Tietoon perustuvan. suostumuksen ongelmia. Maritta Välimäki ja Johannes Lehtonen
|
|
- Kristiina Tamminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lääketieteellisen tutkimuksen etiikka Tietoon perustuvan suostumuksen ongelmia Maritta Välimäki ja Johannes Lehtonen Tietoon perustuva suostumus on tullut länsimaissa lääketieteen ja hoitotyön alueella keskeiseksi hoitoa ja tutkimusta ohjaavaksi tekijäksi. Sitä koskeva periaate kehitettiin alun perin potilaan suojaksi vahinkoa tuottavia toimenpiteitä vastaan. Yksinkertaistettuna tietoon perustuva suostumus on prosessi, jossa potilas ja hoitava henkilö toimivat luottamuksellisessa suhteessa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Potilas saa tietoa tarjolla olevasta toimenpiteestä tai tutkimuksesta, ja hän tekee saamansa tiedon perusteella vapaaehtoisen päätöksen siitä, salliiko hän toimenpiteen toteuttamisen. Tietoon perustuvaan suostumukseen sisältyy käytännössä kuitenkin monimutkaisia merkityksiä ja vuorovaikutustapahtumia. Artikkelissa kuvataan tietoon perustuvan suostumuksen käsitettä ja pohditaan sen toteutumiseen liittyviä hoitavan henkilön ja potilaan viestinnän ja muun vuorovaikutuksen ongelmia tutkimuksessa. Tietoon perustuvan suostumuksen (informed consent) periaatetta sovellettiin ensimmäisen kerran lääketieteen alueella Nürnbergin oikeudenkäynnissä vuonna Siinä tuomittiin mm. toisen maailmansodan aikana keskitysleirivangeille vastoin heidän tahtoaan tehdyt lääketieteelliset kokeet (Dyer ja Bloch 1987, Beauchamp ja Childress 1994). Suostumuksen periaate tuli siis käyttöön alun perin oikeuslaitoksen kautta lääketieteellisen tutkimuksen kohteena olevan potilaan oikeuksien suojelemiseksi. Kliinisessä lääketieteessä suostumuksen periaatteen noudattaminen tuli tarpeelliseksi vasta 1970-luvulla Yhdysvalloissa kirurgisten erityisesti neurokirurgisten toimenpiteiden yhteydessä (Dyer ja Bloch 1987, Herz ym. 1992). Tätä nykyä potilaan suostumuksen ratkaisevuus on Suomessakin yksi keskeisistä tutkimuksen etiikkaa ohjaavista periaatteista, ja sen turvaamiseksi on kehitetty erilaisia sääntöjä, viimeksi laki lääketieteellisestä tutkimuksesta (488/99), joka määrittää tutkimuksen kohteena olevan henkilön oikeudet ja tutkijan velvollisuudet. Tietoon perustuvan suostumuksen periaate kehitettiin potilaan suojaksi sellaisia toimenpiteitä vastaan, joista saattaisi seurata hänelle vahinkoa (Kaufman 1983). Sen juuret ovat yksilön autonomiassa, liberalismissa ja ihmisoikeusajattelussa (Lindqvist 1980). Taustalla vaikuttaa myös Hippokrateen vala, jonka mukaan ensisijaista on välttää vahingon aiheuttamista potilaalle. Tietoon perustuvan suostumuksen käsite Informed consent on määritelty kirjallisuudessa eri tavoin. Määritelmiä yhdistää niiden moniulotteisuus (Leino-Kilpi ym. 2000). Tietoiseen suostumukseen päätyminen perustuu moniin eri tekijöihin (The President s Commission 1982, Meisel ja Roth 1981, Beauchamp ja Childress 1994). Prosessiin vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen auttaa ymmärtämään käsitteen monimuotoista sisältöä. Duodecim 2002;118:
2 Beauchamp ja Childress (1994) jakavat tietoon perustuvan suostumuksen kahteen osaan, informaatioon ja luvan antamiseen. Informaatio-osa tarkoittaa sekä toimenpidettä koskevan tiedon välittämistä potilaalle että prosessia, jonka avulla potilas käsittelee saamaansa tietoa. Luvan antaessaan potilas tekee vapaaehtoisen päätöksen suostuessaan ehdotettuun toimenpiteeseen. Mainitut kirjoittajat jaottelevat tietoon perustuvan suostumuksen seitsemään elementtiin, jotka jakautuvat edelleen kolmeen luokkaan: ennakkoehtoihin, informaatioon ja lupaan (taulukko). Taulukko. Tietoon perustuvan suostumuksen elementit Beauchampin ja Childressin (1994) mukaan. Ennakkoehdot (treshold elements, preconditions) Kompetenssi, kyky ymmärtää ja tehdä päätöksiä (competence to understand and decide) Vapaaehtoisuus (voluntariness in deciding) Informaatio (information elements) Tiedon välittäminen (disclosure of material information) Suunnitelmaa koskevat suositukset (recommendations of a plan) Annetun tiedon ja suunnitelmaa koskevien suositusten ymmärtäminen Lupa (consent elements) Päätös (decision in favor of a plan) Päätöksen ilmaiseminen (authorization of a chosen plan) Tietoisen suostumuksen ennakkoehdot Kompetenssilla tarkoitetaan päätöksentekoon tarvittavia kykyjä. Tietoon perustuvan suostumuksen antaminen edellyttää, että potilas on kykenevä (kompetentti) antamaan suostumuksensa. Potilaan tulee kyetä vastaanottamaan ja ymmärtämään toimenpidettä tai tutkimusta koskevaa tietoa (Meisel ja Roth 1981, Faden ja Beauchamp 1986, Beauchamp ja Childress 1994). Kompetentilla henkilöllä on myös kykyä punnita ehdotettuun toimenpiteeseen tai tutkimukseen liittyviä hyötyjä ja riskejä sekä kykyä tehdä toimenpidettä koskevia rationaalisia päätöksiä. Milloin henkilö sitten on tai ei ole kykenevä antamaan suostumuksensa ehdotettuun toimenpiteeseen? Kompetenssin puute on selkeimmin todennettavissa silloin, kun potilas on tarkkailtavana tai määrättynä hoitoon vastoin omaa tahtoaan (Mielenterveyslaki 1116/90, Tartuntatautilaki 598/86, Päihdehuoltolaki 41/86, Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 988/77). Käytännön ongelmia tuottavat kuitenkin tilanteet, joissa ei voida selkeästi määrittää, onko henkilö kompetentti vai ei. Esimerkiksi lapsen ikä ei automaattisesti kerro hänen kehitystasoaan eikä vanhuus sinänsä aiheuta kaikissa samantyyppisiä ajatustoiminnan häiriöitä. Psykiatrinen diagnoosikaan ei merkitse sitä, ettei henkilö kykene antamaan suostumustaan tutkimukseen. Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta (488/99) kuvaa, miten tulee toimia tilanteessa, jossa tutkittava on»vajaakykyinen» (7 ). Lain mukaan henkilö, joka ei mielenterveyden häiriön, kehitysvammaisuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene antamaan suotumustaan tutkimukseen, voi olla tutkittavana vain, jos samoja tieteellisiä tuloksia ei voida saavuttaa muilla tutkittavilla ja jos tutkimuksesta on vain vähäinen vahingon vaara tai rasitus tutkittavalle. Lisäksi tutkimuksesta on oltava odotettavissa suoraa hyötyä tutkittavan terveydelle tai erityistä hyötyä iältään tai terveydentilaltaan samaan ryhmään kuuluvien henkilöiden terveydelle. Vajaakykyinen saa tällöin olla tutkittava vain siinä tapauksessa, että hänen lähiomaisensa, muu läheisensä tai laillinen edustajansa on antanut siihen kirjallisen suostumuksensa selvitysten jälkeen (Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta 488/99, 7 ). Jos lakia lääketieteellisestä tutkimuksesta noudatetaan tiukasti, sen varjolla voidaan tutkimuksista jättää pois ns. hiljaiset potilasryhmät, kuten vanhukset, mielenterveyspotilaat ja lapset, joiden mielipiteet jäävät usein muutenkin vähälle huomiolle. Lain varjolla saatetaan siis aliarvioida henkilön kykyä päättää, suostuuko hän tutkimukseen vai ei. Toisaalta vaarana saattaa olla, että tutkimuksen ulkopuolelle rajataan joko tietoisesti tai tiedostamatta sellaiset henkilöt, joiden»tiedetään» tuottavan tulosten kannalta epäedullista tietoa. Perusongelmana on siis se, että laki ei kuvaa, millä menetelmällä yksittäisen ihmisen kykyä antaa suostumuksensa tulisi arvioida. 724 M. Välimäki ja J. Lehtonen
3 Potilaan rooliin liittyy aina tietynasteinen epäkompetenttius. Sairauden ja terveyden suuri henkilökohtainen merkitys vaikuttaa siihen, millaiseksi potilaan rooli muodostuu. Kyky tehdä hoitavasta osapuolesta riippumattomia päätöksiä heikentyy siitä yksinkertaisesta syystä, että henkilökunnalta odotettu apu nostaa heidät auktoriteettiasemaan. Avun tarve voi aiheuttaa joissakin potilaissa alistumisen tunnetta, jolloin potilaan on vaikea olla eri mieltä hoitavan henkilöstön kanssa. Toiset taas saattavat pitää hoitavan henkilön auktoriteettiasemaa ainoana mahdollisena paranemista edistävänä tekijänä. Erilaisista laeista ja säädöksistä huolimatta potilas on potilas huolimatta siitä, vaihdetaanko potilas-nimitys asiakkaaksi tai kuluttajaksi. Vapaaehtoisuus. Potilaan suostumuksen tulee perustua vapaaehtoisuuteen (Meisel ja Roth 1981, Dyer ja Bloch 1987). Vapaaehtoisuudella tarkoitetaan, että henkilö on riippumaton muiden henkilöiden kontrollista sekä manipuloivista tai pakottavista vaikutuksista. Vapaaehtoisuudella voidaan tarkoittaa myös psykologisten pakotteiden tai ulkoisten rajoitteiden puuttumista (Beauchamp ja Childress 1994). Suostumuksen pyytämiseen ei saisi liittyä pakkoa tai vapauden rajoittamista missään muodossa (Gillet 1989). Vapaaehtoisuuden olemus ei ole käytännön tilanteissa yhtä selkeä kuin saatamme ajatella. Sairaus sinänsä voi rajoittaa potilaan vapautta. Myös sairauden hoitaminen sisältää aina jossain määrin manipulaatiota ja kontrollia onhan hoitavan henkilökunnan tehtävänä saada aikaan muutoksia potilaan psykofyysisessä tilassa. Hoitavalla henkilökunnalla on koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella asiantuntijuus sairautta ja sen hoitoa koskevissa asioissa, ja yhteiskunta on legitimoinut sen. Hoitava ammattikunta kykenee välittämään potilaalle asiantuntijanäkemyksen, omat mielipiteensä ja suosituksensa, joiden perusteella potilas voi tehdä oman, suostumusta koskevan päätöksensä. On kuitenkin vaikea erottaa käytännössä, missä määrin potilaan päätös on itsenäinen ja vapaa asiantuntijan mielipiteestä. Vielä häilyvämmälle alueelle mennään, jos pohditaan pehmeän suostuttelun ja manipuloinnin mahdollisuuksista kysyttäessä potilaan suostumusta osallistua tutkimukseen. Monilla potilailla on tarve miellyttää hoitohenkilökuntaa, mikä ilmenee usein näennäisenä myönteisyytenä. Myös pelko hoitohenkilökunnan»suututtamisesta» on todellinen. Suostumuksen kysymisessä saattaa syntyä myös kaupantekotilanteita, joissa suostumuksen saamiseksi potilaalle tarjotaan tiettyjä etuuksia. Potilaalle saatetaan tarjo- Monilla potilailla on tarve miellyttää hoitohenkilökuntaa, mikä ilmenee usein näennäisenä myönteisyytenä. ta rahakorvausta tutkimuksesta mukana olosta. Ruokailumahdollisuus tai matkakulujen korvaaminen on yksi keino houkutella potilaita osallistumaan tutkimukseen. Luottamuksellinen vuorovaikutussuhde jo itsessään antaa tiettyjä mahdollisuuksia lempeään suostutteluun. Informaatio Suomessa laki lääketieteellisestä tutkimuksesta (488/99) ilmaisee, että potilaan antaman suostumuksen tulee perustua tietoon. Tutkittavalle on annettava selvitys siten, että hän pystyy päättämään suostumuksensa tutkimuksiin liittyvistä asioista tietoisena. Milloin henkilö on tietoinen asioista? Viimeaikaisetkin tutkimukset ovat tuoneet selkeästi esiin, että potilaat eivät saa mielestään riittävästi tietoa omasta sairaudestaan ja sen hoidosta. Hoitava henkilökunta taas vakuuttaa kehittävänsä potilaiden tiedonsaantia. Toisaalta esimerkiksi lääkkeiden haittavaikutuksista kertomista saatetaan pelätä olettaen, että tiedon antaminen lisäisi haittavaikutusten kokemisen riskiä. Potilaat saavat kuitenkin halutessaan lääkkeiden haittavaikutuksia koskevaa tietoa vapaasti eri lähteistä, joten tiedon saannin rajoittaminen on joka tapauksessa kyseenalaista. Tietoon perustuvan suostumuksen ongelmia 725
4 Sairautta ja sen hoitoa koskevista asioista tietoiseksi tulemiseen vaikuttavat viestinnän keskeiset elementit, joita ovat viestin lähettäjä, viestin vastaanottaja ja itse viesti. Niiden lisäksi tiedon ymmärtäminen ja tietoiseksi tuleminen on yksilöllinen tapahtuma. Tiedon vastaanottaminen ja prosessointi ovat erilaisia eri henkilöillä. Niissä syntyvät merkitysyhteydet ovat aina henkilöön sidoksissa. Jokaisella on omanlaiset halunsa ja tarpeensa saada tietoa. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/ 92) antaa mahdollisuuden myös kieltäytyä ottamasta tietoa vastaan. Sairauden luonne sinänsä, eritoten ajattelutoimintaan vaikuttavat mielenterveyden häiriöt, lisäävät tietoon perustuvan suostumuksen ongelmia (Stone 1979). Erilaiset tunnetilat, epävarmuus, pelko ja kiihtymys saattavat vaikuttaa siihen, miten tieto välittyy vuorovaikutustilanteessa. Osa potilaalle kerrotusta ei tavoita häntä milloinkaan. Tällaisiin ongelmiin kärjistyvät monet käytännön ongelmat hoitamisen todellisuudessa. Ne näkyvät myös yhteydenotoissa potilasasiamiehiin ja liittyvät usein potilaan kokemuksiin»ylikävellyksi tulemisesta». Lupa Tietoon perustuvaa suostumusta koskevan prosessin viimeisenä osana ovat varsinainen päätös ja sen ilmaiseminen. Näistä ensimmäinen eli päätöksenteko ei ole koskaan ulkopuolisen henkilön havaittavissa tai tiedostettavissa eikä aina asianomaiselle henkilölle itselleenkään. Näin ollen ei ole aina mahdollista päästä jälkikäteen selville, millä täsmällisellä perusteella tai vaikuttimilla potilas on ratkaisuunsa päätynyt. Ollakseen validi potilaan suostumuksen tulee olla laillisesti pätevä. Suullisen suostumuksen sijaan Suomessa on yleistynyt tapa pyytää potilaan suostumus tutkimukseen kirjallisesti. Sairaaloiden käytännöt potilaan suostumuksen varmentamisesta vaihtelevat. Lopuksi Potilaan tietoon perustuvan suostumukseen liittyy runsaasti käytännön ongelmia, vaikka sen asianmukainen toteutuminen on pyritty varmistamaan ohjaavien sääntöjen avulla. Pyydettäessä potilaalta suostumusta saatetaan tarjota niin runsaasti tutkimusta koskevaa tietoa, että hän ei kykene ottamaan sitä vastaan. Suostumuksen pyytäminen voi olla myös mekaaninen tapahtuma, jolla tutkija varmistaa tutkimuksen alkamisen ja voi suojautua sanktioilta mahdollisten ongelmien ilmetessä. Tutkimusprosessi eri vaiheineen sisältää karikkoja, jotka voivat johtaa tutkijan eettisiin ongelmiin. Kuten viime aikoinakin on tullut esiin, potilaan oikeuksien unohtaminen tai jopa vilpin harjoittaminen ei ole tutkimusmaailmassa täysin vierasta. Potilaan tietoon perustuvan suostumuksen ongelmat eivät ole aina näkyviä eivätkä siksi tule koskaan julkisiksi. Siksi tarkinkaan lainsäädäntö tai tutkimuseettiset säännöt eivät välttämättä takaa tutkimuksen eettisyyttä. Potilaan suostumusta tutkimukseen pyydetään yleensä kahdenkeskisessä vuorovaikutussuhteessa. Kuten Lidz ym. (1988) ovat todenneet, tietoon perustuvan suostumuksen ongelmat eivät välttämättä johdu periaatteen ongelmallisuudesta vaan tavasta, jolla periaatetta sovelletaan käytännön vuorovaikutustilanteissa. Sitä taas ei voida säädellä lakien, asetusten tai suositusten kautta. Siksi tutkimuksen eettisyys onkin yleensä yksittäisen tutkijan tai hoitavan henkilön ammattietiikan varassa. Ihmis- ja terveystieteiden alueella olisi koulutuksessa huolehdittava siitä, että tutkijoille annetaan riittävästi tietoa ja taitoja tutkimuksen käytännön toteuttamiseen eettisesti hyväksyttävällä tavalla. On myös tärkeää tukea tutkijoiden herkkyyttä havaita tutkimukseen liittyviä eettisiä kysymyksiä. 726
5 Kirjallisuutta Beauchamp TL, Childress JF. Principles of biomedical ethics. 4. painos. New York: Oxford University Press, Dyer AR, Bloch S. Informed consent and psychiatric patient. J Med Ethics 1987;13:12 6. Faden R, Beauchamp T. A history and theory of informed consent. New York: Oxford University Press, Gillett GR. Informed consent and moral integrity. J Med Ethics 1989; 15: s Hertz DA, Looman JE, Lewis SK. Informed consent: it is a myth? Neurosurgery 1992;30: Kaufman CL. Informed consent and patient decision making: two decades of research. Soc Sci Med 1983;17: Laki kehitysvammaisen erityishuollosta. 519/77. Suomen Säädöskokoelma. Helsinki Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta. 488/99. Suomen Säädöskokoelma, Helsinki Laki potilaan asemasta ja oikeuksista. 785/92. Suomen säädöskokoelma, Helsinki Leino-Kilpi H, Välimäki M, Arndt M, ym. Patient s autonomy, privacy and informed consent. Biomedical and Health Research. Vol 40. Amsterdam: IOS Press, Lindqvist M. Potilaan suostumuksen periaate ja sen rajat. Suom Lääkäril 1980;35: Lidz CW, Appelbaum PS, Meisel AM. The models of implementing informed consent. Arch Intern Med 1988;148: Meisel A, Roth LH. What we do and do not know about informed consent? JAMA 1981;246: Mielenterveyslaki. 1116/90. Suomen Säädöskokoelma. Helsinki The President Commission. The President s Commission for the study of ethical problems in medicine and biomedical research: deciding to forego life-sustaining treatment. US Government Printing Office, Washington, DC Päihdehuoltolaki. 1986/41. Suomen Säädöskokoelma. Helsinki Stone AA. Informed consent: special problems for psychiatry. Hosp Community Psychiatry 1979;30: Tartuntatautilaki. 583/86. Suomen Säädöskokoelma, Helsinki MARITTA VÄLIMÄKI, TtT, dosentti numava@utu.fi Tampereen yliopisto, hoitotieteen laitos Tampereen yliopisto JOHANNES LEHTONEN, professori KYS:n psykiatrian klinikka PL 1777, Kuopio 727
Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta?
Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta? Arja Halkoaho, TtT, Tutkimuskoordinaattori, post doc tutkija Kuopion yliopistollinen sairaala, Itä-Suomen yliopisto 2.11.2012 1 Lain asettavat vaatimukset
LisätiedotSuostumusmenettely käytännössä
Suostumusmenettely käytännössä Janne Backman, professori ja ylilääkäri Kliininen farmakologia HY/HUSLAB 1 Rekrytoinnin yleisiä periaatteita Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Päätöksen tulee
LisätiedotAsiakastiedon hyödyntämisen eettisiä näkökulmia
Asiakastiedon hyödyntämisen eettisiä näkökulmia Sosiaalityön tutkimuksen päivät 16-17.2.2017 Soili Vento www.laurea.fi Asiakkaan suostumus Tietoinen suostumus (informed consent) on keskeinen lääketieteen
LisätiedotPotilaan asema ja oikeudet
Potilaan asema ja oikeudet Lakimies, VT Heli Kajava 12.9.2018 1 Potilaan oikeudet potilaslaissa (laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992) oikeus laadultaan hyvään terveydentilan edellyttämään hoitoon
LisätiedotLapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014
Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen
LisätiedotMIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET
MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 02112017 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus
LisätiedotLakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö
Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset
LisätiedotLähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen
Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen 16.10.2007 Tutkimusasiamies Jari-Pekka Tuominen VSSHP/TUKIJA Lääketieteellisen tutkimuksen osalta taustalla lääketutkimusdirektiivi
LisätiedotLÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS IHMISILLÄ
LÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS IHMISILLÄ Dos., OTT, MA, Salla LötjL tjönen Tutkimuseettinen neuvottelukunta perusteet 1 Pääasialliset oikeuslähteet Kansalliset L lääl ääketieteellisestä tutkimuksesta (488/1999,
LisätiedotLapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä
Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä 13.11.2017 Lapsen itsemääräämisoikeus terveydenhuollossa Merike Helander Merike Helander, lakimies 13.11.2017 2 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista (Sops
LisätiedotLihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus?
Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Helena Leino-Kilpi, professori Turun yliopisto, Lääketieteellinen
LisätiedotSuostumuskäytännöt Suomen perustuslaki
Suostumuskäytännöt 2..205 THL / OPER - OTK Joni Komulainen Suomen perustuslaki 6 Yhdenvertaisuus 0 Yksityiselämän suoja: Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu: - Henkilötietojen suojasta
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Päivi Lauri paivi.lauri@ppshp.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotLAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä
LAPSET JA BIOPANKIT Valvira 25.11.2014 Jari Petäjä 1 Lasten elämänkaari sairaanhoidon näkökulmasta Aikuisten hoito kasvu ja kehitys perhe ja vanhemmuus raha, taudit potilaan hoitomyöntyvyys 0 ikä 16 25
LisätiedotEettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla?
Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla? Helena Siipi Turku Institute for Advanced Studies (TIAS) ja Filosofian oppiaine Turun yliopisto Sidonnaisuudet Työ: Turun yliopisto Turku Institute
LisätiedotTutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS
eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta: perusteet Tutkimuksesta vastaavan henkilön (TVH) tulee havaita ja arvioida tutkimukseen liittyvät eettiset
LisätiedotMIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET
MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus
LisätiedotHengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset
Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia
LisätiedotLapsi tutkimuskohteena - eettinen ennakkoarviointi ja aineistojen arkistoinnin etiikka
Lapsi tutkimuskohteena - eettinen ennakkoarviointi ja aineistojen arkistoinnin etiikka Arja Kuula, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Erilaiset aineistot yhteiskuntatieteissä - Esimerkkeinä lastensuojelu-
LisätiedotYksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto
Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen
LisätiedotEU:n tietosuoja-asetus ja tutkittavan suostumus Toimistopäällikkö Heljä-Tuulia Pihamaa, Tietosuojavaltuutetun Avoin tiede ja tutkimus hankkeen ja
EU:n tietosuoja-asetus ja tutkittavan suostumus Toimistopäällikkö Heljä-Tuulia Pihamaa, Tietosuojavaltuutetun Avoin tiede ja tutkimus hankkeen ja Tietoarkiston seminaari 1.11.2017 Ylitarkastaja Anna Hänninen
LisätiedotCase-esimerkkejä: henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuus ja eettisyys
Case-esimerkkejä: henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuus ja eettisyys erikoislääkäri Tiina Varis Tutkimuspalvelut, VSSHP 16.5.2018 1 Henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuus ja käsittelyperusteet (6
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotEettisten toimikuntien kehittämistavoitteet sponsorin kannalta
Kilpailu kliinisistä lääketutkimuksista kiihtyy Eettisten toimikuntien kehittämistavoitteet sponsorin kannalta LT Petteri Knudsen Lääketieteellinen johtaja, Novartis Finland OY Valtakunnallinen eettisten
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
LisätiedotVastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa:
Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyspalveluosasto Terveyspalveluryhmä PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO 19.12.2003 LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriölle ASIA Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi
LisätiedotHOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014
HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen
LisätiedotTutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?
Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1 Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely
LisätiedotSaattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa
Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Sari Huusko sari.huusko@turku.fi
LisätiedotKirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen
Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015
LisätiedotNÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET 20.9.2004 ARPO AROMAA
NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET TILANTEEN KUVAUS Vuosi 0 Tutkimus tavoitteineen Suostumus Näytteet Muut tiedot Vuosi 10-30 Tutkimus: uusi vai entinen käyttötarkoitus
LisätiedotAjankohtaista tutkimusetiikasta
Terveiset Helsingissä 2.11.2010 järjestetystä Eettinen ennakkoarviointi ihmistieteissä -seminaarista Professori Matti Lehtihalmes Etiikka-työryhmän kokous 21.12.2010 klo 13.15 Ajankohtaista tutkimusetiikasta
LisätiedotHOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen
HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko
LisätiedotPotilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan
Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan Suomen EDI-LEIDIT ry seminaari 27.9.2007 VR-kokouskeskus, Helsinki Synnöve Amberla varatuomari Suomen Kuntaliitto Perustuslaki Yhdenvertaisuus (6 ) Oikeus
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista.. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus ja Rosendahl eija.o.rosendahl@oikeus.f
LisätiedotLakiperustaisen vs. vapaaehtoisen mallin erot ja kirot. Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) Eero Vuorio 09.06.2008
Lakiperustaisen vs. vapaaehtoisen mallin erot ja kirot Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) Eero Vuorio 09.06.2008 TAUSTA Ihmiseen sekä ihmisen alkioon ja sikiöön kohdistuvaa lääketieteellistä tutkimusta
Lisätiedot2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?
Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.
LisätiedotPsykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä
AMMATTILAISOHJE 1 (6) Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä on otettu käyttöön psykiatrinen hoitotoive-lomake. Ensimmäisessä vaiheessa
LisätiedotPotilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8
Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Heli Sahala heli.sahala@kotka.fi
LisätiedotNivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit
Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti RITVA TILTTI ritva@tiltti.net Organisaatio, jota vastaus edustaa Tuusulan vammaispalvelu
LisätiedotLaki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi lääketieteellisestä. annetun lain 6 ja 9 :n muuttamisesta. lääketieteellisestä tutkimuksesta
EV 287/1998 vp - HE 229/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi lääketieteellisestä tutkimuksesta sekä potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 6 ja 9 :n muuttamisesta Eduskunnalle
LisätiedotNarkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssia koskeva arviointitutkimus
Liite S3: Suostumuslomakkeet Narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssia koskeva arviointitutkimus Suostumuslomake tutkimukseen osallistumisesta / vanhemman/huoltajan lomake
LisätiedotPsykiatrinen hoitotahtoni
Huhtalantie 53 Puhelin vaihde 06 415 4111 Sähköposti: 60220 Seinäjoki Faksi 06 415 4351 etunimi.sukunimi@epshp.fi 2 (6) Nimi Henkilötunnus Olen laatinut tämän psykiatrisen hoitotahdon siltä varalta, että
LisätiedotItsemääräämisoikeuslaki. Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa
Itsemääräämisoikeuslaki Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa Riitta Burrell 20.5.2014 Hallitusohjelma Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma: Laaditaan lainsäädäntö asiakkaiden
LisätiedotLuo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2
Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus
LisätiedotTALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI
TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI Biopankkitoiminnan tavoitteet ja periaatteet Edistää lääketieteellistä tutkimusta ja tuotekehitystä sekä toimia henkilökohtaisen lääketieteen veturina Turvata
LisätiedotTARKKAILULAUSUNTO. Lomake M2. Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä. 1. Tutkitun henkilötiedot
Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) TARKKAILULAUSUNTO Lomake M2 (täytetään lomakkeen kielellä) Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä 1. Tutkitun
LisätiedotEettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto
Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava
LisätiedotTietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista
Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Tämä esite on tarkoitettu sinulle, joka olet tai olet ollut tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa. Myös läheistesi
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista.. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Riitta Jolanki riitta.jolanki@hiy.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Helsingin
LisätiedotMistä tutkimusten eettisessä ennakkoarvioinnissa on kyse?
Mistä tutkimusten eettisessä ennakkoarvioinnissa on kyse? Helena Siipi Turku Institute for Advanced Studies (TIAS) ja Filosofian oppiaine Turun yliopisto Sidonnaisuudet Työ: Turun yliopisto Turku Institute
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Waltteri Siirala Waltteri.siirala@tyks.fi
LisätiedotMITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto
MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista.. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Sari Tanner-Suonpää sari.tannersuonpaa@tvk.fi
LisätiedotIhmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet (luonnos 03/2019)
Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet (luonnos 03/2019) Etiikan päivä 13.3.2019, Tieteiden talo, Helsinki Arja Kuula-Luumi, kehittämispäällikkö (Tietoarkisto) TENK:n työryhmän puheenjohtaja
LisätiedotNaisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten
LisätiedotETENE 20 VUOTTA. ETENEn kesäseminaari Jaana Hallamaa
ETENE 20 VUOTTA ETENEn kesäseminaari 22.8.2018 Jaana Hallamaa MISSÄ OLEMME MUKANA? Taustalla 1900-luvun lopun kehitys Tieteellis-tekninen edistys ja säätelyn tarve Akateemisen etiikan haaksirikko: elämälle
LisätiedotTietosuojavaltuutetun toimiston tietoisku
Tietosuojavaltuutetun toimiston tietoisku Ylitarkastaja Raisa Leivonen Etiikan päivät 15.3.2018 1 Tietosuoja-asetus Ryhdytään soveltamaan 25.5.2018 Kaikissa jäsenvaltioissa suoraan sovellettavaa oikeutta,
LisätiedotYksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari
Yksilön suoja vai tutkimuksen vapaus? Niklas Vainio Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari 28.1.2011 2011 Säännöt ja periaatteet t oikeussäännöt soveltuvat t täysin tai eivät ollenkaan esim. ehdottomat
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista.. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Aino Närkki aino.narkki@hyvinvointial
LisätiedotLapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE
Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Sanna Suomi sanna.suomi@ylasavons
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Lea Mäntyniemi lea.mantyniemi@finanssi
LisätiedotValtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta (TUKIJA)
N:o 841 2787 Liitteet Liite 1 Valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta (TUKIJA) ENNAKKOILMOITUS KLIINISESTÄ LÄÄKETUTKIMUKSESTA 1. Viranomainen täyttää Saapunut Diaari-/rekisterinumero
LisätiedotLakeja yms. Tässä luennossa. Millaista tietoa? Tietoon perustuva suostumus siirretäänkö vastuu tutkittavalle?
Lakeja yms. Tietoon perustuva suostumus siirretäänkö vastuu tutkittavalle? Helena Kääriäinen TY/TYKS Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta 488/1999 (2004) Potilaslaki 785/1992, henkilötietolaki 523/1999
LisätiedotKehittäjäasiakasvalmennus
Kehittäjäasiakasvalmennus 25.3.2014 klo 9-12 Eettiset kysymykset, vaitiolovelvollisuus, vastuut ja toimivalta Eettiset kysymykset MORAALI Siisti täytyy aina olla! sanoi kissa hietikolla Raapi päälle tarpeenteon
LisätiedotTietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista
Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Mitä tahdosta riippumaton psykiatrinen hoito on? Kun sinua hoidetaan psykiatrisessa sairaalassa, vaikka et itse haluaisi
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus sirkka Myllys sirkka.myllys@hotmail.co
LisätiedotItsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013
Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013 IHMISOIKEUS kansainvälisessä ihmisoikeussopimuksessa taattu oikeus (Suomi sitoutunut n. 40 sopimukseen)
LisätiedotPotilaan itsemääräämisoikeus ja hoitotahto Tarja Holi johtaja, Valvira
Potilaan itsemääräämisoikeus ja hoitotahto Tarja Holi johtaja, Valvira 25.11.2013 Tarja Holi 1 Perustuslaki * Jokaisella on oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen)
Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) HOITOONMÄÄRÄÄMISPÄÄTÖS Lomake M3 (täytetään lomakkeen kielellä) 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus 2. Tutkimusaika Tarkkailulähetteen
LisätiedotHYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS
HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS ENSIN - NÄKYMÄ POTILASTURVALLISUUS SILMÄLASIEN KAUTTA Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot (STESO) ry VERKOSTOTAPAAMINEN 14.3.2017 Tuula Saarikoski, Potilasturvallisuuskoordinaattori,
LisätiedotLääkäri ja potilas - muutoksessa
HELSINGIN YLIOPISTO Lääkäri ja potilas - muutoksessa Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori, HY Sidonnaisuudet: Työpaikat HY ja HUS; vastaanotto Aava. Tutkimusyhteistyö Helsinki, Espoo, Vantaa, Hyvinkää,
LisätiedotAutonomian tukeminen on yhteinen etu
Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotAjankohtaista tutkimusten viranomaisarvioinnissa
Ajankohtaista tutkimusten viranomaisarvioinnissa Horisontissa 2020 strategiapäivä 26.4.2012 Vs. hallintojohtaja, VT Jari-Pekka Tuominen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Lääketieteellistä tutkimusta koskevat
LisätiedotMitä biopankkilaki pitää sisällään. Suomen lääkintäoikeuden ja etiikan seura 22.3.2012
Mitä biopankkilaki pitää 23.3.2012 VT Sirpa Soini sisällään Suomen lääkintäoikeuden ja etiikan seura 22.3.2012 Biopankkilain valmistelu HE 86/2011 biopankkilaiksi sekä kudoslain ja potilaslain muuttamiseksi
LisätiedotVanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto
Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee
LisätiedotKuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?
Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Marja-Liisa Saarinen
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Vastaajien määrä: 1 Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Tanja
LisätiedotToimikuntien tehtävät ja toimintaa ohjaava lainsäädäntö. Lasse Lehtonen Professori, hallintoylilääkäri. 28.8.2013 Lasse Lehtonen
Toimikuntien tehtävät ja toimintaa ohjaava lainsäädäntö Lasse Lehtonen Professori, hallintoylilääkäri 17.1.2002 Lasse Lehtonen Nürnbergin säännöt 1. tutkimukseen osallistumisen tulee olla vapaaehtoista
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Risto Hiekkataipale irma.tolmunen@okv.fi
LisätiedotAlkoholiriippuvuus ja Antabus (=A), eettinen näkökulma
Alkoholiriippuvuus ja Antabus (=A), eettinen näkökulma Rauno Mäkelä Dosentti, psykiatrian erikoislääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys, filosofian opiskelija 1 Lähdeviitteet Lindgrén, Oki (2012),
LisätiedotTutkimuslain keskeiset muutokset
Tutkimuslain keskeiset muutokset Outi Konttinen 19.10.2010 Valtakunnallinen eettisten toimikuntien seminaari 28.9.2010 Säätytalo Muutosten perusteluja Tutkimuslain alkuperäinen sovellusalue koettu ongelmallisena
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Eija Koskela eija.koskela@uusikaupunk
LisätiedotLumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala
Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Virpi Paasisalo virpi.paasisalo@suomenki
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Marjut Eskelinen marjut.eskelinen@avi.fi
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Ilari Huhtasalo ilari.huhtasalo@parkinson.fi
LisätiedotInformaatiovelvoite ja tietosuojaperiaate
SISÄLLYSLUETTELO Informaatiovelvoite ja tietosuojaperiaate 7.5.2018 SISÄLLYSLUETTELO 1. EU:N TIETOSUOJA-ASETUS... 4 1.2 REKISTERÖIDYN OIKEUDET... 4 1.3 TIETOSUOJA-ASETUKSEEN VALMISTAUTUMINEN... 4 2. INFORMAATIOVELVOITE...
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotPotilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015
Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Vastaajien määrä: 1 Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Toni
LisätiedotMALLI JULKISEN TERVEYDENHUOLLON POTILAIDEN INFORMOINNISTA
TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO MALLI JULKISEN TERVEYDENHUOLLON POTILAIDEN INFORMOINNISTA Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 Malli rekisterinpitäjille julkisessa terveydenhuollossa (mallia voidaan
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Maria Ekroth maria.ekroth@reumaliitto.
Lisätiedot