VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Solomet 250 mg injektio-/infuusiokuiva-aine, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

Transkriptio

1 VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Solomet 250 mg injektio-/infuusiokuiva-aine, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 injektiopullo sisältää metyyliprednisoloninatriumsuksinaattia vastaten metyyliprednisolonia 250 mg. Vaikuttavan aineen määrä on liuottamisen jälkeen 62,5 mg/ml. Täydellinen apuaineluettelo. ks. kohta LÄÄKEMUOTO Injektio-/infuusiokuiva-aine, liuosta varten. Injektio-/infuusiokuiva-aine: valkoinen tai hieman kellertävä jauhe. 4. KLIINISET TIEDOT 4.1 Käyttöaiheet Systeemistä tai paikallista glukokortikoidihoitoa vaativat sairaustilat, erityisesti autoimmuunitaudit; tulehdukselliset ja systeemiset reumataudit (esim. nivelreuma, lasten reuma, selkärankareuma) kollageenisairaudet (esim. systeeminen lupus erythematosus, systeeminen dermatomyosiitti) allergiset tilat (esim. lääkkeiden aiheuttamat yliherkkyysreaktiot, seerumitauti, kosketusihottuma, anafylaktinen sokki) keuhkosairaudet (esim. keuhkosarkoidoosi, astma) aivopaineen alentaminen (mm. kasvaimiin liittyvä aivoödeema) elinsiirtojen hylkimisreaktio tietyt ihosairaudet (esim. pemphigus vulgaris) hematologiset sairaudet (esim. idiopaattinen trombosytopeninen purppura, autoimmuuni hemolyyttinen anemia) neoplastiset sairaudet solunsalpaajahoitoon yhdistettynä (esim. leukemia, maligni lymfooma, myelooma ja rintasyöpä) solunsalpaajahoidon aiheuttama pahoinvointi maksasairaudet (esim. autoimuuni hepatiitti) neurologiset sairaudet (esim. multippeliskleroosi, myasthenia gravis) silmätaudit (esim. uveiitti, näköhermon tulehdus) munuaistaudit (esim. glomerulonefriitti) sekä gastrointestinaaliset sairaudet (esim. haavainen paksusuolitulehdus, Crohnin tauti). 4.2 Annostus ja antotapa Ruiskeena hitaasti laskimoon tai lihakseen tai infuusiona laskimoon. Annos määräytyy tilan vaikeuden mukaan, ja on yleensä mg/vrk. Suuria annoksia saatetaan tarvita lyhytaikaisesti vaikeiden akuuttien tilojen hoitoon. Shokeissa ja elimensiirron jälkeen käytetään jopa 30 mg/kg laskimoon. Laskimoon annettavat suuret annokset (yli 1 mg/kg tai 200 mg) annetaan yli minuuttia kestävänä infuusiona (ks. kohdat 4.4 ja 4.8) ja pienemmät annokset vähintään 5 minuutin aikana. Solunsalpaajien aiheuttamaan pahoinvointiin 250 mg 20 minuuttia ennen solunsalpaajia, joitten jälkeen 250 mg kuuden tunnin välein tarvittaessa.

2 Käyttö-/liuotusohje, ks. kohta Vasta-aiheet Tuberkuloosi sekä muut akuutit ja krooniset bakteeri-, sieni- ja virusinfektiot ilman antibioottitai kemoterapiasuojaa. Yliherkkyys valmisteen jollekin aineosalle. Maapähkinä- tai soija-allergia. Injektiopullon kumitulpasta saattaa liueta vähäinen määrä soijaöljyä, joten valmisteen käyttö on vasta-aiheista henkilöille, joilla on maapähkinä- tai soijaallergia. 4.4 Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet Pitkäaikainen systeeminen kortikosteroidihoito aiheuttaa lisämunuaiskuoren vajaatoimintaa, joka voi kestää kuukausia hoidon päättymisen jälkeen, minkä vuoksi stressitilanteissa, kuten vamman, sairauksien ja kirurgian yhteydessä, on tarvittaessa lisättävä Solomet-annostusta tai annettava muuta glukokortikoidia (ks. kohta 4.8). Glukokortikoidihoidon keskeytysoireyhtymän välttämiseksi pitkäaikainen kortikosteroidihoito on keskeytettävä asteittain useiden viikkojen kuluessa. Vuoropäiväannostelu pienentää lisämunuaiskuoren vajaatoiminnan ja hoidon lopettamiseen liittyvän keskeytysoireyhtymän riskiä. Vakavien kardiovaskulaaristen komplikaatioiden (hypotensio, rytmihäiriiöt, bradykardia tai asystole) välttämiseksi suuret, laskimoon annettavat annokset tulee antaa hitaasti (ks. kohdat 4.2 ja 4.8). Verenpainetta ja EKG:tä on syytä seurata. Hoidettaessa myasthenia graviksen pahenemisvaihetta laskimonsisäisellä pulssihoidolla oireet saattavat aluksi pahentua, mikä voi harvoissa tapauksissa johtaa hengityslihasten lamaantumiseen ja respiraattorihoitoa vaativaan tilaan. Oireiden korjaantuminen alkaa noin 2-3 päivää hoidon jälkeen. Metyyliprednisoloni voi lisätä monien akuuttien tai piilevien sairauksien komplikaatioiden esiintyvyyttä. Se voi esimerkiksi lisätä vuoto- ja perforaatioriskiä erilaisissa gastrointestinaalisissa taudeissa, kuten mahahaavan tai pohjukaissuolihaavan, paikallisen ileiitin, haavaisen paksusuolitulehduksen ja muiden tulehduksellisten suolistosairauksien tai divertikuliitin yhteydessä. Muita tällaisia metyyliprednisolonihoidon seurauksena mahdollisesti pahentuvia (tai kehittyviä) sairauksia ovat verenpainetauti, sydämen vajaatoiminta, psyykkiset häiriöt (psykoosi tai vakava mielialahäiriö), diabetes (tai siihen liittyvä sukurasite), pankreatiitti, osteoporoosi ja glaukooma. Samoin varovaisuutta tulee noudattaa äskettäisen sydäninfarktin, epilepsian, äskettäisen anastomoosileikkauksen ja munuaisten vajaatoiminnan yhteydessä. Potilaita, joilla on häiriöitä veren hyytymisessä, tulisi seurata huolellisesti. Metyyliprednisoloni voi vähentää diagnostisesti tärkeiden oireiden, kuten kivun voimakkuutta gastrointestinaalisten komplikaatioiden yhteydessä. Kortikosteroidihoito voi peittää myös piilevää lisäkilpirauhasen liikatoimintaa. Salisylaattien tai muiden prostaglandiini-inhibiittoreiden käyttöä olisi syytä välttää metyyliprednisolonihoidon aikana yhteiskäyttöön liittyvän lisääntyneen mahahaavariskin vuoksi (ks. kohdat 4.5). Mahahaavan ja vuotoriskin lisääntyminen tulisi huomioida myös annettaessa metyyliprednisolonia samanaikaisesti antikoagulanttien kanssa (ks. kohdat 4.5). Metyyliprednisoloni voi jossain tapauksissa myös vähentää antikoagulanttien tehoa. Täten protrombiiniaika (INR) on syytä tarkistaa ainakin silloin, kun annostusta tai lääkitystä muutetaan. Kortikosteroidit lisäävät infektioalttiutta ja voivat peittää infektion oireet. Vesirokko voi olla

3 kortikosteroidihoidon aiheuttaman immuunipuutoksen aikana erityisen vaarallinen, joten vesirokkotai herpes zoster -tartunnan suhteen tulee olla erityisen varovainen. Varovaisuutta tulee noudattaa myös sellaisten potilaiden kohdalla, joilla on ollut tuberkuloosi latentin taudin reaktivaation riskin takia. Eläviä, heikennettyjä viruksia tai bakteereita sisältäviä rokotteita ei tule antaa korkea-annoksista kortikosteroidihoitoa saaville potilaille hoidon aiheuttaman immuunipuutoksen aikana. Näiden rokotteiden antoa tulee yleensäkin välttää kortikosteroidihoidon aikana. Muun tyyppisiä rokotteita käytettäessä suoja voi jäädä immuunipuutteen takia tavallista heikommaksi. Kilpirauhasen vajaatoimintaa tai vaikeaa maksainsuffisienssia sairastaville potilaille on syytä harkita annoksen pienentämistä. Lapset: Lapsille suositellaan mahdollisimman pieniä annoksia ja lyhyitä hoitoaikoja, koska kortikosteroidit voivat hidastaa kasvua ja kehitystä. Iäkkäät: Iäkkäitä potilaita hoitaessa tulee noudattaa varovaisuutta, koska ikääntyneet ovat muuta aikuisväestöä herkempiä glukokortikoidien haittavaikutuksille, kuten esimerkiksi mahahaavalle, osteoporoosille ja ihon ohenemiselle. Fluorokinolonien ja glukokortikoidien samanaikainen käyttö lisää jänneruptuuroiden vaaraa, etenkin iäkkäillä potilailla. 4.5 Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset Antikoliiniesteraasit Kortikosteroidit voivat antikoliiniesteraasien kanssa aiheuttaa lihasheikkoutta myasthenia gravis -potilailla. Antikoagulantit Samanaikainen kortikosteroidihoito voi joko lisätä tai heikentää antikoagulanttien tehoa. Laskimonsisäisesti annetun metyyliprednisolonin on todettu kontrolloiduissa olosuhteissa potentoivan merkittävästi kahden K-vitamiinin antagonistin (fluindinonin ja asenokumarolin) veren hyytymistä estävää vaikutusta. Täten protrombiiniaikaa tulee seurata käytettäessä antikoagulantteja metyyliprednisolonin kanssa samanaikaisesti (ks. kohdat 4.4). Salisylaatit ja muut NSAID-lääkkeet Metyyliprednisoloni lisää näihin lääkkeisiin liittyviä gastrointestinaalisten haavaumien ja vuotojen riskiä (ks. kohdat 4.4). Metyyliprednisoloni voi vähentää seerumin salisylaattipitoisuutta lisäämällä puhdistumaa. Varovaisuutta on syytä noudattaa, mikäli pitkäaikaisen yhteiskäytön jälkeen pienennetään metyyliprednisoloniannosta. Insuliini ja oraaliset sokeritautilääkkeet Metyyliprednisoloni voi heikentää sokeritautilääkkeiden hypoglykeemistä vaikutusta. Entsyymi-induktorit Fenytoiini, fenobarbitaali, karbamatsepiini, primidoni ja rifampisiini lisäävät metyyliprednisolonin puhdistumaa, lyhentävät puoliintumisaikaa ja täten heikentävät myös glukokortikoidivaikutusta. Entsyymi-inhibiittorit Sytokromi CYP3A4-entsyymiä estävät lääkeaineet, kuten esimerkiksi erytromysiini, klaritromysiini, ketokonatsoli, itrakonatsoli, diltiatseemi, aprepitantti ja troleandomysiini, lisäävät metyyliprednisoloninin pitoisuutta plasmassa, hidastavat eliminaatiota ja voivat täten potentoida metyyliprednisolonin sekä terapeuttisia että haitallisia vaikutuksia. Estrogeenit

4 Estrogeenit saattavat lisätä metyyliprednisolonin vaikutuksia vähentämällä sen metaboliaa. Toisaalta estrogeenien on kuvattu vähentävän joitakin metyyliprednisolonin immunosuppressiivisia vaikutuksia. Amfoterisiini B, diureetit ja laksatiivit Metyyliprednisoloni saattaa lisätä hypokalemian vaaraa käytettäessä samanaikaisesti näiden lääkkeiden kanssa. Sytostaatit ja immunosuppressantit Metyyliprednisonilla on additiivinen immuunivastetta heikentävä vaikutus käytettäessä samanaikaisesti tämän ryhmän lääkeaineiden kanssa, mikä voi johtaa niin terapeuttisten kuin haittavaikutustenkin lisääntymiseen. Kortikosteroidit käytettynä yleensä yhdessä pahoinvointia hillitsevien lääkeaineiden kanssa vähentävät sytostaattien aiheuttamaa pahoinvointia. Siklosporiini ja metyyliprednisoloni saattavat hidastaa toistensa metaboliaa, mikä voi vaikuttaa niiden pitoisuuksiin plasmassa. Yksittäisiä kouristuskohtauksia on kuvattu käytettäessä metyyliprednisolonia samanaikaisesti siklosporiinin kanssa. Takrolimuusin pitoisuus voi pienentyä yhteiskäytössä kortikosteroidien kanssa. Kortikosteroidilääkityksen lopettaminen voi nostaa takrolimuusin pitoisuutta. Rokotukset Glukokortikoidit saattavat heikentää rokotusten tehoa ja lisätä rokotusten neurologisten komplikaatioiden riskiä. Elävät virusrokotteet voivat aiheuttaa infektion metyyliprednisolonia saaville potilaille. Fluorokinolonit Fluorokinolonien ja glukokortikoidien samanaikainen käyttö lisää jänneruptuuroiden vaaraa, etenkin iäkkäillä potilailla. Muut Kahdella doksakuriumkloridia ja metyyliprednisolonia samanaikaisesti saaneella iäkkäällä potilaalla on kuvattu vakava akuutti myopatia. 4.6 Raskaus ja imetys Raskaus Raskaudenaikaiseen systeemiseen kortikosteroidihoitoon on syytä suhtautua harkiten. Metyyliprednisoloni läpäisee istukan. Selkeästi indisoidusta hoidosta ei kuitenkaan ole syytä pidättäytyä. Jos äiti on saanut metyyliprednisolonia raskauden aikana, vastasyntynyttä on tarkkailtava mahdollisen lisämunuaisten vajaatoiminnan havaitsemiseksi. Raskaudenaikaiseen kortikosteroidihoitoon on liitetty sikiön kasvun hidastuminen etenkin pitkäaikaisessa käytössä ja yksittäistapauksissa valtimotiehyen merkityksetön supistuminen. Kortikosteroidit ovat aiheuttaneet eläinkokeissa huuli- ja suulakihalkioita. Kitahalkioitten lisääntymistä ei ole todennettu ihmisellä. Loppuraskauden aikana glukokortikoidit voivat aiheuttaa sikiölle samoja haittavaikutuksia kuin pitkäaikaishoidossa yleensä. Imetys Metyyliprednisoloni erittyy äidinmaitoon. Jatkuvan tai korkea-annoksisen systeemisen metyyliprednisolonihoidon aikana on syytä välttää imettämistä. 4.7 Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn Yleensä metyyliprednisoloni ei heikennä kykyä ajaa autolla tai käyttää koneita. Pitkäaikaishoidossa suurilla annoksilla tai hoitoa lopetettaessa osalla potilaista ilmenee mielialan vaihteluita ja psyykkistä tasapainottomuutta, mikä voi haitata liikenteessä suoriutumista.

5 4.8 Haittavaikutukset Metyyliprednisolonilla on samoja haittavaikutuksia kuin muilla glukokortikoideilla. Hoidon kesto ja käytetty annos vaikuttavat haittavaikutusten esiintymiseen. Pitkäaikaishoidossa haittavaikutuksia esiintyy säännöllisesti. Metyyliprednisoloni lisää ainoastaan vähäisessä määrin suolan ja veden retentiota. Metyyliprednisoloni aiheuttaa suurina annoksina pitkään käytettäessä lisämunuaiskuoren vajaatoimintaa ja atrofiaa, minkä vuoksi stressi, kuten leikkaus tai infektio, voi aiheuttaa hypotensiota, hypoglykemiaa ja jopa kuoleman, jollei steroidiannosta lisätä stressiin sopeutumiseksi. Nopeasti laskimonsisäisesti annettujen, suurten metyyliprednisoloniannosten (yli 200 mg annettuna alle minuutissa) on kuvattu yksittäisissä tapauksissa aiheuttaneen vakavia, jopa kuolemaan johtaneita kardiovaskulaarisia komplikaatioita kuten hypotensiota, bradykardiaa, kompleksisia kammioperäisiä rytmihäiriöitä ja asystolea (ks. kohdat 4.2 ja 4.4). Pitkäaikaisen steroidihoidon äkillinen lopettaminen voi aiheuttaa keskeytysoireyhtymän. Lievissä tapauksissa voi esiintyä seuraavia oireita: päänsärkyä, pahoinvointia, mahakipua, huimausta, anoreksiaa, mielialan vaihteluita, voimattomuutta ja kuumetta. Vaikeimmissa tapauksissa voidaan todeta psyykkisiä häiriöitä ja kohonnutta kallonsisäistä painetta. Glukokortikoidihoidon äkilliseen lopettamiseen liittyneitä kuolemantapauksiakin on kuvattu. Reumapotilaat saattavat kokea ns pseudoreumatismia hoitoa lopetettaessa. Hoidon lopettamiseen on yksittäisissä tapauksissa kuvattu liittyneen ns. "poststeroidi-pannikuliittia. Noin kaksi viikkoa hoidon lopettamisen jälkeen ilmaantuvat punoittavat, kiinteät, kuumottavat, subkutaaniset nodulukset katoavat raportoitujen tapausten perusteella spontaanisti. Intramuskulaarinen injektio aiheuttaa useiden ilmoitettujen havaintojen perusteella subkutaanista atrofiaa. Se voi myös aiheuttaa injektiopaikan kuumotusta ja kipua, pigmenttimuutoksia (depigmentaatio, leukoderma), steriilejä paiseita, ihonalaiskudoksen atrofiaa ja kutaanista atrofiaa sekä harvinaisena lipoatrofiaa. Metyyliprednisoloni saattaa aiheuttaa allergiaa ja anafylaktisen reaktion. Taulukossa esiintyvät haitat liittyvät metyyliprednisolonihoitoon yleensä. Lyhytaikaisessa hoidossa ne ovat harvinaisia. Haittavaikutusten yleisyysluokat on määritelty seuraavasti: Yleiset ( 1/100, < 1/10), melko harvinaiset ( 1/1 000, < 1/100), harvinaiset ( 1/10 000, < 1/1 000), tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin). Yleiset Melko harvinaiset Harvinaiset Hyvän ja Tuumorilyysioireyhtymä pahanlaatuiset kasvaimet (mukaan lukien kystat ja polyypit) Immuunijärjestelmä Umpieritys Lisääntynyt infektioalttius, infektion oireiden peittyminen Elimistön oman ACTHja kortisolierityksen estyminen (pitkäaikaiskäytössä), Cushingin oireyhtymän oireet, diabeteksen Allergia ja anafylaktiset reaktiot

6 Aineenvaihdunta ja ravitsemus Psyykkiset häiriöt Hermosto Silmät Verisuonisto Hengityselimet, rintakehä ja välikarsina Ruuansulatuselimistö Maksa ja sappi Iho ja ihonalainen kudos Luusto, lihakset ja sidekudos Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat paheneminen/ilmaantumi nen Hypokalemia, natriumin retentio Ihon oheneminen, hidastunut kudosvaurion paraneminen ja arpeutuminen, akne, hirsutismi, striat, mustelmaherkkyys, ekkymoosit, purppura Lihasatrofia, myopatia, lihasheikkous, osteoporoosi Kasvun hidastuminen lapsilla, turvotus Mielialan vaihtelut, parantunut keskittymiskyky, masennus, mania, psykoosit, unettomuus Silmänpaineen kohoaminen, glaukooma, kaihi Hypertensio, tromboosit Dementiaoireet, kohonnut kallonsisäinen paine (pseudotumor cerebri), kouristuskohtaukset Hikka Mahahaava (ks. kohta 4.4), pankreatiitti Maksaentsyymipitoisuuden kohoaminen Allerginen dermatiitti, kontaktidermatiitti, angioneuroottinen ödeema Aseptinen luunekroosi, jänneruptuura Kortikosteroidihoidossa kokonaisleukosyyttimäärä lisääntyy, mutta eosinofiilien, monosyyttien ja lymfosyyttien lukumäärä vähenee. Lymfaattisen kudoksen määrä vähenee. Metyyliprednisolonihoito lisää virtsatiekivien muodostumisen riskiä ja voi aiheuttaa vähäistä leukosyyttien ja erytrosyyttien määrän lisääntymistä virtsassa. Kortikosteroidihoidossa voi esiintyä myös veren hyytymisherkkyyden lisääntymistä, hyperlipidemiaa sekä kohonnutta ateroskleroosin ja vaskuliitin riskiä. Kortikosteroidihoito saattaa heikentää siemennesteen laatua ja voi aiheuttaa amenorreaa. Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty haitta-tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle: www-sivusto: Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

7 Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri PL FIMEA 4.9 Yliannostus Metyyliprednisolonin akuutti massiivinen yliannostus on epätodennäköinen. Huomattavan suuria kerta-annoksia kestetään vakavitta haitoitta. Metyyliprednisolonille ei ole spesifistä antidoottia. 5. FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET 5.1 Farmakodynamiikka Farmakoterapeuttinen ryhmä: Systeemisesti käytettävät kortikosteroidit: Glukokortikoidit, ATC-koodi: H02AB04. Metyyliprednisoloni vaikuttaa muitten glukokortikosteroidien tapaan sitoutumalla soluliman steroidireseptoreihin. Muodostunut steroidireseptorikompleksi siirtyy tumaan, jossa se sitoutuu DNA:han ja säätelee tällä tavoin monien geenien transkriptioita ja edelleen proteiinisynteesiä. Glukokortikoidit estävät monien proteiinien synteesiä. Ne vähentävät esimerkiksi immuuni- ja inflammaatioverkoston kannalta tärkeiden sytokiinien ja nivelten destruktiivisissa prosesseissa tärkeiden entsyymien muodostumista. Tiettyjen proteiinien, kuten esimerkiksi lipokortiinin, synteesin lisääntymisellä on niin ikään huomattava merkitys glukokortikoidien neuroendokriinisissä vaikutuksissa. Näiden monimutkaisten vaikutusmekanismien tuloksena immuunivaste ja tulehdusvaste heikkenevät. Glukokortikoidit mukaan lukien metyyliprednisoloni vaimentavat tai estävät monien erilaisten ärsykkeiden, kuten mekaanisten, kemiallisten, infektioosien tai immunologisten tekijöiden ja säteilyn aiheuttamaa immuni- ja tulehdusvastetta. Glukokortioidien vaikutus on siis pääasiassa palliatiivista. Painoyksikköä kohti metyyliprednisolonin glukokortikoidivaikutus on viisi kertaa niin voimakas kuin hydrokortisonin. Glukokortikoidit vähentävät ACTH:n eritystä, endogeenisen kortisonin tuotantoa ja johtavat pitkäaikaishoidossa lisämunuaiskuoren atrofioitumiseen ja vajaatoimintaan. Metyyliprednisolonin 40 mg:n kerta-annoksen jälkeen kortikotropiinin eritys estyy noin 1,5 vuorokaudeksi. Glukokortikoidit vaikuttavat myös hiilihydraattien, kalsiumin, D-vitamiinin, proteiinien ja lipidien aineenvaihduntaan. Metaboliset vaikutukset puolestaan altistavat metyyliprednisolonia käyttävät potilaat hyperglykemialle, osteoporoosille, lihasatrofialle ja dyslipidemialle. Monimuotoisesta vaikutusprofiilista johtuen glukokortikoidit vaikuttavat myös verenpaineeseen sekä mielialaan ja käyttäytymiseen. Metyyliprednisolonilla on ainoastaan heikko mineralokortikoidivaikutus. 5.2 Farmakokinetiikka Metyyliprednisolonin huippupitoisuus saavutetaan 2 tunnissa metyyliprednisoloninatriumsukkinaatin lihaksensisäisestä annostelusta. Metyyliprednisolonista sitoutuu plasman valkuaisiin 77 %, transkortiiniin sitoutuminen on vähäistä. Metyyliprednisolonin jakaantumistilavuus on 1 1,5 l/kg. Metyyliprednisoloni metaboloituu inaktiivisiksi metaboliiteiksi. Sen puhdistuma on 6,5 ml/kg/min ja puoliintumisaika keskimäärin 2,5 h. Anti-inflammatorisen vaikutuksen puoliintumisaika on tuntia. Virtsaan erittyy muuttumattomana n. 5 %. Metyyliprednisoloni läpäisee istukan ja erittyy äidinmaitoon. Metyyliprednisoloni on dialysoitavissa.

8 5.3 Prekliiniset tiedot turvallisuudesta Kortikosteroidit ovat aiheuttaneet eläinkokeissa huuli- ja suulakihalkioita. 6. FARMASEUTTISET TIEDOT 6.1 Apuaineet Natriumhydroksidi (ph:n säätö). 6.2 Yhteensopimattomuudet Lääkevalmistetta ei saa sekoittaa muiden lääkevalmisteiden kanssa, lukuun ottamatta niitä, jotka mainitaan kohdassa Kestoaika Injektio-/infuusiokuiva-aine: 3 vuotta Käyttövalmis liuos: käytettävä välittömästi. 6.4 Säilytys Säilytä huoneenlämmössä (15 25 C) alkuperäispakkauksessa, koska valmiste on herkkä valolle. 6.5 Pakkaustyyppi ja pakkauskoko Injektiopullo, lasi, tyyppi I, kirkas, kumitulppa. Pakkauskoko: 250 mg. 6.6 Erityiset varotoimet hävittämiselle ja muut käsittelyohjeet Hävittämisohjeet: Käyttämättä jäänyt liuos on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti. Muut ohjeet: Solomet 250 mg injektio-/infuusiokuiva-aine: Pulloon lisätään injektioruiskulla 4,0 ml steriiliä vettä. Käyttövalmis liuos on kirkas, ilman silmin nähtäviä hiukkasia. Solomet injektioliuos voidaan sekoittaa sekä 5 % glukoosia että 0.9 % natriumkloridia sisältäviin infuusionesteisiin. Sekoitussuhteet molempiin infuusionesteisiin ovat: 250 mg ad 100 ml 500 mg ad 100 ml 1 g ad 100 ml 2 g ad 100 ml 3 g ad 100 ml 7. MYYNTILUVAN HALTIJA Orion Oyj Orionintie Espoo 8. MYYNTILUVAN NUMERO 9767

9 9. MYYNTILUVAN MYÖNTÄMISPÄIVÄMÄÄRÄ/UUDISTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ / TEKSTIN MUUTTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ