Nairobin slummissa nuoret haaveilevat paremmasta huomisesta. Parisuhteen palikkaleikki Ta hunden med på läger!

Transkriptio

1 Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 6/ Tekijät katoavat, mutta tehty työ elää. Puoli vuosisataa Maarian pappilaa asuttanut Tallgrenien perhe jätti pysyvän jäljen suomalaiseen kulttuurihistoriaan. Nairobin slummissa nuoret haaveilevat paremmasta huomisesta Parisuhteen palikkaleikki Ta hunden med på läger! Mitä, missä, milloin? Lue liitteenä oleva seurakuntayhtymän vuosikertomus Anno Domini 2010 ja päivitä tietosi.

2 2 3 Nytkö se tulee? Ihmisen elämä perustuu odotukseen. Jos ei ole mitään odotettavaa, lähtee elämästä maku ja mielenkiinto. Suomen kansa odotti lätkämestaruutta 16 vuotta. Se on eeppinen ja pitkä odotus, ja kun se vihdoin palkitaan, repeää riemu ja vähän muutakin. Joku on odottanut läheisensä näkemistä kymmeniä vuosia. Epävarmuus on raastavaa, mutta toivoa antavaa niin kauan kuin toivoa on. Toiset ovat odottaneet vihdoin käsillä olevaa kesälomaa, toiset soittoa työvoimatoimistosta. Kalenteriin merkityn matkan odottaminen antaa voimia kahlata arjen läpi silloinkin kun matkaan on viikkokausia. * * * Amerikkalainen vanha pastorismies tarjosi hiljattain lääkkeitä odotukseen laskemalla maailmanlopun ajankohdan. Sen piti tulla lauantaina Edellisen kerran sen piti tulla vuonna Samaa ovat yrittäneet lukemattomat muut. Mutta sitä hetkeä ei tiedä kukaan Ei edes kirkkoherra. * * * Lapsi odottaa kesää. Aikuinenkin. Pohjolassa kesä on odottamisen arvoinen. Eron talveen niin sanotusti huomaa. Adventin ajan odotus toistuu loppukevään ja kesän valoisina iltoina. Täällä kesä on kristityn toinen joulu jotain on syntynyt ja odotus on palkittu. Kesähelteillä voi kulttuuriryminän lomassa hiljentyä tiekirkoissa meillä tai muualla. Tai osallistua ilmaiseen uintisaunagrillaus hartauteen meren rannalla Odottaminen antaa voimia kahlata arjen läpi. * * * Ihmisen perusluonne ei aina koe täyttymystä odotuksen päättyessä. Ahneus ja uuden viehätys janottaa lisää. Mitä sitten kun saavutan odottamani? Nytkö se yhtäkkiä tulee? Siinäkö se oli? Terve ja sairas odotus vääntävät kättä ihmisen sisällä. Toinen antaa happea unelmille, toinen ruokkii ahneutta. Voiko vähään olla tyytyväinen? Kysymys on kaikille tuttu. Vastaus on paperilla selvä, käytännössä hyvin epäselvä. * * * Silloin kun ihmisellä ei ole mitään mitä kohti taivaltaa, on vaikea elää. Maan päällä saavutetut unelmat ja päämäärät ovat väliaikaisia, mutta ne auttavat tekemään matkaa kohti mestaruutta. Vanhan sanonnan mukaan matka on päämäärää tärkeämpi. Entä jos päämäärää ei ole? Onko silloin matkaakaan? Mutta ellei etappeja ole, onko silloin elämääkään? * * * PS. Seurakunnissa on elämää. Tämän lehden välissä on vuosikertomusliite, jossa luoditaan sitä tavallista kult- SATTUVAT SANAT Facebook-käyttäjälle voi olla sanomattakin selvää, että todellisuus, jonka hän sivustolta näkee, on vain yksi heijastus parinsadan tuttavan elämästä. Näin on yleensä myös työpaikoilla, juhlissa ja muissa sosiaalisissa kokoontumisissa: Vastoinkäymisistä vaietaan. Yhteisösivustoista on silti tullut niin väkevä ihmisten yhdistäjä, että niissä haluaisi nähdä muutakin kuin pelkkiä elämän kohokohtia. On ristiriitaista mutta totta, että Facebookista voisi tulla monelle parempi mieli, jos statuksessa kerrottaisiin avoimesti, että nyt ahdistaa, stressaa tai masentaa aivan suunnattomasti. Uutispäällikkö Jussi Pullinen, Helsingin Sanomien verkkolehdessä Pikkuveljeni Mohammed lähti Somaliasta minun jälkeeni. Kohtalo vei hänet Ruotsiin. Hän on siis Ruotsin kansalainen ja olemme aina eri mieltä siitä, kumpi maa on parempi, Suomi vai Ruotsi. Mutta yksi asia, missä olemme veljeni kanssa samaa mieltä, on se, että me molemmat rakastamme ja kunnioitamme maita, jotka ovat ottaneet meidät vastaan, eli Suomea ja Ruotsia. Toimittaja Wali Hashi, Turun Sanomat Miten saatoin varttua Helsingissä ja kävellä sen rannoilla huomaamatta merta? Mitä minä katsoin silloin, tyttöjen silmiinkö vain? Miksi huomaan kesän valon ja yöttömän yön niin paljon herkemmin kuin ennen siksikö, että niitä on nyt edessäni vähemmän? Kirjailija Kjell Westö, Yhteishyvä 6/2011 KANNEN KUVAT Jokaisen täytyy kulkea omaa polkuaan ja olla oma itsensä. Siinä sitä rohkeutta kysytään. Anna-Maria Tallgrenista tuli oman aikansa johtava kulttuurikriitikko, Aili Tallgren hylkäsi uransa Helsingissä ja päätyi huolehtimaan ikääntyneistä vanhemmistaan. Maarian pappilan pihassa esitetään kesän ajan Tallgrenien elämään perustuvaa Ihmisen jälki -näytelmää. Kuvassa Anna-Maria Tallgrenia esittävä Piia Leppämäki ja Aili Tallgrenia esittävä Johanna Kallio eläytyvät rooleihinsa Maarian pappilan puutarhassa. Kuva Jussi Vierimaa. KUUKAUDEN SANA Tässä kaupungissa sekä siinä toisessa vuosikerta Julkaisija Utgivare Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet. Ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Seuraava Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Toimitusneuvosto Anni Itähaarla, Pasi Ahola, Harri Raitis, Ann-Mari Rannikko, Uolevi Salonen, Aiju von Schöneman, Siv Skogman Päätoimittaja Paula Heino, paula.heino@evl.fi Toimitussihteeri Mervi Sipilä-Koski, mervi.sipila-koski@evl.fi Toimittajat Juho Niemelä, Minna Vesanto Seurakuntien ilmoitukset Pirjo Seppälä, pirjo.seppala@evl.fi Taitto ja kuvankäsittely Erkki Kiiski ja Kustannus- Osakeyhtiö Kotimaa Ilmoitusmyynti Marita Lyyra, puh. (014) ,GSM , marita.lyyra@kotimaa.fi Painopaikka Hansaprint/KIRKKO11_06/2011 Jakelu Itella oyj Jakeluhuomautukset puh K a t r i S a a r e l a ALUKSI tuuria mitä seurakunnissa joka vuosi tehdään. Kyseessä ei ole ainoastaan huippukulttuurivuosi, vaan joka vuosi paiskottu painava kulttuurityö. Liitteessä käydään seurakunta seurakunnalta läpi kaikkialla on tapahtunut myös viime vuonna! Pimeässä talvessa on joskus jotakin sellaistakin, joka valaisee kesään asti. Oikeastaan pidemmällekin. Talveni oli tietty kylmä niin kuin muillakin, mutta sen lisäksi se hivutti ihan kunnolla. Selvisin kuitenkin. Joskus pimeimpien päivien hetkellinen keidas löytyi kauppakeskuksen kahvilasta. Yksi cappuccino, kiitos. Ja sitten kerran kävi niin, että siis kaiken kaikkiaan erikoinen tapaus. Kahvit oli juotu ja mentiin puolijuoksua portaat alakerran autohalliin. Ovet avautuivat jo ja tajusin, että joku huusi perääni. Käännyin ympäri, ja hän kysyi englanniksi olenko pappi? Yritin nopeasti laitella sanat oikeaan järjestykseen päässäni, ja sanoin pienellä viiveellä, että olenhan minä sitäkin. Siinä me sitten seisoimme ovella ja hän meni suoraan asiaansa. Pyysi rukoilemaan puolestaan. Kertoi sitten etunimensä ja toisti vielä pyynnön. Lupasin rukoilla. Hyvästelimme, ja tilanne oli ohitse miltei yhtä nopeasti kuin se oli alkanutkin. Siitä hetkestä alkaen hänen kasvonsa ovat kuitenkin aina silloin tällöin putkahtaneet mieleeni. Muistan hänet vielä kesänkin tullessa ja muistan häntä - rukouksin. Joku ehkä kysyy, miten voi rukoilla, kun ei tiedä miksi tai mitä? - Käytännössä huomasin, että ihan helposti. Ei nimikään siinä tilanteessa olisi ollut mikään välttämättömyys, mutta siitä oli minulle oma ilonsa. Ajattelin, että kun tämä kaupunki asteittain siirtyy käyttämään pelkää henkilötunnusta, niin siinä Kaupungissa, josta olemme kuulleet, käytetään tosiaankin edelleen nimiä. Sinne on kerran kutsuttu ja edelleen kutsutaan - nimeltä. Mutta yksi asia tässä oli kohdallani merkillistä. Jotenkin käsittämättömästi omat voimani palautuivat, kun otin jotakin hänen kuormastaan kannettavakseni. Käytännössä hän, josta tiedän ainoastaan etunimen, olikin muutaman viikon ajan yksi elämäni valonsäteistä. Hän antoi minulle niihin viikkoihin, niin oikeastaan tarkoituksen. Huomasin, että kun rukoilen jonkun puolesta, elämälläni ja työlläni on tarkoitus. Hän tulee siis aika ajoin mieleeni. Mietin, mitä hänelle mahtaa kuulua? Ja täytyy myöntää, että haluaisin tavata hänet vielä joskus. Oikeastaan uskonkin tapaavani. Sehän on yhteinenkin uskomme. Ja silloin on Kesä. Heikki Mäntylä Henrikinseurakunnan kirkkoherra Toimitus Tiedotustoimisto, Eerikinkatu 3 PL 922, Turku puhelin (02) turku.tiedotus@evl.fi Juho Niemelä Se meille muistuttaapi Helatorstai keräsi tuhansia kevätjuhlamuistojen äärelle Yli kolmetuhatta Suvivirren laulajaa osallistui Turun ja Kaarinan seurakuntien yhteiseen kevätjuhlaan Suvivirsikirkkoon helatorstaina, Kristuksen taivaaseenastumisen päivänä 2. kesäkuuta. Kaikkiaan Tuomiokirkontorin ja Tuomiokirkon kevätjuhlatapahtumat Suvivirsikirkko, Musiikillinen iltakirkko ja Kesälaitumille -yhteislauluilta keräsivät helatorstaina noin neljä tuhatta osallistujaa. Maarian, Kaarinan ja Henrikin kirkoilta Suvivirsikirkkoon vaellettiin jalkaisin. Kaarinan kirkolta lähteneessä pyhiinvaelluskulkueessa Tuomiokirkontorille tuli parikymmentä kulkijaa. Maarian ristisaaton matkassa Suvivirsikirkkoon taivalsi peräti puolensataa pyhiinvaeltajaa. Suvivirsikirkossa, joka oli samalla Kristuksen taivaaseenastumisen päivän messu, saarnasi Turun oma arkkipiispa Kari Mäkinen. Kristuksen jälki on ihmisen jälki. Siinä, millaisen jäljen ihminen jättää toiseen ihmiseen, Kristuksen jälki maailmassa voi tulla näkyväksi, muistutti Mäkinen. Kun vahvistuu luottamus siihen, että rakkaus ja oikeus ja armo eivät ole vain kauniita sanoja, vaan niiden puolesta kamppaillaan. Tai kun itsestään epävarma kokee, että hänet otetaan todesta ja hän on arvokas juuri omana itsenään, onnistumisistaan, suorituksistaan, ymmärryksestään tai uskostaan riippumatta, jotain elämän ilosta ja hyvyydestä voi päästä esiin. Aavistus taivasten valtakunnasta, aavistus Kristuksen jäljestä tässä maailmassa. Leppeä kesäsää antoi parastaan Tuomiokirkontorille kokoontuneelle hyväntuuliselle juhlakansalle, joka veisasi Suvivirren messun päätösvirtenä spontaanisti seisomaan nousten. Ja kesäiset aplodit päälle. MV Suvivirren kirkkokansaa kertyi Tuomiokirkontorille yli kolmen tuhannen ihmisen verran. Kokonaisen torintäydellisen. Suvivirsi nostatti kaikenikäiset seisaaltaan veisaamaan koulusta opittu tapa vai kiitosta Luojan kesäisistä töistä? Seurakuntayhtymä tuo Jipun laitureille Seurakuntayhtymän ja perinteikkään Down By The Laituri -kaupunkifestivaalin yhteistyö jatkuu. Tänä kesänä puhalletaan yhteen hiileen niin, että Aurajoen rantalavalle kapuaa muun muassa Jippu. Suomen nuorten naisartistien eturiviin kuuluva, syksyllä uuden levynsä julkaiseva Jippu tekee hauraita ja kauniita pop-kappaleita. Jipulla on kristillinen tausta, mikä antaa syvyyttä ja sanomaa puhutteleviin kappaleisiin. Viime vuosina paljon nimeä saanut laulaja on kunnostautunut etupäässä muilla kuin kristillisillä musiikkimarkkinoilla. Seurakuntayhtymän nuorten nettisivuilla, osoitteessa on tänäkin vuonna käynnissä kilpailu, jossa voi voittaa ilmaiset DBTL-liput. Jippu-aiheiseen kysymykseen vastaamalla ja omat yhteystietonsa jättämällä on mahdollisuus päästä ilmaiseksi laitureille. DBTL:n yhteydessä rytisee myös raskas metalli. Turussa jo tutuksi tullut Metallimessu jysähtää käyntiin Mikaelinkirkossa perjantaina klo 20. Messussa saarnaa pastori Kari Kanala ja liturgina on ympäri maata kiertävän Metallimessun oma pappi. Messu on tavallinen ehtoollismessu, jossa virsien jylhä sanoma jyrätään melodisen metallin voimalla. Seurakuntayhtymän kasvatusasiain keskus ja Turun Kesäjuhlat Ay/DBTL solmivat yhteistyösopimuksen vuonna Sopimus antaa seurakuntayhtymälle näkyvyyttä tapahtuman mainonnassa ja tapahtuma-alueen isolla screenillä. Yhtymä osallistuu festivaalin ohjelmavalintoihin. DBTL järjestetään tänä kesänä JN T imo Jakonen Aimo osa koulua Leoganeen Jippu on aiemmin julkaissut kaksi omaa albumia ja yhteislevyn Samuli Edelmanin kanssa. Suvivirsikirkossa kerättiin kolehti koulun jälleenrakentamiseksi Haitiin Leoganen kaupunkiin. Apu kanavoituu perille Kirkon Ulkomaanavun kautta, jonka Suvivirsikampanjaan Tuomiokirkontorillakin helatorstaina osallistuttiin. Kolehtia kertyi Suvivirsikirkossa peräti 4600 euroa. Kampanja pyrkii parantamaan maanjäristyksestä kärsineen Haitin kouluoloja. Vuoden 2010 maanjäristyksessä tuhoutui yli 4000 koulua, joista suurin osa on vielä korvattu teltoilla ja väliaikaisilla rakennelmilla. Lahjoituksen Kirkon Ulkomaanavun keräykseen voi tehdä vieläkin kampanjan nettisivuilla www. suvivirsi.fi tai puhelinlahjoituksena 10,10 e + pvm soittamalla puhelinnumeroon (keräyslupa 2020/2010/3723). Ulkomaanapu on keskittynyt avustustyössään mahdollistamaan lasten paluun kouluun ja koulujen käynnistämisen erityisesti maanjäristyksessä pahimmin vaurioituneilla alueilla Port-au-Princen länsipuolella. Tavoitteena on käynnistää yhteensä 130 koulua lapselle. MV Hääyönä vihille ilman hössötystä Maariasta pyhiinvaellettiin Suvivirsikirkkoon Koroistenniemen kautta. Viime kesänä Tähkäpuistossa, Henrikinkirkon kupeessa ensimmäisen kerran järjestetty Hääyö-tapahtuma saa jatkoa 13. elokuuta. Vuosi sitten puistossa vihittiin helteisen päivän päätteeksi avioliittoon 36 paria. Tapahtuman ideana on mahdollistaa avioliittoon vihkiminen ilman suureelliselta tuntuvia etukäteisvalmisteluja. Toisille hääjuhlien suunnittelu on tärkeä osa avioliiton solmimista, osa haluaa sinetöidä liittonsa ilman sen suurempia juhlallisuuksia. Kukkien tuoksusta täyttyvä puisto ja elokuun hämärtyvä ilta tarjoavat mahtavat puitteet ikimuistoiselle tilaisuudelle ilman kuukausien ennakkosuunnitteluakin. Avioliittoon vihittävä pariskunta tarvitsee todistuksen avioliiton esteiden tutkinnasta, josta selviää, että molemmat ovat käyneet rippikoulun ja ovat kirkon jäseniä. Esteettömyystodistus pitää hankkia seurakuntien keskusrekisteristä tai maistraatista vähintään seitsemän päivää ennen vihkimistä. Ellei morsian kuulu Henrikinseurakuntaan, vihkiraamattu kannattaa etukäteen käydä pyytämässä kotiseurakunnasta. Myös vihkisormus kannattaa ottaa mukaan. Todistajia sen sijaan ei välttämättä tarvita, sillä sellaiset löytyvät kirkolta. Avioliittoon vihittävien lisäksi Hääyö-tapahtumaan ovat tervetulleita maistraatissa jo avioliiton solmineet parit, jotka toivovat liitolleen kirkollisen siunauksen, sekä parisuhteensa rekisteröineet pariskunnat, jotka haluavat juhlistaa yhdessäoloaan rukoushetkellä. Maistraatissa vihittyjen ja parisuhteensa rekisteröineiden pitää tuoda mukanaan todistus avioliiton solmimisesta tai parisuhteen rekisteröinnistä. Vihkimisen jälkeen on mahdollista siirtyä hetkeksi Ruususaliin nauttimaan lasillinen kuohuviiniä ja pala hääkakkua. Tarjoilu on varattu vihityille ja muutamalle vieraalle. Hääyö-tapahtumaan ilmoittautuminen tapahtuu Henrikinkirkolla klo Vihkiajat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Vihkimisiä varten puistoon rakennetaan kaksi katosta. Mikäli sääolosuhteet eivät katoksista huolimatta mahdollista vihkimistä ulkona, vihkimiset toimitetaan sisätiloissa. Lisätietoja osoitteessa MS-K

3 4 5 Maarian seurakunnassa järjestetään kirkkoherranvaali syyskuussa. Varsinainen vaalipäivä on 25.9., mitä edeltävällä viikolla on ennakkoäänestys. Seurakuntalaiset valitsevat tuolloin itselleen uuden paimenen kolmen ehdokkaan joukosta. Ensimmäisellä vaalisijalla on Paattisten seurakunnan kirkkoherra, lääninrovasti Jukka Järvensivu, joka pitää vaalisaarnansa Toisella vaalisijalla on Paimion seurakunnan kirkkoherra Vesa Tuominen, jonka vaalisaarna on 4.9. Kolmannella vaalisijalla oleva Maarian seurakunnan kappalainen, filosofian maisteri Katri Rinne pitää vaalisaarnansa Vaalisaarnat pidetään Maarian kirkossa klo 10 alkavissa jumalanpalveluksissa. Kirkkoherran virka tuli avoimeksi Heimo Rinteen siirryttyä tuomiorovastiksi. Maariaan uusi kirkkoherra Seurakuntalaiset vaaliuurnille syyskuussa 1. Miksi haet kirkkoherraksi? 2. Mitä pappeus sinulle merkitsee? 3. Vahvuutesi ja heikkoutesi esimiehenä? 4. Maarian seurakunnan suurimmat haasteet? 5. Miten suhtaudut seurakuntien yhteistyöhön yhtymän alueella? 6. Mitä teet vapaapäivinäsi? 7. Oman internetsivun osoite? Seurakuntalaisille päin kirkkoherran työssä korostuu hengellinen ulottuvuus. Hallintoasioiden hoitamiseen kuluu kuitenkin merkittävä osa työajasta. Työyhteisön esimiehenä toiminen ja seurakuntaneuvoston puheenjohtajuus vievät paljon aikaa. Seurakuntayhtymässä kirkkoherrat osallistuvat lisäksi yhteisen kirkkoneuvoston kokouksiin, joissa käsitellään yhtymän ja myös muiden seurakuntien asioita. Keskiaikainen Maarian kirkko muistuttaa seurakunnan pitkästä historiasta. Nykyisin lähes jäsenen seurakunta on ollut suuri aiemminkin, sillä keskiajalla sen alueet ulottuivat Hirvensaloon, Kakskertaan ja Satavaan saakka. Kuka, mitä, miksi? Kirkko ja me -lehti esitti vaalisijoille asetetuille kirkkoherraehdokkaille seuraavat kysymykset, joiden avulla pyrimme antamaan vaalin päättäjille eli seurakuntalaisille lisää tietoa äänestyspäätöksen tueksi. T imo Jakonen T imo Jakonen 1 1. Olen toiminut kirkkoherrana noin 11 vuotta ja pitänyt työstäni. Virka Maariassa merkitsisi kaipaamaani uutta haastetta ja paluuta seurakuntaan, jossa olen aiemmin työskennellyt ja viihtynyt. Tuntuu luontevalta siirtyä seurakuntayhtymän toiseen seurakuntaan, sillä tunnen sen kirkkoherralle asettamat haasteet hyvin. 2. Pappeus on minulle Jumalalta saatu kutsumus ja palvelutehtävä. Sen teen parhaiten sellaisena kuin olen. 3. Olen keskusteleva, luotettava, oikeudenmukainen, positiivinen, tehtävään sitouttava, kokonaisuuksia hallitseva ja alaisistani huolehtiva. 2 Jukka Järvensivu Vesa Tuominen Mielestäni nykyisessä seurakunnassani olen onnistunut luomaan ilmapiirin, jossa esimiehen ja alaisten välillä vallitsee luottamus, kunnioitus ja avoimuus. Esimiehenä ei tule koskaan valmiiksi vaan taitojaan pitää kehittää 1. Pidän uusista haasteista. Tehtävä tarjoaa mielenkiintoisen kokonaisuuden; toimia kasvavan seurakunnan kirkkoherrana ja erikoisosaamista omaavan työyhteisön johtajana, tukenaan kokenut luottamushenkilöstö ja aktiivinen vapaaehtoisten joukko. 2. Pappeus on kokonaisvaltaista sitoutumista. Kysymys on kohdallani elinikäisestä kutsumuksen kautta tulevasta elämäntehtävästä, jossa voin palvella kohtaamiani ihmisiä. 3. Monipuolinen ja pitkäaikainen työkokemukseni suuren seurakuntayhtymän pappina (Helsinki) sekä pienen ja keskisuuren seurakunnan kirkkoherrana (Kiikala ja Paimio) kansainvälinen työ sekä useat hallinto- ja johtamiskoulutukseni antavat pohjan johtajuudelleni. Olen määrätietoinen, eri vaihtoehdot huomioon ottava, muita kuunteleva johtaja. Vastuullisuus on tärkeää mutta joskus huolehdin liikaa asioista. 4. Seurakuntalaisten kohtaaminen ja toimintaan sitouttaminen, erityisesti kirkosta vieraantuneiden ja eronneiden tavoittaminen, ovat haasteita. Kirkkoherran tulee kannustaa ja tukea sekä luotsata henkilöstöään saavuttamaan päämääränsä, seurakunnan perustehtävän toteuttaminen, evankeliumin hyvän sanoman julistaminen kaikille sekä elämän käännekohdissa olevien ihmisten auttaminen. jatkuvasti. Toivon kehittyväni palautteen antajana. 4. Haasteena on Maarian seurakunnan alueellinen ja rakenteellinen hajanaisuus. Alueet ovat erilaisia, lähiöistä maaseutuun. Seurakuntatyötä pitää tehdä eri tavoin eri alueilla. Samalla on huolehdittava seurakunnan yhtenäisyydestä ja sen identiteetin säilymisestä. Hallinto tulee pitää kevyenä ja poistaa päällekkäisiä rakenteita. Maariassakin joudutaan pohtimaan koko kirkon yhteistä kysymystä siitä, millaiseksi kristillisen uskon asema muuttuu tulevaisuuden Suomessa. Jos muutokset heikentävät seurakuntien taloutta, seurakunnan tulee keskittyä siihen, mikä on sen ominta työtä: ihmisten auttaminen tukeminen ja hengellisiin tarpeisiin vastaaminen. Haasteena on löytää tie ihmisten luo ja osaksi heidän elämänsä arkea. Kirkkoherran tehtävänä on huolehtia työntekijäjoukon jaksamisesta ja hyvinvoinnista. Seurakunta muodostuu jäsenistään, siksi suurena haasteena on saada koko seurakunta kantamaan vastuuta ja tekemään työtä yhdessä. 5. Tehtäväni Turun tuomiorovastikunnan lääninrovastina on edistää seurakuntien välistä yhteistyötä. Näen yhteistyön tarpeellisena ja uskon sen lisääntyvän. 6. Hoidan basistin virkaa Viis papeista-yhtyeessä. Muut harrastukset ovat kuntonyrkkeily, kuntosali ja lentopallo. 7. www. jukkajarvensivu.com 5. Aluetyö on tärkeää. Toiminnan toteuttamisessa vapaaehtoisten aktiivisuus on merkittävää. Oikein kohdennetun toimintastrategian kautta seurakunta moniammatillisena työyhteisönä voi hyödyntää vahvuutensa suunnata sanomansa oikein ja karsia epäolennaisia kohtia toiminnastaan. Seurakuntayhtymän hallinnossa on erikoisosaamista, jota kirkkoherra hyödyntää. Seurakuntayhtymä tarjoaa myös resurssin monipuoliselle yhteistyölle yhdessä yhtymän muiden kirkkoherrojen ja heidän työntekijöidensä ja seurakuntalaistensa kanssa. Erilaiset yhteiset tapahtumat siellä missä ihmiset ovat kuten työpaikoilla, liikekeskuksissa, puistoissa, Aurajoen rannassa, tuovat näkyvyyttä seurakuntatyössä. 6. Puutarhanhoito, lukeminen ja kuntoilu ovat meidän, vaimoni ja minun, yhteisiä harrastuksia. 7. www. vesatuominen.net M a a r i a n p a p p i l a n k u v a - a l b u m i. H i s t o r i a l l i s i a m u s t a v a l k o k u v i a o n s ä v y t e t t y. Meidän lapsemme saavat käydä koulua, suomalaista koulua. He muuttavat maailmaa." Tallgrenit veivät vieraansa pappilan rehevään puutarhaan, jonka vaahteroita Pehr Kalm oli istuttanut 1700-luvun lopulla. Vasemmalla Oiva Tallgren vierellään kirkkoherra Ivar Tallgren, Kaarlo Tallgren lippalakki päässään, keskimmäisenä puuhun nojailemassa ruustinna Jenny Maria Montin-Tallgren, istumassa tumma hattu päässään Anna-Maria Tallgren ja laitimmaisena oikealla Aili Tallgren. Kuva on ilmeisesti 1910-luvulta. Suuressa seurakunnassa on kaksi kirkkoa. Pallivahan kirkko seurakuntakeskuksineen on tärkeä kokoontumispaikka maarialaisille. Suuri ja perinteikäs Turun syntysijoilla sijaitseva Maaria on suurin Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän seurakunnista. Kymmenen viime vuoden aikana Maarian jäsenmäärä on kuitenkin laskenut yli 2000 hengellä ja on nykyisin noin Suomen vanhimpiin seurakuntiin kuuluva Maaria on muodostunut vanhan Maarian pitäjän alueesta ja siellä nyt asuvista turkulaisista. Maarian keskiaikaisen kirkon lisäksi seurakunnassa on myös Pallivahan kirkko ja kuusi seurakuntakotia. Maariassa arvostetaan aluetyötä, suuri seurakunta onkin jaettu itäisen, pohjoisen, läntisen ja eteläisen Maarian alueisiin. Myös luottamushenkilöillä on tärkeä rooli seurakuntaelämässä. 3 Katri Rinne 1. Olen ollut pappina Turussa yli 10 v, josta 5 v Maarian seurakunnassa kappalaisena. Maarian seurakunta on hyvä seurakunta, sillä on vahvat juuret historiassa ja selkeä näky tulevaisuuteen. Uskon, että työ- ja elämänkokemukseni, koulutukseni ja verkostoni kaupungin ja järjestöjen kanssa antavat hyvän pohjan kirkkoherran tehtäviin. Unelmani on, että saisin palvella kirkkoherrana kotiseurakuntaani Jumalan kunniaksi ja ihmisten parhaaksi. 2. Pappeus on minulle syvä sisäinen kutsumus ja kutsu palvelemaan. Evankeliumi on ilosanomaa Jumalan rakkaudesta meitä jokaista kohtaan (Joh. 3:16). Tätä armon sanaa tahdon viedä eteenpäin. 3. Johtaminen on yhteistyötä, jatkuvaa tässä ja nyt -vuoropuhelua, keskustelua, jossa suunnitellaan ja arvioidaan työtä, kehitytään ja luodaan uutta perustehtävän mukaisesti. Kokonaisuuksien hallinta ja hyvä organisointi antavat hyvät edellytykset me-hengen syntymiselle työyhteisössä ja seurakunnassa. Olen velvollisuudentuntoinen ja luotettava, intuitiivinen, innostaja, rohkaisija, innokas oppimaan uutta, koen erilaisuuden rikkautena ja voimavarana. Arvostan avoimuutta, rehellisyyttä, tasapuolisuutta, oikeudenmukaisuutta, joustavuutta, ammattitaitoa ja asiallisuutta. Olen sisukas, päätöksentekokykyinen ja tarvittaessa jämäkkä. Myönnän virheeni ja osaan pyytää anteeksi. 4. Maarian seurakunta on suuri ja laaja. Seurakunnan tulevaisuuden ratkaisee uskottavuus. Se rakentuu seuraavasti: A. Seurakunnan perustehtävien hyvä ja laadukas hoitaminen. B. Ihmisten tavoittaminen, rinnalla kulkeminen ja jumalanpalveluselämän hoitaminen edellyttävät aluetyön jatkamista ja kehittämistä. C. Kirkonmäkitoiminta ja maallikkokoulu ovat osa jatkuvaa, kehittyvää ja kasvavaa seurakuntayhteyttä ja yhteistä jumalanpalvelusta. D. Eri ikäisten ja eri elämänvaiheessa olevien ihmisten hengellisen elämän kohtaaminen ja seurakunnan jäsenyyden vahvistaminen. 5. Kannatan yhteistyötä lämpimästi, se on myös taloudellisesti järkevää. Yhteistyötä tehdään jo nyt laajasti, mutta tulevaisuudessa entistä enemmän. 6. Teen metsäretkiä koiran kanssa, marjastan ja sienestän, hoidan puutarhaa, kalastan (mato-ongella), luen 7. M a a r i a n p a p p i l a n k u v a - a l b u m i Pappilan yläsalin ikkunasta avautui 1930-luvulla näkymä Maarian kirkon ja sen taakse 1927 rakennetun Koroisten sähköaseman ohitse horisontissa kohoavaan Turun tuomiokirkon torniin. Maarian vanha keltainen kivipappila seisoo Vähäjoen varrella. Pappilaa ympäröivät Räntämäen omakotitalot. Koillisessa kohoaa Orikedon polttolaitoksen piippu. Pohjoisessa levittäytyvät lääketehtaan rakennukset. Lännessä mäkien rinteillä kiipeilevät kerrostalot. Vähäjoen laaksossa autot kuhisevat Prisma-marketin parkkipaikalla. Pendolinot kiitävät läheisellä Tampereen radalla. Voimajohdot risteilevät tienoon yllä. Liikennemerkkien tiheikkö ja liikennevalot ohjaavat ajoneuvoja pappilan sivuitse Auraan ja Halisiin. Maisema oli toisennäköinen sata vuotta sitten. Pappilan ympärillä aukenivat avarat pellot. Hevospelillä kopisteltiin pappilan ja keskiaikaisen kirkon välistä kulkevaa maantietä Turusta Tampereelle. Tien varteen oli ryhmittynyt muutama vuosisatainen maatalo tiluksineen. Vähäjoessa kalasteltiin ja uitiin. Maisema on muuttunut, mutta onko ihmisen mielenmaisema muuttunut? Entä yhteiskunnan näköalat? Mikä oli tärkeää niille, jotka katselivat Maarian pappilan ikkunoista sata vuotta sitten? Kirkko ja me kysyi asiaa aikalaisilta, Maarian pappilan asukkailta.

4 6 7 Kirkkoherra Ivar Tallgren seuraa yhä seurakuntalaistensa elämää Raunistulan seurakuntakodin seinältä. Eemeli Rautalan maalaama muotokuva. Runsaat sata vuotta sitten kirkkoherra Ivar Tallgrenin perhe muutti Maarian pappilaan ja asui siellä viisi vuosikymmentä. Nykyisin kirkkoherran järeä muotokuva tarkkailee haastattelijaa tutkivasti Raunistulan seurakuntakodin seinältä. Tallgren suostuu muistelemaan työtään Maariassa, laajassa, ikivanhassa emäpitäjässä. Maaria ulottui Hirvensalosta Paattisten korpeen, Ivar Tallgren kertoo. Koko päivä olisi mennyt, jos olisin ajanut hevosella seurakunnan päästä päähän. Turku oli Maariaan verrattuna nenäliinan kokoinen. Kirkkoherrojen kunniakas ketju Vuosisatojen varrella Maarian seurakuntaa olivat johtaneet maineikkaat kirkkoherrat. Pelottivatko suuret saappaat? Ivar Tallgren naurahtaa: Olihan heitä. Mikael Agricola, Jaakko Finno, Eerik Sorolainen, Pehr Kalm, Jakob Tengström Maaria annettiin heille palkkapitäjäksi, ja he hoitivat seurakuntaa muun virkansa ohella. Mutta minä olin ensimmäinen seurakuntalaisten itse valitsema kirkkoherra. 36-vuotias Tallgren asettui perheineen Maarian pappilaan toukokuussa 1887 ja kääri hihat. Seurakuntatyön lisäksi kirkkoherralle lankesi pitäjän sosiaali- ja sivistystehtäviä, vaikka uusi laki oli vastikään siirtänyt nämä velvoitteet kirkolta kunnalle. Kuntalaitoksen kehittyminen vei aikaa, Tallgren toteaa. Köyhistä, leskistä ja orvoista täytyi pitää sinäkin aikana huolta. Kunnan elimissä koetin vaikuttaa siihen, että verotus tuli oikeudenmukaiseksi. Kirkkoherran tehtäviin kuului järjestää pitäjän joka kulmalle kiertokoulu, sen ajan esiopetus. Ripeästi hän kohensi myös seurakunnan asioita: hengellinen toiminta vilkastui, kirkonkirjat muutettiin suomenkielisiksi, kirkko entisöitiin, pappila korjattiin, kaksi uutta hautausmaata perustettiin. Maarialaiset ovat asettuneet riviin valokuvausta varten, mutta missä on ruustinna Tallgren? Saramäkeläisessä hiekkatöyräässä pöllyää, kun ruustinna kaivaa esiin rautakauden aarteita. Kuvan on ottanut Juhani Rinne. Kuva Turun museokeskus. Ivar Tallgrenin kyvyt huomattiin. Hänet valittiin tuomiokapitulin asessoriksi hoitamaan hiippakunnan tehtäviä ja pappissäädyn edustajaksi valtiopäiville päättämään maan asioista. Rakas, raskas Raunistula Kirkkoherran trillat, nelipyöräiset ajelurattaat, kulkivat ahkerasti pappilan ja Turun välillä. Matka vei Raunistulan alueen halki Virusmäen kapeaa ja kuoppaista tietä pitkin. Raunistula tuli tutuksi ja rakkaaksi, Tallgren sanoo ja huokaisee syvään. Raunistula kuului Maariaan luvun lopulla elettiin murrosvaihetta. Turun teollisuus kasvoi ja Maariankin maalaismaisemaan nousi tiili- ja oluttehtaita ja muita laitoksia. Työläisiä tarvittiin. Heitä tulvi maaseudulta. Tulijoilla ei ollut varaa kaupunkiasuntoon. Turun kaavoitus sääteli rakentamista, mutta Maarian maalaiskunnassa lait eivät rajoittaneet yrittäväisiä. Niinpä Turun rajalla sijaitsevaan Raunistulaan syntyi hallitsemattomasti kasvava mökkikylä. Viemäröinti puuttui, kadut olivat kuraisia kinttupolkuja, rakennukset paloarkoja. Ajoittain työttömyys kurjisti monen perheen elämää. Ongelmat kasaantuivat. Samanlaisia työläiskaupunginosia kasvoi Helsingin Sörnäisiin ja Tampereen Pispalaan, Tallgren vertaa. Tein valtiopäiville aloitteen esikaupunkien olojen parantamiseksi. Asetuksia saatiin aikaan, mutta sitten Turun ja Maarian olisi pitänyt tehdä yhteistyötä niiden pohjalta. Monet Raunistulassa asuvat olivat kirjoilla Turussa, ja Turkuun menivät heidän veromarkkansakin. Siksi Maarian isäntiä oli vaikea taivutella korjaamaan Raunistulan oloja. Turku taas ei halunnut sijoittaa rahojaan rajojensa ulkopuolelle. Raunistulan vähäväkiset putosivat väliin. En minä raunistulalaisia huokaile vaan kunnalliselämän näköalattomuutta, kirkkoherra selittää. Onneksi saimme kokoon varoja yhdistystoiminnan kautta. Palkkasimme kaksi diakonissaa Raunistulaan. Rakensimme myös rukoushuoneen ja siitä tulikin oikea sivistyslaitos. Asioitten edistäminen vaati varmaankin rohkeutta. No jaa, Tallgren vähättelee. Työtä ja sinnikkyyttä se vaati. Minä vain halusin lait sellaiseksi, että ne kohtelevat kaikkia kansalaisia tasa-arvoisesti. Eikös se ole Jumalan tahto? Sitä paitsi tiedän omalta kouluajaltani, mitä se on, kun asuu vieraassa kaupungissa pienessä huoneessa neljän koulukaverin kanssa ja pakkanen puskee talvella nurkista sisään ja nälkä on mutta ei rahaa Sellaista ei varmaan enää ole teidän aikananne? Rovasti Ivar Tallgrenin muotokuva jää muistuttamaan oikeudenmukaisuudesta. Mutta missä on rovastin rouva? Aarteiden etsijä Åbo Akademin arkistossa on vanha valokuva. Siinä joku pöllyttää hiekkaa Saramäen eräässä rinteessä, nykyisen lentokentän lähistöllä. Pöllyttäjä konttaa mäentöyräässä, pitkä hame hiekkaisena ja savisena. Käsi heiluu vauhdikkaasti ja kaivaa maata tottunein ottein pieni lapio viuhuen. Kun kaivaja kääntää kirkkaan ja tinkimättömän katseensa haastattelijaa kohden, henkilöstä ei voi erehtyä. Hän on ruustinna Jenny Maria Montin-Tallgren. Löysimme täältä aarteita yli tuhannen vuoden takaa, kaivaja hymyilee ja työntelee multaisin sormin harmaita suortuvia hikiseltä otsalta päähineen alle. Maarian kirkon ympärillä risteilevät voimajohdot, ja parkkipaikka odottaa nykyajan peltiratsuja. Kirkkotarhaan astutaan yhä portista, jonka arkkitehti Charles Bassi suunnitteli J u s s i V i e r i m a a Ivar Tallgren ( ) Muinaismuistot on tärkeä saada talteen, ennen kuin tähän rakennetaan ties mitä. Jos ihmiset kadottavat menneisyytensä, he eivät ymmärrä, mistä he tulevat ja mihin he ovat menossa. Ruustinnaa kuunnellessa on pakko uskoa. Tämä pieni ja siro, mutta määrätietoinen nainen muutti käsitystä Suomen historiasta luvun vaihteessa Montin-Tallgrenin ansiosta käynnistettiin arkeologiset tutkimukset Aurajoen ja Vähäjoen yhtymäkohdassa, Koroisten niemellä. Maan uumenista löytyi sensaatio. Koroisissa oli sijainnut 1200-luvulla maan hallinnon ja kirkon keskus piispanlinnoineen ja -kirkkoineen. Sinne oli myös haudattu kolme keskiaikaista piispaa, maan johtajaa. Miten ihmeessä ruustinna tajusi, mitä kaikkea Koroisten kumpujen yöhön oli kätketty? Täytyy olla tietoa ja intohimoa tietää lisää! muinaisuuden harrastaja huudahtaa. Voi, jos minä olisin saanut käydä koulua ja lukea, lukea! M a a r i a n p a p p i l a n k u v a - a l b u m i Aili ja Anna-Maria Tallgren hehkuivat pappilan puutarhassa kuin omenapuunkukat. Kuva on n luvulta. Jenny Maria Montin-Tallgren ( ). Hän heristää kaivuulapiota. Muistakaa kouluttaa lapsenne! Paras perintö, minkä vanhemmat voivat antaa lapsilleen on sivistys, tiedon valo! Koroisten löydön jälkeen Turun kaikki rakennusmestarit tulivat tuntemaan topakan ruustinnan. Hän ilmaantui työmaille ja kolusi hameenhelmat savisina monttujen pohjia. Ja löysi aarteita. Kaskenahteen työmaallakin päättelin, että maan alta paljastuneet tiilet olivat Pyhän Olavin luostarin seiniä keskiajalta. Niin kuin olivatkin. Rakennuttajat eivät ilahtuneet. Olisi pitänyt pyyhkäistä vanha nopeasti pois tieltä ja saada uutta tilalle. Totta kai täytyy rakentaa uutta. Mutta kestävää tulevaisuutta syntyy vain mennyttä ja nykyistä yhdistämällä. Ainoastaan Jumala luo tyhjästä, Jenny Maria Montin-Tallgren sanoo ja kääntyy taas kaivamaan Saramäen hiekkarinnettä. Tehty työ elää Maarian pappilan hyllyssä on suuri valokuvakansio. Sen sivuilla kuljeskelevat pappilan kasvatit vanhojen vaahteroiden alla: Oiva, Kaarlo, Aili, Mikko ja Anna-Maria Tallgren. Kun Mikko ristimänimiltään Aarne Michaël kuulee Saramäen aarteista, hän väläyttää hurmaavan hymyn. Mamman kaltaisten ihmisten ansiosta rakentui kuva suomalaisuudesta. Ajatelkaa, että mamman lapsuudessa vasta herättiin ymmärtämään, että suomi on sivistyskieli ja että tämä maa voisi olla itsenäinen kansakunta. Mikko Tallgren oppi muinaistutkimuksen alkeet äidiltään. Hänestä tuli arkeologian professori ensin Tarton ja sitten Helsingin yliopistoon. Loistava luennoitsija, innostava opettaja ja näkemyksiä uudistava tutkija loi kansainvälisesti tunnustetun uran. Ei ura ole tärkeä, Mikko Tallgren torjuu, vaan se, miten työllään voi rakentaa siltaa ihmisten välille. Tekijät katoavat, mutta tehty työ elää. Tulevat sukupolvet kulkevat siltaa pitkin. Kielen silta Minä pyrin samaan kielitieteessä, nyökyttelee Oiva. Kielen polkuja ja siltoja myöten pääsee ihmisten yhteiseen menneisyyteen. Me olemme lopulta kaikki veljiä ja sisaria. Oiva Tallgren perehtyi romaanisiin kieliin ja toimi Helsingin yliopistossa opettajana ja professorina. Yhdessä vaimonsa, kirjailija Tyyni Tuulion kanssa hän johdatti suomentajana lukijoita maailmankirjallisuuden lähteille luvun alun johtava kirjallisuuskriitikko Anna-Maria Tallgren palasi aina taidemaailman pyörteistä kotipappilaan. Kuva n luvulta. Kieli yhdistää ihmisiä tai erottaa. Jos pääsemme sisälle toisen ihmisen kieleen, tavoitamme myös hänen ajattelunsa. Silloin on mahdollista ymmärtää häntä. Minä elin kaksi suurta sotaa. Missä ihmiset eivät löydä yhteistä taustaansa, siellä soditaan. Pystytäänkö tulevaisuudessa ylittämään kielimuurit? Rakkauden skandaali Sädehtivä Anna-Maria kuuntelee veljiään ja liittyy keskusteluun. Sanat juoksevat nopeasti, kuin helmeillen. Minäkin halusin vain elää kielelle ja kirjallisuudelle, lukea ja kirjoittaa. Rakastin kertoa ihmisille, miten syvästi sanat löytävät totuuden ihmisestä ja kauneuden. Anna-Maria Tallgrenin toiveista tuli totta. Hän työskenteli Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksessa johtavana kriitikkona viisitoista vuotta. Tulenkantajat palvoivat loisteliasta kynänkäyttäjää. P. Mustapää kirjoitti isolla alkukirjaimella Hän mainitessaan Anna-Marian. Rakastin työtäni, tein sen niin hyvin kuin osasin, mutta se oli joillekin liikaa kun sen teki nainen. Uskokaa minua. Ei minun aikanani saanut olla älykäs nainen. Joukko kirjailijoita kaatoi kriitikon jalustaltaan. Hänet syrjäytettiin myös Kansallisteatterin neuvonantajan paikalta. Tilalle valittiin mies, ja palkka nousi nelinkertaiseksi, Tallgren naurahtaa, mutta äänessä kuuluu kipu. Menetin työkykyni. Palasin Maarian pappilaan. Rohkeudella oli hintansa. Mutta vielä Anna-Maria otti yhden rohkean askelen. Menin naimisiin leskeksi jääneen arkkipiispan kanssa. Se oli monen mielestä skandaali. Kirjailija miettii hetken. Pyyteetön rakkaus on aina skandaali, hän toteaa sitten. Ehkä sekin oli skandaali, että rakkauden kautta löysin tien takaisin lapsuuteni uskoon ja lähimmäisen palvelemisen salaisuuteen. Aili Tallgren Onnellinen mies Kaarlo purskahtaa nauruun. Sittenhän kaikki on hyvin! Ei elämä ole aina niin kuolemanvakavaa. Ja kuolemakin on osa elämää. Kaarlo pyöräyttää Anna-Mariaa iloisesti ympäri lattiaa. Ja minä kun en ikimaailmassa lukenut edes Välskärin kertomuksia! Ja suoritin ehtoja koulussa. Silti minusta tuli kunnianarvoisa kirkkoherra ja onnellinen mies. Kaarlo Tallgren toimi pappina Maariassa, Halikossa ja kuusitoista vuotta kirkkoherrana Karjalohjalla. Jokaisen täytyy kulkea omaa polkuaan ja olla oma itsensä, Kaarlo sanoo. Siinä sitä rohkeutta kysytään. Armollinen puuhanainen Katseet kääntyvät Ailiin. Ei minulla ole mitään kerrottavaa, hän estelee. Päinvastoin! sisarukset ilmoittavat kuorossa. Me emme olisi selvinneet ilman Ailia. Aili Tallgren opiskeli kuvaamataitoa ja toimi Helsingissä arvostettuna opettajana. Kun Ateneumiin kaavailtiin piirustuksenopettajain valmistuslaitosta, häntä pyydettiin sen johtajaksi. Aili kuitenkin kieltäytyi. Hän halusi pitää huolta ikääntyvistä vanhemmistaan ja pappilasta. Minä olen elämään tyytyväinen, Aili miettii. Usein jouduin etsimään sisäistä tasapainoa. Kasvatin itseäni. Se tarkoitti itsetutkistelua ja itsekuria. Ja armoa. Paljon armoa. Haastattelija sulkee valokuva-albumin ja katsoo pappilan ikkunasta ulos. Väliinputoajia ja vähäosaisia on yhä. Tietämättömyyttä ja lyhytnäköisyyttä, syrjintää ja sotia riittää. Rohkeutta ja armoa tarvitaan. Ja elämän kauneutta. Ulkona liikennevalot vaihtuvat. Autot jyrähtävät liikkeelle. Tytti Issakainen M a a r i a n p a p p i l a n k u v a - a l b u m i J u s s i V i e r i m a a Kuvassa Anna-Maria (Piia Leppämäki), takana vas. Jenny Maria (Seija Uitto), Ivar (Timo Sibakow) ja Inna (Sirpa Rantala). Salaisuutta ei voi opettaa, sen sisälle täytyy vain mennä. Kuvassa vasemmalla Inna (Sirpa Rantala) ja Aili (Johanna Kallio). Vapaus, sisaruus ja tasa-arvo. Kuvan etualalla Mikko (Jussi-Pekka Paija), vasemmalla selin Aili (Johanna Kallio), takana Anna-Maria (Piia Leppämäki), Ivar (Timo Sibakow) ja Jenny Maria (Seija Uitto). Maarian pappilan sisäpiha muuttui teatteriksi kesäkuun alussa. Ihmisen jälki -näytelmässä Tallgrenin kulttuuriperhe palaa takaisin kotipappilaansa, jossa he asuivat viisi vuosikymmentä Näytelmän tapahtumia kehystävät sortovuodet, sisällissota, itsenäisen Suomen nousu ja toisen maailmansodan lähestyvä kumu. Käsikirjoitus Tytti Issakainen ja Harri Raitis, ohjaus Mervi Rankila-Källström. Seuraavat esitykset Maarian pappilassa klo 21, klo 14 ja klo 21 ja klo 14. Liput 5-15 ennakkoon Lippupiste tai internetistä lippu.fi. Tuntia ennen ovelta. Eläköön vallankumous! Muiston jäljillä - Jenny Maria Montin-Tallgren kulttuurimuistojen tallettajana. Näyttely Maarian pappilan leivintuvassa Avoinna ma-pe klo ja Ihmisen jälki -näytelmän yhteydessä. Järjestäjät: Koroinen - Turun syntysija, Turun yliopisto/ Museologian oppiaine, Maarian seurakunta.

5 8 9 Korokochon slummin lapsista onnellisimpia ovat ne, joilla on mahdollisuus käydä koulua.joka viides Nairobin slummeihin syntyneistä lapsista ei näe viidettä syntymäpäiväänsä. Nairobin slummien peltihökkeleissä asuu eri arvioiden mukaan 2-3 miljoonaa ihmistä. Virallista lukua ei tiedä kukaan. orokochon slummissa, Nairobin kaatopaikan laidalla, asuu yli ihmistä. Heistä yli 70 prosenttia on alle 30-vuotiaita. Rikollisuus, väkivalta, huumeet ja prostituutio ovat alueella jokapäiväistä arkea. Paikallinen sanonta kuuluukin: Korokochon nuorista ei voi tulla mitään hyvää. Moni Korokochon asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella ja tulee toimeen alle yhdellä eurolla päivässä. R i t a S u h o n e n j a S a n n a K a a r t i n a h o / W o r l d V i s i o n Korokochon tulevaisuus on juuri näiden lasten käsissä. Koulutuksella irti köyhyyden kierteestä airobin slummit ovat eräs maailmankartan tiheimmin asutuista ja turvattomimmista asuinalueista. Ne kattavat vain 5 prosenttia miljoonakaupungin pinta-alasta, mutta ovat silti koti reilusti yli puolelle sen väestöstä. Heidän keskimääräinen eliniän odotteensa on noin 35 vuotta. Elämää slummissa leimaavat äärimmäinen köyhyys, työttömyys, jatkuva epävarmuus ja väkivallan pelko. Yksityisyys on kaukainen haave asuinyhteisössä, jossa 1200 ihmistä jakaa hehtaarin asuinalueen, 400 ihmistä saman käymälän ja jopa 15 ihmistä saman kahdeksan neliön kokoisen kodin. Puhumattakaan niistä, jotka joutuvat elämään yönsä kaduilla. Äärimmäisissä olosuhteissa voi kuitenkin yllättäen törmätä myös valtaisaan elämäniloon, itseluottamukseen ja tulevaisuudenuskoon. Kun elämä heittelee, muuttuu myös murheiden mittakaava. Samalla ilon aiheetkin nousevat pintaan herkemmin. Nairobin neljänneksi suurimman slummin Korokochon kahdet kasvot näyttäytyvät vierailijalle lyhyelläkin visiitillä. Kahvilayrittäjä ei laske työtunteja Kaltevalla rinteellä, roskapussien peittämän torin reunalla on pieni kahvila, jonka ikkunaluukkuihin on kirjoitettu päivän ruokalista. Ulkona asiakkaita odottavat pari terassituolia ja pannu, jossa paistuu tuore kala. Muutaman neliön kokoinen kahvila on Beatrice Adiamon, 28, koko elämä ja ylpeydenaihe. Kahvila avaa ovensa puoli viideltä aamulla, jolloin ihmiset kulkevat töihin ja poikkeavat aamupalalla. Terassituolit pysyvät paikoillaan iltayhteentoista, jolloin kahvila sulkeutuu. 18-tuntisia päiviä tekevä nuori yrittäjänainen ei silti valita yöuniensa vähyyttä. Olen kiitollinen omasta yrityksestäni ja siitä, että elämäni on nyt hyvää, Beatrice huokaa tyytyväisenä. Muutama vuosi sitten asiat Beatricen elämässä olivat vielä toisin. Seitsenlapsisen perheen isä kuoli hänen ollessaan 15-vuotias, eikä varaa tyttären koulunkäyntiin peruskoulun ja lukion jälkeen enää ollut. Sinnikäs Beatrice perusti elinkeinokseen pienen kioskin, jossa hän myi vihanneksia ja muita elintarvikkeita. Määrätietoinen nuori nainen tiesi haluavansa ravintola-alalle, mutta mahdollisuudet olivat vähissä. Tulevaisuudenhaaveet saivat tuulta siipien alle, kun Beatrice pääsi mukaan World Visionin Korokochossa käynnistämään nuorten ammattikoulutusohjelmaan. Vuonna 2005 käynnistyneen ohjelman avulla jo 700 nuorta on saanut koulutuksen ja avaimet erilaiseen elämään. Orpojen ja vaikeassa elämäntilanteessa olleiden nuorten joukkoon mahtuu monta menestystarinaa ja uutta alkua. Beatrice sai ammatinvalintaohjausta, ruuanlaiton opetusta ja työharjoittelupaikan lähisairaalassa. Osallistuin vielä World Visionin järjestämään yrittäjävalmennukseen ja sain järjestöltä yrityspakkauksen: uunin, tehosekoittimen, kattiloita ja pari kakkuvuokaa oman toiminnan aloittamiseen. Nyt nuori yrittäjä pyörittää omaa kahvilaansa sekä sen ohella myös pitopalvelua. Kanta-asiakkaisiin kuuluvat muun muassa tuttu sairaala sekä läheinen kirkko, jonne Beatrice tekee usein hääkakkuja. Kioskinsa vetovastuun Beatrice on siirtänyt äidilleen. World Visionin tarjoama ammattikoulutus on mullistanut paitsi Beatricen, myös hänen läheistensä elämän. Elämäni on nyt aivan erilaista. Minulla on ruokaa ja työtä, perheemme ei kärsi puutetta, ja voimme kouluttaa nuorinta veljeäni Laurentiakin, Beatrice kertoo ylpeänä. Tulevaisuudessa Beatrice haluaa työllistää muita slumminuoria ja auttaa heitä pääsemään jaloilleen lähtökohdista riippumatta. Äskettäin rahoitin nuorta orvoksi jäänyttä tyttöä yrityksen perustamiskuluissa. Meidän on pidettävä huolta toisistamme ja rohkaistava toinen toisiamme. Beatrice ei ole ainoa. Monien elämässään eteenpäin päässeiden slumminuorten puheissa korostuu yhteisvastuun henki, jota vauraan länsimaan kasvatti voi vain vaitonaisena ihailla. Kun jotain hyvää on kertynyt omaan elämään, on kaikkein parasta laittaa se kiertämään. Ja mitä laajemmalle omaa hyvinvointia voi jakaa, sitä menestyksekkäämpää on paikallisen mittapuun mukaan myös oma elämä. Rohkeus vie läpi harmaankin kiven Korokocho on kotini. Yhdistämällä voimamme me voimme muuttaa Korokochon maineen. Me olemme muutos. Korokocho forever, kirjoitti parikymppinen Shamsia Adan Facebookiin syksyllä Kotiseutuaan rakastava Shamsia opiskeli tuolloin World Visionin tuella sosiaali- ja yhdyskuntatyötä. Nyt rohkea nuori nainen toimii kotiseudullaan sosiaalityöntekijänä ja tekee vapaaehtoistyötä eri järjestöissä tavoitteenaan auttaa alueen nuoria parempaan tulevaisuuteen. Beatrice Adiamo esittelee ylpeänä uunia ja sydänvuokia, joissa paistuvat kakut hääjuhliin ja muihin tärkeisiin tilaisuuksiin. Haluan toimia roolimallina omassa yhteisössäni. Toivon, että esimerkkini rohkaisee myös muita nuoria kouluttautumaan ja luottamaan omiin kykyihinsä. Roolimalliksi kasvaminen vaatii hyviä roolimalleja: turvallisia aikuisia, jotka tukevat ja joihin voi luottaa. Monet slumminuorista ovat ammattikoulutushankkeen myötä ensi kertaa saaneet kohdalleen tällaista luottamusta ja rohkaisua. World Visionin avustustyöntekijät ja koulujen opettajat ovat valaneet nuoriin uskoa omiin kykyihin ja saaneet heidät vakuuttumaan, että heidänkin unelmansa voivat jonakin päivänä toteutua. Että Korokochon nuoristakin voi tulla paljonkin hyvää. Shamsia puristaa kännykkäänsä tiukasti. Se saattaa soida minä hetkenä hyvänsä. Ja soitto voi olla tärkeä: joku saattaa tarvita apua tai tukea omiin ratkaisuihinsa. Silloin Shamsia haluaa olla saatavilla, tavoitettavissa, kohdattavissa. Nuoren musliminaisen valitsema tie ei kuulosta helpolta. Helppo se ei taatusti ole ollutkaan, mutta rohkealla ja määrätietoisella asenteella Shamsia on raivannut polkunsa ohi ylitsepääsemättömiltäkin tuntuvien esteiden. Onkin pakko kysyä, miten lähiyhteisön miehet suhtautuvat urasuuntautuneen ja naimattoman Shamsian erilaiseen valintaan? Heidän on usein vaikea ymmärtää ratkaisuani. He pitävät minua hylkiönä. Olen liian vanha avioon, joten heidän silmissään en ole oikeastaan yhtään mitään. Tiedättehän te miehet, Shamsia naurahtaa ja yrittää peittää surumielisyyden häivähdyksen silmissään. Pian määrätietoinen nuori nainen pyyhkii kuitenkin silmäkulmaansa vierineen kyyneleen ja vakuuttaa, ettei voisi elää elämäänsä toisin. Minusta avioliitto ei ole ainoa oikea tapa menestyä elämässä. Toivon, että muutkin rohkaistuvat tekemään erilaisia valintoja esimerkkini ansiosta, Shamsia vakuuttaa. Shamsia Adan (oik.) haluaa toimia roolimallina Korokochon nuorille. Shamsian ja lukemattomien muiden nuorten elämään toivoa ja valoa on luonut projektikoordinaattori Lydia Nyambura Mungai Kenian World Visionista. Koulussa kypsyy uusi tulevaisuus Kaukaiselta pihamaalta kuuluu naurua ja kiljuntaa. Se kaikuu yli peltikattojen, läpi kylänmiesten vilkkaan puheensorinan ja halki hiekkaisilla kujilla käyskentelevien vuohien kavioiden kopinan. Korokochon slummissa toimivan kätilöiden koulun alaluokkien oppilaat ovat päässeet välitunnille leikkimään pienellä pihalla ja sen keskellä yksinään sojottavalla liukumäellä. Jono on pitkä, sillä oppilaita koulussa on kaikkiaan 250. Perustimme koulun alueen kätilöiden toimesta vuonna 1992, kun valtavan monet lapset jäivät orvoksi aidsin takia. Lapset tarvitsivat koulun, sillä muutoin heistä oli kovaa vauhtia tulossa Nairobin katulapsia. Koulumme on laajentunut huomattavasti vuosien mittaan, kertoo kunnioitettavan 68 vuoden iän saavuttanut kyläkätilöiden johtaja Mary Wambui. Kätilöiden ylläpitämässä koulussa opiskelee esikoululaisia ja ala-asteikäisiä oppilaita. Koulun tilat ovat pienet ja alkeelliset. Korokocholle tyypilliseen tapaan aaltopeltiseinistä tehtyjä luokkahuoneita eristävät vain repaleiset juuttikangasverhot. Tunnelma luokissa on silti hiljainen, ja oppilaat seuraavat opetusta keskittyneinä. Lukuun ottamatta niitä muutamia, jotka nuokkuvat pulpeteillaan autuaan tietämättöminä ympäröivästä maailmasta. Sekin tässä koulussa kuitenkin sallitaan, olosuhteiden pakosta. Lasten silmien iloa eivät köyhyys ja kurjuus himmennä. Kun lähellä on joku, joka huolehtii, ovat asiat paremmin kuin monella muulla. Tuolla pienellä pojalla on varmastikin nälkä. Siksi hän ei kerta kaikkiaan jaksa keskittyä opetukseen, vaan tyynnyttää oloaan lepäämällä, valottaa koulun johtajaopettaja Rosemary Kiarie. Toisesta pulpetista silmiin iskee pienen tytön lasittunut katse. Koulun oppilaista yli puolet on orpoja, useat heistä hiv:n ja aidsin seurauksena. Monet kantavat virusta myös itse. Korokochon slummissa lapsia ja aikuisia rasittavat myös malaria, tuberkuloosi ja lukuisat muut helposti tarttuvat sairaudet. Jää siis vain arvailujen varaan, mistä tytön huoli johtuu ja mitä se voi hänen tulevaisuudelleen merkitä. Koulun pienin huone on parin neliön kokoinen keittiö, jossa pulputtaa hiilien päällä suuri musta metallipata. Padassa kiehuu monen koululaisen päivän ainoa ruoka. Tänään pata sisältää kirkkaanruskeaa lientä, keittoa. Puurojauhoihin koululla ei juuri tällä hetkellä World Visionin säännöllisestä toimintatuesta huolimatta ole varaa. Huomenna tai joskus lähitulevaisuudessa toivottavasti on, mikäli jokin taho huomaa ojentaa auttavan kätensä juuri tälle koululle. Parikymmentä euroa riittäisi turvaamaan maissipuurolounaan koko koulun väelle pariksi viikoksi. Mutta avuntarvitsijoita on paljon muitakin niin Keniassa, Afrikassa kuin muuallakin maailmassa. Elämää varjostavista murheista huolimatta nauru ja riemu jatkuvat koulun pihamaalla. Odotetut valkoihoiset vieraat ovat saapuneet, eikä laulusta ja tanssista ole tulla loppua. Tätä on harjoiteltu viikko, tätä on odotettu koko pitkä ja kuuma päivä, nyt on ilon ja juhlan hetki. Repaleisimmatkin koulupuvut loistavat putipuhtaina auringossa. Ne kertovat siitä, että joku pitää koulun opettajien rinnalla huolta näistäkin lapsista. Olkoon se sitten äiti, isä, veli, sisko, isovanhempi, serkku, setä, täti tai vaikka naapuri. Joku on pessyt tämänkin koulupuvun aamulla ja sitonut pienimpien lasten kengännauhat. Joku on teroittanut pulpetin ainoan lyijykynän ja luonut uskoa tulevaan parempaan tulevaan. Nairobin slummien onnellisimmat lapset ovat niitä, jotka saavat käydä koulua, ja koko Korokochon tulevaisuus on juuri näiden lasten ja nuorten käsissä. Silmien tuikkeesta ja säkenöivistä hymyistä päätellen tulevaisuudessa on toivoa. Rita Suhonen Kätilöiden perustaman slummikoulun lapsista yli puolet on orpoja. Ilman koulua moni heistä eläisi kadulla rikollisuuden, huumeiden ja prostituution ympäröimänä. Slummissa koko elämä. Neljäsosa Korokochon asukkaista ei poistu alueelta koko elämänsä aikana. Moni haluaisi, mutta hyvin harvalla on mahdollisuus. World Vision pähkinänkuoressa Suomen World Vision on vuonna 1983 perustettu lasten elinoloja ja oikeuksia edistävä kristillishumanitaarinen kehitysyhteistyöjärjestö ja itsenäinen osa maailman suurinta kummilapsijärjestöä World Visionia. Järjestö tekee pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa. Työn tavoitteena on lasten, perheiden ja yhteisöjen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääminen sekä lasten oikeuksien edistäminen. Keskeinen osa järjestön työtä on kummilapsitoiminta, jonka avulla yksityiset, perheet tai yritykset voivat jo alle eurolla päivässä lahjoittaa lapselle paremman tulevaisuuden. Järjestö välittää myös mm. eettisiä lahjoja. World Vision on poliittisesti riippumaton ja yksittäisiin kirkkokuntiin sitoutumaton. Toiminta perustuu kristillisille arvoille ja toisen vakaumuksen ehdottomalle kunnioittamiselle. Toimintaa rahoitetaan kummeilta, yksityisiltä tukijoilta ja yritysyhteistyökumppaneilta saatavilla lahjoituksilla sekä Suomen ulkoasiainministeriön tuella.

6 10 ILMAINEN NEUVO OY:n Oikeudellinen puhelinpalvelu Puhelun hinta 2,95 e min + pvm/mpm TILITALO Olemme Sinua varten Vähäheikkiläntie 37 Turku ERANDER Fax Rakennussaneeraukset TERVETULOA Marja-Leena Marianne Pia Tapio info@tilitoimisto-ronn.net essä sataa. Aurinkoa etsitään bussissa läppäreitten sääennustekartoista. Suosikki on se kartta, joka lupaa aurinkoista säätä. Osallistujista osa ei koskaan ole ollut kesäleirillä, eikä leiri-sana kaikkien mieleen tuo pelkästään mukavia muistoja. Tätä leiriä odotetaan kuitenkin innolla. Leirinvetäjien matkaopastuksen jälkeen edessä bussissa yksi osallistujista laulaa afrikkalaisia lempeitä lauluja matkamme ratoksi. Me penkissä istujat pohdimme, olisiko meren vesi vielä liian kylmää vai tohtisikohan sinne jo pulahtaa. Illalla pingispallo nakuttaa alakerran aulassa. Saunan lämpiämistä odotellaan. Kello kilkattaa. Mitäs nyt tapahtuu? Iltaohjelmassa metsästetään leijonaa ja rakennetaan karttaa maailmasta ja meistä mukanaolevista kartalla. Ihmetellään, mistä kaukaa kukin on lähtenyt ja tiensä tänne Suomeen ja Turkuun löytänyt. Illan hämärtyessä soi kappelissa huilun hopeinen, viileä sävel. Soit- tajan taustana koko seinä ikkunaa, jossa koivujen valkoiset rungot ja tuulessa heiluvat vihreät oksat. Liplattava meri ja linnun lennon kaari sinitaivaalla. Sydämessä pakahduttava tunne puskee silmiin kyyneleet. Oi, kesäelon ihanuutta. Vielä iltapalalle, sen jälkeen hiljaisuus. Hipsutusta, kuiskuttelua ja kiherrystä, kunnes uni painaa silmät kiinni suloisiin suviuniin. Hyvää yötä, kaunis maailma! Toisena päivänä leiriolympialaiset. Kilpaillaan monessa lajissa ja sarjassa, kaikki ovat hyviä, kaikki saavat palkinnon, pienistä piiperoista aikuisiin miehiin. Etsitään kukkia yhdessä kasvikirjat apuna. Missä on sinivuokko, siankärsämö, kissankello ja linnunkaali? Löydänkö mustikan kukan, valkovuokon tai pihlajan? Koiranputkien valkoinen vaahto. Teen keltaisista voikukista seppeleen ja haistelen samalla sitä, kuinka koivut tuoksuvat kesältä. Niin monta kaunista väriä Suomen kesässä: makea mansikan punainen, viileä kielon valkoinen, Grace Peace & The two major things LVI-työt Sähköasentaja Työnjohto saneeraus.maalaus@erander.inet.fi Täyden palvelun hautaustoimisto Eerikinkatu 25 Turku ma-pe 9-17 la (24 h) Kiinamyllynkatu 5 Turku ma-pe 9-17 la suljettu Kesäretkelle lähdettä- Raija Ala Lipasti - Sivut sujuvasti nettiin kumppanina on my to-do-list on the day I wrote this column were: sermon for the family service and column for Kirkko ja me. As it happens, the theme for the Sunday in question was prayer. As I thought about prayer I realized that for me first and foremost is to teach my child and consequently the children of the congregation about thankfulness. So, what we did on that Sunday was to collect and write down everything we were thankful for and then we thanked God for each item on the list. I think God smiled. As I was planning this I then started to think of the things I was thankful for. Here are some of them. What are yours? Love. To love and to be loved by my husband, daughter, family and friends and most importantly God, without whom there would not be love. Prayer. The right to pray, the call to pray. That feeling when you know that Holy Spirit is with you and praying. Congregation. This congregation. All of you. The affection, support, dedication, sense of humour, wit, joy and love there is. Music. Our congregation is blessed with incredibly gifted singers and a wonderful and equally gifted cantor. We have been blessed with their singing in so many ways. Moreover, we have someone whose dedication to lead the choir and to KOLUMNI taivaan pehmeät pilvilampaat hehkuvan sinisellä taivaalla. Ja meri, niin tietenkin. Monet vihreät kaikkialla ympärillä. Laiturin nokasta ongitaan, jotta illalla saadaan savustettuja ahvenia. Kesän maut. Jälkiruokana raparperinpaloja, kirpeässä kiisselissä. Nokare kermavaahtoa päällä kuin poutapilvi. Aamuvarhaisella ystäväni kertoo somalialaisen tavan kuvata kesäaamun kastetta: aamulla pilvet laskeutuvat maahan. Ihastuttava kuva siitä, miten yönjälkeinen kosteus saa ruohikon timantit säteilemään. Me vaikka puhumme montaa kieltä, ihan varmasti olemme samaa mieltä ei Suomen kesää mikään voita! Raija Ala-Lipasti FROM THE INTERNATIONAL CONGREGATION create music is well beyond the call of duty. In addition, I have a deep, deep rooted love for the hymns we sing. Taizé-mass. Our cantor and I put it together very fast inspired by the theme Cantate and there are certainly things to improve but to listen to and join in the singing of these amazing songs together with you was quite simply bliss. Liturgy. It has been such a joy to return to the wonderful words of the liturgy. There is such beauty and depth there and however many times I read the same lines they never get old. They cannot. Junior church. Junior church was started during the time I was home with my child. It has evolved throughout its existence. Sometimes out of necessity but mostly because it has been led by a dedicated woman of God who wants it to be the best it can be. And it is. Not only that, she does not have to do the work all alone but another woman of God and sometimes even others have stepped in and come to help. Coffee time. I do not drink coffee - awful stuff but with the change of venue from Domcafé to Nuortentalo we have gained something new. It has been wonderful to see how often new comers Passiota kesälläkin join in now. We have also been extremely blessed to have someone take charge of arranging the coffee (and tea) for us all. Volunteers. There are so many of you who dedicate time and energy to get everything working; our eldest member, who is the founder of the congregation, as much our newest ones. You breathe life into the plans we have. Without you much of what now exists could not exist. You are invaluable. Thank you. Facebook. Oh, yes, it s on my list, too. It has become a new way to build connections within our congregation and to both pass on information and to comment on it. And then there are these two, on a more personal note (as if the first item on this list were not). My garden. I do not care if it is raining cats and dogs my soul rests there while my body is happily occupied. Our brand new kitten. Our lives in my family are busier than ever partly due to her - but we love her very much and the purring sound of a content kitten is the best thing there is for a tired mom and a pastor after a long day. She is also very funny. Mia Pusa University Chaplain and Pastor of the Turku Cathedral International Congregation Jo vuodesta 1999 Ostamme Kulta- Ja hopea esineesi. MaksaMMe HYVÄn Hinnan! Viimeiset esitykset heinäkuun lopussa Ellet ole vielä nähnyt tanssi- Thank you! Jorma Erander Oma kukkasidonta yksilölliset ja tasokkaat kukkalaitteet eri tilaisuuksiin Kaikki mitä maailmassa kaunista on, ihanaa Nyt ylimääräiset esineet kiertoon. Timo Jakonen Saneeraus ja Maalaus 11 draama Passiota, varaa lippusi viimeisiin esityksiin, jotka ovat torstaista sunnuntaihin klo 21 Tuomiokirkossa. Kirkossa paikat on rajattu niin, että kaikki näkevät eikä kukaan jää pylvään taakse. Siksi paikat saattavat loppua kesken. Tanssi, musiikki, valot, ikiaikainen kertomus ja ympärillä Suomen ainoan keskiaikaisen katedraalin holvit. Virolaisen huippusäveltäjän Arvo Pärtin musiikkiin on tehnyt koreografian tanssitaiteilija Tiina Lindfors. Turkulaisen tanssiteatteri ERIn Passio on yksi kulttuuripääkaupunkivuoden vahvimmista elämyksistä. Se kantaa viestiä kahdentuhannen vuoden takaa, mutta sen kieli on moderni ja se tuo jälleen uuden ulottuvuuden Kristuksen kärsimystiehen. Suullinen ja kirjallinen perinne voi kantaa vuosituhansien yli. Passion nähtyään voi pohtia, miten ihmisyys, ihmisen keho ja siihen piirtynyt muisti on sama nyt ja tuhansia vuosia sitten. Kipumme, tuskamme, tunteemme ovat samat. Tanssitaide tuo Kristuksen viime vaiheet, viimeisen aterian, petoksen, pettymyksen, ystävät ja petturit eteemme kuin välissä ei olisi tuhansia vuosia, vaan kaikki tapahtuisi juuri nyt, juuri tässä. Heinäkuun lopussa päättyy myös ainutlaatuinen Viimeinen ehtoollinen -taidenäyttely. Nämä kaksi kulkivat suunnittelussa rinta rinnan ja niiden teemat nivoutuvat toisiinsa. Siksi Passio tanssitaan vielä heinäkuun lopussa, kun näyttelykin päättyy. Tämä kokonaisuus hakee vertaansa kulttuurivuoden tarjonnassa. Liput 5-10 euroa. Varaa lippusi Lippupisteestä tai netistä lippu.fi. Lisää tanssiteoksesta tai Tilaa puhelimella tai kotisivuiltamme KULTAPUSSI jossa lähetät esineesi meille turvallisesti. Lähetyksen saavuttua meille arvioimme ja valokuvaamme esineet. Maksamme summan välittömästi arviointitapahtuman jälkeen tilillenne. LÄHETYS ON VAKUUTETTU ja POSTIMAKSU MAKSETTU. Teille ei tule mitään kuluja. Puhelinpalvelumme ma-pe klo 10-16, p KIRKKONUMMI Välitämme. Kotimaa-yhtiöt ilmoitusmarkkinointi toivottaa kaikille hyvää kesää. Marita Lyyra p , marita.lyyra@kotimaa.fi Pääsiäisen aikaan Passion esityksissä oli mukana kuoro ja orkesteri. Heinäkuussa Pärtin vahva musiikki tulee nauhalta, mutta yleisö pääsee lähemmäs esiintyjiä. Kohtaus ristiinnaulitsemisesta. Seurakunnat goes Vähätori Taivaallista kulttuuria Taiteiden yössä Musiikkia, teatteria ja valokuvanäyttely on tiedossa Taiteiden yössä torstaina 18. elokuuta klo Turun ja Kaarinan seurakunnat tuottavat yleisön iloksi taivaallista kulttuuria eli laulua, bluessoundeja, lyriikkaa ja otteita Dario Fon Mysterio Buffosta. Kaiken tämän voi näkeä ja kokea Vähätorilla Turun pääkirjaston kulmilla lavalla ja lavan liepeillä. Musisoimassa ovat lauluyhtye Morel sekä duo Iikka Viitanen ja Mikko Iivanainen. Martinseurakunnan kirkkoherra Tuomo Nor- vasuo esittää otteita suuren suosion saavuttaneesta Mysterio Buffosta ja Kaarinan seurakunnan kirkkoherra Pirjo Vahtola esittää runojaan otsikolla Silirimpsis. Martinseurakunnan nuorisotyöntekijä Ee- tu Kuokkanen hauskuuttaa standup-esityksellä. Kokonaisuuden kruunaa nuorten valokuvista teemalla 100 askelta kotivelta koottu valokuvanäyttely. Seurakuntayhtymän järjestämään valokuvakilpailuun voi osallistua aina heinäkuun loppuun saakka. Kilpailu tarkoitettu vuosina syntyneille Turussa ja Kaarinassa asuville nuorille. Kilpailun teema kehottaa tutkimaan kameran linssin läpi, mitä lähiympäristöstä löytyy. Kuvan tulee olla nuoren itsensä ottama ja aiem- min julkaisematon digikuva. Nuorista koostuva raati käy kuvat läpi ja valitsee parhaat näyttelyyn. Pääpalkinto on Kamera-Aitan lahjoittama Pentax K-5 -järjestelmäkamera, jonka arvo on noin 1300 euroa. Kuvausaikaa on heinäkuun loppuun ja kuvat tulevat esille seurakuntayhtymän nuorten nettisivuille elokuun 8. päivänä. Samasta nettiosoitteesta voi lukea tarkemmat kilpailusäännöt. Kilpailusta saa lisätietoja myös sähköpostilla fotokisa@evl.fi Varaa itsellesi tai ryhmälle aika ja tule tutustumaan palvelutaloomme. Kahvitarjoilu!

7 12 13 Kotimaan matkaklubi Lähde mukaan Kotimaan Matkaklubin matkalle 2011 HEINÄKUU Laatokan ja Äänisen risteily Hinta alkaen 698, riippuen hyttiluokasta. Askel-lehden lukijamatka, jossa matkanjohtajana Reijo Ahteela. Jokiristeily Moskovasta Pietariin Hinta alkaen 998, riippuen hyttiluokasta. Kotimaan Matkaklubin matkanjohtajana emerituspiispa Voitto Huotari. Viipuri Hinta 325 /hlö. Kotimaan Matkaklubin matkanjohtajana teologian tohtori Ossi Haaramäki. ELOKUU Tuntemattoman sotilaan jalanjäljillä Hinta 588. Kotimaan matkaklubin matkanjohtajana rovasti Sakari Vihma. SYYSKUU Yorkshire Hinta Kotimaan Matkaklubin matkanjohtajan kirkkoherra Ritva-Elina Pylväs. Kylpylämatka Unkari Sárvár Hinta 994. Kotimaan matkaklubin matkanjohtajana Kylli Kuusisto. Matkapojat Oy / Mervi Aho, p LOKAKUU Kypros Pafos Hinta Kotimaan Matkaklubin matkanjohtajana rovasti Jussi Pelto-Piri. Alma Tour Oy, Pekka Oinonen, p Israelin kiertomatka Hinta Kotimaan Matkaklubin matkanjohtajana rovasti Väinö Reinilä. Lomamatkat / Raisa Korva, p tai Tarja Stefanov, p MARRASKUU Kiina Hinta Kotimaan Matkaklubin matkanjohtajana emerituspiispa Voitto Huotari. Tiedustelut ja varaukset matkatoimistoista. Lukutaitotodistuksia, historiaviisautta ja vanhaa musiikkia Keskiajan Turku Tuomiokirkossa Keskiajan Turku -tapahtuma kesä-heinäkuun vaihteessa vie tänä vuonna vuoteen 1385, jolloin rälssisukuinen valtakunnanvaikuttaja Bero II Balk tai Herra Bero Yrjänänpoika Balk kuten vanha piispainkronikka häntä kutsuu ryhtyi hoitamaan Turun piispan virkaa. Keskiajan Turku -tapahtuma levittäytyy Tuomiokirkkoon, Vanhalle Suurtorille, Aboa Vetus & Ars Novan alueelle sekä Turun Linnaan torstaista sunnuntaihin Tuomiokirkko on avoinna joka päivä klo Kirkossa on esillä Viimeinen ehtoollinen -nykytaidenäyttely, joka ammentaa muun muassa Leonardo da Vincin kuulusta maalauksesta vuodelta Kuinkas luet? Hae lukutaitotodistus! Munkkiveljet tarjoavat virvoitusta ja viisautta Tuomiokirkon edustalla joka päivä klo Turun katedraalikoulun vanhan paikan suunnilla munkkiveljet testaavat halukkaiden lukutaitoa ja antavat osaamisesta komean lukutaitotodistuksen matkaan. Muun muassa latinaa ja matematiikkaa pappiskoululaisille opettanut katedraalikoulu sijaitsi keskiajalla Tuomiokirkkoa ympäröivässä kehämuurissa. Kiitokseksi lukutaitotodistuksesta voi munkkien tinalautaselle jättää lantin köyhälle koululaiselle. Lanteilla tuetaan koulun rakentamista Haitiin Kirkon Ulkomaanavun kautta. Munkit tarjoavat myös virvoitusta tynnyristä. Tuomiokirkontorin tynnyri täytetään mehulla mutta oluen paneminen oli keskiajalla luostarin arkea ja ruokakulttuuria myös Suomessa. Naantalin birgittalaisluostarillakin oli oma panimo. Historiaa ja musiikkia iltaisin Iltaisin Tuomiokirkossa sukelletaan keskiaikaan historialuennon ja konserttien merkeissä. Luento ja konsertit alkavat klo 20. Torstai-iltana teologian tohtori Jyrki Knuutila luo katsauksen Bero Balkin elinaikaan Euroopassa ja Ruotsissa sekä tuon aikaisten tapahtumien vaikutukseen Suomeen ja Turkuun. Knuutila kertoo myös piispa Balkin toimista hiippakunnassaan ja Turun tuomiokirkossa. Perjantaina Elysium Ensemble esittää maallista ja hengellistä musiikkia ja luvuilta aikakauden soittimilla. Konsertti on saanut nimekseen osuvasti Santa Maria onhan Tuomiokirkko alunperin Pyhälle Marialle pyhitetty. Lauluyhtye Camerata Aboensis esittää lauantai-iltana Orlando di Lasson sekä myöhäiskeskiajan rajoja rikkovaa musiikkia konsertissaan Carmina chromatico. Tuomiokirkon suositut keskiaikahenkiset opastukset jatkuvat tänäkin kesänä. Nahkurinemäntä Maria Eerikintyttären rooliin eläytyvä Marja Routi kierrättää kävijöitä katedraalissa ja tutustuttaa vuonna 1300 vihityn Tuomiokirkon yksityiskohtiin. Keskiajan Turku -vesper päättää tapahtumaviikonlopun tuttuun tapaan sunnuntai-iltana klo 18. Opastuskierros tutustuttaa kirkon keskiaikaan Viime vuonna huippusuosittuja Tuomiokirkon opastuskierroksia jatketaan tänäkin vuonna. Vehmaalaissyntyinen nahkurinemäntä Maria Eerikintytär (siviilissä Marja Routi) kierrättää katedraalissa ja tutustuttaa vuonna 1300 vihityn Tuomiokirkon keskiaikaisiin yksityiskohtiin. Klo 12 Keskipäivän ehtoollinen Klo Keskiaikaopastus Klo 19 Veckomässa Klo 20 Piispa Bero Balk ja Turku. TT Jyrki Knuutila luennoi. Klo 12 Ad sextam -hetkirukous ja keskiaikaopastus Klo Keskiaikaopastus Klo 20 Santa Maria. Elysium Ensemble. Käsiohjelma 10 Klo 12 Ad sextam -hetkirukous ja keskiaikaopastus Klo 18 Iltaehtoollinen Klo 20 Carmina chromatico. Lauluyhtye Camerata Aboensis. Käsiohjelma 10 Klo 10 Messu. Saarna arkkipiispa Kari Mäkinen. Radioidaan YLE Radio 1:ssä. Klo 12 Högmässa Klo 16 Holy Communion Service Klo Keskiaikaopastus Klo 18 Päätösvesper Munkkiveljiltä virvoitusta ja viisautta Tuomiokirkon edustalla päivittäin klo Katedraalissa keskiaikaa ei ole vain museossa! Ilmaisiin opastuskierroksiin pääsee mukaan torstaina, perjantaina ja sunnuntaina klo Perjantaina ja lauantaina keskiaikaopastus lähtee kierrokselle klo 12 alkavan keskipäivän hetkirukouksen eli Ad sextamin jälkeen. Ad sextam samoin kuin muutkin päivän viidestä hetkirukouksesta - ovat kuuluneet katedraalien ja luostareiden päivärytmiin jo kristillisen kirkon alkuvuosisadoilta 300-luvulta. Tuomiokirkkomuseoon etelälehterillä urkujen vieressä on tänäkin vuonna vapaa pääsy Keskiajan Turku -tapahtuman aikana. Museossa on esillä muun muassa pyhimyspatsaita ja alttarivälineitä katoliselta keskiajalta. Museossa voi tutustua myös katedraalin rakennusvaiheisiin. Lapsiperheille on tapahtumia torstaina ja perjantaina 1.7. Keskiaikaiset nunnat ja nuket kertovat lapsille raamatunkertomuksia ja laulattavat lastenvirsiä Tarkk ampujan kappelissa heti sisääntulon vasemmalla puolen. MV Tarkk ampujan kappelissa to sekä pe 1.7. Nunnat ja nuket kertovat raamatunkertomuksen klo 13, 14 ja ja lastenvirsiä lauletaan yhdessä klo vapaa pääsy. avoinna to-pe klo ja la-su klo T imo Jakonen Tule talkoolaiseksi Mikaelin kesäjuhliin Mikaelissa järjestetään tänäkin suvena suuri kesäjuhla. Viimevuotinen Hengen uudistus kirkossamme -juhla keräsi paikalle liki 2500 vierasta. Tämän innoittamana yhdeksänkymppisiään juhlivat Mikaelinseurakunta ja Turun Helluntaiseurakunta järjestävät yhteistyössä Operaatio Ruokakassin ja Turun Tuomasyhteisön kanssa Erilaisina yhdessä -tapahtuman. Kolmipäiväisen tapahtuman ohjelma jakaantuu Mikaelinpuistoon, Mikaelinkirkkoon, Helluntaiseurakunnan tiloihin ja kauppatorille. Kesäjuhlassa halutaan muistuttaa siitä, että eroista huolimatta seurakunnat ammentavat voimansa samasta lähteestä. Monimuotoi- Oletko koskaan osallistunut pyhiinvaellukselle? Haluaisitko kokeilla kiireetöntä hiljentymistä ja mietiskelyä tällä tavoin? Lähde heinäkuussa vaeltamaan Tuomiokirkolta Raision kirkolle. Jaakon päivänä, maanantaina 25. heinäkuuta klo 12 on kokoontuminen Turun tuomiokirkolla, jossa pastori Antti Pajunen pitää pienen hartaushetken vaellukselle lähtijöille. Reilut pari tuntia kestävän ja noin yhdeksän kilometriä pitkän vaelluksen järjestää Jaakontien ystävät ry ja raisiolainen Jyrki Aaltonen, joka kehottaa ottamaan jalkaan mukavat jalkineet, esimerkiksi lenkkarit ja sään mukaisen varustuksen. Tärkeää on ottaa juomapullo mukaan. Vaellus kestää reilut kaksi tuntia ja se päättyy Raision kirkolle, jossa on päätösharta- Gallup Isabella Fomin Uusia ystäviä ja itse leiriä, koska leirikeskustamme on kehuttu paljon. Perinteistä kesäjuhlatunnelmaa voi aistia Mikaelinpuistoon pystytettävässä juhlateltassa. Pieni pyhiinvaellus Jaakon päivänä Mitä odotat rippileiriltä? Alina Sippolainen Uusia kavereita ja mukavia hetkiä. us. Kirkolta taas pääsee kätevästi bussilla Turun keskustaan tai Naantalin suuntaan. Pyhän Jaakobin tiellä -pyhiinvaellusopas kertoo, että pyhiinvaellus on ollut osa kristillisen kirkon perinnettä hyvin kauan. Jaakob Sebedeuksen poika eli Jaakob vanhempi oli yksi Jeesuksen lähimmistä opetuslapsista. Hän kuoli ensimmäisenä apostolimarttyyrinä Jerusalemissa vuonna 44. Hänet mestautti kuningas Herodes Agrippa. Pyhän Jaakobin patsaat tunnistaa leveälierisestä, kampasimpukalla varustetusta hatusta, pyhiinvaeltajan kaavusta, juomaleilistä, laukusta, sauvasta ja pyhästä kirjasta. Suomalaisessa kansanperinteessä Jaakobista tuli Jaakko ja häntä pidettiin Rymättylän isänä. Rymättylän kirkko onkin Pyhän Jaakobin kirkko ja mahdollisesti keskiaikainen pyhiinvaellusreitti Espanjaan kulki Rymättylän kautta. Lisätietoja Jaakon päivän vaelluksesta saa Jyrki Aaltoselta, puh Juho Taskinen Odotan ystävien tapaamista. K i k k a M i i l u s suus näkyy myös juhlien esiintyjäkaartissa. Mikaelinpuistossa esiintyvät muun muassa laulajat Jippu ja Viktor Klimenko, kansanedustajat Kike Elomaa ja Päivi Räsänen, kirurgi Sakari Orava ja piispa Kaarlo Kalliala. Tarkempi ohjelma löytyy sivuilta osoitteesta Suurten tapahtuminen järjestäminen vaatii aina myös talkooväkeä. Erityisesti vapaaehtoisia kaivataan info-, järjestys-, yövalvonta-, teltanpystytys- ja rukoustiimeihin. Vapaaehtoistehtävistä kerrotaan talkoolaisinfossa keskiviikkona klo 18 Helluntaiseurakunnassa, Puistokatu 6. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: timi.laivo@evl.fi. Näyttääkö tutulta? Simpukkatunnus teiden varsilla viittaa tänä päivänä kansainväliseen öljy-yhtiöön ja luo mielikuvia fossiilisista polttoaineista. Kuitenkin keskiajankin tienkäyttäjä olisi tunnistanut nämä huolto- ja taukopaikoiksi, koska kampasimpukkaa on jo ammoin käytetty sekä pyhiinvaeltajien että heidän reittiensä tunnuksena. Simpukka on myös apostoli Jaakobin kuvien yhteydessä käytettävä tunnus eli attribuutti. Veera Simola Uusia kavereita ja hauskuutta, sillä olen kuullut, että leirillä on tosi kivaa. HAUTAUSJÄRJESTELY -VIHKO noudettavissa liikkeestämme veloituksetta. Avustamme myös vihkon täyttämisessä. HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Alkuperäinen, v perustettu perheyritys Linnankatu 3 (Brahenkadun kulma) Hämeenkatu 1 Puh Myös liikeajan jälkeen Puh APU VIRTSANKARKAILUUN MediSet-tuotteet Varmuusalusasut Vuodesuojat Uimahousut Irtosuojat Ympäristöystävälliset Kestävät yli 200 pesukertaa Mukavat Huomaamattomat VERKKOKAUPPA AVATTU! Tilaa ilmainen esite Nyt lehtipisteessä. Voit tilata Askelen myös kotiisi Tilauspalvelu tilauspalvelut@kotimaa.fi

8 14 15 Läger för fyrfota vänner Åbo svenska församling når en ny målgrupp genom att ordna ett hundläger på Iniö i september. Vardagslydnadsskolning, skogspromenader och friluftsgudstjänst utlovas. Det började som en vits, eftersom så många i Åbo svenska församlings personal blivit hundintresserade, men de mest entusiastiska gjorde verklighet av planen, och nu ska man för första gången i församlingens historia ordna hundläger den september. På hundskolningar har jag märkt att man träffar många vuxna över 40 som annars hör till gruppen som är svår att nå med församlingsverksamhet. Det här kan vara ett sätt att nå ut, säger kantor Birgitta Forsman, som är en av initiativtagarna. Skolning underlättar vardagen Församlingssekreterare Tove Peltoniemi, som också är utbildad lydnadsinstruktör, har märkt att det ofta är problematiskt att folk inte får ta med hundar på utflykter och läger. På församlingens lägergårdar får man inte ha hundar, så det händer att folk inte kan komma med eftersom de inte vet hur de ska göra med hunden, säger Peltoniemi. På Bergshagen B&B på Iniö, där lägret ska hållas, är hundar däremot välkomna. Deltagarna måste bara se till att ha med sig burar till hundarna, för att undvika problem om man delar rum med en främmande hund och under stunderna hunden är ensam på rummet. I vanliga fall tillåts inte hundar på lägergårdar och utfärder, men till hundlägret välkomnas sötnosar som Muffins och Tekla. Iniö innebär en naturupplevelse som många stadsbor kan ha svårt att erbjuda sina hundar i vanliga fall. I programmet ingår långa skogspromenader, vardagslydnadsskolning, och att bara ta det lugnt, säger Peltoniemi. O store Gud! Jag har då och då under gångna år i denna tidning presenterat någon känd sommarpsalm. Givetvis har jag tagit med i de klassiska sommarpsalmerna Den blomstertid nu kommer och I denna ljuva sommartid, men jag har också valt att presentera några av de psalmer som är nya i vår psalmbok från år Denhär gången vill jag presentera psalmen O store Gud, som inte finns i vår finlandssvenska psalmbok, men som vi kan hitta bland annat i Sveriges psalmbok. Första versens början samt refrängen har gett namn åt denna psalm, som är en parafras på psalm 8 i psaltaren: Herre, vår härskare, väldigt är ditt namn över hela jorden. Jag vill besjunga din himmelska prakt O store Gud, när jag den värld beskådar, Som du har skapat med ditt allmaktsord, Hur där din visdom leder livets trådar, Och alla väsen mättas vid ditt bord då brister själen ut i lovsångsljud: O store Gud, o store Gud! Då brister själen ut i lovsångsljud: O store Gud, o store Gud! Tillkom efter ett åskväder i Småland Texten till lovpsalmen O store Gud skrevs 1885 av Carl Boberg ( ) och trycktes följande år i Mönsterås- Tidningen. Mönsterås ligger vid Sveriges sydostkust mellan Kalmar och Oskarshamn. Carl Boberg var själv född i Mönsterås och utbildade sig till slöjdlärare. Boberg verkade också som predikant inom Svenska missionsförbundet och var under tjugu år riksdagsman. Han skrev dikter och ett hundratal andliga sånger, av vilka O store Gud är den mest kända. Carl Boberg lär ha skrivit ner orden till denna lovpsalm efter ett åskregn, som han råkat ut för på vägen hem. Detta förklarar innehållet i sångens andra vers: När jag hör åskans röst och stormar brusa och blixtens klingor springa fram ur skyn, när regnets kalla, friska skurar susa och löftets båge glänser för min syn då brister själen ut i Y l v a V i k s t r ö m Vardagslydnadsskolning går ut på att man bl.a. tränar att gå i koppel, ligga plats och andra allmänna kommandon som gör både hundens och hundägarens liv lättare. Jag delar upp deltagarna i små grupper enligt erfarenhet och önskemål. Man behöver inte ha deltagit i hundskolning tidigare för att delta, säger Peltoniemi. Hundarna får sjunga Lägerveckoslutet avslutas med en friluftsgudstjänst som förrättas av t.f. kaplanen i Iniö Eeva Vuorla på danslaven i Jumo bystrand. Det blir en alldeles vanlig friluftsgudstjänst. Vi har troligtvis inga instrument, utan sjunger själva, säger Forsman. Också hundarna får sjunga, tilllägger Peltoniemi. Åldersgränsen för att komma med på lägret (för människor) är 16 år. Församlingen ordnar redan barnungdoms- och familjeläger, så hit är det tänkt att man ska komma bara med sin hund. Även om man har familj kan det vara skönt att komma bort en helg med hunden. Det här är kan också vara en form av singelverksamhet, vilket ÅSF annars inte har för tillfället, säger ungdomsarbetsledare Annika Niemelä. Psalmen sjungs på minst femti språk O store Gud har på ett mycket märkligt sätt blivit känd i hela världen. Delar av den, i synnerhet första versen och refrängen, har översatts till över femtio språk. Det är möjligt att denna psalm är världens mest kända svenska psalm. Den första översättningen till ett annat språk tillkom år 1907 i Estland där den balttyska adelsmannen Manfred von Glehn översatte Bobergs text till tyska. Fem år senare översatte den kända ryska frikyrkoledaren Ivan Prochanov den tyska texten till ryska. Prochanovs ryska version har publicerats i flera ryska och östeuropeiska protestantiska psalmböcker. Den ryska versionen har i sin tur gett inspiration till den mest kända engelska versionen av lovpsalmen. En brittisk metodistmissionär Stuart K. Hine hade hört sången på ryska under en missionsresa i Karpaterna och utgav senare en engelsk översättning av denna sång. How great Thou art har framförts bland annat av kända amerikanska gospelsångare vid Billy Grahams stora evangelisationskampanjer. Tack för sommarens under Carl Bobergs psalm sjungs på många språk, men innehållet i psalmens verser är inte alltid identiska. O store Gud är dels en lovsång till Skaparen men också en psalm där vi tackar Gud för allt som han har gjort för att rädda oss från synd och död. Den svenska versionens nuvarande tredje vers finns inte med i alla utländska versioner. Men både denhär versen och den som handlar om åskan gör att O store Gud har en given plats bland många andra sommarpsalmer. När sommarvinden susar över fälten, när blommor dofta invid källans strand, när trastar drilla i de gröna tälten vid furuskogens tysta, dunkla rand, Anmälningar till lägret tas emot fram till den 15 augusti, med undantag av tiden och då Peltoniemi är på semester. Jag vill intervjua deltagarna om deras hundar i samband med anmälningen. Argsinta hundar och löpande tikar stannar hemma. Utrymmesmässigt ryms ca 12 deltagare. Skribaförnyelse i ÅSF Varför inleda skriftskolan med ett år av gudstjänstbesök, som de flesta konfirmander upplever som både svårförståeliga och tråkiga, och spara det roliga, alltså skriftskollägret, till sist? Vore det inte bättre om konfirmanderna först fick en positiv bild av församlingen via skriftskollägret, och sedan integrerades i gudstjänstgemenskapen när de redan hunnit lära sig vad den går ut på? Den idén finns i Åbo svenska församling, och därför arbetar men nu med Projekt skriba, som går Församlingssekreterare Tove Peltoniemi är lydnadsinstruktör, och erbjuder vardagslydnadsskolning för lägerdeltagarna. På bilden med hunden Qira (Hazelmoor quanotar). ut på att vända på tidtabellen för skriftskolan. Tanken är att ungdomar födda 1997, som annars skulle börja samla gudstjänster under kommande läsår, istället inleder sin skriftskola med en festgudstjänst i maj 2012, är på läger under sommaren och går i högmässan under följande läsår, för att sedan konfirmeras kring påsk På detta sätt hoppas man att konfirmerade ungdomar på ett naturligare sätt ska införlivas i församlingsgemenskapen. Dessutom är det en möjlighet då brister själen ut i lovsångsljud: O store Gud, o store Gud! Då brister själen ut i lovsångsljud: O store Gud, o store Gud! Det är en ypperlig möjlighet för hundmänniskor att få prata om hundar så mycket man vill, under vanliga skolningskurser finns det inte alltid så mycket tid för mänsklig samvaro, säger Forsman. Hittills har reaktionerna på lägerplanerna varit både roade och positiva. För den som är nyfiken är det bara att ta kontakt. Ylva Vikström för de anställda att finnas där under året som ett stöd för ungdomar med problem, efter att man först byggt upp ett förtroende under lägret. Arbetsgruppen för projektet består av Åsf:s präster Mia Bäck och Fredrik Portin, socionomstuderande Linda Finnbäck och Christer Romberg som skriver slutarbete om projektet, samt representanter från församlingsrådet. Följ med projektet på projektskriba.blogspot.com. Ylva Vikström KYRKOHERDEN Med denna vers önskar jag god fortsättning på sommaren Eero Sepponen Yhdessäoloa ja uusia elämyksiä Seurakuntien kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumiin voi ostaa lippuja ennakkoon Lippupisteestä sekä internetistä lippu.fi. Muun muassa eläkeläisille, opiskelijoille, työttömille sekä pyörätuolilla kulkeville lippujen hintoja on alennettu. Lippuja saa myös tuntia ennen ovelta, mikäli niitä on vielä jäljellä. Ellet vielä ole käynyt katsomassa Tuomiokirkon Viimeinen ehtoollinen -taidenäyttelyä, pidä kiirettä. Avaa silmäsi näkemään ikiaikainen ehtoolliskuva uudella tavalla. Andy Warhol, Francine LeClercq ja Pauno Pohjolainen antavat teoksissaan siihen toisenlaisia näkökulmia. Näyttely on avoinna heinäkuun loppuun saakka joka päivä klo 9 20 ja sinne on vapaa pääsy. Kuraattori Perttu Ollila opastaa kävijöitä tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo Lisää tietoa näyttelystä ja sen taiteilijoista saa Ollilan kirjoittamasta korkeatasoisesta taidekirjasta Viimeinen ehtoollinen; Last Supper in Turku Cathedral: Francine LeClercq, Andy Warhol, Pauno Pohjolainen. Runsaasti kuvitettu 138-sivuinen kirja maksaa 25 euroa. Tuomiokirkon infon lisäksi kirjaa on myynnissä Pienessä kirjapuodissa, Kansallisessa kirjakaupassa, Akateemisessa kirjakaupassa, Taidemuseon myymälässä, Aboa Vetuksessa ja Taidekappelissa. Monikulttuurisuuteen heräävä Suomi tulee kasvotusten toisenlaisista uskonnollisista ja kulttuurisista taustoista tulevien ihmisten kanssa. Globalisoituvassa maailmassa oma alueellinen identiteetti ja uskonnon merkitys kasvavat. Monikulttuurista lukutaitoa lisäävä koulutus on tarpeen muun muassa Turussa, joka on pääkaupunkiseudun rinnalla merkittävin monikulttuurisuuskeskus Suomessa. Ennakkoluulojen ja yhteentörmäysten ehkäisemiseksi on oleellista tuntea eurooppalaisen kulttuurin kolme tärkeää elementtiä: kristinusko, juutalaisuus ja islam sekä niiden perintö ja nykypäivä. Kotimaa-yhtiöt on johtava suomalainen kirkollisen viestinnän ja henkisen hyvinvoinnin viestintätalo. Kotimaa, Askel ja Lastenmaa ovat Kotimaa-yhtiöiden lehtiä, joita yhdistää kristillisyys ja välittäminen. Tule myymään lehtiä, joissa on sanomaa. Haluatko olla tekemisissä ihmisten kanssa? Turussa järjestetään lokakuuta kansainvälinen seminaari Uskonnot ja kulttuuriperintö - Abrahamin lapset. Seminaarissa tarkastellaan Abrahamin lasten kolmen uskonnon nykypäivää Suomessa ja esitetään ajankohtaista tutkimustietoa uskontojen vaikutuksesta suomalaisessa kulttuurissa. Uskonnot ja kulttuuriperintö Abrahamin lapset -seminaari on Turun kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 ohjelmaa. Lisätietoja on saatavissa internetistä ja Seminaariin on ilmoittautuminen 30. syyskuuta mennessä projektisihteeri Jaana Rantalalle jaana.rantala@evl.fi. Seminaarin järjestävät yhteistyössä Turun ja Kaarinan seurakunnat, Suomen Ekumeeninen Neuvosto, Helsingin ja Turun yliopistot ja Åbo Akademi, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen Seura ja Opetushallitus sekä Turku säätiö. Lisää tapahtumista Tämä tehtävä on juuri sinulle, joka pidät ihmisten kohtaamisesta ja heidän kanssaan keskustelemisesta. Tehtävänäsi on asiamiehenä myydä lehtiemme tilauksia. Osallistut tilaushankintakilpailuihin. Kutsumme sinut yhteisiin tapahtumiimme ja pääset asiamiesten yhteisille matkoille. Tietenkin maksamme sinulle myös mukavia lisäansioita. Odotamme sinulta myönteistä suhtautumista lehtiimme ja kiinnostusta esitellä niitä uusille lukijoille. Perehdytämme sinut myyntityöhösi, annamme osoitetukea kontaktien löytämiseen ja autamme sinua pääsemään haluamiisi tavoitteisiin. Tule kokeilemaan olisiko tämä sinun tapasi tehdä seurakuntatyötä. Seurapuheessa puhutaan elämästä Seurapuheessa puhutaan elämästä, menneestä ja tulevasta, tekemisen motiiveista ja elämänkatsomuksista Turun Radiossa 94,3 (kaapelissa 97,3) kesätorstaisin. Melodiassa kirkkovuoden kulkua Kirkkovuoden kulkua seuraillaan Radio Melodian 89,0 (95,7) sunnuntaisessa Toivo2000-ohjelmassa aamukymmeneltä. Kirkolliset uutiset kuullaan uusintana keskiviikkona ja Toivon vieras perjantaina noin klo Heinäkuussa puhutaan muun muassa mitoista, palkoista, yrittämisestä ja joukkuepelistä. Deissä ekoasiaa ja kuvakulttuuria Pärskeitä ekoasiaa luomakunnasta -ohjelmassa perehdytään ympäristöaiheisiin Radio Deissä 107,3 (99,4) maanantaisin klo ja perjantaisin klo Kesä- ja elokuun perjantaisin katsastetaan viikonlopun uutuusleffoja suositussa Kinoteekki -ohjelmassa klo ja Heinäkuussa Kinoteekki käy läpi leffasarjoja Pirates of the Caribbean leffoista Kaurismäki-elokuviin. Jokaisessa viidessä ohjelmassa paneudun vähän syvemmälle kuhunkin elokuvasarjaan: niiden taustoihin, ohjaajaan sekä syihin, miksi näitä elokuvia tehtiin sarjan verran, kertoo toimittaja Maija Hangisto. Radio Dein Viikon vieraana elokuuta on turkulainen taiteilija Saara Ekström, jonka uusi teos Ole yhteydessä kello välisenä aikana markkinointikoordinaattori Anne Mutaseen tai myynti- ja markkinointipäällikkö Pauli Saukkoseen , niin keskustellaan lisää tulevasta työstäsi. AALLON PITUUKSILLA videotriptyykki Maaria ja mestari on elokuusta lähtien esillä Turun Linnassa. Teos yhdistää modernilla tavalla turkulaista, suomalaista ja muualta tullutta uskonnollista ja kulttuurista perimää tämän päivän näkökulmasta. Viikon vieras tavataan kanavalla maanantaista perjantaihin klo Turkulainen heinäkuu radioi kansallispyhäköstä YLE Radio 1 viettää tänä kesänä turkulaista heinäkuuta. Turkulaisen heinäkuun messu radioidaan tietysti Turun tuomiokirkosta 3. heinäkuuta, jolloin kansallispyhäkön elämää värittää myös Keskiajan Turku tapahtuma. Messussa saarnaa arkkipiispa Kari Mäkinen. Liturgina on Harri Ruskeepää. Kanttorina toimii Kaisa Takkula ja urkurina Heikki Suokivi. Tekstit lukee Ville Itälä. Messussa musisoi myös Petroskoin Inkerikuoro. Turkulaisen heinäkuun messu YLE Radio 1:ssä 89,8 (91,9) sunnuntaina 3.7. klo 10. Uusperheisän näkökulmia Radio Sadassa Elokuun alkuviikkoina puhutaan Radio Sadassa 105,5 (103,5) uusperheen lapsista ja isyydestä. Suomen Uusperheellisten liiton toiminnanjohtaja Pekka Larkela pohtii sitä, millainen on isän rooli uusperheessä ja miten joskus visaistenkin vaiheiden yli mennään rakentavasti ja rakentuen. MV

9 16 17 Tuomiokirkon iltamusiikki tiistaisin klo Eberhard Lauer, Saksa Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog, Helsinki 5.7. Tuomas Pyrhönen, Joensuu Emanuele Cardi, Italia Urkuduo Jaana Jokimies Irina Lampén, Kotka Mikael Wahlin, Ruotsi 2.8. Joris Verdin, Belgia 9.8. Ines Maidre, Viro Otto M.Krämer, Saksa Marianne Gustafsson, Inkoo Markku Hietaharju, Turku Kesämusiikkia Tuomiokirkossa keskiviikkoisin klo Elina Kerokoski, sopraano Mikko Laiho, baritoni 6.7. Iina Kivimäki, harppu Sounds of Canada Ghislaine Dijonne, sopraano, Iina Kivimäki, piano Eija Huhtala, sello Eva Nylamo-Reinilä, viulu 3.8. Morel-kvartetti Oskari Eirola, viulu Lauluyhtye Luminos Anu Honkanen, huilu päätös: Jenny Vartiainen, kantele Kesämusiiikin jälkeen ilmainen Tuomiokirkon opastus. Bachia iltapäivällä ma 8.8. klo 13 ja ti 9.8. klo 14 ja ke klo 15 ja to klo 16 sekä Kynttilänvalossa to Kakskerran kirkon suvimusiikit Su klo 17 Jo joutui armas aika virsijamit Kalevi Rothberg, piano Erkki Välilä, saxofoni Ari Hakulinen, basso Jukka Kuninkaanniemi, laulu ja harmoni Su klo 19 (huom! aika) Ja silloin helisi huilu Huilisti Ilari Lehtisen 40- vuotisjuhlakonsertti Su klo 17 Weisacat Herralle yxi usi weisu Schola Cantorum Aboensis Pe klo 17 On kesän kirkas huomen kesäisiä lauluja yksin ja kaksin Pia Pajala, sopraano Mikko Salakari, tenori Sakari Lipasti, piano Ohjelma 5, jokaisesta ohjelmasta hyvitämme 2 euroa Saaristomeren suojerahastolle. Kesäillan musiikkihetket Paattisten kirkossa tiistaisin klo Kari Vuola, urut Marko Hakanpää, urut 5.7. Matti Oikarinen, urut Leena Saarinen, laulu, Susanna Pajukangas, piano Gregoriaaninen lauluyhtye Schola Cantorum Aboensis Virpi Metsätähti, urut 2.8. Katriina Rainio, viulu 9.8. Jouni Kuorikoski, laulu, Kari Vuola, urut Toivelauluja Tortinmäen lavan kerhohuoneella. Tapulikahvio avoinna puoli tuntia ennen ja jälkeen musiikkihetken (ei 16.8.) Martinkirkossa To klo 20 Turun urkujuhlien konsertti. Urkrit Paolo Cifoni ja Markku Mäkinen. Mikaelinkirkossa Su 3.7. ja su 7.8. klo 12 Urkutuokio ja urkujen esittely, Marko Hakanpää Kuusiston kirkossa Ti klo 19 Paraisten urkupäivien konsertti La klo 19 Jukka Perkon ja Avara-trion kirkkokonsertti Kuusiston Piispanpäivillä. Saksofonisti Perko, kitaristit Teemu Viinikainen ja Jarmo Saari ja kotoisten virsiemme uudenlainen elämä. Kirkkoon on vapaa pääsy. Voit varmistaa paikkasi lunastamalla 10 ohjelmalipun 1.6. lähtien Kaarinan kirkon vahtimestareilta tilaisuuksien yhteydessä, Kaarinan seurakuntatoimistosta, Eerikinkatu 3 Turku tai Kaarinan kaupungin yhteispalvelupisteestä, Lautakunnankatu 4 B. OLLAAN YHDESSÄ Kesäinen Ruissalo kutsuu Suvihartaus Metsäkirkossa Joka toinen su klo 18 ( ) Viitoitus Honkapirtiltä. Retkikahvit (2 ) diakoniatyön ( ), lähetystyön (31.7.) ja merimieskirkkotyön hyväksi (14.8., 28.8.) Kesäpäivät Ykköspirtillä (Ruissalon Puistotie 629) torstaisin klo (16.6., ja 11.8.) Kesäpäivän viettoa, saunomista, uintia, tarjoilua, yhteislauluja, hartaus, ym. Bussi nro 8 tuo perille. Maksuton. Miesten saunailllat Ykköspirtillä Ma klo 18 (15.8. ja 12.9.) Saunomista, uintia, jutustelua ja pieni iltapala. Maksuton. Nuorten saunailta Ykköspirtillä Ti 2.8. klo Mikaelinseurakunta Avointen ovien kesäpäivä kaikenikäisille Papinholman seurakuntakodilla Käräjäkalliontie 4 oikealla juuri ennen Kuusiston siltaa joka keskiviikko klo Kahvitarjoilu, mahdollisuus uida ja saunoa sekä grillata omia eväitä. Piknik Henrikinkirkon pihalla kesätorstaisin klo 13. Aluksi rukoushetki kirkossa. Omat piknik-eväät ja istuinalusta mukaan. Kirkolla on myös joitakin kesäkalusteita, jos tuolissa on mukavampi istua. Leppoisaan kesänviettoon kirkon pihalle ovat tervetulleita kaiken ikäiset ihmiset. Piknikkiä vietetään kesäja heinäkuussa. KESÄKAHVILAT Domcafén kesä avoinna ma-pe klo ja la-su Varaukset numeroon Keskiaikaiset markkinat Pidennetty aukioloaika to-pe klo ja la-su Laulutuokio 6.7 klo 12 Ohjelmassa: Runon ja suven päivän lauluja. Mukana lähetyspappi Harri Ruskeepää. Lasten lauluilta 14.7 klo 17 Ohjelmassa: Lastenlauluja ja herkuttelua Iltapäivän Bachit Tuomiokirkossa Turun musiikkijuhlien suosittu Iltapäivän Bach -sarja soi Tuomiokirkossa tänä vuonna jo neljättä kertaa. Tällä kertaa sarjan runkona ovat Bachin pianopartitat. Eturivin suomalaiset pianistit Risto-Matti Marin, Henri Sigfridsson, Valeria Resjan, Eero Heinonen ja Antti Hotti esiintyvät Tuomiokirkossa elokuuta viitenä arki-iltapäivänä eri aikoihin. Musiikkijuhlien juhlamessussa Turun tuomiokirkossa sunnuntaina klo 10 musisoivat sopraano Kaisa Ranta, tenori Topi Lehtipuu, baritoni Riku Pelo, kamarikuoro Key Ensemble sekä Suomalaisen barokkiorkesterin yhtye. Naistenviikko Ohjelmassa: Liisa Purho SLS Lastenpankin esittely 20.7 klo 14. Seija Niemi Hanna-työn esittely 21.7 klo 14 Paula-tytön vierailu 22.7 klo Kesäkauden päättäjäiset 14.8 klo 11 Ohjelmassa: Puhallinorkesteri SUMU, tervetuliaissanat ja yhteislaulua Taiteiden yö 18.8 Pidennetty aukioloaika klo Kesäkahvila Mikaelin seurakuntakodissa, Puistokatu 13 Ma klo ( ) Kahvi/teetarjoilu 2, ruokatarjoilu 3 diakoniatyön ja kansainvälisen työn hyväksi. Nummen kesäkahvila Nummen srk-talo, Papinkatu 2 avoinna keskiviikkoisin klo Mukana seurakunnan työntekijöitä, mielenkiintoisia vieraita, tarjolla kahvit ja nisut, juhannusviikolla lettukestit. Tuotto lähetystyölle. Tapulikahvio Paattisten kirkon kellotapulissa tiistaisin klo ja musiikkihetkien päätyttyä. Hennalan kesäkahvila, Hennelantie 10 Satava, bussit 14 ja 15 keskiviikkoisin asti klo Mahdollisuus saunomiseen uimapukusauna Somarcafé alla onsdagar kl i Aurelia, Auragatan 18 (1 vån.) VANHUSTYÖ Vanhusten tukija kohtaamispaikka Poiju Humalistonkatu 7 Avoinna: ma-pe klo Heinäkuun suljettuna RETRIITIT Rymättylän Tammilehdossa pe-su Tie itsensä tuntemiseen, Kyllikki Krapinoja, Antero Paatere pe-su Tämän päivän ilo olkoon sinun AA-laisille ja Al Anonlaisille, nimettömyys taataan. Ilm. Pirjo Lehtonen Turun musiikkijuhlat huipentuu torstaina klo 23 Taiteiden Yön tunnelmalliseen Bachia kynttilänvalossa -konserttiin, jossa Bachin musiikki täyttää pelkin kynttilöin valaistun Tuomiokirkon. Kynttilänvalossa laulaa sopraanosolistina Soile Isokoski. Luvassa on paitsi Bachin kaksi kantaattia myös Arvo Pärtin meditatiivinen Fratres. Isokosken lisäksi kynttilänvalossa esiintyvät Suomalainen barokkiorkesteri, tenori Topi Lehtipuu, baritoni Riku Pelo sekä Key Ensemble. Kapellimestarina toimii barokkiviulisti Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch. Tarkemmat tiedot ja lippujen hinnat saa osoitteesta MV p tai paivimaaria.ollila@saunalahti.fi pe-su Elämä kantaa retriitti eron kokeneille, Marjut Ostermaa, Mari Kinnunen, Tarja Lähdesmäki pe-su Luopumisen ilo, Aiju von Shcöneman, Marre Johnsson Tied. ja ilm alkaen p tai auli.hynonen-rinne@evl.fi Hinta retriittiin 63, op., tyött. ja eläk SURURYHMÄT Surun kuvia Sururyhmä läheisensä menettäneille Kokoonnumme maalaamaan surun kuvia viitenä iltana ja yhtenä lauantaipäivänä. Kuvien ja värien kautta on mahdollista työstää ja ilmaista suruun liittyviä vaikeita tunteita, joille ei aina löydy sanoja. Ryhmä mahdollistaa myös tunteiden jakamista toisten samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Osallistujilta ei vaadita taiteellisia taitoja. Ohjaajina toimivat taideterapeutti Susann von Numers ja sielunhoidon teologi Päivi Vuorilehto. Tarvikemaksu 25. Kokoontumisajankohdat: ti ti ti ti ja ti klo sekä la klo 9-16 Mikonmökissä Puutarhakatu 24 Ilmoitt. Auli Hynönen-Rinne p Lisätietoja myös Päivi Vuorilehto p Sururyhmä alkaa Martinseurakunnan Martinkirkon tornikappelissa ke klo 17, diakoni Noora Nurmi ja pastori Seppo Riihimäki Sururyhmä alkaa Piikkiön pappilassa ke klo 18.30, diak. Pauliina Elonen ja pastori Marith Leppäkari-Lindberg Tied. ja ilm lähtien Auli Hynönen-Rinne p TIEKIRKOT Tuomiokirkko Avoinna päivittäin klo 9-20 Maarian kirkko Maunu Tavastinkatu 2 Ma-pe klo 11-18, Opas paikalla. Samaan aikaan on Pappilan leivintuvassa auki Jenny Maria Montin Tallgren näyttely. Mikaelinkirkko Puistokatu16 avoinna La klo ( ) Su klo ( ) Ma-pe klo ( ), kesäoppaat Pyhän Katariinan kirkko Kirkkotie 46 opas paikalla ma-pe klo KIRKOT JA KAPPELIT TAIDEKAPPELI, Seiskarink. 35 Torstaisin klo 18 Hartaus, Martinseurakunta Pyhän kosketus keskiviikkoisin klo 17.30, opastettu tutustuminen taidekappeliin. Hinta 10 / aikuinen Pe 8.7.klo 19 Kappelikiertue saaristossa. Jukka Perko Trio: Jukka Perko (saksofonit), Teemu Viinikainen (kitara) ja Jarmo Saari (sähkökitara) Näyttely: Usko, toivo ja rakkaus - Espanjalaiset taidekappelissa Näyttelymaksu 4 /hlö, opiskelijat 2 Avoinna ma-pe klo 11-16, to klo , la-su puh. (02) JUHANNUSJUHLA Juhannusaattona pe seurakuntien yhteinen juhannusjuhla Maarian pappilassa alkaen klo 18 lipunnostolla, jonka jälkeen Kansanlaulukirkkolauluhetki Maarian kirkossa. Mukana Merja Auer ja Leena Sirén. Lauluhetken jälkeen kahvitarjoilu pappilassa ja ohjelmaa pappilan pihassa. Juhla päättyy n. klo 21. Bussikuljetus. Edestakainen matka 5. Rahat kerätään kahvihetkessä. Järj. Maarian ja Kaarinan seurakunnat Linja-autojen reitit Maarian pappilaan. Bussit lähtevät pääteasemilta klo 17. Paluu juhlan jälkeen (n. klo 21). Reitit: Auto 1 Mikaelinkirkko- Nuutinkatu- Kesän säveliä kirkoissa Suven soinnut heläjävät kirkkojen holveissa myös tänä kesänä. Tutuiksi tulleet Tuomiokirkon iltamusiikki- ja kesämusiikkisarjat saavat kylkeensä elokuisen Bach-konserttien ryppään. Kakskerran, Kuusiston ja Paattisten kesäkonsertit jatkuvat niin ikään. Konserttisarjojen kyljessä kuullaan hienoja yksittäisiä konsertteja myös monissa muissa Turun ja Kaarinan kirkoissa. Konserttikalenterin näet tästä lehdestä sekä osoitteesta Tasokkaassa Tuomiokirkon iltamusiikkisarjassa kuullaan juhannuksen alla Hampurin tuomiokirkon urkuri Eberhard Lauerin konsertti. Lyypekin musiikkikorkeakoulussa opettava Lauer on levyttänyt mm. Olivier Messiaenin koko tuotannon ja konsertoinut ympäri maailmaa. Konsertti alkaa tiistaina klo 20. Iltamusiikkikonsertit jatkuvat Tuomiokirkossa joka tiistai klo 20 elokuun loppuun saakka. Kakskerran kirkon virsijameissa laitetaan koreasti sunnuntaina klo 17. Jo joutui armas aika konsertissa musisoivat Kalevi Rothberg, piano, Erkki Välilä, saksofoni, Ari Hakulinen, basso ja Jukka Kuninkaanniemi, laulu ja harmoni. Tuomiokirkon kesämusiikkisarjassa esiintyy juhannusviikolla sopraano Elina Kerokoski. Lyhyet konserttituokiot alkavat keskiviikkoisin klo 14, jonka jälkeen katedraalissa on ilmainen opastuskierros. Konsertteja kirkoissa: -> Ajankohtaista JN Iso-Heikkilän ympyrä- Kanslerintie- Pansiontie- Suikkilantie- Vienola- Messukentäntie- Pernontie- Hyrköistentie- Artukaistentie- Suikkilantie- Talinkorventie- Kustavintie- Vakka-Suomentie- Kansallinen palvelutalo- Maarian pappila. Auto 2 Varissuon kirkko- Littoistentie- Satakeilenkatu- Tilhenkatu- Littoistentie- Jaannitie- Karjakujan taskupysäkki- Jaanintie- Kohmon päätepys.- Kuralankatu- Petkeltien päätepys.- Vanha Hämeentie- Tammitie- Halistentie- Gregorius IX:n tie- Maarian pappila. Auto 3 Köydepunojankatu (kioski)- Bilmarkinkatu- Satakunnantie- Viilarinkatu- Myllykodin pysäkki- Markulantie- Kuninkojantie- Aurorankatu- Eskonkatu- Varkkavuorenkatu (liikekeskus)- Tammispaltantie- Parrantie- Mullintie (Taskulan seurakuntakoti)- Maarian Pappila. Auto 4 Jäkärlän tori- Asematie- Kylmäalhonkatu- Talolankatu- Tampereen valtatie- Moisio ST1- Tampereen valtatie- Runosmäki Pohjoiskaari, Signalistinkatu, Majoitusmestarinkatu, Nostoväenkatu, Varusmestarintie)- Kaerlantie- Kärsämäentie- Maarian pappila. Auto 5 Lauste- Lehmusvalkama- Saga- Luolavuorentie- Peltolantie- Eteläkaari- Ispoisten Puistotie- Ispoisten seurakuntakoti- Askaistentie- Martinkirkko It. Rantakatu- Uudenmaankatu- Aninkaistenkatu- Maarian pappila. Kaarinan Bussi Lähtö klo 17 Kuovinkadun toimintakeskus Poikluomantie Poikluoman seurakuntatalo Pyhän Katariinan tie Kaarinan kirkko klo Oskarinaukio Kaarinantie Verkakaari Littoistentie Uusi Littoistentie Kaarinantie Auranlaakson ABC Maarian pappila JUMALAN- PALVELUKSET Peltolan siirtolapuutarhan suvikirkko sunnuntaina 3.7. klo 12 Heikki Suominen, Leena Suominen johtaa Puutarhakuoroa ja Helena Honka-Hallila sitoo kukkaristin. Kirkkokahvi. Pieni pyhiinvaellus ja juhlajumalanpalvelus Kuusiston kirkossa Onnellinen vaeltaja Kuusiston Piispanpäivien pieni pyhiinvaellus n. 8 km su Lemun taistelun muistolehdosta Kasarminmäentieltä Piispanristiltä Kuusiston kirkkoon Klo 8.30 kuljetus Kaarinan kirkolta, Voudinkatu 2, klo 8.45 lähtöhartaus, klo 10 Koriston aitat, klo 11 Papinholman seurakuntakoti, klo 12 juhlajumalanpalvelus ja kirkkokahvit, n. klo paluukuljetus Kaarinan kirkolle kirkkoautolla. Tarvittava varustus: hyvin käveltävät kengät ja sään mukainen vaatetus, omat eväät ja juotavaa. Vetäjänä kirkkoherra Pirjo Vahtola p , pirjo.vahtola@evl.fi, mukana myös pastori Päivi Nuotio-Niemi. Ilm. Kaarinan seurakunnan seurakuntasihteerille viim p KULTTUURIA Prosodia Andrea O. kollektiivin (mm. tanssija Maria Nurmela, valokuvaaja Aura Saarikoski ja sellisti Juho Kanervo) teos Prosodia, kielen tuolla puolen oleva kieli, käsittelee surua ja melankoliaa. Se on live-esitys, installaatio. Paikalla on mukana pappi ja diakoniatyöntekijä, joiden kanssa katsoja voi halutessaan jäädä keskustelemaan. Teoksen kuraattorina toimii Mari Krappala. Tuomiokirkko, Agricolan kappeli Taiteiden yö klo RETKET JA MATKAT Missiotreffit merellä lauantaina Martinsrk. ja Kakskertaseura järjestää vesibussiretken Hirvensalosta Jävistensaareen ja takaisin. Lähtö Hirvensalon vanhan sillan laiturilta klo 13 (kesto 3-4 h). Seurakunta tarjoaa matkalla kahvit. Omat eväät voi nauttia Järvistensaarella. Retken hinta 6 /hlö, alle 3-v ilmaiseksi. Ilmoitt. viim seurakuntasihteerille p. (02) Lähetyksen retkipäivä Sinapin leirikeskuksessa Sydämeltään suomalaiset Turkuun Ulkosuomalaiset kokoontuvat sankoin joukoin Turkuun heinäkuuta, jolloin kaupungissa vietetään Suomi sydämessä -tapahtumaa. Siirtolaisuusinstituutin järjestämään tapahtumaan on lähetetty suuri määrä kutsuja eri puolille maailmaa. Ulkosuomalaisten omat lehdet, yhdistykset ja seurakunnat ovat levittäneet tietoa juhlasta kotimaan rajojen ulkopuolella asuville suomalaisille. Turkuun odotetaankin noin tuhatta vierasta. Presidentti Tarja Halosen suojeleman tapahtuman aikana on luvassa monipuolinen katsaus ulkomailla asuvien suomalaisten elämään. Esitelmät, elokuvat, näyttelyt ja kansantanssit kertovat kaikki osaltaan siitä, miten suomalaiset ovat maailmalle sopeutuneet ja mitä he Suomesta kaipaavat. Maailmalla asuvien suomalaisten joukko ei ole pieni, sillä aikojen kuluessa naapurimaihin ja kauemmaksikin on Suomesta lähtenyt 1,3 miljoonaa siirtolaista. Nykyisin ulkomailla asuu arviolta 2 miljoonaa ihmistä, joiden juuret ovat ainakin osittain Suomessa. Suomalaisuus on tosin hieman venyvä käsite, koska esimerkiksi nykyisin esimerkiksi amerikansuomalaisten keskuudessa espanja on suomea yleisempi äidinkieli. Suomi sydämessä -teema kuvastaakin tämän päivän maailmaa, jossa ihmiset osin itse rakentavat omaa identiteettiään. Klo yhteiskuljetus Martinkirkolta, paluu n. klo 19. Ohjelmassa raamattutunti, ehtoollisen vietto, ajankohtaista lähetystyöstä, hyvää ruokaa ja mahdollisuus saunomiseen. Mukana Kylväjän aluekoordinaattori Jarmo Mäki-Mikola ja Mirja Metso. Hinta aikuisilta 15, 7-17 v. 12 ja 2-6 v. 9. Ilm. Martin seurakuntasihteerille p. (02) viim klo 15. Järj. Martinseurakunta, lähetystyö LAPSET JA NUORET Lastenlaulukonsertti ja herkuttelua to klo 17 Tuomiokirkossa Perheiden kesäretki Sievolan lemmikkitilalle Paimioon to Lähtö n Tuomiokirkon edestä, paluu n. klo 16. Uintimahdollisuus sään salliessa. Aik. 15 e, lapset 10 e., alle 2-v ja uudet ekaluokkalaiset ilmaiseksi. Ennakkoilmoitt mennessä , Hanna Niemi KUOROT Tuomiokirkon kuoro harjoittelee torstaisin klo Kuoroon otetaan uusia naislaulajia taas syksyllä. Koelaulu. Tiedustelut kuoronjohtaja Maria Utriaiselta, p ELÄKELÄISET Kesäpelit Mannerheiminpuistossa Petankkia ja mölkkyä ti klo ( ) Kahvi. Vapaaehtoinen kahviraha. Järj. Mikaelinseurakunnan diakoniatyö PALVELEVA PUHELIN puh evl.fi/palvelevanetti YKSINELÄVÄT S1nkkutoimintaa työikäisille yksin asuville tai yksin lasten kanssa asuville Tiistaisin klo Sinkkujen kesäkahvila Nummen seurakuntakodin pihapiirissä, Papink. 2. Idyllinen umpipiha. Johannes Kastajan syntymäpäivänä perjantaina vietetään myös suomalaista keskikesän juhlaa. Turun ja Kaarinan seurakuntien yhteinen juhannusjuhla aloitetaan klo 18 lipunnostolla Maarian pappilan pihalla. Tämän jälkeen juhlaväki siirtyy Maarian kirkkoon yhteiseen lauluhetkeen, jossa ilmoille kajahtavat tutut suomalaiseen lauluperinteeseemme pohjautuvat Kansanlaulukirkko-musiikin sävelet. Lauluhetken päätyttyä Maarian pappilassa on kahvitarjoilu. Tänä kesänä perinteistä juhannusjuhlaa ovat järjestämässä Maarian seurakunta yhdessä Kaarinan seurakunnan kanssa, joka myös vastaa pappilan pihalla tapahtuvasta ohjelmallisesta osuudesta. Keskikesää juhlivaa kansaa pappilaan kuljettavat kuusi eri reittiä kulkevaa bussia. Kuljetukset lähtevät päätepysäkeiltä klo 17 ja paluumatkalle lähdetään juhlan päätyttyä noin klo 21. Katso reitit sivulta 16. Edestakainen kuljetus maksaa viisi euroa. Maksu kerätään kahvittelun aikana. LK Teema-aiheita. Yhdessäoloa. Pihapelejä. Kahvio, grillimakkaraa. Iltahartaus klo 20. Kesäkahvilailtojen teemat: Kesäaivoille kyytiä Ilmainen pihakirpputori. Tavara vaihtaa omistajaa ilman rahaa! 5.7. Sinkun ensiapu Lemmikkieläin mielessä Taviksesta iskelmätähdeksi Peli-ilta. Pelaillaan sisällä ja ulkona. Halutessa oma peli mukaan Jumalan johdatus elämässä, lähetystyöntekijä Sari-Johanna Kuittilo Nostalgiailta -Tähdet areenalla -Tunnistatko hänet? La 2.7. Wanha Turku miljöö tutuksi. Käsityöläismuseo ja juhlalounas Pinellassa. Kokoontuminen klo 10 Työväenopiston edessä, Kaskenkatu 5. Hinta 7 sis. pääsymaksun museoon ja opastuskierroksen. Lounas omakustannushintaan (n.20-25e). Kesto n. 4 tuntia. Ilm. viim p /diakoniakeskus. Max 20. Mukana Unelma. To 7.7. Kesäinen jokivarsi-kävely. Lähtö klo 18 teatterisillan länsipuolelta kohti Tuomaansiltaa. Kulttuurimaisemia. Aboa Vetus & Ars Novassa kahvimahdollisuus. Reitin varrella infoa kohteista, historiaa ja nykypäivää. Varaa kahviraha. Kesto noin 1,5 tuntia, runsaat 3 km. Mukana Lars. La Patikkaretki Kairiskulman Vaarniemen laavulle Lähtö Piispanristiltä Kuovinkadun päästä toimintakeskuksen parkkipaikalta klo 14 jälkeen. Paluu n. klo 18. Bussi 11 Piispanristi-Kaarina kauppatorilta lähtee klo Kävely laavulle n. 3 km. Omat eväät. Nuotiopannukahvin keittoa ja tikkupullan paistoa! Kovalla sateella varasuunnitelma. Mukana Sirkka ja Hannele. La klo 13 Kesäpäivä Kakskerran rantasaunamökillä. Ilm. viim p / diakoniakeskus. Max 20. Iltapalaa + kahvia 5e. Tapaaminen Hennalan parkkipaikalla (Hennalantie 10) klo 13, josta kimppakyydein perille. Mukana Taina ja Marja-Riitta. Ma-Su klo Sinkkujen Mökkiviikko Hennalan seurakuntakodissa, Hennalantie 10 (Satavan saari). Bussit nro 14 ja 15. Uimapukusauna klo Maarian pappilan juhannus M a r t t i P u h a k k a Yhdessäoloa. Ulko/sisäpelejä. Omat eväät. Kahvia/mehua tarjolla. Jääkaappi, mikro ja grilli käytettävissä. Iltahartaus joka ilta klo Tule vaikka joka päivä! Su klo Kanervan päivän metsälenkki n. 3 km Kokoontuminen Lausteen pururadan parkkipaikalla klo Bussi 6 kauppatorilta Vaalaan lähtee klo 13, jää Pormestarinkadun 1. pysäkillä pois, Ruth vastassa ja siitä kävelytietä metsään parkkipaikalle. La klo 14 Tuhlaajapojan ja tytön -iltapäivä Ravintola Oscarissa, Martink. 1. Näytelmä, musiikkia, ruokaa. Hinta 10e sis. ohjelman ja lounaan. Ilm. viim p / diakoniakeskus. Ruokavaihtoehdot kana/kala/liha/kasvis. Mukana Kas kummaa teatteri ja Kaisa. La Porvoon kesäretki Oppilaitospapit ovat koko oppilaitosyhteisön - opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä. Kun etsit ihmistä, jonka kanssa keskustella luottamuksellisesti elämän iloista ja suruista ja kaikesta sillä välillä, kun harkitset väliin jääneen rippikoulun käymistä, kun tarvitset pappia kasteeseen, vihkimiseen tai muuhun kirkolliseen toimitukseen - ota yhteys! OPPILAITOSPASTORI Atte Airaksinen ammatillisissa oppilaitoksissa p , atte.airaksinen@evl.fi. YLIOPISTOPAPPI Peter Gustavson p , peter. gustavson@evl.fi, lukukausien aikana ti klo Kårenin kansliassa, Hämeenk. 22, 3. krs, to klo Ylioppilastalo B huone 206, Rehtorinpellonkatu 4 B. YLIOPISTOPAPPI ja kansainvälisen työn pappi Mia Pusa p , mia.pusa@evl.fi. Vastaanottoaika keskiviikkoisin klo Eerikinkatu 3, 5.krs Lähtö Eerikink. 3 edestä klo 10, paluu n. klo 21. Hinta 30 e sis. bussikuljetuksen, buffetlounaan, opastetun kiertoajelun Porvoossa, tutustumisen Tuomiokirkkoon ja vanhan kaupungin nostalgiaa. Ilm. viim p /diakoniakeskus. Retken vapaaehtoisina vetäjinä Pirkko ja Marja. Muista sinkkutyön viimehetken infonumero p Soita tai tekstaa. Linja auki vain kahta päivää ennen ko. retkeä ja retken aikana. TERVETULOA MUKAAN! Sinkkutyöntekijä Kaija Jokinen p , lomalla Sinkkutiedote Tuomiokirkon eteisaulasta klo Netti-info Toimintaa>sinkkutoiminta Kasvatusasiain keskus. Anglican Holy Communion services every third Sunday of the month in the Tarkk'ampuja Chapel of the Cathedral at 4 p.m. June 19, July 17 and August 21. Lutheran Holy Communion services all other Sundays in the Tarkk'ampuja Chapel of the Cathedral at 4 p.m. June 5, 12 & 26, July 3, 10, 24 & 31 and August 7 & 14. Family service in the Aurelia Parish Center, Aurakatu 18 at 4 p.m. August 28. Pastor Mia s Office Hours: Wed Eerikinkatu 3, 5th floor. Regular days off Fri and Sat. Summer holiday July 4 - July 31. For more information please check: turunseurakunnat.fi/portal/en/ international_congregation/ and the TCIC's Facebook group. Sonntag, 19.6., und Uhr Gottesdienst in der Scharfschützenkapelle. Anschl. Kirchkaffee in der Gemeinde, Maarian pappilan puutarhassa ovat vuosisatojen saatossa kuljeskelleet niin Pietari Kalm kuin Tallgrenien kulttuuriperhe. Juhannusaattona puutarhassa vietetään seurakuntien perinteistä kesäjuhlaa.

10 18 19 HENRIKINKIRKKO, Peltolantie 2 Jumalanpalvelukset Su klo 10 Messu, Miettinen, Paaso, La klo 18 Juhannuspäivän iltakirkko, Huoponen, Paaso, Su klo 10 Messu, Odell, Snellman, Su 3.7. klo 10 Konfirmaatiomessu, Pätsi, Snellman, Su klo 10 Konfirmaatiomessu, Odell, Snellman, Su klo 10 Konfirmaatiomessu, Miettinen, Laakkonen, Su klo 10 Konfirmaatiomessu, Kalliala, Pelkonen, Su 7.8. klo 10 Sanajumalanpalvelus (radiointi), Kalliala, Laakkonen, Su 7.8. klo 14 Konfirmaatiomessu, Huoponen, Pelkonen, Pe klo 18 Sateenkaarimessu, Jari Laaksonen, Pätsi, Su klo 10 Sanajumalanpalvelus, Heikki Luostarinen, Su klo 10 Messu, Pätsi, Pelkonen, Jumalanpalvelukset muualla: Su 3.7 klo 12 Suvikirkko Peltolan siirtolapuutarhassa, Heikki ja Leena Suominen, Su 17.7 klo 11 Ruusukirkko Henrikinkirkon kupeessa Tähkäpuistossa, Huoponen, Laakkonen, Muu toiminta Henrikinkirkolla: To klo 13 Rukoushetki ja piknik omin eväin, rukoushetken pitäjät seurakunnan työntekijöitä, kts. s. 16 La klo Hääyö Henrikinkirkon kupeessa Tähkäpuistossa, Henrikin papit ja kanttorit Ti klo 13 Päivähartaus, Mäntylä, Markula. LEHMUSVALKAMA Ke klo 13 Hartaus, Odell, Paaso. Ke 6.7. klo 13 Hartaus, Miettinen. Ke klo 13 Pätsi, Laakkonen. Ke klo 13 Hartaus, Mäntylä, Laakkonen. PERHEKERHOT JA VAUVAKAHVILAT alkavat viikolla 34 Ma klo 9.30 Perhekerho Henrikinkirkolla Ti klo Perhekahvila Henrikinkirkolla Ti klo 9.30 Vauvakahvila Koivulan srk-kodissa KAARINAN KIRKKO su klo 10 Konfirmaatiomessu, Ostela la 2.7. klo 10 Konfirmaatiomessu, Nuotio-Niemi -klo 13 Konfirmaatiomessu, Heino su 3.7. klo 10 Konfirmaatiomessu, Pesonen -klo 13 Konfirmaatiomessu, Ostela su klo 10 Konfirmaatiomessu, Kesti su klo 10 Konfirmaatiomessu, Kuoppala -klo 13 Konfirmaatiomessu, Auer su 7.8. klo 10 Konfirmaatiomessu, Nuotio-Niemi su klo 10 Konfirmaatiomessu, Kesti KIRKKOKULJETUS Kuusistoon joka pyhä su ks. Merellinen jumalanpalvelus su 26.6., 10.7., 24.7., 7.8. ja Klo Kuovinkadun toimintakeskus Poikluomantie Poikluoman seurakuntatalo Pyhän Katariinan tie Vaakunatie Kartanontie Hovirinnantie Kaarinan kirkko klo Oskarinaukio Paraistentie Kuusiston kirkko. Paluu n. klo alkaen paitsi ja klo Juhannuspäivä ja su 3.7., 17.7., ja Klo 11 Ravattulan Citymarket- Kaarinantie- Menninkäisenkatu- Vanha Littoistentie- Monitoimitalo- Littoistentie- Verkakaari Kaarinantie Littoisten yritystalon pysäkki klo Krossinkatu Nummenniityntie- Jumpurintie- Kaarinantie- Oskarinaukio Kaarinan kirkko klo Hovirinnantie- Kartanontie- Paraistentie Kuusiston kirkko. Paluu n. klo KUUSISTON KIRKKO to klo 19 Suvi-illan ehtoollinen, Kuoppala to klo 19 Suvi-illan ehtoollinen, Vahtola la klo 12 Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus, Vahtola su klo 12 Messu, Auer ti klo 19 Paraisten urkupäivien konsertti to klo 19 Suvi-illan ehtoollinen, Nuotio-Niemi su 3.7. klo 12 Messu, Heino to 7.7. klo 19 Suvi-illan ehtoollinen, Kuoppala su klo 12 Messu, Kuoppala to klo 19 Suvi-illan ehtoollinen, Auer su klo 12 Messu, Kesti to klo 19 Suvi-illan ehtoollinen, Pesonen su klo 12 Apostolien päivän messu, Pesonen to klo 19 Suvi-illan ehtoollinen, Heino su klo 12 Messu, Kesti to 4.8. klo 19 Suvi-illan ehtoollinen, Vahtola su 7.8. klo 12 Kansanlaulukirkko ja sanajumalanpalvelus, Heino, Nilsbyn Pelimannit to klo 19 Suvi-illan ehtoollinen, Ostela su klo 12 Messu, Pesonen to klo 19 Suvi-illan ehtoollinen, Nuotio-Niemi la klo 19 Piispanpäivien konsertti kts. s. 16 su klo 8.30 Pyhiinvaellus kirkkoon ks. edellinen aukeama - klo 12 Piispanpäivien juhlajumalanpalvelus, saarnaamassa kaupunginjohtaja Harri Virta ja kirkkoherra Pirjo Vahtola, liturgina Mika Ostela, musiikki Olli-Heikki Husso. Kirkkokahvit ja piispanmunkit kanttorilassa. PAPINHOLMAN SRK-KOTI keskiviikkoisin asti klo Avointen ovien kesäpäivä. ke Juhannusjuhlat: Ohjelmatuokiossa klo 12 Kasevan kiesin näytelmä, kesäisiä lauluja ja hartaus. Nappi ja Plätty veneilyttää. Tarjolla on myös saunat ja makkaraa. ke klo 13 Lähetyspiirien syyskauden avaus POIKLUOMAN SRK-TALO ti klo 9.30 Perhekerho KUUSISTON LINNANRAUNIOILLA su klo 12 Merellinen jumalanpalvelus Soi kunniaksi Luojan nyt, virsi kiitoksen Kesäisiä ja merellisiä virsiä, Kuusiston puhaltajat, sopraano Leena Kotka, Kaarina-seuran väkeä, kirkkoherra Pirjo Vahtola. Kirkkokahvit raunioilla. Bussilla pääset perille asti. Säästä luontoa ja tule yhteisillä kyydeillä! Bussikuljetukset: BUSSI 1 Klo 11 Ravattulan Citymarket- Kaarinantie- Menninkäisen katu- Vanha Littoistentie- Monitoimitalo- Littoistentie- Verkakaari- Kaarinanti Littoisten yritystalon pysäkki klo Krossinkatu- Nummenniityntie- Jumpurintie- Kaarinantie- Oskarinaukio- Kaarinan kirkko klo Hovirinnantie- Kartanontie- Paraistentie- Kuusiston kirkko Kuusiston linnanrauniot. Paluu n. klo BUSSI 2 Klo 11 Kuovinkadun toimintakeskus Poikluomantie Poikluoman seurakuntatalo Pyhän Katariinan tie Vaakunatie Kartanontie Hovirinnantie Kaarinan kirkko klo Oskarinaukio Paraistentie Kuusiston kirkko- Kuusiston linnanrauniot. Paluu n. klo 14. BUSSI 3 ja 4 Klo 11 ja Lautakunnankatu/ Kaarinan kaupunginvirasto- Paraistentie- Kuusiston linnanrauniot. Paluu klo ja tarpeen mukaan vielä Järj. Kaarinan seurakunta ja Kaarina-seura PYHÄN KATARIINAN KIRKKO su klo 10 konfirmaatiomessu; Laaksonen, Lautjärvi la klo 10 Juhannuspvän sanajp; Vesti, Forsström- Roivanen, Kerokoski, kirkkobussi lähtö klo 9.15 reittiä: Varissuon kirkko Littoistentie Satakielenkatu Tilhenkatu Littoistentie Jaanintie Karjakujan taskupysäkki Jaanintie Kohmon päätepys. Kuralankatu Petkeltien päätepys. Vanha Hämeentie Tammiti Hakapellonkatu P. Katariinan kirkko. Paluu samaa reittiä n. klo su klo 10 konfirmaatiomessu; Paatere, Kerokoski su 3.7. klo 10 konfirmaatiomessu; Viirros, Kerokoski su klo 10 konfirmaatiomessu; Toljamo, Kerokoski su klo 10 konfirmaatiomessu; Laukkanen, Kerokoski su klo 10 konfirmaatiomessu; Vesti, Kerokoski su klo 10 konfirmaatiomessu; Markkula, Kerokoski su 7.8. klo 10 messu; Markkula, Vesti, Lautjärvi su klo 10 messu; Laukkanen, Hirvonen, Lautjärvi su klo 10 messu; Toljamo, Paatere, Lautjärvi VARISSUON KIRKKO su klo 12 messu; Viirros, Laukkanen, Kerokoski ti klo 18 kesäraamattupiiri; Viirros su klo 12 sanajp; Hirvonen, Kerokoski ti klo 18 kesäraamattupiiri; Hirvonen su 3.7. klo 12 messu; Paatere, Vesti, Kerokoski ti 5.7. klo 18 kesäraamattupiiri;vesti su klo 12 sanajp; Laaksonen, Kerokoski ti klo 18 kesäraamattupiiri; Laaksonen su klo 12 messu; Markkula, Paatere, Kerokoski ti klo 18 kesäraamattupiiri; Toljamo su klo 12 sanajp; Forsström-Roivanen, Kerokoski ti klo 18 kesäraamattupiiri; Laaksonen su klo 12 messu; Forsström-Roivanen, Laaksonen, Kerokoski ti 2.8. klo 18 kesäraamattupiiri; Hirvonen su 7.8. klo 12 messu; Markkula, Vesti, Lautjärvi ti 9.8. klo 18 kesäraamattupiiri su klo 12 sanajp; Hirvonen, Lautjärvi ti klo 18 kesäraamattupiiri; Markkula su klo 12 messu; Toljamo, Paatere, Lautjärvi ti klo 18 kesäraamattupiiri; Toljamo NUMMEN SRK-KOTI keskiviikkoisin klo 13 kesäkahvila; seurakunnan omat papit mukana KATARIINAN PAPPILA su klo 15 kesäseurat; Antti Ijäs, Timo Rantanen, Rauno Vesti HANNUNNIITUN SRK-TALO ti klo 14 Martan päivän kahvit lähetyksen hyväksi, mukana Martta Mäkinen sekä Aino ja Rauno Vesti näyttämässä kuvia Kaukoidän matkaltaan. MAARIAN KIRKKO su klo 10 messu, Loukiala, Vuola, av. Kokkola la klo 10 sanajumalanpalvelus, Palmunen, Haikka su klo 10 konfirmaatiomessu, Alaranta, Vuola, av. Sirén la 2.7. klo 13 konfirmaatiomessu, Myllymäki, Vuola, Rajamäki su 3.7. klo 10 konfirmaatiomessu, Palmunen, Satomaa, av. Myllymäki su 3.7. klo 14 konfirmaatiomessu, Rajamäki, Vuola, av. Ruskeepää su klo 10 konfirmaatiomessu, Laurén, Rainio, av. Katri Rinne su klo 14 konfirmaatio, Katri Rinne, Rainio, av. Laurén su klo 10 konfirmaatiomessu, Myllymäki, Satomaa, av. Kokkola su klo 10 konfirmaatiomessu, Ruskeepää, Rainio, av. Palmunen su klo 10 konfirmaatiomessu, Sirén, Rainio, av. Kokkola su 7.8. klo 10 konfirmaatiomessu, Palmunen, Niemi, av. Myllymäki su klo 10 messu, Rajamäki, Vuola, av. Sirén la klo Koroisten viikko: Hautausmaakierros la klo Koroisten viikko: Draamallinen opastus kirkossa la klo 14 Koroisten viikko: Pyhiinvaelluksen hartaushetki la klo 18 Koroisten viikko: Katolinen messu la klo 20 Koroisten viikko: Musiikkia su klo 10 messu, Laurén, Rainio, av. Aaltonen MAARIAN PAPPILA su klo 15 kesäseurat, Antti Ijäs, Jukka Järvensivu, Timo Rantanen, Mika Ketola, musiikissa Hannu Ilola. järj. Suomen Raamattuopisto ja Maarian srk PALLIVAHAN KIRKKO su klo 18 viikkomessu, Aaltonen, Patric Stayton su klo 18 viikkomessu, Kokkola, Haikka su 3.7. klo 18 viikkomessu, Loukiala, Vuola su klo 18 viikkomessu, Rajamäki, Satomaa su klo 18 viikkomessu, Sirén, Rainio su klo 18 viikkomessu, Kokkola, Satomaa su klo 18 viikkomessu, Kalervo U Kukkula Gideoneista, Satomaa, Seppo Hörkkö su 7.8. klo 18 messu, Loukiala, Haikka su klo 18 kouluunlähtevien siunauskirkko, Aaltonen, Haikka su klo 18 viikkomessu, Sirén, Niemi RAUNISTULAN SRK-TALO ke 22.6., 6.7., 20.7., 3.8. ja klo 13 Eläkeläisten kesäpiiri RUNOSMÄEN VANHAINKOTI to klo 13 Ehtoollishartaus, Myllymäki, Kokkola, Vuola KOROISTEN RISTIN KESÄHARTAUS la 2.7. klo 15, Ruskeepää, Satomaa, Mika Ketola. Mehutarjoilu. Järj. Maarian srk, Museokeskus, Halisseura MARTINKIRKKO, Huovinkatu to klo 19 Kesäillan ehtoollinen, Hildén, Elo. su klo 10 Messu, Riihimäki, Hildén, Salakari. to klo 19 Kesäillan ehtoollinen, Riihimäki, Elo. la klo 18 Sanajumalanpalvelus, Hilden, Elo. su klo 10 Messu, Riihimäki, rovasti Matti Vuolanne. to klo 19 Kesäillan ehtoollinen, Lehtinen, Elo. su 3.7. klo 10 Konfirmaatiomessu (ryhmä 504), Lehtinen, Elo, to 7.7. klo 19 Kesäillan ehtoollinen, Hägglund, su klo 10 Messu, Hägglund, Matti Niemi (Kylväjästä), Elo, Lähetyksen kirkkokahvit seurakuntatalolla messun jälkeen. to klo 19 Kesäillan ehtoollinen, Kuusela, Elo. su klo 10 Konfirmaatiomessu (ryhmä 505), Lehtinen, Tenkanen, Elo klo 14 Konfirmaatiomessu (ryhmä 506), Hildén, Elo, to klo 19 Kesäillan ehtoollinen, Riihimäki, su 24.7 klo 10 Messu, Kuusela, Norvasuo, Elo to klo 19 Kesäillan ehtoollinen, Norvasuo, Elo la klo 14 Konfirmaatiomessu (ryhmä 508), Riihimäki, Salakari, su klo 10 Messu, Norvasuo, Lehtinen, Salakari. to 4.8. klo 19 Kesäillan ehtoollinen, Hildén, su 7.8. klo 10 Konfirmaatiomessu (ryhmä 509), Hägglund, Salakari klo 14 Konfirmaatiomessu (ryhmä 510), Kuusela, Salakari. to klo 19 Kesäillan ehtoollinen, Mustonen, Salakari. su klo 10 Messu, Norvasuo, Mustonen, to klo 19 Kesäillan ehtoollinen, Mustonen, su klo 10 Messu, Kuusela, Hildén, Salakari. KAKSKERRAN KIRKKO, Kakskerran kirkkotie 110 Suvimusiikit sivulla 16 Kesäsunnuntaisin Elämä on meri -kirkkohetket klo 17 su klo 17 Kesäillan ehtoollinen, Hildén, Salakari, kirkkokahvit tarjoaa Kakskerran kaksoispiste. su 3.7. klo 12 (!) Perinnejumalanpalvelus, Hildén, su klo 17 Ylitse kaikkien rajojen - Liisa Purho, Elo, kirkkokahvit tarjoaa Satavan pientaloyhdistys. su klo 17 Kansanlaulukirkko, Riihimäki, Tenkanen, kirkkokahvit tarjoaa Kakskerran erä. su 7.8. klo 17 Hiljaisuus puhuu - Sisko Raitis, Salakari, kirkkokahvit tarjoaa Hennalan kerho. su klo 17 Kauneimmat lasten hengelliset laulut tuo lapsi siunattavaksi, Kuusela, Tenkanen, kirkkokahvit tarjoaa koulun vanhenpainyhdistys. su klo 17 Kesäillan ehtoollinen, Mustonen, Tenkanen, kirkkokahvit tarjoaa Kotiseutuyhdistys. HIRVENSALON KIRKKO, Honkaistentie 85 to 23.6., 7.7., 21.7., 4.8., klo 18 Rukouspysäkki - paikka sinulle joka haluat rukoilla yhdessä toisten kanssa. su klo 10 Sanajumalanpalvelus, Lehtinen, MARTIN SEURAKUNTATALO, Temppelinkatu 1 su klo Lähetyksen kirkkokahvit ja Kylväjän lähetysjuhla. la ja klo 18 Israel- ilta, Esa ja Pirkko Keuru, musiikki Lauri Karttunen. HENNALAN SRK-KOTI, Hennalantie 10 Keskiviikkoisin klo Hennalan kesäkahvila asti. Kts. s. 16 HIRVENSALON METSÄKIRKKO la klo 18. Kuusela, TAIDEKAPPELI, Seiskarinkatu 35 Torstaisin klo 18 hartaus, seurakunnan papit ja kanttorit PERHETYÖ Perhekerhot kesätauolla. Perhekerhot alkaen klo 9.30: ma vauvakahvila Merimiehenkatu 9, ti Hennala, to Hirvensalo, pe Uittamo. Pyhäkoulu alkaa lokakuussa, seuraa ilmoittelua. Pyhäkoulun vanhoille sekä uusille ohjaajille maja-kurssi syyskuussa torstaisin 1.9. alk. klo (5 kertaa). Ilmoitt. Marjaana Erkamaalle p vkolla 33. MISSIOTREFFIT MERELLÄ vesibussiretki la klo 13. Ilm. viim seurakuntasihteerille p. (02) Kts. ilm. s. 17! MIKAELINKIRKKO, Puistokatu 16 Avoinna hiljentymistä ja tutustumista varten La klo (3.9. asti) Su klo (28.8. asti) Ma pe klo (26.8. asti, kesäoppaat) Su klo 10 Konfirmaatiomessu (602), Hanttu, Hakanpää, Ahonen. Kirkkokahvit lähetystyön hyväksi Ke klo 18 Iltamessu, Hanttu, Hakanpää La klo 10 Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus, Tuori, Vanhala, Ahonen, Vanhala Su klo 10 Messu, Vanhala, Tuori, Hakanpää Ke klo 18 Iltamessu, Vanhala, Hakanpää Su 3.7. klo 10 Konfirmaatiomessu (ryhmä 603), Paakkanen, Hakanpää, Ahonen Ke 6.7. klo 18 Iltamessu, Seivästö, Hakanpää Su klo 10 Messu, Jaakkola, Sankamo, Seppänen, Hakanpää Ke klo 18 Iltamessu, Sankamo, Seppänen Su klo 10 Konfirmaatiomessu (ryhmä 604), Seivästö, Ahonen, Seppänen Ke klo 18 Iltamessu, Tuori, Seppänen Su klo 10 Konfirmaatiomessu (ryhmä 605), Vanhala, Ahonen, Seppänen. Kirkkokahvit lähetystyön hyväksi. Ke klo 18 Iltamessu, Ahlamo, Seppänen Pe klo 20 Metallimessu Su klo 10 Konfirmaatiomessu (ryhmä 606), Jaakkola, Ahonen, Seppänen Ke 3.8. klo 18 Iltamessu, Sankamo, Seppänen Su 7.8. klo 10 Perhekirkko ja lasten kouluun siunaaminen, Tuori, Lehikoinen, Ahonen, Hakanpää Ke klo 18 Iltamessu, Tuori, Hakanpää Su klo 10 Messu (SLEY), Ahlamo, Tynkkynen, Ahonen, Hakanpää. Messun jälkeen Kari Tynkkysen lähtöjuhla Mikaelin srk-kodissa klo 14 Konfirmaatiomessu (607), Sankamo, Ahonen, Hakanpää Ke klo 18 Iltamessu, Jaakkola, Hakanpää Su klo 10 Messu, Hanttu, Tuori, kirkkokahvit merimieskirkkotyön hyväksi Ke klo 18 Iltamessu, Hanttu, Seppänen MIKAELIN SRK-KOTI, Puistokatu 13 Su klo 17 Kesäkohtaamispaikka Su klo Nimikkolähetti Kari Tynkkysen lähtöjuhla Kesäkahvila maanantaisin klo ( ). Kts. s. 16 Aamurukous keskiviikkoisin klo 8 Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus: Ma ja to klo p (13 B 2. krs) PAAKARLAN SRK-KOTI, Laivateollisuudenkatu 26 To 7.7. ja 4.8. klo 18 Toivon torstai - Elämän leipää ja ruokakasseja PALVELUTALO ISO-HEIKKI Hartaus ma klo (27.6., 11.7., 25.7., 8.8., 22.8.) PAATTISTEN KIRKKO Su klo messu ja konfirmaatio, Varjo. La klo 18 juhannuspäivän iltakirkko, Aino Vesti. Su klo 10 sanajumalanpalvelus, Vesti. Su 3.7. klo 10 sanajumalanpalvelus, Pentti Kokko. Su klo 11 Paattismessu, Paattistenpäivän messu, Varjo. Su klo 10 metsäkirkko Paattisten luontopolun laavulla, Varjo. Su klo 10 messu, Varjo. Su klo sanajumalanpalvelus, Varjo. Su 7.8. klo 10 messu, Varjo. Su klo 10 sanajumalanpalvelus, Järvensivu. Su klo 10 messu, Järvensivu Su klo 10 hevimetallimessu, Jolla-yhtye, Järvensivu MUUTA KESÄOHJELMAA arkisin klo 9-12 lasten kesäkerho seurakuntatalolla ma-pe klo 9-12 kesäkahvila perheille ja alkaen viikoittain klo 18 naisten jumppa srk-talolla torstaisin klo 18 porinalenkki, lähtö srk-talon edestä. ti klo 18 perhekahvila Airo srk-talolla ke klo 16 ja 17 muskariryhmät alkavat srk-talolla Nuorten kesäillat pappilassa klo 18-20: 7.7., patikointija grillausretki Paattisten luontopolun laavulle. Lähtö pappilasta klo ja PIIKKIÖN KIRKKO (Hadvalantie 5) su klo 10 Messu, Jorma Osari saarna: Heikki Mäkipesola (Raamattuopisto), Viljanen. la klo 10 Sanajumalanpalvelus, Leppäkari-Lindberg, Viljanen. su klo 10 Messu, Leppäkari-Lindberg, Viljanen. su 3.7. klo 10 Konfirmaatiomessu, Nieminen, Viljanen, Saloranta. to 7.7. klo Kesäillan hartaus, Leppäkari-Lindberg, Viljanen. su klo 10 Sanajumalanpalvelus, Leppäkari-Lindberg, Viljanen. to klo Kesäillan hartaus, Nieminen, Viljanen. su klo 10 Messu, Nieminen, Viljanen. to klo Kesäillan hartaus, Nieminen, Viljanen. su klo 10 Messu, Nieminen, Viljanen. to klo Kesäillan hartaus, Nieminen, Viljanen. su klo 10 Sanajumalanpalvelus, Nieminen, Viljanen. to 4.8. klo Kesäillan hartaus, Hermonen. su 7.8. klo 10 Messu, Hermonen. to klo Kesäillan Hartaus, Hermonen. su klo 10 Konfirmaatiomessu, Leppäkari-Lindberg, Elonen. su klo 10 Sanajumalanpalvelus, Nieminen. PAPPILA, Pappilantie 1 la klo Pappilan Aittakedon kunnostustalkoot Pappilanmäellä. Mehutarjoilu aitalla. Järj. Piikkiön seurakunta, Piikkiö-seura ja Kaarinan luonnonsuojeluyhdistys. Niittäjillä turvavarustus. PYÖLINRANTA, Pyölintie 77 pe klo 18 Juhannusjuhla, Leppäkari-Lindgberg, Viljanen MYSTERIO BUFFO -teatterinäytös Piikkiön Pontelassa pe klo 18. Kaarinan piispanpäivien ja Turun kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa. Järj. Piikkiön srk. Liput 15, alle 16-v. ja eläkeläiset 10. Lippujen varaukset arkisin klo 9-15 p. (02) TOISTUVAA TOIMINTAA: Aikuisille Kaiken kansan kahvila tiistaisin klo 9 vanhalla srk-talolla taas 9.8. alkaen. Eläkeläisten iltapäivä kesälomalla ja alkaa taas ke klo 13 Oivaltajat torstaisin klo vanhalla srk-talolla Vertaistukiryhmä kaikille mm. päihde- tai mielenterveysongelmista tai yksinäisyydestä kärsiville. Kahvitarjoilu. Järj. Piikkiön srk yhteistyössä Salon A-klinikan ja Kaarinan kaupungin kanssa. Nuorille Alakouluikäisten kesäkerho Vanhalla srk-talolla arkisin klo Lisätietoja ja ilm. sähköpostilla viim nuorisotyönohjaaja Riikka Saloranta: riikka.saloranta@evl.fi Tarkemmat nuorten tapahtumatiedot Lapsille Lasten hoitopalvelu ja perhekerho alkavat jälleen viikolla 33. Piikkiön seurakunnan diakoniatyö järj. perheleirin Sinapin leirikeskuksessa Tarkemmat tiedot leiristä seurakunnan nettisivuilla. Lisätietoja ja hakemukset: Pauliina Elonen p , pauliina.elonen@evl.fi Pappi tavattavissa rippiä ja sielunhoitoa varten maanantaisin klo 16 18, torstaisin klo 12 keskipäivän ehtoollisen jälkeen ja lauantaisin klo 18 alkavan iltakirkon jälkeen. Tapaamisesta voidaan sopia erikseen myös puhelimitse. Messut klo 10 Su Rinne, piispa Kalliala, Åberg, Hietaharju, Eija Huhtala sello. Osa Karjalaliiton kesäjuhlien ohjelmaa. La Varhiala, Rinne, Åberg, Suokivi, Anders Helling sello. Su Mäkitalo, Varhiala, Åberg, Suokivi, Helling. Su 3.7. Ruskeepää, arkkipiispa Mäkinen, K. Takkula, Suokivi. Osa Ulkosuomalaispäivien ohjelmaa. Su Varhiala, Kairavuo, Åberg, Suokivi, Refugium Musicum kamariorkesteria joht. J. Jokitalo. Su Pajunen, Ruskeepää, Pietilä, Suokivi, E. Lahermaa sello. Su Kairavuo, Ruskeepää, Pietilä, Suokivi. Su Varhiala, piispa Kalliala, K. Takkula, Hietaharju, J. Korhonen fagotti. Osa valtakunnallisten Kotiseutupäivien ohjelmaa. Su 7.8. Mäkitalo, Kairavuo, Pietilä, S. Takkula, Otto Jakobson kitara. Su Rinne, Mäkitalo, Pietilä, Hietaharju. Osa Turun Musiikkijuhlien ohjelmaa. Su Varhiala, Pajunen, J. Kuorikoski, Hietaharju, A. Eirola huilu. Viikkomessut Aamuehtoollinen ke klo 8. Petollisuus, odottava kärsimys ja ylitsevuotava anteeksianto nousevat katsojan mieleen Tuomiokirkon Viimeinen ehtoollinen -taidenäyttelyssä, jossa on esillä Andy Warholin, Francine LeClercqin ja Pauno Pohjolaisen teoksia. Juudaksen läsnäolo Jeesuksen viimeisellä aterialla nostaa palan kurkkuun niille, joille tarina on tuttu. Samantapaista ahdistusta nousee mieleen Andy Warholin Sähkötuoli-sarjaa katsellessa. Kauniissa väreissä toteutetut sähkötuolit ovat valmiina teloituksia varten, kunhan kuolemaantuomitut ensin ovat nauttineet viimeisen ateriansa. Näyttelyn muissa teoksissa ollaan toisenlaisen pöydän äärellä Leonardo da Vincin viitoittamalla tiellä. Taiteilijat ovat töissään ilmaisseet oman näkemyksensä Jeesuksen viimeisestä ateriasta. Keskipäivän ehtoollinen to klo 12. Iltaehtoollinen la klo 18 (ei 25.6.). Muita tapahtumia Tietovisa to klo Virsilaulua vapaaehtoisten johtamana su Lastenlaulukonsertti to klo 17 Tanssiteos Passio viim. kerrat klo 21. Missä sinä olet? Tilaisuus sureville to klo 18. Tieteiden ja taiteiden yö to klo 21 Konsertit sivulla 16 Lähetyskahvila DOMCAFÈ Tuomiokirkon porrastasanteella avoinna Kts. s. 16 TOIMITALO Kesäraamis joka ke klo Kokoussalissa (Eerikink 3 II krs) Varhiala Ruskeepää 6.7. Kairavuo 13. ja Ruskeepää ja 3.8. Kairavuo Mäkitalo Pajunen Lehti Rinne Eläkeläisille Kesätapaaminen ke klo 13 kokoussalissa Lapsille Lastenlaulukonsertti ja herkuttelua to klo 17 Tuomiokirkossa Perheiden kesäretki lemmikkitilalle Paimioon to Kts. tarkemmat tiedot s. 17 Kouluunlähtevien siunaus su klo 18 Tuomiokirkossa, Pajunen Perhekahvila alk. pe 18.8 klo Nuortentalolla Eerikinkatu 1. Perhekerho alk. to 25.8 klo Kupittaan seurakuntakodilla, Sirkkalankatu 4. Nykytaidetta kansallispyhäkössä J a r i N i e m i n e n Näyttely on avoinna Tuomiokirkossa heinäkuun loppuun saakka joka päivä klo Vapaa pääsy. Ilmainen opastus tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo DIAKONIATYÖ Eerikink. 1 Vastaanotot kesäaikana ti ja to klo ERON KOKENEILLE Yhteinen kesäilta Hennalassa (Hennalantie 10, bussit 14 ja 15) ti ja klo 18 tied. Antti Pajunen, Onsdagar kl Sommarcafé i Aurelia (1 vån.) Torsdagar kl. 19 Mässa i Skarpskyttekapellet Högmässor I juni, juli och augusti firar vi högmässa i Skarpskyttekapellet i Domkyrkan varje söndag kl. 12 Vänligen notera följande undantag: lö 25.6 kl. 14 Gudstjänst i Kustö kyrka. Kyrkbuss, bussrutt: Ortodoxa kyrkan- Auragatan-Kaskisgatan- Kaskisvägen-Nylandsvägen- Koristontie-P.Katariinantie- Paraistentie till Kustö kyrka. Retur efter högmässan. sö kl. 12 Predikogudstjänst i Skarpskyttekapellet. sö 17.7 kl. 12 Friluftsgudstjänst på Aurelias innergård. Kyrkkaffe efter gudstjänsten. sö. 7.8 kl. 12 Högmässa i Domkyrkans högkor. må kl. 18 Välsignelse inför skolstarten i Domkyrkan.

11 20 Parisuhdetaloa rakentamassa Mitäs tämä nyt on? Kaksi aikuista ihmistä leikkimässä puupalikoilla! No, tarkkaan ottaen perheneuvojat Mari Kinnunen ja Seppo Honkala eivät leiki, vaikka kaipa parisuhdepalikoilla saisi leikkiäkin eihän parisuhdekaan saa olla pelkästään vakava asia, siihen pitää liittyä iloa ja huumoria, naurua ja sen sellaista. Nämä parisuhdepalikat on kuitenkin tehty ei niinkään leikkiä, vaan parisuhdekiemuroiden konkretisointia varten. Niiden on tarkoitus toimia eräänlaisena oma-apu -työkaluna, jota voi hyödyntää, mikäli haluaa selventää omaa parisuhdettaan ja siihen liittyviä asioita. Niiden taustalla on Kirkkohallitus ja sen kokoama ekumeeninen työryhmä, jonka tehtävänä oli keksiä konkreettinen tapa, jolla tukea parisuhdetta. Perheneuvojien mielestä tehtävässä on myös aika hyvin onnistuttu: Palikat ovat hyvä tapa konkretisoida ja hahmottaa parisuhdetta silloin kun tuntuu, että kaikki on sellaista epämääräistä tunnemössöä. Siitä näkee hyvin millaisia osa-alueita kaikkiin parisuhteisiin kuuluu ja toisaalta myös sen, miksi parisuhdetalo ei tunnu pysyvän pystyssä, jos jotkut tärkeät palaset puuttuvat, Kinnunen miettii. Mistä se parisuhdetalo sitten rakentuu? Perustuksena sitoutuminen Alimmaisena talossa on perustuspalikka. Se on sitoutuminen. Ilman perustusta talo ei pysy pystyssä, vaan lahoaa tai kaatuu, vähintäänkin nykyisenkaltaisen talven jälkeen routii kovin vinoksi. Mikäli molemmat eivät ole sitoutuneita toisiinsa ja parisuhteeseensa, kaikki muukin muuttuu vaikeaksi. Perustuspalikka on harmaa kuin arki tai betoni tai harmaagraniitti. Kestävä, väriltään huomaamaton, mutta samalla luotettava. Keskellä taloa on sitten keltainen palikka, tunteet. Se on sellainen talon lämpökeskus, joka määrää, onko talossa kylmä vai kuuma vai sopivan lämpöistä, Kinnunen sanoo Tunteilla talo voidaan lämmittää mutta myös jäähdyttää, Honkala lisää. Osa V Viisiosaisessa juttusarjassa seurakuntien perheneuvojat pohtivat eri näkökulmista arkisia parisuhteeseen liittyviä töyssyjä sekä iloja. Viimeisessä osassa perheneuvojat Seppo Honkala ja Mari Kinnunen esittelevät Parisuhteen palikoita tapaa, jonka avulla omaakin parisuhdettaan voi pohtia. Tunteiden ongelma tai hankaluus on siinä, että ne ovat helposti sellaista puuroa, josta on vaikea saada selvää, ellei ole opetellut tunnistamaan tunteitaan. Helposti tulkitsee omatkin tunteensa väärin, saati toisen. Esimerkiksi viha ja pettymys sekoittuvat usein. Tunteet eivät myöskään näyttäydy päällepäin helposti tunnistettavina. Ne ovat kerrostuneita. Puhutaan suojatunteista ja primaaritunteista ja ne voivat olla ihan päinvastaiset. Vihaisuus voikin olla turvattomuutta, kiukkuisuus yksinäisyyttä, torjuminen läheisyydenkaipuuta. On vaikeaa tavoittaa vaikka sitä läheisyydenkaipuuta, jos suojatunne on torjuvuus, Honkala selittää. Mutta vaikeaa tai ei: Meillä kaikilla on tarve tulla ymmärretyksi tunnetasolla. Se on avain parisuhdeasioiden ymmärtämiselle, Kinnunen sanoo. vaan riitelyyn, joka myös johtaa johonkin. Ylipäänsä riitely tai ristiriitojen selvittäminen on tärkeä asia, parempi kuin vain niellä kaikki ja hautoa niitä itsekseen. Ristiriitoja kannattaa yrittää selvittää silloinkin, vaikkei niiden ratkaiseminen edes ole mahdollista. Monet ristiriidat nousevat siitä, että ihmiset ovat erilaisia, eikä sille mitään voi. Sen sijaan ristiriidoista keskusteleminen voi auttaa siinä, että osataan antaa toiselle tilaa ja saada myös arvostusta omille näkemyksille. Kaiken keskellä on vielä valkoinen palikka. Se on tyhjä palikka, jonka voi itse nimetä. Se voi olla lapset tai lapsettomuus, yhteinen yritys tai monta asiaa yhtä aikaa. Jokin juuri sille parisuhteelle tyypillinen ja tärkeä asia. On hyvä, että talossa on myös yksi tyhjä paikka, Kinnunen miettii. Sanoja ja tekoja Tunteiden yläpuolella ovat sanat ja teot. Sanat ovat tärkeitä, mutteivät ne paljon auta, ellei ole tekoja. Toisaalta tarvitaan myös sanoja, sillä ilman niitä toista ei voi ymmärtää. Sanat ovat riitojen yläpuolella, sillä niillä riidellään. Ei nyrkeillä. Teot puolestaan ovat seksuaalisuuden yläpuolella, se kun ei välttämättä sanoja tarvitse. (Vaikka monet ovat kyllä sitä mieltä, että se vasta sanoja tarvitseekin.) Näiden yläpuolella on violetti kurkihirsi. Se pitää sisällään luottamuksen ja anteeksiannon ja rakentuu kaikkien edellä mainittujen varaan. Luottamus rakentuu sitoutumisesta, tunteista, sanoista ja teoista. Riidoistakin: ollaan eri mieltä mutta sovitaan. Anteeksianto on tärkeää, niin kuin myös anteeksipyytäminen. Mitä pienempiä asioita osaa pyytää anteeksi, sitä vähemmän tarvitsee suuria anteeksipyydellä. On iso asia, että osaa pyytää anteeksi ja myös antaa. Anteeksipyyntö ja -anto liittyvät suoraan tunteisiin: tuo huomasi, että loukkasi minua ja pyysi anteeksi, Kinnunen muistuttaa. Anteeksianto pitäisikin ymmärtää kädenojennuksen toiselle: siis että sinä yrität asettua minun osaani. Kyse ei ole vain juridisesta jutusta, eli että tein väärin, pyydän anteeksi ja siinä se. Pikemmin kyse on siitä, että kosketetaan tunteita, että ymmärretään toisen olevan tosissaan. Anteeksiantamisessa ja -pyytämisessä opitaan tuntemaan toista: että tämä asia oli sinulle vaikea, anteeksi, Honkala sanoo. Samalla opitaan itsestä. Se aito anteeksi- Tunteita ja lisää tunteita Tunteiden ympärillä palikoiden värit ovat niin ikään lämpimän värisiä: vasemmalla on seksuaalisuus, joka on oranssi. Seksuaalisuus ja läheisyys ovat olennainen, erottamaton osa parisuhdetta. Myös niin, että se seksuaalisuus on vain meidän: parisuhteessa lähdetään 99-prosenttisesti siitä, että kun tässä suhteessa ollaan, niin sitten ollaan, eikä siihen kuulu muita suhteita. Sen sijaan seksuaalisuuteen kuuluu hellyys, läheisyys ja itse seksi, mutta myös huumori ja iloisuus. Seksihän on aikuisten leikkiä. Tunteiden toisella puolella on punainen palikka, riitely. Riidathan vasta melkoisia tunteita aiheuttavatkin. Parisuhteessa tärkeää olisi opetella riitelemään oikein. Niin että asiat riitelevät, eikä henkilökohtaisuuksiin mennä. Riitely sinänsä ei ole huono asia, sen sijaan tapa riidellä voi olla. Syyttely ei johda mihinkään, pitäisi pyrkiä rakentaanto voi toisinaan olla paljon vaikeampaa kuin pelkästään sen lausuminen, Kinnunen jatkaa. Kattona rakkaus Kaiken tämän, sitoutumisen, tunteiden, ristiriitojen, seksuaalisuuden, luottamuksen ja anteeksiannon yläpuolella on katto, joka on rakkaus. Siitä oli vissiin taloa suunniteltaessa ollut puhetta, onko rakkaus kivijalka vai katto. Ehkä sen on hyvä olla katto, koska katto, niin kuin rakkauskin, vaatii jatkuvaa hoitamista. On paha juttu, jos se vuotaa, Kinnunen sanoo. Sitä voi ajatella myös niin, että rakkaus suojaa kaikkea, mutta toisaalta myös lepää tuon kaiken varassa, Honkala jatkaa. Ja siinä se nyt sitten on valmiina, parisuhdetalo. Ottaen huomioon, kuinka monimutkainen jok ikinen parisuhde on, talo rakentuu lopulta aika yksinkertaisesti. Taloteknisestikin yksinkertaisuus on yleensä hyvästä: ei tule homeongelmia niin paljon. Puumateriaali tekee ilmanvaihdosta hengittävän ja talon mallikin on suomalaisille tuttu mummonmökki. Siinäkin mielessä ratkaisu on hyvä, että sieltä voi kyllä yhden palikan ottaa pois, mutta talosta tulee heti hutera ja vajaa. Ja osa palikoista on sellaisia, joita ilman taloa ei voi kuvitella. Perheneuvojiltakin talo saa kiitosta: Tässä on aika hyvin tavoitettu olennaisia asioita parisuhteesta. Täytyy ihan nostaa hattua tekijälle. Parisuhteen palikat on sellainen matalankynnyksen tapa lähestyä näitä asioita. Etenkin erilaisissa koulutustilaisuuksissa ja vastaavissa tämä on hyvinkin konkreettinen ja kätevä. Herättää mukavalla tavalla hilpeyttä, kun ihmiset voivat kysyä, että ihanko palikoiden kanssa sieltä tulit puhumaan. Perhetyössä tätä myös käytetään aika paljon, Kinnunen summaa. Roope Lipasti Osoitteesta löytyy lisämateriaalia asiasta. Se on tarkoitettu kenen tahansa parisuhdeasioista kiinnostuneen selattavaksi ja ladattavaksi.