OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tehtävä ASEMAKAAVAN MUUTOS Tunnistetiedot Kaavan nro 967 Kalaranta Suunnittelun kohde Aloite Maankäyttösopimus 6. kaupunginosan Kalarannanpuisto, kortteli 8, tontti 1, Rantalinna, sekä osa katualueesta. Aloite asemakaavan muuttamiseksi on Kiinteistö Oy Rantalinnan sekä kaupungin tahoilta. Asemakaavan muuttamisesta tehdään maankäyttösopimus ennen asemakaavan hyväksymistä. Suunnittelualue Asemakaavan muutos koskee Kalarannan aluetta rajautuen Vaasanpuistikon ja vankilan väliselle alueelle. Suunnittelun tavoite Asemakaavan muutoksella tarkistetaan vuodelta 1979 olevaa asemakaavaa nro 496, arvioidaan kaavan ajanmukaisuutta ja huomioidaan Kalarannan kehittämistarpeet 2010 tehdyn yleissuunnitelman pohjalta. Kaavan tavoitteena on kehittää ranta-aluetta eläväksi osaksi kaupunkia niin, että alueiden arvo ja merkitys säilyy. 1

2 Lähtötiedot Nykyinen maankäyttö Suunnittelualue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, RKY, museovirasto. Sekä laaja rantapuistovyöhyke että sillä sijaitsevat julkiset rakennukset perustuvat C.A. Setterbergin 1855 laatimaan asemakaavaan. Ne vaikuttavat merkittävästi Vaasan identiteettiin ja kaupunkikuvaan. Suunnittelualueen ja eteläisen rantapuistoalueen arvokkaita julkisia rakennuksia ovat alun perin maanmittauskonttorina toiminut rakennus, sittemmin entisenä vesiylioikeuden rakennuksena tunnettu rakennus, vankila ja kruunumakasiini. Rakennukset ovat kaavalla suojeltuja. Entinen vesiylioikeuden rakennus on siirtynyt yksityiseen omistukseen ja siten käyttötarkoitus on muuttunut. Kalarannanpuistossa on myös pieni puinen satamavahdin koppi, jota ei ole suojeltu kaavalla. Alueella on suosittu pienvenesatama ja sen toiminnan vaatimia huoltorakenteita, ravintolalaiva terasseineen sekä muuta kesäterassialuetta. Puistoalueella on laajahko hiekkapintainen pysäköintikäytössä oleva kenttä. Museoviraston RKY luetteloinnin mukaan: Vaasan rantapuistovyöhyke seuraa meren rantaa yli kolmen kilometrin matkan ja muodostuu eri aikoina rakennetuista puistoista. Kalarannan puistossa on arkkitehti Jac. Ahrenbergin suunnittelema maanmittauskonttori vuodelta Kalarannan eteläpuolella on Vaasan lääninvankila. Tiilimuurin ympäröimä vankila on rakennettu Setterbergin aikana 1860-luvulla ja sitä on laajennettu ja muutettu muiden lääninvankiloiden tapaan ajanmukaiseksi ristinmuotoiseksi sellivankilaksi 1880-luvun lopulla. Vankilan eteläpuolella Lehmuspuistossa on kaksikerroksinen tiilinen kruununmakasiini (1868), joka on Setterbergin suunnittelema. Lehmuspuisto sorakäytävineen ja pienine aukioineen on kaupunginpuutarhuri H. Revalin 1937 suunnittelemassa asussa. 2

3 Maanomistus Suunnittelualue on pääosin kaupungin omistuksessa. värilliset alueet kaupunki yksityinen/ muu Maakuntakaava Alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Pohjanmaan maakuntakaava. Kaavassa alue on virkistysaluetta (V). Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Alue on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokas alue. Aluetta sivuaa matkailun kannalta tärkeä veneväylä. Yleiskaava Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Vaasan yleiskaavan Kaava on vahvistunut Kaavassa suunnittelualue on puistoa, VP, julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta, PY, sekä venesataman aluetta, LV. Alueella sijaitseva entinen Vesiylioikeuden rakennus on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde. Alue on kulttuuriympäristön kannalta valtakunnallisesti arvokasta aluetta. Alueen läpi johtaa ulkoilureitti. 3

4 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu asemakaava nro 496 Asemakaavan 496 mukaan ranta on pienvenevalkama-aluetta, LVP, istutettavaa puistoaluetta, P1 sekä hallinto- ja virastorakennusten aluetta, YH. Entinen vesiylioikeuden rakennus on merkitty historiallisesti arvokkaaksi rakennukseksi. Entiselle vesiylioikeuden rakennukselle on kaavassa esitetty tehokkuutta e=0,75. 4

5 Rakennusjärjestys Vaasan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan alkaen. Rakennusjärjestystä parhaillaan uusitaan. Muut päätökset, suunnitelmat ja selvitykset Vaasan kaupungin rakennusperinneselvitys 1986 Selvityksen mukaan Vesiylioikeuden rakennuksen on suunnitellut klassismin hengessä Jac. Ahrenberg, rakennus on rakennettu Rakennus on kaksikerroksinen rapattu tiilirakennus ja asemakaavassa merkitty rakennushistoriallisesti arvokkaaksi rakennukseksi. Selvityksen toimenpidesuositusten mukaan vesiylioikeuden rakennus on säilytettävä nykyisellään, kohteen tai alueen säilyttämisen tai käytön kannalta tarpeelliset muutokset sisätiloissa on sallittavia ja, että rakennus merkitään rakennus-historiallisesti tai taiteellisesti arvokkaaksi rakennukseksi. Rakennusperinneselvitys 2000 Selvitys ei täydennä 1986 vuoden selvitystä. Kiinteistö Oy Rantalinna, Kuntotutkimus, Rakennushistoriallinen selvitys 2006 Selvitys käy lyhyesti läpi rakennuksen historian sekä tilakohtaisesti rakennuksen kunnon. Rakennus valmistui 1912 ja toimi maanmittauskonttorina vuoteen Siitä vuoteen 2004 rakennus toimi vesiylioikeutena. Selvityksen jälkeen rakennusta on peruskorjattu sen arvolle sopivalla tavalla. Vaasa, Kulttuuriympäristöselvitys 2010 Selvitys kertoo kaupunginrannan kuuluvan Museoviraston 2009 tekemään inventointiluetteloon Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Kalarannan venelaitureita Kalarannan ja Lehmuspuiston rantavyöhykkeen yleissuunnitelma 2010 Suunnitelma ideoi monipuolisesti ranta-alueen kehittämistä sen arvon mukaisella tavalla. Suunnitelma kokoaa yhteen suositeltavia periaatteita asemakaavan valmistelua varten. Rannan puisto- ja rantatori-/ 5

6 laiturialuevarauksia sekä kulkureittejä korostetaan ja selkeytetään. Kalarannantorille annetaan ryhdikäs muoto ja venesataman aluevarausta supistetaan. Pysäköintipaikat sijoitetaan rannan ympäristön ehdoilla. Vaasan Kalarannan luontokartoitus 2013 Kartoitus on tehty kevään ja kesän 2013 aikana ympäristöhallinnon ohjeistuksen mukaisesti. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevien alueiden aiemmissa luontokartoituksissa kerätty tieto on myös huomioitu tämän raportin laadinnassa. Kartoituksen mukaan ei alueelta löydetty luonnonsuojelu-, metsä- tai vesilain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä tai muita arvokkaita elinympäristöjä. Alueen luonto rakentuu piha-alueiden istutuksista ja pääosin lehtipuustoa kasvavasta kalarannanpuistosta ja Lehmuspuistosta. Euroopan unionin lintudirektiivin suojelluista lajeista Kalarannan selvitysalueella pesi lapintiira, jonka pesimäkanta Suomessa on elinvoimainen. Luontodirektiivin lajeista Kalarannan puistoissa havaittiin pohjanlepakoita ja vesisiippoja. Lepakoiden ruokailualueet eivät vaarannu, mikäli alueen viheralueilla ei tapahdu lajien elinympäristöjä heikentäviä toimenpiteitä. Kaavan vaikutukset Alueen pääkäyttötarkoitus pysyy entisellään julkisena puistoalueena ja tukee sen edelleen kehittämistä. Asemakaava ajantasaistetaan sekä mahdollistetaan alueen täydennysrakentaminen Kalarannan tarpeet huomioiden. Asemakaavan toteuttamisella on vaikutuksia mm. rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan, palveluihin sekä liikenteeseen. Osalliset Suunnittelualueen ja naapureiden kiinteistöjen omistajat, haltijat ja asukkaat Kaupungin asiantuntijaviranomaiset : kaavoitus, kiinteistötoimi, kuntatekniikka, talotoimi, rakennusvalvonta, ympäristötoimi, Pohjanmaan museo, Museovirasto, Vaasan Vesi, Pohjanmaan pelastuslaitos Muut viranomaiset ja yhteistyötahot : Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan liitto, Vaasan kihlakunnan poliisilaitos, Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta, Vaasan Sähköverkko Oy, Vaasan Sähkö Oy / kaukolämpöyksikkö, Vaasan satama, Anvia Oy, ITELLA, VASEK, Oy Vaasa Parks Ab, Vaasan liikekeskusta ry, Pohjanmaan kauppakamari, Vaasan Yrittäjät ry, Österbottens företagarförening rf, Vaasan ympäristöseura ja Kantakaupungin asukasyhdistys 6

7 Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Kaavoituksen kulku Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen vireilletulosta ilmoitetaan asettamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville. Tällöin osallisilla ja muilla vaasalaisilla on mahdollisuus esittää joko suullisesti tai kirjallisesti mielipiteensä suunnitelluista menettelyistä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta ilmoitetaan kiinteistörekisteristä ilmeneville omistajille ja vuokralaisille kirjeitse sekä kuulutuksella kaupungin kuulutuskäytännön mukaisesti. (Pohjalainen, Vasabladet sekä kaupungin virallisella ilmoitustaululla Kansalaisinfossa, pääkirjastossa, Kirjastonkatu 13, sekä kotisivuilla Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tarkistetaan ja täydennetään tarvittaessa, sekä lähetetään tällöin osallisille uudistetut kappaleet. 2. Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62, MRA 30 ) Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen luonnosvaiheessa järjestetään valmisteluvaiheen kuuleminen. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti asemakaavaluonnos ja sen mahdolliset vaihtoehdot pidetään nähtävillä kaavoituksessa, jolloin siitä on mahdollista esittää kirjallisia ja/tai suullisia mielipiteitä. Valmisteluvaiheesta ilmoitetaan kiinteistörekisteristä ilmeneville omistajille ja vuokralaisille kirjeitse sekä kuulutuksella kaupungin kuulutuskäytännön mukaisesti. 7

8 Mahdolliset mielipiteet kaavaluonnoksesta toimitetaan määräaikaan mennessä Vaasan kaupungin kaavoitukseen, PL 2, Vaasa, käyntiosoitteeseen Kirkkopuistikko 26 A, II kerros tai sähköpostiosoitteeseen kaavoitus(at)vaasa.fi. 3. Julkinen nähtävilläolo (MRA 27 ) Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen ehdotuksen, tonttijaon- ja tonttijaon muutoksen ehdotuksen valmistuttua ne asetetaan julkisesti nähtäville maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n nojalla 30 päivän ajaksi. Ehdotus asetetaan nähtäville Vaasan tekniseen virastoon, Kirkkopuistikko 26, 2. krs:n kaavoituksen aulaan sekä kaupungin internetsivuille - KUULUTUKSET Kaavamuutoksen osallisilla ja muilla Vaasalaisilla on mahdollisuus esittää kirjallisia muistutuksia suunnitelmasta määräaikaan mennessä. Nähtävilläolosta ilmoitetaan kiinteistörekisteristä ilmeneville omistajille ja vuokralaisille kirjeitse sekä kuulutuksella kaupungin kuulutuskäytännön mukaisesti. Mahdolliset muistutukset kaavaehdotuksesta toimitetaan kirjallisina määräaikaan mennessä Vaasan kaupungin kaavoitukseen, PL 2, Vaasa, käyntiosoitteeseen Kirkkopuistikko 26 A, II kerros tai sähköpostiosoitteeseen kaavoitus(at)vaasa.fi. 4. Asemakaavan hyväksyminen Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto suunnittelujaoston ja kaupunginhallituksen esityksestä. Kaupunginvaltuuston tekemästä kaavan hyväksymispäätöksestä voi valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeudesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 191 :ssä. Yhteistyö viranomaisten ja kaavan laatijoiden kesken Kaavoitustyötä tehdään yhteistyössä eri hallintokuntien edustajien kanssa. Lakisääteisiä viranomaisneuvotteluja pidetään kaavaprosessin alussa sekä julkisen nähtävilläolon jälkeen. Käsittelyaikataulu Valmistelusta vastaa Arvioitu käsittely kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa tapahtuu alkusyksystä Lausuntojen hankkimisen ja mahdollisten muistutusten käsittelyn jälkeen asemakaavan muutosehdotus etenee kaupunginhallituksen kautta kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi alkuvuodesta Kaavoitus, Kirkkopuistikko 26, Vaasa, kaavoitusarkkitehti Annukka Kuoppala p Sähköposti: annukka.kuoppala(at)vaasa.fi Päiväys ja allekirjoitus Vaasa Kaavoitusjohtaja Päivi Korkealaakso Lakiviitteet Osallistuminen ja vuorovaikutus: MRL 6, ; MRA Asemakaavaprosessi: MRL 52, 65, 67, 188 ; MRA 27 8