eniere-posti SUOMEN MENIERE-LIITTO, MENIERE-FÖRBUNDET I FINLAND Vuosikerta XVII

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "eniere-posti SUOMEN MENIERE-LIITTO, MENIERE-FÖRBUNDET I FINLAND Vuosikerta XVII"

Transkriptio

1 eniere-posti SUOMEN MENIERE-LIITTO, MENIERE-FÖRBUNDET I FINLAND Vuosikerta XVII

2 Meniere-paikallistoiminta, yhteystietoja Etelä-Pohjanmaan Meniere-yhdistys ry Pirjo Viitamäki Vuorenmaanrinne 23 B 13, Seinäjoki tekstiviestit Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Kyllikki Turunen Kallaraitti 15, Mikkeli puh Kanta-Hämeen Meniere-yhdistys ry Susanna Kivinen Konstankaarre 19, Iittala puh Keski-Pohjanmaan Meniere-yhdistys ry Soili Salonen Salmenhaantie 39, Kokkola puh Keski-Suomen Meniere-yhdistys ry Anita Piri-Piispanen Joonaantie 18, Jyskä puh Kymenlaakson Meniere-yhdistys ry Tarja Pukero Viimakatu 1, Kotka puh Meri-Lapin Meniere-yhdistys ry Sinikka Kaikkonen Pihatie 4, Maksniemi puh , Oulun Seudun Meniere-yhdistys ry Tuovi Kiviniemi Tiilitie 1 D 12, Oulu puh Pirkanmaan Meniere-yhdistys ry Kirsti Salovaara Juurikatu 15 G 54, Tampere puh , Satakunnan Meniere-yhdistys ry Antero Hiitiö Tarkintie 14, Panelia puh , Uudenmaan Meniere-yhdistys ry Mikko Seeskorpi Kirkkosalmentie 3 E 74, Helsinki puh seesmi[at]suomi24.fi Varsinais-Suomen Meniere-yhdistys ry Anja Peuhkuri Hehtokatu 7 A 2, Turku puh , Kainuun Meniere-kerho Hannele Kähkönen Sotkamontie 8 b 15, Kajaani puh Teija Karjalainen Ridellinkuja 6 as 9, Kajaani puh Koillismaan Meniere-kerho Liisa Poussu Hukanpolku 1, Kuusamo puh , Loimaan Meniere-kerho Pirkko Kärhä Niittytie 4 B 6, Loimaa puh Vertaistukihenkilöiden yhteystiedot sivulla 23 Suomen Meniere-liitto ry:n hallitus Puheenjohtaja Mikko Seeskorpi Kirkkosalmentie 3 E Helsinki puh seesmi[at]suomi24.fi Esa Antikainen Muurolantie 3700 c Mellakoski puh Antero Hiitiö Tarkintie Panelia puh Varapuheenjohtaja Marketta Joutsa-Lindell Västäräkinkatu 1 C Turku puh Merja Junkkarinen Sudenpolku 4 A Kajaani puh hotmail.com Erna Kentala HUS, Korvaklinikka PL 220, HUS puh Sihteeri Tuulikki Hartikainen Saharisentie 14 A Palokka puh gmail.com Mirjami Lahti Elontie 57 B as Helsinki puh Anita Ojanen Rautamäentie 8 B Hämeenlinna puh Muut toimihenkilöt MeniTuki: portinvartija, projektisihteeri Kirsti Salovaara Juurikatu 15 G Tampere puh MeniTuki: tietojärjestelmän pääkäyttäjä Urho Roivanen Laitakuja 6 C Vantaa puh saunalahti.fi

3 Meniere-postin lehtitoimikunta: Mauno Haliseva, Tuulikki Hartikainen, Nina Kallunki, Marjukka Laitinen, Anita Ojanen, Kirsti Salovaara pj., Seuraava Meniere-posti ilmestyy viikolla 24. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava perillä viimeistään tai siitä etukäteen sovittaessa myös hieman myöhemminkin. Toimituksen yhteystiedot: Marjukka Laitinen, Jaanintie 34 A 6, Turku, puh , , sähköposti: Taitto: Tmi Helle Laaksonen - graafinen suunnittelu Painopaikka: Painola, T Nieminen Oy, Kaarina. ISSN Osoitteenmuutoksista ilmoitetaan oman yhdistyksen sihteerille. Meniere-liittoon suoraan liittyneet jäsenet ilmoittavat osoitteenmuutokset Raikal Rekisteripalveluun sähköpostilla tai postitse Raikal Rekisteripalvelu, Rainer Kallio, Lehtikatu 1 B 5, TAMPERE. Raikal Rekisteripalvelun kotisivut: ja puh Sisällys eniere-posti eniere-posti SUOMEN MENIERE-LIITTO, MENIERE-FÖRBUNDET I FINLAND Vuosikerta XVII Meniere-paikallistoiminnan yhteystietoja ja Suomen Meniere-liiton hallitus... 2 Molemminpuoleista palvelua, puheenjohtaja Mikko Seeskorpi... 4 Suomen Meniere-liiton jäsenet, liittokokouskutsu... 5 MeniTuki -ohjelmasta, Jyrki Rasku... 6 Meniere-posti netissä Meniere-posti on Meniere-liiton jäsenten luettavissa internetissä liiton kotisivuilla: www. suomenmeniereliitto.fi/jäsensivut /jäsenten extranet Jäsenosion palvelut on tarkoitettu vain liiton jäsenille ja pääsy palveluihin on rajoitettu käyttäjäkohtaisilla tunnuksilla ja salasanoilla. Kirjautumiseen vaaditaan tunnus on netti ja salasana neuvoo Läheinen ja Menieren tauti, vertaistukiryhmä, Ilmari Pyykkö et al... 8 Implantti-leikkaus paransi elämänlaatua, Kirsti Salovaara...10 Alexander-tekniikka, Matti Harilo...11 Meniere-kursseilta vertaisvoimaa, Kuuloliito...12 Tehdään sisulla, puheenjohtaja Tuovi Kiviniemen haastattelu...16 Yhdistysten kevätkauden toimintakalenterit...17 Kuuloliitto kuntouttaa, Meniere-kurssit vuonna Liity jäseneksi Suomen Meniere-liittoon...21 Menierelääkärien yhteystietoja...22 Vertaistukihenkilöiden yhteystiedot...23 Kansi: Pasi Hurme 3

4 Puheenjohtaja Mikko Seeskorpi Molemminpuolista palvelua Sanotaan, että me suomalaiset emme oikein osaa arvostaa emmekä käyttää palveluja. Jos jossain kahvilassa vaikkapa on poikkeuksellisesti pöytiintarjoilu, niin se on meidän suomalaisten mielestä vain turhaa erikoisuuden tavoittelua. Itse en ole ollenkaan samoilla linjoilla palveluasioissa, päinvastoin, minusta palvelu ja erityisesti hyvä sellainen on ihan parhaita juttuja elämässä. Pieni ystävällisyys, huomaavaisuus ja apu oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa voi tehdä tosi suuren vaikutuksen ja pelastaa päivän. Yhdistykset jäsenille Me paikallisyhdistysten aktiiviset toimijat tarjoamme monenlaista palvelua jäsenillemme. Meillä on vertaistukihenkilöt, joille voi soittaa tai lähettää sähköpostia. Järjestämme jäsenillemme vertaistuki-iltoja, yhteisiä retkiä jne. Lisäksi huolehdimme siitä, että yhdistys pyörii ja pysyy pystyssä vuodesta toiseen. Olemme paljosta vastuussa ja tätä koko ruljanssia teemme ihan vapaaehtoisesti, auttamisen halusta. Liitto yhdistyksille Tämä kaikki on meille tuttua asiaa. Aina ei kuitenkaan välttämättä tule heti ajatelleeksi, että ihan samaa vapaaehtoistyötä tekee Suomen Meniere-liittokin valtakunnan tasolla. Meidän palvellessa omia jäseniämme paikallistasolla, palvelee liitto puolestaan meitä monella tapaa. Liiton hallituksen jäsenet ovat samalla tavoin omasta vapaasta tahdostaan toiminnassa mukana, esimerkiksi oman päivätyönsä ohella. Liitto huolehtii ja myös maksaa siitä, että meillä on käytössämme yhteiset selkeät kotisivut ja keskustelupalsta internetissä. Yhteiset palvelut Niille, joilla ei ole käytössään tietokonetta, tietoa on puolestaan saatavilla vaikkapa Meniere-postissa. Sitä paitsi tätä lehteä on kiva netissä viihtyvänkin ihmisen lukea, esimerkiksi iltalukemisena. Lisäksi yhteiset, toimivat tiedotuskanavat ovat tärkeitä myös sen vuoksi, että kaikilla alueilla ei enää ole omaa toimivaa paikallisyhdistystä. Tiedottamisen lisäksi Suomen Meniere-liitto on järjestänyt jäsenyhdistyksilleen myös yhteisen, toimivan jäsenrekisteripalvelun. Rainer Kallion Raikal-jäsenrekisteripalvelu hoitaa keskitetysti jäsenlaskujen lähettämisen. Jäsenkirjeitä ja jäsentiedotteita Raikal lähettää tarpeen mukaan sekä sähköpostilla että kirjeen muodossa. Kysy Rainerilta suoraan lisätietoja, puh , gsm tai sähköpostilla: Hyödynnetään niitä tehokkaasti Kaikki edellä mainitut palvelut on tehty helpottamaan meidän yhdistysläisten työtä, joten hyödynnetään niitä jatkossakin tehokkaasti. Me Meniere-liiton hallituslaiset toivotamme omasta puolestamme teille aktiivista toimintavuotta ja haluamme jatkossakin olla teidän tukenanne ja palveluksessanne! Suomen Meniere-liiton uusi logo. Suunnittelija Graafinen suunnittelutoimisto Savolainen & Piispa Oy 4

5 Suomen Meniere-liiton jäsenet eniere-posti Suomen Meniere-liitossa oli yhteensä 1566 jäsentä, näistä naisia oli 1195 ja miehiä 371, kuvio1. Vain runsas puolet jäsenistä on ilmoittanut rekisteriin syntymävuotensa. (Kuvion 2 luvut ovat viitteellisiä) Paikallisiin Meniere-yhdistyksiin kuului Suomen Meniere-liiton jäsenistä Vain Meniere-liittoon, ilman paikallisyhdistyksen jäsenyyttä kuului 317 henkilöä. Jäsenistö sukupuolen mukaan Jäsenistön ikäjakauma Kuvio 1. Kuvio 2. Lähde: Suomen Meniere-liiton jäsenrekisteri Suomen Meniere-liiton liittokokous lauantaina klo Saaran Koti, Bulevardi 19 A 1, Helsinki Kokous on avoin kaikille liiton jäsenille. Ei valtakirjoja. Kokouksen jälkeen päätöskahvit. Tervetuloa! 5

6 MeniTuki ohjelmasta Jyrki Rasku Aikaisemmassa lehden numerossa kerroin, että Menituki-ohjelma olisi valmis menneen tammikuun lopussa. Näin ei kuitenkaan ole, koska päätimme muuttaa ohjelman palautteen antoa käyttäjille. Ohjelman sisältämät harjoitustehtävät sekä lopussa käyttäjälle palautteena annettavat esimerkkistrategiat perustuvat neljään ajatukseen, jotka ovat, (1) Muuta mitä voit, (2) hyväksy, mitä et voi muut- taa, (3) elä sopusoinnussa lähimmäisiesi kanssa ja (4) omaksu positiivinen asenne. Alkuperäisessä ohjelmakäsikirjoituksessa esimerkkistrategiat esitettiin samanaikaisesti kaikille henkilöille huolimatta siitä, onko heidän suurimman ongelmansa aiheuttaja joko kuulon alenema, tinnitus, huimaus tai paineentunne. Totesimme kuitenkin, että esimerkkistrategioiden esittäminen sellaisten ongelman aiheuttajien kohdalla, jotka eivät aiheuta pahimpia vaikeuksia henkilölle, on turhaa. Muutoksen jälkeen esimerkkistrategiat esitetään vain suurimman ongelman aiheuttajan mukaan. Näin ohjelman käyttäjä välttyy ylimääräisen, mahdollisesti itseä kiinnostamattoman asian lukemiselta. Alla olevassa taulukossa on esitetty esimerkkistrategiat sellaiselle henkilölle, jolle kuulon alenema aiheuttaa hankaluuksia. Taulukko 1 Esimerkkistrategioita kuulon aleneman hallitsemiseen. Oireenvaikutus Strategia Vaihtoehtoinen Vaihtoehtoinen Vaihtoehtoinen strategia 1 strategia 2 strategia 3 Muuta, mitä voit Heikentynyt Hae sellainen paikka Käytä Vältä meluisia kommunikointikyky. että, kuulet kuulolaitetta. paikkoja. mahdollisimman hyvin. Hyväksy, mitä et Paranna Käytä sellaisia Vältä meluisia Kerro ryhmässä, että Keskustele voi muuttaa kommunikointitaitojasi kommunikointimenetelmiä paikkoja. vältetään puhumista kasvokkain. mahdollisuuksien jotka eivät perustu samaan aikaan. mukaan. kuulemiseen. Elä sopusoinnussa Alentuneen kuulon Läheinen voi auttaa Opetelkaa Opetelkaa läheistesi kanssa huomioiminen. kommunikoinnin yhdessä kasvokkain yhdessä harjoittelussa. puhumista. huuliltalukua. Kehitä positiivinen Selviytymistekniikoiden Löydät varmasti Olen oppinut elämään Ymmärrän, että ihmisellä Olen saanut asenne kehittäminen. sellaisen työn, joka sopii Menieren taudin voi olla hankaluuksia paljon tietoa sinulle paremmin. kanssa. sairauden kanssa ja Meniere-liitosta. pystyn auttamaan heitä. Edellä kuvatut muutokset on tehty englanninkieliseen ohjelmakäsikirjoitukseen Ilmari Pyykön ja Dafydd Stephensin toimesta, mutta niiden suomentaminen on vielä kesken. Suomentaminen on kirjoittajan tehtävä ja se valmistuu helmikuun 6 viimeisen viikon alussa. Käsikirjoituksen ohjelmoiminen valmistunee myös helmikuun loppuun mennessä. Vertaistukiohjelman vahvuus tulee esiin taulukkoa 1 tarkastelemalla. Taulukon 1 esimerkit ovat lääkärien valitsemia. Ohjelman käytön aikana oireista kärsivät voivat itse lisätä omia strategioitaan tietokantaan. Heidän yhdessä tuottamansa strategiat ovat varmasti laadultaan ja määrältään parempia kuin lääkärien tarjoamat strategiat.

7 Tutustu MeniTukeen eniere-posti Tutustu MeniTukeen osoitteessa: menituki. Kirjautumalla kohdassa rekisteröityminen saat itsellesi salasanan. Voit käyttää ohjelmaa haluamassasi tahdissa, keskeyttää aloittamasi istunnon ja jatkaa myöhemmin. Antamasi tiedot tallentuvat ja niitä voit myös muokata. Käy MeniTuki sivujen lisäksi myös Suomen Meniere-Liiton sivuilla ja valitse aloitussivulta kohta MeniTukikysely. MeniTuki -ohjelman tekijät toivovat vastauksiasi sivulla esitettyihin neljään kysymykseen, jotta ohjelmaa voitaisiin kehittää. Tervetuloa Suomen Meniere-liiton MeniTukeen! Lähde siis tutkimusmatkalle MeniTuen opastuksella! Luvassaon työtä ja vaivannäköä, mutta palkkio sen mukainen. Opit tuntemaan paremmin itseäsi ja taudistasi huolimatta saamaan elämästä enemmän irti. Etsitkö tietoa Menieren taudista? Haluatko tietää millainen sinun tautisi on verrattuna tyypilliseen Meniere-potilaaseen? Haluatko elää täysipainoisesti Menieren taudista huolimatta? MeniTuki -ohjelman tekijöitä Erna Kentala Hilla Levo Ilmari Pyykkö Dafydd Stephens Herkko Pulkkinen Jyrki Rasku Urho Roivanen 7

8 Läheinen ja M Vertaistukiryhmä. Pyykkö Ilmari, prof., Stephens Dafydd, prof., Kentala Erna, dosentti, Oheisessa artikkelissa esitämme neljä menetelmää, joita läheiset käyttävät Menieren tautia sairastavan tukemisessa ja auttamisessa. Mikä näistä strategioista on se jota sinun läheisesi käyttää? Läheisen tulee ajatella myös itseään ja omaa elämäänsä ja jaksamista. Siksi läheisellä tulee olla harrastuksia ja ystäviä. Tyytyväisen ja innostuneen läheisen kanssa on helpompi kuntoutua kuin uupuneen ja väsyneen. Kumpikin vaikuttaa toisiinsa. Älä vaadi liikoja äläkä tarjoa liikoja. Miten puoliso, avopuoliso, lapsi tai muu läheinen suhtautuu Menieren tautia sairastavaan henkilöön? Olisiko läheisillämme jotain opittavaa siitä, miten Menieren tauti vaivaa potilasta ja mitä sairas odottaa? Keräsimme tästä tietoa liiton jäseniltä. Tässä kirjoituksessa pyrimme tarkastelemaan näitä kysymyksiä. Läheinen elää päivittäin Menieren tautia sairastavan henkilön kanssa ja jakaa hänen kanssaan ilot ja murheet. Läheisen tuki on yksi tärkeimpiä Menieren tautia sairastavan henkilön päivittäiseen selviytymiseen vaikuttavista tekijöistä. Läheisen tuki ja asenne vaikuttaa myös Meniere-potilaan elämän laatuun parantavasti. Se on kuin paholainen Menieren tauti on näkymätön ulospäin. Toisin kuin murtuma tai halvautuminen se ei varsinaisesti estä liikkumista, keskustelun seuraamista, osallistumista yhteisiin harrastuksiin ja yhteisöllisiin toimintoihin. Kuten Martti Luther kuvasi aikoinaan Menieren tautia Se on kuin paholainen, joka pyrkii riistämään uskon ja estämään työnteon. Se estää keskittymisen ja vaikeuttaa Pyhän Kirjan lukemista. Lopuksi selvitimme mitkä ovat ne tavalliset menetelmät joiden avulla läheiset selviytyvät sairauden kriisistä. Erottelimme neljä eri menetelmää, jotka kuvaavat omaisten selviytymistä läheisen sairauden kanssa. Keinoja kuvaavat läheisen roolit olivat elämän rajoittamista, taakan kantamista, hoidon ja tuen antamista ja sosiaalisen eristäytymisen hyväksymistä. Kysymyksessä tiedusteltiin nimenomaan miten sairas omainen vaikuttaa omaan elämään. Taakan kantamista Elämän rajoittamista Itse valittu elämän rajoittaminen oli yleisin keino, ja puolet läheisistä käytti tätä strategiaa. He yksinkertaistivat perhe-elämän vaatimuksia, rajoittivat liikkumista ja omasivat positiivisen asenteen. He mukautuivat taudin aiheuttamiin rajoituksiin, mutta eivät jaksaneet aktivoida potilasta, mikä on tarpeen kuntoutuksessa. Toinen strategia oli taakan kantamista. He reagoivat kuten kun kerran olen luvannut niin kannan taakkani. Joka neljäs läheinen reagoi näin. Ongelma tässä toimintatavassa on se että omainen asettaa itsensä uhrin asemaan. Tästä seuraa ongelmia kuten epävarma tulevaisuus. Tuki ja puolisoiden välinen suhde joutui koetukselle. Läheiset olivat myös masentuneita. Mikäli olet velvollisuuden tuntoinen läheinen mieti vielä kerran! Menieren taudissa vain toinen saa olla uhri, toisen täytyy jaksaa selvitä ja ylläpitää normaalia elämää. Varaa omaa aikaa itsellesi ja ystävillesi. Käy myös vierailuilla ja varaa aikaa omille harrastuksillesi. Riittää kun toinen on sairas! 8

9 enieren tauti Levo Hilla, lääket. tri. Rasku Jyrki FT, Roivanen Urho, Suomen Meniere-liiton edustaja. Mitkä potilaan oireet vaikuttivat sinun elämääsi? Mitä positiivista sairaus toi elämääsi? Ymmärtääkö pitkäaikainen kumppani Menieren tautia sairastavan henkilön tarpeita? Miten hän reagoi tautiin ja sen mukanaan tuomiin rajoituksiin? Tätä selvitimme Meniere- potilaiden omaisilta pyytämällä: Tee lista niistä potilaan sairauden oireista ja vaikutuksista, jotka vaikuttavat myös sinun elämääsi. Lisäksi pyysimme: tee lista niistä sairauden tuomista positiivisista asioista, jotka vaikuttavat myös sinun elämääsi. Tulokset osoittivat, että miehet vastasivat useimmin, että sairaus on lähentänyt suhdetta läheiseen sairaaseen ja, että sairaus on antanut enemmän positiivista asennetta heidän elämäänsä. Naispuoliset omaiset puolestaan luottivat että tulevaisuudessa heidän läheisensä tulevat paranemaan. Puolisot taas kokivat useammin ongelmia selvitä taudin kanssa kuin lapset ja muut lähitukea antavat. Puolisot kokivat myös ongelmia huonon kuulon ja tasapainon suhteen. Miten läheiset sitten kokivat potilaan oireet ja niiden vaikutukset? Läheiset näkivät heidän sairaissaan oireita joita oli kolmea tyyppiä: masentuneisuutta joka kymmenennellä, kuulo- ja huimausoireita joka toisella ja liikevaikeuksia joka seitsemännellä. He eivät nähneet Menieren taudin aiheuttamia pinnan alla kyteviä rajoituksia, joista Martti Luther kirjoitti. Sen sijaan joka viides läheinen oli masentunut, koki vaikeuksia keskustella potilaan kanssa, vaikeuksia liikkua potilaan kanssa ja vaikeuksia parisuhteessa. Joka kolmas koki tulevaisuutensa olevan epävarma ja sosiaalisen elämänsä olevan rajoittunutta. Menieren taudin vaikeudet eivät ole rajoittuneet vain sairastuneeseen vaan vaikuttavat myös läheisiin ja perhe-elämään. Hoidon ja tuen antamista Hoidon ja tuen antamista voidaan verrata strategiana Lotta Svärdiin ja Florence Nightingaleen. Kummankin perustama järjestö on tarpeen ja toimii ihmiskunnan edun vuoksi, usein pyyteettömästi ja ilman korvausta. Pitääkö omaisen olla Lotta Svärd? Strategia luo vaikeuksia puolisoiden väliseen suhteeseen ja hoivan tarjoamiseen. Tämän strategian omaavat pitivät elämäänsä epävarmana. He kuitenkin näkivät toimenpiteillään olevan positiivisia vaikutuksia taudin kulkuun. Tämäkin strategia vaatii läheiseltä aikaa ja voimia täyttää sairaan tarpeet ja toiveet. Läheiseltä odotetaan paljon ja läheisenä tällainen henkilö antaa potilaalle paljon. Mutta jaksaako hän ja kuinka kauan. Läheisen täytyy pitää huolta myös omasta jaksamisestaan. Sosiaalinen eristäytyminen Neljäntenä yleisenä keinona oli sosiaalinen eristäytyminen, jolloin omainen elää potilaan ehdoilla. Strategiaan liittyy läheisen masentuneisuutta ja elämän epävarmuutta. Tyypillisesti läheinen ei pystynyt näkemään potilaan rajoitusten ylitse ja asettumaan taudin ulkopuolelle, vaan he keskittyivät hoitamaan oireita. Mieti onko sinun läheinen eristäytynyt sosiaalisesti? Jos vastaat myöntävästi niin aktivoi läheistäsi osallistumaan. Hän jaksaa paremmin auttaa ja tukea sinua, kun sinä huolehdit hänen jaksamisestaan. 9

10 Meniere-kursseil Kuuloliiton Meniere-kursseilta on tarkoitus saada vertaistukea ja jaksamista työelämään. Kursseille ovat tervetulleita myös puolisot. Teksti: TARJA VALJUS Kuvat: ANNETTE FAGERSTRÖM Erja Ruohio on sairastanut Meniereä jo lähes 30 vuotta. Heräsin yöllä siihen, että koko maailma pyöri, hän muistelee sairastumistaan. Sen jälkeen konttasin ja oksensin useita tunteja. Taudista ei tällöin vielä tiedetty niin paljon kuin nykyisin. Kului vuosi, kunnes diagnoosi selvisi. Työterveyslääkäri huomasi Erjan kuulokäyrän olevan Menierepotilaalle tyypillinen. Hänellä oli voimakkaita kohtauksia säännöllisesti 10 vuoden ajan. Lääkkeistä ei juuri ollut apua, paitsi nukahtamisessa. Kun lääkehoito ei auttanut, turvauduttiin kovaan Gentamysiinihoitoon sillä seurauksella, että tasapainoaisti tuhoutui. Käveleminen oli opeteltava ja tasapaino löydettävä uudelleen. Minkäänlaista kuntoutusta en saanut. Hoidon loputtua hän muutti nykyisen miehensä kotipaikkakunnalle Savitaipaleelle, jossa hän on työskennellyt miehensä yrityksessä, kotiäitinä, vanhusten parissa siivoojana, keittäjänä, kahvilan leipomossa ja myyjänä. Viime vuodet hän on koordinoinut erilaisia kansallisia ja EU-rahoitteisia hankkeita. puolentoista vuoden sairaslomalla selän vuoksi. Hän on huomannut, että särkylääkkeet lisäävät tasapainoongelmia, joten hän pyrkii välttämään niiden käyttöä. Erja on vasta nyt ensimmäisellä varsinaisella menierepotilaille suunnatulla kuntoutuskurssilla. Mukana on myös hänen miehensä Jouko. On ollut hyvä havaita, että muillakin on samantapaisia ongelmia. Kurssi tarjoaa laaja-alaisesti tietoa sairaudesta. Erityisesti pariskunta näkee sen hyödyttävän äskettäin sairastuneita. Erja tuli hakemaan ensi sijaisesti eväitä työssä jaksamiseen. Tarjonta on ollut hänen tarpeeseensa nähden hieman liian yleisluontoista. Erjalla on vakaa aikomus jaksaa vielä työelämässä. Kokopäivätyö ei kuitenkaan monien kokemusten mukaan ole hänelle mahdollista. Erjalla on edelleen kohtauksia. Sairaudelle tyypillisesti valo, ääni ja melu voivat laukaista kohtauksen. Lepo ja säännöllinen unirytmi on tärkeää. Kohtaus alkaa usein voimakkaalla väsymyksellä tällöin olisi päästävä pian lepäämään. Tämä taas ei ole mahdollista kokopäivätyössä. Hän on ollut Erja ja Jouko Ruohio. 10

11 ta vertaisvoimaa Viikkoja kohtausten kourissa Virpi Halkilahden Menieren-tauti alkoi ennalta varoittamatta ja hyvin rajuna noin vuosi sitten. Hän oli tällöin 7. kuukaudella raskaana. Hän menetti tasapainonsa ja oksensi tauotta. Hänet toimitettiin lääkäriasemalta Turun yliopistolliseen keskussairaalaan tutkimuksiin. Pian kotiutumisen jälkeen tuli uusi raju kohtaus, ja hänet vietiin ambulanssilla takaisin sairaalaan. Kaksi viikkoa Virpi vietti sängyssä maaten tippapulloon ja katetriin sidottuna lähes liikkumatta viimeisillään raskaana. Kortisonikuurilla tila rauhoittui. Kotiutumisen jälkeenkin voimakkaat kohtaukset jatkuivat. Virpi liikkui sohvan, wc:n ja sängyn väliä rollaattorin avulla. Ruoka tuotiin sängyn viereen. Tyttövauvan synnyttyä kotona äidin huomiota vaati myös puolitoistavuotias sisar. Onneksi sain kunnalta hoitajan kotiin loppuraskauden ajaksi. Muutoin selviytyminen päivät kotona olisikin ollut mahdotonta, kun hoidettavana oli kaksi alle kaksivuotiasta. Pahin jakso kesti 5 viikkoa. Alkuvuoden rajun sairastamisen jälkeen kesä meni toipuessa. Nyt Virpi toteaa voivansa hyvin. Hän kertoo olevansa hyvin tyytyväinen Kuuloliiton Meniere-kurssien antiin. Olen saanut täältä ihan hirveästi! Uusi tieto on opettanut ymmärtämään paremmin lääkärini puhetta kuulokojeen tarpeesta. Myös ravitsemuksesta on tullut paljon hyödyllistä tietoa. Ja vertaistuki. Kun olen täällä joukon tuorein sairastunut, on saanut muilta hyödyllistä tietoa myös siitä, miten ei kannata toimia. Tällä hetkellä Virpin suurin pelko on, että hän joutuu luopumaan luokanopettajan työstään. Siinä ääni- ja visuaaliset virikkeet ovat runsaita; hälinä, vilinä ja melu voivat laukaista kohtauksen. Virpi neuvoo muita sairastuneita olemaan itse aktiivisia aina hoitava lääkäri ei huomaa suositella tämäntyyppistä kuntoutusta. 11

12 Kokoukset ja puhelut haasteena Marko Kilpeläisen Meniere alkoi voimakkaalla korvien soimisella ja huminalla sekä pahoinvoinnilla 10 vuotta sitten. Alkuvuosina hänellä oli pari pahaa jaksoa. Tepsivää lääkettä ei löytynyt, tosin pahoinvointilääkkeet vähensivät huonoa oloa. Markolla on kuulokojeet kummassakin korvassa. Ensin heikkeni kuulo oikeasta korvasta, sitten vasemmasta. Teknisenä johtajana työskentelevän Markon työhön kuuluu paljon kokouksia, joiden keskustelua hän ei heikentyneen kuulonsa takia pysty täysin seuraamaan. Täysipainoinen osallistuminen vaikeutuu, hän toteaa. Myös puhelimessa kuuleminen tuottaa vaikeuksia. Nykyisten mobiili-puhelimien kuuluvuus on heikompi kuin lankapuhelinten. Marko on sinnitellyt töissä haasteista huolimatta. Vain pari kertaa hän on ollut pidemmällä sairaslomalla. Usein työkaveri on ajanut hänet kotiin kesken työpäivän kohtauksen tullessa, joka on mennyt ohi puolen päivän levolla. Hänelle kuntoutuskurssi on lajissaan ensimmäinen. Minulla oli kyllä tietoa näistä, mutta vasta nyt olin tarpeeksi motivoitunut tulemaan mukaan, toteaa Marko. Myös vaimo kannusti osallistumaan. Marko kertoo tuleensa hakemaan erityisesti tietoa erilaisista teknisistä kuulon apuvälineistä, sekä lisää energiaa ja voimaa itsensä hoitamiseen. Näitä hän on myös kurssilta saanut. Kannattaa selvittää itselle sopivat laitteet, kannustaa Marko. Täältä olen saanut toivoa ja positiivisuutta elämään, hän toteaa. Vertaistuki on auttanut siinä, että on voinut suhteellistaa omia kokemuksiaan muiden vastaaviin. Olen saanut paljon ahaa-elämyksiä. Omat asiani eivät kuitenkaan ole ihan huonosti. 12

13 Kuuloliitto on järjestänyt Meniere-kursseja 1980-luvulta lähtien eniere-posti Kurssien yleisenä tavoitteena on toiminta- ja työkyvyn parantaminen ja säilyttäminen, kertoo Kuuloliiton Aikuisten kurssitoiminnan johtaja Sari Juhila. Sopeutumisvalmennuksen päämääränä on, että Menieren tautia sairastava saa paremmin haltuun oman sairautensa ja rohkaistuu elämään täysipainoista elämää, sairauden aiheuttamista haitoista huolimatta. Kurssilla osallistujat saavat tietoa Menieren taudista, hoito- ja kuntoutusmenetelmistä ja tukimuodoista sekä ohjausta omatoimiseen kuntoutukseen ja itsestä huolehtimiseen. Kurssin aikana mietitään omia voimavaroja sekä keinoja tukea työssä ja muussa jokapäiväisessä elämässä selviytymistä. Kurssilaisille tarjoutuu mahdollisuus vertaistukeen, yhteiseen kokemusten vaihtoon ja ratkaisujen etsimiseen. Kursseille voi osallistua myös puoliso tai muu läheinen aikuinen henkilö, koska sairaus koskettaa koko perhettä. Myös omaisen on tärkeää saada siitä tietoa ja vaihtaa kokemuksia. Suurin osa kursseista, tällä hetkellä neljä kurssia vuodessa, on Kelan kuntoutusta. Ne on suunnattu työelämässä oleville henkilöille tai niille, joiden tavoitteena on siirtyminen työelämään esimerkiksi pitkän sairausloman tai opiskelun jälkeen. Kelan kurssit ovat kaksiosaisia, ensimmäinen jakso on viisi päivää ja toinen neljä päivää, jaksojen väli on noin puoli vuotta. Kullakin Kelan kurssilla on paikka yhdeksälle Menieren tautia sairastavalle ja neljälle omaiselle. Vuosittain järjestämme lisäksi eläkkeellä oleville henkilöille yhden kurssin Raha-automaattiavustuksella, toteaa Sari Juhila. Tämä kurssi on neljä päivää pitkä ja voimme ottaa sille noin 12 osallistujaa. Palaute kursseilta on Juhilan mukaan ollut myönteistä. Lähes kaikki osallistujat ovat kokeneet kurssin tukeneen häntä hyvin tai erittäin hyvin. Tärkeimmiksi asioiksi kurssilaiset ovat nimenneet tiedon saamisen sairauteen liittyvistä asioista ja sairauden kanssa selviytymisestä sekä vertaistuen. Monikaan ei ole aiemmin tavannut muita Menieren tautia sairastavia eikä heillä ole ollut mahdollisuutta paneutua yhteiseen pohdintaan samalla tavoin kuin kurssilla, jossa ollaan yhdessä monen päivän ja illan ajan. Usein osanottajat myös jatkavat yhteydenpitoaan kurssin jälkeen esimerkiksi sähköpostin välityksellä. Kurssit olivat aluksi yksiosaisia. Kelan kursseihin voitiin kuitenkin liittää ensin kahden päivän lisäosuus ja Marko Kilpeläinen ja Virpi Halkilahti. nyt kurssin toinen jakso on neljän päivän pituinen. Nyt Kela on merkittävästi uudistamassa kurssistandardejaan ja tällä hetkellä uhkana on paluu takaisin yksiosaisiin sopeutumisvalmennuskursseihin, joissa myös omaisen läsnäoloa rajoitetaan. Tämän koemme huonoksi kehityssuunnaksi, sanoo Sari Juhila. Sekä kurssilaiset että vetäjät ovat pitäneet kaksiosaisuutta hyvänä. Jaksojen välillä on voinut sulatella asioita ja toteuttaa henkilökohtaisiksi välitavoitteiksi asettamiaan tavoitteita. Ne voivat olla sairauden omaehtoiseen hoitamiseen liittyviä, esimerkiksi ruokavalion noudattamista tai tasapainoharjoituksia, apuvälineasioiden kuntoon saattamista, työssä selviytymistä tukevia järjestelyjä tai muita kurssilaiselle tärkeitä asioita. Tavoitteiden asettamista ja toteutumista jäntevöittää se, että niihin voidaan palata toisella kurssijaksolla ja miettiä vielä uusia ratkaisuja, jos joku tavoite ei ole toteutunut. 13

14 Tasapainoa, vapautta, läsnäoloa Alexander-tekniikka sai alkunsa yhden miehen ongelmista. Tasmanialaissyntyinen näyttelijä Frederick Matthias Alexander ( ) menetti toistuvasti äänensä esiintyessään. Kun hän ei saanut apua ulkopuolelta, hän ryhtyi itse tutkimaan asiaa. Ja tästä tutkimisesta kehittyi se kehon ja mielen uudelleenkouluttamisen menetelmä, minkä nykyään tunnemme Alexander-tekniikkana. Ensisijaista Alexander-työssä on kehon luontaisen tasapainon palauttaminen ja taito oppia olemaan häiritsemättä tätä tasapainoa. Hyvän koordinaation avain on pään, kaulan ja selän välinen vapaa yhteys ja tasapaino. Luonnontila näkyy pienten lasten sulavassa liikunnassa, jossa pään vapaus johtaa koko kehon vapaata liikettä. Vuosien myötä tämä vapaus kuitenkin häviää useimmilta. Reagoimme stressiin ja erilaisiin ärsykkeisiin epätarkoituksenmukaisesti - jähmettymällä. Kaula jännittyy, pää painuu usein taakse ja alas, painaen selkärankaa, joka lyhenee. Kylkiluukehikko jähmettyy, jolloin hengitys vaikeutuu. Verisuonet, hermot, nivelet, jopa sisäelimet, joutuvat puristuksiin. Mielikin jää kiinni stressin aiheeseen. Alexander-tekniikassa on kyse oppimisesta. Sen avulla voit tulla tietoiseksi kehoasi ja mieltäsi vuosikausia rasittaneista (jännitys-) tottumuksista ja vapautua niistä. Tekniikan avulla tasapaino ja koordinaatio paranevat. Valppaus ja elinvoima lisääntyvät. Hengittäminen ja puhuminen käyvät helpommaksi. Liikkuminen vapautuu, kevenee ja tulee nautittavammaksi. 14 Alexander-opettaja Matti Harilo ohjaa Tiina Heinosta. Miten Alexander-tekniikkaa voi oppia? Koska jokaisen ihmisen tottumukset ja tapa käyttää itseään on hyvin yksilöllinen, on Alexander-tekniikan opetuskin yksilöllistä. Yksityisoppitunnilla opettaja ohjaa oppilasta sekä käsillään että sanallisesti kohti tasapainoisempaa ja vaivattomampaa tapaa olla ja liikkua. Käytännössä oppilas tutustuu Alexander-tekniikan periaatteisiin yksinkertaisten perustoimintojen, kuten kävelemisen ja istumisen, kautta. Opettajan käsin ohjaus on tärkeää, koska totutut tavat ovat niin automatisoituneet kehon asento- ja liikemuistiin, että oma koordinaatio narraa. Oma yritys tuottaa vain tottumuksenmukaisia liikkeitä. Oppilaan täytyy siis antautua opettajan vietäväksi, jotta aistit oppisivat uusille tavoille. Samalla opettaja ohjaa puheellaan kehoa laajenemaan tietoisen ajattelun kautta, ei konkreettisesti venyttämällä. Ajatus lisää lihasaktiivisuutta ja herättää kehon toimintavalmiiksi jännittämättä sitä liikaa. Kokemuksen ja havaintokyvyn karttuessa oppilas oppii ymmärtämään tottumuksiaan: kuinka hän luo jännitystiloja, kuinka hän voi ehkäistä ja vapauttaa niitä. Alexander-tekniikan avulla on mahdollista muuttaa pitkäaikaisia (kehon ja mielen) tottumuksia, ja sitä kautta parantaa kestävästi toimintakykyään. Toinen oppimisen muoto ovat erilaiset pienryhmäkurssit. Lisätietoa (Matti Harilon kotisivut) (Suomen Alexandertekniikan opettajayhdistyksen sivut) Keho ja mieli hereillä.

15 Teksti ja kuva: KIRSTI SALOVAARA Implanttileikkaus paransi elämänlaatua eniere-posti Sisäkorvaistute eli implantti on lääkinnällinen apuväline, joka on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikea tai erittäin vaikea kuulovika. Kuulokojeesta tällaiset potilaat voivat saada vain vähäistä apua. Sisäkorvaistutteella voidaan ohittaa viallinen sisäkorva ja sähköisesti stimuloida suoraan kuulohermoa ja saada aikaan kuuloaistimus. Irmeli Lausma - Tampereen yliopistollisessa sairaalassa on tehty noin 300 implanttileikkausta, joista 7 Meniere-potilaalle, kertoo korvatautien erikoislääkäri ja audiologi Voitto Kotti TAYS:sta. Meniere-potilailla on vika sisäkorvassa ja tällöin perinteinen kuulokoje on hankala, koska kuulossa on huono erotuskyky. - Leikkauksista on pääsääntöisesti erittäin hyvät tulokset, Voitto Kotti kertoo. Kysytään vaikutuksesta elämänlaatuun Tampereen yliopistollisessa sairaalassa tehdään kevään aikana tutkimus Meniere-potilaille, joille implanttileikkaus on tehty. Tutkimuksessa kysytään leikkauksen vaikutuksesta elämänlaatuun: Tuleeko kohtauksia, vaihteleeko kuulo, onko tasapainovaikeuksia ja vaikuttaako implantti tinnitukseen? Suostun mihin vain... Tapasin 63-vuotiaan Irmeli Laisman, jolle implanttileikkaus tehtiin vuonna Irmeli oli sairastunut Menieren tautiin vuonna Aluksi tilanne pysyi sen verran hallinnassa, että hän pystyi käymään normaalisti työssä. Iloinen ja pirteä Irmeli harrasti hiihtoa, pyöräilyä ja muuta liikuntaa. Vuonna 2005 tilanne kuitenkin huononi, tuli pitkiä sairaslomia, joiden välillä hän yritti olla työssä. Oli pahoja tasapainovaikeuksia ja kuulo haittasi asiakaspalvelutyötä. TAYS:in Kuuloaseman ylilääkäri Juha-Pekka Vasama ehdotti Irmeli Laismalle implanttileikkausta tilanteen parantamiseksi. Irmeli sanoi suostuvansa mihin vain, kunhan tilanne saadaan korjattua, koska elämänlaatu oli silloin kovin huono. Onnellinen ja hyvinvoiva Implanttileikkaus voidaan tehdä joko nukutuksessa tai paikallispuudutuksella. Leikkaus vaati yhden sairaalapäivän. - Minulla oli pahoja tasapainovaikeuksia kaksi viikkoa leikkauksen jälkeen. Mutta sitten tilanne rauhoittui, Irmeli kertoo. Tinnitus ei leikkauksessa poistunut. Irmeli Laisma kertoo olevansa nyt erittäin onnellinen ja hyvinvoiva. Kuulo on parantunut ja tasapainovaikeudet poissa. Pyöräilykin sujuu niin kuin ennenkin. Elämänlaatu on parantunut ja eläkepäivät sujuvat mukavasti. Hän kertoo harrastavansa lukemista ja serviettiaskarteluja, jotka ennen leikkausta olivat haaveita vain. Kiitos haastattelusta Irmeli Laisma ja erikoislääkäri Voitto Kotti! Istute koostuu sisäkorvaan asetettavasta istutteesta, korvan taakse laitettavasta mikrofonista ja päähän magneettisesti kiinnittyvästä antennista, joka kuljettaa prosessorin muokkaaman signaalin kuulokojeeseen. Vieressä kuulohermo (kuvassa keltainen) ja sitä sähköisesti stimuloiva implantti _tiedostot/image013.jpg 15

16 Oulun Seudun Meniereyhdistyksen puheenjohtaja Tuovi Kiviniemi jatkaa Meniere-postissa esiteltävien paikallisyhdistysten puheenjohtajien sarjaa Tehdään sisulla vaikka kuinka ollaan maassa matalalla - Nyt alkaisi olla jo vaihdon paikka, sanoo Oulun Seudun Meniere-yhdistyksen puheenjohtajana neljä vuotta toiminut Tuovi Kiviniemi. Olisi vain hyvä aina vaihtaa vetäjää, ei se työlääntymistä tarkoita. Päinvastoin. Meniere-joukoissa ei väsy samalla tavoin, kuin monessa muussa potilasjärjestötyössä, tämä on niin topakkaa väkeä. Puheenjohtaja Kiviniemi kehuu yhdistyksensä reipasta henkeä ja iloista yhdessä tekemisen meininkiä. Oulussa jäseniä on 70, Oulun seudulla yhteensä likimain 150. Mukana työssä on kaiken ikäisiä jäseniä. - On rikasta, että saa työskennellä myös näitten nuorten, omien tyttärieni ikäisten ihmisten kanssa, Kiviniemi kiittelee. - Ihmeen hyvin ajatukset menevät yhteen. Meillä on molemminpuolinen arvonanto ja hyväksyntä. On ihana nähdä, millä innolla nämä aina panevat asiat järjestykseen. Sisulla tehdään Yhdistyksen hyvästä hengestä kertoo sekin, että sihteerin luopuessa tehtävästään, on aina ollut vapaaehtoinen saman tein tarjoutumassa tilalle. Ja aina on hyvän entisen jälkeen hyvä uusi löytynyt, tyytyväinen puheenjohtaja kertoo. Aktiivisessa yhdistyksessä riittää tekemistä ja meniere-väkeä topakaksi luonnehtima Kiviniemi sanoo sen silti merkitsevän joskus koviakin ponnistuksia. - Jos joku homma meinaa väkisinkin jäädä kesken, niin sisulla tehdään, vaikka kuinka ollaan maassa matalalla. Se pätee niin yhdistyksessä, kuin muussakin elämässä. 16 Yhteydenpitoa ja kannustusta Oulun Seudun Meniere-yhdistyksen laajan toiminta-alueen äärilaidoilla asuvien mukana oleminen tehtiin mahdolliseksi perustamalla Kajaaniin yhdistyksen kylkiäiseksi Kainuun Meniere-kerho. Yhteydet emo-yhdistyksen ja kerhon välillä ovat tiiviit, viestit kulkevat, vierailuja tehdään ja puheenjohtajat jopa kyläilevät toistensa luona. Tuovi Kiviniemi toivoisi yhteydenpidon Meniere-väen kesken olevan valtakunnallisestikin nykyistä tiiviimpää. Erityisesti pienin resurssein toimivat pienet yhdistykset kaipaisivat enemmän rohkaisua. Kun ollaan niin hajallaan ympäri Suomen, olisi mukava, jos aika ajoin, vaikka kerran kuukaudessa otettaisiin puheenjohtajiin yhteyttä ja kyseltäisiin kuulumiset. Tuovi Kiviniemen taustalla hänen sisarensa Anita Murtomäen maalaamassa taulussa vielä kahlitsemattoman Pyhäjoen Kallioisten koski, Tuovin lapsuuden maisemaa. Päättäjien puheilla Paikallinen yhteistyö eri toimijoiden kesken sujuu Oulussa hyvin. Tuovi Kiviniemen pitkä toiminta Sydänpiirissä ja Syöpäyhdistyksessä on tuonut paikallisen järjestöväen tutuksi. Edustaessaan nyt Meniere-yhdistystä Oulun seudun vammais- ja kansanterveystyön järjestöt ry:ssä hän pääsee muun järjestöväen mukana kertomaan Meniere-potilaiden murheista myös poliittisille päättäjille. Kerran tai kahdesti vuodessa järjestetään vammaisjärjestöjen ja pohjoissuomen kansanedustajien tapaaminen Oulussa. Meniere-yhdistyksen esittely kiinnosti kansanedustajia erityisesti ja käydyssä keskustelussa kävi ilmi, että kuulijoiden joukossa istuneen kansanedustaja Ulla Jaakonsaaren Meniere-epäilyn tutkimukset olivat silloin juuri meneillään. Uusia tuulia Oululaiset ovat olleet hanakoita tarttumaan uusiin tuuliin yhdistystyössään. Vuonna 2010 tarjoutui mahdollisuus olla mukana Ikä- ESKO hankkeessa puhelinrinkitoiminnan testiryhmässä. Nyt toi-

17 minta on vakiintunut ja tulee jatkumaan kaupungin sosiaali- ja terveysjaoston tuella. Yhdistyksellä on nyt viisi koulutettua vetäjää. Ringit tapaavat puhelimitse kahdeksan kertaa korkeintaan kahden viikon välein ja jokaiseen puheluun osallistuu neljä yhdistyksen jäsentä. - Pitkät etäisyydet, hankalat kulkuyhteydet ja monet muut syyt estävät tulemasta kokouksiin. Puhelinringissä tapaaminen on monelle hyvin tärkeä ja iso avun tuoja, Tuovi Kiviniemi sanoo. Hän itse oli yhdistyksen ensimmäinen koulutettava ja sai perusteellisen, vuoden mittaisen koulutuksen tähän tehtävään. - Puhelinringissä on vain yhdistyksen jäseniä, mutta muitakin Meniere-puheluja tulee paljon, Tuovi Kiviniemi kertoo ja muistuttaa vakavasti, että nettiyhteyksiä tai taitoja eniere-posti ei ole kaikilla. Se ei tapa, mutta se kivuuttaa oli lääkäri opastanut Tuovi Kiviniemeä, joka ei ollut edes kuullut Meniere-sanaa. Nyt hän sanoo olevansa Menierestään tavallaan jopa kiitollinen, niin hankala kuin se joskus onkin. Se on tuonut hyviä ystäviä ja yhteistyötä hienojen kumppaneiden kanssa. Oulun Seudun Meniere-yhdistys ry Jos haluat keskustella toisten Menieren tautia sairastavien kanssa, ota yhteys Tuovi Kiviniemeen puh , häneltä saa tietoa puhelinringistä. Osallistuminen puhelinrinkiin ei maksa jäsenelle. Puhelinrinki-toiminta jatkuu keväällä. Ilmoittautumiset Tuoville. Jäsenilta joka kuukauden toisena tiistaina. Ei kesäkuukausina. Kokoontumispaikka on Aleksinkulma, Aleksanterinkatu 9, Oulu. ti klo Aleksinkulma, sääntömääräinen kevätkokous. Kokouksessa jaetaan hakemuslomakkeita Tuetulle lomalle. Kesäteatteri-esitykseen lippujen varaaminen! ti klo Aleksinkulma Hansa - Sali. Kesäteatteri-lippujen lunastaminen. Tuettu loma -hakemuslomakkeiden palauttaminen. Asiantuntijan puheenvuoro Menierentaudista. Samalla vietämme puheenjohtajamme Tuovi Kiviniemen 70-vuotisjuhlaa musiikkiesitysten säestämänä. Tervetuloa! Lahjojen ja kukkien sijasta Tuovin syntymäpäivä-muistamiset voi tehdä yhdistyksemme tilille: Oulun Osuuspankki, FI , Oulun Seudun Meniere-yhdistys, viestikenttään viesti "Tuovi 70v. / oma nimi" Toukokuussa Vietämme ulkoilu/matkailupäivää su klo menemme kesäteatteriin Toppilan Möljälle katsomaan näytelmää Kohtuuttomuus kaikessa. Syyskuussa Menemme Tuetulle lomalle Haapalahden lomakotiin, Enoon, Joensuuhun. Ilmoittaudu pian, paikkoja rajoitetusti. Ilmoitathan sihteerille Sirkka Heikkinen puh , jos sähköpostiosoitteesi muuttuu tai hankit sellaisen. Tukihenkilöt: Tuovi Kiviniemi, puh ja Nina Kallunki puh Kainuun Menierekerho Kevään kerhoilta on keskiviikko 9.5. klo 18.00, jäsenemme Olavi Helisteen kotona Paltaniemellä, osoitteessa Kotitörmäntie 7. Kerhon yhteyshenkilöt: Hannele Kähkönen, puh ja Teija Karjalainen, puh Tukihenkilöt: Hannele Kähkönen puh ja Merja Junkkarinen puh , sähköposti: Yhdistysten kalentereista jatkuu seuraavilla sivuilla 17

18 Etelä-Pohjanmaan Meniere-yhdistys ry Lämmin tervehdys eteläpohjalaisille ja kaikille muille lehden lukijoille! Etelä-Pohjanmaan Meniere-yhdistyksen jäsen, juuri sinä, lähde rohkeasti mukaan! Voit jakaa kokemuksiasi, saada ymmärtämystä ja kannustusta. Huomaamattasi voit myös auttaa toisia menierikkoja löytämään valoisampia näkökulmia väsymyksen keskellä. Tervetuloa leppoisaan vuosikokoukseen lauantaina klo Seinäjoen Järjestötalolle, Kauppakatu 1, 2. krs (linja-autoasemaa vastapäätä). Kahvitarjoilun jälkeen kokous, toivottavasti runsaalla porukalla yhdistyksen toiminnan ja jatkuvuuden takaamiseksi. Tervetuloa maanantaina klo keskusteluiltaan. Kokemusten vaihtoa elämästä Menieren taudin kanssa, uudet ja "vanhat" jäsenet sekä perheenjäsenet halutessaan mukaan. Lähde kyselemään! Järjestötalo. Kahvitarjoilu la temme retken Tulivuorikeskukseen Alajärven Hoiskossa, jossa tarkoitus myös ruokailla. Aikataulu selviää myöhemmin. Tietoa paikasta: (kivinäyttely, koru-ja lahjatavaramyynti, tulivuorikierros..) Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Kokoonnumme Wanha Talo -kahviossa Mikkelissä, Savilahdenkatu 12, (Pulkkisenkulma) jokaisena parillisen viikon tiistaina klo 14., seuraavat tapaamiset siis 20.3., 3.4.,17.4. jne. Kanta-Hämeen Meniere-yhdistys ry ma 12.3 Turengin kirjasto Kahvila Poikkeus klo19 ja ke 28.3 Wetterhoff Wanha Kutomo Hämeenlinna klo 19 Kanta-Hämeen Lausujien uusin esitys kertoo huumorin kautta, mutta tosissaan, miehenä ja naisena olemisen vaikeudesta tai helppoudesta. Lavalla yhdistyksestämme Anita Ojanen. Kesto 40 min. Liput 10, varmistaa paikkasi lähetä meili: tai soita ti 17.4 klo18 Näkövammaisten kerhotilassa Parolantie 22 Hml Vietetään tsaikka-iltaa tyyliin Valamolainen tee-hetki! Istutaan ison pöydän ympärillä. Tarjolla on teetä ja vadelmahilloa, suolakurkkuja smetanan ja hunajan kanssa, pikku piirakoita, kuivakakkua, pikkuleipiä, makeisia ja hedelmiä. Siinä voi jutella sitten vaikka vertaistukiasiaa, ym. kuulumisia. Illan iltapala maksu 5. Keski-Suomen Meniere-yhdistys ry Yhdistyksemme porskuttaa edelleen. Kokoonnumme tiistaina klo juttelemaan kevät- tai syysretkestä - toiveista riippuen. Vai olisiko toiveena jotakin toisen tyyppistä ideaa? Tervetuloa joka tapauksessa vaihtamaan kuulumisia kahvikupin ääressä. Paikkana kuten ennenkin Kuuloliiton tilat, Tapionkatu 4 B, Jyväskylä. Tapaamisiin, Anita Piri-Piispanen, pj puh , 18

19 Meri-Lapin Meniere-yhdistys ry ma klo kerhoilta Kemin Leipätehtaalla, osoite Sankarikatu 7. Vieraanamme psykoterapeutti Aino Pohjola, joka puhuu aiheesta Valikoiva kuulo vai huono kuulo. ma klo kerhoilta Torniossa, Meän talossa, osoite Vapaudenkatu 19. Sinikka Kaikkonen puh. joht. ja vertaistukihenkilö, puh , Pirkanmaan Meniere-yhdistys ry ti klo vuosikokous, kirjastotalo Metso. ti klo Ruokaa ilman rasvaa ja suolaa höyrykattiloiden esittely, vieraanamme Vuokko Toffela. Kirjastotalo Metso. Meniere-jumppa Kuulovammaisten koululla, Kaupinkatu 29, keskiviikkoisin klo Lisätietoja saat Tauno Ahoselta puh Lisätietoa toiminnasta: Kirsti Salovaara, puheenjohtaja, puh , Pirkko Alhola, sihteeri, puh , Uudenmaan Meniere-yhdistys ry ti 20.3 klo 17 yhdistyksen vuosikokous Saaran Kodissa Helsingissä, osoitteessa Bulevardi 19 A 1. Kokouksessa tarjotaan perinteiseen tapaan herkulliset kakkukahvit tervetuloa mukaan kokoukseen ja myös toimimaan omassa yhdistyksessä! ti 27.3 klo 17 nuorempien jäsenten vertaistuki-ilta/tapaaminen Saaran Kodissa, Bulevardi 19 A 1. Lisätietoja Mikolta sähköpostilla: Kahvitarjoilu. ti klo 17 vertaistuki-ilta Saaran Kodissa, Bulevardi 19 A 1. Keskustelua omasta sairaudesta ja sen kanssa pärjäämisestä kahvikupposen ääressä. ti 5.5 klo 9-18 kevätretki Hämeeseen. Lähtö klo 9 Kiasman edestä, aamukahvit Marskin Majalla Lopella, hämäläisestä lounaspöydästä nautitaan Lounais-Hämeen pirtillä, jonka jälkeen vieraillaan Ateljé Heljässä. Taiteilija kertoo työstään, ja paikan päällä on mahdollisuus tehdä myös ostoksia. Paluumatkalla pysähdymme Humppilan Lasi-ostoskeskuksessa, jossa tarjolla iltapäiväkahvit ja niin ikään aikaa shoppailla. Tule retkelle ja ota ystäväsikin mukaan! Ilmoittautuminen Aino Tiaiselle puh tai s-postilla: (ilmoita mahdollisista ruokarajoituksista) mennessä. Retken hinta on 39 yhdistyksen jäsenille ja ei-jäsenille 45 euroa. Retki maksetaan viimeistään yhdistyksen tilille: OP / IBAN: FI Viite: marskinmaja Äkillisissä maksupäivän jälkeen tapahtuvissa peruutuksissa yhdistys palauttaa osallistumismaksun siltä osin joista yhdistykselle ei aiheudu kuluja. ti 8.5. klo 17 Saaran Kodissa, Bulevardi 19 A 1, tasapainojumppaa fysioterapeutin johdolla. Tämä vielä pienellä varauksella, sillä emme ole saaneet vielä vahvistusta fysioterapeutilta maaliskuussa ilmestyvässä jäsenkirjeessä on ajantasainen tieto illan toteutumisesta. Mikäli fysioterapeutti ei pääse paikalle, kokoonnumme vertaistuki-illan merkeissä. Tapaamisiin! toivottavat Uudenmaan Meniere-yhdistyksen ohjelmatoimikunta ja puheenjohtaja eli Aino, Anita, Heli, Hilkka, Irmeli ja Mikko 19

20 Meniere-kurssit vuonna 2012 Kuuloliitto kuntouttaa, Valkea talo, Helsinki Sopeutumisvalmennuskurssit työelämässä oleville (Kela): 1. osa 2.osa Kelan kurssi nro Kelan kurssi nro Kelan kurssi nro Sopeutumisvalmennuskurssi eläkeläisille (RAY): Työelämäpainotteinen kurssi huonokuuloisille tai Menieren tautia sairastaville (Kela): 1. osa osa Kelan kurssi nro Työelämässä olevien kurssit on tarkoitettu alle 67-vuotiaille henkilöille, joilla on todettu Menieren tauti tai Menieren taudille tyypillinen oireisto. Kuntoutuja voi olla työelämässä, työttömänä, opiskelemassa tai kuntoutustuella. Kurssille voi hakea yhdessä omaisen kanssa. Eläkeläisten kursseille voivat hakea työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ja vanhuuseläkeikäiset henkilöt omaisineen. Työelämäpainotteinen kurssi on tarkoitettu vuotiaille henkilöille, joilla huonokuuloisuus tai Menieren tauti vaikeuttaa työssä selviytymistä tai työelämään pääsemistä. Kurssi on sopeutumisvalmennusta täydentävää kuntoutusta eli hakijan toivotaan käyneen jo aiemmin sopeutumisvalmennuskurssin. Kustannukset Kurssi on osallistujille maksuton, rahoittajina Kela ja eläkeläisten kurssilla RAY. Kela korvaa matkakulut omavastuuosuuden ylittävältä osalta. Kurssiajalta on mahdollista hakea Kelan kuntoutusrahaa, jos kurssille osallistuminen aiheuttaa ansionmenetystä. Hakeminen Hakuaika kursseille päättyy 12 viikkoa ennen kurs sin alkua. Hakuajan päätyttyäkin voi tiedustella mahdollisia vapaita paikkoja. Työelämässä olevien kursseilla hakemuksena käytetään Kelan kuntoutushakemuslomaketta Ku 102. Eläkeläisten kurssille haetaan Kuuloliitosta saatavalla omalla lomakkeella. Hakemukseen tulee liittää lääkärinlausunto B tai vastaava, jossa suositellaan kurssia. Hakemukset postitetaan osoitteella: Kuuloliitto ry / Aikuisten kurssitoiminta, Ilkantie 4, HELSINKI Lisätietoja Aikuisten kurssitoiminnan ts. johtaja Päivi Sammallahti- Laakkonen, puh , Kurssisihteeri Rebekka Jäntti, puh. (09) , Tarkemmat kurssiesitteet löytyvät Kuuloliiton nettisivuilta 20

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4.

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. 1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. Kuvaus lähimmäisen suhtautumisesta POTILASHAASTATTELUT

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Kuulo ja ikääntyminen

Kuulo ja ikääntyminen Kuulo ja ikääntyminen Ikäkuulo Ikäkuulolla tarkoitetaan iän mukana ilmeneviä sisäkorvan ja kuulohermon rappeutumismuutoksia. Iän mukanaan tuoma huonokuuloisuus on hyvin yleistä, eikä sitä voida parantaa

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Opaste toimistoomme: Jarrumiehenkatu. Käynti pihan puolelta. Junailijankatu Hämeenkatu 7 A. Kela. Kirkko.

SISÄLLYSLUETTELO. Opaste toimistoomme: Jarrumiehenkatu. Käynti pihan puolelta. Junailijankatu Hämeenkatu 7 A. Kela. Kirkko. SISÄLLYSLUETTELO Yleistä 2 Hallituksen jäsenet 2 Jäsenedut 3 Hoitovuorokausikorvaus 3 Kuntoutus/Kurssitoiminta 4 Tukihenkilötoiminta 5 Keskusteluillat 6 Osaston toiminta 7 Liikuntaa syöpäpotilaille 8 Yhteystiedot

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Vuoden 2017 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2017 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2017 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2017 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 1/2017. Rauman MTY Friski Tuult ry. Eteläkatu 7 A 4-5, Rauma puh. (02) ,

JÄSENKIRJE 1/2017. Rauman MTY Friski Tuult ry. Eteläkatu 7 A 4-5, Rauma puh. (02) , JÄSENKIRJE 1/2017 Rauman MTY Friski Tuult ry Eteläkatu 7 A 4-5, 26100 Rauma puh. (02) 821 1065, www.friskituult.fi, friski@friskituult.fi Sisällys Sääntömääräinen Kevätkokous... 2 Kirpputori matka Poriin

Lisätiedot

HUOLTAJAN OHJE TIETOJEN PÄIVITTÄMINEN HUOLTAJAKSI ILMOITTAUTUMINEN REKISTERÖITYMINEN

HUOLTAJAN OHJE TIETOJEN PÄIVITTÄMINEN HUOLTAJAKSI ILMOITTAUTUMINEN REKISTERÖITYMINEN 3.2.2016 vj Oikeudet: huoltaja HUOLTAJAN OHJE Tämä ohje on tarkoitettu partiolaisen huoltajalle. Ohjeesta selviää kuinka huoltaja voi toimia huollettavansa partiojäsenyyteen liittyvissä asioissa. Huoltajalla,

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Eurooppalainen dysleksiaviikko 3.10. - 9.10.2016

Eurooppalainen dysleksiaviikko 3.10. - 9.10.2016 21.6.2016 Eurooppalainen dysleksiaviikko 3.10. - 9.10.2016 Teema: Oppimisen apuvälineet, lukijärjestöjen vertais- ja neuvontatoiminta VARASLÄHTÖ VIIKKOON Kouvola 30.9. Apuvälinepäivä kunnan työntekijöille

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

Kilta-rekisterin ohje Yhdistyskäyttäjille

Kilta-rekisterin ohje Yhdistyskäyttäjille Kilta-rekisterin ohje Yhdistyskäyttäjille 13.6.2016 Epilepsialiitto Sisällys Kirjautuminen ja valikko... 3 Uuden jäsenen lisääminen Kilta-jäsenrekisteriin... 4 Henkilön tietojen muutos... 10 Henkilön jäsenyyden

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

AVOIMEN YLIOPISTON MOODLE-OPAS OPISKELIJALLE

AVOIMEN YLIOPISTON MOODLE-OPAS OPISKELIJALLE AVOIMEN YLIOPISTON MOODLE-OPAS OPISKELIJALLE OHJEITA MOODLEN KÄYTTÖÖN Moodle on avoimeen lähdekoodiin perustuva verkko-oppimisympäristö. Omalta Moodlealueeltasi löydät kurssin materiaalit, tehtävät, uutiset/tiedotteet,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

TOIMINTAKALENTERI ALKUVUODELLE 2016 Jyväskylän KaupunkiMartat ry. "Asenne ratkaisee, taidot tulevat bonuksena"

TOIMINTAKALENTERI ALKUVUODELLE 2016 Jyväskylän KaupunkiMartat ry. Asenne ratkaisee, taidot tulevat bonuksena TOIMINTAKALENTERI ALKUVUODELLE 2016 Jyväskylän KaupunkiMartat ry "Asenne ratkaisee, taidot tulevat bonuksena" Nuorekas Jyväskylän KaupunkiMartat ry on perustettu vuonna 2003. Jäsenistömme koostuu eri ikäisistä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden valmisteluihin Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

OULUNLÄÄNIN LIHASTAUTIYHDISTYS RY

OULUNLÄÄNIN LIHASTAUTIYHDISTYS RY on valtakunnallisen Lihastautiliiton jäsenyhdistys. Yhdistyksessä on jäseniä n.170,yhdistys toimii Pohjois-Pohjanmaan - ja Kainuun maakunnassa. Kotipaikkana on Oulu. VERTAISTUKIRYHMÄ Vertaistukiryhmiin

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI Mikä on palveluseteli? Palveluseteli on rahallinen avustus kunnalta. Palvelusetelillä voi ostaa palveluita, jotka kunnan kuuluu järjestää asukkailleen. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

KULTA2-JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOPAS Liikunta-, kulttuuri-, nuoriso-, hyvinvointiavustukset

KULTA2-JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOPAS Liikunta-, kulttuuri-, nuoriso-, hyvinvointiavustukset KULTA2-JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOPAS Liikunta-, kulttuuri-, nuoriso-, hyvinvointiavustukset Sisällysluettelo: 1. Sisällysluettelo s. 1 2. Kulta2-järjestelmän käyttäminen ensimmäistä kertaa s. 2-3 3. Kirjautuminen

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat 1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,

Lisätiedot

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Huoltajan tulee täyttää ja lähettää tämä sähköinen lomake 3.1.2014 klo 1.00 mennessä. Pyydämme teitä lukemaan huolellisesti Meksiko-stipendien hakuohjeet. Lomake

Lisätiedot

Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista:

Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista: Sulkasato Iisalmi Jäsentiedote 1 /2017 Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista: Pelivuorot: Sulkasadon pelivuorot pelataan Kirkonsalmen

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

356631 KALLIO VESA TAMPERE 050 382 1310 vesa.kallio@uta.fi POHJOIS-HÄMEEN KENNELPIIRI R.Y.

356631 KALLIO VESA TAMPERE 050 382 1310 vesa.kallio@uta.fi POHJOIS-HÄMEEN KENNELPIIRI R.Y. Toim.nro Nimi Postitmp Puhelin Puhelin 2 Sähköposti Kennelpiiri 463405 ASIKAINEN PIA SÄYNÄTSALO 040 1866 116 asikainen.pia@gmail.com KESKI-SUOMEN KENNELPIIRI 851276 EKEGREN ANU ESPOO 040 735 6836 anu.ekegren@gmail.com

Lisätiedot

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi.

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi. ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA Paikka Järjestötalo, Paulan Sali, Seinäjoki Aika Ke 25.5.2016 klo 18.00 - Läsnä VUOSIKOKOUS 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri,

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA JÄSENLEHTI 1/2013 KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry 1 KESKI-SUOMEN TANSSIN YSTÄVÄT KESTÄVÄT RY:N HALLITUS YLÄRIVI: Markku Kärkkäinen, jäsen, äänentoistolaitteet,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa

Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa Vapaaehtoistoiminnan viikko 1. - 7.12.2008 Oulussa Viikon aikana tehdään vapaaehtoistoimintaa tunnetuksi osallistumisen väylänä ja mielekkään

Lisätiedot

Mielenvireys ry:n. Jäsentiedote 4/2016

Mielenvireys ry:n. Jäsentiedote 4/2016 Mielenvireys ry:n Jäsentiedote 4/2016 Taas eletään vuoden pimeintä aikaa. Loppuvuosi tuo mukanaan erilaisia tapahtumia ja juhlia. Mielenvireydessä vietämme mm. mielenterveysviikkoa, kynttilätapahtumaa,

Lisätiedot

Hakuohje Nuorten perhekursseille

Hakuohje Nuorten perhekursseille 1(5) Hakuohje Nuorten perhekursseille Norio-keskus järjestää koko perheelle suunnattuja sopeutumisvalmennuskursseja. Kurssit järjestetään Helsingissä Norio-keskuksen tiloissa, jossa osallistujat asuvat

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

Hyvä jäsenyhdistys ja tukipiiri, tapaamme toukokuussa Tampereella!

Hyvä jäsenyhdistys ja tukipiiri, tapaamme toukokuussa Tampereella! Kehitysvammaisten tukiliitto ry:n liittokokous 2013, Hyvä jäsenyhdistys ja tukipiiri, tapaamme toukokuussa Tampereella! Toimitamme tällä kirjeellä teille liittokokouskutsun, tarvittavat asiakirjat ja tiedot

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2012 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE

KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE KUULO YKSI TÄRKEIMMISTÄ AISTEISTAMME Kuulon välityksellä saamme tietoa ympäröivästä maailmasta ja aistimme erilaisia elämyksiä kuten luonnon ääniä ja musiikkia.

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2010

Toimintasuunnitelma 2010 Kympin Lapset - HYKSin lapsisyöpäpotilaiden vanhemmat ja ystävät r.y. 20.3.2010 Toimintasuunnitelma 2010 www.hyksinsyopalapset.com KYMPIN LAPSET - HYKSIN LAPSISYÖPÄPOTILAIDEN VANHEMMAT JA YSTÄVÄT R.Y.

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: tiistai 3.8.2010 kello 9.06 11.07 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani

Lisätiedot

SuLVIn toimiston työnjako ota rohkeasti yhteyttä!

SuLVIn toimiston työnjako ota rohkeasti yhteyttä! Pelisäännöt kuntoon SuLVIn toimiston työnjako ota rohkeasti yhteyttä! Operatiivinen johto: toiminnanjohtaja Tiina Strand tiina.strand@sulvi.fi, 040 505 5445 Viestintä, kotisivut, tapahtumat, some yms:

Lisätiedot

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS Kuopio, Puijo TULOKSET

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS Kuopio, Puijo TULOKSET Lapset alle 6, SKAL 0,5 km (v) 1. Petra Tuovinen Kuopion Kuorma-autoilijat ry 6.20 Lapset alle 8, SKAL 0,5 km (v) 1. Jukka Rautio Oulun Kuorma-autoilijat ry 3.08 2. Jenni Tuovinen Kuopion Kuorma-autoilijat

Lisätiedot

Yhdistystiedote 7/2015

Yhdistystiedote 7/2015 Yhdistystiedote 7/2015 Tärkeimmät: - Jäsenjärjestöavustuksen haulla kiire. Ottakaa asia puheeksi hallituksessa! - Liittopäivät ilmoittautuminen lähestyy - Syksyn aikana runsaasti koulutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä KUNTOUTUSKALENTER I 2014 Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä kuntoutuksen perhejaksoja. Kuntoutuspäätöstä

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016 - Säästöpankki SUOMEN VANHIN PANKKIRYHMÄ - OSA YHTEISKUNTAA JO YLI 190 VUOTTA Ensimmäinen Säästöpankki Turkuun 4.1.1823 Perustettiin vähävaraisia varten, opetti säästäväisyyttä

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjänaiset:

Keski-Suomen Yrittäjänaiset: Tervehdys kaikille ihanat Yrittäjänaiset. Vuosi alkaa olla lopuillaan ja on aika pikkuhiljaa rauhoittua Joulun viettoon, kukin tavallaan. Mennyt vuosi yhdistyksellämme oli varsin vaiherikas lukuisine tapahtumineen

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta 30.11.2012

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta 30.11.2012 OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta 2012 Kuva Sirpa Heikkinen 2012 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2012 Oikaristen 12-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Hallintosihteeri Rauno Piippo (puhelin 044-497 0003): Kunnanhallituksen tehtäviin ennen vaaleja kuuluvat:

Hallintosihteeri Rauno Piippo (puhelin 044-497 0003): Kunnanhallituksen tehtäviin ennen vaaleja kuuluvat: Kunnanhallitus 75 24.02.2015 Kunnanhallitus 100 09.03.2015 EDUSKUNTAVAALIT 19.4.2015 618/0/06/060/2014 Khall 24.02.2015 75 Hallintosihteeri Rauno Piippo (puhelin 044-497 0003): Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2017 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikka Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, www.aivoliitto.fi Lisätietoja (ma pe klo 9 15) Kurssisuunnittelija

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 Toiminta- ja palvelukeskus MERI-KARINA Seiskarinkatu 35, Turku Tervetuloa sopeutumisvalmennuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Healthy European Youth. Erasmus+ -meeting in Nokia, Finland 24.-29.5.2015

Healthy European Youth. Erasmus+ -meeting in Nokia, Finland 24.-29.5.2015 Healthy European Youth Erasmus+ -meeting in Nokia, Finland 24.-29.5.2015 Tervetuloa Info-iltaan! Illan kulku: - Kahvitarjoilu - rehtorin puheenvuoro Eija Paukkuri - Erasmus-tiimi esittäytyy - viikon ohjelma

Lisätiedot

Asemajuoksu Riihimäki

Asemajuoksu Riihimäki Pojat 11v Lähtö : klo 11:00 1 - Elias Hietanen - 5:00,3 2 2 Ville Mustonen - 5:25,2 Osanottajia sarjassa 2 Tytöt 11v Lähtö : klo 11:00 1 32 Emmi Hietanen 4:20,0 2 1 Nea Hyvärinen Riihimäen Kisko 4:53,9

Lisätiedot

SERTIFIOIDUT PUHTAUSALAN HENKILÖT

SERTIFIOIDUT PUHTAUSALAN HENKILÖT SERTIFIOIDUT PUHTAUSALAN HENKILÖT Lista päivitetään noin kuukauden välein Numero PA26 AALTONEN, Virpi Marjatta 17.12.2019 PA6 AHLGREN, Mari Johanna PA49 AHONEN, Minna Susanna PA21 AHTIALA-HUOTARI, Elina

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja TENDERI on Turun Kiskoliikennekerho ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Lisätiedot