JOULUKUUTA 2013

Transkriptio

1 JOULUKUUTA 2013 TUTKITTAVAT KIRJOITUKSET HELMIKUUTA Alka a nopeasti jarkkyk o pois tolaltanne! SIVU 6 LAULUT: 65, HELMIKUUTA Teetko uhrauksia Valtakunnan hyvaksi? SIVU 11 LAULUT: 40, HELMIKUUTA Tam an taytyy olla teille muistona SIVU 17 LAULUT: 109, HELMIKUUTA 2. MAALISKUUTA Tehka a tam a minun muistokseni SIVU 22 LAULUT: 99, 8

2 TUTKITTAVAT KIRJOITUKSET ZIMBABWE KANSI: Zimbabwessa Matabelelandissa ovat Matobon kalliokukkulat (kopje), joista joidenkin pa all a jok otta a massiivisia kivenjark aleit a. On melkoinen haaste loyt a a kukkuloiden lomassa asuvat ihmiset, mutta todistajat ovat onnistuneet tass a. ASUKKAITA: JULISTAJIA: RAAMATUNTUTKISTELUJA: ˇ Alka a nopeasti jarkkyk o pois tolaltanne! On hyvin tarke a a, ettemme anna petta a itseamme emmeka hyvaksy totuutena mielivaltaista spekulointia tai kyseenalaisia teorioita. Tessalonikalaiskirjeissa on meille ajankohtaisia varoituksia. ˇ Teetko uhrauksia Valtakunnan hyvaksi? Valtakunnan etujen edistaminen edellytta a paljon uhrautuvaisuutta. Tass a kirjoituksessa kerrotaan muinaisessa Israelissa esitetyista uhreista. Tarkastelemme myos monien sellaisten esimerkkia, jotka nykya an tekevat uhrauksia tukeakseen Valtakuntaa. ˇ ˇ Tam an taytyy olla teille muistona Tehka a tam a minun muistokseni Juutalaiset juhlivat pesahia ja tosi kristityt viettav at Jeesuksen kuoleman muistojuhlaa suunnilleen samaan aikaan vuodesta. Miksi meidan tulisi perehtya pesahiin? Mista tiedamme, milloin Herran illallista pitaisi vietta a, ja mika merkitys tall a juhlalla tulisi olla meille kaikille? Zimbabwessa ihmiset lukevat mielella an kirjallisuuttamme. Jokainen todistaja levitta a keskima arin 16 lehtea kuukaudessa. T ASS A NUMEROSSA MY OS 3 Jehova suojeli heita vuorten varjoissa 16 Muistatko? 27 Miten selviyty a puolison menetyksest a? 32 Vartiotornin asiahakemisto Tat a julkaisua ei ole tarkoitettu myytav aksi. Se on valmistettu edistam a an maailmanlaajuista raamatullista opetustyot a, jota tuetaan vapaaehtoisin lahjoituksin. Ellei toisin mainita, raamatunlainausten lahteen a on Pyha Raamattu Uuden maailman ka ann os, viitelaitos. The Watchtower (ISSN ) is published semimonthly by Watchtower Bible and Tract Society of New York, Inc.; L. Weaver, Jr., President; G. F. Simonis, Secretary-Treasurer; 25 Columbia Heights, Brooklyn, NY Vartiotornin (ISSN ) julkaisija: Jehovan todistajat. Vastaava toimittaja: Jukka Ropponen. December 15, 2013 Vol. 134, No. 24 Semimonthly FINNISH Periodicals Postage Paid at Brooklyn, NY, and at additional mailing offices. POSTMASTER: Send address changes to Watchtower, 1000 Red Mills Road, Wallkill, NY Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania. Printed in Finland, 2013

3 JEHOVA SUOJELI HEIT A VUORTEN VARJOISSA Kuva: Pavel Tacl ık ASTUESSAAN varhain aamulla kotinsa ulkoovesta nainen huomaa kynnyksella paketin. Han nostaa sen ylos ja vilkaisee ymparilleen, mutta kadulla ei nay keta an. Joku tuntematon on varmaankin tuonut sen yoll a. Avattuaan hiukan pakettia nainen palaa sisa an ja sulkee kiireesti oven. Eika ihme, silla ka ar oss a on kiellettya raamatullista kirjallisuutta! Han rutistaa pakettia rintaansa vasten ja kiitta a hiljaa Jehovaa tast a kallisarvoisesta hengellisesta ravinnosta. Tallaista tapahtui eri puolilla Saksaa luvulla. Natsien noustua valtaan vuonna 1933 Jehovan todistajien tyo kiellettiin suuressa osassa maata. Olimme aivan varmoja, etta ihmisten asettamat kiellot eivat voisi esta a Jehovasta ja hanen nimesta an julistamista, sanoo Richard Rudolph, joka on tat a nykya yli 100-vuotias. Tarvitsimme kipeasti raamatullista kirjallisuutta tutkimista ja sananpalvelusta varten. Kiellon Richard Rudolph palveli Hirschbergin seurakunnassa Sleesiassa. Hirschbergin kaupunki on nykyinen Jelenia G ora Lounais-Puolassa. vuoksi sita ei kuitenkaan ollut ena a helppo saada. Pohdimme, miten tyo jatkuisi. Pian Richardille selvisi, etta han voisi auttaa kirjallisuuden hankkimisessa hyvin epatavallisin keinoin. Tam a toteutettaisiin vuorten varjoissa (Tuom. 9: 36). SALAKULJETTAJIEN REITEILLA Jos kuljet Elbe-jokea ylavirtaan, saavut lopulta Riesengebirgen (Krkonosen) ˇ vuorille, jotka sijaitsevat nykyisella Tsekin ˇ ja Puolan rajalla. Vaikka vuoristo kohoaa enimmilla an vain 1600 metrin korkeuteen, sita on kutsuttu Keski- Euroopan arktiseksi saarekkeeksi. Vuoren harjanteet ovat kuutisen kuukautta jopa kolmimetrisen lumikerroksen peitossa. Sakea sumu saattaa yhdessa hetkessa verhota huiput, joten siella liikkuvan on syyta pita a varansa. Vuorijono on satojen vuosien aikana ollut luonnollisena rajana maakuntien ja valtioiden valill a. Petollista maastoa oli vaikea valvoa, joten menneisyydessa monet paikalliset asukkaat 15. JOULUKUUTA

4 Vaeltajiksi pukeutuneet veljet ja sisaret kantoivat kirjallisuutta Saksaan Riesengebirgen vuoriston yli. salakuljettivat tavaroita naiden vuorten yli. Kun Riesengebirgen vuoret olivat 1930-luvulla Tsek- koslovakian ja Saksan rajana, pa att av aiset Je- ˇ hovan todistajat alkoivat kaytt a a hylattyj a salakuljettajien reitteja. He noutivat arvokasta raamatullista kirjallisuutta sielta, mista sita oli helpommin saatavilla. Nuori Richard oli yksi naist a todistajista. VAARALLISIA PATIKKAMATKOJA Lahdimme vuorille viikonloppuisin noin seitseman nuoren veljen ryhmissa retkeilijoiksi pukeutuneina, Richard muistelee. Saksan suunnasta meilta kesti kolmisen tuntia ylitta a vuoret ja pa ast a perille noin 15 kilometrin pa ass a Tsekiss ˇ a sijaitsevaan Spindler ˇ uv Ml ynin lomakohteeseen. Siihen aikaan tuolla alueella asui paljon saksalaisia, ja eras maanviljelija suostui auttamaan veljia. Han haki lomailijoiden kuljettamiseen tarkoitetuilla hevoskarryill a kirjallisuuslaatikoitamme laheisest a kaupungista, johon ne oli lahetetty rautateitse Prahasta. Mies toi laatikot maatilalleen ja katki ne heina- parvelle odottamaan kuriireja, jotka veisivat kirjallisuuden Saksan puolelle. Richard jatkaa: Saavuttuamme maatilalle pakkasimme reppumme, jotka oli suunniteltu erityisesti raskaita kantamuksia varten. Jokainen meista kantoi lahes 50 kiloa. Valtty akseen kiinni ja amiselt a veljet vaelsivat pimeyden turvin: lahtiv at auringon laskiessa ja saapuivat kotiin ennen auringonnousua. Tuohon aikaan Saksassa kierrosvalvojana palvellut Ernst Wiesner kuvaili joitakin varotoimia: Kaksi veljea kulki edella, ja aina kohdatessaan jonkun he antoivat heti merkin taskulampuillaan. Nain veljet, jotka painavine selkareppuineenseurasivat noin sadan metrin pa ass a takana, tiesivat katkeyty a laheisiin pensaikkoihin. He odottivat, kunnes edella kulkevat kaksi veljea palasivat ja sanoivat tunnussanan, joka vaihdettiin joka viikko. Saksalaispoliisit sinisissa virkapuvuissaan eivat kuitenkaan olleet ainoa vaaratekija. Yhtena iltana minun piti olla toiss a pidempa an, joten lahdin Tsekin ˇ puolelle muita veljia myohemmin, Richard muistelee. Oli pi- 4 VARTIOTORNI

5 mea a ja sumuista, ja tarisin kavelless ani ja at a- vass a sateessa. Eksyin vuorimantyjen keskelle enka loyt anyt pois tuntikausiin. Monet vaeltajat ovat kuolleet tall a tavoin. Vasta kun veljet olivat paluumatkalla varhain aamulla, tapasimme toisemme. Pieni ryhma rohkeita veljia meni vuorille joka viikko noin kolmen vuoden ajan. Talvisin he kuljettivat kallisarvoista lastiaan hiihtaen tai vetaen pulkkaa. Joskus jopa kahdenkymmenen ystav an ryhma ylitti rajan merkittyja patikointireitteja pitkin kirkkaassa paiv anvalossa. Nayt- ta akseen harmittomalta retkeilijaryhm alt a he ottivat mukaan sisaria. Jotkut naist a kaveliv at edella ja epailless a an vaaraa heittivat hattunsa ilmaan. Mita tapahtui, kun kuriirit palasivat yollisil- ta matkoilta? Oli tarke a a saada kirjallisuus heti jakoon. Julkaisut pakattiin niin, etta ne naytti- vat aivan saippuapakkauksilta, ja vietiin Hirsch- bergin rautatieasemalle. Paketit lahetettiin Saksan eri osiin, missa veljet ja sisaret toimittivat ne vaivihkaa toisille todistajille, kuten artikkelin alussa kuvailtiin. Maanalainen jakeluverkosto oli niin tiivis, etta pienikin ilmitulo olisi johtanut vakaviin seurauksiin. Era an a paiv an a tuli sitten odottamaton takaisku. Vuonna 1936 paljastui Berliinin lahell a sijaitseva kirjallisuuskatk o, jossa oli muun muassa kolme pakettia tuntemattomalta lahett aj alt a Hirschbergista. Poliisi selvitti kasiala-analyysin avulla salakuljetusryhmamme yhden keskeisen jasenen henkilollisyyden ja pidatti hanet. Va- han myohemmin pidatettiin myos kaksi muuta epailty a, joista Richard Rudolph oli toinen. Koska nam a veljet ottivat vastuun kaikesta, muut pystyivat jatkamaan yha vaarallisemmiksi kay- via matkojaan viela jonkin aikaa. MITA VOIMME OPPIA? Julkaisujen salakuljetus Riesengebirgen vuorten yli naytteli huomattavaa osaa raamatullisen kirjallisuuden toimittamisessa Saksan todistajille. Se ei kuitenkaan ollut ainoa todistajien kayt- tam a reitti. Siihen saakka, kun Saksan armeija vuonna 1939 miehitti Tsekkoslovakian, ˇ pitkin naiden kahden maan rajaa oli myos toisia reitteja. Lisaksi muissa Saksan naapurimaissa, kuten Alankomaissa, Ranskassa ja Sveitsissa, todistajat ottivat saksalaisveljiensa tavoin suuria riskeja jarjest a akseen vainotuille uskonveljilleen hengellista ruokaa. Nykya an useimmat meista voivat saada raamatullista kirjallisuutta tarvitsemansa ma ar an ja vielap a eri muodoissa. Saatpa jonkin uuden julkaisun valtakunnansalilta tai lataatpa sen jw.org-verkkosivustolta, sinun on hyva miettia, miten se oikeastaan on pa atynyt kasiisi. Prosessiin ei valtt am att a liity yhta paljon dramatiikkaa kuin lumipeitteisten vuorenhuippujen ylittami- seen keskiyoll a, mutta monet uskonveljesi, jot- ka palvelevat sinua epaitsekk a asti, ovat varmasti tehneet tuon julkaisun eteen paljon tyot a. Lumipeitteiset huiput tekivat vuorten ylittamisest a vaarallisen vaelluksen. 15. JOULUKUUTA 2013

6 ALKA A NOPEASTI JARKKYK O POIS TOLALTANNE! Pyydamme teita, ettette nopeasti jarky pois tolaltanne. (2. TESS. 2:1, 2) POHDISKELTAVAA Mita ajankohtaisia varoituksia Paavalin Tessalonikalaiskirjeet sisalt av at? Miten voimme valtt a a tulemasta petetyiksi? Miksi innokas Valtakunnasta saarnaaminen on meille suojaksi? VA ARENN OKSET, huijaukset ja petokset ovat kovin yleisia nykyisessa asiainjarjestelm ass a. Sen ei pitaisi olla meille yllatys. Raamatussa sanotaan selvasti, etta tam an jarjestelm an hallitsija Saatana on taitava pettaj a (1. Tim. 2:14; 1. Joh. 5:19). Nykyisen pahan jarjestelm an lopun lahestyess a Saatanan viha kasvaa, koska hanen aikansa on lyhyt (Ilm. 12:12). Voimme siis odottaa, etta Panettelijan vaikutuksen alaisuudessa olevat ihmiset kaytt aytyv at yha kierommin erityisesti tosi palvojia kohtaan. 2 Mediassa esiteta an aika ajoin harhaanjohtavia lausumia ja jopa suoranaisia valheita Jehovan palvelijoista ja heidan uskonkasityksist a an. Uutisotsikoissa, television dokumenttiohjelmissa ja internetsivustoilla leviteta an totuuden vastaista tietoa. Tam a saattaa jarkytt a a niita, jotka sinisilmaisesti uskovat sellaisiin valheisiin. 3 Onneksi pystymme vastustamaan vihollisemme katalaa strategiaa, koska kayt oss amme on Jumalan sana, joka on hyodyllinen oikaisemiseen (2. Tim. 3:16). Apostoli Paavalin kirjoituksista ilmenee, etta jotkut kristityt ensimmaisen vuosisadan Tessalonikassa eksytettiin uskomaan totuudenvastaisia vaitteit a. Paavali varoitti heita nopeasti jark- kymast a pois tolaltaan (2. Tess. 2:1, 2). Mita voim- me oppia hanen huomaavaisista sanoistaan, ja miten ne soveltuvat omaan tilanteeseemme? AJANKOHTAISIA VAROITUKSIA 4 Ensimmaisess a kirjeessa an Tessalonikan seura- 1, 2. Miksi pettaminen on kovin yleista nykya an? Mainitse esimerkkeja. (Ks. kuva kirjoituksen alussa.) 3. Miten voimme valtt a a tulemasta petetyksi? 4. a) Miten Tessalonikan kristittyja valpastutettiin Jehovan paiv an tulemisen suhteen? b) Milla tavoin meita autetaan pysyma an valveilla? 6 VARTIOTORNI

7 Paavali antoi kirjeiss a an ajankohtaisia varoituksia kristityille. (Ks. kpl:t 4, 5.) kunnalle Paavali kohdisti huomion Jehovan paiv an tulemiseen. Han ei halunnut veljiensa olevan pimeydessa tai valmistautumattomia. Sen sijaan han kehotti heita, valon poikia, pysyma an valveilla ja pysyma an jarkevin a. (Lue 1. Tessalonikalaiskirjeen 5:1 6.) Nykya an me odotamme Suuren Babylonin, va ar an uskonnon maailmanmahdin, tuhoa. Tam a tuho tulee olemaan merkkina Jehovan suuren paiv an alkamisesta. Voimme olla kiitollisia siita, etta ymmar- ramme yha selvemmin, miten Jehovan tarkoitus toteutuu. Saamme lisaksi sa ann ollisesti seurakunnan valityksell a ajankohtaisia muistutuksia, jotka auttavat meita pysyma an jarkevin a. Naiden toistuvien varoitusten huomioon ottaminen voi vahvistaa pa at ost amme suorittaa Jumalalle pyha a palvelusta jarjen- kykyinemme (Room. 12:1). 5 Pian lahetetty a an ensimmaisen kirjeensa tessalonikalaiskristityille Paavali kirjoitti heille toisen kirjeen. Siina han kiinnitti huomion tulevaan ahdistukseen, jonka aikana Herra Jeesus panee toimeen jumalallisen tuomion niil- 5, 6. a) Mihin Paavali keskitti huomion 2. Tessalonikalaiskirjeessa? b) Mita Jumala pian tekee Jeesuksen valityksell a, ja mita meidan tulisi pohtia? le, jotka eivat tunne Jumalaa, ja niille, jotka eivat tottele hyva a uutista (2. Tess. 1:6 8). Tam an kirjeen 2. luvusta ilmenee, etta jotkut seurakunnassa olivat siina ma arin innostuneet Jehovan paiv ast a, etta he uskoivat sen olleen ka- silla jo silloin. (Lue 2. Tessalonikalaiskirjeen 2:1, 2.) Noilla varhaiskristityilla oli vain rajallisesti tietoa siita, miten Jehovan tarkoitukset toteutuisivat. Paavali totesikin myohemmin profetioista: Meilla on osittainen tieto, ja me profetoimme osittaisesti, mutta kun saapuu se, mika on taydellist a, niin poistuu se, mika on osittaista. (1. Kor. 13:9, 10.) Silti henkeytetyt varoitukset, jotka Paavali, Pietari ja muut uskolliset voidellut veljet tuohon aikaan kirjoittivat, auttoivat heita sailytt am a an uskonsa. 6 Korjatakseen tessalonikalaisten ajattelua Paavali selitti hengen ohjauksessa, etta ennen Jehovan paiv a a ilmaantuisi suuri luopumus ja laittomuuden ihminen. Sen jalkeen Herra Jeesus Paavali osoitti Apostolien tekojen 20:29, 30:ssa, etta kristillisten seurakuntien sisalt a nousisi miehia, jotka puhuvat va aristeltyj a asioita veta akseen opetuslapset mukaansa. Historia vahvistaa, etta va- hitellen kehittyi jako papistoon ja maallikoihin. Kolmanteen vuosisataan mennessa laittomuuden ihminen, kristikunnan papisto kollektiivisena ryhman a, oli ilmaantunut. (Ks. Vartiotorni s ) 15. JOULUKUUTA

8 aikanaan tekisi tyhjaksi kaikki ne, jotka oli petetty. Apostoli kertoi syyn heidan tuomitsemiseensa: He eivat ottaneet vastaan rakkautta totuuteen. (2. Tess. 2:3, 8 10.) Meidan on hyva pohtia: Kuinka paljon rakastan totuutta? Pysynko sen ymmarryksen tasalla, joka Jumalan kansan maailmanlaajuiselle seurakunnalle valitet a an tam an lehden sivuilla ja muissa Raamattuun perustuvissa julkaisuissa? VALITSE SEURASI VIISAASTI 7 Kristityt tosin kohtaisivat luopioiden ja heidan opetustensa lisaksi muitakin vaaroja. Paavali kirjoitti Timoteukselle, etta rakkaus rahaan on kaikenlaisen pahan juuri, ja lisasi: Tat a rakkautta tavoittelemalla jotkut ovat harhautuneet pois uskosta ja lavist aneet itsensa joka puolelta monilla tuskilla. (1. Tim. 6:10.) Olisi myos alituinen vaara syyllistya lihan tekoihin (Gal. 5:19 21). 8 Voimme kuitenkin ymmart a a, miksi Paavali halusi painokkaasti varoittaa tessalonikalaisia siita vakavasta uhasta, jonka va ar at apostolit aiheuttivat. Jotkut heista puhuivat va aristeltyj a asioita veta akseen opetuslapset mukaansa. (2. Kor. 11:4, 13; Apt. 20:30.) Myohem- min Jeesus kiitti Efesoksen seurakun- taa, koska se ei voinut sieta a pahoja. Nuo efesolaiset olivat panneet koetukselle sellaiset ihmiset, jotka olivat todellisuudessa va ari a apostoleja ja valehtelijoita. (Ilm. 2:2.) On kiinnostavaa, etta 2. Tessalonikalaiskirjeessa Paavali antoi seuraavan kehotuksen: Me kaskem- me teita, veljet, Herran Jeesuksen Kris- tuksen nimessa vetaytym a an pois jokaisesta veljesta, joka vaeltaa hairitsev asti. Sitten han mainitsi erikseen sellaiset 7, 8. a) Millaisia vaaroja varhaiskristityt kohtasivat? b) Mika on erityinen uhka tosi kristityille nykya an? kristityt, jotka eivat tahdo tehda tyot a. (2. Tess. 3:6, 10.) Jos siis tallaisia pidettiin hairi on aiheuttajina, kuinka paljon enemman niita, jotka olivat ka antym assa luopumuksen tielle! Laheiset suhteet heihin olivat erityisen vaarallisia, ja niita piti valtt a a ja sama pita a paikkansa nykya an (Sananl. 13:20). 9 Suuri ahdistus puhkeaa pian ja ta- man pahan jarjestelm an loppu lahes- tyy, joten nuo ensimmaisell a vuosisadal- la annetut henkeytetyt varoitukset ovat nykya an entista merkityksellisempia. Emme todellakaan halua jatt a a huomioon ottamatta Jehovan ansaitsemattoman hyvyyden tarkoitusta ja menetta a meille luvattua ikuista elam a a toivommepa saavamme sen taivaassa tai maan pa all a (2. Kor. 6:1). Meidan pitai- si olla erityisen varuillamme, jos joku seurakunnan kokouksissa yrittaisi saada meidat mukaan kriittisiin keskusteluihin tai kehittelema an omia teorioita (2. Tess. 3:13 15). PITAK A A KIINNI PERINTEISTA 10 Paavali kehotti tessalonikalaisveljia pysyma an lujina ja pitam a an kiinni oppimistaan asioista. (Lue 2. Tessalonikalaiskirjeen 2:15.) Mita olivat heille opetetut perinteet? Eivat varmastikaan niita perinteita, joista va ar a uskonto piti kiinni ja joiden vaitettiin olevan yhta arvokkaita kuin Raamatun teksti. Sen sijaan Paavali viittasi niihin opetuksiin, joita han ja muut olivat saaneet Jeesukselta. Naihin perinteisiin kuuluivat myos opetukset, jotka Jumala oli Paavalin valityksell a esittanyt ja joista suurin osa sisallytettiin henkeytettyyn Raamattuun. Paavali kiitti Korintin seura- 9. Miksi meidan tulisi olla varuillamme, jos joku alkaa puhua kriittisesti tai kehittelee omia teorioitaan? 10. Mista perinteista tessalonikalaiskristittyja kehotettiin pitam a an kiinni? 8 VARTIOTORNI

9 kuntaan kuuluvia veljia an, koska kuten han kirjoitti muistatte minua kaikessa ja pidatte kiinni perinteista sellaisina kuin ne teille valitin (1. Kor. 11: 2). Nait a opetuksia ei tarvinnut epail- la, koska ne tulivat todella luotettavasta lahteest a. 11 Heprealaiskirjeessa an Paavali kiinnitti huomion kahteen tapaan, joilla kristitty saattaisi menetta a uskonsa ja lujuutensa. (Lue Heprealaiskirjeen 2:1; 3:12.) Han puhui pois ajelehtimisesta ja pois vetaytymisest a. Veneen ajelehtiminen pois joen rannalta saattaa aluksi tapahtua huomaamatta. Vahitel- len ranta ja a yha kauemmaksi. Toi- saalta joku voisi tarkoituksellisesti tyon- ta a veneensa pois rannasta. Molemmat tilanteet kuvaavat hyvin sita, miten jotkut lankeavat petoksen uhriksi ja antavat luottamuksensa totuutta kohtaan heiketa. 12 Juuri nain on saattanut tapahtua joillekin tessalonikalaisille. Enta miten on meidan laitamme? Ymparill amme on monenlaista aikaa vieva a teke- mista. Ajattelehan, kuinka paljon tunteja kuluu esimerkiksi yhteydenpitoon ystavien kanssa sosiaalisessa mediassa, sahk opostien lukemiseen ja niihin vastaamiseen, innokkaaseen harrastustoimintaan tai urheilutapahtumien tiiviiseen seuraamiseen. Mika tahansa naist a voisi hajottaa kristityn huomion ja heikenta a hanen intoaan. Tam a saattaisi puolestaan johtaa siihen, etta han ei ena a rukoile yhta hartaasti kuin ennen. Lisaksi Jumalan sanan tutkiminen, kokouksissa kayminen ja hyvan uutisen saarnaaminen voivat karsi a. Mita tehda, jottemme tall a tavoin jarkkyisi nopeasti pois tolaltamme? 11. Milla tavoilla jotkut saattavat langeta petoksen uhreiksi? 12. Mitka nykyajan toiminnot voisivat vahingoittaa hengellisyyttamme? MITEN SUOJAUTUA JARKKYMISELT A 13 Meidan taytyy ehdottomasti muistaa, etta nam a ovat viimeisia paivi a. Voisi olla vaarallista vietta a aikaa sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivat tunnusta tat a tosiasiaa. Apostoli Pietari kirjoitti tast a ajanjaksosta: Tulee pilkkapuheineen pilkkaajia, jotka kulkevat omien halujensa mukaan ja sanovat: Missa on se hanen luvattu lasn aolonsa? Onhan siita paiv ast a asti, jona esi-isamme nukahtivat pois, kaikki pysynyt juuri sellaisena kuin luomakunnan alusta asti. (2. Piet. 3:3, 4.) Jumalan sanan paivit- tainen lukeminen ja sa ann ollinen tutki- minen auttaa meita keskittam a an huomiomme siihen, milla kohtaa olemme ajan virrassa pysyma an tietoisina siita, etta elamme viimeisissa paiviss a. Ennustettu luopumus tuli ilmeiseksi kauan sitten ja on pitanyt pintansa tah an pai- va an saakka. Laittomuuden ihminen on yha olemassa ja vastustaa edelleen Jumalan palvelijoita. Niinpa meidan tay- tyy olla aina valppaina Jehovan paiv an laheisyyden suhteen (Sef. 1:7). 14 Tiedamme kokemuksesta, etta Valtakunnan hyvan uutisen sa ann ollinen saarnaaminen on parhaita keinoja pysya valppaana ja valtt a a jarkkym ast a tolaltaan. Niinpa Jeesuksen, seurakunnan Pa an, kasky tehda opetuslapsia kaikkien kansakuntien ihmisista ja opettaa heita noudattamaan kaikkea, mita han oli opettanut, koituisi todellisuudessa suojaksi hanen seuraajilleen (Matt. 28: 19, 20). Jos haluamme seurata hanen ohjaustaan, meidan taytyy olla innokkaita saarnaamistyoss a. Voisitko kuvitella, etta veljesi Tessalonikassa olisivat tyytyneet saarnaamaan ja opettamaan innottomasti, ika an kuin kyseessa olisi 13. Millainen asenne monilla on, ja miten voimme esta a uskoamme heikentymast a? 14. Miksi innokkuus Jumalan palveluksessa koituu suojaksi? 15. JOULUKUUTA

10 Kun valmistaudumme ja osallistumme palvelukseen, meita ei ole helppo nopeasti jarkytt a a pois tolaltamme. (Ks. kpl:t 14, 15.) ollut pelkka mekaanisesti hoidettava velvollisuus? Paavalihan sanoi heille: Alk a a sammuttako hengen tulta. Älka a suhtautuko profeetallisiin lausumiin halveksivasti. (1. Tess. 5:19, 20.) Ja kuinka sykahdytt avi a ovatkaan profetiat, joita voimme tutkia itse ja joista saamme kertoa toisille! 15 Haluamme luonnollisesti auttaa perheenjaseni amme edistyma an kentta- palveluksessa. Monet veljet ja sisaret ovatkin havainneet, etta on hyodyllist a kaytt a a osa perheen yhteiseen palvontaan tarkoitetusta ajasta palvelukseen liittyvien asioiden kasittelyyn. Saatatte keskustella vaikkapa siita, miten perheenjasenet voisivat huolehtia loyt amist a an kiinnostuneista. Mista puhua uusintakaynnill a? Mitka aiheet luultavimmin lisa av at kiinnostusta? Milloin 15. Mita hyodyllisi a asioita voimme tarkastella perheen palvonnan yhteydessa? olisi paras ajankohta menna uusintakaynnille? Lisaksi monet tarkastelevat perheena tulevien kokousten ohjelmia. Voitteko valmistautua huolellisemmin kokouksiin, jotta olisitte valmiita myos osallistumaan niissa? Tam a vahvistaa omaa uskoanne, niin etta teita on vaikea jarkytt a a pois tolaltanne. (Ps. 35: 18.) Perheen yhteinen palvonta siis suojelee meita vahingolliselta spekuloinnilta ja epailyilt a. 16 Jehova on vuosien mittaan siunannut kansaansa luomalla lisa a valoa Raamatun profetioihin. Naiden profetioiden tayttyminen kasvattaa luottamustamme siihen, etta edessamme on suurenmoisia palkintoja. Voidelluilla on odote olla Kristuksen kanssa taivaassa. Miten suuresti tam a kannustaakaan heita pysyma an vahvoina uskossa! Heihin soveltuvat hyvin Paavalin tessalonikalaisille kirjoittamat sanat: Me olemme velvollisia aina kiittam a an Jumalaa teista, Jehovan rakastamat veljet, koska Jumala valitsi teidat pyhittam all a teidat hengella ja uskollanne totuuteen. (2. Tess. 2:13.) 17 Myos ne, jotka odottavat saavansa ikuisen elam an maan pa all a, tekevat kaikkensa valtt a akseen nopeasti jarkkym ast a pois tolaltaan. Jos sinulla on maanpa allisen elam an toivo, muista aina niita huomaavaisia rohkaisun sanoja, jotka Paavali kirjoitti Tessalonikassaasuville voidelluille veljilleen. (Lue 2. Tessalonikalaiskirjeen 3:1 5.) Meidan kaikkien tulisi syvasti arvostaa noiden jakeiden lamminhenkisi a ajatuksia. Tessalonikalaiskirjeissa varoitetaan rakentelemasta omia kyseenalaisia teorioita. Koska elamme hyvin lahell a loppua, arvostamme suuresti nait a varoituksia. 16. Mika kannustaa voideltuja kristittyja pysyma an vahvoina uskossa? 17. Miten 2. Tessalonikalaiskirjeen 3:1 5:n sanat rohkaisevat sinua? 10 VARTIOTORNI

11 TEETKO UHRAUKSIA VALTAKUNNAN HYVAKSI? Jumala rakastaa iloista antajaa. (2. KOR. 9:7) RAAMATUNKOHTIA POHDITTAVAKSI Miten seuraavat raamatunkohdat auttavat sinua arvioimaan uhrauksia, joita teet Valtakunnan hyvaksi? 1. Aikakirja 29:9 1. Korinttilaisille 16:1, 2 2. Korinttilaisille 8:12 IHMISET tekevat mielella an uhrauksia heille tar- keiden asioiden vuoksi. Vanhemmat antavat aikaa, rahaa ja voimia lastensa hyvaksi. Nuoret urheilijat, jotka haluavat edustaa maataan olympialaisissa, harjoittelevat joka paiv a sinnikka asti useita tunteja samaan aikaan, kun heidan ikatoverinsa pitav at hauskaa. Jeesuskin teki uhrauksia hanelle tarkei- den asioiden vuoksi. Han ei tavoitellut ylellisyyk- sia eika hankkinut omia lapsia. Sen sijaan han keskittyi Jumalan Valtakunnan etujen edistamiseen. (Matt. 4:17; Luuk. 9:58.) Samoin hanen seuraajansa luopuivat paljosta tuon Valtakunnan hyvaksi. Koska Valtakunta oli ensi sijalla heidan elam ass a an, he tekivat uhrauksia tukeakseen sita mahdollisimman paljon. (Matt. 4:18 22; 19:27.) Meidankin on hyva kysya itseltamme, mika on elam ass amme tarkeint a. 2 Kaikilta tosi kristityilta edellyteta an tiettyja uhrauksia, jotka ovat valtt am att omi a voidaksemme luoda ja sailytt a a hyvan suhteen Jehovaan. Nai- hin uhrauksiin sisaltyy se, etta kayt amme aikaa ja voimia rukoilemiseen, Raamatun lukemiseen, perheen yhteiseen palvontaan, kokouksissa kaymi- seen ja kenttapalvelukseen. (Joos. 1:8; Matt. 28: 19, 20; Hepr. 10:24, 25.) Omien ponnistelujemme ja Jehovan siunauksen ansiosta saarnaamistyo kiihtyy entisesta an ja monia virtaa jatkuvasti Jehovan huoneen vuorelle (Jes. 2:2). Tukeakseen Valtakunnan tyot a monet tekevat uhrauksia, jotta voisivat palvella Betelissa, auttaa valtakunnansalien ja konventtisalien rakentamisessa, osallistua konventtien Ks. kirjoitus Esit a Jehovalle uhreja kokosieluisesti, Vartiotorni s Millaisia uhrauksia monet tekevat ja miksi? 2. a) Mita uhrauksia edellyteta an kaikilta tosi kristityilta? b) Mita muita uhrauksia jotkut voivat tehda? 11

12 Nykyiset uhrimme ovat monien muinaisten uhrien tavoin vapaaehtoisia. (Ks. kpl:t 7 13.) jarjest amiseen tai antaa katastrofiapua luonnononnettomuuksista karsiville. Tallaisia asioita ei vaadita elam an saamiseksi, mutta niilla edisteta an ratkaisevasti Valtakunnan etuja. 3 Nyt on tarke amp a a kuin koskaan tukea aktiivisesti Valtakuntaa. On ilo nahd a, etta monet antavat halukkaasti uhreja Jehovalle. (Lue psalmi 54:6.) Tal- lainen antelias henki tuo meille paljon iloa odottaessamme Jumalan valtakunnan tuloa (5. Moos. 16:15; Apt. 20:35). Meidan kaikkien tulisi kuitenkin pohtia huolellisesti omaa elam a amme. Voisimmeko tehda enemman uhrauksia Valtakunnan hyvaksi? Miten kayt amme aikaamme, rahojamme, voimiamme ja kykyjamme? Mita meidan taytyy kuitenkin varoa? Tarkastellaanpa tallais- ten vapaaehtoisten uhrien antamisesta erast a mallia, jonka jaljitteleminen kasvattaa iloamme. UHRIT MUINAISESSA ISRAELISSA 4 Muinaisessa Israelissa kansan t aytyi uhrata uhreja saadakseen syntin- 3. a) Mita hyoty a meille on siita, etta teemme uhrauksia Valtakunnan hyvaksi? b) Mita kysymyksia meidan pitaisi pohtia? 4. Miten israelilaiset hyotyiv at uhraamisesta? Julistajia valtakunnansalilla Keniassa Afrikassa sa anteeksi ja pysyakseen Jehovan suosiossa. Jotkin uhrit olivat pakollisia, toiset vapaaehtoisia (3. Moos. 23:37, 38). Esimerkiksi kokonaispolttouhreja voitiin esitta a vapaaehtoisina uhreina tai lahjoina Jehovalle. Huomattava esimerkki uhreista nahtiin Salomon pai- vina temppelin vihkiaisiss a (2. Aik. 7: 4 6). 5 Jehova ymmarsi, etta kaikki eivat voineet antaa yhta paljon, ja otti rakkaudellisesti huomioon kunkin yksilol- liset mahdollisuudet. Laissa vaadittiin uhrielaimen veren vuodattamista. Na- ma uhrit olivat sen tulevan hyvan varjo, joka saataisiin Jeesuksen valityksel- la (Hepr. 10:1 4). Jehova ei kuitenkaan soveltanut tat a lakia joustamattomasti. Esimerkiksi jos jollakulla ei ollut varaa uhrata elaint a omasta katraastaan tai laumastaan, Jumala hyvaksyi uhriksi turturikyyhkyja. Nain siis jopa koyhien oli mahdollista uhrata Jehovalle iloisin mielin. (3. Moos. 1:3, 10, 14; 5:7.) Vaikka uhreina saatiin esitta a erilaisia elaimi a, kaikilta vapaaehtoisten uhrien antajilta vaadittiin kuitenkin kahta asiaa. 5. Minka jarjestelyn Jehova teki vah avaraisten hyvaksi? 12 VARTIOTORNI

13 Alueellisen rakennuskomitean vapaaehtoinen tyontekij a Tuxedossa New Yorkin osavaltiossa Yhdysvalloissa 6 Ensinnakin jokaisen taytyi antaa parhaansa. Jehova sanoi kansalle, etta saadakseen hyvaksymyksen heidan piti uhrata virheettomi a uhreja (3. Moos. 22:18 20). Viallista elaint a ei pidetty hyvaksytt av an a uhrina Jehovalle. Toiseksi uhrin antajan taytyi olla puhdas ja saastumaton. Jos han oli epa- puhtaassa tilassa, hanen taytyi ennen vapaaehtoisen uhrin uhraamista esitta a syntiuhri tai syyllisyysuhri saadakseen takaisin hyvan aseman Jumalan edessa. (3. Moos. 5:5, 6, 15.) Tam a oli vakava asia. Mikali joku epapuhtaassa tilassa ollessaan otti osaa yhteysteurasuhriin, joka saattoi olla vapaaehtoinen uhri, Jehova vaati karsimaan hanet pois kansasta (3. Moos. 7:20, 21). Toisaalta uhraaja, jolla oli hyva asema Jehovan silmissa ja jonka uhri oli virheeton, sai tuntea syva a iloa. (Lue 1. Aikakirjan 29:9.) UHREJA NYKYA AN 7 Nykya ankin monet haluavat ku- 6. Mita uhrien antajilta vaadittiin, ja kuinka tarke a a naiden vaatimusten noudattaminen oli? 7, 8. a) Millaista iloa monet ovat saaneet tehdessa an uhrauksia Valtakunnan hyvaksi? b) Mita resursseja meilla on kaytett aviss amme? Betelil aisi a Australiassa luttaa itsea an Jehovan palveluksessa, ja tam a ilahduttaa Jehovaa. On palkitsevaa tyoskennell a veljiemme hyvak- si. Eras veli, joka on mukana rakenta- massa valtakunnansaleja ja auttamassa luonnononnettomuuksien uhreja, toteaa, etta tallainen palvelus tuottaa hanelle sanoin kuvaamatonta iloa. Han kertoo: Kaikki ponnistelut tuntuvat vaivanna on arvoisilta nahdess ani, miten onnellisia ja kiitollisia paikalliset ystav at ovat, kun he astuvat uuteen valtakunnansaliinsa tai saavat apua luonnonkatastrofin jalkeen. 8 Jehovan jarjest o on nykyaikana pyrkinyt tukemaan Jehovan tyot a kaikilla mahdollisilla tavoilla. Veli Russell kirjoitti vuonna 1904: Jokaisen on katsottava olevansa Herran ma ar a am a oman aikansa, vaikutusvaltansa ja rahojensa y.m. taloudenhoitaja, ja jokaisen on koetettava kaytt a a nait a lahjoja parhaan ymmarryksens a mukaan Mestarinkirkastamiseksi. Vaikka saammekin monia siunauksia, Jehovan hyvaksi tekemillamme uhrauksilla on silti hintansa (2. Sam. 24:21 24). Voisimmeko kaytt a a omia resurssejamme yha paremmin? 15. JOULUKUUTA

14 9 Aika. Kirjallisuutemme ka ant amiseen ja painamiseen, palvontapaikko- jen rakentamiseen, konventtien jarjes- tamiseen, katastrofiapuun seka moniin muihin tarpeellisiin toimiin kaytet a an paljon aikaa ja voimia. Kaytett avissamme on vain tietty ma ar a tunteja pai- vass a. Kun Jeesus lahetti opetuslapsensa kentalle, han esitti neuvon, joka on meille avuksi. Han kielsi heita syleilemast a keta an tervehdykseksi tiella. (Luuk. 10:2 4.) Miksi Jeesus antoi tal- laisen ohjeen? Muuan raamatunoppi- nut selitta a: Tervehdys ei ollut itamaa- laisten keskuudessa kevyt kumarrustai kaden ojennus kuten meilla, vaan toista tervehdittiin syleilemall a ja kumartamalla syva an yha uudelleen ja jopa lankeamalla maahan monta kertaa. Tam a kaikki vei paljon aikaa. Jeesus ei kuitenkaan neuvonut seuraajiaan olemaan toykeit a. Han auttoi heita ymmart a- ma an, etta heidan taytyi hyodynt a a rajallinen aikansa parhaalla tavalla ja nain huolehtia tarke ammist a asioista (Ef. 5: 16). Voimmeko tam an ohjeen mukaisesti kaytt a a enemman aikaa Valtakunnan hyvaksi tehtav a an tyoh on? 10 Raha. Valtakunnan tyon tukemiseen tarvitaan huomattavia rahasummia. Vuosittain kaytet a an kymmenia miljoonia dollareita matkavalvojien, erikoistienraivaajien ja lahetysty ontekijoiden kuluista huolehtimiseen. Apua tarvitseviin maihin on vuodesta 1999 lahtien rakennettu yli valtakunnansalia. Silti tall a hetkella tarvitaan la- hes 6400 valtakunnansalia lisa a. Joka kuukausi painetaan noin 100 miljoo- 9. Mita Jeesuksen esittam a a ohjetta voimme soveltaa omaan ajankaytt o omme? 10, 11. a) Milla eri tavoilla maailmanlaajuiseen tyoh on antamiamme lahjoituksia kayte- ta an? b) Mika 1. Korinttilaiskirjeen 16:1, 2:ssa esitetty periaate hyodytt a a meita? naa Vartiotorni- ja Heratk a a!-lehte a. Tat a kaikkea tuetaan teidan vapaaehtoisilla lahjoituksillanne. 11 Apostoli Paavali esitti era an lahjoituksiin liittyvan periaatteen. (Lue 1. Korinttilaiskirjeen 16:1, 2.) Jumalan hengen ohjauksessa han kehotti Korintin veljia panemaan mahdollisuuksiensa mukaan jotakin sa ast o on heti viikon alussa. Heidan ei siis pitanyt antaa lahjoituksia vasta loppuviikosta sen mukaan, mita oli ja anyt jaljelle. Ensimmai- sen vuosisadan kristittyjen tavoin ny- kya ankin veljet ja sisaret suunnittelevat etukateen, miten voisivat ilmaista anteliaisuutta omissa olosuhteissaan (Luuk. 21:1 4; Apt. 4:32 35). Jehova pita a tal- laista anteliaisuutta suuressa arvossa. 12 Voimat ja kyvyt. Kun ponnistelemme kaytt a aksemme voimiamme ja kykyjamme Valtakunnan hyvaksi, Jehova tukee meita. Han lupaa auttaa, jos vasymme. (Jes. 40:29 31.) Tuntuuko meista silta, etta taitomme eivat riita ta- han tyoh on? Ovatko muut mielestam- me patev ampi a? Muista, etta Jehova voi kasvattaa kenen tahansa kykyja, aivan kuten han auttoi Besalelia ja Oholiabia (2. Moos. 31:1 6). (Ks. kuva kirjoituksen alussa.) 13 Jehova haluaa, ettemme anna minka an esta a meita tekemast a parastamme (Sananl. 3:27). Temppelin jalleen- rakentamisen yhteydessa Jehova kaski Jerusalemissa asuvia juutalaisia pohtimaan vakavasti omaa osuuttaan rakennustyoss a (Hagg. 1:2 5). Heidan huomionsa oli hajaantunut eivatk a he ena a keskittyneet Jehovan tyoh on. Meidan- kin on hyva miettia, onko meilla Jeho- van nakemys siita, mika on elam ass a 12, 13. Mika voisi esta a meita kaytt am ast a tay- sin voimiamme ja kykyjamme Jehovan tyoss a, mutta miten Jehova auttaa meita? 14 VARTIOTORNI

15 tarkeint a. Voisimmeko kohdistaa sydamemme teihimme ja osallistua enemman Valtakunnan tyoh on nain a viimeisina paivin a? UHRAAMME SEN MUKAAN MITA MEILLA ON 14 Monissa osissa maailmaa elam a on hyvin vaikeaa ja koyhyys on arkipaiv a a. Jarjest omme pyrkii korvaamaan tal- laisissa maissa asuvien veljien puut- teen (2. Kor. 8:14). Silti nekin veljet, joilla on vain vah an varoja, pitav at antamista etuoikeutena. Tallainen iloinen antaminen miellytta a Jehovaa (2. Kor. 9:7). 15 Era ass a hyvin koyh ass a Afrikan maassa jotkut veljet ovat rajanneet pienen osan puutarhastaan ja lahjoittavat siita saadun tuoton Valtakunnan tyon tukemiseen. Kun tuossa maassa suunniteltiin uuden, kipeasti kaivatun valtakunnansalin rakentamista, paikalliset ystav at halusivat auttaa. Rakennusprojekti oli kuitenkin tarkoitus toteuttaa keskella kylvokautta. Koska veljet ja sisaret halusivat olla mukana tass a projektissa, he tyoskenteliv at paivisin rakennustyomaalla ja menivat iltaisin toihin pelloilleen. Miten hienoa uhrautuvuutta! Tam a tuo mieleemme ensimmaisell a vuosisadalla Makedoniassa elaneet veljet. Syvast a koyhyydest a an huolimatta he anoivat, etta saisivat auttaa era ass a hankkeessa. (2. Kor. 8:1 4.) Haluatko sina antaa sen siunauksen mukaisesti, jonka Jehova on sinulle antanut? (Lue 5. Mooseksen kirjan 16: 17.) 16 Varoituksen sana on kuitenkin pai- 14, 15. a) Miten vah avaraisten veljiemme esimerkki kannustaa meita? b) Mita meidan pitai- si haluta tehda? 16. Miten voimme varmistaa, etta uhrimme ovat otollisia Jehovalle? kallaan. Meidan taytyy muinaisten israelilaisten tavoin varmistaa, etta vapaaehtoiset uhrimme ovat Jumalalle otollisia. Mika saattaisi tehda uhreistamme kelpaamattomia Jehovalle? Meidan on sailytett av a tasapaino voidaksemme huolehtia tarkeimmist a velvollisuuksistamme: perheestamme ja Jehovan palvonnasta. Jos antaisimme aikaamme ja resurssejamme toisten hyvaksi siina ma arin, etta joutuisimme laiminlyom a an oman perheemme hengellista tai fyysista hyvinvointia, antaisimme todellisuudessa jotain sellaista, mita meilla ei ole. (Lue 2. Korinttilaiskirjeen 8:12.) Meidan on yllapidett av a myos omaa hengellisyyttamme (1. Kor. 9:26, 27). Voimme kuitenkin olla varmoja siita, etta kun elamme Raamatun normien mukaan, saamme uhreistamme paljon iloa ja ne ovat erityisen otollisia Jehovalle. UHREILLAMME ON PALJON ARVOA 17 Monet veljemme ja sisaremme vuodattavat [itsea an] niin kuin juomauhria tyoskennelless a an Valtakunnan hyvaksi (Fil. 2:17). Arvostamme syvasti niita, jotka ilmaisevat tallaista anteliasta henkea. Kiitoksen ansaitsevat myos Valtakunnan tyoss a johdon ottavien veljien vaimot ja lapset, koska heillakin on antelias ja uhrautuva asenne. 18 Valtakunnan etujen edistamiseksi vaaditaan paljon tyot a. Meista jokaisen on hyva rukoillen pohtia, miten voimme antaa parhaamme tass a tyoss a. Olemme taysin vakuuttuneita siita, etta saamme paljon siunauksia jo nyt ja etta meita siunataan viela enemman tulevassa asiainjarjestelm ass a (Mark. 10: 28 30). 17, 18. a) Millaisia tunteita meilla on niita kohtaan, jotka tekevat uhrauksia Valtakunnan hyvaksi? b) Mita meidan jokaisen tulisi pohtia? 15. JOULUKUUTA

16 MUISTATKO? Oletko lukenut huolellisesti viimeaikaiset Vartiotornit? Kokeile, osaatko vastata seuraaviin kysymyksiin. Milloin Jeesus saarnasi vankilassa oleville hengille? (1. Piet. 3:19.) Naht av asti jonkin aikaa sen jal- keen, kun Jeesus oli heratetty kuolleista, han julisti pahoille hengille, etta heita odottaisi asianmukainen rangaistus. ( s. 23.) Mitka kolme haastetta on voitettava onnistuakseen toisessa avioliitossa? Nam a haasteet ovat: aikaisempi liitto voi varjostaa nykyista; kanssakayminen sellaisten vanhojen ystavien kanssa, jotka eivat tunne uutta puolisoa; petetyksi tulleen on ehka vaikea luottaa uuteen puolisoon. ( s ) Milloin Jeesus erottaa lampaat vuohista? (Matt. 25:32.) Se tapahtuu silloin, kun Jeesus alkaa toimia Tuomarina suuren ahdistuksen aikana, va ar an uskonnon tuhon jalkeen. ( s. 6.) Milloin laittomuuden harjoittajat, jotka mainitaan vehna a ja rikkakasveja koskevassa vertauksessa, itkevat ja kiristelevat hampaitaan? (Matt. 13:36, 41, 42.) Tam a toteutuu, kun he suuren ahdistuksen aikana tajuavat, ettei heilla ole mita an mahdollisuutta valtty a tuholta. ( s. 13.) Milloin tayttyv at uskollista ja ymmart av aist a orjaa koskevat Jeesuksen sanat? (Matt. 24: ) Ne eivat alkaneet taytty a vuoden 33 helluntaina vaan vuoden 1914 jalkeen. Orja asetettiin vuonna 1919 huolehtimaan palvelusvaest a, johon sisaltyv at kaikki kristityt, joita ravitaan hengellisesti. ( s ) Milloin Jeesus asettaa uskollisen orjan kaiken omaisuutensa hoitajaksi? Se tapahtuu tulevaisuudessa suuren ahdistuksen aikana, jolloin uskollinen orja saa taivaallisen palkinnon. ( s. 25.) Jatt a ak o Raamattu joidenkin henkiloiden nimet mainitsematta siksi, etta he olisivat olleet pahoja tai merkityksettomi a? Ei ole syyta pa atell a nain. Raamattu jatt a a mainitsematta joidenkin hyvien ja joidenkin pahojen ihmisten nimet (Ruut 4:1 3; Matt. 26:18). Uskollisista enkeleista ainoastaan kahden nimet mainitaan. ( s. 10.) Mika Jumalalta saatavan voiman ohella auttoi 230:ta todistajaa sailym a an hengissa pitkall a marssilla pois Sachenhausenin keskitysleirista? Vaikka he olivat nal an ja sairauksien heikentami a, he kannustivat koko ajan toinen toistaan jatkamaan eteenpain. ( s. 18.) Miksi kertomus, joka kuvailee Jordanin ylitysta israelilaisten matkalla Luvattuun maahan, rohkaisee meita? Vaikka joki parhaillaan tulvi, Jehova pysaytti sen juoksun, niin etta hanen kansansa pystyi kulkemaan sen poikki. Se varmasti vahvisti heidan uskoaan ja luottamustaan haneen, ja tam a kertomus rohkaisee meitakin. ( s. 16.) Mita Raamatun toistuvat viittaukset vareihin ilmaisevat? Raamatun viittaukset vareihin osoittavat Jumalan ymmart av an, etta varit voivat vaikuttaa ihmisten tunteisiin ja auttaa muistamaan asioita. ( s ) Miten Miikan 5:5:n profetia herttuoista ja paimenista tayttyy nykya an? Ymmarr amme Miikan 5:5:ssa mainittujen seitseman paimenen ja kahdeksan herttuan tarkoittavan seurakunnan nimitettyja vanhimpia, jotka vahvistavat Jumalan kansaa, jotta se kestaisi ennustetun tulevan hyokk ayksen. ( s. 20.) Miksi tarvitsemme Jumalaa? Tarvitsemme hyvia ohjeita seka vastauksia elam an suuriin kysymyksiin, ja Jumala antaa molempia. Han auttaa meita voidaksemme ela a hyva a elam a a ja olla onnellisia, ja han mahdollistaa tam an taytt am all a Sanassaan olevat lupaukset. ( s. 4 6.) 16 VARTIOTORNI

17 TAM AN TAYTYY OLLA TEILLE MUISTONA Tam an paiv an taytyy olla teille muistona, ja teidan on vietettav a sita juhlana Jehovan kunniaksi. (2. MOOS. 12:14) OSAATKO SELITT A A? Miten Egyptissa asuvien israelilaisten oli ma ar a valmistautua ensimmaiseen pesahiin ja vietta a sita? Milloin Jeesus ja apostolit soiv at viimeisen pesah-aterian, ja mita tapahtui myohemmin tuona paiv an a? Mita tarkeit a asioita opimme ensimmaist a pesahia ja Israelin vapautusta koskevista kertomuksista? KUN ajattelet vuotuisia juhlapaivi a, mika tulee ensimmaisen a mieleesi? Naimisissa olevat saattaisivat ajatella ha ap aiv a ans a. Toisten mieleen voisi tulla jokin yleisesti juhlittu historiallinen tapahtuma, esimerkiksi maansa itsenaistymisen vuosipaiv a. Mutta tiedatk o, mita kansallista vuosipaiv a a on juhlittu yli 3500 vuoden ajan? 2 Tam a vuotuinen juhla on pesah. Sita vieteta an sen muistoksi, etta muinainen Israel vapautui Egyptin orjuudesta. Tam an tapahtuman pitaisi olla tarke a sinullekin. Miksi? Koska siihen liittyy joitakin elam asi kannalta hyvin merkittavi a piirteita. Mutta pesah on juutalaisten juhla, enka mina ole juutalainen, saattaisit ajatella. Miksi minun pitaisi olla kiinnostunut tuosta vuosipaiv ast a? Vastaus selvia a seuraavasta syvallises- ta toteamuksesta: Onhan Kristus, meidan pesah-uhrim- me, uhrattu. (1. Kor. 5:7.) Ymmart a aksemme tam an asian merkityksen meidan on perehdyttav a paremmin juutalaiseen pesahiin ja tarkasteltava sita era an kaikille kristityille annetun kaskyn valossa. MIKSI PESAHIA VIETETA AN? 3 Sadoilla miljoonilla ei-juutalaisilla eri puolilla maailmaa on jonkin verran tietoa ensimmaiseen pesahiin liittyneista tapahtumista. He ovat voineet lukea niista 2. Mooseksen kirjasta, kuulla kerrottavan niista tai nahd a niihin pohjautuvan elokuvan. 4 Kun israelilaiset olivat olleet vuosikausia orjina Egyptissa, Jehova lahetti Mooseksen ja hanen veljensa Aaronin pyytam a an faraolta, etta tam a vapauttaisi Ha- nen kansansa. Tuo Egyptin kopea hallitsija ei kuitenkaan pa ast anyt israelilaisia lahtem a an, joten Jehova loi maata tuhoisilla vitsauksilla. Lopulta Jumala aiheutti kymmenennen vitsauksen, Egyptin esikoisten 1, 2. Minka vuosipaiv an pitaisi erityisesti kiinnostaa kaikkia kristittyja ja miksi? 3, 4. Millainen on ensimmaisen pesahin tausta? 17

18 kuoleman. Se sai faraon vapauttamaan israelilaiset. (2. Moos. 1:11; 3:9, 10; 5:1, 2; 11:1, 5.) 5 Mutta mita israelilaisten piti tehda ennen vapautumistaan? Oli vuosi 1513 eaa., ja elettiin suunnilleen kevatp aiv antasauksen aikaa juutalaisten abibkuussa, jota kutsuttiin myohemmin nisankuuksi. Jumala sanoi, etta tuon kuukauden 10. paiv an a israelilaisten oli ma ar a alkaa tehda valmisteluja nisanin 14. paiv a a varten. Koska juutalaisten paiv a laskettiin auringonlaskusta auringonlaskuun, myos nisanin 14. paiv a alkoi auringonlaskusta. Tuona paiv an a jokaisen huonekunnan piti teurastaa uroskaritsa (tai vuohi) ja roiskia sen verta talonsa ovenpieliin ja ovenpa alliseen. (2. Moos. 12:3 7, 22, 23.) Perheen tuli syod a ateria, joka koostui paahdetusta karitsasta, happamattomasta leivast a ja yrteista. Jumalan enkeli kulkisi yli maan ja surmaisi Egyptin esikoiset, mutta tottelevaiset israelilaiset suojeltaisiin, ja sitten he saisivat lahte a vapaina. (2. Moos. 12:8 13, ) 6 Juuri nain tapahtui, ja tulevina vuosina israelilaisten oli ma ar a muistella vapautumistaan. Jumala sanoi heille: Ta- man paiv an taytyy olla teille muistona, ja teidan on vietettav a sita sukupolvesta toiseen juhlana Jehovan kunniaksi. Teidan tulee vietta a sita ajan ham ar a an asti pysyvan a sa ad oksen a. Tuota 14. paiv an juhlaa seuraisi seitsenpaiv ainen juhla. Varsinaisesti pesahia vietettiin nisanin 14. pai- van a, mutta nimea pesah voitiin kaytt a a juhlan kaikista kahdeksasta paiv ast a. (2. Moos. 12:14 17; Luuk. 22:1; Joh. 18: Vaikka juutalaisten kalenterin ensimmaist a kuukautta alettiin nimitta a nisaniksi vasta Babylonin pakkosiirtolaisuuden jalkeen, kayt amme tat a nimitysta selkeyden vuoksi. 5. Miten israelilaisten oli ma ar a valmistautua vapautukseensa? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.) 6. Miten Jumalan kansan oli ma ar a suhtautua pesahiin myohemmin? 28; 19:14.) Pesah oli yksi niista ma ar atyista juhla-ajoista ( vuotuisista juhlista, Kirkkoraamattu 1992), joita heprealaisten tuli vietta a joka vuosi (2. Aik. 8:13). 7 Jeesus ja hanen apostolinsa olivat juutalaisina Mooseksen lain alaisuudessa, joten he viettivat vuotuista pesahia (Matt. 26:17 19). Kun he viettivat sita viimeista kertaa yhdessa, Jeesus asetti seuraajilleen uuden vuosittaisen juhlan. Kyseessa oli Herran illallinen. Mutta mina paiv an a sita tulisi vietta a? HERRAN ILLALLINEN MINA PAIV AN A? 8 Jeesus asetti Herran illallisen heti vietettya an viimeista lakiliiton alaista pesahia, joten tuota uutta juhlaa vietettai- siin samana paiv an a kuin pesahia. Kenties olet kuitenkin pannut merkille, etta joissakin nykyisissa kalentereissa juutalaisen pesahin ajankohta saattaa poiketa yhdella tai useammalla paiv all a siita ajankohdasta, jona me vietamme Kristuksen kuoleman muistoa. Mista tam a ero johtuu? Sita selitta a osaltaan kasky, jonka Jumala antoi israelilaisille. Sanottuaan, etta Israelin kansankokouksen koko seurakunnan on teurastettava karitsa, Mooses mainitsi tarkasti, mihin aikaan nisanin 14. paiv an a karitsa oli ma ar a teurastaa. (Lue 2. Mooseksen kirjan 12:5, 6.) 9 Teoksessa The Pentateuch and Haftorahs sanotaan, etta karitsa oli 2. Mooseksen kirjan 12:6:n mukaan ma ar a teurastaa kahden illan valill a. Jotkin raamatunka ann okset kaytt av at tat a samaa ilmausta. Toiset, muun muassa juutalainen Tanakh ja vuoden 1992 kirkkoraamattu, ka ant av at sen sanalla iltaham ariss a. Joissakin muissa ka ann oksiss a kaytet a an 7. Minka uuden juhlan Jeesus asetti viimeisena lakiliiton alaisena pesahina? 8. Mika kysymys hera a pesahista ja Herran illallisesta? 9. Milloin pesah-lammas oli 2. Mooseksen kirjan 12:6:n mukaan ma ar a teurastaa? (Ks. myos tekstiruutu Mika osa paiv ast a? ) 18 VARTIOTORNI

19 MIK A OSA P AIV AST A? Juutalainen oppinut Marcus Kalisch ( ) kirjoitti: Ebn Ezra [huomattava espanjalainen rabbi, ] on esittanyt ta- man saman nakemyksen selkeam- min: Meilla on kaksi iltaa: ensim- mainen auringon laskiessa ja toinen pimeyden tullessa. Naiden valiin ja a noin yhden tunnin ja kahdenkymmenen minuutin pituinen aika. Tam an kaikkein jarkevimm alta vaikuttavan selityksen ovat esit- taneet myos karaiitit ja samarialaiset, ja sen ovat omaksuneet monet muutkin. Nakemys, jonka mukaan karitsa teurastettiin nisanin 14. paiv an alkaessa, on sopusoinnussa sen israelilaisille 5. Mooseksen kirjan 16:6:ssa esitetyn ohjeen kanssa, jonka mukaan tuli uhrata pesah-uhri illalla heti kun aurinko laskee, sina ma ar aaikana, jona lahdit Egyptista (2. Moos. 30:8; 4. Moos. 9:3 5, 11). vastineita iltaham ar an aikana tai auringonlaskun aikoihin. Karitsa teurastettiin siis silloin, kun aurinko oli laskenut muttei ollut viela pimea a eli nisankuun 14. paiv an alkaessa. 10 Jotkut juutalaiset ajattelivat myo- hemmin, etta kaikkien temppeliin tuotujen karitsojen teurastaminen olisi kestanyt tuntikausia. Niinpa he ymmarsiv at 2. Mooseksen kirjan 12:6:n viittaavan nisankuun 14. paiv an loppuosaan: siita kun aurinko (puoliltapaivin) ka antyi laskusuuntaan aina auringonlaskuun asti. Mutta jos tam a pitaisi paikkansa, niin milloin ateria syot aisiin? Professori Jonathan Klawans, joka on muinaisen juutalaisuuden asiantuntija, huomautti: Uusi paiv a alkaa auringonlaskusta, joten uhraaminen tapahtuu 14. paiv an a. Mutta itse asiassa pesah alkaa ja ateria nautitaan 15. paiv a- na. Tat a jarjestyst a ei tosin nimenomaisesti ilmaista 2. Mooseksen kirjassa. Han kirjoitti lisaksi: Rabbiininen kirjallisuus ei edes vait a kertovansa meille, miten seder [pesah-ateria] nautittiin ennen temppelin tuhoa vuonna 70. (Kursivointi meidan.) 11 Milloin sitten vuoden 33 pesahia vie- 10. Milloin karitsa joidenkuiden kasityksen mukaan teurastettiin, mutta minka kysymyksen tam a heratt a a? 11. a) Mita Jeesus koki pesah-paiv an a vuonna 33? b) Miksi vuoden 33 nisanin 15. paiv a a sanottiin suureksi sapatiksi? (Ks. alaviite.) tettiin? Kristus sanoi Pietarille ja Johannekselle nisanin 13. paiv an a, kun lahes- tyi aika uhrata pesah-uhri: Menka a ja val- mistakaa meille pesah-ateria syot av aksi. (Luuk. 22:7, 8.) Kun pesah-aterian hetki vihdoin tuli auringonlaskun jalkeen nisanin 14. paiv an a (torstai-iltana), Jeesus nautti aterian apostoliensa kanssa, ja sitten han asetti Herran illallisen (Luuk. 22: 14, 15). Tuona yon a hanet pidatettiin ja tuomittiin. Jeesus pantiin paaluun puolenpaiv an aikoihin 14. nisankuuta, ja samana iltapaiv an a han kuoli (Joh. 19:14). Nain ollen Kristus, meidan pesah-uhrimme, uhrattiin samana paiv an a kuin pesah-karitsa teurastettiin (1. Kor. 5:7; 11:23; Matt. 26:2). Tuon juutalaisten paiv an lahetess a pa attymista an Jeesus haudattiin ennen nisanin 15. paiv an alkamista. (3. Moos. 23:5 7; Luuk. 23:54.) MUISTOJUHLA JOLLA ON MERKITYST A SINULLE 12 Palataanpa kuitenkin siihen, mit a Auringon laskettua alkoi nisanin 15. paiv a, joka oli viikoittainen sapatti (perjantai-illasta lauantaiiltaan). Tuona vuonna se osui happamattomien leipien juhlan ensimmaiselle paiv alle. Juhlan ensimmainen paiv a oli aina sapatti riippumatta siita, mika viikonpaiv a oli kyseessa. Koska nuo kaksi sapattia osuivat samalle paiv alle, kyseessa oli suuri sapatti. (Lue Johanneksen 19:31, 42.) 12, 13. Miten pesahin vietto kosketti erityisesti juutalaislapsia? 15. JOULUKUUTA

20 Mita voit auttaa lapsiasi ymmart am a an keskustellessasi heidan kanssaan pesahista? (Ks. kpl 14.) tapahtui Egyptissa. Mooses sanoi, etta Jumalan kansan oli vastaisuudessakin pidettav a pesah. Se oli sa ann oksen a ajan ham ar a an asti. Tuon vuotuisen vieton yhteydessa lapset tekisivat vanhemmilleen kysymyksia tapahtuman merkityksesta. (Lue 2. Mooseksen kirjan 12: 24 27; 5. Moos. 6:20 23.) Pesahilla olisi siksi merkitysta muistona jopa lapsille (2. Moos. 12:14). 13 Uusien sukupolvien varttuessa isat valittiv at pojilleen tarkeit a opetuksia. Yksi niista oli se, etta Jehova pystyy suojelemaan palvojiaan. Lapset oppivat, etta han ei ole vain jokin epam a ar ainen, abstrakti jumaluus. Jehova on elav a tosi Jumala, joka on kiinnostunut palvelijoistaan ja toimii heidan hyvakseen. Han osoitti tam an suojelemalla israelilaisten esikoisia silloin, kun han vitsasi egyptilaisi a. Jehova piti esikoiset elossa. 14 Kristittyjen vanhempien ei odoteta selittav an joka vuosi uudelleen pojilleen ja tyttarilleen tuon pesahin merkitys- 14. Mita kristityt vanhemmat voivat pesah-kertomuksen avulla saada lapsensa ymmart a- ma an? ta. Opetatteko kuitenkin lapsillenne saman totuuden, nimittain sen, etta Jumala suojelee palvelijoitaan? Ilmaisetteko heille syvan vakaumuksenne, etta Jehova on edelleen kansansa todellinen Suojelija? (Ps. 27:11; Jes. 12:2.) Keskusteletteko nais- ta asioista lasten kanssa miellyttav ass a ilmapiirissa sen sijaan, etta vain kylmas- ti luennoisitte niista heille? Kun pyritte opettamaan nam a totuudet, vauhditatte perheenne hengellista kasvua. 15 Pesah-kertomuksesta voidaan oppia muutakin kuin se, etta Jehova pystyi suojelemaan palvelijoitaan. Han myos vapautti heidat tuomalla heidat pois Egyptista. Mita kaikkea siihen sisaltyik a an! Heita johdatettiin pilvi- ja tulipatsaan va- lityksella. He kaveliv at merenpohjaa myoten, kun Punaisenmeren vedet kohosivat korkeuksiin heidan vasemmalla ja oikealla puolellaan. Pa asty a an turvaan toiselle rannalle he nakiv at, miten nuo vedet iskeytyivat Egyptin sotajoukon pa alle. Vapautetut israelilaiset kaiuttivat silloin ilmoille ylistyksen: Tahdon laulaa Jehovalle. Hevosen ja sen ratsastajan han on syossyt mereen. Voimani ja vakevyyte- ni on Jah, silla hanest a koituu minulle pe- lastus. (2. Moos. 13:14, 21, 22; 15:1, 2; Ps. 136:11 15.) 16 Jos sinulla on lapsia, autatko heita luottamaan Jehovaan Vapauttajana? Havaitsevatko he tuon vakaumuksesi keskusteluistasi ja ratkaisuistasi? Voisitte perheen yhteisessa palvonnassa keskustella 2. Mooseksen kirjan luvuista ja korostaa sita, miten Jehova vapautti kansansa. Toisilla kerroilla saattaisitte kiinnitta a huomion samaan asiaan tarkastelemalla Apostolien tekojen 7:30 36:ta ja Danielin 3:16 18, 26 28:aa. Niin nuorten kuin iakk aidenkin tulisi voida luottaa siihen, etta Jehova ei ollut Vapauttaja ainoastaan menneisyydessa. Samoin 15, 16. Mit a 2. Mooseksen kirjan luvuissa olevat kertomukset opettavat Jehovasta? 20 VARTIOTORNI