiston puistopuiden uusiminen. Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös valitukseen Joensuun kau pungin val tuus ton päätöksestä , Heinävaaran asemakaavan muutos ja laa jen nus. Kaupunkiympäristöjohtajan päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää merkitä asiat tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi. Liitteet 1 Kuulutus: Länsikadun katupuiden uusiminen välillä Yliopistokatu - Kalastajankatu sekä Koivuniemenpuiston ja rantapuiston välillä Eteläkatu - Malmikatu ja Jääkärinpuiston puistopuiden uusiminen. 2 Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös valitukseen Joensuun kaupunginvaltuuston päätöksestä , Heinävaaran asemakaavan muutos ja laajennus

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginvaltuuston päätökset KRAKLK Suistamonkatu asemakaavan muutoksen ja tonttijaon hyväksyminen Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Suistamonkatu asemakaavan muutok sen ja tonttijaon, 111 Haapajärven Heikkilän ranta-asemakaavan hyväksyminen Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Haapajärven Heikkilän ran ta-ase makaa van. Kaupunkiympäristöjohtajan päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää merkitä kaupunginvaltuuston päätökset tie dok si. Päätös: Merkittiin tiedoksi.

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Käpy- ja Raatekankaan itäosan sekä Siihtalan kauppa- ja työpaikka-alueet asemakaavan muutoksen ja tonttijaon hyväksyminen 4019/ /2014 KRAKLK Asemakaavan muutos koskee Joensuun kaupungin Raatekankaan (21), Siihtalan (9) ja Käpykankaan (8) kaupunginosia. Asemakaavamuutos koskee Raa te kankaan (21) kortteleita 2133, 2138, 2139 osa, 2111 osa, 2121 osa sekä liikenne- ja erityis-aluei ta. Siihtalan (9) kortteleita 903 osa, 904 ja 907 sekä liikenne-, erityis-, ja vir kis tys aluei ta sekä Käpykankaan (8) kortteleita 812,815, 828, 837 ja 838 sekä liiken ne-, erityis- ja virkistysalueita sekä kiinteistöä ll Kau pun ginosan liikenne-, vesi- ja virkistysalueita sekä Kanervalan (7) kaupunginosan lii kenne aluet ta. Asemakaavan muutoksella muodostuvat Siihtalan (9) kaupunginosan kort te leiden 903 osan, 904 ja 907 sekä liikenne- ja virkistysalueiden sekä ll kau pun gin osan lii ken ne-, virkistys- ja vesialueiden sekä Kanervalan (7) kaupunginosan lii ken nealu een ja Käpykankaan (8) kaupunginosan kortteleiden 812, 815, 828, 837 ja 838 se kä liikenne-, erityis- ja virkistysalueiden sekä Raatekankaan (21) kau pun ginosan kortteleiden 2111 osan, 2121 osan, 2133, 2138, 2139 osan ja liikenne- se kä eri tyis aluei den asemakaavan muutos ja Käpykankaan (8) kaupunginosan lii kenne alu een asemakaava. Tonttijaolla muodostuvat Käpykankaan (8) kaupunginosan: - korttelin 812 tontit 8,9,10 ja 11 - korttelin 815 tontit 29,30,31 ja 32 Raatekankaan (21) kaupunginosan: - korttelin 2111 tontti 4 - korttelin 2121 tontti 3 Kyseessä on kaavoitusohjelman työ numero Asemakaavamuutos on käynnistynyt Joensuun kaupungin aloitteesta keväällä Kaavamuutoksella päivitetään suunnittelualueen vanhat asemakaavat mer kin tö jen osalta ajantasaisemmiksi. Samalla ajantasaistetaan alueen joh to rasit teet, katu-, pysäköinti-, virkistys- ja teknisten verkkojen alueet. Tärkeimpänä on kuitenkin päivittää asemakaavat nykyisen lainsäädännön mukaiseksi. Kaavamuutoksen tavoitteena on täsmentää, millä osilla Käpykankaan, Raa tekan kaan ja Siihtalan alueille voidaan sallia kaupan rakentaminen ja pitääkö kaupan laatua määritellä ottaen huomioon mm. erilaisten kaupan yksiköiden eri laiset liikennevaikutukset. Kaavan tavoitteena on, ettei suunnittelualueelle muodos tu uusia, merkittäviä liikennemääriä aiheuttavia päivittäistavarakaupan suuryk si köi tä, koska nämä aiheuttavat suuria ja vaikeasti ennakoitavia lii ken ne in vestoin ti tar pei ta. Samalla kuitenkin pyritään mahdollistamaan muunlaisen kau pan var sin vapaa sijoittuminen näille alueille. Korttelialueiden sijainti, ny kyi nen raken nus oi keus ja rakennusten käyttötarkoitus huomioidaan osoittaessa vä hit täista va ran kaupan suuryksiköitä. Lisäksi laajennetaan He la tien tont teja ny kyi sel le

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta viheralueelle ja laaditaan ensimmäistä asemakaavaa ra ta-alu eel le Kä py kan kaalla. Kaavamuutoksella parannetaan liikenteen sujuvuutta varaamalla katu-aluetta lii ken ne ym py röi tä varten Kuurnankadun itäpäässä ja Utrantien ja Nur mek sentien liittymässä. Näillä alueilla liikennemäärien kasvuun pitää edelleenkin va rautua. Lisäksi on tarve leventää Kaltimontien katualuetta kokonaan puuttuvan pyö rä tien rakentamista varten. Siihtalassa Teollisuuskadun ja hautausmaan väliset korttelit 901 ja 902 sekä nii tä ympäröivät viheralueet on irrotettu tästä kaavahankkeesta luonnosvaiheen jälkeen. Näiden kortteleiden muutostarpeet ratkaistaan erillisessä kaa va muu tokses sa. Valmistelija: maankäytön suunnittelija Kimmo Kymäläinen / JPV Kaupunkiympäristöjohtajan päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää asettaa edellä selostetun Käpy- ja Raatekankaan itäosan sekä Siihtalan kauppaja työpaikka-alueet asemakaavan muutoksen ja tonttijaon muutosehdotuksen maan käyt tö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville, pyytää lausunnon Caruna Espoo Oy:ltä, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois-Sa von elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Pohjois-Karjalan elinkei no-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, sekä, jos asemakaavan muutosta vastaan ei tehdä muistutuksia ja mikäli lau sunnois sa ei ole huomautettavaa, esittää kaupunginhallitukselle, että se ehdottaa, et tä kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Käpy- ja Raa te kan kaan itäosan sekä Siihtalan kauppa- ja työpaikka-alueet asemakaavan muu tok sen ja tonttijaon. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. KRAKLK Jatkokäsittely: Asemakaavan muutosehdotus ja tonttijakoehdotus olivat maankäyttö- ja ra kennus ase tuk sen 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä Asemakaavaehdotuksesta saatiin yksi muistutus ja lausunnot Pohjois-Karjalan ELY-kes kuk sen ym pä ris töt ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjois-Karjalan Maa kun ta lii tol ta, Poh jois-sa von ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuu alu eel ta ja Caruna Es poo Oy:ltä. Lausunnot, muistutus ja kaavoituksen vastineet niihin ovat kaavaselostuksen liit tee nä 5.

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Asemakaavaehdotukseen on tehty saadun palautteen perusteella seuraava muu tos: Kortteliin 815 tontille 27 lisätty puistomuuntamoa varten osa-alue merkin tä et. Merkintä tarkoittaa alueen osaa, jolle saa sijoittaa yhdyskuntateknistä huol toa palvelevia rakennuksia ja laitteita. Kyseessä on jo olemassa oleva muunta mo ra ken nus, jonka paikka vakiinnutetaan merkitsemällä se kaavaan. Kaa vamuu tok sen aiemmissa vaiheissa muuntamorakennus on jäänyt huo maa mat ta. Muutos kaavaratkaisussa ei ole olennainen eikä kaavaehdotusta ole siksi tar peen aset taa uudelleen nähtäville (maankäyttö- ja rakennusasetus, 895/199, 32 ). Valmistelija: maankäytön suunnittelija Kimmo Kymäläinen / JPV Kaupunkiympäristöjohtajan päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää hyväksyä vastineet asemakaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muis tutuk seen, hyväksyä asemakaavan muutosehdotukseen sekä kaavaselostukseen tehdyt muu tok set, todeta, että tehdyt muutokset eivät edellytä kaavaehdotuksen uudelleen näh tävil le asettamista ja esittää kaupunginhallitukselle, että se ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Käpy- ja Raa te kan kaan sekä Siihtalan kauppa- ja työpaikka-alueiden asemakaavan muutok sen sekä tonttijaon. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 3 Käpy- ja Raatekankaan itäosan sekä Siihtalan kauppa- ja työpaikka-alueet kaavaselostus 4 Käpy- ja Raatekankaan itäosan sekä Siihtalan kauppa- ja työpaikka-alueet kaavakartta Jakelu Kaupunginhallitus

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupungin luovuttamien tonttien hinnoittelu 3211/ /2018 KRAKLK Joensuun kaupungin tonttien vuokrahinnat ja -ajat sekä myyntihinnat vaih te levat alueittain sijainnin ja käyttötarkoituksen mukaan. Tonttien hinnoittelusta on edel li sen kerran päätetty kaupunginvaltuustossa Maan hinnan nou su on johtanut siihen, että uusilla asemakaavoitetuilla alueilla, jot ka sijaitsevat reuna-alueilla, ovat erityisesti asuntotonttien vuokrataso ja myyn ti hin ta suhteessa merkittävästi korkeampia kuin keskustan lähialueilla. Suu rin se lit tä vä tekijä tässä on, että kaupungin tonttien hinnoittelu perustuu osit tain jo van hen tu nei siin periaatteisiin eikä maan tosiasiallista arvoa ole huomioi tu tont tien hinnoittelussa. Tontin arvoon liittyvät osittain samat lainalaisuudet kuin asunnon hintaan. Keskei sin hintaan vaikuttava tekijä on sijainti. Lähellä keskustaa sijaitseva asun totont ti on arvokkaampi kuin kantakaupungin reuna-alueella sijaitseva omi naisuuk sil taan samanlainen asuntotontti. Muita asuntotontin arvoon vaikuttavia sijain ti te ki jöi tä keskustaetäisyyden lisäksi ovat mm. lähipalvelut (koulu, päi vä koti), lii kun ta- ja virkistysalueet, etäisyys vesistöihin ja liikenneyhteydet. Yri tystont tien ja lii ke tont tien arvoon vaikuttavat merkityksellisesti liikenneyhteydet, lii ken ne mää rät ja näkyvyys. Joensuun kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan Maa po liitti sen ohjelman vuosille Sen mukaisesti kiinteähintaisille asun to tonteil le vah vis te taan erikseen myyntihinnat ja vuokran perusteena olevat pääoma-ar vot. Hinnoittelussa otetaan huomioon mm. tonttien yleiset arvotekijät (esim. kes kus ta etäi syys, palvelut ja liikenneyhteydet) sekä markkinahintojen kehi tys. Oma ko ti tont tien alueelliset myyntihinnat pidetään käypää hintaa alemmal la ta sol la ja yhtiömuotoiset asuntotontit hinnoitellaan kohtuulliseen käy pään hin taan. Vuokrahinnat pidetään myyntihintoja alemmalla tasolla. Hinnat päi vi tetään tarvittaessa, kuitenkin vähintään joka toinen vuosi. Tarkistusten vä lil lä hinnat sidotaan elinkustannusindeksiin. Yritystonttien hinnoittelussa vuok ra- ja myyn ti hin nat määritellään alueittain käyvän hinnan periaatteella (mark ki na hinta). Kaupungin vuokraamien vapaarahoitteisten tonttien vuosivuokra on maa po liit tisen ohjelman mukaisesti 4,5 % tontin vuokranmääräytymishinnasta. Pientalopainotteisilla uudisalueilla tonttikohtaiset kunnallistekniikan ja maanhan kin nan kustannukset ovat noin Maapoliittisen ohjelman ta voit teiden mukaisesti tontinluovutuksessa pyritään siihen, että kaikkien luovutettavien pien ta lo tont tien luovutushinnat kattavat keskimäärin nämä kustannukset. Tontti koh tai set vesihuollon kustannukset ovat tämän lisäksi noin EU:n valtiontukisäännösten ja kuntalain (410/2015) perusteella kaupungin tu lee luo vut taa kilpailutilanteessa markkinoilla toimivalle tontit käyvän hinnan pe riaat teel la. Tämä tulee noudatettavaksi yritystonttien ja yhtiömuotoisten tont tien osal ta.

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/ Kaupunkirakennelautakunta Tonttien hintatason määrittämiseksi Joensuun kaupunki on tilannut tonttien raken nus oi keuk sien markkina-arvosta ulkopuolisen asiantuntijan, Newsec Va lu ation Oy:n arvion. Tonttien rakennusoikeuksien markkina-arvoa on ar vioi tu hin tasuh de me ne tel mäl lä ja kauppa-arvomenetelmällä. Tonttien hin noit te lu esi tyk sessä ulkopuolisen arvioitsijan arvio on kuitenkin vain yksi lähtökohta. Tonttien hinta esi tyk ses sä on lisäksi otettu huomioon maan hin ta- ja elin kus tan nus in dek sien ke hi tys ja muiden alueiden hinnat. Ver tai lua on teh ty yhteensopivien ja si jain niltaan sekä ominaisuuksiltaan mah dol li sim man sa man kal tais ten alueiden vä lil lä. Asuntotonttien vyöhykehinnoittelun määrittämisen taustaksi selvitettiin vuo sina tapahtuneet yksityisten väliset tonttikaupat. Yksityisten välisten oma ko ti ta lo tont ti kaup po jen keskineliöhinta Joensuussa oli 54,7 /m 2, kun taas kau pun gin myymien tonttien keskineliöhinta oli 23,8 /m 2. Esimerkiksi Hu kanhau dal la, Kanervalassa, Linnunlahdella, Mutalassa ja Niinivaaralla yksityisten välis ten tonttikauppojen keskineliöhinta oli 65 /m 2 76 /m 2, kun kau pun gin myy mien tonttien keskineliöhinta vaihteli välillä 19,6 /m 2 24,6 /m 2. Lä himpä nä kaupungin voimassa olevia tonttihintoja yksityisten myymien tont tien hinnat olivat Karhunmäessä, Marjalassa, Rantakylässä ja Utrassa. Näissä yk si tyis ten myy mien tonttien keskihinnat olivat 25 /m 2 35 /m 2. Omakotitonttien osalta on määritelty vyöhykkeittäin tonttien uudet myyn ti hinnat. Hinnat perustuvat tonttipinta-alaan. Myyntihinnat ovat hintamuutoksen jäl keen kin alhaisemmat kuin keskimääräiset yksityisten välisten tont ti kaup pojen to teu tu neet hinnat. Uudessa hin noit te lus sa tonttien vuok ran mää räy ty mis hin nat ovat uusia myyn tihin to ja 20 % alemmat. Aiemmin tonttien myyntihinnat ja vuok ran mää räy ty mishin nat ovat ol leet samat. Uudistetussa tonttihinnoittelussa tul laan siis vuok ralais ta vastaan myyn ti hin taa alemmalla vuok ran mää räy ty mis hin nal la. 20 % al haisem mat vuokranmääräytymishinnat tarkoittavat, että uusia vuok ra so pi muk sia teh täes sä vuokrat laskevat aiempaan hinnoitteluun nähden hie man Ut ras sa, Ran ta ky läs sä, Multimäessä, Karhunmäessä ja Reijolassa. Vuok ran suuruus laskee aiempaan nähden merkittävämmin kantakaupungin ul ko puo lel la. Muilla kan ta kau pun gin alueilla vuokranmääräytymishinnat nousevat ai em paan nähden si tä enemmän mitä kauempana vanha hinnoittelu on alueiden maan arvosta. Omakotitonttien vyöhykehinnat ovat keskimääräisiä tonttien hintoja hin ta-alueen sisällä. Alueiden sisällä noudatetaan jatkossakin ta paus koh tais ta harkintaa ja hinta-alueiden välillä noudatetaan liukumaa hinnoittelussa. Harkinnassa huomioi daan myös mm. rannan, pal ve lui den, koulun ja päiväkodin läheisyys sekä ton tin ominaisuudet. Kerros-, rivi- ja pientalotonttien osalta on määritelty hintavyöhykkeittäin kes kimää räi set rakennusoikeuden yksikköhinnan ylä- ja alarajat. Näitä noudatetaan tont tien vuokrauksen ja myynnin yhteydessä silloin, kun vyöhykehinta vastaa koh teen arvioitua käypää arvoa. Tämä varmistetaan tapauskohtaisesti tar jouskil pai lul la tai ulkopuolisella arvioitsijalla. Kaupunki luovuttaa kerros- ja ri vi ta loton tit pääsääntöisesti kilpailutuksen kautta, joten tonttien hinnat ovat tällöin käy vän hinnan mukaiset.

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/ Kaupunkirakennelautakunta Yritystonttien uudessa hinnoittelussa on määritelty erikseen teollisuus- ja lii ketont tien hinnat. Teollisuustonttien hinnoittelu vastaa pieniä tarkistuksia lukuun ot ta mat ta kaupungin aiempaa hinnoittelua. Kaupungilla ei ole ollut aiemmin kat ta vaa hinnoittelua liiketonteille. Teollisuus- ja liiketontit myydään käypään hin taan. Tontteja vuokratessa voidaan hinnassa käyttää suurempaa harkintaa huo mioi den maankäytön muuttuminen ja tontin nykyinen käyttö. ARA-tuotantoon luovutettavat tontit pääsääntöisesti vuokrataan. Luo vu tuk sessa ja tontinvuokria uusittaessa noudatetaan Asumisen rahoitus- ja ke hit tä miskes kuk sen kulloinkin voimassa ole van päätöksen mukaista hintaa. Kaupungilla on kaikkiaan 6308 tontinvuokrasopimusta, joista omakotitontteja 4877 kpl. Vuosina päättyy yhteensä 354 tontinvuokrasopimusta, joiden vuokriin hinnoittelun muutoksella on vaikutusta. Omakotitonttien vuok raso pi muk set ovat 50 vuotta pitkiä, joten keskimäärin uusittaviksi tulee vuosittain noin 80 omakotitontin vuokrasopimusta. Voimassa olevien vuokrasopimusten mukaisiin vuokriin ei uudella tont ti hin noitte lul la ole vaikutusta. Voimassa olevissa vuokrasopimuksessa määritelty pe rusvuok ra tarkistetaan edelleen elinkustannusindeksin muutoksen mukaisesti vuosit tain, vuokrasopimuksessa määriteltynä ajankohtana. Uudistettua hin noit te lua nou da te taan uusissa vuokrasopimuksissa ja päättyviä pitkäaikaisia vuok ra so pimuk sia uusittaessa. Uusittaessa päättyviä erillispientalotonttien vuok ra so pi muk sia vuokrahinnoista an ne taan 3 vuoden ajalta 30 % alennus maapoliittisen oh jel man mukaisesti. Uusiin tonttien myyntihintoihin nähden vuokralainen saa siis vuokrasopimusta uusit taes sa kaikkiaan 44 % alennuksen vuokraansa kolmen vuoden ajalle. Omistustontti ja vuokratontti eroavat toisistaan verotuksellisesta näkökulmasta. Vuok ra ton tis ta ei makseta veroa, kun taas omistustontista maksetaan. Omis tuston til la tontin maapohjasta maksetaan veroa yleisen kiinteistöveroprosentin mu kaan, joka on vuonna 2018 Joensuussa 1,1 % maapohjan verotusarvosta. Valmistelija: kaupungingeodeetti Kalle Sivén Kaupunkirakennejohtajan muutettu päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää hyväksyä seuraavat tonttien hin noit te lu perus teet: - Asuntotonttien vuokra- ja myyntihinnat vahvistetaan liitteenä ole vien vyöhy ke kart to jen ja taulukon mukaisesti. Siihtalan kaupunginosassa nou da tetaan Linnunlahden ja Kanervalan vyöhykehintoja. Hinnat sidotaan elin kustan nus in dek siin ja ne vastaavat elinkustannusindeksin pistelukua Oma ko ti tont tien vyö hy ke hin nat ovat keskimääräisiä tonttien hintoja hinta-alu een sisällä. Aluei den sisällä noudatetaan jatkossakin ta paus koh tais ta har kin taa ja hin ta-aluei den välillä noudatetaan liukumaa hinnoittelussa. Harkin nas sa huo mioi daan mm. rannan, pal ve lui den, koulun ja päiväkodin lä heisyys sekä ton tin ominaisuudet. - Rivi- ja kerrostalotontit hinnoitellaan tapauskohtaisesti, mikäli vyö hy ke hin ta sel väs ti eroaa kohteen arvioidusta käyvästä arvosta eikä luovutus ta pah du tar jous kil pai lu pe ri aat teel la. Uusittaessa vuokrasopimuksia vuok ran mää räy-

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/ Kaupunkirakennelautakunta ty mis hin ta na voidaan tapauskohtaisesti pitää vyöhykehintaa 20 % alempaa hin taa. - Yritystonttien vuokra- ja myyntihinnat vahvistetaan liitteenä ole van vyö hyke kar tan mukaisesti. Hypermarketit, hotelli-, toimisto- ja lii ke ra ken nus ton tit se kä päivittäistavarakaupan tontit keskustassa, valtatie 6:n ja valtatie 9:n var rel la ja alakeskuksissa hinnoitellaan tapauskohtaisesti. - Alueiden sisällä voidaan hinnasta poiketa myynti- tai vuok raus pää tök sen yhtey des sä perustellusta syystä enintään 50 %. Suuremmasta poik kea mas ta päät tää kaupunkirakennelautakunta. - Erillispientalotonttien tontinvuokrat voidaan maksaa kahtena yh tä suurena erä nä vuosittain touko- ja syyskuun aikana, jos tontin vuosivuokra on vä hintään 400 euroa. - Tarjouskilpailun kautta luovutettuja erillispientalotontteja myö hem min vuok ra mie hel le myytäessä myyntihinta lasketaan kertomalla viimeisin tarjous vuok ra 25:llä. Mikäli näin laskettu myyntihinta ylittää voimassa olevan vyö hy ke hin noit te lun mukaisen myyntihinnan enemmän kuin 30 %, huo mioidaan tämän ylimenevältä hin nan osalta vain puolet. Laskentaperuste on voimas sa 15 vuotta vuok ra-ajan al ka mi ses ta. Tämän jälkeen vuokralaisella on oi keus tontin os ta mi seen voi mas sa olevan hinnoittelun mukaisena. - Rantatontit hinnoitellaan aina tapauskohtaisesti. - Tontit, joiden myyntihinnaksi muodostuu alle euroa, pää sään töi ses ti myy dään. Vuokrausta käytetään näissä tapauksissa vain poik keus ta pauk sissa. - Päätös tulee voimaan heti muuten paitsi vanhojen vuokratonttien myyn nin osal ta vyöhykehinnoittelu otetaan täysimääräisenä käyttöön alkaen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Keskustelun aikana Jaana Puranen esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi. Merkittiin pöytäkirjaan Jaana Purasen eriävä mielipide päätökseen, jonka hän jätti kirjallisena. Merkittiin, että kaupungingeodeetti Kalle Sivén oli kokouksessa asiantuntijana asian käsittelyn aikana. Liitteet 5 Omakotitonttien myynti- ja vuokrahinnat 6 Yritystonttien hinnoittelu 7 Kerrostalotonttien vyöhykehinnat 8 Rivitalotonttien vyöhykehinnat

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/ Kaupunkirakennelautakunta Vuoden 2019 rakentamiseen luovutettavat omakotitontit 3213/ /2018 KRAKLK Kaupunkirakennelautakunta päättää vuosittain seuraavan vuoden ra ken ta miseen luovutettavat omakotitontit. Omakotitonttien kysyntä kantakaupungin alueella on ollut hyvä. Kaikki haet tava na olleet tontit on luovutettu rakentajille. Maaseututaajamien tonttien ky syntä sen sijaan on laskenut viime vuosina. Tontinluovutuksella taataan kuitenkin, et tä kaupungilla on tarjolla tontteja eri puolilla kaupunkia ja eri taajamissa. Vapaita tontteja valmiin kuntatekniikan piirissä on tarjolla Niittylahdessa, Hammas lah des sa, Enossa, Uimaharjussa, Kiihtelysvaarassa ja Tuupovaarassa yh teensä noin 120 kpl. Nämä tontit ovat jatkuvassa haussa. Tontteja saatetaan valmiin yhdyskuntatekniikan piiriin vuoden 2019 ra ken ta miseen yhteensä 91 kpl. Näistä 5 kpl Multimäessä on yksityisen omistuksessa. Yksi tyi ses sä omistuksessa olevat tontit: kortteli 30 tontit 3 ja 4, kortteli 31 tontti 6, kort te li 34 tontti 2 ja kortteli 35 tontti 1. Nämä tontit on esitetty liitekartalla erikseen. Tonteista varataan tulomuuttajille vähintään 1 kpl Karhunmäestä ja 1 kpl Mul timäes tä. Marjala (8 kpl) Kortteli 103 tontit 1, 2, 5, 6 Kortteli 104 tontit 1, 3, 9, 11 Multimäki (37 kpl) Kortteli 28 tontit 1, 2, 3 Kortteli 29 tontit 1, 2, 3, 4, 5, 6 Kortteli 30 tontit 1 ja 5 Kortteli 31 tontit 1, 2, 3, 4, 5 Kortteli 32 tontit 1, 2, 3, 4, 5 Kortteli 33 tontit 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7 Kortteli 34 tontit 3, 4, 5, 6, 7 Kortteli 35 tontit 2, 3, 4, 5 Karhunmäki (25 kpl) Kortteli 124 tontti 1, 2, 3, 4, 5 Kortteli 125 tontti 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17 Kortteli 126 tontti1, 2, 3 Kortteli 133 tontti 1, 12, 13, 14 Kortteli 135 tontti 1, 2, 3, 4 Niittylahti (8 kpl) Kortteli 2 tontit 3,4 Kortteli 7 tontit 4, 5 Kortteli 8 tontti 5 Kortteli 13 tontti 5

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/ Kaupunkirakennelautakunta Kortteli 52 tontti 1 Kortteli 54 tontti 1 Heinävaara (4 kpl) Kortteli 40 tontti 5 Kortteli 40 tontti 6 Kortteli 53 tontti 3 Kortteli 54 tontti 3 Hammaslahti (4 kpl) Kortteli 178 tontti 1, 2 Kortteli 180 tontti 5, 6 Valmistelija: kaupungingeodeetti Kalle Sivén Kaupunkiympäristöjohtajan päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää varautua luovuttamaan vuoden 2019 raken ta mi seen edellä ja liitekartoilla esitetyt 86 omakotitonttia. Tontit luo vu tetaan haettavaksi voimassa olevan hinnoittelun mukaisesti tai tarjouskilpailulla myy mäl lä tai vuokraamalla. Tontit laitetaan hakuun vaiheittain kysyntää vas taavas ti. Rakentamattomien alueiden toteutus sisältyy investointisuunnitelmiin, mutta kysynnän perusteella voidaan ajoitukseen tehdä muutoksia. Tonttien luovutusperusteet kiinteähintaisten tonttien luovutuksessa ovat seuraavat: - Tontinluovutuksessa ensisijaisia ovat yksityishenkilöt ja perheet oma toimis ta omakotirakentamista varten. Tontin saaja/saajat rakentavat tai raken nut ta vat talon itselleen. - Samassa kotitaloudessa asuvat voivat saada vain yhden tontin. - Tontinhaku järjestetään uusia tontteja luovutettaessa kolmessa vaiheessa. Ton tit luovutetaan ja arvotaan haussa mukana olevien valintaryhmien mukai ses ti omatoimista omakotirakentamista varten. Ensimmäisessä haussa ovat mukana lapsiperheryhmät ja perhe ryh mät. Toisessa haussa ovat mukana lapsiperheryhmät, per he ryh mät ja avoin ryhmä. Varaamatta jääneet ja palautuneet tontit tulevat jatkuvaan hakuun. Tontit laitetaan haettavaksi aina kahden viikon vä lein kahden viikon ajaksi. Haussa ovat mukana toisen haun mu kaiset hakuryhmät. Tontit vapautuvat myös rakennusliikkeiden haettaviksi myöhemmässä vaihees sa, kun ne ovat olleet riittävän ajan tarjolla omatoimista rakentamista var ten. - Haettaviksi tulevien vuokratonttien ensimmäiseen valintaryhmään tulevat ne lapsiperheet, jotka eivät ole saaneet koskaan kaupungin luovuttamaa oma ko ti tont tia.

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/ Kaupunkirakennelautakunta Lapsiperheeksi katsotaan: 2 aikuista ja vähintään yksi lapsi tai huollettava tai 1 aikuinen ja vähintään yksi lapsi tai huollettava. Kun hakijoina on kaksi aikuista molempien hallinta- tai omistusosuus on olta va vähintään 20 %. - Haettaviksi tulevien vuokratonttien toiseen valintaryhmään tulevat ne perheet, jotka eivät ole saaneet koskaan kaupungin luovuttamaa oma ko titont tia. Perheeksi katsotaan 2 aikuista. Molempien hakijoiden hallinta- tai omis tus osuus on oltava vähintään 20 %. - Haettaviksi tulevien vuokratonttien kolmanteen valintaryhmään tulevat ne lap si per heet, jotka eivät ole saaneet kaupungilta omakotitonttia ha ku vuotta edeltävän 5 vuoden aikana, eli jälkeen. Lapsiperheeksi katsotaan: 2 aikuista ja vähintään yksi lapsi tai huollettava tai 1 aikuinen ja vähintään yksi lapsi tai huollettava. Kun hakijoina on kaksi aikuista molempien hallinta- tai omistusosuus on olta va vähintään 20 %. - Haettaviksi tulevien vuokratonttien neljänteen valintaryhmään tulevat ne per heet, jotka eivät ole saaneet kaupungilta omakotitonttia hakuvuotta edel tä vän 5 vuoden aikana, eli jälkeen. Perheeksi katsotaan 2 aikuis ta. Molempien hakijoiden hallinta- tai omistusosuus on oltava vä hintään 20 %. - Haettaviksi tulevien vuokratonttien viidenteen Avoin ryhmä - va lin ta ryhmään tulevat ne henkilöt, joilla ei ole kaupungin luovuttamaa ra ken ta maton ta erillispientalotonttia. Rakentamattomaksi katsotaan tässä kohtaa tont ti, jolle ei ole rakennettu asuinrakennusta siihen valmiusasteeseen että sil le on tehty käyttöönottotarkastus. - Haettaviksi tulevien vuokratonttien kuudenteen valintaryhmään tulevat ne ra ken nus liik keet, joilla tai sen omistajatahoilla ei ole rakentamatonta kaupun gin luovuttamaa erillispientalotonttia. Rakentamattomaksi katsotaan täs sä kohtaa tontti, jonka perustustöitä ei ole tehty. Mikäli tontti luo vu tetaan rakennusliikkeelle, rakentamisvelvollisuusaika on 2 vuotta ja ra ken tami nen täytyy aloittaa 1 vuodessa. - Paritalojen osalta varausvaiheessa riittää, kun toinen vuokraaja / ostaja on tie dos sa. - Erikoistapauksissa omatoimisen omakotirakentamisen tontin saantia koske va ehto voidaan lyhentää 3 vuoteen. Tämä voi tulla kyseeseen esi mer kiksi, jos kyseessä on yhteinen koti, josta eron, työttömyyden tai vakavan sairauden takia on jouduttu luopumaan. Tällöin aika lasketaan luovutushetkestä.

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/ Kaupunkirakennelautakunta Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Merkittiin, että kaupungingeodeetti Kalle Sivén oli kokouksessa asiantuntijana asian käsittelyn aikana. Liitteet 9 Marjala: Vuoden 2019 rakentamiseen luovutettavat omakotitontit 10 Multimäki: Vuoden 2019 rakentamiseen luovutettavat omakotitontit 11 Karhunmäki: Vuoden 2019 rakentamiseen luovutettavat omakotitontit 12 Niittylahti: Vuoden 2019 rakentamiseen luovutettavat omakotitontit 13 Heinävaara: Vuoden 2019 rakentamiseen luovutettavat omakotitontit 14 Hammaslahti: Vuoden 2019 rakentamiseen luovutettavat omakotitontit

18 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/ Kaupunkirakennelautakunta Viranhaltijoiden päätökset KRAKLK Seuraavat päätökset on ilmoitettu kaupunkirakennelautakunnalle: Kaupungingeodeetti , , Kaupungininsinööri , Kaupunginpuutarhuri Kaupunkiympäristöjohtaja Teknisen keskuksen johtaja Kaupunkiympäristöjohtajan päätösehdotus: Merkitään tiedoksi, eikä oteta kuntalain 92 :n nojalla kau pun ki ra ken ne lau takun nan käsiteltäväksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

19 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/ OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNTA KOKOUSPÄIVÄMÄÄRÄ PYKÄLÄT MUUTOKSENHAKUKIELLOT JA NIIDEN PERUSTEET Seuraavista päätöksistä ei kuntalain ( /410) 136 :n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät , 197 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain ( /410) 134 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät 195, 196 Hallintolainkäyttölain 5 :n 2 momentin tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, käyntiosoite, postiosoite ja sähköposti: JOENSUUN KAUPUNGIN KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNTA Käyntiosoite: Muuntamontie 5, JOENSUU (avoinna klo ) Postiosoite: PL 148, JOENSUU Sähköposti: kaupunkirakenne@joensuu.fi Pykälät 195, 196 Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirjaon nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan (tavallinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan niin, että päätös on noudettavissa viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta (todisteellinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi, kun se on noudettu viranomaisen osoittamalta yhteydeltä. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava Joensuun kaupungin kaupunkirakennelautakunnalle, on ilmoitettava oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan oikaisua miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

20 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/ perusteet, joilla oikaisua vaaditaan Oikaisuvaatimuskirjelmä on oikaisuvaatimuksen tekijän, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuskirjelmän laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi oikaisuvaatimusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oikaisuvaatimusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää omalla vastuullaan myös sähköpostiviestinä. Tällöin oikaisuvaatimuksen on oltava perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oikaisuvaatimusviranomaisen aukioloajan päättymistä. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköpostiosoite: ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64, KUOPIO Postiosoite: PL 1744, KUOPIO Puh (vaihde) Faksi: Sähköposti: Kunnallisvalitus Hallintovalitus Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Valitusaika 30 päivää, jollei pykälän kohdalla muuta ilmene Pykälät Pykälät Pykälät Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän (7) päivän kuluessa siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan (tavallinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan niin, että päätös on noudettavissa viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta (todisteellinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi, kun se on noudettu viranomaisen osoittamalta yhteydeltä. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä, joka osoitetaan valitusviranomaiselle, on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta

21 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/ postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valituskirjelmä on valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituskirjelmän laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä ja todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi valitusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi lähettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Tällöinkin valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Valitusasiakirjat on toimitettava (jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle): Pykälät Pykälät Lisätietoja Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. Liitetään pöytäkirjaan