sm/20 sm/20 sm/20 sm/20 sm/20 sm/20 sm/20 sm/20 sm/20 SM/31 SM/31 SM/31 SM/31 SM/31 SM/27 SM/31 SM/31 SM/31 SM/31 SM/29 SM/29 SM/29 SM/29 SM/29 SM/29

Transkriptio

1 KITEE KESÄLAHTI Muinaisjäännöskohde (sm) (22) Rakennuskulttuurikohde (sr) (8) Muinaisjäännösalue (SM) ORIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA Rakennuskulttuuri ja muinaisjäännökset

2 Rakennuskulttuurikohteet Kohteen nimi merkintä nmo Kiinteistö Rakennuskulttuurikohteet Rakennusten lukumäärä Rakennukset Vanhahovi sr asuinrakennus varasto,museo varasto käyttämätön Vanhahovi sr museotalo,juhlien pitopaikka aitta,kahvila Veikkola sr vapaa ajan asunto aitta,varasto kesämökki sauna vapaa ajan asunto vapaa ajan asunto aitta aitta Sauna, Riusku sr takkahuone Rantamökki WC Jymylä sr vapaa ajan asunto vapaa ajan asunto sauna Kyyrönniemen vanha majakka sr majakka vapaa ajan asunto käyttämätön vapaa ajan asunto Orpola sr 5 varasto varasto

3 Viitaniemi sm hautapaikat varhaismetallikautinen Leppälahti sm Asuinpaikat kivikautinen Lapinraunio sijaitsee Oriveden Paasselän rannalla, Viitaniemen "kolmisormisen" luoteeseen suuntautuvan niemen keskimmäisen sormen eteläosassa. Lapinraunio on pitkänomainen, eteläpohjoissuuntainen, matala (n. 30 cm), mitoiltaan 7,6 x 3,3 m oleva kiviraunio. Se on ladottu kallion selänteen päälle siten, että sen pohjoisreuna on aivan tämän selänteen reunalla ja siitä suunnasta röykkiö vaikuttaa siten hiukan korkeammalta kuin mitä se oikeasti onkaan. Maasto ympärillä on kalliota, taempana metsässä kasvaa mäntyä. Paikka on lapinrauniolle tyypillisesti maisemallisesti kauniilla ja kuvauksellisella paikalla. Asuinpaikka sijaitsee Oriveden Paasselän Pahatsunlahden pohjoisrannalla, Leppälahden pohjukasta koilliseen, Pahatsun talosta 430 m kaakkoon, Leppäluhdanniemelle johtavan mökkitien varrella. Tie kiemurtelee alas harjun rinnettä ja muinaisrantatörmän päälle, tien pohjoissivulle tehdyn ohituspaikan/levennyksen leikkauksesta ja tienpinnalta on löytöinä kohtalaisen paljon hyvälaatuista kvartsia. Löytökohdan tausta on pusikkoista vanhaa hakkuuaukea, kuitenkin suhteellisen tasaista maata. Maaperä on alueella hiekkaa, mutta kuitenkin jonkin verran kivistä. Kiukuunniemi sm hautapaikat pronssikautinen Röykkiö sijaitsee Oriveden Enanlahteen pistävän Kiukuunniemen kärjessä kalliolla, kesämökin vieressä. Röykkiö on matala ja osin aikoinaan pengottu Kangassaari sm Asuinpaikat varhaismetallikautinen Jaamansalmi sm Kivirakenteet Suorlahti Viilniemi sm Kivirakenteet Viilniemenkärki sm Asuinpaikat varhaismetallikautinen Viilniemi sm sm/9 Asuinpaikat pronssikautinen Salmenkangas sm Kyöpelinvuori 1 sm Asuinpaikat kivikautinen Kangassaari on pitkänomainen mäntyä kasvava harjusaari Oriveden Mustanselällä, lähellä Puhossalon rantaa. Saaren lounaiskärjen tuntumassa, Kangassalmen rannalla, on isohko hiekkakuoppa, jonka reunalle tehdystä koekuopasta on tullut pala rautakuonaa hienon hiekan seasta. On mahdollista, että hiekkakuoppa on lohkaissut merkittävän osan paikalla ehkä olleesta muinaisjäännöksestä. Kuonan ja löytökorkeuden perusteella paikalla lienee ollut varhaismetallikautisnn asuinpaikka. Kivirakenne sijaitsee Suoparsaaressa Jaamansalmen länsirannalla Haaponiemen eteläpuolisella mäellä noin 150 metriä rannasta. Osittain kalliopohjalla on 30 metrin pituinen poikkeuksellisen huolellisesti rakennettu kiviaita. Aita on 0,5 metriä korkea ja 0,7 metriä leveä. Aidan suunta on pohjoinen etelä, mutta sen eteläpäässä on lähes suorakulmainen mutka. Kyseessä voi olla karja aitaus tai puolustusvarustus. Röykkiö sijaitsee Oriveteen pistävän Viilniemen kärjessä, mäntyä kasvavan harjanteen korkeimmalla kohdalla. Röykkiö on pyöreä ja sen keskellä on kuopanne. Röykiön halkaisija on n. 8 metriä. Kyseessä voi olla lapinraunio, sillä Viilniemellä sijaitsee kaksi varhaismetallikautista asuinpaikkaa. Asuinpaikka sijaitsee lähes Oriveden Mustanselkään kurkottavan Viilniemen kärjessä. Viilniemi on mäntyä kasvava harju, joka on paikoin korkea ja maaperältään kivinen. Molemmilla laidoillaan se kuitenkin laskeutuu loivina, hiekkaisina tasanteina aina Oriveteen asti. Viilniemenkärjen asuinpaikka sijaitsee Viilniemen pohjoisimmasta kärjestä 330 m kaakkoon mökkiteiden risteyksestä kymmenkunta metriä pohjoiseen. Pieneltä alueelta mökkitien itäleikkauksesta on löytynyt kvartseja. Korkeutensa perusteella asuinpaikka lienee varhaismetallikautinen. Asuinpaikka sijaitsee Oriveden Mustanselän itärannalla, Viilniemen länsirannalla, hiekkaisella mäntykankaalla. Ensimmäisestä löytökohdasta on löydetty muutama saviastian palanen ja iso kvartsikimpale (KM 29716:1 2). Saviastian palaset lienevät ST keramiikkaa. Löytökohta sijaitsee Viilniemen rannalla olevalle talolle johtavan tien varren eteläpuolella, vanhalla metsänaurausalueella, jolla on havaittu myös palanutta maata. Toinen löytökohta sijaitsee edellä mainitusta kohdasta lounaaseen, pienen nyppylän rannanpuoleisella rinteellä. Tältä kohdalta on löydetty kvartsi iskoksia. Pyyntikuopat sijaitsevat Salmenkankaanharjulla, Kyöpelinvuoren ja Ukonmäen välisellä matalammalla osuudella, Rääkkylä Kitee maantien pohjoispuolella. Pyyntikuopat on kaivettu harjun laelle vierekkäin siten, että niiden väliin jää harjun korkein kohta. Kahdella kuopalla on katettu käytännöllisesti katsoen koko kulkureitti. Ensimmäinen kuopista on soikeahko ja mitoiltaan noin 3 x 2 m, syvyydeltään noin 70 cm. Toinen kuopista on myös muodoltaan soikeahko, kooltaan noin 4 x 2,5 m ja syvyydeltään noin 50 cm. Asuinpaikka sijaitsee Kitee Rääkkylä maantien koillispuolella, Kyöpelinvuoren eteläisen jatkeen päällä. Löytöjä on poimittu muutaman kymmenen metrin matkalta. Tällä kohdin harju on vain noin 1 6 m leveä. Ilmeisesti suuri osa harjun laen asuinpaikasta on tuhoutunut tienteon yhteydessä, mutta laella on vielä ehjääkin asuinpaikkaa. Kyöpelinvuori 2 sm Pyyntikuopat sijaitsevat Kitee Rääkkylä maantien eteläpuolella, Kyöpelinvuoren eteläisimmän päädyn alapuolella, kohdassa jossa harju nousee jyrkästi välittömästi tiestä lähtien. Pyyntikuopat sijaitsevat rinnakkain matalalla rantaosuudella. Toinen kuopista on muodoltaan soikea, kooltaan noin 4 x 2 m ja syvyydeltään noin 1 m. Toinen pyyntikuoppa on pyöreä, halkaisijaltaan noin 2 m ja syvyydeltään noin 1 m. Muljula Kyöpelinvuori tervahauta sm Rääkkylä Kitee tien pohjoispuolella, kapealla kannaksella tervahauta. Muljula Hiekkakaarre sm Hiekkakaarre sm Ropposenlahti sm Hovinlampi sm Asuinpaikat kivikautinen Hietaniemi sm Rääkkylä Kitee paikallistien eteläpuolella, Hovinlammen etelärannan pienellä metsäsaarekkeella pellon ja teiden välisellä alueella on tervahauta. Pyyntikuopat sijaitsevat Hiekkakaarteen talosta noin 200 m eteläkaakkoon, pitkällä ja kapealla harjulla, joka on pyyntikuoppien kohdalla matalimmillaan. Pyyntikuoppa 1 on halkaisijaltaan 5 m ja syvyydeltään yli metrin. Sen keskelle on tuotu kiviä ilmeisesti pellolta, joka sijaitsee kuopasta noin 30 m päässä. Pyyntikuoppa epävarma. Pyyntikuoppa 2 on halkaisijaltaan noin 2 m ja svyydeltään noin metrin. Pyyntikuoppa 3 on halkaisijaltaan noin 2 m ja syvyydeltään noin 70 cm. Tämä kuoppa sijaitsee Hiekkakaarteen talosta tulevan metsäautotien toisella puolella kuin muut kuopat. Pyyntikuopat sijaitsevat Parppeinlammen Ropposenlahden ja Oriveden Muljunselän välisellä kapealla harjulla. Kohteelta on vanhalle Rääkkylä Kitee maantielle matkaa noin 340 m. Kohteessa on kaksi pyyntikuoppaa, joista ensimmäinen sijaitsee noin 10 m päässä Veturinkankaalle johtavalta tieltä länteen, harjun rinteellä ja toinen noin 15 m tiestä länteen, edellistä ylempänä, harjun päällä. Molemmat kuopat ovat halkaisijaltaan noin 2 m, mutta syvyydeltään ensimmäinen on noin 50 cm ja jälkimmäinen noin metrin. Molempien kuoppien ympärillä on valli. Asuinpaikka sijaitsee Muljulassa, Kiteen ja Rääkkylän välisen maantien pohjoispuolella, Hovinlammen kaakkoisrannalla, Järvelän talosta m lounaaseen. Paikalta on löytynyti muutama kvartsi iskos louhikkoiselta, mutta hiekkapohjaiselta metsänäestysalueelta. Löydöt olivat n. 2 3 metriä lammen pinnan yläpuolella olevalla kapealla tasanteella. Asuinpaikan laajuus lienee n. 50 x 20 m, löytöjä oli vain tien länsipuolella. Pyyntikuoppa, hiilimiilut ja muut kuopanteet sijaitsevat Oriveden Muljunselälle työntyvän pitkän Hietaniemen päässä. Kohteessa on 5 kuoppaa noin 100 m matkalla niemen päässä. Kuopat ovat halkaisijaltaan noin 2 m ja syvyydeltään cm. Pyyntikuoppa sijaitsee niemen itäkärjessä, muut kuopat siitä länteen niemessä.

4 Uitonkangas sm Asuinpaikat varhaismetallikautinen Suorlahti Kalmoniemi sm hautapaikat Asuinpaikka sijaitsee aiemmin Rääkkylään kuuluneessa Asikon saaressa, Enanniemen ja Asikon välissä olevan Asikonlammen itärannalla, saarelle johtavalta sillalta metriä pohjoiseen, Uitonkankaan luoteisreunalla. Uitonkangas on kivikkoinen, mutta hiekkapohjainen kumpare mantereen ja saaren välisen salmen pohjoispuolella. Uitonkangas lienee aiemmin ollut saari leveämmässä salmessa, asuinpaikka on sijainnut tuon muinaisen salmen etelärannalla, josta löytyi ympäristöään hiekkaisemmasta kohdasta metsänäestysvaoista, suhteellisen pieneltä alalta, n. 20 x 30 metrin laajuiselta alalta keramiikkaa ja kvartsia, mm. tasakantaisen nuolenkärjen teelmän katkelma. Keramiikka on ST keramiikkaa, joka yhdessä kärjen kanssa ajoittaa asuinpaikan varhaismetallikautiseksi. Kalmisto sijaitsee Oriveteen pistävän laajan Vilniemen koillisrannalla, Sälöniemen tilan koillispuolella. Kalmoniemi on loivapiirteinen niemeke, joka on suurimmaksi osaksi peltona. Niemekkeellä on 30 x 40 m kokoinen kumpare, joka on todennäköisin kalmiston paikka. Alueelta on löydetty perimätiedon mukaan pääkalloja ja käsivarsia. Muljula Hietaniemi sm Uitonjoensuu sm 3 Koppananniemi 1 SM Asuinpaikat kivikautinen Koppananniemi 2 SM Asuinpaikat kivikautinen Koppananniemi 3 SM Asuinpaikat kivikautinen Kalliolahti SM 7 Kivirakenteet pronssikautinen Lovonranta 1 SM Asuinpaikat kivikautinen Lovonranta 2 SM Asuinpaikat kivikautinen Lopola SM Asuinpaikat kivikautinen Siliänkangas SM Asuinpaikat pronssikautinen Hietaniemen koillispuolella, niemen itäpuolisen soistuneen lahden koillisrannassa tervahauta. Luonti: Asuinpaikka sijaitsee Oriveden Paasselän Pahatsunlahdelle Villasenjärvestä laskevan Uitonjoen suulla, sen pohjoisrannalla, Taipaleenmäen lounaisrinteiden muinaisrantaterasseilla. Paikalla on oikeastaan kaksi asuinpaikkaa: ylempänä sijaitseva varhaisasbestikeraaminen asuinpaikka, joka suuntautuu lähinnä luoteeseen, Pahatsunlahdelle ja alempana sijaitseva kampakeraaminen asuinpaikka, joka suuntautuu lounaaseen, Uitonjoelle. Asuinpaikkalöydöt ovat peräisin metsä äestetyltä alueelta. Lisäksi asuinpaikan eteläosassa, ehjällä kankaalla on varsin hyvin säilynyt iso asumuspainanne. Alueella on useita hiilimiilun pohjia. Asuinpaikka sijaitsee Oriveden Paasselkään pistävän Ansoniemen lounaisrannalla, Pieneltä ja Suurelta Heinälammelta laskevan Selkäsuunjoen suusta koilliseen, Selkäsuun talosta 430 m koilliseen. Asuinpaikka on harjun länsirinteellä, n. 90 m Paasselän rannasta. Asuinpaikan ja rannan välistä kulkee tie Koppananniemeen. Paikalla on selvä, lähes suorakaiteen muotoinen asumuspainanne muinaisrantatörmällä, mitoiltaan n. 8 x 6 m. Asuinpaikka sijaitsee Oriveden Paasselkään pistävän Koppananniemen lounaisrannalla, Pieneltä ja Suurelta Heinälammelta laskevan Selkäsuunjoen suusta koilliseen, Selkäsuun talosta 440 m koilliseen. Asuinpaikka on harjun länsirinteellä, suurelta osin metsäauratulla hakkuuaukealla, mutta löytöjä on myös alueen halki kulkevalta tieltä. Alueen kaakkoispäässä on v havaittu yksi asumuspainanne hakkuuaukealla ja luoteispäässä kaksois tai kolmoispainanne, niin ikään hakkuuaukealla. Vähän ylempänä harjulla on myös mahdollinen pyyntikuoppa. Asuinpaikka sijaitsee Oriveden Paasselkään pistävän Koppananniemen lounaisrannalla, Pieneltä ja Suurelta Heinälammelta laskevan Selkäsuunjoen suusta koilliseen, Selkäsuun talosta 460 m pohjoiskoilliseen. Asuinpaikka on harjun länsirinteellä, jossa on havaittavissa useita peräkkäisiä, heikosti erottuvia rantaterasseja. Asuinpaikalla on kaksi asumuspainannetta, yksi vanhalla hakkuuaukealla ja yksi ehjällä maaperällä, hakkuuaukean eteläpuolella. Asuinpaikalle on rakennettu kesämökki, joka on jonkin verran tuhonnut sitä. Lapinraunio sijaitsee Pyhäjärvestä Oriveteen laskevan Karistajanjoen suulla, Oriveden Enanlahden rannalla, joen pohjoisrannalla. Lapinraunio sijaitsee pienellä, noin 30 x 40 m:n kokoisella kalliokumpareella, joka työntyy länteen Karistajajoen pohjoispuolisella Siliänkankaalla. Lapinraunio on kumpareen korkeimmalla kohdalla, lähellä kumpareen pohjoispuolella olevaa Kalliolahtea. Kumpare kohoaa noin 7 m Orivettä ylemmäksi. Maisema kumpareelta on kaunis.lapinraunio on kooltaan noin 6 x 6 m; se on matala, korkeudeltaan ehkä vain noin 50 cm. Se on rakennettu kokonaan kalliopohjalle, keskimäärin cm halkaisijaltaan olevista kivistä. Lapinraunion pohjoispuolella on ehkä "laatikkomainen" rakennelma, joka on tehty suuremmista kivistä. Rakennelman on kooltaan noin 2 x 2 m. Tämä kiveys on rakennettu ikäänkuin lapinraunion jatkeeksi. Lapinrauniokohde liittyy Karistajanjoen Enanlahden muinaisjäännöskeskittymään, johon kuuluu lisäksi toinenkin lapinraunio Kiukuunniemessä sekä useita kivi ja varhaismetallikautisia asuinpaikkoja. Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven ja Oriveden välisen vesireitin varrella, Lopolammen länsipuolella, vastapäätä Lopolan vanhastaan tunnettua asuinpaikkaa, Lopolan talosta 300 m luoteeseen. Paikka on saman laajan hiekkamuodostuman kaakkoiskärjessä, jonka pohjois ja itäreunoilla ovat Kumpuniemensuon, Myllynluhta 1:n ja Lovonranta 2:n kivikautiset asuinpaikat. Hiekkaniemekkeen alareunaa kulkee lännestä, Kalliorinnan talolta tie, joka niemenkärkeä mukaillen kaartaa lammen rannasta sisämaahan Myllynluhdalle päin. Niemenkärjessä tie risteää etelästä tulevan tien kanssa. Tämän risteyksen yläpuolelle, niemekärjen tasanteelle on hiljakkoin rakennettu talo, jonka pihamaalta on runsaasti löytöjä: tyypillistä kampakeramiikkaa ym. Lisäksi talon vieressä olevan vajan lounaispuolella ehjällä mäntykankaalla on asumuspainanne, halkaisijaltaan n. 4 m. Maaperä koko löytöalueella on hienoa hiekkaa. On ilmeistä, että kyseessä on laaja kivikautinen asuinpaikka, joka on jonkin verran tuhoutunut talon ja teiden rakennustöissä ei kuitenkaan merkittävästi. Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven ja Oriveden välisen vesireitin varrella, Lopolammen länsirannalla, Lopolan talosta 550 m pohjoiseen. Paikka on saman laajan hiekkamuodostuman itäkärjessä, jonka reunoilla ovat Kumpuniemensuon, Myllynluhta 1:n ja Lovonranta 1:n kivikautiset asuinpaikat. Asuinpaikalta saatiin löytöjä koekuopista, jotka tehtiin nuorehkoon tiheään sekametsään muinaisen rantatörmän päälle ja samalla törmällä, mutta mäntykankaalla sijaitsevaan asumuspainanteeseen. Paikalla on ainakin 30 x 100 metrin laajuinen kivikautinen asuinpaikka, joka on osittain säilynyt täysin ehjänä. Eteläistä osaa on ehkä hieman vaurioittanut vanha metsäauraus (tiheä taimikko). Asuinpaikka sijaitsee Oriveden Enanlahteen laskevan Hiiskoskenjoen itärannalla, Lopolan talon pihamaalla ja pellolla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille Lopolan talon pihamaalta ja hiekkaiselta pellolta. Lisäksi löytöjä on rantasaunan läheltä metsässä olevan pienen hiekkakuopan leikkauksista. Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärvestä Oriveteen laskevan Karistajanjoen pohjoisrannalla, hiekkaisella mäntykankaalla. Asuinpaikkalöytöjä on metsäautoteiden ja polkujen pinnalta, talon pihamaalta ja hiekkakuopan seinämästä noin 350 metrin pituisella ja lähes 100 metrin levyisellä alueella Karistajanjoen pohjoisrannalla. Lisäksi kankaalla on kaksi mahdollista pyyntikuoppaa. Kilolahti SM Pyyntikuoppa sijaitsee Muljulanselän Kilolahden itärannan niemellä, Rääkkylä Kitee maantien lounaispuolella. Kohteessa on yksi pyyntikuoppa, jonka halkaisija on noin 2 m ja syvyys noin 40 cm. Pyyntikuoppa on yhden kesämökin piha alueella. Kohteessa on myös kaksi hiilimiilua, joista ensimmäisen on kooltaan noin 4 x 3 m ja siinä on hiiltä koekairausten perusteella noin 30 cm syvyydelle. Toinen kuopista on halkaisijaltaan noin 2 m. Kuoppa 1 sijaitsee alueelle johtavan eteläisimmän mökkitien itäreunalla, kuoppa 2 taasen aivan lähellä maantietä. Kyöpelinvuori 3 4 SM Asuinpaikat kivikautinen Asuinpaikka sijaitsee Kitee Rääkkylä maantien koillispuolella, välittömästi tien yläpuolisella muinaisella rantaterassilla, Kyöpelinvuoren eteläisemmän haaran alapuolella. Asuinpaikan rantaterassi on vain noin 10 m leveä, mutta sillä sijaitsee kolme asumuspainannetta. Painanteet ovat matalia ja kooltaan noin 5 x 5 m. Kahteen painanteeseen on tehty koekuopat. Molemmissa kuopissa oli havaittavissa vahva likamaakerros. Löytöinä paikalta on asbestikeramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. Painanneasuinpaikka on Kyöpelinvuori 3 ja siihen on yhdistetty aiemmin erillisenä kohteena pidetty varhaismetallikautinen asuinpaikka Kyöpelinvuori 4, painanteista joitakin kymmeniä metrejä itään. Löytöjä on tältä kohteelta tien penkasta.

5 Simonniemi SM Asuinpaikat varhaismetallikautinen Suorlahti Pajalahti SM Asuinpaikat rautakautinen Kyöpelinvuori 5 SM Asuinpaikka sijaitsee Muljulan ja Rasisalon välisen tien länsipuolella olevan soistuneen Ylälammen itärannalla, runsaasti muinaisjäännöksiä sisältävän Jaamankankaan harjun koillispuolella. Asuinpaikka sijaitsee Simonniemen talosta n. 1,1 km luoteeseen ja Välimaan talosta 620 m lounaaseen, Simonniemen kumpareen luoteiskärjen tuntumassa. Alueella on tehty hakkuuta ja laikutusta kivikkoisella, mutta hiekkapohjaisella kankaalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet alhaalta, suhteellisen läheltä Ylälammen suorantaa parista keskittymästä. Lisäksi ehjässä metsässä on halkaisijaltaan n. 3 metrinen kuoppa. Asuinpaikka sijaitsee Oriveden Muljulanselälle pistävien Paksunniemen ja Riuskunniemen välisessä kainalossa, Immolan tilan luoteis pohjoispuolisella pellolla. Peltolohko, jolta löydöt ovat tulleet esille, on hiesu hietapitoinen ja jokseenkin tasainen. Löytöpaikka on järven rannasta m päässä. Mahdolliset pyyntikuopat sijaitsevat Salmenkankaalla, Rääkkylän ja Kiteen välisen maantien pohjoispuolella, Kyöpelinvuoren itäpuolella, hiekkaisella mäntykankaalla. Kuopat sijaitsevat Salmenkankaan katkaisevalta toisen maailmansodan aikaiselta panssariesteeltä Kyöpelinvuorelle päin johtavan polun varressa. Kuopat ovat halkaisijaltaan noin 1,5 m, mutta aika matalia. Paikalla on havaittu viisi kuoppaa, joista osa saattaa olla pyyntikuoppia. Ruunalahti sm Makkola SM SM/39 Asuinpaikat kivikautinen Karistaja SM Asuinpaikat kivikautinen Hiilimiilu sijaitsee Muljulassa, Kiteen ja Rääkkylän välisen maantien eteläpuolella olevan Parppeinlammen Ruunalahden etelärannalla, kauniilla mäntykankaalla. Miilu on selväpiirteinen, vallillinen kuoppa, jonka halkaisija on n. 3 m. Koekuopassa näkyi olevan runsaasti hiiliä. Asuinpaikka on sijainnut Oriveden Kyyrönniemessä. Asuinpaikkaa ei ole pystytty myöhemmin aivan tarkasti paikallistamaan. Löydöt, 2 palaa asbestisekoitteista keramiikkaa, on löydetty matalasta hiekkakuopasta. Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärvestä Oriveteen laskevan Karistajanjoen pohjoispuolella. Paikka on Siliänkankaalle ja joen rantaan johtavan tien varrella, joesta m pohjoiseen levittäytyen pääasiassa tien itäpuolella olevan suuren hiekkakuopan pohjois ja länsipuolelle. Löytöjä on poimittu hiekkakuopan reunoilta, tien pientareelta sekä tien molemmin puolin olevilta metsäaurausalueilta. Löytöjä on poimittu eniten hiekkakuopan pohjoisseinämästä, jossa on ollut myös punaista kulttuuri ja luusilppumaata. Kuopan reunasta muutama metri pohjoiseen, aivan tien vierellä on ollut kaksi asumuspainannetta, joista ainakin suurempi, kooltaan noin 7 x 7 m, lienee ollut asumuspainanne. Pienempi painanne oli hieman epäselvä, sillä kankaalla joitakin vuosia sitten suoritettu metsänauraus pinnanmuotojen havainnoimista. Auratulta kankaalta on tullut myös runsaasti löytöjä. Lisää löytöjä on poimittu myös auratulta rinteeltä tien länsipuolelta sekä tien reunoilta ja hiekkakuopan muilta sivustoilta. Asuinpaikan löytymisen jälkeen hiekanotto on jatkunut kuopasta ja keskeiset osat asuinpaikasta, mm. asumuspainanteet, ovat tuhoutuneet. Myös hiekkakuopan laajennusta varten siirretty tie on tuhonnut asuinpaikkaa. Siirretyn tien ja hiekkakuopan välille on jäänyt yksi asumuspainanne, jonka leikkaus on hiekkakuopan reunassa. Kuopan reunoista tulee edelleen runsaasti löytöjä.