SISÄLLYS. N:o 289. Laki. eräiden Mansaaren kanssa tuloverotuksesta tehtyjen sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 2008 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 289 Laki eräiden Mansaaren kanssa tuloverotuksesta tehtyjen sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Valtioneuvoston asetus oikeusavun palkkioperusteista Valtioneuvoston asetus laserlaitteista ja niiden tarkastuksesta Liikenne- ja viestintäministeriön työjärjestys liikenne- ja viestintäministeriön työjärjestyksen muuttamisesta Verohallituksen päätös pientyönantajan maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmässä hoidettavista tehtävistä N:o 289 Laki eräiden Mansaaren kanssa tuloverotuksesta tehtyjen sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 2008 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Oslossa 30 päivänä lokakuuta 2007 Suomen tasavallan ja Mansaaren välillä tietojen vaihtamisesta veroasioissa tehdyn sopimuksen, keskinäisestä sopimusmenettelystä etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulon oikaisemisen yhteydessä tehdyn sopimuksen, laivoja tai ilma-aluksia kansainvälisessä liikenteessä käyttävien yritysten kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen ja luonnollisten henkilöiden kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut. HE 15/2008 VaVM 6/2008 EV 28/

2 742 N:o Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 3 Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 2008 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

3 743 N:o 290 Valtioneuvoston asetus oikeusavun palkkioperusteista Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, säädetään 5 päivänä huhtikuuta 2002 annetun oikeusapulain (257/2002) 17 :n 1 momentin nojalla: 1 Soveltamisala Tämän asetuksen mukaan määrätään palkkio ja kulukorvaus: 1) yksityiselle avustajalle, joka on määrätty oikeusapulain (257/2002) nojalla; 2) puolustajalle ja asianomistajan oikeudenkäyntiavustajalle, joka on määrätty oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 2 luvun 1 tai 1 a :n taikka rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain (1286/2003) 20 :n nojalla; 3) julkiselle asiamiehelle, joka on määrätty pakkokeinolain (646/2003) 5 a luvun 6 a :n nojalla. Tätä asetusta sovelletaan myös valtion oikeusaputoimiston antaessa oikeusapua. 2 Tehtävään käytetty aika yleisenä palkkioperusteena Palkkio avustajalle maksetaan tehtävään käytetyn ajan perusteella, jollei jäljempänä toisin säädetä. Istuntokäsittelystä ja esitutkinnassa avustamisesta palkkio maksetaan kuitenkin aina vähintään yhdeltä tunnilta. Palkkion kokonaissummaa määrättäessä korvattava aika pyöristetään lähimpään puoleen tuntiin. 3 Palkkion oikeuttavat toimenpiteet Palkkio maksetaan asiaan valmistautumisesta sekä asian käsittelystä esitutkintaviranomaisessa ja suullisesta käsittelystä tuomioistuimessa. Palkkiota maksetaan myös matkustamisesta oikeudenkäyntiin tai esitutkintaviranomaisen luo sekä muusta avustamisen kannalta välttämättömästä matkustamisesta johtuvasta ajanhukasta. 4 Valmistautuminen Valmistautumisesta palkkio maksetaan sen ajankäytön perusteella, jota voidaan pitää asian laatuun ja laajuuteen sekä suoritettuihin toimenpiteisiin nähden hyväksyttävänä. Laadultaan ja laajuudeltaan tavanomaisessa rikosasiassa palkkiota valmistautumisesta ei kuitenkaan ilman erityisiä syitä makseta viittä tuntia pidemmältä ajalta. 5 Matka-aika Matka-ajasta ei suoriteta palkkiota, jos yhdensuuntaisen matkan pituus on alle 20 kilometriä. Palkkiota matka-ajalta ei yhdessä asiassa makseta ilman erityistä syytä enempää kuin kahdeksalta tunnilta.

4 744 N:o Tuntipalkkion määrä Tuntipalkkio on 100 euroa. 7 Asiakohtainen vähimmäispalkkio Käräjäoikeudessa suullisesti käsiteltävässä rikosasiassa palkkio avustamisesta on vähintään 400 euroa ja, jos istuntokäsittely on kestänyt pidempään kuin kolme tuntia, vähintään 600 euroa. Käräjäoikeudessa suullisesti käsiteltävässä riita- ja hakemusasiassa palkkio avustamisesta on vähintään 500 euroa ja, jos istuntokäsittely on kestänyt pidempään kuin kolme tuntia, vähintään 700 euroa. Jos muutoksenhakutuomioistuimessa pidetään suullinen käsittely, palkkio avustamisesta on vähintään 400 euroa ja, jos pääkäsittely on kestänyt pidempään kuin kolme tuntia, vähintään 600 euroa. Vähimmäispalkkio ei sisällä korvausta matka-ajasta. Vähimmäispalkkio voidaan vahvistaa ilman laskuerittelyä. Vähimmäispalkkiota koskevia säännöksiä ei sovelleta pakkokeinoasioihin. 8 Palkkion korottaminen Avustajan palkkiota korotetaan enintään 20 prosenttia, jos: 1) tehtävä joudutaan avustajasta riippumattomista syistä suorittamaan vieraalla kielellä, poikkeuksellisissa olosuhteissa tai erityisen kiireellisenä; 2) tehtävä on poikkeuksellisen vaikea ja sen hoitaminen edellyttää erityistä asiantuntemusta, kokemusta ja ammattitaitoa; tai 3) avustajalla on tavallista tuntuvasti suurempi vastuu sen vuoksi, että kysymyksessä on huomattava taloudellinen etuus tai asialla muutoin on erityinen merkitys päämiehelle. Lauantaina, sunnuntaina tai pyhäpäivänä pidettävästä pakkokeinokäsittelystä sekä esitutkintaan kuuluvasta muusta tarpeellisesta avustajantehtävästä palkkiota korotetaan 50 prosenttia. 9 Palkkion alentaminen Avustajan palkkiota alennetaan, jos: 1) avustaja ei ole suorittanut oikeustieteen kandidaatin tutkintoa tai sitä vastaavaa tutkintoa; 2) avustaja ei harjoita asianajotoimintaa ammattimaisesti tai hänellä ei muutoin ole asianajotoiminnasta aiheutuvia yleiskuluja; 3) avustajan hoidettavana on useita samanlaisia, toisiinsa liittyviä asioita, joissa oikeudenkäyntiaineisto on suureksi osaksi yhteinen; 4) avustaja ei ole tehtävässään noudattanut hyvää asianajotapaa tai osoittanut riittävää ammattitaitoa tai huolellisuutta ja hän on sillä tai muulla tavoin tarpeettomasti pitkittänyt oikeudenkäyntiä taikka asian hoitamisessa on muutoin havaittavissa avustajasta johtuvia laiminlyöntejä tai puutteita. Palkkion alentaminen voidaan tehdä myös vähimmäispalkkiosta. 10 Kaksi tai useampia päämiehiä Jos avustajalla on samassa oikeudenkäynnissä kaksi tai useampia päämiehiä, kunkin päämiehen osuus yhteisistä toimenpiteistä määräytyy pääluvun mukaan. Mitä 1 momentissa säädetään avustajan palkkiosta, koskee myös kulujen korvausta. 11 Kulujen korvaaminen Korvaus asianajotoiminnan yleiskuluista sisältyy palkkioon. Yleiskuluja ovat toimistohenkilökunnan palkat, toimiston vuokra- ja hoitokulut, vakuutusmaksut, kulut toimiston koneista ja muut kiinteät kuluerät. Yleiskuluja ovat lisäksi tavanomaiset posti-, puhelinja kopiointikulut. Korvattavia kuluja ovat matkakulut, tavanomaista suuremmat posti-, puhelin- ja kopiointikulut sekä muut suoranaiset kulut. Korvausta matkakuluista maksetaan kuitenkin vain, jos avustajalle maksetaan tämän asetuksen mukaan palkkiota matka-ajalta.

5 N:o Matka- ja majoituskulut korvataan kulloinkin voimassa olevan matkakustannusten korvaamisesta tehdyn valtion virkaehtosopimuksen määräysten perusteella. Päivärahaa ei kuitenkaan makseta. Avustajalla on oikeus laskuttaa oman auton käytöstä, jos tämä matkustustapa on edullisempi kuin yleisiä kulkuneuvoja käyttäen suoritettu matka. Jos avustaja on saman matkan aikana hoitanut useita asioita, matkakustannukset on jaettava. 12 Laskuerittely Valtion varoista suoritettavien palkkioiden ja kulukorvausten määräämiseksi korvauksen saajan on annettava kahtena kappaleena lasku, jossa on selvitettävä: 1) palkkiovaatimus eriteltynä toimenpiteisiin ja niihin käytettyyn aikaan päivittäin, ellei vaadita asiakohtaista vähimmäispalkkiota; 2) matka-aika päivittäin; 3) palkkion 10 :n mukainen korotusperuste ja palkkion 9 1 momentin 1 ja 2 kohdan mukainen alentamisperuste; 4) vaaditut kulukorvaukset eriteltynä matka- ja majoituskuluihin sekä muihin kuluihin; 5) arvonlisäveron määrä ja erittely arvonlisäverottomista eristä; 6) elinkeinonharjoittajan nimi, y-tunnus ja pankkiyhteys tai, jos palkkio suoritetaan henkilökohtaisesti, avustajan henkilötunnus, verotuskunta ja pankkiyhteys. Jos oikeusavun saaja on osittain korvausvelvollinen, laskussa on oikeudenkäyntikulujen määrän lisäksi eriteltävä valtion varoista maksettava osuus ja oikeusavun saajan omavastuuosuus. 13 Arvonlisävero Tässä asetuksessa säädetyt palkkiot eivät sisällä arvonlisäveroa. 14 Oikeusturvavakuutuksen omavastuuosuus Jos oikeusapu on myönnetty oikeusturvavakuutuksen omavastuuosuuteen, valtion varoista suoritettavan avustajan palkkion ja kulukorvausten määrä arvioidaan yleisten oikeudenkäyntikulusäännösten perusteella. 15 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta Tällä asetuksella kumotaan oikeusavun palkkioperusteista 23 päivänä toukokuuta 2002 annettu asetus (389/2002) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Avustajan vaatimuksesta palkkio- ja kulukorvaus on määrättävä tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten perusteella, jos pääosa tehtävistä on suoritettu ennen tämän asetuksen voimaantuloa tai jos asiassa pidetään suullinen käsittely viimeistään 1 päivänä syyskuuta Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008 Oikeusministeri Tuija Brax Hallitusneuvos Merja Muilu

6 746 N:o 291 Valtioneuvoston asetus laserlaitteista ja niiden tarkastuksesta Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta 26 päivänä marraskuuta 2004 annetun lain (1016/2004) 4 :n 2 momentin ja 5 :n 2 momentin sekä 23 päivänä elokuuta 2002 annetun työturvallisuuslain (738/2002) 41 :n 3 momentin nojalla: Yleiset säännökset 1 Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) lasersäteilyllä sähkömagneettista säteilyä, joka synnytetään stimuloidun emission avulla ja jonka aallonpituus on suurempi kuin 180 nanometriä (nm) mutta pienempi kuin 1 millimetri (mm); 2) laserilla laitetta, joka lähettää lasersäteilyä; 3) laserlaitteella laseria tai laitetta, johon laser kuuluu osana. 2 Tätä asetusta sovelletaan laserlaitteisiin ja niiden tarkastukseen. Tämän asetuksen 4 11 :ää ei sovelleta laserlaitteisiin: 1) jotka ovat osana konetta ja joihin sovelletaan koneiden turvallisuudesta annettua valtioneuvoston päätöstä (1314/1994); 2) joihin sovelletaan sähkölaitteiden turvallisuudesta annettua kauppa- ja teollisuusministeriön päätöstä (1694/1993); 3) joihin sovelletaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annettua lakia (1505/1994); tai 4) joihin sovelletaan radiotaajuuksista ja telelaitteista annetun lain (1015/2001) 20, 21 ja 21a 21e :ää tai lain 24 :n 2 momentin nojalla annettua Viestintäviraston määräystä laitteiden vaatimustenmukaisuuden varmistamismenettelystä. Kuluttajien käyttöön tarkoitetuista laitteista ja lelujen turvallisuudesta säädetään erikseen. 3 Laserlaitteet jaetaan seuraavan taulukon mukaisiin turvallisuusluokkiin: 1 Laserlaitteen säteily ei aiheuta vaaraa kohtuullisesti ennakoitavissa käyttöolosuhteissa. 1M Laserlaitteen säteily ei aiheuta vaaraa kohtuullisesti ennakoitavissa olosuhteissa, mutta voi olla vaarallinen, jos sädettä katsotaan säteilyä keräävän optisen apuvälineen kautta. Laserlaite toimii aallonpituusalueella 302, nm. 2 Laserlaitteen säteily ei aiheuta vaaraa kohtuullisesti ennakoitavissa olosuhteissa. Silmän sulkeutumisrefleksi suojaa silmän vaurioitumiselta. Säteily voi aiheuttaa silmävaurion vain, jos säteeseen katsomista pitkitetään tietoisesti. Laserlaite toimii näkyvän valon aallonpituusalueella nm. 2M 3R Laserlaitteen säteily voi aiheuttaa silmävaurion vain, jos säteeseen katsomista pitkitetään tietoisesti tai jos sädettä katsotaan säteilyä keräävän optisen apuvälineen kautta. Laserlaite toimii näkyvän valon aallonpituusalueella nm. Laserlaitteen säteen osuminen suoraan silmään aiheuttaa vaaratilanteen, mutta riski on pienempi kuin 3B luokkaan kuuluvilla laitteilla. Suora säteeseen katsominen tai säteen heijastuminen silmään peilimäisestä pinnasta voi olla vaarallista. Laserlaite toimii aallonpituusalueella 302, nm.

7 N:o B Suora altistuminen laserlaitteen säteelle on vaarallista. Säteilyn hajaheijastuminen ei aiheuta yleensä vaaratilannetta. 4 Laserlaitteen säteily voi aiheuttaa silmävaurion kohdistuessaan silmiin myös hajaheijastuksen kautta. Säteen osuessa suoraan tai peilipinnasta heijastumalla iholle voi tästä seurata ihovaurio. Säde voi aiheuttaa palovaaran. Laserlaitteiden käsittelyssä edellytetään erityistä varovaisuutta. Luokka määritellään ottaen huomioon laitteen normaali ja viallinen toiminta. Tarkemmat määräykset 1 momentin mukaisista luokitusperusteista ovat Euroopan standardisoimiskomitean vahvistamassa standardissa EN Laitteisiin liittyvät vaatimukset 4 Ennen kuin turvallisuusluokkaan 2, 2M, 3R, 3B tai 4 kuuluva tai sellaisen osanaan sisältävä laserlaite saadaan asettaa myytäväksi, luovuttaa toiselle tai ottaa käyttöön, sille on tehtävä tyyppitarkastus. Tarkastuksen suorittaa tehtävään akkreditoitu tai muu sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymä asiantuntijalaitos. Tarkastuksessa määrätään laserlaitteen turvallisuusluokka ja tarkastetaan, että laite täyttää tässä asetuksessa määrätyt vaatimukset. Laserlaite on tarkastettava uudestaan, jos siihen tehty muutos vaikuttaa merkittävästi luokitusperusteisiin tai turvallisuusjärjestelyihin. 5 Edellä 4 :ssä tarkoitetun laserlaitteen tyyppitarkastuksen voi tehdä myös kolmantena osapuolena oleva, toisen Euroopan unionin jäsenvaltion, Turkin tai ETAsopimuksen osapuolena olevan EFTAvaltion tarkastuselin tai sertifiointielin. Edellä 4 :ssä säädettyjä vaatimuksia ei sovelleta laserlaitteeseen, joka on peräisin toisesta Euroopan unionin jäsenvaltiosta, Turkista tai ETA-sopimuksen osapuolena olevasta EFTA-valtiosta ja jolle on tehty vastaava tyyppitarkastus. Lisäksi edellytyksenä on, että laitteen tyyppitarkastuksen turvallisuustaso vastaa suomalaisten vaatimusten mukaista tasoa. Laserlaitteen mukana tulee olla todistus tyyppitarkastuksesta. 6 Laserosoittimeksi voidaan hyväksyä vain turvallisuusluokan 2 tai alemman luokan laite, paitsi jos kokonaisuutena asennettavan avlaitteiston varustukseen kuuluu laserosoittimeksi tarkoitettu 3R luokan laite, jonka ominaisuuksiin ja käyttöön nähden poikkeaminen on perusteltua ja laitetta voidaan käyttää turvallisesti. Laserpelissä ja muussa siihen verrattavassa harrastetuotteessa, joka ei ole lelujen turvallisuutta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetussa neuvoston direktiivissä 88/378/ETY tarkoitettu lelu, saa olla enintään turvallisuusluokkaan 2 kuuluva laserlaite. 7 Laserlaitteen valmistajan, maahantuojan, myyjän tai muun luovuttajan on huolehdittava, että laitteen mukana toimitetaan laitteen turvallisen käytön kannalta tarpeelliset ohjeet. Ohjeiden tulee sisältää: 1) tarpeelliset tiedot laserlaitteen asennuksesta, huollosta, teknisistä suojalaitteista ja käyttöön liittyvistä varotoimenpiteistä; 2) tiedot laserlaitteen säteilyominaisuuksista, jotka tarvitaan laitteen turvallisuuden arvioimiseksi. 8 Laserlaite on varustettava merkinnöillä, joista ilmenee laserlaitteen turvallisuusluokka ja tyyppitarkastus. Muut kuin turvallisuusluokkaan 1 kuuluvat laserlaitteet on lisäksi varustettava liitteessä esitettyjen kuva- ja tekstimerkintöjen mukaisesti säteilystä varoittavilla kilvillä. Myös säteen lähtöaukko on merkittävä. Varoituskilvet on kiinnitettävä laserlaitteeseen kiinteästi ja mahdollisimman kestävästi. Erityisestä syystä kilvet voidaan toimittaa erillisinä käyttöönoton yhteydessä kiinnitettäväksi.

8 748 N:o 291 Jos laserlaitteen suojakotelo vaikuttaa laserlaitteen luokitukseen, kotelon poistamisesta aiheutuvasta säteilyn lisääntymisestä on varoitettava erillisellä varoituskilvellä, joka voi olla myös kotelon sisäpuolella. 9 Laserlaitteen ohjaus-, suuntaus- ja muiden säätölaitteiden sijoituksen on oltava sellainen, että säätö- ja käyttötoimenpiteet voidaan suorittaa turvallisesti. Havaintojen tekoon tarkoitettujen aukkojen ja kuvapintojen kohdalla ei saa esiintyä säteilyä, joka vaarantaa käyttäjän terveyttä. Laserlaitteen liikutuskoneiston vika, häiriö tai siihen kohdistuva säätö ei saa lisätä säteilyä siten, että laite sen vuoksi olisi luokiteltava ylempään turvallisuusluokkaan. 10 Suojakoteloineen luokitellun laserlaitteen suojakotelo ei saa olla avattavissa ilman erityistä työkalua. Jos avaaminen ilman työkalua on mahdollista, luokitus on tehtävä kotelo avattuna. Jos suojakotelon tai sen osan avaaminen aiheuttaisi säteilyn lisääntymisen siten, että laite kotelo avattuna olisi luokiteltava vähintään luokkaan 3B, kotelo on varustettava kytkinmekanismilla. Kytkinmekanismin tulee toimia siten, että laite kotelo avattuna voidaan luokitella samaan luokkaan kuin kotelo suljettuna. Jos tällaista kytkinmekanismia ei ole, laite on luokiteltava kotelo avattuna. Jos 2 momentissa tarkoitetun laserlaitteen käyttäminen kotelo avattuna on mahdollista siten, että sanotussa momentissa tarkoitetun kytkinmekanismin toiminta on estetty, laserlaite tulee varustaa hälytyslaitteella. Hälytyslaitteen tulee varoittaa valo- tai äänimerkillä laserin toimintavalmiudesta riippumatta siitä, onko kotelo paikallaan. Valomerkki tulee voida havaita myös suojalaseja käytettäessä. 11 Laserlaitteessa, joka kuuluu luokkaan 3B tai 4, tulee olla: 1) kauko-ohjain tai kaapeliliitäntä kaukoohjausta varten; 2) varoitusjärjestelmä, jonka tulee antaa suojalaseilla nähtävä valomerkki tai selvästi kuuluva varoitusääni silloin, kun laserlaite on käyttövalmiina; 3) suljin tai vaimennin, jolla säteily vaimennetaan korkeintaan luokan 1M tai 2M sallimalle tasolle ilman, että säteilyn synnyttämiseen tarvittavaa sähkötehoa tarvitsee katkaista; 4) lukollinen kytkin, joka estää laserin käytön ilman avainta. Tarkemmat määräykset laserlaitteiden rakenteesta ja varustelusta ovat Euroopan standardisoimiskomitean vahvistamassa standardissa EN Käyttöön liittyvät vaatimukset 12 Työnantajan tulee huolehtia siitä, että laserlaitteiden käyttäjät sekä käyttöalueella työskentelevät saavat turvallisuuden kannalta tarpeelliset tiedot laitteiston ominaisuuksista, käytöstä, varoitusmerkeistä, henkilökohtaisen suojautumisen tarpeesta sekä muista vaadittavista varotoimenpiteistä. Luokkaan 4 kuuluvaa laserlaitetta saa käyttää vain laserin käyttöön koulutettu ja nimetty työntekijä. Käytettäessä luokkaan 4 kuuluvaa laserlaitetta, on huolehdittava siitä, että vaaraalueella suojataan silmien lisäksi myös iho. 13 Laserlaitteen käytössä on noudatettava tarpeellista varovaisuutta. Tarvittaessa iho ja silmät on suojattava riittävästi. Erityisesti on huolehdittava siitä, ettei 2 4 luokkaan kuuluvan laserin säde osu silmään ja ettei 4 luokkaan kuuluvan laserlaitteen säde osu iholle. Käytettäessä 1M, 2M tai niitä ylempään luokkaan kuuluvaa laserlaitetta on huolehdittava siitä, että optisten apuvälineiden käyttö ei lisää käytöstä aiheutuvaa vaaraa. Lasersädettä ei saa suunnata ihmistä kohti. Säteen asettamista silmien tasolle on vältettävä ja se on pyrittävä pysäyttämään säteilyä hyvin vaimentavalla, tarpeen vaatiessa paloturvallisella materiaalilla. Mainoksessa, näytöksessä tai muussa siihen verrattavassa toiminnassa, jossa työntekijät tai tapahtumapaikalla olevat muut henkilöt voivat altistua lasersäteilylle, saadaan

9 N:o käyttää laserlaitetta, jonka ulostuloteho on enintään 5 milliwattia (mw), jollei Säteilyturvakeskus ole tekemänsä tarkastuksen perusteella antanut lupaa suurempaan ulostulotehoon. Laserlaitteista, joiden ulostuloteho on yli 5 mw, säädetään erikseen. 14 Luokkaan 3B tai 4 kuuluvaa laserlaitetta käytettäessä on: 1) valvottava laserlaitteiden käyttötilaa ja vaara-aluetta sekä estettävä tarpeeton oleskelu näillä alueilla; 2) pyrittävä estämään tarpeettomat heijastukset; 3) käytettävä silmiensuojaimia vaaraalueella; 4) pyrittävä mahdollisuuksien mukaan sulkemaan säde suojan sisälle. Käytettäessä sisätiloissa 3B tai 4 luokkaan kuuluvia laserlaitteita käyttöpaikalle johtaville kulkureiteille on asetettava liitteen mukainen yleinen varoituskilpi. 15 Liian suureksi epäillyn altistumisen jälkeen säteilyn kohteeksi joutuneelle on tehtävä välittömästi terveystarkastus mahdollisten silmä- ja ihovaurioiden toteamiseksi. Myös altistumisen syy on tässä yhteydessä selvitettävä. Voimaantulo ja siirtymäsäännökset 16 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta Tällä asetuksella kumotaan laserlaitteista ja niiden tarkastuksesta 6 päivänä kesäkuuta 1985 annettu valtioneuvoston päätös (472/1985) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Tämän asetuksen voimaan tullessa vireillä olevaan tyyppihyväksyntään ja tarkastukseen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä Hallitussihteeri Hanna-Mari Pekuri

10 750 N:o 291 Liite LASERSÄTEILYN VAROITUSKILVET Lasersäteilyn yleinen varoituskilpi esitetään kuvassa 1 ja tekstiä varten tarkoitettu kilpi kuvassa 2. Viimeksi mainittua käytetään lasersäteilystä varoittavaa tekstiä sekä laserin turvallisuusluokan ilmoitusta varten. Mitat annetaan millimetreinä. A G 1 G 2 R 25 0,5 1,5 1, , Kuva 1. Yleinen varoituskilpi

11 N:o A x B G 1 G 2 G 3 R 26 x x 106 1, ,2 74 x , x 250 2,5 8 12, x 200 2, x 250 2, , x x , x x Kuva 2. Tekstiä varten tarkoitettu kilpi.

12 752 N:o 292 Liikenne- ja viestintäministeriön työjärjestys liikenne- ja viestintäministeriön työjärjestyksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2008 Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan 3 päivänä toukokuuta 2007 annetun liikenne- ja viestintäministeriön työjärjestyksen (627/2007) 13, 20 ja sekä lisätään uusi 33 a seuraavasti: 13 Yleisen osaston tehtävät Yleisen osaston toimialaan kuuluvat asiat, jotka koskevat: 1) hallinnonalan pitkän aikavälin suunnittelua, toiminta- ja taloussuunnittelua, tulosohjauksen järjestämistä ja kehittämistä, talousarvion laadintaa ja muita rahoituskysymyksiä sekä toiminnan ja talouden seurantajärjestelmiä ja muuhun talouden hoitoon ja tilastointiin liittyviä kysymyksiä; 2) ministeriön sisäistä budjetointia, tulostavoitteiden asetantaa, maksuliikettä, kirjanpitoa ja tilinpäätöstä sekä muita tilivirastotehtäviä; 3) ministeriön johdon ja osastojen tukemista niiden kansainvälisessä toiminnassa sekä yhteistyössä osastojen kanssa yleisiä ja poikkihallinnollisia kansainvälisiä asioita; 4) ministeriön hallinnonalan tutkimustoiminnan yhteensovittamista; 5) ilmatiedettä, sääpalvelua ja merentutkimusta; 6) ministeriön hallinnonalan tutkimuslaitosten tulosohjausta; 7) hallinnon kehittämistä ja oikeudellisia ja yleishallinnollisia tehtäviä, mikäli asia ei kuulu muulle osastolle tai yksikölle; 8) ministeriön hallintoa ja henkilöstöhallintoa, toiminta- ja johtamisjärjestelmiä ja niiden kehittämistä; 9) ministeriön tietohallintoa ja tietopalvelua; 10) hallinnonalan tietohallinnon kehittämistä niiltä osin, kun ne kuuluvat ministeriön tehtäviin; 11) kielenkääntämistä; 12) ministeriön hallinnonalan liiketoiminnallista kehittämistä; 13) ministeriön hallinnonalan liikelaitosten ohjausta; 14) ministeriön virastopalveluja; 15) ministeriön sisäistä valmiutta ja turvallisuutta; 16) ministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten valmiuden sekä turvallisuuden kehittämistä ellei tehtävä kuulu muulle osastolle; ja 17) ministeriön ja sen hallinnonalan virastojen ja laitosten osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. 20 Liikennepolitiikan osaston tehtävät Liikennepolitiikan osaston toimialaan kuuluvat asiat, jotka koskevat: 1) liikennejärjestelmän suunnittelua ja kehittämistä; 2) liikenteen yhteiskuntataloudellisia arviointimenetelmiä; 3) liikenneverkkojen hoitoa, ylläpitoa ja kehittämistä; 4) rautatieliikennettä; 5) merenkulkua ja muuta vesiliikennettä sekä satamia; 6) siviili-ilmailua; 7) tieliikennettä ja tieliikenteessä käytettäviä ajoneuvoja; 8) liikenteen veroja ja maksuja; 9) henkilöliikennepalvelujen kysyntää, tarjontaa ja kehittämistä; 10) tavaraliikennettä ja logistiikkaa; 11) liikenteen hallintaa ja telematiikkaa koskevia kysymyksiä;

13 N:o ) liikenteen turvallisuutta ja ympäristökysymyksiä sekä vaarallisten aineiden kuljetuksia; 13) osaston toimialan virastoja ja laitoksia ja niiden tulosohjausta; 14) Liikenneturvaa; 15) lähialueyhteistyöhön liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita; ja 16) liikenteen tietojärjestelmiä. 24 Liikenneturvallisuusyksikkö Liikenneturvallisuusyksikössä käsitellään asiat, jotka koskevat: 1) liikenneturvallisuutta sekä liikenneturvallisuustyön koordinointia ja ohjausta; 2) kuljettajaa; 3) ajoneuvoja; 4) Ajoneuvohallintokeskusta ja Liikenneturvaa; ja 5) vaarallisten aineiden kuljetusta lukuun ottamatta niiden meri- ja muuta vesikuljetusta säiliöaluksessa. 25 Logistiikka- ja Venäjä-yksikkö Logistiikka- ja Venäjä-yksikössä käsitellään asiat, jotka koskevat: 1) logistiikkapolitiikkaa ja logistiikan toimintaympäristön kehittämistä; 2) tavaraliikennettä; 3) liikenne- ja logistiikka-alan yhteistyötä Venäjän ja lähialueiden kanssa; 4) tieliikenteen sääntelyä ja kansainvälisiä sopimusasioita; 5) Saimaan kanavaa; ja 6) liikenteen hallintaa ja telematiikkaa koskevia kysymyksiä. 33a Liikenne- ja viestintähallinnon controller Kansliapäällikön apuna toimiva liikenneja viestintähallinnon controller: 1) valvoo ministeriön sekä sen toimialan virastojen ja laitosten suunnittelu-, seurantaja raportointijärjestelmien laatua sekä riskienhallintaa; 2) arvioi hallinnonalan toimintayksiköiden taloutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta koskevia tietoja; 3) kehittää hallinnonalan raportointia, riskienhallintaa ja ennakointia luotettavaksi, korkealaatuiseksi ja riittäväksi; 4) tuottaa muita kansliapäällikön pyytämiä asiantuntijapalveluita ja selvityksiä hallinnonalan toiminnan taloudellisuudesta, tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta; sekä 5) huolehtii muista kansliapäällikön määräämistä tehtävistä. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2008 Liikenneministeri Anu Vehviläinen Kansliapäällikkö Harri Pursiainen

14 754 N:o 293 Verohallituksen päätös pientyönantajan maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmässä hoidettavista tehtävistä Annettu Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 2008 Verohallitus on pientyönantajan maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmästä 9 päivänä heinäkuuta 2004 annetun lain (658/2004) 2 :n 4 momentin nojalla päättänyt: Palvelujärjestelmässä käsiteltävät suoritukset 1 Verohallitus rajoittaa pientyönantajan maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmästä annetun lain (658/2004) 2 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja tehtäviä siten, että palvelun käyttäjä voi hoitaa järjestelmän avulla ainoastaan seuraaviin suorituksiin 1 päivänä helmikuuta 2006 tai sen jälkeen liittyvät pientyönantajan maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmästä annetun lain 2 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tehtävät: 1) Suomessa yleisesti verovelvolliselle maksetut palkat lukuun ottamatta tuloverolain (1535/1992) 74 :ssä tarkoitettua merityötuloa, tuloverolain 77 :ssä tarkoitettua ulkomaantyötuloa, ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetussa laissa (1551/1995) tarkoitettua palkkatuloa, ennakkoperintälain (1118/1996) 9 :n 2 momentissa tarkoitetun sijaismaksajan maksamaa palkkaa, palkkaturvalain (866/1998) ja palkkaturva-asetuksen (868/1998) nojalla työntekijälle palkkaturvana maksettua palkkaa sekä julkisyhteisön maksamaa palkkaa. Kotitalous, joka saa lapsen kotihoidon tuesta ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa (1128/1996) tarkoitettua yksityisen hoidon tukea, voi hoitaa järjestelmässä maksamaansa palkkaan ja yksityisen hoidon tukeen liittyvät työnantajavelvoitteet; 2) kotitalouden maksamat ennakkoperintälain 25 :ssä tarkoitetut sellaiset työkorvaukset, joiden saaja kuuluu ennakkoperintärekisteriin; 3) yleisesti verovelvolliselle maksetut urheilijan palkat; 4) yleishyödyllisen yhteisön maksamat tuloverolain 71 :n 3 momentissa tarkoitetut matkakustannusten korvaukset; 5) muiden kuin kotitalouksien maksamat ennakkoperintälain 25 :ssä tarkoitetut työ- ja käyttökorvaukset, jos suorituksen saaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin. Palvelujärjestelmässä hoidettavista tehtävistä 2 Lisäksi Verohallitus rajoittaa pientyönantajan maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmästä annetun lain 2 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja tehtäviä sekä määrää niistä seuraavasti: Järjestelmän avulla ei voi kerätä työaikakirjanpitoa varten tarvittavia tietoja. Työnantajat, jotka käyttävät pientyönantajan maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmää voivat järjestelmän avulla laskea ammattiyhdistysjäsenmaksut niiden työntekijöiden palkoista, jotka ovat antaneet siihen työnantajalle valtuutuksen. Työnantajat eivät voi järjestelmän avulla ilmoittaa maksuja ammattiyhdistyksille. Kotitaloudet, jotka käyttävät pientyönantajan maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmää, voivat ilmoittaa järjestelmän avulla tulovero-

15 N:o lain 127 a 127 c :ssä tarkoitetun kotitalousvähennyksen vähentämiseksi tarvittavat tiedot verovirastolle. Palvelujärjestelmän piiriin kuuluvat tapaturma- ja työeläkevakuutusyhtiöt 3 Pientyönantajan maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmässä ovat mukana seuraavat tapaturmavakuutusyhtiöt: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia, If Vahinkovakuutusyhtiö Oy, Lähivakuutus Keskinäinen Yhtiö, Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö, Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola, Keskinäinen vakuutusyhtiö Tapiola, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva ja Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö sekä seuraavat työeläkevakuutusyhtiöt: Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eläke- Tapiola, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas ja Försäkringsaktiebolaget Pensions-Alandia. Tunnistautuminen palveluun 4 Palveluun tunnistaudutaan Kansaneläkelaitoksen, työ- ja elinkeinoministeriön ja Verohallituksen omistaman tunnistus.fi-palvelun mahdollistamilla tunnistamistavoilla. Voimaantulo 5 Tämä päätös tulee voimaan 28 päivänä huhtikuuta Päätöksellä kumotaan Verohallituksen pientyönantajan maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmässä hoidettavista tehtävissä 28 päivänä joulukuuta 2006 antama päätös (1460/2006). Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 2008 Pääjohtaja Mirjami Laitinen Ylitarkastaja Riitta Roos

16 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2008 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN