Kiinteät muinaisjäännökset Palojoen osayleiskaava alueella. Historialliset muinaisjäännökset (kartassa siniset pisteet) 1) Kirkonkylän mylly

Transkriptio

1

2 Kiinteät muinaisjäännökset Palojoen osayleiskaava alueella Historialliset muinaisjäännökset (kartassa siniset pisteet) 1) Kirkonkylän mylly Tyyppi: työ ja valmistuspaikat, vesimyllyt Kuvaus: Kirkonkylän myllystä ei nykyään ole paljoakaan jäljellä. Johdinuoma on edelleen havaittavissa, se on tehty lohkotuista kivistä ja myöhemmin tuettu sementtivahvistuksilla. Itse myllyrakennus erottuu maastossa heikosti, se lienee ollut 8 x 8 metrin suuruinen ja sen perustus on aikanaan tehty lohkotuista kivistä (nykyään osin purettu). 10 metriä rakenteesta länteen (joesta poispäin) on useita pieniä tiilirakenteita, jotka liittynevät paikalla 1890 luvulla sijainneeseen pitäjän ensimmäiseen pärehöylään. (Tommila 1959, 504) 20 metriä myllyrakenteesta etelään on maastossa havaittavissa talon perustusten jäänteet, ilmeisesti vanha myllärin tupa. Nurkkakivet näkyvät 6 x 6 metrin alalla, niiden keskellä on ison tulisijan jäänteet. Tulisija on kooltaan 2 x 4 metriä ja korkeudeltaan runsaat 20 cm. Ks. erilliskohteet. Tuvan perustuksista 8 metriä etelään on maastoon kaivettu 0,6 m syvä kuoppa, kooltaan 4 x 3 metriä. Kuopassa on lohkottuja kiviä, joiden halkaisija on cm. Ilmeisesti kyseessä on varastokuopan jäänteet. Ks. erilliskohteet. Varastokuopasta 20 metriä etelään on pyöreähköistä kivistä tehty perustus, jonka lyhyt sivu on joen suuntainen. Rakenteen koko on 5 x 6 metriä eikä siinä havaittu tulisijaa. Ilmeisesti kyseessä on vanhan talous /varastorakennuksen jäänteet. Ks. erilliskohteet. Entisen voimalaitoksen kohdalla joen yli johtaa lohkokiviarkuille rakennettu puusilta. Samalla kohtaa oli ainakin jo 1750 luvulla silta, jonka kautta kulki maantie kirkonkylästä Palojoelle ja edelleen Tuusulaan. Kirkonkylän myllyltä länteen Myllymäelle ja edelleen kirkonkylälle johtanut vanha tieura on edelleenkin maastossa havaittavissa, ollen tosin itäosiltaan jo kovaa vauhtia umpeutumassa. Tien leveys on 4 6 metriä ja siihen liittyvät gps pisteet (ks. lisätiedot) kertovat nykyään käyttämättömänä olevan tieuran osan sijainnista (ei muinaisjäännös).

3 2) Riitamäki Tyyppi: kivirakenteet, rajamerkit Kuvaus: Kohde sijaitsee Rannikkomäen kylässä, Nurmijärven itärajalla. Rajakiven perustana on ladottu kasa pyöristyneitä kiviä joka on kooltaan 1 x 1,5 m. Sen keskelle on asetettu lohkottu pystykivi jonka koko on 70 x 50 x 25 cm. Nykyäänkin käytössä oleva rajakivi on nimensä perusteella joskus ollut riitaisan rajankäynnin kohteena. Kiistat on kuitenkin sovittu viimeistään 1600 luvulle tultaessa, sillä vanhoissa kartoissa vuosilta 1693 ja 1700 Riitamäen rajamerkki on nykyisellä paikallaan. Riitamäen rajakivi on sijainnut Palojoen, Raalan ja Siippoon rajalla. 3) Poffin mylly Tyyppi: työ ja valmistuspaikat, vesimyllyt Kuvaus: Kohde sijaitsee Palojoen Ylikylän pohjoispuolella, Vantaanjoen itärannalla. Paikallista asutushistoriaa tutkivan Martti Saaren mukaan kyseessä on vanhan Poffin myllyn rauniot, tunnettu myös nimellä Palojoen mylly. Nykyisin myllyn rakenteet ovat lähes kadonneet, vain vähän veden johdatusuran kiveystä ja myllyn perustuskiviä on jäljellä. 4) Sikonummi Tyyppi: maarakenteet, kuopat Kuvaus: Kohde sijaitsee Palojoen pohjoisosassa, nykyisen Maisin talon itäpuolella. Paikallista asutushistoriaa tutkivan Martti Saaren mukaan Sikonummen yhteismaalle on Isojaosta lähtien tehty perunakuoppia. Sikonummen maaperä on hienoa hiekkaa, ja siellä on useita kymmeniä eri ikäisiä varastokuoppia, kooltaan 2 3 x 2 metriä. 5) Mattilanmäki Tyyppi: työ ja valmistuspaikat, hiilimiilut Kuvaus: Kohde sijaitsee Haapalanmäen luoteisrinteellä, Helsinki Hämeenlinna moottoritien itäpuolella. Paikka kasvaa vesakkoa ja nuorehkoa koivumetsää. Paikallista asutushistoriaa tutkivan Martti Saaren mukaan paikalla olisi omituisen muotoisia hiilimiiluja muistuttavia painanteita. Maastokäynnillä luoteeseen viettävällä rinteellä havaittiin kolme hiilimiilua, joista suurin on aukaistu. Suurimman miilun koko on 10 x 8 m, sen vieressä olevien kahden avaamattoman miilun halkaisija on 6 metriä.

4 6) Palojoki 2 (Maisi), talonpohjat Kuvaus: Kohde sijaitsee Nurmijärven Palojoella, nykyisen Yli Troskin talon länsipuoleisella pihamaalla. Nykyisen pihamaan kohdalla on vanhojen karttojen mukaan aikanaan sijainnut Maisin vanha talo. Myöhemmän uudisrakentamisen yhteydessä nykyisen Yli Troskin talon pihamaata on tasoitettu ja ja Maisin talon jäänteet ovat jääneet osittain kasattujen maakerrosten alle. Maisin talon perustusten päällä on maata metriä, sen alta pilkistää lohkotuista kivistä tehty kivijalka sekä siihen liittyvä kivistä tehty tulisija. Yli Troskin talo sijaitsee kohteesta 30m koilliseen. Sen nykyinen asukas Matti Talvenmäki (os. Metsäkyläntie 920, Nurmijärvi) sanoi, että kyseessä olisivat vanhan Maisin talon perustukset. Hän kertoi myös, että läheinen Ali Troskin tila tuhoutui aikanaan 1950 luvulla Palojoen kylätien oikaisun yhteydessä. Vaikuttaisi siltä, että Maisin talon kohdalla olisi edelleen jäljellä ehjiä asutuskerrostumia 7) Pelto Hemmola Tyyppi: maarakenteet, kuopat Kuvaus: Kohde sijaitsee Palojoen kylän länsiosassa, Vantaanjoen itäpuolella. Paikallista asutushistoriaa tutkivan Martti Saaren mukaan paikalla olisi omituisen muotoisia painanteita. Maastokäynnillä peltojen keskellä olevassa metsäsaarekkeessa havaittiin hiekkamaassa 4 kappaletta kuoppia 2 5 metrin etäisyydellä toisistaan. Niiden koko oli 2 3 x 3 metriä ja syvyys 1 1,5 m. Ilmeisesti kyse on jonkinlaisista varastokuopista, todennäköisesti perunakuopista. Martti Saaren mukaan paikalla on 1900 luvulla ollut myös kuivatusriihi.

5 Esihistorialliset muinaisjäännökset (kartassa vaaleanpunaiset pisteet) HUOM! Samat kuin aluekohteet! Aluekohteet osittain pistemerkintöjen alla! 1) Metsästysmaja Kuvaus: Asuinpaikka sijaitsee Palojoen kylän ja Palojoen Metsäkylän välisen hiekkakankaan länsireunalla. Hiekkakankaalla Kylmäojantien länsipuolella on suuri hiekkakuoppa ja kuopan länsireunalla on metsästysmaja. Mäen alla on peltoa, laskee loivasti länteen kohti Kylmäojaa ja Vantaanjokea. Jokeen on matkaa noin 900 metriä. Kvartsien löytöpaikka on pellon reunassa 100 metriä metsästysmajasta länteen. 2) Suojala Kuvaus: Asuinpaikka sijaitsee Palojoen kylässä koulun itäpuolella Suojalan talosta 150 metriä eteläkaakkoon. Maasto on kaakkoon kohti Palojokea loivasti laskevaa peltoa. Palojoen Koulunkulmalla maaperä on monin paikoin hietaa tai hiekkaa, kuten myös löytöpaikalla, jossa on ympäristöstään erottuva loiva kumpare. Asuinpaikan eteläpuolella on omakotitontti (Kytötie). Peltokumpareen alueelta on löytynyt kvartsia. 3) Kaitaranta Kuvaus: Asuinpaikka sijaitsee Palojoen kylässä Vantaanjoen Hautakosken pohjoispuolella joen itärannalla Grannin tilan maalla, 60 metriä Kaitarannan talosta etelään. Maasto on länteen viettävää joen rantatörmää. Löytöpaikka on hiekkainen kumpare törmän päällä, kumpareella on pieni metsäsaareke. Saarekkeen ympäristössä maaperä on kivistä hietaa, saarekkeessa on hiekkakuoppiakin. Kvartsia on löytynyt metsäsaarekkeen ja joen välisestä rinteestä. 4) Mäki Heikkilä Kuvaus: Kourutaltta (KM 2452:66) on löydetty Palojoen Mäki Heikkilästä saviselta peltokumpareelta. Inventointi 2006: Pertti Lilja ilmoitti löytäneensä kvartsia Mäki Heikkilän alapuolisesta pellosta. Pellossa on selvästi asuinpaikka eikä vain irtolöytöpaikka. Löytökohtia on pellossa kaksi. Toinen on lähempänä tietä noin 55 metrin käyrällä (=läntisempi löytökohta), GPS mittaus / ja toinen Seurantalon kupeella pienellä kukkulalla (=itäisempi löytökohta), GPS mittaus /

6 Asuinpaikka sijaitsee Palojoen kylässä Taaborinvuoren museoalueen itäpuolisella pellolla Seurantalon pohjoispuolella. Maasto on itään ja koilliseen kohti Palojokea laskevaa peltorinnettä, jokeen on matkaa noin 500 metriä. Paikalla erottuu hieman törmää ja Seurantalon pohjoispuolella on pieni kumpare. Maaperä on kivetöntä hiesua. 5) Yli Mattila 2 Kuvaus: Asuinpaikka sijaitsee Palojoen kylässä Vantaanjoen partaalla länsirannalla Yli Mattilan talosta 500 metriä luoteeseen. Löytöpaikka on tasanteella pellon jyrkemmän ylärinteen alla. Pellonreunan pohjoispuolella on hyvin jyrkkä törmä vanhaan joen uoman mutkaan. Maaperä on hiesua, pellon ylälaidassa kivistä. Kvartsia (kolme kvartsi iskosta) on löytynyt joen törmältä pellosta aivan pellon pohjoislaidasta. 6) Ala Hemmola Asuinpaikka sijaitsee Palojoen kylässä Vuolteenmäen itärinteellä Vantaanjokeen viettävässä pellossa Ala Hemmolan talosta 200 m koilliseen ja toinen löytökohta samalla peltorinteellä edelleen 100 m koilliseen. Löytökohtien välistä kulkee tie Vuolteenmäelle. Maaperä on hiesua. Molemmista kohdista peltorinnettä on löytynyt kvartsia. 7) Yli Mattila 1 Kuvaus: Asuinpaikka sijaitsee Vantaanjoen etelärannalla noin 800 metriä Palojoen haarasta kaakkoon ja Yli Mattilan talosta 200 metriä etelään. Asuinpaikan länsipuolella kulkee Metsäkyläntie. Maasto on pohjoiseen laskevaa rinnettä, asuinpaikan eteläpuolella metsää. Löydöt ovat peräisin pellon eteläreunassa erottuvan kumpareen koillisreunalta. Maaperä on hiesua. Löytöinä kolme kvartsi iskosta.