Päätös Nro 63/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/38/04.09/2010. Kirkkorannan vedenottamon suoja-alueen määrääminen, Multia

Transkriptio

1 Päätös Nro 63/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/38/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Kirkkorannan vedenottamon suoja-alueen määrääminen, Multia Multian kunta HAKEMUS Multian kunta on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa päivätyn suunnitelman "Multian Kirkkorannan vedenottamon suoja-aluehakemus" toteuttamiselle Multian kunnassa. Hakemussuunnitelmaa on täydennetty , , , sekä SUUNNITELMA Yleistä Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 38/1965 myöntänyt Multian kunnanhallitukselle luvan pohjavedenottamon rakentamiseen Kirkkoherran virkatalo nimisestä tilasta RN:o 3:78 ostetulle määräalalle Multian kunnan Multian kylässä sekä veden ottamiseen mainitusta ottamosta hakemuksessa tarkoitetussa määrässä lähinnä kirkonkylän tarvetta varten Multian kunnassa. Multian kunnanhallitus on päivätyllä vesioikeudelle osoitetulla hakemuksella hakenut lupaa 300 l/min (430 m 3 /d) suuruisen vesimäärän, mikä tarvittaessa voidaan kaksinkertaistaa, ottamiseen mainitusta ottamosta lähinnä kirkonkylän tarvetta varten Multian kunnassa. Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 38/1965 myöntänyt luvan pohjaveden ottamiseen hakemuksen mukaisesti. Kirkkorannan pohjavedenottamo sijaitsee Kirkkorannan tärkeällä pohjavesialueella Multian kuntakeskuksessa tiheästi asutulla alueella. Lähin asuinrakennus on noin 30 m:n päässä vedenottamosta. Pääasialliset maankäyttömuodot Kirkkorannan pohjavesialueella ovat asuntoalue (55 %), metsätalousvaltainen alue (30 %), teollisuusalue (10 %) ja maatalousvaltainen alue (5 %). Multian kirkonkylän asemakaavassa vedenottamon alue on merkitty hallinto- ja virkarakennusten korttelialueeksi (YH). Vedenottamon ja Kirkkolahden välinen alue on merkitty puistoksi (VP). LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 Suoja-aluesuunnitelman laatiminen on katsottu tarpeelliseksi, koska vedenottamon ympäristössä on useita pohjaveden laatua mahdollisesti uhkaavia toimintoja, alueen maaperä on hyvin vettä läpäisevää hiekkaa sekä Kirkkorannan vedenottamo on jäänyt kaavallisen suojauksen osalta turvaamatta. Hakemus sisältää esityksen suoja-aluemääräyksiksi vedenottamoalueelle, lähisuojavyöhykkeelle ja kaukosuojavyöhykkeelle. 2 Maaperä ja pohjavesi Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue Kirkkorannan pohjavesialue sijoittuu luode kaakkoissuuntaiselle harjujaksolle, joka kulkee Keuruun Kalettomalta Ähtärin kaupungin alueelle. Harju on lounaisosassaan kapea ja selännemäinen, keski- ja koillisosassaan tasainen ja leveä. Harjun maaperä on hiekkaa ja sen laiteilla on savea ja silttiä. Harjun maaperä on suurimmillaan yli 7 metriä paksu. Pohjavesi virtaa harjun keskiosassa koillisesta lounaaseen. Pohjavettä purkautunee Vähä Multianjärveen sekä Sinervään. Kirkkoranta ( , luokka I) sisältyy Keski-Suomen ympäristökeskuksen laatimassa pohjavesikartoituksessa yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeisiin pohjavesialueisiin. Se sijaitsee Kokemäenjoen - Saaristomeren - Selkämeren vesienhoitoalueella. Pohjavesialueen kokonaispintaala on 1,21 km², pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 0,58 km² ja imeytymiskerroin on 0,30. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 300 m³/d. Muodostumatyyppi on vettä ympäristöön purkava harju. Alueen maaperä on hiekkaa. Kirkkorannan pohjavedenottamon alueella luonnollinen pohjaveden korkeus on N ,50 m. Kirkkorannan ottamon valuma-alue on Pajulahden pohjoispuolista aluetta lukuun ottamatta pohjavesialueen sisäpuolella. Vesihuoltolain (613/2001) mukaan kunnan alueella vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi. Vesihuoltolain 10 mukaan toiminta-alueella sijaitseva kiinteistö on liitettävä vesihuoltolaitoksen verkostoon. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue kattaa Multian kunnassa koko pohjavesialueen rantakaistaleita lukuun ottamatta. Vuonna 2007 Multian vesi- ja viemäriverkostoon oli liittynyt asukasta (63 % kunnan asukkaista). Verkostoon on liittynyt myös Piilonperän vesiosuuskunta. Joillakin kiinteistöillä on käytössä oma talousvesikaivo ja muutamat kiinteistöt vesihuollon toiminta-alueella ovat liittyneet vain vesijohtoon, eivät viemäriverkostoon. Multian vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella ei ole hulevesiviemäröintiä. Multian verkostossa ei ole vesitornia. Kirkkorannan vedenottamo pumppaa veden suoraan verkostoon.

3 Viemäriverkostoa on saneerattu vuosina monesta kohtaa. Viemäriputkistojen kartoitus on tehty kesän 2010 aikana ja tämän tuloksena on valmistunut uusi verkostokartta. Kartan pohjalta voidaan tutkia linjojen saneerauksen tarve. Multian jätevedet johdetaan Keuruun jätevedenpuhdistamolle. Ehdotetulla Kirkkorannan suoja-alueella sijaitsee neljä jätevesipumppaamoa; Tanula, Pirkkanen, Kissaniemi ja Pappila. 3 Vedenottamo Kirkkorannan vedenottamo on Multian keskustassa Kirkkolahden rannalla Multian kunnan omistamalla kiinteistöllä Kuntala RN:o 32:3. Vedenottamo on otettu käyttöön vuonna 1965 ja saneerattu vuonna Pohjavesikaivo on tyypiltään kuilukaivo, jonka halkaisija on noin 3 m, vesisyvyys on noin 4,8 m ja syvyys kannesta pohjaan noin 7,7 m. Pumppaamolle on asennettu kloorinsyöttölaitteet vuonna Hakemusasiakirjojen jättämisen jälkeen Kirkkorannan vedenottamolle on asennettu ultraviolettiyksikkö veden hyvän mikrobiologisen laadun varmistamiseksi. Multian ja Keuruun välillä on siirtovesijohto, jonka kautta vettä voidaan toimittaa molempiin suuntiin. Keuruulta pystytään tarvittaessa toimittamaan Multian vesilaitoksen koko kulutusta vastaava vesimäärä. Kirkkorannan vedenottamoa ei kuitenkaan ole mahdollista sulkea edes väliaikaisesti, koska Multian sahan sprinklerijärjestelmä on kytketty vesijohtoverkkoon. Kun Multian talousvesi tulee Keuruulta, ongelmana on ollut veden hygieeninen laatu pienen kulutuksen ja siirtojohdon pituudesta aiheutuvan pitkän viipymän vuoksi. Koska verkostossa ei ole lainkaan säiliökapasiteettia, vaihtelee raakavedentuotanto kulutuksen mukaan. Vettä on aikaisemmin otettu teollisuuskäytön vuoksi jopa 700 m³/d, nykyään ottomäärä on alle 200 m³/d. Vedenlaatu Suoja-alueen rajaus Kirkkorannan vedenottamon raakaveden laadusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä tehdyn selvityksen (Sara 1999) mukaan kirkonkylän vedenottamon valuma-alueella tapahtuvan ihmistoiminnan (hautausmaa, tiesuolaus, asutus, maanviljely, teollisuus) vaikutukset näkyvät raakavedessä tiettyjen vedenlaatutekijöiden (nitraatti, kloridi, natrium, sulfaatti, kalsium) keskimääräistä korkeampina pitoisuuksina. Maakunnan keskinäisessä vertailussa Multian vedenottamo on 5. sijalla mitattaessa ihmistoiminnan laajuutta valuma-alueella. Vertailussa oli mukana 59 vedenottamoa. Kirkkorannan vedenottamon sijainti keskellä asutusta aiheuttaa riskin raakaveden laadulle. Hakemuksen mukainen suoja-alue sijaitsee pohjavesialueen rajojen sisäpuolella ja on rajaukseltaan yhteneväinen pohjaveden muodostumisalueen rajauksen kanssa. Suoja-aluerajaukset merkitään maastoon. Rajauksista ja niistä koskevista määräyksistä tiedotetaan alueen maanomistajille, asukkaille ja alueella toimiville yrityksille.

4 4 Suoja-alueen riskikohteet Suoja-alueen pinta-ala on 58 ha. Hakemuksen päivätyn öljylämmityslaitosten tarkastuskohdelistan mukaan Kirkkorannan pohjavesialueella on yhteensä 38 öljysäiliötä. Näistä 29 sijaitsee ehdotetun suoja-alueen sisällä ja yhdeksän suoja-aluerajauksen ulkopuolisella pohjavesialueella. Kuudessa kohteessa on säiliörekisterin mukainen luokiteltu säiliö, jonka tiedot ovat Keski-Suomen pelastuslaitoksen säiliörekisterissä. Pohjavesialueen ulkopuolelle jääviä öljysäiliöllisiä kohteita on tarkastuskohdelistalla yhteensä neljä. Ehdotetulla suoja-alueella on kiinteistöjä, jotka eivät ole liittyneet vesi- ja/tai viemäriverkkoon. Lähisuojavyöhykkeellä viemäriverkkoon liittymättömiä kohteita on kiinteistöllä Matinniemi RN:o 39:6 Kissalahden uimala (yleinen uimaranta), kiinteistöllä Kuntala RN:o 32:3 Kirkkorannan vedenottamo sekä kiinteistöllä Matinniemi RN:o 39:6 rantasauna. Vedenottamosta 30 metrin päässä olevan rantasaunan vedet imeytetään maahan. Saunan käyttö on lisääntynyt. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen raja ei täysin peitä saunan aluetta. Yleisellä uimarannalla ei ole käymälää, mikä aiheuttaa riskin vedenottamolle, kun lika-aineita voi päästä pohjaveteen maaperän tai rantaimeytymisen kautta. Kaukosuojavyöhykkeellä sijaitsevilla kiinteistöillä Matoranta RN:o 14:144 ja Pajarinne RN:o 14:208 on kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät. Joillain kiinteistöillä on käytössä oma talousvesikaivo. Tällä hetkellä tiedossa olevia käytöstä poistettavia huonokuntoisia kaivoja, joista voi päästä hulevesiä pohjaveteen, on ainakin kiinteistöillä Valkola RN:o 32:4 ja seurakunnan kiinteistöllä RN:o 3:380. Kaivoista ei ole pidetty rekisteriä, joten tarkkaa tietoa niistä ei ole. Tanulan jätevedenpumppaamo (JVP941) on rakennettu vuonna Pumppaamon säiliötilavuus on 15 m³ ja sen ylivuotoputki päättyy Kirkkolahden rantaan. Pirkkasen pumppaamo (JVP931) on Sinervän rannassa ja rakennettu vuonna Pumppaamon säiliötilavuus on 8 m³ ja varustettu ylivuodolla järven rantaan. Kissaniemen pumppaamo (JVP942) on saneerattu elokuussa Ylivuoto on poistettu, varatilavuus 14 m³. Pumppaamo siirtää pumppaamansa jäteveden Tanulan pumppaamoon. Pappilan pumppaamo (JVP910) on rakennettu vuonna Pumppaamo siirtää Multianniemen (JVP911) ja Poukaman (JVP912) pumppaaman jäteveden Niemen (JVP515) pääpumppaamolle siirtolinjalle lähteväksi. Pappilan pumppaamon varastointikapasiteetti on noin 15 m³. Kirkkorannan vedenottamon yläpuolella Multianraitin suuntaisena kulkee vuonna 1965 rakennettu betoniviemäri, joka mahdollisesti vuotaessaan voi aiheuttaa riskin vedenottamolle. Alueella on myös muita 1960 luvulla rakennettuja betoniviemäreitä. Kaikki saneerauksen tarpeessa suoja-alueella olevat viemärilinjat ovat mahdollisia riskejä vedenottamolle. Jätevedenpumppaamoiden saneeraus- ja automatisointi sekä omavalvonnan parantaminen ovat tarpeen pohjaveden suojelemiseksi.

5 Kiinteistöllä RN:o 881:1 sijaitsee Multian seurakunnan käytössä oleva Sinervän hautausmaa. Kirkon ympärillä kiinteistöllä RN:o 1:0 on vanha hautausmaa. Hautausmailla ei käytetä lannoitteita eikä torjunta-aineita. Pohjavesialueella sijaitsee kahdeksan pylväsmuuntajaa ja kolme puistomuuntajaa hakemuksen liitteen 3 kartan mukaisissa paikoissa. Puistomuuntajat sijaitsevat pohjaveden muodostumisalueella ja niissä on suoja-altaat. Pylväsmuuntajista neljä sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella. Muuntajien vaurioituminen aiheuttaisi riskin pohjavedelle. Ehdotetulla suoja-alueella ei ole maa-ainesten ottopaikkoja. Multian kirkonkylä on rakennettu hyvin hienojakoista hiesua tai hiekkaa sisältävän kannaksen päälle. Alueella ei ole vanhastaan hulevesijärjestelmää, koska maaperä on hyvin läpäisevää. Käytännössä maa-aineksen ottamiseen ei ole mahdollisuutta kirkonkylän asemakaavan vuoksi. Suunnitteilla oleva Multian kirkonkylän tiejärjestely tuo tarvetta maastoleikkauksiin, mikä voi hallitsemattomana vaikuttaa haitallisesti pohjaveden korkeuteen ja laatuun. Kantatien 58 muuttaminen kulkemaan keskustan läpi Multianrannantien kautta Kyöpelin tilan kautta on riski pohjavedelle. Kunnan maankaatopaikka sijaitsee Ahjomäessä pohjavesialueen ulkopuolella ja sillä on ympäristölupa. Pohjavesialueella on teollisuutta ja yritystoimintaa. Multian Saha Oy:llä on kiinteistöllä Myllykangas R:No 3:398 vuonna 2001 myönnetty ympäristölupa. Sahan alueella varastoidaan öljytuotteita, jotka ovat joko suoja-altaallisissa säiliöissä tai tynnyreissä sisätiloissa. Multilaserin kiinteistöllä Ollinmäki RN:o 64:0 (Multianrannantie 2) toiminnassa syntyvät koneöljy- ym. jätteet viedään pois kiinteistöltä. Öljysäiliö on poistettu kiinteistöltä kokonaan. Rakennuksessa ennen toimineen Farkkutehtaan saostusaltaat on tyhjennetty ja täytetään myöhemmin hiekalla. Farkkutehtaan viemäriin laskemista jätevesistä on saattanut jäädä viemäriin kemikaalisakkaa. Viemäriputki on vuodelta Veljekset Lehtomäki Oy:n kiinteistöllä Korjaushalli RN:o 3:364 (Siltalammintie 7), joka sijaitsee aivan pohjavesialueen muodostumisalueen rajan ulkopuolella, on öljynerotuskaivot. Töysän Linja Oy:n kiinteistöllä Töysä R:No 32:5 (Rauhalantie 4) toiminta on vähäistä. Kiinteistö Oy Multian Perunavaraston kiinteistöllä Pajarinne R:No 3:399 (Saramäentie 334) vanhassa perunavarastossa on mullanerotuskaivo viemäriin menevälle vedelle. Lämmitysöljysäiliö ( l) on sisätiloissa. Kiinteistön tiloissa toimii nykyään puutavarahöyläämö ja puusepänliike. Rakennus toimii lisäksi varastona. Keskustie 31:ssä sijainneen entisen huoltoasemakiinteistön maaperä on kunnostettu vuonna 2003 Soili-ohjelman puitteissa (kohdenumero ). Puhdistetulla alueella suoritettiin jälkiseurantaa, koska pohjavedessä oli havaittavissa MTBE- ja TAME-pitoisuuksia sekä bensiiniä. Pohjavesinäytteissä MTBE- ja TAME-pitoisuudet sekä bensiinipitoisuus alittivat luvan määrittämät pitoisuudet. Verkostoveden kokonaishiilivety- ja VOC-pitoisuus olivat vuonna 2003 alle määritysrajan. Etäisyys Kirkkorannan vedenottamoon on noin 200 metriä. 5

6 Esitys suoja-aluemääräyksiksi Multian Saha Oy:n alueella on kunnostettu KY-5-sinistyksenestoaineella pilaantuneita maamassoja ympäristökeskuksen päätöksen mukaisesti (Dnro 0997Y0060/18, ). Pilaantuneet maamassat kompostoitiin sahaalueella. Puhdistetulle alueelle jäi pilaantuneita maamassoja pohjavesipinnan alapuolelle ja tutkimuksissa todettiin alueen pohjavedessä kohonneita kloorifenolien pitoisuuksia. Ympäristölupapäätökseen on sisällytetty pohjaveden kloorifenolipitoisuuden tarkkailua koskeva velvoite. Saha-alue sijaitsee noin kilometrin päässä vedenottamosta. Talousveden kloorifenolien pitoisuudet olivat vuonna 2007 alle määritysrajan. Pohjavesialueella kaavateillä ei käytetä suolausta. Pääteillä suolan käyttöä pyritään minimoimaan käyttämällä hiekoitusta liukkauden torjuntaan. Kirkkorannan vedenottamon raakaveden kloridipitoisuus on ollut 2000 luvulla korkeimmillaan 15 mg/l. Talousveden kloridipitoisuus oli 1990 luvulla suurimmillaan 38 mg/l johtuen maantiesuolan suuremmasta käytöstä. Vaarallisten aineiden kuljetuksista ei ole tilastoja. Kirkkorannan pohjavesialueelle ei ole toistaiseksi rakennettu yhtään maalämpöjärjestelmää. Maalämpöjärjestelmien mahdollisia riskejä pohjavedelle ovat pintavesien suora pääsy pohjaveteen puutteellisesti tiivistetyistä kaivorakenteista ja lämmönsiirtoainevuodot. Pohjavesialueella on yksi pieni peltoalue, joka sijaitsee Nuukalankujan päässä lähellä Multianjärven rantaa. Metsä- ja puistoalueet ovat Multian kunnan omistamia. Suoja-alueen vaikutukset metsätaloudelle ovat merkityksettömät. Alueen viljely rajoittuu keskusta-alueella hyvin pienimuotoiseen pihaviljelyyn, jolla ei ole vaikutusta pohjaveteen. Hevosen pitäminen pihassa on joskus suuremmilla tonteilla mahdollista. Koiratarhoja on syntynyt keskustassa nopeasti ja hyvin lähelle vedenottamoa. Suoja-alueella on noudatettava seuraavia alueen käyttöä koskevia määräyksiä, ellei aluehallintovirasto toisin määrää tai ympäristönsuojelulain mukaisen lupa-asian yhteydessä myönnetä lupaa poiketa niistä. 1. Vedenottamoalue a) Alueella on sallittua ainoastaan pohjaveden ottamiseen, käsittelyyn ja sen puhtauden säilyttämiseen liittyvä toiminta. b) Ottamolla tarvittavien aineiden ja tarvikkeiden käsittely ja säilytys on huolehdittava siten, että niitä ei pääse maaperään. c) Ottamoalue ympäröidään aidalla. 2. Kaukosuoja-alue d) Kiellettyä ovat seuraavat toiminnat: 6

7 Pohjaveden laadulle vaarallisten aineiden varastointi ilman asianmukaisia suojalaitteita. Lietelannan, puhdistamo- ja muiden lietteiden, tuhkan sekä puhdistamomullan käyttö. Jätevesien imeyttäminen maahan tai maastoon. Jätevedet on johdettava joko yleiseen viemäriin tai umpisäiliöön. Muu ympäristönsuojelulain 8 :ssä mainitun pohjaveden pilaantumiskiellon vastainen toiminta. e) Kiinteistöillä olevat talousvesikaivot on pidettävä kunnossa siten, että niiden kautta ei pääse valumaan hulevesiä pohjaveteen. Kunnostamattomat kaivot on poistettava käytöstä ja täytettävä puhtaalla maa-aineksella kunnan ohjeiden mukaan. f) Rakennettavat ja uusittavat öljy- ja polttoainesäiliöt sekä niiden johdot on suojattava asianmukaisesti, kiinteistökohtaiset säiliöt tulee sijoittaa rakennuksen sisällä olevaan öljysäiliötilaan tai maan päälle suoja-altaaseen. Öljysäiliötilan tai suoja-altaan on tällöin oltava valuma-allas, jonka on pystyttävä keräämään ja pidättämään suurinta tilassa olevaa säiliötä vastaava öljymäärä ja valuma-altaan on muuten oltava rakennusvalvontaviranomaisen antaman ohjeen mukainen. Säiliöt on varustettava ylitäytön estolaitteella sekä vuotojen ilmaisujärjestelmällä. Multian kunnalla on oikeus kustannuksellaan tarkistaa jo rakennetut säiliöt. Öljykuljetuksissa on noudatettava erityistä huolellisuutta. g) Kunnan tulee tehdä tarvittavat viemärien ja viemärikaivojen korjaukset saneeraussuunnitelman mukaisesti. h) Kaikki öljyä sisältävät muuntamot on varustettava suoja-altaalla. i) Maantiesuolan käyttö on pyrittävä rajoittamaan mahdollisimman pieneksi. j) Maa-ainesten otto ja maaleikkausten teko on kielletty pohjaveden pinnan ylimmästä tasosta 4 metriä ylöspäin. k) Maalämpöratkaisuissa on kiellettyä glykolin tai muiden terveydelle vaarallisiksi luokiteltujen aineiden käyttö. Etanolipohjaisen maalämpöratkaisun käyttö tulee ratkaista jokaisessa tapauksessa erikseen. 3. Lähisuoja-alue l) Edellä olevat määräykset d-i. m) Maa-ainesten otto ja maaleikkausten teko on kielletty pohjaveden pinnan ylimmästä tasosta 6 metriä ylöspäin. n) Maalämpöjärjestelmän rakentaminen on kielletty. 7

8 8 o) Kirkkorannan uimarannalle on rakennettava käymälä. p) Uusien yleiselle liikenteelle tarkoitettujen teiden ja pysäköintipaikkojen rakentaminen on kielletty, mikäli niiden jätevesiä ei johdeta tiiviitä sivuojia tai putkia myöten alueen ulkopuolelle. q) Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu pesuaineilla on kielletty muualla kuin tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivojen kautta yleiseen viemäriin tai muuhun hyväksyttyyn jätevesien puhdistukseen. Suoja-aluemääräysten vaikutus kiinteistöihin, joilla on todettu riskitekijöitä Hakemussuunnitelman mukaan suoja-aluemääräysten myötä öljysäiliöt ja lämmitysjärjestelmät (määräys 2f) tarkastetaan ja ne tulee korjata tarkastuksessa esille tulleiden asioiden mukaan sellaiseen kuntoon, ettei pohjaveden laatua vaaranneta. Korjauskustannukset kuuluvat kyseisen kiinteistön omistajalle. Korjausaikaa on kiinteistöllä tarkastuksesta seuraavan vuoden loppuun, kuitenkin suurta riskiä aiheuttavissa asioissa välittömästi. Tarkastukset tehdään kahdessa kiireellisyysluokassa. Ehdotetulla suoja-alueella olevat kohteet tarkastetaan kiireellisyysluokassa I ja pohjavesialueella, mutta kuitenkin ehdotetun suoja-alueen ulkopuolella olevat kohteet kiireellisyysluokassa II. Suoja-alueen määrittelyllä ei ole vaikutusta pohjavesialueen ulkopuolella oleville kohteille. Arviot säiliöiden kunnosta tekee Keski-Suomen pelastuslaitoksen palotarkastaja ja kirjaa asiat pelastuslaitoksen rekisteriin Suoja-aluemääräykset 2d, 2e ja 3o ohjaavat jo rakennettujen rakennusten ja kiinteistöjen omistajia saattamaan jätevesijärjestelmänsä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) mukaiseen kuntoon vuoteen 2014 mennessä. Asetusta on tulkittu pohjavesialueilla niin, että jätevesijärjestelmien vedet on johdettava tiiviissä viemärissä suoja-alueen ulkopuolelle tai tiiviiseen, täyttymishälyttimellä varustettuun umpisäiliöön. Ympäristönsuojelulain 1 luvun 18 :n (pohjaveden pilaamiskielto) ja vesilain 1 luvun 8 :n (pohjaveden muuttamiskielto) perusteella jätevesien maahan imeyttäminen on pohjavesialueella pääsääntöisesti kielletty. Vesihuoltolain (613/2001) mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen verkostoon. Suoja-aluemääräys 2g ohjaa kunnan tekemään tarvittavat viemärien ja viemärikaivojen korjaukset saneeraussuunnitelman mukaisesti. Ympäristönsuojelulain 1 luvun 18 :n (pohjaveden pilaamiskielto) ja vesilain 1 luvun 8 :n (pohjaveden muuttamiskielto) perusteella jätevesien maahan imeyttäminen on pohjavesialueella pääsääntöisesti kielletty. Vahingot Hakija on katsonut, että suoja-aluemääräyksistä ei muodostu korvausvelvoitetta. Haettu suoja-alue sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella, jolla vesi- ja ympäristönsuojelulakien määräykset jo sinällään kieltävät tai rajoittavat pohjaveden laatua ja määrää vaarantavat toimet.

9 9 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Multian kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esittää lausunnossaan, että Kirkkorannan pohjavesialueen suoja-alueen perustamiselle on tarvetta pohjaveden laadun ja määrän turvaamiseksi. Lisäksi suoja-aluemääräyksiä on syytä tarkentaa seuraavasti: Lähisuojavyöhyke: 1)YSL 28 :n mukaisten laitosten perustaminen, mikäli näistä saattaa aiheutua YSL 8 :n mukainen seuraus 2) Tiesuolaus kiellettyä (YSL 8 ) 3) Pohjaveden laadulle haitallisten torjunta-aineiden käyttö kielletty 4) Jätevedet tulisi johtaa kunnan yleiseen viemäriverkkoon Kaukosuojavyöhyke: 1) YSL 28 :n mukaisten laitosten perustaminen, mikäli niistä saattaa aiheutua YSL 8 :n mukainen seuraus 2) Tiesuolaus kiellettyä (YSL 8 ) 3) Pohjaveden laadulle haitallisten torjunta-aineiden käyttö kielletty 4) Jätevedet tulisi johtaa kunnan yleiseen viemäriverkkoon 2) Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomainen esittää lausunnossaan, että vesilaitoksen tulee huomioida resursseissaan myös Kirkkorannan pohjavedenottamolle hakemusasiakirjojen jättämisen jälkeen asennettu ultraviolettiyksikkölaitteiston käyttö-, huolto- ja puhdistustoimenpiteet, jotta voidaan varmistua UV-yksikön tarkoituksenmukaisesta toiminnasta. UVyksikön ja koko vedenottamon järjestäminen kaukovalvonnan piiriin on terveydensuojelun näkökulmasta aiheellista. Tanulan jätevedenpumppaamon ja sen purkuputken sijainti vedenottamon välittömässä läheisyydessä muodostaa mikrobiologisen riskin veden laadulle rantaimeytymisen kautta. Riittämättömästi suodattuneen järviveden mukana mahdollisesti kulkeutuvat humushapot voivat suojata mikrobeja UV-yksikön desinfioivalta vaikutukselta. Tämä tulee huomioida vedenkäsittelyprosessissa ja vedenottomäärissä. HAKIJAN SELITYS Hakijalle on varattu mahdollisuus selityksen antamiseen. Hakija ei ole toimittanut selitystä aluehallintovirastoon.

10 10 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto määrää Multian kunnassa sijaitsevalle Kirkkorannan vedenottamolle suoja-alueen. Suoja-alueen pinta-ala on 58 ha ja se on yhteneväinen pohjaveden muodostumisalueen rajauksen kanssa. Suoja-alue sijaitsee kokonaan Multian kylässä. Suoja-alue käsittää tämän päätöksen liitteessä 1 olevaan karttaan merkityt seuraavat alueet: Vedenottamoalue Multian kunnan Multian kylässä sijaitseva tila Kuntala RN:o 32:3 (Kirkkorannan vedenottokaivo). Lähisuojavyöhyke RN:o Kiinteistön nimi 3:272 Multianrivi 2 3:336 Rauhalanranta 3:380 Multia, Kirkkoherranvirkatalo (L/K)* 14:12 Kynnäänsyrjä 14:19 Vieru 14:41 Peiponmäki 14:42 Laaksonen 14:43 Päivärinne 14:44 Lamminranta 14:53 Tönölä 14:62 Kotiranta 14:65 Suviranta 14:72 Kissala 14:83 Huuhankulma 14:108 Tanula 14:109 Kissapuisto 14:133 Lummeranta (L/K)* 14:134 Aarola 14:135 Puistola 14:145 Ilomäki 14:146 Ilmola 14:173 Tiensivu 14:174 Antinpelto 14:187 Ylä-Peippomäki 14:188 Peippomäki 17:0 Päivärinne II 20:1 Peipporinne 20:2 Kauppa 20:3 Ilmola II 20:5 Santaharju 20:6 Tienhaara 20:7 Kynnäänkulma 20:8 Kauppala 32:2 Mattila 32:3 Kuntala 32:4 Valkola 32:5 Töysä

11 11 34:0 Markka-asema 35:0 Pajamäki 36:4 Erola 36:6 Tapiola 38:0 Lukkarinmutka 39:3 Keskiharju 39:4 Helisevä 39:5 Peiponmäki II 39:6 Matinniemi 42:4 Kynnäänsivu 42:7 Käpylä 43:0 Tuulensuu 51:2 Paloasema 56:3 Kuntola 61:0 Junttila 73:0 Vuorela (L/K)* 74:0 Vileksenhovi 881:1 Hautausmaa 881:1:0 Kirkko *(L/K) tarkoittaa tilan sijaitsevan sekä lähisuoja- että kaukosuojavyöhykkeellä. Kaukosuojavyöhyke Rn:o Kiinteistön nimi 3:238 Ahtinmäki 3:247 Hautausmaa II 3:273 Tiemaa 3:292 Vajakangas 3:341 Pajakangas 3:364 Korjaushalli 3:365 Ahjonmäki I 3:380 Multia, Kirkkoherranvirkatalo 3:391 Kyöpeli 3:398 Myllykangas 3:399 Pajarinne 3:400 Tuomisto 12:38 Lukkarilla 13:9 Pajula 14:63 Sinervälinna 14:97 Moonila 14:101 Valkorinne 14:102 Koivulehto 14:103 Valkoranta 14:104 Moonilapuisto 14:113 Havula 14:114 Rauniolinna 14:124 Havula I 14:125 Kallioranta 14:133 Lummeranta 14:144 Matoranta 14:155 Rantapirtti 14:156 Aho 14:157 Kotiranta 14:158 Ahonen 14:208 Pajarinne

12 12 21:0 Varjoranta 22:2 Peltoniemi II 25:26 Hongisto 32:1 Pekkala 36:2 Männikkö 38:0 Lukkarinmutka 39:2 Väinölä 41:1 Teiskola 42:5 Hiekkakumpu 42:14 Urkkila 44:0 Samulinsavu 45:1 Pajulahti 47:2 Mäkirinne 47:3 Männistö 47:6 Koivuranta 47:7 Pihlajarinne 47:8 Ravila 49:1 Koivupelto 49:2 Yrjölä 49:3 Pekkala 49:4 Aimola 49:5 Pajupelto 50:3 Mäensivu 50:4 Myllytupa 50:5 Poukama 50:6 Majamäki 50:7 Mäntymäki 50:8 Eskola 50:9 Nokela 50:10 Törmä 55:0 Oskarila 63:1 Kujanpää 64:0 Ollinmäki 66:0 Onnela 73:0 Vuorela 878:3 Maa-alue Suoja-aluemääräykset Luvan haltijan on noudatettava suoja-alueella seuraavia alueen käyttöä koskevia lupamääräyksiä, ellei aluehallintovirasto toisin määrää tai ympäristönsuojelulain tai vesilain mukaisen lupa-asian yhteydessä myönnetä lupaa poiketa niistä: Kaukosuojavyöhyke 1) Alueelle ei saa sijoittaa ympäristönsuojeluasetuksen 1 luvun 1 pykälässä mainittuja tehtaita, laitoksia tai toimintoja eikä terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä tai varastointia. Alueelle ei saa sijoittaa eläinsuojia. 2) Alueella on kielletty valtioneuvoston asetuksen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006 ja sen muutos 342/2009) liitteessä lueteltujen myrkyllisten aineiden käsittely ja varastointi, lukuun ottamatta pienimuotoista pohjaveden suojalaittein varustettuja tilakohtaisia varastoja ja

13 säiliöitä. Varastot ja säiliöt on ilmoitettava vesilaitokselle ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesilaitoksella on oikeus tarkastaa olemassa olevat varastot ja säiliöt. 3) Lietelannan, lannan ja virtsan, puhdistamo- ja muiden lietteiden, tuhkan sekä puhdistamomullan käyttö alueella on kielletty. Eläinraatojen hautaaminen alueella on kielletty. 4) Jätevesien imeyttäminen maahan tai maastoon on kiellettyä. Jätevedet on johdettava joko yleiseen viemäriin tai umpisäiliöön. Koiratarhoissa ja muissa eläinten jaloittelutiloissa on toteutettava sellaiset toimenpiteet, joilla estetään lannan ja virtsan sekä niitä sisältävien vesien joutuminen pohjaveteen Niiden kiinteistöjen osalta, jotka eivät täytä edellä mainittua määräystä, on ryhdyttävä toimenpiteisiin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa sovittavan aikataulun mukaisesti. 5) Alueelle ei saa perustaa uutta tai laajentaa olemassa olevaa polttonesteiden jakeluasemaa, autokorjaamoa tai pesulaa, auto- ja metalliromuttamoa, jätevedenpuhdistamoa, kaatopaikkaa, maankaatopaikkaa, lumenkaatopaikkaa, golfkenttää, kauppapuutarhaa, taimitarhaa tai hautausmaata. 6) Kiinteistöillä olevat talousvesikaivot on pidettävä kunnossa siten, että niiden kautta ei pääse valumaan hulevesiä pohjaveteen. Kunnostamattomat kaivot on poistettava käytöstä ja täytettävä puhtaalla maa-aineksella kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen antamien ohjeiden mukaisesti. 7) Rakennettavat ja uusittavat öljy- ja polttoainesäiliöt sekä niiden johdot on suojattava asianmukaisesti. Kiinteistökohtaiset säiliöt tulee sijoittaa rakennuksen sisällä olevaan öljysäiliötilaan tai maan päälle katokselliseen suojaaltaaseen. Öljysäiliötilan tai suoja-altaan on tällöin oltava niin suuri, että se pystyy pidättämään koko säiliöön mahtuvan öljymäärän. Säiliöt on varustettava ylitäytön estolaitteella sekä vuotojen ilmaisujärjestelmällä. Multian kunnalla on oikeus kustannuksellaan tarkistaa jo rakennetut säiliöt. Öljykuljetuksissa on noudatettava erityistä huolellisuutta. Tilapäiset öljy- ja polttoainesäiliöt on suojattava vastaavasti niiden tilavuutta vastaavalla suoja-altaalla, katoksella, ylitäytönestimellä ja lukolla. Tankkaus on tehtävä tiivispohjaisella alustalla, josta polttoaine ei pääse imeytymään maaperään. Jos olemassa olevien edellä tarkoitettujen säiliöiden suojaustoimenpiteet ovat puutteellisia, ne on toteutettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa sovittavan aikataulun mukaisesti.. 8) Multian kunnan tulee tehdä tarvittavat viemärien ja viemärikaivojen sekä pumppaamoiden korjaukset saneeraussuunnitelman mukaisesti. 13

14 9) Kaikki öljyä sisältävät muuntamot on varustettava suoja-altaalla. Jos olemassa olevien muuntamoiden suojaustoimenpiteet ovat puutteellisia, ne on toteutettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa sovittavan aikataulun mukaisesti. 10) Alueella on kielletty tiesuolojen, öljysoran tai muiden tienpitoon liittyvien haitallisten aineiden varastointi. Liukkauden torjunnassa on käytettävä suolaa säästäviä menetelmiä. Suolan käyttö pölynsidontaan on kielletty. Suolausta koskevat rajoitukset koskevat sekä tiehallinnon yleisiä teitä että kunnan katuja. 11) Alueella on kielletty kasvinsuojeluaineiden, tuhoeläin- ja vesakkomyrkkyjen käyttö. Alueella ei saa myöskään käyttää sellaisia aineita, joiden käyttö valmisteen myyntipäällykseen merkityn pohjavesilausekkeen rajoituksen mukaan on kielletty. Pienimuotoisesta pohjavesialueella hyväksyttävien kasvinsuojeluaineiden käytöstä voidaan sopia kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa. 12) Alueella ei saa ilman aluehallintoviraston lupaa ottaa maa-aineksia muutoin kuin vähäiseen kotitarvekäyttöön. Alueella ei saa suorittaa sellaista maankaivua tai muuta toimenpidettä, josta voi aiheutua pohjaveden likaantumista tai haitallista pintavesien imeytymistä maaperään eikä ilman aluehallintoviraston lupaa sellaista toimenpidettä, joka voi aiheuttaa haitallista pohjaveden purkautumista. Luvanvaraisuus ei koske rakennusten perustamista eikä muuta pienimuotoista rakennustoimintaa. 13) Maalämpöratkaisuissa on kiellettyä glykolin tai muiden terveydelle vaarallisiksi luokiteltujen aineiden käyttö. Etanolipohjaisen maalämpöratkaisun käyttö tulee ratkaista jokaisessa tapauksessa erikseen. Olemassa olevista maalämpöjärjestelmistä ja lämmönsiirrossa käytettävistä aineista tulee ilmoittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lähisuojavyöhyke 14) Edellä olevat määräykset ) Maalämpöjärjestelmien rakentaminen alueelle on kielletty. 16) Alueella on maa-ainesten ottaminen ja siihen verrattava maan kaivaminen kielletty. Kielto ei koske rakennusten perustamista eikä muuta pienimuotoista rakennustoimintaa 17) Kiinteistöllä Kissalan uimaranta RN:o 39:6 on oltava alkaen käymälä, josta jätevedet johdetaan kunnan yleiseen viemäriverkkoon. 18) Uusien yleiselle liikenteelle tarkoitettujen teiden ja pysäköintipaikkojen rakentaminen on kielletty, mikäli niiden jätevesiä ei johdeta tiiviitä sivuojia tai putkia myöten alueen ulkopuolelle. 19) Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu pesuaineilla on kielletty muualla kuin tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikal- 14

15 la, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivojen kautta yleiseen viemäriin tai muuhun hyväksyttyyn jätevesien puhdistukseen. Vedenottamoalue 20) Vedenottamoalue on aidattava. Alueella on sallittua ainoastaan pohjaveden ottoon, käsittelyyn, puhtauden säilyttämiseen sekä alueen valvontaan liittyvä toiminta. 21) Pohjaveden käsittely ja sitä varten tarvittavien kemikaalien ja muiden hoitoaineiden säilytys ottamolla on tehtävä tähän tarkoitukseen varatuissa tiloissa niin, ettei mainittujen aineiden pääsy maaperään ole mahdollista. 15 Muut määräykset 22) Kunnan on tarkoituksenmukaisella tavalla merkittävä suoja-alueen rajat maastoon. 23) Kunnan on päätöksen saatuaan viipymättä tiedotettava kirjallisesti asianomaisille maanomistajille suoja-alueen rajoista sekä suoja-aluemääräyksistä. 24) Kunnan on viivytyksettä korvattava kullekin asianomaiselle oikeudenomistajalle suoja-alueella suorittamistaan pohjaveden suojaamistoimenpiteistä aiheutuvat mahdolliset vahingot, haitat tai muut edunmenetykset, ellei vahingonkärsijän kanssa toisin sovita. Mikäli vahingosta, haitasta tai muusta edunmenetyksestä ei päästä sopimukseen, on kunnan saatettava asia aluehallintoviraston ratkaistavaksi. 25) Mikäli suoja-aluemääräyksistä aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota nyt ei ole edellytetty ja josta ei päästä sopimukseen kunta tai vahingonkärsijä voi saattaa asian aluehallintoviraston ratkaistavaksi. 26) Jos suoja-alueen rajojen tai määräysten muuttaminen on tarpeellista olosuhteiden tai vedenottojärjestelyjen muuttumisen vuoksi tai muusta syystä, on kunnan saatettava asia hakemuksella aluehallintoviraston käsiteltäväksi. Vahingot Perustelut Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Kirkkorannan vedenottamon suoja-alueen määrääminen on terveydellisistä syistä tärkeän tarpeen vaatimaa otettavan pohjaveden puhtauden säilyttämiseksi. Suoja-alueen rajauksessa on otettu huomioon alueen kiinteistörajat eikä aluetta ole määrätty laajemmaksi kuin välttämätön tarve vaatii. Nykyisin otettavan vesimäärän mukaisessa tilanteessa suoja-alue on riittävän suuri. Koska vedenottolupa on jonkin verran tulkinnanvarainen ja mahdollistaa nykyistä huomattavasti suuremman vedenottomäärän, lupaa olisi syytä harkita tarkistettavaksi vedenottomäärän osalta. Vesilain 1 luvun 18 :n mukainen pohjaveden muuttamiskielto, ympäristönsuojelulain 7 :n mukainen maaperän pilaamiskielto ja 8 :n mukainen pohjaveden pilaamiskielto, vesihuoltolain (613/2001) mukainen kiinteistön liittä-

16 Lainkohta Vesilain 9 luvun 20 Päätöksen noudattaminen Lainkohta Vesilain 9 luvun 19 Merkintä kiinteistörekisteriin minen verkostoon vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sekä valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) rajoittavat ja estävät alueella suoritettavia toimintoja siten, ettei pohjavesi pilaannu tai sen laatu muutu haitallisesti. Tällä suoja-aluepäätöksellä ei rajoiteta alueella jo olemassa olevaa toimintaa enempää kuin edellä mainitut kiellot edellyttävät, vaan sillä luodaan lisävarmuutta pohjaveden puhtaana säilymiselle tulevaisuudessa rajoittamalla pohjaveden laatua vaarantavia toimintoja ennalta. Suoja-alueen rajojen määräämisestä ja määräysten asettamisesta ei aiheudu korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Määräykset 3-7, 9, 13, 18 ja 21 ovat hakijan esityksen mukaiset ja määräyksiä, 2, 8, 10, 11, 14, 17 ja 20 on osittain muutettu tai tarkennettu. Määräykseen 20 on sisällytetty kahden määräyksen asiasisällöt. Määräykset 1, 12 ja 16 ovat uusia. Määräystä 13 on tarkennettu ja on suunnitelmasta poiketen samansisältöinen sekä kaukosuoja- että lähisuojavyöhykkeellä. Määräykset ovat uusia. Ne koskevat suoja-alueen merkitsemistä, pohjaveden suojaamistoimenpiteistä ja suoja-aluemääräyksistä aiheutuvien vahinkojen, haittojen tai muiden edunmenetysten korvaamista sekä suoja-aluerajojen ja -määräysten muuttamista. Tätä päätöstä on noudatettava, vaikka siihen haettaisiin muutosta. Tämän päätöksen saatua lainvoiman aluehallintovirasto lähettää vesilain 21 luvun 8 :n nojalla jäljennöksen päätöksestä ja kartan suoja-alueesta Keski-Suomen maanmittaustoimistolle merkinnän tekemiseksi suoja-alueesta kiinteistörekisteriin. 16 Muistutuksiin ja vaatimuksiin vastaaminen Aluehallintovirasto ottaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen muistutuksen huomioon lupamääräyksistä 1, 4, 5, 10, 12 ja 17 ilmenevällä tavalla. Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnon aluehallintovirasto ottaa huomioon lupamääräyksistä 8 ja 5 ilmenevällä tavalla. Vesilaitoksen resurssivaraukseen aluehallintovirasto ei ota kantaa suojaaluepäätöskäsittelyssä. KÄSITTELYMAKSU Tämän päätöksen käsittelymaksu on 3660 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta.

17 17 Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesilain 2 luvun mukaisen suoja-alueen määräämistä koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 3660 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Multian kunta Jäljennös päätöksestä Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat vastuualue (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ja Multian kunnan virallisella ilmoitustaululla.

18 18 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Suoja-alueen rajat 2) Valitusosoitus Juha Helin Riitta Lähdemäki Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Juha Helin ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Riitta Lähdemäki.

19 19

20 20 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.