PÄÄTÖS. Nro 173/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/61/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 173/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/61/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 PL 200, Vaasa FC Energia Oy:n Äetsän energiantuotantolaitoksen ympäristöluvan muuttaminen, Sastamala. FC Energia Oy PL Ikaalinen LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Energiantuotantolaitos sijaitsee Sastamalassa Pehulan kylässä kiinteistöillä Jokiranta ja Klooritehdas Kemira Chemicals Oyj:n teollisuusalueella. Laitoksen käyntiosoite on Hoipontie 4, Sastamala. Energiantuotantolaitos on lupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 3 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentin kohdan 3 b mukaan. Lisäksi FC Energia Oy:n energiantuotantolaitoksella ja Kemira Chemicals Oyj:n teollisuuslaitoksella on ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentin mukainen sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, jonka perusteella toimintojen ympäristövaikutuksia on tarpeen tarkastella yhdessä. Kyseessä on toiminnan muutos. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen polttoaineteholtaan vähintään 50 MW:n energiantuotantolaitoksen lupa-asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n kohdan 3b mukaan. Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Olemassa olevalla energiantuotantolaitoksella on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa Dnro LSSAVI/13/04.08/2010.

2 2 Samalla alueella toimii Kemira Chemicals Oyj, jolla on Pirkanmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa Dnro PIR-2004-Y Toiminnanharjoittajalla on sopimus kiinteistön liittämisestä Äetsän kunnan viemärilaitokseen Höyrykattilalaitos sijaitsee asemakaava-alueella Sastamalan Pehulassa. Alueella on kaavamerkintä TT, teollisuusrakennusten korttelialue. LAITOKSEN/TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Toiminnan muutos Yleiskuvaus toiminnasta FC Energia Oy:n energiantuotantolaitos sijaitsee Kemira Chemicals Oy:n Sastamalassa (ent. Äetsä) sijaitsevalla tehdasalueella, jossa Kemira Chemicals Oy harjoittaa kemikaalien tuotantoa. Alueella on FC Energian Oy:n nykyinen energiantuotantolaitos, joka on rakennettu vuonna 2003 sekä varakattilalaitos. Lähimpänä laitosta sijaitsevat tuotantolaitokset: kloraattitehtaat, tislaamo sekä raakavesipumppaamot. Energiantuotantolaitoksen toiminta-alue on kaavoitettu teollisuusalueeksi. Aidattu toiminta-alue on rajoitettu Kemira Chemicals Oy:n tehdasalueen ja Kokemäenjoen väliin. Energiantuotantolaitoksesta on noin 10 metriä joen rantaan, maaperä on savea ja moreenia. Aluetta ei ole merkitty pohjavesialueeksi. Lähimpään asuinrakennukseen on noin 400 metriä. Peruskoulun ala-aste sijaitsee noin 700 metrin etäisyydellä. Terveyskeskus, vanhusten palvelutalo ja kaksi päiväkotia sijaitsevat noin 1 km säteellä energiantuotantolaitoksesta. FC Energia Oy:llä on toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa Dnro LSSAVI/13/04.08/2010. FC Energia Oy on lupaa hakiessaan ollut rakentamassa 30 MW monipolttoainekattilaa, jossa polttoaineena olisi ollut vety ja hake. Monipolttoainekattilahankkeelle ei kuitenkaan saatu riittävää taloudellista kannattavuutta ja näin ollen hanke jäi toteutumatta. Toimintaa muutetaan niin että nykyisen vuonna 2003 rakennetun höyrykattilan (HK10) energiantuotantomäärää kasvatetaan noin 70 % ja tämä energia johdetaan höyryturbiiniin tuottamaan sähköä. Höyryturbiinia varten rakennetaan oma rakennus päähöyrykattilan viereen. Tuotannon kasvu tehdään Kemira Chemicals Oy:n ylijäämä vedyllä. Varakattilalaitos sisältää kaksi kattilaa, HK11 (11 MW) ja HK12 (10 MW), näistä vanhempi 10 MW kattila uusitaan ja molemmat kattilat liitetään prosessinohjausjärjestelmään. Höyrykattilalaitosta muutetaan nostamalla höyryn painetta ja lämpötilaa sekä lisäämällä laitokseen höyryturbiini, joka mahdollistaa yhdistetyn sähkön ja höyryn tuotannon. Höyrykattila muutetaan korkeapainekattilaksi rakentamalla siihen höyryn tulistinputkisto ja nostamalla höyrynpainetta. Höyrynpaine nousee 10 bar:sta 40 bar:iin ja höyryn loppulämpötila tulistetaan noin 480 C:n. Höyryn tuotantoon käytetyn vedyn määrä lisääntyy noin 110 GWh:sta noin

3 3 190 GWh:iin. Voimalaitoksen lämpötehoksi tulee 30 MW. Lisäksi rakennetaan lämmöntalteenottolaitteisto vähentämään varapolttoaineena olevan raskaan polttoöljyn käyttöä sekä omakäytön lämmitysenergiaa. Pääpolttoaineena käytetään vetyä 99 prosentin osuudella, raskaan polttoöljyn osuuden jäädessä alle 1 prosenttiin. Höyrykattilalaitokseen tällä hetkellä kuuluvat öljysäiliöt jäävät paikoilleen. Öljysäiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä ja niissä on ylitäytönestimet sekä vuodonilmaisimet. Varakattiloiden arvioitu käyttöaika on noin 120 tuntia vuodessa. Varakattiloissa käytetään polttoöljyä erittäin harvoin, joka viides vuosi korkeintaan 10 tuntia toisella kattilalla. Varakattiloissa käytetään pääpolttoaineena vetyä 99 % osuudella ja kevyen polttoöljyn osuudeksi jää noin 1 %. Nykyisen höyrykattilalaitoksen prosessiveden valmistuslaitteisto jätetään toimintaan ja siihen lisätään raakaveden mekaaninen esisuodatin sekä käänteisosmoosilaitos. Tarvitsemansa raaka- ja jäähdytysveden laitos ottaa Kokemäenjoesta. Puhtaat lauhteet ja jäähdytysvedet palautetaan vesistöön. Melu ja tärinä eivät muutu oleellisesti, koska alue on teollisuusaluetta. Savukaasut johdetaan 30 metriä korkeaan savupiippuun. Tavoitteena on korvata sähkön tuontia alueellisella ja paikallisella voimalaitosratkaisulla. Tällä hetkellä Kemira Chemicals Oy:n Sastamalan tuotantolaitoksilla ei ole sähköntuotantoa. Rakennettava voimalaitos vähentää Suomen sähköntuotannon syntyviä päästöjä (CO 2 ja SO 2 ), mutta lisää NO x -päästöjä tuotannon kasvaessa. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Energiantuotantolaitos tuottaa Kemira Chemicals Oy:lle höyryä 90 GWh/a ja sähköä 36 GWh/a. Tämän lisäksi kaukolämpöä tuotetaan tehdaskiinteistöihin sekä Sastamalan Äetsän alueen kaukolämpöverkkoon yhteensä noin 14 GWh. Kattilalaitoksen tekniset tiedot ja käyttö Energiatuotantolaitoksen pääkattila on kaksoislieriökattila 39 MW 40 bar 480 C. Polttotekniikka on vaiheistettu kaasupoltin. Kattila on varustettu kahdella kaksoispolttoainepolttimella. Voimalaitoksen kattila toimii peruskuormakattilana ja se tuottaa tulistettua höyryä voimalaitoksen höyryturbiinille. Laitoksen pääpolttoaine on Kemira Chemicals Oy:n tuottama vetykaasu, vara- ja häiriöpolttoaineena raskas ja kevyt polttoöljy. Varakattilalaitoksen kattilat ovat 11 MW (HK11) ja 10 MW (HK12), joista vanhempi 10 MW:n kattila uusitaan ja molemmat kattilat liitetään prosessinohjausjärjestelmään. Varakattilaitoksen kattilat voivat polttaa joko vetyä tai kevyttä polttoöljyä. Varakattiloilla on yhteinen savuhormi. Voimalaitosta ohjataan Kemira Chemicals Oy:n tehdasvalvomosta ja se liitetään Leppäkosken Energia Oy:n etävalvontajärjestelmään. Voimalaitoksen prosessinohjausautomaatio ohjaa ja säätää kahta vetypoltinta annettujen parametrien mukaisesti. Annetuista asetusarvoista mahdollisesti ilmenevistä poikkeamista saadaan hälytys valvontajärjestelmään ja raja-arvojen ylitykset/alitukset aiheuttavat tarvittaessa polttimien pysäytyksen. Polttoaineiden palamista säädetään kuorman ja savukaasujen happipitoisuuden perusteella. Kameravalvonnalla seurataan voimalaitoksen tilavalvontaa sekä polttimien

4 4 liekkiä ja savukaasun poistumista piipusta. Prosessin ohjausautomaatio muodostaa tarvittavat kuukausi-, viikko- ja päiväraportit laitoksen toiminnasta ja lisäksi huoltomies kirjaa päivittäin tärkeimmät prosessiarvot. Energiatehokkuus Voimalaitos sisältyy Leppäkosken Sähkö konsernin voimalaitosalan energiatehokkuussopimukseen. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmässä on sisällytetty energiatehokkuuden parantamistavoitteiksi energiankulutuksen vähentäminen sekä materiaalien ja polttoaineiden käytön vähentäminen. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Energiantuotantolaitoksella on mahdollisimmat matalatyppipäästöiset polttimet. Pumppujen ja puhaltimien moottoreita säädetään taajuusmuuttajilla, kun se on taloudellisesti järkevää. Vesilaitoksen tiedot ja kemikaalien käyttö Energiatuotantolaitoksen vesilaitos jää toimimaan ja laitokseen lisätään mekaaninen esisuodatin ja käänteisosmoosilaitos, koska uusi voimalaitos tarvitsee puhtaampaa vettä. Käänteisosmoosilaitoksen pesukemikaalit otetaan laitokselle Kemira Chemicals Oy:n tuotannosta ja laimennetaan pesuveteen. Prosessivettä valmistettiin vuonna 2011 keskimäärin 35 m 3 tunnissa. Raakaja jäähdytysvettä otetaan Kokemäenjoesta 2,2 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Vedenkäsittelykemikaalit ovat litran varastokonteissa nykyisen kattilalaitoksen sisällä. Alla olevassa taulukossa on esitetty käytettävät vedenkäsittelykemikaalit. Taulukko 1. Käytettävät vedenkäsittelykemikaalit. Käyttötarkoitus Kemikaali Käyttömäärä Höyrykattilan vedenkäsittely KK 6080 n. 50kg/a Höyrykattilan vedenkäsittely AKVA 822 n kg/a Veden pehmentimien suola Suola n kg/a Veden puhdistuskemikaali PAX-14 n kg/a Käänteisosmoosilaitoksen pesukemikaali Laimea suolahappo (ph 2) Laimea lipeä (ph 12) yht. n. 10 m 3 /a YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Vesilaitoksen huuhteluvedet, puhtaat lauhteet, jäähdytysvedet sekä raakaveden esisuodattimen kiintoaine johdetaan sellaisenaan Kokemäenjokeen. Kokemäenjoen kiintoainepitoisuus on 4,95 mg/l. Nykyisin käytössä olevan jäähdytysveden purkuputken lisäksi tarvitaan uusi purkuputki. Jäähdytysvesiä puretaan tällöin vesistöön halkaisijaltaan 600 mm olevalla putkella noin 30 metrin päähän rannasta. Purkuputki lähtee rannasta kohdasta N 61 38' 41", E 23 09' 43". Energiantuotantolaitos käyttää vettä t/a, josta lauhteita palaa kiertoon kaukolämmöstä t/a, turbiinilauhteita t/a ja omakäytöstä t/a. Uutta vettä puhdistetaan t/a. Tästä määrästä puhdistuk-

5 Päästöt ilmaan Melu ja tärinä 5 sessa erottuu kiintoainetta noin 700 kg/a. Mekaanisen esisuodattimen kiintoaine palautetaan jokeen ja muu vedenpuhdistuksessa syntyvä kiintoaine johdetaan kaupungin jätevesiverkkoon. Viemärilaitokselle johdetaan vesilaitoksen jälkiselkeyttimeltä jätevettä noin m 3 /a. Tämän lisäksi saniteettivesiä syntyy noin 5 m 3 vuodessa. Lauhteiden lämpötila on noin 25 C. Vedet, jotka voivat sisältää epäpuhtauksia johdetaan välisäiliön kautta kaupungin jätevesiverkkoon. Hulevedet, noin m 3 /a on laskettu 2 hehtaarin alueelle sadevesimäärällä 650 mm/a. Alla olevassa taulukossa on esitetty pääkattilan päästöt vuonna 2011 ja arvioidut päästöt muutoksen jälkeen. Taulukko 2. 30MW energiatuotantoyksikön päästöt ilmaan. Päästöt kattilalle v Arvioidut päästöt kattilalle muutoksen jälkeen Päästö [t] [t] Hiukkaset 0,06 0,003 NO x (NO 2 ) SO x (SO 2 ) 0,94 0,5 CO Savukaasujen virtausnopeus savupiipussa on oletetulla polttoainejakaumalla n. 10 m/s. Savukaasujen lämpötila n. 155 ºC. Savupiipun korkeus on 30 metriä. Laitosalueen läheisyydessä on mitattu melutasoja. Mittaukset on tehty 1,5 metrin korkeudelta kolmesta eri mittauspisteestä metrin päässä tulevasta laitoksesta. A-painotetut äänitasot vaihtelivat db(a). Energiatuotantolaitos ei lisää oleellisesti tehdasalueen tärinää. Energiatuotantolaitoksen toiminta ei lisää liikennettä nykyisestä, joka muodostuu henkilöautoliikenteestä, noin 1 auto/vrk. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Energiatuotantolaitoksessa syntyvät jätteet ovat esitetty alla olevassa taulukossa. Laitoksella ei synny tuhkaa. Taulukko 3. Jätemäärät. Jätenimike EWC-koodi määrä t/v käsittely Jäteöljy* ,2 Ekokem Öljyiset kiinteät jätteet* ,1 Ekokem Sekalaiset/satunnaiset vaaralliset , 0,05 Ekokem jätteet (maalit, akut, loiste- putket ym.) * , Metalliromu ,2 Romuliikkeet Pahvi- ja paperi ,2 Äetsän Hyötyjäte Oy Sekajäte ,2 kaatopaikka *Vaarallinen jäte, ent. ongelmajäte.

6 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN 6 Energiatuotantolaitos vähentää raskaan polttoöljyn käyttöä sekä korvaa sähkön tuontia alueellisella ja paikallisella voimalaitosratkaisulla. Tällä hetkellä Kemira Chemicals Oy:n Sastamalan tuotantolaitoksilla ei ole sähköntuotantoa. Saneerattava energiantuotantoyksikkö vähentää Suomen sähköntuotannossa syntyviä hiilidioksidi- ja rikkidioksidipäästöjä, mutta lisää typenoksidipäästöjä höyryntuotannon kasvaessa. Ilmanlaatuvaikutukset on arvioitu Ilmatieteen laitoksen tekemällä leviämismallilaskelmalla. Leviämismallilaskelmilla tarkasteltiin voimalaitoksen normaalitoiminnan päästöjen sekä suurimpien mahdollisten hetkellisten päästöjen vaikutuksia voimalaitoksen ympäristön ilmanlaatuun. Päästöjen tarkastelussa polttoaineina olivat vety (99,4 %) ja raskas polttoöljy (0,6 %). Energiantuotantolaitoksella päästöjen aiheuttamat pitoisuuden maanpintatasolla jäivät hyvin pieniksi. Leviämislaskelmien mukaan energiantuotantolaitoksen päästöjen aiheuttamat pitoisuudet alittaisivat Suomessa voimassa olevat terveysperusteiset typpidioksidin, rikkidioksidin ja hengitettävien hiukkasten ohje- ja raja-arvot. Leviämismallilaskelmien perusteella voidaan arvioida, että suunnitelluilla päästömäärillä ja piippuratkaisuilla varmistetaan ilmanlaadun kannalta riittävän hyvät päästöjen leviämis- ja laimennusolosuhteet. Lauhdevesien lämpötila vesistöön johdettaessa on noin 25 C. Lauhdevesien vaikutus vesistöön on vähäinen, koska niiden määrä on pieni verrattuna Kokemäenjoen suureen virtaamaan. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu FC Energia Oy noudattaa toiminnassaan Leppäkosken Sähkö konsernin toimintajärjestelmää, johon kuuluvat sertifioidut laatu-, ympäristö-, työterveysja turvallisuus sekä energiatehokkuusstandardit. Laitoksia valvotaan paikallisesti valvomoista prosessinohjausjärjestelmän kautta ja laitoskierroksin neljän tunnin välein. FC Energia Oy noudattaa toiminnassaan Leppäkosken Sähkö -konsernin toimintajärjestelmää, johon kuuluvat sertifioidut laatu-, ympäristö-, työterveysja turvallisuus sekä energiatehokkuus-standardit. Laitoksia valvotaan paikallisesti valvomoista prosessinohjausjärjestelmän kautta ja laitoskierroksin neljän tunnin välein. Polttoaineen laadun tarkkailu Kemira Chemicals Oy toimittaa kaiken laitoksen tarvitseman vedyn. Vara- ja häiriöpolttoaineena käytetään voimalaitoksen kattilassa (HK 10) raskasta polttoöljyä ja varakattilalaitoksessa moottoripolttoöljyä. Polttoöljyt ostetaan polttoöljyjen toimittajilta. Kerran vuodessa pyydetään polttoainetoimittajilta lausunto, jossa ilmoitetaan polttoaineiden alkuperä lämpöarvo rikkipitoisuus (polttoöljyt)

7 7 viskositeetti (polttoöljyt) raskasmetallit (raskas polttoöljy, Ni, Vi) Palamisolosuhteiden tarkkailu Prosessinohjaus-järjestelmään on liitetty mittaukset, joiden arvot ja poikkeamat asetusarvoista kirjaantuvat käyttöraportteihin ja prosessiarvojen tietokantaan. Jos poikkeama voi aiheuttaa palamisolosuhteiden muuttumisen epäsuotuisaksi, pysäytetään laitos. Mittaukset tarkistetaan vuosittain ja ne ovat seuraavat Happi Savukaasun lämpötila Laitteistojen toimivuuden seuranta Voimalaitoksella ja varakattilalaitoksella ei ole savukaasun puhdistuslaitteistoja, koska polttoöljyjen käyttö on alle 1 % koko polttoainemäärästä. Polttimet huolletaan vuosittain vuosihuollon yhteydessä tai jos palamisessa esiintyy häiriöitä. Vuosittain tarkistetaan palamiseen vaikuttavat mittalaitteet, kuten polttoaineiden määrämittaukset polttoaineiden lämpötila paine hajoitushöyryn paine ilman paine palamisilmapeltien toiminta polttoaineiden säätöventtiilit Savukaasupäästöjen tarkkailu Savukaasujen happi- ja lämpötila-arvot päivittyvät prosessinohjausjärjestelmään ja ohjaavat polttimien toimintaa. Henkilökunta kirjaa polttoaineen palamiseen vaikuttavat pääarvot neljän tunnin välein. Savukaasujen päästöt mitataan kertaluontoisilla mittauksilla viranomaisten ohjeiden mukaisesti. Polttoaineiden varastointi Ainoastaan polttoöljyä varastoidaan toimintaa varten. Öljysäiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä ja niissä on ylitäytönestimet sekä vuodonilmaisimet. Lisäksi säiliöitä tarkkaillaan silmämääräisesti laitos- ja huoltokäynneillä. Pinnankorkeuden mittaukset tarkistetaan vuosittain. Jätevesien tarkkailu Likaiset jätevedet ohjataan kunnan viemärilaitokselle. Viemärilaitokselle johdettavien vesien määrä on jatkuvassa mittauksessa. Laitoksessa ei ole savukaasupuhdistimia, joten savukaasujen lauhdutusvesiä ei muodostu. Öljynerotuskaivot

8 8 Öljynerotuskaivot tarkistetaan ja öljynerottimen öljytilan täyttymisestä ilmoittava hälytin testataan kuukausittain. Öljynerottimet puhdistetaan vuosittain. Jätteiden ja tuhkan hyötykäytön seuranta Laitoksella ei synny tuhkaa ja muiden jätteiden määrää ja laatua seurataan säännöllisesti ja niistä pidetään kirjaa sekä luokitellaan valvontaviranomaisen edellyttämällä tavalla. Melutason tarkkailu Toiminnasta aiheutuva melutaso mitataan toiminnan aloitettua ja sitä tarkkaillaan toiminnan aikana. Tarkastus ja huoltokierroksilla tehdään kuulohavaintoihin perustuvaa tarkkailua. Maaperän tilan tarkkailu Kemikaalivahinkojen yhteydessä selvitetään maaperän pilaantuneisuus. Tarkastus- ja huoltokierroksilla tehdään silmämääräistä tarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Voimalaitoksen ja varakattilalaitoksen suunnittelussa ja käytössä otetaan huomioon FC Energia Oy:n Sastamalan höyrykattilalaitoksen Vaaran arviointi-toimintaohje, Turvatekniikan keskuksen ohjeet ja määräykset sekä Kemira Chemicals Oyj:n pelastus- ja kaasunsuojelusuunnitelmat. Palo- ja kaasuhälytykset sekä muut kriittiset hälytykset siirretään Kemira Chemicals Oyj:n kloraattitehtaan valvomoon, josta huolehditaan tarvittavien korjaus- ja pelastustoimenpiteiden toteutus. Vaara- ja häiriötilanteista laaditaan raportti sekä korjataan ja muutetaan prosessia tai toimintatapaa niin, ettei vastaavanlainen vaara- tai häiriötilanne toistu uudestaan. FC Energialla on ympäristövahinkovakuutus Tapiolassa. Vakuutuksen sopimusnumero on U. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on kuulutettu Sastamalan kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Tyrvään Sanomissa Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Sastamalan kaupunginvirastossa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia on erityisesti katsottu koskevan.

9 9 Lausunnot Sastamalan kaupungin ympäristösuojeluviranomaisen lausunto Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella eikä yhdyskuntasuunnittelulla ole asiasta huomautettavaa. Ympäristöluvan muutos ei heikennä merkittävästi alueen ilman laatua eikä vaikeuta alueen tulevaa kaavoitusta. Hämeen ELY-keskuksen (kalatalousviranomainen) lausunto FC Energia Oy on hakenut muutosta ympäristölupaan, joka koskee Kemira Chemicals Oy:n tehdasalueelle rakennettavaa uutta voimalaitosta. Yhtiö on ilmoittanut luopuvansa uuden voimalaitoksen rakentamisesta ja muuttavansa nykyisen höyrykattilalaitoksen toimintoja ja rakenteita. Jäähdytysveden määrä ei muutu voimassaolevasta ympäristöluvasta(50/2010/1). Nykyiseen höyrykattilalaitoksen vesilaitokseen lisätään mekaaninen esisuodin ja käänteisosmoosilaitos, koska uusi voimalaitos tarvitsee puhtaampaa vettä. Voimalaitos ottaa jäähdytys-, prosessivettä (2,34 Mm 3 /a) Kokemäenjoesta, jonne myös puhtaat lauhteet ja jäähdytysvedet sekä mekaanisen esisuodattimen kiintoaines palautetaan. Suurin osa tästä on jäähdytysvettä, joka johdetaan lämmenneenä takaisin vesistöön. Lauhteiden lämpötila on noin 25 C. Saniteettivedet johdetaan Äetsän kunnan viemäriin. Vesistöön johdettava hukkalämpö nostaa hieman purkuvesistön lämpötilaa, biologista toimintaa ja hapenkulutusta. Hakemuksessa olevan arvion mukaan hyvistä laimennusoloista (MQ = 186 m 3 /s) johtuen jäähdytysveden vaikutus rajoittunee pääosin purkuputken edustalle. Liian korkeat lämpötilat ja nopeat lämpötilan muutokset karkottavat kaloja ja voivat aiheuttaa kalakuolemia. Etenkin talvikutuinen made on jyrkän stenoterminen eli se sietää vain vähäisiä lämpötilan vaihteluita. Talviaikaan jää heikkenee purku- ja ottopaikan läheisyydessä, mikä estää talvikalastuksen voimalaitoksen edustalla. Ottoveden mukana laitokselle voi joutua kaloja, mutta hankkeen kokonaisvaikutukset kalakantoihin jäänevät vähäisiksi. Hämeen ELY-keskuksen kalatalousryhmä katsoo, että ympäristöluvan muutos voidaan myöntää. Ottoveden mukana tulevien kalojen määrää, vesistöön johdettavaa lämpömäärää ja vesienkäsittelykemikaalien määrää on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä pienentämään. Hankkeella ei ole sellaisia vaikutuksia, jotka edellyttäisivät kalataloudellisen tarkkailu- tai hoitovelvoitteen määräämistä. Sastamalan kaupunginhallituksen lausunto Kaupunginhallitus päättää lausuntonaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle ilmoittaa, ettei sillä ole huomauttamista ympäristöluvan muutoksesta. Ympäristöluvan muutos ei heikennä merkittävästi alueen ilman laatua eikä vaikeuta alueen tulevaa kaavoitusta.

10 Muistutukset ja mielipiteet 10 Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto Hakemuksen mukaan FC Energia Oy ei rakenna monipolttoainekattilaa, jolle Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt ympäristöluvan Sen sijaan FC Energia Oy muuttaa nykyisen höyrykattilalaitoksen höyryn arvoja ja lisää vedyn käyttöä niin, että höyrykattilaan voidaan yhdistää höyryturbiini ja näin tuottaa sähköä. Nykyinen varakattilalaitos saneerataan. Muutos pienentää hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöjä, mutta tuotannon kasvaessa typenoksidien päästöt kasvavat. FC Energia Oy:n muutoksen kohteena oleva voimalaitos sijaitsee samalla teollisuusalueella Kemira Chemicals Oy:n tehtaan kanssa. Tehtaan tulee jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. Koska tehdas ja voimalaitos muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, tulee tämä huomioida ympäristölupapäätösten tarkistamisajankohdissa ja lupamääräyksissä. Esim. meluselvitykset tulee määrätä tehtäväksi yhdessä ja tarkasteltavaksi laitosten yhdessä aiheuttamaa melua ympäristöön. Muilta osin ELYkeskuksella ei ole huomautettavaa hakemuksesta. Hakemuksesta ei tehty muistutuksia. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija ei antanut vastinetta. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää FC Energia Oy:lle ympäristöluvan energiantuotantolaitoksen toiminnan muutokselle Kemira Chemicals Oyj:n tehdasalueelle Sastamalassa. Energiantuotantolaitos käsittää kaksi erillistä energiantuotantoyksikköä sekä vesilaitoksen. Energiantuotantoyksikkö 1 käsittää 30 MW:n pääkattilan. Energiantuotantoyksikkö 2 käsittää varakattiloina toimivat 10 MW ja 11 MW kattilat, joilla on yhteinen savuhormi. Toimintaa on harjoitettava hakemuksen mukaisesti ja huolehdittava jatkuvasti, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. Toiminnassa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Polttoaineet 1. Pääkattilassa (energiantuotantoyksikkö 1) voidaan käyttää pääpolttoaineena vetyä ja varapolttoaineena raskasta polttoöljyä, jonka rikkipitoisuus saa olla enintään 1,0 painoprosenttia. 2. Varakattiloissa (energiantuotantoyksikössä 2) voidaan käyttää polttoaineina vetyä ja kevyttä polttoöljyä, jonka rikkipitoisuus saa olla enintään 0,1 painoprosenttia. Päästöt ilmaan 3. Pääkattilan (energiantuotantoyksikkö 1) savukaasut on johdettava ulkoilmaan maanpinnasta vähintään 30 metrin korkean piipun kautta. Savukaasujen virtausnopeuden on oltava savuhormissa vähintään 5 m/s.

11 11 4. Varakattilayksikön (energiantuotantoyksikkö 2) piipun korkeuden on oltava vähintään 2.5 kertaa tuotantorakennuksen tai muun lähimmän esteen korkeus ja savukaasun virtausnopeuden kunkin energiantuotantoyksikön savuhormissa on oltava vähintään 5 m/s. 5. Pääkattilan (energiantuotantoyksikkö 1) savukaasujen typenoksidipitoisuus vetyä poltettaessa saa olla enintään 300 mg/m 3 n kuivaa savukaasua muunnettuna kolmen prosentin happipitoisuuteen. Raskasta polttoöljyä poltettaessa savukaasujen hiukkaspitoisuus saa olla enintään 50 mg/m 3 n ja typenoksidipitoisuus enintään 600 mg/m 3 n muunnettuna kolmen prosentin happipitoisuuteen. Savukaasujen rikkidioksidipitoisuus saa olla enintään 1700 mg/m 3 n asti ja tämän jälkeen 850 mg/m 3 n muunnettuna kolmen prosentin happipitoisuuteen. Päästöraja-arvot eivät koske kattiloiden käynnistys- ja alasajotilanteiden aikaisia päästöjä. Varakattilayksikön (energiantuotantoyksikkö 2) savukaasujen typenoksidipitoisuus vetyä poltettaessa saa olla enintään 200 mg/m 3 n kuivaa savukaasua muunnettuna kolmen prosentin happipitoisuuteen. Kevyttä polttoöljyä poltettaessa savukaasujen hiukkaspitoisuus saa olla enintään 50 mg/m 3 n, typenoksidipitoisuus enintään 500 mg/m 3 n ja rikkidioksidipitoisuus enintään 850 mg/m 3 n muunnettuna kolmen prosentin happipitoisuuteen. Päästörajaarvot eivät koske kattiloiden käynnistys- ja alasajotilanteiden aikaisia päästöjä. 6. Päästöjen kannalta tärkeät prosessi-, puhdistin- ja mittalaitteet tulee tarkastaa ja huoltaa säännöllisesti. Melu ja tärinä 7. Energiantuotantolaitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää yhdessä Kemira Chemicals Oyj:n toimintojen kanssa voimalaitosta lähinnä olevien, melulle eniten altistuvien pysyvään asumiseen käytettävien kiinteistöjen pihaalueilla ylittää päivällä kello ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db eikä yöllä kello ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 50 db. 8. Toiminnasta aiheutuva melutaso on mitattava tai selvitettävä melumallinnuksella laitoksen lähimmissä altistuvissa kohteissa vuoden kuluessa muutettavan toiminnan aloittamisesta. Melumallinnuksessa on huomioitava Kemira Chemicals Oy:n aiheuttama melu. Mikäli melutasot ylittyvät, toiminnanharjoittajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin melun vaimentamiseksi. Päästöt vesiin ja viemäriin 9. Alueen pintavedet on kerättävä hallitusti ja johdettava niin, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Öljyisten jätevesien pääsy viemäriin ja pinta- tai pohjavesiin on estettävä öljynerotuksella. 10. Jätevedenpuhdistamoon ja yleiseen viemäriin johdettavaan jäteveteen ei saa laskea sellaista jätettä tai johtaa jätevesiä niin, että siitä on haittaa viemärin tai viemäriverkon rakenteelle, puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen asianmukaiselle käsittelylle ja hyötykäytölle.

12 Lauhdevedet on ennen viemäriin johtamista neutraloitava, selkeytettävä ja suodatettava. Peittausvedet on neutraloitava ennen viemäriin johtamista tai ne on toimitettava asianmukaiseen käsiteltäväksi asianmukaisen käsittelyluvan omaavaan paikkaan. Täyssuolanpoiston jälkeen elvytysvedet on neutraloitava. Puhtaat jäähdytysvedet, hulevedet, raakavesisuodattimen kiintoaines ja neutraloidut käänteisosmoosilaitoksen vedet voidaan johtaa Kokemäenjokeen. 12. Purkuputkien on oltava merkittynä selvästi rannalle purkukohtaan sijoitettavalla taululla, jossa lukee "purkuputki". Lisäksi rannalla on oltava varoitus heikoista jäistä putken suulla ja tarvittaessa jäiden aikaan varoalue on ympäröitävä jäälle asetettavalla lippusiimalla. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 13. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Jätteet on ensisijaisesti hyödynnettävä aineena tai toissijaisesti energiantuotannossa. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet, tai jätteet, joiden hyötykäytön järjestäminen on teknisesti tai taloudellisesti kohtuutonta, voidaan toimittaa kaatopaikalle, mikäli ne eivät sisällä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavia aineita siinä määrin, että kyseessä olevat jätteet on luokiteltava vaarallisiksi jätteiksi. 14. Vaaralliset jätteet (kuten jäteöljyt, öljynerotuskaivon liete, öljynsuodattimet, öljyiset rievut ja imeytysaine sekä muut öljy- ja raskasmetallipitoiset jätteet, akut ja raskasmetalleja sisältävät paristot ja loisteputket, liuotinjätteet sekä muut vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavat kemikaalit ja niitä sisältävät jätteet) on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Vaarallisia jätteitä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja jätelain 121 :n mukaisesti. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet tulee kerätä erikseen ja toimittaa hyödynnettäviksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. 15. Vaaralliset jätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti reunakorokkein varustetulla alueella. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Nestemäiset vaaralliset jätteet on varastoitava tiiviillä alustalla niin, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Vaarallisten jätteiden pääsy maaperään, pohja- tai pintavesiin ja sadevesiviemäriin sekä kiinteistössä viemäriin on estettävä.

13 Varastointi Polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on kuljetettava, varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa tai pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille. 17. Nestemäiset polttoaineet on varastoitava kaksoisvaippasäiliössä tai tiiviiseen suoja-altaaseen sijoitetussa säiliössä. Suoja-altaan tilavuus on mitoitettava siten, että vuototilanteessa altaaseen sopii vähintään 1,1 kertaa siihen sijoitetun suurimman säiliön nestetilavuus. Säiliö on varustettava ylitäytönestimellä ja kaksoisvaippasäiliö myös vuodonilmaisimella. Säiliön kunto on tarkastettava säännöllisesti. Öljytuotteiden käsittelyalueiden ja öljysäiliöiden suojaaltaiden vedet on johdettava öljynerottimeen, jossa on hälytysjärjestelmä. Viemäriin johdettaessa poistuvan veden hiilivetypitoisuus on oltava alle 100 mg/l ja maastoon johdettaessa alle 5 mg/l. 18. Nestemäiset kemikaalit on säilytettävä suljetuissa, asianmukaisesti merkityissä astioissa ja varastoitava lukituissa, katetuissa ja tiivispohjaisissa reunakorokkein varustetuissa tiloissa, joista kemikaalit vuototilanteen sattuessa saadaan kerätyksi hallitusti talteen. Varaston lattiapinnoitteen on kestettävä varastoitavia kemikaaleja. Mikäli varastointitila on viemäröity, on nestemäisten kemikaalien astiat varustettava suoja-altain ja viemäri on voitava sulkea. Suoja-altaiden tilavuuden tulee vastata niihin sijoitettavien suurimman kemikaaliastian tilavuutta. Häiriö- ja poikkeustilanteet 19. Toiminnanharjoittajan on varauduttava ennakolta poikkeuksellisiin tilanteisiin, joita varten on oltava toimintasuunnitelma. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Laitteet tulee saattaa normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. 20. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava valvoville viranomaisille päästöraja-arvojen ylittymisestä ja mahdollisista muista poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joissa kemikaaleja, polttonesteitä tai muita haitallisia aineita pääsee vuotamaan maaperään, pintavesiin, pohjavesiin tai viemäriin. Paras käyttökelpoinen tekniikka 21. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä laitoksen kaikissa toiminnoissa niin, että päästöt ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä sekä energian tuotanto ja käyttö mahdollisimman tehokasta. Tarkkailu ja raportointi 22. Laitosten käytöstä ja käytön valvonnasta sekä häiriötilanteista on pidettävä käyttöpäiväkirjaa tai muuta vastaavaa kirjallista tai tiedostoihin tallennettavaa seurantaa.

14 Pääkattilan (energiantuotantoyksikkö 1) typenoksidipäästöt on mitattava vuoden kuluessa toiminnan muutoksesta ja sen jälkeen typenoksidipäästöt vetyä poltettaessa viiden vuoden välein. Raskasta polttoöljyä käytettäessä typenoksidi- ja hiukkaspäästöt on mitattava viiden vuoden välein. Varakattilayksikön (energiantuotantoyksikkö 2) typenoksidipäästöt on mitattava vuoden kuluessa toiminnan muutoksesta ja sen jälkeen käyttötunnin välein. 24. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on tehtävä standardien (CEN tai ISO) mukaisesti. Mittaukset on tehtävä kattilan suurimmalla ja pienimmällä käytettävällä tehotasolla niin, että ne edustavat mahdollisimman hyvin kattilan normaalia toimintaa ottaen huomioon valtioneuvoston asetuksen (445/2010) ohjeet. Mittausraportissa on esitettävä tiedot polttoaineiden laadusta, mittaustulokset yksikössä mg/m 3 n kuivaa savukaasua muunnettuna kolmen prosentin happipitoisuuteen. Lisäksi mittausraportissa on esitettävä mittaustulokset yksikössä mg/mj sisään syötettyä energiayksikköä kohti. Mittausraportti on toimitettava heti sen valmistuttua Pirkanmaan ELY-keskukselle. 25. Luvan saajan on toimitettava hakemuksessa esittämänsä tarkkailuohjelma täydennettynä tässä päätöksessä annettujen lupamääräysten ja valtioneuvoston asetuksen 445/2010 liitteen 2 mukaisesti Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen muutetun toiminnan aloittamista. 26. Luvan saajan on pidettävä kirjaa käyttö- ja päästötarkkailusta ja niihin liittyvistä mittauksista ja kalibroinnista, toiminnasta syntyvistä jätteistä ja ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin määräyksen 27 mukaiset asiat mukaan lukien öljynerotuskaivojen tarkkailu ja tyhjennykset. 27. Luvan saajan on raportoitava vuosittain helmikuun loppuun mennessä edellistä kalenterivuotta koskevat tiedot toiminnasta ja sen päästöistä Pirkanmaan ELY-keskukselle. Raportissa, joka soveltuvin osin toimitetaan sähköisesti, on esitettävä seuraavat asiat: laitoksen vastuuhenkilön yhteystiedot käytettyjen polttoaineiden laatu ja määrä energiantuotantoyksiköittäin energiantuotantoyksiköiden käyntiajat mittauksiin ja/tai polttoainetietoihin perustuvat kokonaispäästötiedot hiukkasista, rikkidioksidista, typenoksideista sekä hiilidioksidista(co 2foss ja CO 2bio ) toiminnasta syntyneen jätteiden määrä, laatu ja toimituspaikka luokiteltuna valvontaviranomaisen edellyttämällä tavalla jätevesien laatu ja määrä poikkeukselliset tilanteet ja niiden johdosta tehdyt toimet ympäristönsuojeluinvestoinnit sekä suunnitteilla olevat muutokset laitoksen toiminnassa tiedot tehdyistä päästö- ja seurantamittauksista

15 15 Ympäristönsuojelun tarkkailukertomuksen perusteena olevat asiakirjat, kuten analyysitulokset, käyttöpäiväkirjat, häiriötulostukset ja muut mittaustulokset, kalibrointiraportit ja huoltotodistukset on säilytettävä vähintään viimeiseltä kolmelta vuodelta viranomaisia varten. Toiminnan lopettaminen 28. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma valvontaviranomaiselle vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Korvaukset ja pysyvä käyttöoikeus 29. Purkuputkelle, jonka suuaukko sijaitsee noin 30 metrin päässä rannasta kohdasta N 61 38' 41", E 23 09' 43" myönnetään pysyvä käyttöoikeus putkea varten tarvittavaan alueeseen Sastamalan kaupungin Pehulan kylän yhteisestä vesialueesta Luvan saajan on maksettava vesialueen omistajalle kertakaikkisena korvauksena 30. Korvaus on maksettava ennen töihin ryhtymistä ja viimeistään vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Korvauksille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa eräpäivästä lukien. Viivästyskoron määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain mukainen viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. Hanke on toteutettava olennaisilta osin seitsemän vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Muuten lupa ja myönnetty käyttöoikeus raukeavat. Putken valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle ja Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelu- ja jätelain sekä naapurussuhteista annetun lain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulain nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että laitoksen toiminnasta, edellä asetetut lupamääräykset huomioon ottaen, ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Toiminta on voimassa olevan asemakaavan mukaista.

16 Lupamääräysten yleiset perustelut 16 Energiantuotantolaitoksen toimintaan sovelletaan minimivaatimuksena valtioneuvoston asetusta polttoaineteholtaan alle 50 MW energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista. FC Energia Oy:n energiantuotantolaitos sijaitsee Kemira Chemicals Oyj:n teollisuusalueella ja muodostaa toimintakokonaisuuden tehtaan toimintojen kanssa. Kyseessä on energiantuotantolaitoksen toiminnan muutos, jossa energiantuotantoyksikköön liitetään turbiini tuottamaan sähköä. Vetylaitoksessa hyödynnetään aikaisempia kokemuksia vedyn poltosta. Vetyä tullaan polttamaan mahdollisimman pienellä ilmaylimäärällä, jolloin myös typpipäästöt ilmaan jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Kattilan tekniikan katsotaan edustavan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Jätelaki (646/2011) sekä jätteistä annettu valtioneuvoston asetus (179/2012) tulivat voimaan tämän ympäristölupahakemuksen jo ollessa vireillä. Nämä uudet säännökset on huomioitu tarvittavilta osin. Jätteistä annetulla valtioneuvoston asetuksella kumottiin muun muassa ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteen pakkaamisesta ja merkitsemisestä annettu valtioneuvoston päätös (659/1996) sekä yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annettu ympäristöministeriön asetus (1129/2001), joiden osalta on sovellettu uuden jätelain ja jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen säännöksiä. Päätöksen ratkaisuosassa on selvyyden vuoksi käytetty vuoden 1993 jätelain termin ongelmajäte sijasta uuden jätelain termiä vaarallinen jäte. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset 1-2. Kevyen ja raskaan polttoöljyn rikkipitoisuutta koskevat määräykset on annettu valtioneuvoston asetuksen (689/2006) noudattamiseksi. Lupamääräykset 3-6. Määräykset savukaasujen päästörajoista on annettu ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi ottaen soveltuvin osin huomioon, mitä valtioneuvoston asetuksen polttoaineteholtaan alle 50 MW energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista (445/2010) on. Energiantuotantolaitoksen savukaasut on hyväksytty johdettavaksi hakemuksen mukaisen savupiipun kautta ulkoilmaan. Leviämismalliselvityksen perusteella energiantuotantoyksikön päästöjen aiheuttamat pitoisuudet alittaisivat selvästi maassamme voimassa olevat terveysvaikutusperusteiset typpidioksidin, rikkidioksidin ja hiukkasten ohje- ja raja-arvot sekä laitoksen normaalikäytön että maksimipäästötilanteessa. Rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöt aiheutuvat yksinomaan raskaan polttoöljyn käytöstä, jonka osuudeksi jää alle 1 prosenttia käytettävistä polttoaineista. Savukaasupäästöjen haitta-aineiden laimeneminen on tehokasta, jolloin vaikutukset paikalliseen ilmanlaatuun jäävät vähäisiksi. Määräykset riittävästä piipun korkeudesta ja savukaasun virtausnopeudesta on annettu valtioneuvoston asetuksen (445/2010) 7 mukaisesti.

17 17 Savukaasupäästöjen raja-arvot on annettu ilmanlaadun turvaamiseksi lähialueella ottaen huomioon, mitä valtioneuvoston asetuksessa 445/2010 on määrätty kaasumaisille polttoaineille. Energiantuotantoyksikkö 1 sovelletaan valtioneuvoksen asetuksen 445/2010 liitteen 1 taulukon 2, olemassa olevien polttoaineteholtaan 1-50 MW:n kattiloiden päästöraja-arvoja. Aluehallintovirasto katsoo, että olemassa olevaan pääkattilaan ei tehdä sellaisia muutoksia, että sitä tulisi pitää uutena kattilana. Koska myös kattilan polttoaineet pysyvät samana katsotaan, että energiantuotantoyksikköön voidaan soveltaa olemassa oleville kattiloille määrättyjä päästöraja-arvoja. Energiatuotantoyksikkö 2 (varakattilat) sovelletaan uusien energiantuotantoyksiköiden päästöraja-arvoja, koska toinen varakattila uusitaan kokonaan. Varakattilayksikköä käsitellään yhtenä kokonaisuutena, koska näillä on yhteinen savuhormi. Lupamääräykset 7-8. Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista 993/1992 on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A- painotetun ekvivalenttimelutason L Aeq päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Laitoksen toiminnasta aiheutuvia päivä- ja yöaikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston päätöksen mukaisesti siten, etteivät kyseiset meluarvot ylity tarkasteltaessa melutilannetta yhdessä Kemira Chemicals Oyj:n teollisuuslaitoksen aiheuttaman melun kanssa. Lupamääräykset 9-12 ja 29. Lupamääräyksissä on otettu huomioon valtioneuvoston asetuksen 445/2010 mukaiset ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimukset. Vesistöön saa johtaa vain puhtaita jätevesiä purkuputkea käyttäen. Jätevesien haitattomuuden varmistamiseksi annetaan tarpeelliset määräykset esikäsittelystä. Vesistöön purettavan lämpökuorman johdosta mahdollisia jäällä liikkujia on tarpeen varoittaa heikoista jäistä jäähdytysveden purkupaikalla. Mahdollisesti rakennettavan viemäriputken sijoittamisesta vesialueelle on annettu lupamääräys ympäristönsuojelulain 49 mukaisesti. Kertakorvaus määräytyy vesilain mukaisesti. Lupamääräykset Laitoksen toiminnassa syntyy jätteitä, jotka varastoidaan keräilyä ja kuljetusta varten. Jätelain mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on muun muassa jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti että taloudellisesti mahdollista. Jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia. Vaarallisen jätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että vaaralliset jätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Jätelain etusijajärjestyksen mukaan jätteet tulisi ensisijaisesti hyödyntää materiaalina. Lupamääräykset Nestemäisten polttoaineiden ja kemikaalien varastointia ja käsittelyä sekä häiriö- ja poikkeustilanteita koskevat määräykset on annettu maaperän ja pintavesien suojaamiseksi sekä terveyshaittojen ehkäisemiseksi valtioneuvoston asetuksen 445/2010 mukaisesti.

18 18 Määräykset häiriö- ja poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumisesta sekä ilmoitus- ja toimintavelvoite on annettu välittömän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja poikkeuksellisista päästöistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Lupamääräys 21. Toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuteen kuuluu parhaan käyttökelpoisen tekniikan seuraaminen. Ympäristönsuojelutoimien tehokkuuden varmistamiseksi edellytetään jatkuvaa haittojen minimointia. Lupamääräykset Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Tarkkailusuunnitelman toimittamisella valvovalle viranomaiselle varmistetaan laitoksen suunnitelmallinen säädöksen mukainen tarkkailu. Mittauksiin liittyvä laadunvarmennus on tarpeen päästö- ja vaikutusmittausten tulosten luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden varmentamiseksi. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen myös lupamääräysten noudattamisen varmistamiseksi sekä valvonnallisista syistä. Ilmapäästöjen tarkkailu-, savukaasupäästöjen mittaus- ja raportointivelvoitteet on annettu valtioneuvoston asetuksen 445/2010 mukaisesti. Lupamääräys 28. Toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Pirkanmaan ELY-keskukselle. Ilmoituksen perusteella viranomainen voi tarkastella muutosten vaikutusta ympäristöön ja laitoksen lupamääräyksiä sekä arvioida vastaako ilmoitettu toiminta ympäristöluvan lupamääräyksiä. Ennen toiminnan lopettamista on tarpeen esittää suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista, kuten esimerkiksi jätehuollosta, alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä. VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esiintuodut seikat on otettu huomioon lupamääräyksiä annettaessa. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset Luvan saajan on toimitettava lupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään , ellei laitoksen toiminnassa sitä ennen tapahdu olennaista muutosta. Hakemukseen on liitettävä ympäristönsuojeluasetuksen 8-12 säädettyjen tietojen lisäksi päivitetty meluselvitys, yhteenveto savukaasujen tarkkailusta sekä arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta. Tämä päätös korvaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston myöntämän ympäristöluvan Dnro LSSAVI/13/04.08/2010.

19 19 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000) 4, 5, 7, 43, 45, 46, 47, 49, 55, 56, 62, 90, 100 ja 108 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) 1, 5, 19, 30, 36, 37 Jätelaki (JäteL 1072/1993) 4, 6, 9, 15 ja 52 Jätelaki (646/2011) 6, , 148 ja 149 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4,7,8,9,11,17,24,37 ja liite 4 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) 2 Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista (445/2010) Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) Vesilaki (587/2011) 2 luku 12 ja 13, 3 luvun 18, 13 luvun 7 1 mom. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Tämän luvan käsittelystä peritään maksu aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) maksutaulukon kohdan energiantuotanto (kattilalaitos, jonka suurin polttoaineteho MW) mukaisesti. Taulukon mukainen maksu on Maksu peritään täysimääräisenä, vaikka kyseessä on toiminnan muuttaminen, koska asian käsittelyyn on kulunut uuden laitoksen lupakäsittelyä vastaava aika hakemuksessa olleiden puutteiden ja virheellisten tietojen aiheuttaman ylimääräisen työn vuoksi.

20 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 20 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti Sastamalan kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla sekä Tyrvään Sanomissa. JAKELU Päätös Tiedoksi FC Energia Oy Sastamalan kaupunginhallitus Sastamalan kaupungin ympäristöjaosto Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Hämeen ELY-keskuksen kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai vaatimuksia.