Kasteluveden ottaminen Kakskerranjärvestä, Turku

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 152/2010/4 Dnro ESAVI/154/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Kasteluveden ottaminen Kakskerranjärvestä, Turku Harjattula Golf Oy VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Tämän asian käsittelyä on alkaen jatkanut Etelä-Suomen aluehallintovirasto. HAKEMUS Harjattula Golf Oy on Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt toistaiseksi voimassa olevaa lupaa jatkaa järviveden johtamista Kakskerranjärvestä golfkenttänsä kasteluun Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman määräaikaisen lupapäätöksen nro 55/2000/4 sekä hakemukseen liitetyn ja päivätyn suunnitelman mukaisesti Turun kaupungissa. ASIAA KOSKEVAT AIKAISEMMAT PÄÄTÖKSET Voimassa oleva vedenottolupa Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan lainvoimaisella päätöksellä nro 55/2000/4 myöntänyt Harjattula Golf Oy:lle luvan kasteluveden ottamiseen Kakskerranjärvestä käyttäen päätöksen numero 79/1993/4 mukaisia vedenottolaitteita. Päätöksen lupamääräyksen 1) mukaan vettä saadaan ottaa enintään 500 m 3 vuorokaudessa kuukausikeskiarvona laskettuna ja vuosittain johdettava vesimäärä saa olla enintään ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14,00520 Helsinki PL 115, Helsinki fax ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 m 3. Vettä ei saa johtaa Myllyojan virtaaman ollessa alle 10 l/s, kun Myllyojassa olevaa säännöstelypatoa hoidetaan kruununvouti Sevonin laatiman säännöstelyohjeen mukaan. Vesi on otettava järven itäpäässä olevasta syvänteestä noin 8,0 metrin syvyydestä. Lupamääräyksen 6) mukaan lupa on voimassa vuoden 2007 loppuun tai, mikäli veden johtamista aiotaan tämän jälkeen jatkaa, on luvan saajan pantava ympäristölupavirastossa mennessä vireille uusi hakemus, jolloin lupa on voimassa, kunnes tuosta hakemuksesta annetaan lainvoimainen päätös. Uuteen hakemukseen on liitettävä selvitys vedenoton vaikutuksista Kakskerranjärven vedenpinnan korkeuksiin, Myllyojan virtaamiin ja veden laatuun Kakskerranjärvessä. Länsi-Suomen vesioikeuden antama päätös nro 79/1993/4 Vesioikeus myönsi antamallaan päätöksellä nro 79/1993/4 Harjattula Golf Oy:lle luvan suunnitelman mukaisten vedenottolaitteiden rakentamiseen ja veden johtamiseen Kakskerranjärvestä golfkentän kasteluun sekä oikeuden vedenottoputkea varten tarvittaviin vesialueisiin Turun kaupungissa. Luvan mukainen vedenottomäärä oli sama kuin aiemmassa, vesiylioikeuden muuttamassa lupapäätöksessä nro 70/1991 eli enintään 500 m 3 vuorokaudessa kuukausikeskiarvona laskettuna ja vuosittain enintään m 3. Lupa oli voimassa vuoden 2000 loppuun tai, mikäli luvan saaja määräajassa pani vireille uuden hakemuksen, siihen saakka, kunnes tuosta hakemuksesta annettiin lainvoimainen päätös. Länsi-Suomen vesioikeuden antama päätös nro 36/1990/4 SUUNNITELMA Vesioikeus myönsi antamallaan päätöksellä nro 36/1990/4 Seaside Golf Oy Harjattulalle luvan suunnitelman mukaisten vedenottolaitteiden rakentamiseen ja veden johtamiseen Kakskerranjärvestä golfkentän kasteluun enintään 970 m 3 vuorokaudessa kuukausikeskiarvona laskettuna ja enintään m 3 vuodessa. Lupa oli voimassa vuoden 1993 loppuun tai, mikäli luvan saaja määräajassa pani vireille uuden hakemuksen, siihen saakka, kunnes tuosta hakemuksesta annettiin lainvoimainen päätös. Vesiylioikeus pienensi antamallaan päätöksellä nro 70/1991 sallittua vedenottomäärää enintään 500 m 3 :ksi vuorokaudessa kuukausikeskiarvona laskettuna ja enintään m 3 :ksi vuosittain. Vesiylioikeus määräsi, ettei vettä saa ottaa Myllyojan virtaaman ollessa alle 10 l/s, kun Myllyojassa olevaa säännöstelypatoa hoidetaan kruununvouti Sevonin laatiman säännöstelyohjeen mukaan. 2 Vesistötiedot Kakskerranjärvi sijaitsee Kakskerran saaressa Turun kaupungissa. Kakskerranjärven valuma-alueen pinta-ala on 8,8 km 2 ja järvisyys 19 %. Järvi on pitkänomainen ja kapea. Sen pinta-ala on noin 1,7 km 2 ja tilavuus 10,3

3 Mm 3. Keskisyvyys on noin 6 metriä. Järvi laskee mereen sen eteläpuolella olevaa noin kilometrin mittaista Myllyojaa pitkin. Järven vedenpintaa säännöstellään Myllyojassa olevalla padolla. Hakija omistaa Turun kaupungin Myllykylässä kiinteistön Kakskerran myllyn koskitila RN:o 2:2, jonka alueella pato osittain sijaitsee ja johon vesivoima Myllyojan koskessa kuuluu. Kakskerranjärven vedenkorkeutta ei ole mitattu säännöllisesti. Vedenkorkeuksien keski- ja ääriarvojen on arvioitu vuosijaksolla olleen N 43 -korkeusjärjestelmässä: HW ylivedenkorkeus 7,44 m MHW keskiylivedenkorkeus 7,30 m MW keskivedenkorkeus 7,00 m MNW keskialivedenkorkeus 6,50 m NW alivedenkorkeus 6,40 m Laskennalliset luonnontilaiset menovirtaamat järvestä ovat: HQ ylivirtaama 0,35 m 3 /s MHQ keskiylivirtaama 0,22 m 3 /s MQ keskivirtaama 0,08 m 3 /s MNQ keskialivirtaama 0,02 m 3 /s NQ alivirtaama 0,00 m 3 /s Harjattula Golf Oy on vuosina seurannut Myllyojan alivirtaamia mittapadolla, jolla voidaan mitata 0,055 m 3 /s pienempiä virtaamia. Kakskerranjärven veden laatu on luokiteltu yleisen vedenlaatuluokituksen perusteella tyydyttäväksi. Veden laadun parantamiseksi järveä on hapetettu ja siellä on tehty ravintoketjukunnostuksia. 3 Toiminnan kuvaus Harjattula Golf Oy:n golfkenttä sijaitsee Kakskerran saaren itäosassa Kakskerranjärven tuntumassa. Hakijan tarkoituksena on johtaa vettä golfkenttänsä kasteluun entiseen tapaan entisiä vedenottolaitteita käyttäen. Kasteluveden ottosuunnitelmaa ei ole muutettu alkuperäisen hakemuksen jälkeen. Kasteltavia alueita on yhteensä noin 33 hehtaaria. Niiden vedentarve on noin 970 m 3 vuorokaudessa. Jos vesimäärät saadaan sateina, ei kasteluvettä järvestä tarvita. Kastelujärjestelmän käyttöaika on normaalisti toukokuusta syyskuuhun. Kasteluvesi johdetaan Kakskerranjärven itäosan syvänteestä 8 metrin syvyydestä järven rantaan rakennettuun rengaskaivoon 500 metriä pitkässä syöttövesijohdossa. Kaivoon asennettu pumppu nostaa veden maan alla kulkevaa putkea pitkin noin 800 metrin päässä sijaitsevaan vesialtaaseen, jonka tilavuus on m 3. Hakemukseen on liitetty tiedot vuosien kasteluveden otosta. Kasteluvettä on otettu m m 3 vuodessa. Suurimmillaan kasteluvedenotto on ollut 510 m 3 /d heinäkuussa 2003.

4 4 Tarvittavat alueet Hakija on vuokrannut Turun kaupungin Harjattulan kylässä sijaitsevan kiinteistön Harjattulan Golfkenttä RN:o 1:108 pinta-alaltaan noin 70,6 hehtaaria golfkentäkseen. Vuokra-ajaksi on sovittu 50 vuotta päättyen Hakija on alkaen omistanut kyseisen kiinteistön. Syöttövesijohto kulkee yhteisillä vesialueilla ja Kaivon paikka ja oikeus maanalaista putkivetoa varten on vuokrattu hakijalle Turun kaupungin Monnoisten kylän Monnoisten tilasta RN:o 1:39. Vuokra-aika on 50 vuotta alkaen, minkä jälkeen sopimusta on sovittu jatkettavan vuokraa tarkistaen kymmenen vuotta kerrallaan. Vedenottolaitteiden rakentamiseen on myönnetty lupa Länsi-Suomen vesioikeuden antamassa päätöksessä nro 79/1993/4, jossa on myös myönnetty oikeus vedenottoputkea varten tarvittaviin vesialueisiin. Vedenoton vaikutukset HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aikaisemman luvan ja hakemuksen mukainen vuosittainen vedenotto enintään m 3 vastaa Kakskerranjärven vedenkorkeudessa noin 4,5 cm ja järveen tulevasta vesimäärästä noin 3 %. Vesipumpun käydessä täydellä teholla vettä voidaan nostaa noin 10 l/s eli 860 m 3 /d. Tämä vastaa noin puolta Myllyojan laskennallisesta keskialivirtaamasta ja laskee järven vedenpintaa 0,54 mm vuorokaudessa. Hakemuksen mukainen keskimääräinen enintään 500 m 3 /d vedenotto vastaa 5,8 l/s:n vedenottoa. Kasteluveden oton ei ole havaittu selvästi vaikuttavan Kakskerranjärven vedenkorkeuteen tai Myllyojan virtaamaan. Kasteluveden otto poistaa järven itäosan syvänteestä vähähappista ja ravinteikasta vettä, mikä parantaa osaltaan järven veden laatua. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Turun kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Lounais-Suomen ympäristökeskus on katsonut, ettei hakijalle tule myöntää lupaa jatkaa kasteluveden ottamista Kakskerranjärvestä päättymässä olevan luvan nro 55/2000/4 mukaisin ehdoin. Kasteluveden otto tulee uudessa luvassa sitoa järven vedenkorkeuteen. Mikäli nykyinen säännöstelypato korvataan ympäristökeskuksen suunnitelman mukaisella pohjapadolla, tulee kasteluvedenotto kieltää, kun järven vedenpinta on laskenut tasolle N ,95 m tai sen alle. Mikäli Turun kaupunki ja Harjattula Golf Oy laittavat vireille hakemuksen nykyisen säännöstelypadon korvaamisesta kiinteällä pohjapadolla, tulee

5 padon muuttamista koskeva hakemus käsitellä samanaikaisesti kasteluveden ottamista koskevan hakemusasian kanssa. Elleivät Turun kaupunki ja Harjattula Golf Oy toimita hakemusta, tulee ympäristökeskus vuonna 2007 laittamaan vireille säännöstelyn tarkistamista koskevan hakemusasian. Ympäristökeskus on pyytänyt, että kasteluvedenottoa koskevan hakemusasia ja säännöstelyn tarkistamista koskeva hakemus tässä tapauksessa käsiteltäisiin yhdessä. Luvassa vedenotto on sidottu Myllyojan alivirtaamaan ja sitä kautta Kakskerranjärven säännöstelyyn. Säännöstelystä ei kuitenkaan ole tehty lainvoimaisia päätöksiä. Ympäristökeskus on pitänyt säännöstelyyn liittyvää tilannetta kestämättömänä, koska valvontaviranomaiset eivät pysty puuttumaan säännöstelyn toteutukseen. Alivirtaamien seuranta nykyisellä mittapadolla ei ole luotettavaa. 2) Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunta on esittänyt, ettei hakijalle tule myöntää lupaa jatkaa veden ottamista Kakskerranjärvestä päättymässä olevan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupapäätöksen nro 55/2000/4 mukaisin ehdoin. Kasteluveden otto tulee jatkossa sitoa järven vedenkorkeuteen eikä Myllyojan alivirtaamaan. Lainvoimaisen säännöstelypäätöksen puuttuessa Kakskerranjärven säännöstelyn tilanne on hankala, ja se tulee hoitaa asianmukaiseen kuntoon nyt ratkaistavana olevan vedenottoluvan yhteydessä. Hakemus tulee käsitellä samanaikaisesti padon muuttamista koskevan hakemusasian kanssa. Lautakunnalla ei ole ollut huomautettavaa esitettyyn kasteluveden oton määrään ja ottopaikkaan. 3) AA (Haavistonranta RN:o 1:567 ja Haavisto RN:o 1:568, Brinkala, Turku, Kalliolan Nedergård RN:o 1:26 ja Kalliolan Ylitalo RN:o 1:33, Kalliola, Turku) on vaatinut, että kasteluveden ottopäätöksen yhteydessä tulee antaa hakijalle velvoittavia säännöstelyohjeita tai päätös tulee ehdollistaa Sevonin säännöstelyohjeeseen. Hän on puoltanut kasteluveden ottoa, mikäli hakija säännöstelee järveä Sevonin ohjeen mukaisesti niin, kuin vesioikeus on päätöksessään 33/1998/4 ohjetta tulkinnut. Hakijalta on pyydettävä lisäselvityksiä tulevasta säännöstelystä ja muistuttajalle on varattava mahdollisuus muistutuksen antamiseen sen jälkeen. Hakija on nostanut omistamallaan Myllyojan säännöstelypadolla vedenpintaa Kakskerranjärvessä, jotta vettä riittää kuivanakin aikana luvan mukaiseen kasteluveden ottamiseen. Hakijan tulkinta Sevonin ohjeesta poikkeaa vesioikeuden päätöksessä nro 33/1998/4 kuvatusta säännöstelystä, sillä vettä ei saisi lainkaan padottaa ennen kuin vedenpinta on tasossa N ,01 m. Padottamisesta on aiheutunut haittaa ja vahinkoa Kalliolan Ylitalon ja Kalliolan Nedergårdin tilojen sekä Haaviston tilan alaville rantapelloille. Kalliolan Ylitalon tilalla olevalle ojavesien käsittelylaitokselle aiheutuu haittaa ja 5

6 vahinkoa. Järviveden padottaminen on kasvattanut laitokseen kuuluvien kahden pumppuaseman pumppaamiskustannuksia, haitannut pumppujen toimintaa ja heikentänyt ruovikkopuhdistamon tehoa. Kalliolan Nedergårdin tilan rantasaunalle on aiheutunut kosteusvahinkoja. 4) Kollin kalastuskunta ( ) on puoltanut kasteluveden ottolupaa, mikäli järvellä on selkeät säännöstelyohjeet. Kuivana kautena vedenpinta ei saa laskea liikaa, jolloin kalavedet mataloituvat. Ajoittain järven vesi on ollut liian korkealla nousten alaville pelloille. Suhteellisen vakaa vedenpinnan taso turvaa parhaiten järven virkistyskäytön. 5) Brinkala-Kalliolan osakaskunta ( ) on vaatinut, ettei järven vedenpinnan tulisi enää jatkossa laskea liian alhaiseksi eikä toisaalta kasteluvettä saisi varastoida järveen sen pintaa liikaa nostamalla. Vedenottolupa on ilmeisesti johtanut säännöstelykäytännön muuttumiseen viime vuosina. Kasteluveden otto ei saa välillisestikään johtaa siihen, että osakaskunnan vesialueeseen rajoittuvalta ojavesien käsittelylaitokselta pääsee karkaamaan pumppaamojätettä järveen. Muuten osakaskunta ei ole vastustanut hakemuksen mukaista vedenottoa. 6) Myllykylän osakaskunta ( ) ja 7) BB (Puroniitty RN:o 1:252, Myllykylä, Turku) eivät ole vastustaneet vedenottoa sinänsä, mutta ovat vastustaneet luvan myöntämistä nykyisillä ehdoilla. Harjattula Golf Oy:lle tulee määrätä tarkat, järven vedenkorkeuteen sidotut säännöstelyohjeet ja se tulee velvoittaa rakentamaan nykyisen säännöstelypadon tilalle kiinteä muotoiltu ylisyöksypato. Minimivirtaama Myllyojaan tulee olla 10 l/s ja kuivanakin aikana yli 3 l/s. Lisäksi Harjattula Golf Oy:lle tulee määrätä velvoite istuttaa 500 kpl 3 5 cm:n mittaisia suomalaisia jokirapuja osakaskunnan ohjeiden mukaisesti Myllyojan rapukannan elvyttämiseksi. Järven säännöstelyä on hoidettu erittäin huonosti, epätarkoituksenmukaisesti ja ilmeisesti vastoin lupamääräyksiä. On syytä epäillä, että vedenottoa on tapahtunut myös Myllyojan virtaaman ollessa alle 10 l/s eikä Myllyojaan rakennettu mittapato toimi luotettavasti. Myllyojan perinteisesti hyvä rapukanta ja kalakanta heikkenivät selvästi 1990-luvulla ja hävisivät kokonaan vuosikymmenen lopussa. Elpymistä tapahtui vuosina 2000 ja 2001, mutta puron kuivuessa vuosina 2002 ja 2003 kokonaan ja vuonna 2006 lähes kokonaan ravut ja kalat ovat täysin hävinneet Myllyojasta. 8) CC (Kyly RN:o 1:352, Brinkala, Turku) on vaatinut, ettei lupaa kasteluveden ottoon enää anneta. Harjattula Golf Oy tulisi velvoittaa osallistumaan järven hoitomaksuihin ja Kakskerranjärven rantakiinteistöjen asukkaita olisi kuultava. Järven tila on huonontunut huomattavasti viimeisten 20 vuoden aikana. Järven vettä ei voi loppukesäisin käyttää sinileväesiintymien vuoksi. Järven pinnan lasku vaikeuttaa laitureiden käyttöä. Ravut ovat hävinneet kokonaan ja kalakantakin vähentynyt huomattavasti. 6

7 7 HAKIJAN SELITYS Hakija on todennut, ettei hakemuksessa tarkoitetulla veden ottamisella ole merkitystä järven säännöstelyn kannalta eikä siksi ole perusteita antaa veden ottamisluvassa sellaisia lupamääräyksiä, joiden tarkoituksena on vesistön säännöstely. Säännöstely ja veden ottaminen ovat kaksi eri asiaa, eikä ole tarpeen eikä tarkoituksenmukaista yhdistää säännöstelyä koskevan hakemusasian käsittelyä kasteluveden ottoa koskevan lupa-asian kanssa. Lupaharkinnan tulee kohdistua vedenoton vaikutuksiin. Vedenoton vaikutukset ovat Kakskerranjärven tilan kannalta edullisia. Muistutuksissa ei ole väitettykään vedenottamisella olevan haitallisia vaikutuksia. LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN LAUSUNTO Keskusteltuaan hakijan kanssa Lounais-Suomen ympäristökeskus on pitänyt mahdollisena, että pohjapadon rakentaminen Kakskerranjärven laskuuomaan tulee uudelleen ajankohtaiseksi. Ympäristökeskus on siksi tarkentanut aiempaa muistutustaan. Ympäristökeskuksen laskelmien perusteella Kakskerranjärvestä voitaisiin ottaa kasteluvettä vedenkorkeuden laskettua tasolle N 43 +6,95 m tai sen alle, mikäli nykyinen säännöstelypato on korvattu ympäristökeskuksen laatiman suunnitelman "Kakskerranjärven säännöstelyn kehittäminen" mukaisella kiinteällä pohjapadolla. Suunnitelman mukaisessa pohjapadossa olevan alivirtaama-aukon alakärki on tasolla N 43 +6,80 m. Vettä ei saa kuitenkaan ottaa kastelutarkoitukseen, kun vedenkorkeus on laskenut tasolle N 43 +6,80 m tai sen alle. Lupa vedenotolle voidaan myöntää hakijan esittämällä tavalla toistaiseksi voimassa olevana, jos nykyinen säännöstelypato korvataan suunnitelman mukaisella pohjapadolla Mikäli Kakskerranjärveä säännöstellään nykyisellä patorakenteella, ei vettä saa ottaa kasteluun, kun vedenkorkeus on laskenut tasolle N 43 +6,95 m tai sen alle. MERKINTÄ Lounais-Suomen ympäristökeskus on hakenut Länsi-Suomen ympäristölupavirastolta selventäviä määräyksiä Kakskerranjärven säännöstelypadon hoitamiseksi Turun kaupungissa (dnro ESA- VI/150/04.09/2010). Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on peruuttanut hakemuksen. Aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 154/2010/4 jättänyt asian käsittelyn sikseen. Harjattula Golf Oy on Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneessa hakemuksessaan pyytänyt lupaa Kakskerranjärven Myllyojan padon korvaamiseksi kiinteällä pohjapadolla Turun kaupungissa (dnro ESAVI/17/04.09/2010). Aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 153/2010/4 myöntänyt Harjattula Golf Oy:lle luvan pohjapadon rakentamiseen Kakskerranjärven Myllyojaan Turun kaupungissa.

8 8 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Harjattula Golf Oy:lle luvan kasteluveden ottamiseen Kakskerranjärvestä ja sitä varten tarvittavien vedenottolaitteiden pitämiseen yhteisillä vesialueilla ja Turun kaupungissa hakemukseen liitetyn ja päivätyn suunnitelman mukaisesti kuitenkin siten muutettuna, kuin lupamääräyksestä 1) ilmenee. Lupa on voimassa toistaiseksi. Vedenotosta ja vedenottolaitteiden pitämisestä ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Vedenotossa on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Luvan saaja saa johtaa kasteluvettä Kakskerranjärvestä hakemuksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti enintään 500 m 3 vuorokaudessa kuukausikeskiarvona laskettuna. Järvestä vuosittain johdettava vesimäärä saa olla enintään m 3. Vesi on otettava järven itäpäässä otettavasta syvänteestä noin 8,0 metrin syvyydestä. Kasteluvettä ei saa ottaa, kun Kakskerranjärven vedenkorkeus on laskenut tasolle N 43 +6,95 m tai sen alle, jos Myllyojassa on vanha patorakenne. Mikäli Myllyojaan rakennetaan uusi pohjapato päätöksen nro 153/2010/4 mukaisesti, kasteluvettä ei saa ottaa, kun järven vedenkorkeus on laskenut tasolle N 43 +6,80 m tai sen alle. 2) Vedenottamoa on käytettävä niin, ettei hankkeesta aiheudu tarpeetonta vahinkoa tai haittaa. Veden tarpeetonta käyttöä on vältettävä. 3) Luvan saaja on vastuussa hankkeesta aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. 4) Luvan saajan on varustettava vedenottamo luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella. Johdetuista vesimääristä on pidettävä kirjaa. Tulokset on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tulokset on esitettävä muillekin, jotka sitä vaativat. 5) Luvan saajan on tarkkailtava Kakskerranjärven vedenkorkeuksia ja Myllyojan virtaamia sekä hankkeen vaikutuksia veden laatuun Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava mainitulle viranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen saatua lainvoiman.

9 9 Perustelut Veden johtaminen on tarpeen hakijan golfkentän kastelemiseksi. Kasteluveden tarve ajoittuu enimmäkseen kesän kuiviin kausiin, jolloin myös Kakskerranjärven vedenpinta on usein alhaalla ja Myllyojan virtaama pieni. Hakemuksen liitteenä olevan Kakskerranjärven pinta-ala- ja tilavuuskäyrän perusteella Kakskerranjärven pinta-ala on 1,65 km 2 arvioidulla alivedenkorkeudella N ,40 m. Nykyisellä enimmillään 10 l/s:n pumppausteholla vedenoton vaikutus järven vedenkorkeuteen voi vähävetisenä aikana siten olla vuorokaudessa enintään 0,5 mm. Vaikutus ei ole silminnähtävä järvellä, eikä sitä havaita Myllyojaan purkautuvassa vesimäärässäkään. Lupamääräysten enintään sallima keskimäärin 500 m 3 /d:n vedenotto vaikuttaa järven vedenpintaan 0,9 cm kuukaudessa. Vuosittainen enimmäisvedenotto m 3 vaikuttaa koko kastelukauden aikana 4,8 cm järven vedenpintaan. Aluehallintovirasto katsoo, että lupamääräysten mukaisen vedenoton vaikutus Kakskerranjärven vedenkorkeuteen ja järvestä Myllyojaan purkautuvaan vesimäärään on kuivanakin aikana niin vähäinen, ettei hankkeesta aiheudu sanottavaa vahinkoa tai haittaa yleiselle tai yksityiselle edulle. Hankkeesta lupamääräyksien mukaisesti toteutettuna saatava hyöty on siten siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Ottaen huomioon myös aikaisempien määräaikaisten lupien mukaisen vedenoton vaikutuksista saadut selvitykset lupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevana. Valtioneuvoston hyväksymän Kokemäenjoen-Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan Kakskerranjärven nykyinen ekologinen luokka on tyydyttävä. Nyt käsillä oleva hanke ei ole mainitun vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden vastainen. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 3, 6 :n 2 momentti ja 11 a, 9 luvun 2 ja 16 luvun 23 a Lausunto muistutuksista, vaatimuksista ja mielipiteistä Aluehallintovirasto jättää tähän asiaan kuulumattomina tutkimatta muistutuksissa 3), 4), 5) ja 6) esitetyt vaatimukset, jotka liittyvät Kakskerranjärven säännöstelyyn. Aluehallintovirasto ottaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 1) ja Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunnan 2) vaatimukset vedenoton sitomisesta Kakskerranjärven vedenkorkeuteen huomioon lupamääräyksestä 1) ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto hylkää Myllykylän osakaskunnan 6) ja BB:n 7) vaatimukset hakijan velvoittamisesta istuttamaan rapuja Myllyojaan. Vedenotolla ei ole sellaista haitallista vaikutusta Myllyojan virtaamaan, että istutusvelvoitteen määräämiselle olisi perusteita.

10 CC:n 8) vaatimuksen luvan epäämisestä aluehallintovirasto hylkää, koska luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa ratkaisun perusteluista ilmenevällä tavalla. 10 KÄSITTELYMAKSU Käsittelymaksu on 490 euroa, jonka Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus laskuttaa erikseen. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen , peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämän hakemuksen vireille tullessa voimassa olleen ympäristölupaviraston maksullisia suoritteita koskevan ympäristöministeriön asetuksen (1238/2003) mukaan enintään 500 m 3 /d pintavedenottoa koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 490 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Harjattula Golf Oy Jäljennös päätöksestä Turun kaupunki Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Listan dpo ESAVI mukaan Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen sekä Turun kaupungin ilmoitustauluilla.

11 11 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Esko Vähäsöyrinki Kristiina Toivila Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Esko Vähäsöyrinki (puheenjohtaja) ja Kristiina Toivila (esittelevä jäsen). KT/tr

12 Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.