Hakinmäen pohjavedenottamon rakentaminen ja veden ottaminen siitä, Hattula

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 215/2012/2 Dnro ESAVI/126/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Hakinmäen pohjavedenottamon rakentaminen ja veden ottaminen siitä, Hattula Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy HAKEMUS Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy on aluehallintovirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Hakinmäen pohjavedenottamon rakentamiseen ja veden ottamiseen siitä m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Hattulan kunnassa. SUUNNITELMA Taustaa Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy (jatkossa HS-Vesi) toimittaa vettä Hämeenlinnan (taajamat: Hämeenlinna, Kalvola, Renko, Hauho, Tuulos ja Lammi) ja Hattulan alueen asukkaille, yrityksille ja muille toimijoille. Jakelualueella (Hämeenlinna ja Hattula) on asukkaita noin ja väkiluvun arvioidaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä noin henkilöön. Vesijohtoverkkoon oli vuonna 2006 liittynyt 80 % talouksista ja vuonna 2025 liittyjämäärän on ennustettu olevan 90 % talouksista. HS-Veden vedenottamoilta pumpattu vesimäärä oli noin m 3 /d vuonna Veden kulutuksen arvioidaan olevan nousussa asukasmäärän ja liittymisprosentin kasvaessa. Hämeenlinnan seudun vesihuollon yleissuunnitelmassa (2008) vedenkulutuksen on arvioitu olevan Hämeenlinnan ja Hattulan alueella vuonna 2025 yhteensä noin m 3 /d. Lisäksi HS-Veden alueelta on yhdysvesijohto Janakkalaan. HS-Vedellä ja Janakkalan Vedellä on keskinäinen sopimus veden toimittamisesta molempien sopimusosapuolten välillä. Lähivuosina HS-Vesi toimittaa vettä myös Akaalle. Suunnitellun Hakinmäen vedenoton tarkoituksena on parantaa vesilaitoksen toimintavarmuutta ja varautua vedenkulutuksen kasvuun. Vedenottamo on tarkoitus ottaa käyttöön sen jälkeen, kun suunniteltu yhdysvesijohto Hämeenlinnasta Kalvolaan on rakennettu noin vuonna ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 Vedenhankinnan vaihtoehdot Veden tarve Pohjavesialueet Hämeenlinnan seudun merkittävimmät pohjavesivarannot ovat alueen luoteis-kaakkoissuuntaisissa harjuissa. Alueen kaakkoisreunassa kulkee II Salpausselkä. Hämeenlinnan seudulla Salpausselkä on kuitenkin katkonainen eikä se muodosta kuntien vedenhankinnan kannalta merkittävän laajoja yhtenäisiä hiekka- tai sorakankaita. Pohjavesialueilla muodostuu laskennallisesti pohjavettä yhteensä m 3 /d, mutta läheskään koko vesimäärää ei saada käyttöön erilaisten rajoitteiden vuoksi. Alustavien arvioiden perusteella mahdollisesti uusista vedenottokohteista on saatavissa pohjavettä yhteensä noin m 3 /d. Muita vedenhankintamahdollisuuksia ovat veden johtaminen alueelle ulkopuolelta tai tekopohjaveden muodostaminen. Suunnitellulta Hakinmäen vedenottamolta on tarkoitus ottaa vettä m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Haettua vesimäärää on tarkoitus käyttää seuraavasti: 1) Nykyisin Iittalan taajaman ja koko entisen Kalvolan kunnan alueelle vettä hankitaan ainoastaan Kankaisten "tekopohjavesilaitokselta" ilman käyttöhäiriöitä turvaavia järjestelyitä. Vettä on otettu noin 400 m 3 /d. HS- Vedellä on tarkoitus korvata Kankaisten vedenotto kokonaan Hakinmäestä otettavalla vedellä ja siirtää vanha järjestely varakäyttöön. 2) Vuoden 2012 alusta lukien HS-Veden toiminta laajenee kattamaan myös Akaan kaupungin vesihuoltolaitoksena toimimisen. Akaan nykyinen vedenhankinta on varmistamaton ja tältä osin Akaan vesihuollon toimintavarmuus on heikko. Tarkoitus on tyydyttää Akaan kaupungin veden tarve osin Hakinmäestä hankittavalla vedellä, 600 m 3 /d. 3) Hakinmäen vedenhankinnalla on lisäksi tarkoitus lisätä toimintavarmuutta. Tarvittaessa koko Hakinmäen kapasiteetti toimitetaan turvaamaan Hämeenlinnan kaupungin ja Hattulan kunnan vesihuoltoa. Tällöin Iittalan ja Akaan vesihuolto hoidetaan varajärjestelmiä käyttäen. Hakinmäen tutkittu vedenottamon paikka sijaitsee Hattulassa Hakinharjun I-luokan pohjavesialueella numero Pohjavesialueen pinta-ala on 2,4 km 2, josta pohjaveden muodostumisaluetta on 1,5 km 2. Alueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä m 3 /d. Pohjavesialue on osa pitkittäisharjua, joka kulkee Lehijärveltä luoteeseen. Harjun maa-aines on keskiosaltaan kivistä hiekkaa ja soraa. Pohjavesi virtaa sekä etelästä että pohjoisesta kohti Haikonojaa ja Lehijärveä. Pohjavesialue on lähes kokonaan hydrogeologisesti yhtä valuma-aluetta, joten käytännössä koko alueella muodostuva pohjavesimäärä voidaan ot-

3 3 taa käyttöön tutkitulta Hakimäen vedenottamolta. Pohjavesialueen pohjoisja eteläpäässä on pienet erilliset valuma-alueet, joiden vedenantoisuus ja merkitys on vähäinen. Kaavoitus Vedenottamo sijoittuu Kanta-Hämeen maakuntakaavassa maatalousalueelle, merkittävälle yhtenäiselle peltoalueelle (MT). Alue on myös maaseutumaisen kehittämisen kohdealuetta sekä maisema-aluetta, joka on kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeä alue. Rakennuspaikat tulee pyrkiä sijoittamaan peltojen metsäisille reunavyöhykkeille. Muinaismuistot Maisema ja luonto Lehijärven-Armijärven osayleiskaavassa ottamon alue on maisemallisesti arvokasta peltoaluetta (MA). Alueella sallitaan vain maataloutta palveleva rakentaminen ja maiseman tulee säilyä avoimena. Lisäksi alue kuuluu Pelkolan kulttuuriympäristöön. Vedenottamo sijoittuu Hakinharju 1 kivikautisen asuinpaikan alueelle (kohdenro ). Kohteen rauhoitusluokka on 2. Asuinpaikasta on löytynyt iskoksia ja palanutta savea. Museovirasto on antanut alueesta lausunnon Hämeenlinna-Kalvola -vesihuoltolinjan suunnittelun yhteydessä. Rakentaminen edellyttää arkeologisia kaivauksia. Vedenottamo sijoittuu maisemallisesti ja kulttuurisesti arvokkaalle alueelle. Alue on osa Ihalemmen, Leiniälän, Nihattulan, Pelkolan ja Sattulan kyläasutusta, joka on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Lisäksi vedenottamon kaakkoispuolella on Pelkolan metsäalue, joka on uhanalaisten ja / tai rauhoitettujen eliölajien esiintymisaluetta. Ennen vallitsevia olosuhteita muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä Hämeen ELYkeskukselle on varattava tilaisuus lausunnon antamiseen. Vedenottamon rakentaminen ja vedenoton vaikutukset Vedenottamo Vettä on tarkoitus ottaa alueelle koepumppausta varten rakennetusta kaivosta, jonka koordinaatit ovat X = ja Y = ,867. Ottamon rakenteena on siiviläputkikaivo (Ø 400 mm). Kaivon kansi on tasolla N ,00 m ja maanpinta kaivon vieressä tasolla N ,59 m. Kaivon pohja on tasolla N ,97 m. Lisäksi alueelle varaudutaan rakentamaan toinen kaivo. Vedenottamo varustetaan mittarilla, jolla voidaan seurata otettavan veden määrää. Kaivorakenteet suojataan lukittavilla kopeilla ja kaivoalue aidataan. Veden käsittely on tarkoitus tehdä yhtiön Pikku- Parolan tai Kalkkosten vedenkäsittelylaitoksella.

4 4 Koepumppaus Alueella on tehty pohjavesitutkimuksia vuonna 2008 ja koepumppaus välisenä aikana. Koepumppausteho oli m 3 /d, minkä jälkeen teho nostettiin tasoon 996 m 3 /d. Koepumppauspaikalla pohjaveden pinta aleni 0,4 m ja muissa kohteissa vähemmän. Kaivossa K1 (kiinteistö ) alenema oli 0,2 0,3 m ja kaivossa K2 (kiinteistö ) noin 0,1 m. Lisäksi vedenottamon arvioidulla vaikutusalueella tai sen välittömässä läheisyydessä on yksityiskaivoja, joihin koepumppaus ei vaikuttanut. Pohjaveden pinta oli koepumppauksen lopussa noin 0,6 m pohjaveden purkautumistason yläpuolella, joten pohjavedenotto ei aiheuttanut pintaveden imeytymistä harjuun. Pohjaveden pinta ei vakiintunut täysin koepumppauksen aikana, vaan oli vielä muutaman senttimetrin laskussa kuukauden kestäneen koepumppauksen viimeisellä viikolla. Pitkäaikaisessa vedenotossa pohjaveden pinnan alenema voi olla hieman suurempi kuin koepumppauksen lopussa. Koepumppauksen perusteella Hakinharjun koepumppauspisteestä saadaan käyttöön pohjavettä m 3 /d. Vesi oli laadultaan hyvää ja täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Alueen peltoviljely näkyy pohjavedessä lievästi, mutta toistaiseksi ei ole tarpeen tiukentaa lannoitteiden käyttöä pohjavesialueella yleisesti olevista rajoituksista. Pohjaveden korkeus ja yksityiskaivot Suunniteltu vedenotto voi vaikeuttaa vedensaantia yksityiskaivoissa K1 ja K3. Lisäksi vedenottamon arvioidulla vaikutusalueella tai sen välittömässä läheisyydessä on yksityiskaivoja, joihin koepumppaus ei vaikuttanut. Vedenotto ei vaikuta kaivojen vedenlaatuun. Vedenoton vaikusta tullaan seuraamaan alueelle laadittavan tarkkailuohjelman avulla. Mikäli vedenoton todetaan vaikeuttavan vedensaantia vaikutusalueen yksityiskaivoista, hakija korvaa haitat kaivon omistajalle. Ensisijaisia korvausmuotoja ovat kaivon syventäminen tai kiinteistön liittäminen HS-Veden vesijohtoverkkoon. Vedenottamolta saadaan käyttöön alueella luonnollisesti muodostuvaa pohjavettä. Koepumppauksen perusteella vedenotto ei aiheuta pintaveden rantaimeytymistä Haikonojasta tai Lehijärvestä. Muinaismuistot Vedenottamon rakentaminen vaatii muinaismuistolain mukaisia arkeologisia kaivauksia, joiden jälkeen ottamo rakennetaan. Maisema Vedenottamon vaikutukset maisemaan ovat vähäiset. Ottamo sijoittuu peltoalueen reunaan. Vedenottamo muodostuu aidatusta kaivoalueesta sekä kaivorakenteiden suojakopeista. Hakinharjulle ei rakenneta vedenkäsittely-

5 5 rakennusta. Kohde sijoittuu aivan kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaan alueen länsireunaan, kauas kylämiljööstä. Luonto Vedenottamolla ei ole olennaisia luontovaikutuksia. Ottamon vaikutusalueella tai sen lähistöllä ei ole luonnontilaisia lähteitä tai uhanalaista lähdelajistoa, mihin vedenotto voisi vaikuttaa. Lisäksi vaikutusalueella olevat Pelkolan uhanalaiset lajit ovat pintavesivaikutteisia, muutokset pohjaveden tasossa ei vaikuta niihin. Oikeudelliset edellytykset Hakinmäen vedenottamo sijaitsee Hattulan kunnassa Pelkolan kylässä kiinteistöllä Skyttälä II RN:o 2:61. HS-Vesi on allekirjoitetulla vuokrasopimuksella vuokrannut määräalan kiinteistöstä vedenottamotonttia varten. Vuokra-aika on 25 vuotta alkaen sopimuksen allekirjoittamisesta. Vedenotto on yleisen tarpeen mukaista eikä vedenotosta arvioida aiheutuvan pohjaveden antoisuuden vähenemistä yksityiskaivoissa, joita ei voida tarvittaessa korvata. Vedenottamon valuma-alueen antoisuutta ei ylitetä. Hanke ei aiheuta luonnonsuojelulain 1 luvun 15 a :n taikka 1 luvun 17 a :n vastaisia seurauksia. Ennen rakentamista alueella inventoidaan mahdolliset muinaisjäännökset. Vedenottamoon liittyvät rakennelmat eivät aiheuta merkittäviä maisemamuutoksia. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Hattulan kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET 1) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunut, että pohjavesialue kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Pohjavesialueen määrällinen ja kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi. Pohjaveden laatua uhkaavia tekijöitä alueella ovat peltoviljely, liikenne ja tienpito, maaainestenotto sekä haja-asutus.

6 6 Hakinharjun pohjavesialueella muodostuvan pohjaveden määräksi on arvioitu noin m³/d. Hakinharjun pohjavesialueen pohjaveden muodostumisalueen kokonaispinta-ala on noin 1,5 km², josta vedenottamon valumaaluetta Haikonojan luoteispuolella on noin 0,9 km² ja ojan kaakkoispuolella noin 0,3 km². Näiltä alueilta pohjavesi purkautuu luontaisesti Haikonojaan ja Lehijärveen. Lisäksi pohjavesialueen pohjoisosassa on kaksi pienempää valuma-aluetta. Hakemukseen liitetyn koepumppausraportin mukaan vedenottamosta olisi saatavissa pohjavettä noin m³/d. Koepumppaus on tehty ajalla ja sen teho on ollut m³/d. Koepumppauksen päätyttyä pohjaveden pinta oli laskenut koepumppauspaikalla noin 0,4 m. Koepumppauksen päättyessä pohjavedenpinnan lasku ei kuitenkaan ollut vielä vakiintunut, joten koepumppauksen tulosta ei voida pitää luotettavana. Suoritetun koepumppauksen perusteella haetun suuruisen vedenoton vaikutuksia ei pysty luotettavasti arvioimaan. Harjualueella luontaisesti muodostuvan pohjaveden määrän ylittävä vedenotto voi aiheuttaa vedenpinnan laskua pohjavesimuodostumassa ja pohjaveden virtaussuunnan kääntymistä aluetta ympäröiviltä peltoalueilta kohti ottamoa, jolloin pohjavesialueen tilan säilyminen laadullisesti ja määrällisesti hyvänä vaarantuu. Lehijärvi, johon Hakinharjun pohjavesialueen vedet purkautuvat, on harjunlievejärvi, joka edustaa Suomessa harvinaista luontaisesti ravinteista järvityyppiä. Tällaisten järvien vesikasvillisuus on rehevää ja ne ovat myös arvokkaita lintuvesiä. Em. luontoarvot ovat riippuvaisia vesistöön purkautuvien pohjavesien määrästä. Vedenotto vähentäisi Lehijärveen purkautuvan pohjaveden määrää vedenottoa vastaavasti. Lehijärven pohjoispäässä, noin 2 km ottamoalueesta koilliseen, sijaitseva Ihalemmenlahti sisältyy valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Alue on osoitettu luonnonsuojelualueeksi merkinnällä SL-1 myös Kanta- Hämeen maakuntakaavassa. Merkittävien luontoarvojen perusteella Ihalemmenlahti on liitetty Natura verkostoon sekä luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena että lintudirektiivin mukaisena SPA-alueena. Ihalemmenlahti on muodostettu luonnonsuojelualueeksi Hämeen ympäristökeskuksen päätöksellä Lupahakemuksessa ei ole lainkaan huomioitu Lehijärven Ihalemmenlahden suojelustatusta ja sisältymistä Natura verkostoon. Hakemuksessa olisi tullut arvioida, voiko pohjavesien vähentynyt purkautuminen Lehijärveen heikentää niitä luontoarvoja, joiden perusteella Ihalemmenlahti on liitetty Natura verkostoon. Ennen lupaharkintaa hakemusta tulee täydentää arviolla hankkeen vaikutuksista Lehijärven vedenlaatuun ja Ihalemmenlahden suojeluarvoihin sekä selvityksellä siitä, onko luonnonsuojelulain 65 :n mukainen vaikutusten arviointi tarpeen. Muilta osin ELY-keskus on katsonut, että hanke on vedenhankinnan turvaamisen kannalta tarpeellinen. Jos luonnonsuojelullisia esteitä ei ole, lupa vedenottamon rakentamiseen ja vedenottamiseen siitä voidaan myöntää. Ottamosta otettava vesimäärä saa olla kuitenkin enintään 700 m³/d kuu-

7 7 kausikeskiarvona laskettuna. Mikäli ottamosta halutaan ottaa vettä enemmän kuin 700 m³/d, tulee tehdä uusi pidempikestoinen koepumppaus. Lupaharkinnassa tulee lisäksi huomioida seuraavaa: - Uusi koepumppaus voidaan tehdä tarvittaessa vedenoton alettua nostamalla vedenottomäärää tilapäisesti. Koepumppaus saa kestää enintään 4 kk ja sen teho saa olla enintään m³/d. Koepumppausjärjestelyt ja sen ajankohta on ilmoitettava ELY-keskukselle vähintään 2 kuukautta ennen koepumppauksen alkua. - Hakijan tulee tarkkailla pohjavedenoton vaikutuksia yksityisiin talousvesikaivoihin sekä pohjaveden laatuun ja määrään Hakinharjun pohjavesialueella. Vedenlaadun tarkkailussa tulee huomioida alueen riskitekijät. Tarkkailu tulee aloittaa viimeistään vuosi ennen vedenoton aloittamista. Tarkkailusuunnitelma tulee toimittaa ELYkeskuksen hyväksyttäväksi kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. - Tiedot otetuista vesimääristä ja tarkkailutuloksista tulee toimittaa vuosittain ELY-keskukselle. - Jos tarkkailun perusteella pohjavesialueella havaitaan pohjavedenotosta aiheutuvaa pohjaveden määrällisen tai kemiallisen tilan huonontumista, tulee pohjavedenoton määrää rajoittaa sellaiselle tasolle, ettei haittoja enää ilmene. - Vedenottamon ja siihen liittyvien rakenteiden ja rakennelmien suunnittelussa tulee ottaa huomioon niiden sopivuus arvokkaaseen maaseudun kulttuurimaisemaan. Töitä tehtäessä on muutoinkin huolehdittava, ettei niiden yhteydessä aiheudu pysyviä maisemavaurioita. Muinaismuistoalueiden ja mahdollisten työn aikaisten arkeologisten löytöjen osalta tulee noudattaa Museoviraston ohjeita. 2) Museovirasto on todennut, että vedenottamon rakennuspaikalla sijaitsee muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös (Hakinharju 1, muinaisjäännösrekisterin tunnus ). Muinaisjäännös tulee tutkia arkeologisin kaivauksin ennen rakennustöihin ryhtymistä. Vedenottamon tarkat rakennussuunnitelmat tulee lähettää hyvissä ajoin lausuntoa varten museovirastoon. 3) AA BB, CC ja DD:n asiamiehenä on todennut, että suunniteltu pohjavedenottamo tulee sijaitsemaan noin metrin etäisyydellä nykyisin hyvin toimivan kaivon ja kiinteistön RN:o 2:37 alueelta. Kaivon vesi on tähän asti riittänyt normaalin veden ottamiseen, mutta tämä ei enää onnistune jatkossa. Lisäksi hankkeen johdosta ei voida muun muassa vesi- yms. huollon ja hoidon kannalta tehdä sitä, mitä on suunniteltu (mm. maalämpö). Jos alueelta olevista vesivaroista täytyy johtaa vettä lähikaupunkeihin ja muille alueille, kiinteistön RN:o 2:37 omistajien ei tule joutua siitä vastuuseen ja kärsimään taloudellisesti edellä mainittujen seikkojen vuoksi. AA on vaatinut, että mikäli lupahakemus hyväksytään, veden saannin tulee jatkua yhtä hyvin kuin tähänkin saakka. Hakijan tulee korvata vedentulo kaivoon siihen määrään, kuin se on tähänkin saakka ollut. Ja hakijan tulee korvata kiinteistölle mahdollisesti tulevan liittymän /liittymisestä aiheutuvat kaikki kulut, veden saannin sekä veden johtamisesta aiheutuvat kus-

8 8 tannukset tulevaisuudessa, jos vähänkin on aihetta ryhtyä tällaisiin toimenpiteisiin hankkeen johdosta. Lakiin perustumattomia lisäkustannuksia ei saisi tulla missään muodossa. Jos hakija ei suostu näihin esityksiin, kiinteistön RN:o 2:37 omistajat eivät anna suostumusta hankkeelle. 4) BB, CC ja DD ovat aluehallintovirastoon saapuneessa muistutuksessaan todenneet, että Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy on rakentamassa kiinteistön Ojamäki 2 (kiinteistötunnus ) välittömään läheisyyteen (noin 100 m). Jos vedentulo vähenee tai loppuu nykyisestä kaivosta, muistuttajat vaativat korvaavaa vedensaantia vedenottamosta ilman kustannuksia. Jos vedenottamon rakentaminen vaatii jotain muita investointeja kiinteistöön kuten jätevesien imeytysjärjestelmään tai lämmitysjärjestelmään, niin hakijan tulee maksaa kulut. Jos muistuttajien omistamaan kiinteistöön rajoittuvaan kuolinpesän maaalueeseen, jossa he ovat osakkaina, kohdistuu jotain rasitteita tai vaatimuksia, ne eivät saa olla sellaisia, jotka estäisivät maankäyttöä, kuten rakentamista, tulevaisuudessa. HAKIJAN SELITYS Hakija on antanut selityksensä esitetyistä muistutuksista ja vaatimuksista. 1) Hämeen ELY-keskus / luonnonvarayksikkö Koepumppaus on tehty luotettavasti ja sen perusteella voidaan katsoa esitetyn vedenottomäärän olevan perusteltu ja mahdollinen. Koepumppaus sitä edeltävine selvityksineen on tehty yhteistyössä Hämeen ELY-keskuksen kanssa, jopa siinä määrin, että pohjavesiselvityksiä ja koepumppausta kiirehdittiin pohjavesialueen rajaukseen liittyvien seikkojen vuoksi. Koepumppauksen uusiminen ei ole tarkoituksenmukaista. Sitä vastoin vedenoton alettua (nykytiedon mukaan vuonna ) saadaan lisää tietoa pohjaveden käyttäytymisestä. ELY:n lausunnossa esitetty Ihalemmenlahden luontoarvojen erillinen selvitys ei sisältynyt lupahakemukseen, koska pohjavedenotolla ei katsota olevan vaikutusta niihin. Tämä johtuu esitetyn pohjavedenoton pienistä vaikutuksista järven vesitaseisiin (valuma-alue ha, järven pinta-ala 700 ha). 2) Museovirasto Alueelle ei ole tarkoitus rakentaa vedenkäsittelylaitosta vaan ainoastaan kaivo vedenjohtojärjestelyineen. Kaivon päällysrakenne voi tarvittaessa olla kevyt. Toisinaan on rakennettu kaivokoppi suojaamaan kaivoa. Vaatimus arkeologisista kaivauksista tässä yhteydessä on kohtuuton.

9 9 3) ja 4) BB, CC ja DD Mikäli vedenoton johdosta yksityinen kaivonkäyttäjä kärsii, ryhdytään asianmukaisiin toimenpiteisiin haitan hoitamiseksi. NATURA-ARVIOINNIN TARVEARVIOINTI Aluehallintovirasto on pyytänyt hakijaa laatimaan arvion hankkeen vaikutuksista Lehijärven vedenlaatuun ja Ihalemmenlahden suojeluarvoihin sekä arvioimaan, onko luonnonsuojelulain 65 :n mukainen vaikutusten arviointi tarpeen. Hakija on täydentänyt hakemustaan luonnonsuojelulain 65 :n mukaisella Natura-arvioinnin tarvearvioinnilla. Hakija on esittänyt, että suunniteltu pohjavedenottamo sijoittuu noin 2 km:n päähän Natura-alueen länsireunaa. Se on rakenteena hyvin vaatimaton, eikä sen voida katsoa vaikuttavan heikentävästi Natura-alueen suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin. Suojeluarvojen kannalta merkittävä seikka on Lehijärven kokonaisvalunta (pinta- ja pohjavesivalunta) ja sen vaikutus järven vedenpinnan tasoon. Suunniteltu pohjavedenotto vaikuttaa siihen, kuinka suuria pohjavesimääriä voi purkautua Hakinharjun pohjavesialueelta Lehijärveen. Hakinharjussa muodostuu pohjavettä noin m 3 /d, mutta tarkkaa tietoa ei ole siitä, kuinka suuri osa muodostuvasta pohjavedestä purkautuu Lehijärveen. Myös Lehijärven itä- ja koillispuolella olevalta Kerälänharjun pohjavesialueelta purkautuu pohjavettä Lehijärveen. Kerälänharjussa muodostuu pohjavettä m 3 /d ja purkautuminen Lehijärveen on määrältään merkittävää lähteiden vaikutuksesta. Kerälänharjussa on toiminut Kalkkosten pohjavedenottamo vuodesta Lupa vedenottoon on m 3 /d. Kalkkosten vedenottamosta on otettu pohjavettä alkuvaiheessa noin m 3 /d ja esimerkiksi vuosina noin m 3 /d. HS-Vesi on jättänyt Etelä-Suomen aluehallintovirastoon hakemuksen Kalkkosten vedenottamon lopettamisesta (ESAVI/29/04.09/2011). Valtakunnallinen lintuvesien suojeluohjelma perustettiin vuonna 1982 ja Natura verkosto 1990-luvun jälkipuoliskolla. Lehijärven kokonaisvalumaan vaikuttava pohjavedenotto aloitettiin jo Tässä suhteessa voidaan katsoa, että Lehijärven hydrologiseen kokonaistilanteeseen liittyi noin m 3 :n vuorokautinen pohjavedenotto jo suojelualueita perustettaessa. Nyt haettava pohjavedenottomäärä Hakinharjulle ei muuta pitkän aikavälin pohjavesivalunnan kokonaismäärää merkittävästi, koska vastaavasti Kerälänharjun puolelta pohjavedenotto lopetetaan kokonaan. Suunnitellusta hankkeesta ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia Naturaalueen suojeluperusteina oleville luontoarvoille.

10 10 Edellä esitetyn perusteella luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Naturaarviointi ei ole tarpeen. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto Aluehallintovirasto on pyytänyt Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen lausuntoa Natura-arvioinnin tarvearvioinnista. ELY-keskus on lausunut seuraavaa: Lehijärvi on luonnonsuojelullisesti arvokas, koska järvessä esiintyy vaateliaita ja harvinaisia vesikasveja. Jos pohjaveden purkautuminen järveen liiallisesti pienenee, se vaikuttaa pitkällä tähtäimelle järven vesikasvilajien säilymiseen. ELY-keskus on katsonut, että tarvearvioinnissa on tehty vedenoton vaikutuksista johtopäätöksiä, vaikka harjuista tällä hetkellä Lehijärveen purkautuvan pohjaveden määrää ei ole asianmukaisella tavalla arvioitu tai selvitetty. ELY-keskus on esittänyt, että hakija velvoitettaisiin vielä täydentämään hakemusta selvityksellä, jossa mitataan järveen laskevien purojen virtaamat ja toisaalta järvestä pois laskevan Leteenojan virtaama. Näiden tietojen perusteella voidaan laskea harjuista Lehijärveen purkautuvan pohjaveden määrä, jolloin johtopäätösten tekeminen on mahdollista. TÄYDENNYS Aluehallintovirasto on pyytänyt hakijaa täydentämään hakemustaan selvityksellä, jossa mitataan järveen laskevien purojen virtaamat ja toisaalta järvestä pois laskevan Leteenojan virtaama. Hakija on täydentänyt hakemustaan Täydennyksen mukaan Hämeen ELY-keskus suoritti virtaamamittauksia Lehijärven ympärillä viidessä mittauspisteessä. Mittaukset tehtiin viidessä uomassa, joista neljä purkaa vettä Lehijärveen ja yksi (Leteenoja) Lehijärvestä kohti Vanajavettä. Virtaamamittaukset tehtiin ja siivikkomittauksina. Lehijärven perustietoina voidaan esittää seuraavaa: - pinta-ala 7,04 km 2 - suurin syvyys 18,08 m - keskisyvyys 6,53 m - tilavuus 45,9 milj. m 3 - rantaviiva 13,51 km - vedenpinnan korkeus N ,8 m Lehijärven valuma-alueen pinta-ala on 54,2 km 2. Suomessa vuoden keskivaluma on 9,8 l/s/km 2. Kyseisellä keskivaluman arvolla laskettuna Lehijärven vuosivalunta on noin 16,75 milj.m 3. Vuosivalunnan ja järven tilavuuden perusteella voidaan arvioida viipymän olevan Lehijärvessä noin kolme vuotta. Suoritettujen kahden virtaamamittauksen perusteella on Lehijärvestä Leteenojan kautta pois purkautunut vesimäärä vaihdellut välillä m 3 /d

11 m 3 /d. Suurempi arvoista on mitattu , joten siinä näkyy selvästi kevätylivaluman vaikutus. Yllä mainittu vuoden keskivaluman arvo 16,75 km 3 vastaa vuorokausitasolla noin arvoa m 3 /d. Kahden mitatun virtaaman keskiarvo on m 3 /d. Lehijärveen on valunut mitattujen uomapisteiden kautta yhteensä m 3 /d. Suurempi arvoista on mitattu ja siinä näkyy kevätylivaluman vaikutus, mutta se ei todennäköisesti edusta kevään 2012 suurinta arvoa. Lehijärven valuma-alueen kokonaispinta-ala on 54,2 km 2 ja keskimääräinen kokonaisvalunta noin m 3 /d. Kokonaisvalunta koostuu pinta- ja pohjavesivalunnasta. Lehijärven valuma-alueen pinta-alasta noin 50 % on peltoa, jossa pohjaveden muodostuminen on erittäin vähäistä. Toisaalta valuma-alueella on hyvin vettä läpäiseviä muodostumia, joissa pohjaveden muodostuminen on merkittävää. Muodostuva pohjavesi valuu Lehijärveen pääosin ojien kautta, mutta erityisesti järven itäreunalla (Kerälänharjun pohjavesialue) pohjavettä valuu suoraan Lehijärveen lukuisten lähteiden kautta. Puolet valuma-alueesta on joko hyvin läpäiseviä kerrostumia (imeytymiskerroin luokkaa 0,5) tai moreenikerrostumia (imeytymiskerroin luokkaa 0,2). Eloperäisten maalajien kerrostumien osuus valuma-alueesta on pieni. Luokitelluilla pohjavesialueilla (Hakinharjun ja Kerälänharjun pohjavesialueet) muodostuu pohjavettä yhteensä m 3 /d. Niiden yhteinen kokonaispinta-ala on 7,2 km 2. Hakija arvioi, että tästä pohjavesimäärästä noin 80 % eli m 3 /d valuu Lehijärveen. Lisäksi arvioidaan, että noin 5 km 2 :n suuruisella alueella syntyy pohjavesiä, joilla on olennaista merkitystä Lehijärven pohjavesivalunnan kannalta. Tämän pohjavesivalunnan suuruus on noin m 3 /d (sadanta 600 mm vuodessa, imeytymiskerroin 0,2). Eli pohjavesivalunnan kokonaismäärä on noin m 3 /d. Arvioidusta kokonaisvalunnasta ( m 3 /d) pohjavesivalunnan osuus on noin 8 9 %. Hakinmäen pohjavesialueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin m 3 /d, josta maksimissaan noin 700 m 3 /d valuu suoraan tai Haikonojan kautta Lehijärveen. Se on noin 1 2 % Lehijärven kokonaisvalumasta. Edellä mainittuihin lukemiin perustuen hakija on arvioinut, ettei suunnitellulla Hakinmäen pohjavedenottamolla ole merkittävää vaikutusta Lehijärven kokonaisvaluntaan ja sitä kautta Lehijärven vedenpinnan korkeustasoon. Lisäksi pohjavedenoton lopettaminen Kalkkosten pohjavedenottamolta lisää pohjavesivaluntaa Kerälänharjun pohjavesialueelta Lehijärveen. MERKINTÄ Kalkkosten pohjavedenottamoa koskevat luvat pohjavedenottamon rakentamiseen ja pohjaveden ottamiseen siitä (päätökset nro 74/1976 ja

12 12 57/1988/1) ovat aluehallintoviraston antamalla päätöksellä nro 211/2012/2 rauenneet. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisut Aluehallintovirasto myöntää Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:lle luvan Hakinmäen pohjavedenottamon rakentamiseen kiinteistölle RN:o 2:61 Hattulan kunnan Pelkolan kylässä ja pohjaveden ottamiseen siitä lupamääräyksessä 1) sanotun määrän hakemukseen liitetyn suunnitelman ja jäljempänä olevien lupamääräysten mukaisesti käytettäväksi talousvetenä ja teollisuuden tarpeisiin Hattulan kunnassa sekä Akaan ja Hämeenlinnan kaupungeissa. Lupa on voimassa jälkeen, mikäli luvan saajalla on edelleen oikeus pohjavedenottamoa varten tarvittavaan alueeseen. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Vedenottomäärä Rakenteet ja käyttö 1) Pohjavettä saa ottaa Hakinmäen pohjavedenottamolta enintään m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Mikäli kuuden kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta tai myöhempänä ajankohtana havaitaan Hakinharjun pohjavesialueella vedenotosta aiheutuvaa pohjaveden määrän vähenemistä tai kemiallisen tilan huonontumista, tulee pohjavedenoton määrää vähentää haitattomalle tasolle 700 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna tai ryhdyttävä muihin Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymiin toimiin. 2) Vedenottamo on varustettava luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella. Otetuista vuorokausittaisista vesimääristä (m 3 /d) on pidettävä kirjaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 3) Vedenottamoa on käytettävä siten, ettei kenellekään aiheudu enempää haittaa kuin vedenhankinnan järjestämiseksi on välttämätöntä. Veden tuhlausta on vältettävä.

13 13 4) Vedenottamoalue on aidattava eikä sillä saa harjoittaa muuta kuin vedenottoon kiinteästi liittyvää toimintaa. 5) Vedenottamo on rakennettava siten, että se soveltuu arvokkaaseen kulttuurimaisemaan. Tarkkailu 6) Luvan saajan on tarkkailtava vedenoton vaikutuksia alueen pohja- ja pintavesioloihin sekä lähialueen talousvesikaivoihin K1 ja K3 Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelmaan on pohjaveden korkeuden ja laadun lisäksi sisällytettävä Lehijärven Ihalemmen vedenlaadun tarkkailu. Tarkkailu on aloitettava hyvissä ajoin ennen vedenoton aloittamista ja tarkkailua on tehtävä tehostetusti ensimmäisen kuuden kuukauden aikana toiminnan aloittamisesta. 7) Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi tulee toimittaa hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi. 8) Tarkkailutulokset ja tiedot otetuista vesimääristä on vuosittain toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle ja Hattulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä annettava pyydettäessä tiedoksi niille, joiden oikeutta tai etua tiedot saattavat koskea. Vahingot Muut määräykset 9) Luvan saaja on vastuussa hankkeista mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista ja muista edunmenetyksistä. 10) Mikäli vedenotosta on seurauksena, että joltakin alueelta vedensaanti estyy tai huomattavasti vaikeutuu, luvan saaja voidaan, jos asianomainen sitä vaatii, velvoittaa rahalla korvaamisen sijasta ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin kuin vedenottamon omistajan velvollisuudesta alueen omistajan tai vettä muun erityisen oikeuden nojalla ottavan oikeuden turvaamiseksi vesilain (264/1961) 11 luvun 12 :ssä säädetään. 11) Luvan saajan tulee inventoida mahdolliset muinaismuistot Museoviraston ohjeiden mukaan ennen vedenottamon rakentamista. 12) Tämän päätöksen mukaisen vedenoton aloittamisesta on 60 vuorokauden kuluessa kirjallisesti ilmoitettava aluehallintovirastolle sekä edellä mainituille valvontaviranomaisille. Perustelut Pohjaveden ottaminen Hakinharjun pohjavesialueelta on tarpeen Iittalan taajaman ja koko entisen Kalvolan kunnan vedenhankinnan turvaamiseksi sekä Hämeenlinnan seudun vesihuollon toimintavarmuuden parantami-

14 14 seksi. Lisäksi Hakinmäen vedenottamolta toimitetaan vettä Akaan kaupungin vesihuollon tarpeisiin. Hakija on arvioinut Hakinharjun pohjavesialueen antoisuuden määräksi m 3 /d. Mikäli tarkkailu osoittaa m 3 /d suuruisen vedenoton vaikuttavan haitallisesti pohjavesialueen määrään tai laatuun, vedenottoa on vähennettävä haitattomalle tasolle tai ryhdyttävä muihin ELY-keskuksen hyväksymiin toimiin. Lisäksi suunniteltu vedenotto saattaa vaikeuttaa vedensaantia yksityiskaivoissa K1 ja K3. Vedenoton vaikutusten tarkkailu on tarpeen, jotta mahdollisten haitallisten vaikutusten ilmaantuessa voidaan ryhtyä tarpeellisiin toimiin. Luotettavan vertailutiedon saamiseksi tarkkailu on määrätty aloitettavaksi hyvissä ajoin ennen vedenottamon toiminnan aloittamista ja tehotarkkailua on tehtävä ensimmäisen puolen vuoden aikana toiminnan aloittamisen jälkeen. Vedenottamoon liittyvät rakennelmat eivät aiheuta merkittäviä maisemamuutoksia. Koska vedenottamo sijoittuu Hakinharju 1 (kohdenro ) kivikautisen asuinpaikan alueelle, on lupamääräyksessä 11) määrätty, että ennen vedenottamon rakentamista alueelta tulee inventoida mahdolliset muinaisjäännökset. Lupamääräysten mukaisesti toimittaessa hanke ei vaikuta haitallisesti Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelman pohjavesiä koskevien tavoitteiden saavuttamiseen. Hakinharjun pohjavesivaluma on noin 2 % Lehijärven kokonaisvalumasta, joten pohjavedenotto ei merkittävästi vaikuta Lehijärven vedenpinnan tasoon tai vedenlaatuun. Lisäksi pohjavedenoton lopettaminen Kalkkosten pohjavedenottamolta lisää pohjavesivaluntaa Kerälänharjun pohjavesialueelta Lehijärveen. Hanke ei siten todennäköisesti merkittävästi heikennä Lehijärven Ihalemmenlahden Natura-alueen (FI ) luontoarvoja. Luvan mukaisesta vedenotosta ei aiheudu asutus- tai elinkeino-oloja huonontavaa veden saannin estymistä tai vaikeutumista eikä muuta vesilain (264/1961) 2 luvun 5 :ssä tai 9 luvun 8 :ssä tarkoitettua seurausta. Pohjaveden ottamisesta saatava hyöty veden saannin varmistamiseksi on siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Lainkohdat Vesilain (264/1961) 2 luvun 11 a ja 14 a, 9 luvun 6, 8 ja 15 sekä 16 luvun 23 a Lausuntoihin ja muistutuksiin vastaaminen Aluehallintovirasto ottaa 1) Hämeen ELY-keskuksen ja 2) Museoviraston vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. 4) BB, CC ja DD:n muistutus on tullut aluehallintovirastoon eli muistutusten tekemiselle asetetun määräajan päättymisen jälkeen. Alue-

15 15 hallintovirasto ottaa kuitenkin 3) ja 4) BB, CC ja DD:n vaatimukset huomioon lupamääräyksistä 6) ja 9) sekä perusteluista ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU euroa Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009), jonka liitteen maksutaulukon mukaan pohjavedenottoa koskevan lupa-asian käsittelystä peritään maksuna euroa talousveden oton ollessa yli 500 m 3 /d LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Hattulan kunta Hattulan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Listan dpoesavi mukaan Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Hattulan kunnan virallisella ilmoitustaululla.

16 16 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Kristiina Toivila Päivi Jaara Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Kristiina Toivila. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Päivi Jaara. PJ/mv

17 Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.