KASKISTEN KAUPUNKI KASKISTEN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 KASKISTEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS / EHDOTUS TYÖNUMERO: E SWECO YMPÄRISTÖ OY TAMPERE TYÖNUMERO E

2 Muutoslista/ehdotusvaiheen valmistelu V2 tair LUONNOS V1 valmis tair LUONNOS LUOTU tair LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS

3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tämä kaavaselostus liittyy päivättyyn Kaskisten kaupungin Kaskisten tuulivoimaosayleiskaavan kaavaehdotuskarttaan. Kaupunki: Kaavan nimi: Kaskisten kaupunki Kaskisten tuulivoimaosayleiskaava Työnumero: E Kaavan laatija ja suunnittelija: Sweco Ympäristö Oy Hatanpään valtatie 11, Tampere arkkitehti Timo Rysä (YKS-530) puh sähköposti: timo.rysa(at)sweco.fi Kaskisten kaupungin edustaja: tekninen johtaja Markus Moisio puh sähköposti: markus.moisio(at)kaskinen.fi Kaavan vireilletulo Kaavoitus on käynnistetty kaupungin hallituksen päätöksellä KH 115. Alueen osayleiskaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettu kunnan nettisivulla ja kunnan ilmoitustaululla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli yleisesti nähtävillä Valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavaluonnos oli yleisesti nähtävillä (MRA 30 ). Kaavaehdotus oli yleisesti nähtävillä _._. _._.201_ (MRA 19 ). Kaupunginhallituksen hyväksyminen Kaupunginhallitus on esittänyt kaupunginvaltuustolle osayleiskaavan hyväksymistä _._.201_ KH. Kaupunginvaltuuston hyväksyminen Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan _._.201_ KV. Kaava-alueen sijainti Kaavoitettava alue sijaitsee Kaskisten kaupungin keskustan kaakkoispuolella. Suunnittelualue käsittää Dicksholmenin saaren ympäröivine vesialueineen. Kaava-alueen pinta-ala on noin 56,0 hehtaaria.

4 Sisältö 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT KAAVAN SIJANTI JA TARKOITUS Kaava-alueen sijainti Kaavan tavoitteet LÄHTÖKOHDAT Luonnonympäristö Alueen yleiskuvaus Maisema Maaperä ja pinnanmuodostus Pinta- ja pohjavesi Kasvillisuus Huomion arvoiset luontokohteet Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat elinympäristöt Luonnonsuojeluohjelma-alueet Natura2000-alueet Lepakot Liito-oravat Linnusto Kulttuuriympäristö Rakennettu ympäristö Muinaisjäännökset Väestö, työpaikat ja elinkeinoelämä Väestö Työpaikat ja elinkeinot Palvelut Liikenne Tekninen huolto Maanomistus Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennuskielto Muut suunnitelmat ja selvitykset OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET Hankkeen tavoitteet S w e co Y m p ä r is t ö O y PL 88, Helsinki Mäkelininkatu 17 A, Oulu PL 453, Tampere PL 669, Turku w ww. s we c o. fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh Y-tunnus osayleiskaava_kaavaselostus_fin_ docx

5 4.2 Viranomaisten tavoitteet Puolustusvoimien lausunto Asukkaiden ja maanomistajien tavoitteet OSAYLEISKAAVA Kaavan rakenne, perustelut Tuulivoimalat Liikenne Aluevaraukset Yleiset määräykset KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset luonnonympäristöön Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin Vaikutukset luonnonsuojelulailla suojellut kohteet Vaikutukset muihin arvokkaisiin luontokohteisiin Vaikutukset eläimistöön Vaikutukset linnustoon Vaikutukset luonnonvaroihin Vaikutukset meluun Maisemavaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset alueen identiteettiin ja imagoon Vaikutukset asuinympäristöön Virkistys Palvelut Vaikutukset turvallisuuteen Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan Rakennusvaiheen vaikutukset työpaikkoihin Käyttövaiheen vaikutukset työpaikkoihin Vaikutukset elinkeinoihin Vaikutukset kaupungin talouteen Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset muuhun kaavoitukseen Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Kaavan suhde maakuntakaavaan Kaavan suhde yleiskaavaan Kaavan suhde asemakaavoitukseen KAAVAN TOTEUTUS... 29

6 repo001.docx Liitteet: Liite 1 Osayleiskaavakartta ja merkinnät Liite 2 Vastineluettelo, Liite 3 Maisemaselvitys, Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liikenneverkosto Sähköverkko ja kunnallistekninen verkosto Viranomaisneuvottelu I, muistio Liite 7 Kaskisten tuulivoiman loppuraportti, ÅF Consult 2010 Liite 8 Luontoselvitys, Enviro Oy 2012 Liite 9 Kaskisten Dickholmenin ja Härtsholmenin tuulivoimahankkeen luontoselvitykset, Suomen Luontotieto Oy (36) VIRHE. TIEDOSTOSSA EI OLE MÄÄRITETYN TYYLISTÄ TEKSTIÄ. t u:\133_kaavoitus\asiakaskohteet_sijaintikunta\kaskinen\e _tuulivoima osayleiskaava\suunnitelmat\ehdotus_selostus\e24525_20_kaskisten kaupunki_tuulivoima osayleiskaava_kaavaselostus_fin_ docx

7 2 KAAVAN SIJANTI JA TARKOITUS 2.1 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Pohjanmaan maakunnan länsirannikolla, Suupohjan rannikkoseudulla, Kaskisten kaupungissa, kantatie 67 itäpuolella. Kaava-alueen pinta-ala on noin 56,0 ha ja se muodostuu Kaskisten kaupungin Dicksholmenin saaresta ympäröivine vesialueineen. Dicksholmen on pitkä ja kapea saari, joka on ollut kaksiosainen. Nykyisin Härtsholmenin ja Dicksholmenin välissä on metsäinen ja osin tulvanalainen kannas. Kuva 2.1 Suunnittelualueen sijainti. Suunnittelualue merkitty kuvaan punaisella rajauksella. (Taustakartta: Kaavan tavoitteet Osayleiskaavalla ohjataan yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja eri toimintojen yhteensovittamista. Siinä esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan yleispiirteisesti tarpeelliset alueet. Yleiskaavoituksessa korostuu yhdyskunnan toiminnallinen rakenne, eri aktiviteettien sijoittaminen ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen sekä tämän rakenteen sovittaminen muuhun ympäristöön. Osayleiskaava toimii kunnan ja maakunnallisten tavoitteiden välittäjänä ja tulkitsijana. 1 (30)

8 Tavoitteena on laatia tuulivoimaosayleiskaava ottaen huomioon MRL 77 b ( /134) tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset. Tuulivoimaosayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena osayleiskaava siten, että sitä voidaan käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77a ). Kaava on tullut vireille Kaskisten kaupungin aloitteesta. Suunnittelun lähtökohtana käytetään selvitystä, jossa tutkittiin mahdollisia tuulivoimaloiden sijoituspaikkoja Kaskisten tehdasalueella ja sen ympäristössä. Liite 8 Kaskisten tuulivoiman loppuraportti, ÅF Consult 2010 Osayleiskaavalla pyritään mahdollistamaan enintään kahden tuulivoimayksikön sekä niihin liittyvän infrarakentamisen sijoittaminen kaava-alueelle. Kaavatyön yhteydessä selvitetään alueen liittäminen nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja hankkeen toteutuksesta aiheutuvat keskeisimmät vaikutukset. Kaavan laatijan tavoitteena on selvittää hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteuttamiskelpoisuus- ja edellytykset kaava-alueella, sekä laatia tehtyjen selvitysten ja havaintojen pohjalta kaava-aluetta koskeva osayleiskaavaehdotus. 3 LÄHTÖKOHDAT Kaskisilla on rannikkokaupunkina suotuisat tuuliolosuhteet tuulivoimatuotannon sijoittamiselle. Kaupunkiin on hyvät maantie- ja rautatieyhteydet sekä siellä sijaitsee tehokas vienti- ja tuontisatama. Satamalla on hyvät mahdollisuudet ottaa vastaan tuulivoimaloita tai niiden osia. 3.1 Luonnonympäristö Alueen yleiskuvaus Kaava-alueen pinta-ala on noin 56,0 ha ja se muodostuu Kaskisten kaupungin Dicksholmenin saaresta ympäröivine vesialueineen. Dicksholmen on pitkä ja kapea saari, joka on ollut kaksiosainen. Nykyisin Härtsholmenin ja Dicksholmenin välissä on metsäinen ja osin tulvanalainen kannas Maisema Katso liite 4 Maisemaselvitys Maaperä ja pinnanmuodostus Katso liite 4 Maisemaselvitys Pinta- ja pohjavesi Katso liite 4 Maisemaselvitys. 2 (30)

9 3.1.5 Kasvillisuus Enviro Oy:n laatiman luontoselvityksen mukaan Dicksholmenin eteläosa Härtsholmenin ranta on kasvipeitteistä kivikkorantaa, jonka kasvillisuus vaihtelee pienipiirteisesti. Vedessä on laajalti lohkareikkoa ja pari pientä luotoa. Alueen itäranta on jyrkempää kivikkorantaa, jossa rantakasvillisuutta on runsaammin lahdissa. Metsät ovat tuoretta lehtomaista kangasta. Puusto on kuusivaltaista tai mänty ja kuusivaltaista metsää. Sekapuina kasvaa koivua, mäntyä, harmaaleppää ja puumaisia pihlajia. Lahopuuta on paikoin runsaasti pystyssä sekä maassa. Härtsholmenin ja Dicksholmenin välinen matala kannas on tuoretta lehtoa. (Luontoselvitys, Enviro Oy 2012). Dicksholmenin pohjoiskärjessä kasvaa varttuneita kuusia, koivuja ja tervaleppiä. Alueella sijaitsevalla harjanteella esiintyy kuivahkoa kangasta. Harjanteen länsipuolella kasvillisuus on niukkaa. Pohjoisosan edustalla on kivikkoa ja pieniä luotoja. Saaren pohjoiskärjessä on kapea, tulvanalainen järviruokovaltainen kosteikko, jonka reunoilla kasvaa tervaleppävaltaista tuoretta lehtoa. Pohjoisosan itärannalla on kalliorantaa. (Luontoselvitys, Enviro Oy 2012). Saaren keskiosan tyylimylly on Dicksholmenin harjanteen eteläosassa, jossa on tuoreen kankaan nuorta sekametsää. Saaren pohjoisosassa tuulimyllyn paikka on lähellä itärantaa, jossa on nuorta lehtomaisen ja tuoreen kankaan sekametsää. (Luontoselvitys, Enviro Oy 2012) Huomion arvoiset luontokohteet Enviro Oy:n laatiman luontoselvityksen suositusten mukaan Dicksholmenin pohjoisin kärki tervaleppälehtoineen sekä Härtsholmenin eteläosa tulisi säilyttää luonnontilaisena. Härstholmenin eteläosassa on noin 5 ha alue (katso kuva 3.1), joka on ainakin osin rannikon lehtomaiset kuusikot luontotyyppiä, joka on arvioitu olevan erittäin uhanalainen luontotyyppi. (Luontoselvitys, Enviro Oy 2012) Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat elinympäristöt Tuulivoimaosayleiskaava-alueella ei ole luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita elinympäristöjä. (Luontoselvitys, Enviro Oy 2012) Luonnonsuojeluohjelma-alueet Kaavoitettavalla alueella ei ole luonnonsuojelualueita. (Paikkatietoikkuna, 01/2015) Natura2000-alueet Kaavoitettavalla alueella ei ole Natura2000 -alueita. Lähimmät Natura2000 -alueet ovat Närpiön saaristo (FI ) ja Kristiinankaupungin saaristo (FI ), jotka ulottuvat lähimmillään noin 3 km päähän kaava-alueesta. (Paikkatietoikkuna, 01/2015). 3 (30)

10 Kuva 3.1 Kaava-alue käsittää Dicksholmenin pitkän ja kapean saaren. Saaren eteläosaan merkitty punainen alue on ainakin osittain rannikon lehtomaiset kuusikot- luontotyyppiä. (pohjakartta: wwwpaikkatietoikkuna.fi, eteläosan rajaus: Luontoselvitys, Enviro Oy 2012) Lepakot Enviro Oy:n laatiman luontoselvityksen yhteydessä ei ole tehty havaintoja lepakoiden elinpiireistä (Luontoselvitys, Enviro Oy 2012). Suomen Luontotieto Oy:n laatiman lepakkoselvityksen yhteydessä kaava-alueen saarilla ei havaittu lepakoita, mutta saarten länsipuolella sijaitsevassa salmessa (Bernas sund, katso kuva 2.1) havaittiin vesipiippoja. Lepakkoselvityksen havaintojen perusteella Vesisiippa on alueella yleinen ja myös Dicksholmenin ja Härtsholmenin saarissa on lahopuita ja koloja, joissa laji saattaisi pesiä. Alueella ei kuitenkaan havaittu lepakoiden talvehtimispaikoiksi sopivia luonnonympäristöjä. (Kaskisten Dickholmenin ja Härtsholmenin tuulivoimahankkeen luontoselvitykset, Suomen Luontotieto Oy 2014) Liito-oravat Laadittujen luontoselvitysten yhteydessä ei ole tehty havaintoja liito-oravien elinpiireistä. (Luontoselvitys, Enviro Oy 2012). 4 (30)

11 Linnusto Kaskisten seudulta on kerätty tietoja läheisiin tuulivoimala alueisiin liittyen Pohjanmaan maakuntaliiton Uusiutuvat energiavarat selvityksen yhteydessä. Lisäksi alueelle on laadittu hankkeen yhteydessä Merikotkien seurantaselvitys. Sijoittuminen lintujen päämuuttoreiteille Kohde sijoittuu tarkastelluista lajeista seitsemän lajin rannikon päämuuttoreitille. Lajit ovat kuikkalinnut, merihanhi, joutsen, kurki, naurulokki, metsähanhi ja merikotka. Taulukossa 3.1 on esitetty arviot alueen kautta muuttavien lintujen määristä. Huom. taulukossa esitetty arvio ei sisällä pesivien lintujen liikkeitä, mikä tärkeää huomata etenkin merikotkan kohdalla. Seudun kautta tiedetään muuttavan merkittäviä määriä muitakin kookkaita lajeja kuten esim. kyhmyjoutsen ja valkoposkihanhi. (Uusiutuvat energiavarat pohjanmaalla selvityksen linnustotiedot Kaskisesta, Ramboll Oy 2007). Taulukko 3.1 Arvio kaava-alueen kautta muuttavien lintujen määristä (Uusiutuvat energiavarat pohjanmaalla selvityksen linnustotiedot Kaskisesta, Ramboll Oy 2007). Laji Merihanhi 4200 Metsähanhi 2400 Merikotka 250 Naurulokki Joutsen 1300 Kurki 1700 Kuikkalinnut 4800 Mustalintu/ Pilkkasiipi 5200 Sijoittuminen merkittävimmille kerääntymisalueille Määrä (yksilöä) Alueen läheisyydessä alle 10 km:n etäisyydellä sijaitsee useita vesilintujen, hanhien, kurkien ja joutsenien merkittäviä kerääntymisalueita. Seudulla tiedetään myös talvehtivan merikotkaa. Kerääntymisalueiden sijainnin vuoksi em. lintujen lentoliikenne seudulla on keskimääräistä runsaampaa. (Uusiutuvat energiavarat pohjanmaalla selvityksen linnustotiedot Kaskisesta, Ramboll Oy 2007). Sijoittuminen merikotkien pesimis- ja saalistusreviireille Pohjanmaan maakuntaliiton Uusiutuvat energiavarat selvityksen yhteydessä kerättyjen tietojen perusteella alueen läheisyydessä alle 10 km:n etäisyydelle sijoittuu 4 merikotkareviiriä, joilla on tiedossa 7 pesäpaikkaa. Lähimpään pesäpaikkaan on etäisyyttä yli 2,5 km. Läheiset merenlahdet toimivat pesivien kotkien ruokailu alueina. Kaskisten seutu on myös kotkien talviaikaista kerääntymisaluetta. (Uusiutuvat energiavarat pohjanmaalla selvityksen linnustotiedot Kaskisesta, Ramboll Oy 2007). Suomen Luontotieto Oy:n laatiman Merikotkien seurantaselvityksen mukaan suunnittelualue ei sijaitse merkittävällä merikotkien saalistusalueella ainakaan toukokuun - elokuun 5 (30)

12 välisenä aikana. Alueella havaittiin niukasti vesilintupoikueita eikä suunnittelualueen välittömässä lähiympäristössä ole merkittäviä matalia merenlahtia, joissa merikotkat saalistavat kaloja. Seurannan perusteella vaikuttaa, että lähiseudun pesivien merikotkien pääasiallinen saalistusvyöhyke sijaitsee rannikon ulkoreunalla ja suunnittelualue jää tämän vyöhykkeen ulkopuolelle. (Kaskisten Dickholmenin ja Härtsholmenin tuulivoimahankkeen luontoselvitykset, Suomen Luontotieto Oy 2014). Sijoittuminen kalasääksen pesimisreviireille Alueen läheisyyteen alle 10 km:n etäisyydelle ei sijoitu tiedossa olevia kalasääksen pesiä. (Uusiutuvat energiavarat pohjanmaalla selvityksen linnustotiedot Kaskisesta, Ramboll Oy 2007). 3.2 Kulttuuriympäristö Rakennettu ympäristö Osayleiskaava-alueella, Dicksholmenin saarella, sijaitsee kaksi pienimittakaavaista huvilarakennusta. Sekä Kaskisten että lähisaarien rannoilla on vakituista asutusta ja lomaasuntoja. Kaskisten keskusta-alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä kaava-alueesta, Kaskisten saaren luoteisosassa ja se käsittää valtakunnallisesti arvokkaan ruutukaava-alueen puutaloineen. Alue on suojeltu valtioneuvoston päätöksellä rakennettuna kulttuuriympäristönä 6 (30) Kuva 3.2 Dicksholmenin etelärannan pieni mökki.

13 (Kaskisten ruutukaava-alue RKY 2009). Kuva 3.3 Metsä-Botnian tehdasrakennuksia Kaskisten eteläisellä itärannalla. Kuva 3.4 Metsä-Boardin tehdasta piippuineen Dicksholmenin saarelta kuvattuna. Suunnittelualueen länsipuolella Kaskisten saarella sijaitsee Metsä Botnian teollisuusalue rakennuksineen Muinaisjäännökset Mikroliitti Oy:n vuonna 2011 laatiman selvityksen mukaan alueella ei sijaitse muinaismuistoja. 7 (30)

14 3.3 Väestö, työpaikat ja elinkeinoelämä Väestö Keväällä 2009 tapahtunut Metsä-Botnian tehtaan lakkauttaminen on aiheuttanut uusia haasteita kaupungin asukasluvun kehitykselle. Käytännössä väestökehitys on sidoksissa uuden korvaavan yritystoiminnan ja työpaikkojen sijoittumiseen Kaskisiin. Tilastokeskuksen mukaan Kaskisten asukasluku oli henkilöä Vuodesta 2010 väkiluku on vähentynyt -1,7 %. Tilastokeskuksen väestöennusteen (2012) mukaan vuonna 2030 Kaskisten väkiluku on (-38 henkilöä), kun taas Tilastokeskuksen aikaisempien ennusteiden (2007) mukaan väestö Kaskisissa vuonna 2030 olisi henkilöä (+ 705) Työpaikat ja elinkeinot Osayleiskaava-alueen sisällä ei sijaitse työpaikkoja. Tilastokeskuksen mukaan Kaskisten työttömyysaste oli 17,7 %. Vielä vuonna 2009 Metsä-Botnian tehtaan toimiessa työttömyysaste oli 7 %. Yritystoimipaikkoja Kaskisissa oli vuoden 2011 tilaston mukaan 95 kpl. Suurin osa työpaikoista sijoittui jalostukseen (49 %) ja palveluihin (46 %). Kaupunkilaisista joka kolmas oli eläkkeellä vuoden 2011 päättyessä. (Tilastokeskus 2009). Työ- ja elinkeinotoimiston Internet-sivuilla Kaskisten kaupungissa oli avoinna kaksi työpaikkaa ( tilanne ). Kaskisten saarella sijaitsee Kalasatama, mikä on Suomen suurin kalan käsittelijä ja Suomen ruokasilakan keskus. Kaskisten saarella sijaitsee myös Kaskisten syväsatama. Syväsatamassa on katettua varastotilaa noin m². Sataman päätuontiartikkelit ovat rakennuslevyt, sellu ja kuitupuu. Kaava-alueen länsipuolella sijaitsee Metsä-Boardin tehdas, joka työllistää noin 80 henkilöä Palvelut Osayleiskaava-alueen sisällä ei sijaitse palveluita. Kaskisten nykyiset palvelut sijoittuvat ruutukaava-alueelle ja Kneiffinpolun yhteyteen. Kaupungissa on mm. elintarvikekauppa, kirjasto, terveysasema, kaksi koulua, hotelli ja apteekki ja kaksi ravintolaa. 8 (30)

15 3.4 Liikenne Osayleiskaava-alueen läheisyyteen johtaa Kantatie 67 (Kaskinen Seinäjoki). Kantatie 67 on myös Kaskisten kaupungin pääasiallinen sisääntuloväylä. Tie välittää raskasta liikennettä teollisuus- ja satama-alueille. Tien reunalla kulkevat kevyen liikenteen väylät. Kävely- ja polkupyörätie alkaa hautausmaan kohdalla Kneiffinpolun ja kantatie 67:n risteyksestä ja jatkuu syväsatamaan asti. Kantatie 67 jatkuu Kalasatamantienä (17064) etelään Aldskäriin asti. Kalasatamantie (17064) kulkee kaavan länsirajalla. Suunnittelualueelle ei ulotu yleisiä teitä. Liite 5 Liikenneverkosto 3.5 Tekninen huolto Dicksholmenin saarella ei ole sähkölinjoja tai kunnallistekniikkaa. Liite 6 Sähköverkko ja kunnallistekninen verkosto 3.6 Maanomistus Osayleiskaava-alueen omistajia ovat Kaskisten Kaupunki ja yksityiset maanomistajat. 3.7 Suunnittelutilanne Suunnittelussa on otettu huomioon aluetta koskevat ylemmän tason suunnitelmat ja kaavat sekä muu suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista vuonna 2000 ja päätöksen tavoitteiden tarkistuksesta marraskuussa Tarkistetut tavoitteet ovat tulleet voimaan Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista (MRL 24 2 momentti). (Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu, 2013). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat periaatteellisia linjauksia, jotka tulee ottaa huomioon yleispiirteisessä kaavoituksessa, kuten maakunta- ja yleiskaavoissa. Erityistavoitteet ovat sitovia velvoitteita, jotka koskevat kaikkea kaavoitusta. Osayleiskaavaa koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ovat mm. seuraavat: Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. 9 (30)

16 Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä valtakunnallisesti merkittävien satamien ja lentoasemien sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet. Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin kuuluu Museoviraston laatima inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Maakuntakaava Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnan alueella. Maakuntakaavan tehtävänä on vahvistaa alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja ratkaista valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden käytön kysymykset. Maakuntakaavaa laadittaessa kiinnitetään erityistä huomiota mm. vesivarojen ja maa-ainesten kestävään käyttöön ja elinkeinoelämän kehitysedellytyksiin maakunnassa sekä luonnonvarojen hoitoon, kulttuuriperintöön ja virkistysalueitten riittävyyteen (MRL 28 ). (Pohjanmaan liitto, 2014). Kaskinen kuuluu Pohjanmaan liiton alueeseen. Pohjanmaan maakuntakaava 2030 on hyväksytty Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavoitus jatkuu laatimalla maakuntakaavaa täydentäviä vaihekaavoja. Vaihekaava I Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaalla hyväksyttiin maakuntahallituksen kokouksessa ja vahvistettiin ympäristöministeriössä Vaihekaava II Uusiutuvat energialähteet hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja se lähetettiin ympäristöministeriölle vahvistettavaksi toukokuun 2014 lopulla. (Pohjanmaan liitto, 2014). 10 (30)

17 Kuva 3.5 Ote Pohjanmaan maakuntakaava 2030 kartasta ( > Aluesuunnittelu > Maakuntakaavoitus). Kokonaismaakuntakaava Pohjanmaan maakuntakaava 2040 laatiminen on aloitettu. Tavoitteena on hyväksytty kaava vuonna Pohjanmaan maakuntakaava 2030 Osayleiskaava-alue sisältää maakuntakaavan satama-alueen aluevarauksen ja rantavyöhykkeen viivamerkinnän. Maakuntakaavan vaihekaava I Vaihekaava I:ssä esitetään periaatteet ja tavoitteet kaupallisten palvelujen sijoittumiselle tulevaisuudessa. Osayleiskaava-alue ei sisällä vaihemaakuntakaavassa esiteltyjä kohteita. 11 (30)

18 Maakuntakaavan vaihekaava II Pohjanmaan toisessa vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan energiahuoltoa ja erityisesti uusiutuvia energiamuotoja koko maakunnan alueella. Vaihekaava II sisältää 30 seudullisesti merkittävää tuulivoimaloiden aluetta, joiden pinta-ala on yhteensä 430 km². Seudullisesti merkittävä tuulivoimaloiden alue sisältää vähintään 10 tuulivoimalaa. Osayleiskaava-alue ei sisällä vaihemaakuntakaava II:ssa esitettyjä kohteita. Osayleiskaava-alueen länsi-/luoteispuolelle on merkitty energiahuollon alue, voimansiirtojohto ja valtatie, itäpuolelle laivaväylä Yleiskaava Kuva 3.6 Ote maakuntakaavan vaihekaava II:sta ( > Aluesuunnittelu > Maakuntakaavoitus). Kaskisten oikeusvaikutteinen yleiskaava, Kaskisten yleiskaava 2030, hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Yleiskaavan tehtävänä on ohjata yleisesti maankäyttöä, kuten asemakaavojen laadintaa ja muutoksia. Yleiskaava määrittää kaupungin alueiden maankäytön vuoteen Kaava-alueen pinta-ala on noin 3000 hehtaaria, josta maaaluetta noin 1000 hehtaaria. 12 (30)

19 Kuva 3.7 Ote Kaskisten yleiskaava 2030 kaavakartasta. Suunnittelualue sijaitsee Kaskisten yleiskaava 2030 kaava-alueen itäreunalla. Yleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu seuraavia aluevarauksia, kaavamerkintöjä ja - määräyksiä: M RA W Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Loma-asuntoalue. Vesialue. 13 (30)

20 3.7.4 Asemakaava Osalla osayleiskaavoitettavaa aluetta on voimassa asemakaava. Asemakaavoitettu alue on esitetty kuvassa 3.8. Laadittava osayleiskaava tulee toimimaan pohjana asemakaavojen muuttamiselle tai kumoamiselle tarvittavilta osin Rakennuskielto Suunnittelualueella ei ole voimassa rakennuskieltoa Muut suunnitelmat ja selvitykset Suunnittelualuetta ja tuulivoimarakentamista koskien on laadittu useita selvityksiä, suunnitelmia ja oppaita, joita on hyödynnetty ja huomioitu osayleiskaavaehdotuksen laadinnassa. Keskeisimpiä näistä ovat: Enviro Oy 2012, Kaskisten kaupunki tuulivoimaosayleiskaava luontoselvitys 2012 Mikroliitti Oy 2011, Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Kuva 3.8 Asemakaavoitetut ja rakennuskaavoitetu alueet on merkitty kuvaan punaisella rasterilla. Pohjanmaan liitto/ramboll Oy 2007, Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen pohjanmaalla Ramboll Oy 2007, Uusiutuvat energiavarat pohjanmaalla selvityksen linnustotiedot Kaskisesta Suomen Luontotieto Oy 2014, Kaskisten Dickholmenin ja Härtsholmenin tuulivoimahankkeen luontoselvitykset Ympäristöministeriö 2004, Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset Ympäristöministeriö 2006, Tuulivoimalat ja maisema Ympäristöministeriö 2012, Tuulivoimarakentamisen suunnittelu ÅF Consult 2010, Kaskisten tuulivoiman loppuraportti 14 (30)

21 4 OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET Osayleiskaavan tavoitteet muodostuvat hankkeelle asetetuista tavoitteista, alueelle ylemmillä suunnittelu- ja kaavatasoilla sekä muissa suunnitelmissa asetetuista tavoitteista sekä osallisten tavoitteista. 4.1 Hankkeen tavoitteet Tavoitteena on laatia Kaskisten kaupungille tuulivoimaosayleiskaava ottaen huomioon MRL 77 b ( /134) tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset. Tuulivoimaosayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena osayleiskaava siten, että sitä voidaan käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77a ). Suunnittelun lähtökohtana käytetään selvitystä, jossa tutkittiin mahdollisia tuulivoimaloiden sijoituspaikkoja Kaskisten tehdasalueella ja sen ympäristössä. Liite 8 Kaskisten tuulivoiman loppuraportti, ÅF Consult Viranomaisten tavoitteet Kaavan aloitusvaiheessa järjestettiin MRL 66 mukainen viranomaisneuvottelu , jonka muistio on kaavaselostuksen liitteenä. Liite 7 Viranomaisneuvottelu I, muistio Luonnosvaiheen aineistosta saatiin 7 lausuntoa. Lausunnot ja kaavan laatijan vastineet lausuntoihin on esitetty liitteessä 2. Liite 2 Vastineluettelo 4.3 Puolustusvoimien lausunto Puolustusvoimat ovat antaneet lausuntonsa Kaskisten Tuulivoima Oy:lle tuulivoimahankkeen sijoittamisesta Kaskisiin. Lausunnon mukaan tuulivoimahanke sijoittuu ilmavoimien ilmavalvontatutkien vaikutusalueelle. Ilmavoimien Esikunnan asiantuntijan arvion mukaan kyseisistä tuulivoimaloista aiheutuvien tutkavaikutusten arvioidaan olevan kuitenkin niin vähäisiä, ettei niistä aiheudu merkittävää haittaa aluevalvonnalle. Lisäksi puolustusvoimien eri organisaatioiden laatimien topografisten tarkastelujen perusteella hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia puolustusvoimien alueellisiin toimintaedellytyksiin, sotilasilmailuun eikä puolustusvoimien kiinteän linkkiverkon yhteyksiin. Kaskisten teollisuusalueelle suunnitellun tuulivoimalahankkeen rakentamista koskevassa suunnittelussa on selvitetty hankkeen vaikutukset puolustusvoimien toimintaan. Tämän perusteella Pääesikunta toteaa, että suunnitelman mukaisilla tuulivoimaloilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia puolustusvoimien valvonta- ja asejärjestelmien suorituskykyyn, joukkojen ja järjestelmien koulutukseen ja käyttöön eikä sotilasilmailuun. Puolustusvoimat ei vastusta suunnitelman mukaisten tuulivoimaloiden rakentamista Kaskisten teollisuusalueelle ja sataman läheisyyteen. 15 (30)

22 4.4 Asukkaiden ja maanomistajien tavoitteet Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Kaavoituksen kulku, osallistuminen ja tiedottaminen selviävät tarkemmin kaavaa koskevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osayleiskaavaluonnosta ja muita valmisteluaineistoja esiteltiin avoimien ovien tilaisuudessa Kaskisten kaupungintalolla. Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luonnosvaiheen aineistosta annettiin 8 mielipidettä. Mielipiteet ja kaavan laatijan vastineet mielipiteisiin on esitetty liitteessä 2. Liite 2 Vastineluettelo Ei tuulivoimaloita Kaskisiin -adressi Tuulivoimaloiden suunnittelu on herättänyt vastustusta kaupunkilaisten keskuudessa. Ei tuulivoimaloita Kaskisiin -adressi luovutettiin Kaskisten kaupungintalolla, kaupunginjohtaja Marlene Svenssille ja Kaskisten Tuulivoima Oy:n Jaakko Leppiselle. Paikalla oli kaupungin puolesta myös satamakapteeni Timo Onnela. Adressissa oli tuolloin 164 nimeä. Adressin oli helmikuun päivään mennessä allekirjoittanut 256 henkilöä. Adressin mukaan: Kaskisiin suunnitteilla olevat 3-6 tuulimyllyä eivät sovellu pienelle saarelle, jossa koskematonta luontoa on jäljellä muutenkin niukasti. Tuulivoimalat sijoittuvat myös liian lähelle asutusta ja kesämökkejä. Alueella on merikotkan pesiä, tuulimyllyt ovat uhka myös merikotkalle. Tuulivoimalat turva-alueineen, huoltoteineen ja sähkölinjoineen vievät Kaskisten luonnosta niin ison osan, että metsästys, marjastus, sienestys ja liikkuminen yleensäkin luonnossa kärsii tuntuvasti. Matkailuelinkeinoa eivät myllyt myöskään edistä. Asumismukavuus idyllisessä saarikaupungissa menetetään myllyjen äänen, varjoja välkeilmiön takia. 16 (30)

23 5 OSAYLEISKAAVA 5.1 Kaavan rakenne, perustelut Tuulivoimaloiden ja niihin liittyvien liikenneyhteyksien suunnittelussa on huomioitu mm. alueelle laadittu esiselvitys tuulivoimaloiden sijoittamisesta, Esiselvitys tuulivoiman käytöstä Kaskisissa (ÅF Consult 2010), alueelta laadittu maisemaselvitys (AIRIX Ympäristö 2013) ja luontoselvitykset (Enviro Oy 2012, Suomen Luontotieto Oy 2014). Kaava-alueen maankäyttöratkaisussa on tukeuduttu pääasiassa Kaskisten yleiskaavan (Hyväksytty kaupunginvaltuustossa ) ratkaisuihin. Kaavaa on tarkistettu luonnosvaiheessa saadun palautteen perusteella. Luonnosvaiheessa saadun palautteen perusteella kaava-alueen rajausta on muutettu ja alueelle sijoitettavien tuulivoimaloiden määrää vähennetty kahteen Tuulivoimalat Osayleiskaava-alueelle on osoitettu osa-aluemerkinnöin sijoituspaikat yhteensä kahdelle tuulivoimalalle. Tuulivoimaloiden sijoittamisessa on huomioitu alueelle laadittuja selvityksiä luonnon ja maiseman erityispiirteistä. Lisäksi tuulivoimaloiden sijoittamiseen ovat vaikuttaneet erityisesti vaadittavat etäisyydet olemassa olevista rakennuksista, asutuksesta ja liikenneväylistä, sekä tuulivoimaloiden etäisyydet toisistaan. Lähtökohtana on ollut osoittaa tuulivoimaa ihmisen jo muokkaamaan ympäristöön teollisuusalueiden läheisyyteen, jossa rakennusten ja niihin liittyvien rakenteiden mittakaava vastaa tuulivoimarakentamisen suurta mittakaavaa ja tuulivoimaloiden maisemavaikutukset jäävät pienemmiksi Liikenne Dicksholmenin sisällä kulkee huoltotie yhdistäen kaksi tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden kuljetus rakennuspaikalle vaatii kokonaan uuden tien rakentamista. Teiden on tarkoitus palvella myös tuulivoimaloiden huoltoa jatkossa. Lisäksi jokaisen tuulivoimalan yhteyteen tarvitaan noin 40m x 60m suuruinen nostoalue, joka osayleiskaavassa on esitetty sijaitsevan osa-alueviivan tv sisäpuolella. Tuulivoimaloiden kuljetus Dicksholmenille tapahtuu meritse. Tuulivoimaloita varten rakennettaisiin laituri saaren itärannalle. Laiturin alustava sijainti on esitetty osa-alueviivalla lai. 17 (30)

24 5.2 Aluevaraukset M W MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Merkinnällä on osoitettu kaavoitettava alue Dicksholmenin saarella. VESIALUE. Merkinnällä on osoitettu vesialueet Dicksholmenin ympäriltä. Kaavamääräyksen mukaan: Ennen ruoppauksiin ryhtymistä tulee selvittää mahdolliset tarpeet vedenalaisinventointeihin sekä olla yhteydessä Museovirastoon ennen toimenpiteitä. tv-2 TUULIVOIMALAN ALUE. Osa-aluemerkinnällä on osoitettu alueet, joille voidaan sijoittaa tuulivoimala tai tuulivoimaloita. Osayleiskaavassa on esitetty sijoitettavaksi enintään 2 tuulivoimalaa Dicksholmenin saarelle. Kaavamääräyksen mukaan: Luku tv-merkinnän perässä osoittaa kuinka monta tuulivoimalaa kullekin erilliselle pistekatkoviivalla rajatulle osa-alueelle saadaan enintään sijoittaa. Tuulivoimalan kokonaiskorkeus maanpinnasta ei saa ylittää tasoa +150 metriä. Roottorien halkaisija saa olla enintään 100 metriä. Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea. Tuulivoimaloiden kaikki rakenteet ja tuulivoimaloiden nostoalueet tulee sijoittua osoitetuille tuulivoimaloiden alueille. lai OHJEELLINEN LAITURIALUE. Osa-aluemerkinnällä on osoitettu Dicksholmenin itärannalta alue, jonne voidaan osoittaa tuulivoimaloiden rakennusta ja huoltoa palveleva laituri. Kaavamääräyksen mukaan: Alueelle voidaan sijoittaa tuulivoimaloiden huoltoa palveleva laituri. luo PAIKALLISESTI ARVOKAS LUONTOKOHDE Merkinnällä on osoitettu Dicksholmenin eteläkärki. 18 (30)

25 5.3 Yleiset määräykset Osayleiskaavassa on esitetty seuraavat koko kaava-aluetta koskevat määräykset: Tuulivoimaloiden sähkönsiirtojohdot on toteutettava ensisijaisesti maakaapeleina. Tuulivoimaloiden huolto- ja rakentamisteiden sekä maakaapeleiden sijoittamisessa on otettava arvokkaat luontokohteet. Tuulivoimaloiden huolto- ja rakentamistiet sekä maakaapelit on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan samaan maastokäytävään. Ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on haettava ilmailulain (1194/2009) 165 mukainen lentoestelupa. Tämä yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tvalueilla). 6 KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavan vaikutusten arvioinnilla on tarkoituksena selvittää tarpeellisessa määrin kaavan toteuttamisen aiheuttamat vaikutukset ennakolta. MRL 9 :n mukaan: Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Ympäristövaikutusten selvityksessä käsitellään myös periaatteet mahdollisten haitallisten vaikutusten estämiseksi tai lieventämiseksi. Osayleiskaavatyössä on pyritty tunnistamaan ja selvittämään merkittävät kaavan toteutukseen liittyvät vaikutukset. Vaikutusarviot on tehty asiantuntija-arvioina, joiden pohjana on käytetty laadittuja selvityksiä sekä kirjallisuutta ja maastokäyntejä. Osayleiskaavan toteuttamisen aiheuttamista vaikutuksista on arvioitu merkittävät vaikutukset luonnonympäristöön; luonnonvaroihin; meluun; maisemaan; ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; turvallisuuteen; työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan; kaupungin talouteen; liikenteeseen; alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä muuhun kaavoitukseen. Tuulivoimaosayleiskaavassa lähtökohtana on, että tuulivoimalat vaikuttavat ympäristöönsä muuttamalla maisemaa sekä tuottamalla ääntä ja välkettä. Tuulivoimalarakentamisella saattaa olla vaikutuksia myös mm. luonnonarvoihin ja ihmisten elinoloihin. Vaikutuksia voidaan jakaa suunnitteluvaiheen, rakennusvaiheen, käyttövaiheen ja käytöstä poiston vaikutuksiin. Esimerkiksi tuulivoimasta aiheutuvat liikennevaikutukset näkyvät pääasiassa rakennusvaiheessa. 19 (30)

26 6.1 Vaikutukset luonnonympäristöön Luontovaikutusten arvioinnin lähtöaineistona Enviro Oy:n vuonna 2012 laatima luontoselvitys (Luontoselvitys, Enviro Oy 2012), Suomen Luontotieto Oy:n vuonna 2014 laatimat merikotkien seurantaselvitys, lepakkoselvitys ja arvio hankkeen yhteisvaikutuksista muuttolinnustoon muiden lähiseudun tuulipuistohankkeiden kanssa (Kaskisten Dickholmenin ja Härtsholmenin tuulivoimahankkeen luontoselvitykset, Suomen Luontotieto Oy 2014) sekä FM Markku Nirosen (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy) valmisteluvaihetta varten laatima vaikutusten arviointi (luonnosvaiheen kaavaselostus) Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin Dicksholmen on noin 1,3 km pitkä ja metriä leveä saari. Saari on ollut kaksiosainen. Härtsholmenin ja Dicksholmenin välissä on nykyisin metsäinen, osin tulvanalainen kannas. Saareen on suunniteltu kaksi tuulimyllyä. Tuulivoimala-alueella puusto raivataan nostoalueelta ja tiealueelta. Nostoalue on 40 x 60 metriä. Liikennöinti saareen tapahtuu vesiteitse saaren itärannan laituriin. Saaren keski- ja pohjoisosan läpi rakennetaan huoltotie. Saaren keskiosan tyylimylly on Dicksholmenin harjanteen eteläosassa, jossa on tuoreen kankaan nuorta sekametsää. Saaren pohjoisosassa tuulimyllyn paikka on lähellä itärantaa, jossa on nuorta lehtomaisen ja tuoreen kankaan sekametsää. Rakentamisalueen ja tervaleppävaltaisen rantametsän väliin jää kapeahko puustoinen vyöhyke. Tuulimyllyillä, huoltoteillä tai laiturialueella ei ole haitallisia vaikutuksia Härtsholmenin länsirannan ja Dicksholmenin pohjoiskärjen kasvillisuudeltaan monipuolisin rantaalueisiin. Dicksholmenin keskiosan ja pohjoisosan tyylimyllyillä tai huoltoteillä ei ole haitallisia vaikutuksia arvokkaaseen kasvillisuuteen tai uhanalaisiin luontotyyppeihin Vaikutukset luonnonsuojelulailla suojellut kohteet Tuulivoimaosayleiskaava-alueella ei ole luonnonsuojelualueita, Natura verkoston kohteita tai luonnonsuojelulailla suojeltuja luontotyyppejä. Kaava-aluetta lähimmät Natura alueet ovat Kristiinankaupungin saariston (FI ) ja Närpiön saariston (FI ) Natura alueet. Alueet muodostuvat useasta osasta. Lähimmät osaalueet ulottuvat noin kolmen päähän kaava-alueesta. Kaava-alueelle suunnitelluista toiminnoista ei aiheudu sellaisia päästöjä, jotka vaikuttaisivat haitallisesti Natura-alueella suojeltaviin luontotyyppeihin tai luontodirektiivin liitteen II lajeihin. Linnuston osalta vaikutuksia tarkastellaan kaavan linnustovaikutusten yhteydessä. 20 (30)

27 6.1.3 Vaikutukset muihin arvokkaisiin luontokohteisiin Härtsholmenin eteläosassa on noin 5 ha alueella ainakin osin rannikon lehtomaiset kuusikot luontotyyppiä, joka arvioitu olevan erittäin uhanalainen (EN) luontotyyppi (Raunio ym. 2008). Metsä on pääosin varttunutta kuusikkoa. Eri-ikäistä lahopuustoa on paikoin runsaasti sekä pystyssä että maassa. Lahopuusto on pääosin kuusta ja osin harmaaleppää. Alue on merkitty kaavassa paikallisesti arvokkaana luontotyyppinä. Merkinnällä voidaan katsoa olevan positiivinen vaikutus arvokkaan luontokohteen säilymiseen. Kaava-alueelle suunnitelluista toiminnoista ei aiheudu sellaisia päästöjä, jotka vaikuttaisivat haitallisesti Härtsholmenin eteläosan arvokkaaseen luontokohteeseen Vaikutukset eläimistöön Kaava-alueella sijaitsevien saarten länsipuolella sijaitsevassa salmessa havaittiin kesällä 2014 tehdyssä selvityksessä Vesipiippoa, joka on EU:n luontodirektiivin liitteen IV suojelema laji. Lajia ei havaittu saarella. Saarella sijaitsee lahopuita ja koloja, joissa laji saattaisi pesiä. Suunnittelualueella ei havaittu selvityksen yhteydessä muita lepakkolajeja. (Kaskisten Dickholmenin ja Härtsholmenin tuulivoimahankkeen luontoselvitykset, Suomen Luontotieto Oy 2014). Laadittujen luontoselvitysten yhteydessä ei ole tehty havaintoja liito-oravien elinpiireistä. (Luontoselvitys, Enviro Oy 2012). Tuulivoimapuiston rakentamisen aiheuttamat häiriöt sekä puiston huolto ja tieverkosto vaikuttavat eläimistöön kuten muukin rakentaminen. Paikallinen lepakkopopulaatio voi häiriintyä, jos tuulivoimala tai sen rakentamisen aikaiset järjestelyt tuhoavat pesimäpaikan tai rakentamisen aikainen häiriö haittaa eläimen liikkumista alueella. Rakentamisesta aiheutuva elinympäristön menetys tai vaurioituminen ei ole merkittävää rakennettaessa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden alueiden ulkopuolelle Vaikutukset linnustoon Alueen läheisyydessä alle 10 km:n etäisyydellä sijaitsee useita vesilintujen, hanhien, kurkien ja joutsenien merkittäviä kerääntymisalueita. Seudulla tiedetään myös talvehtivan merikotkaa. Kerääntymisalueiden sijainnin vuoksi em. lintujen lentoliikenne seudulla on keskimääräistä runsaampaa. (Uusiutuvat energiavarat pohjanmaalla selvityksen linnustotiedot Kaskisesta, Ramboll Oy 2007). Merikotka on uhanalainen laji, ja se on luokiteltu Suomen lajien uhanalaisuus selvityksessä luokkaan vaarantuneet. Suomen Luontotieto Oy:n laatiman Merikotkien seurantaselvityksen mukaan suunnittelualue ei sijaitse merkittävällä merikotkien saalistusalueella ainakaan toukokuun - elokuun välisenä aikana. Alueella havaittiin niukasti vesilintupoikueita eikä suunnittelualueen välittömässä lähiympäristössä ole merkittäviä matalia merenlahtia, joissa merikotkat saalistavat kaloja. Seurannan perusteella vaikuttaa, että lähiseudun pesivien merikotkien pääasiallinen saalistusvyöhyke sijaitsee rannikon ulkoreunalla ja suunnittelualue jää tämän vyöhykkeen ulkopuolelle. (Kaskisten Dick- 21 (30)

28 22 (30) holmenin ja Härtsholmenin tuulivoimahankkeen luontoselvitykset, Suomen Luontotieto Oy 2014). Törmäyskuolleisuuden vaikutusta suurten petolintujen populaatioihin lisää niiden hidas elinkierto ja pieni lisääntymisnopeus, jolloin jo pienikin aikuiskuolleisuuden nousu voi vaikuttaa niiden populaatiokehitykseen ja säilymismahdollisuuksiin alueella. Törmäyksiä lisää huomattavasti tuulivoimapuiston sähköverkon rakentaminen ilmajohdoiksi, minkä takia osayleiskaavan myllyt on tarkoitus yhdistää sähköverkkoon maa- ja merikaapeleilla. Muuntajat sijoittuvat tornien juurelle ns. puistomuuntajakoppeina. Tuulivoimapuiston rakentamisen aiheuttamat häiriöt sekä puiston huolto ja tieverkosto vaikuttavat linnustoon kuten muukin rakentaminen. Paikallinen lintupopulaatio voi häiriintyä, jos tuulivoimala tai sen rakentamisen aikaiset järjestelyt tuhoavat pesimäpaikan tai rakentamisen aikainen häiriö haittaa pesintöjä. Rakentamisesta aiheutuvan elinympäristön menetyksen tai vaurioitumisen ei ole kuitenkaan todettu olevan merkittävä seikka rakennettaessa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden alueiden ulkopuolelle. Arvio hankkeen yhteisvaikutuksista muuttolinnustoon muiden lähiseudun tuulipuistohankkeiden kanssa Hankkeen yhteisvaikutuksia muuttolinnustoon muiden lähiseudun tuulipuistohankkeiden kanssa on selvitetty Suomen luontotiedon luontoselvityksessä. Selvityksen mukaan kokonaisuutena arvioiden muuttolintujen törmäysriski on pieni ja suunnitellun kahden voimalan yksikön rakentaminen ei lisää lintujen törmäysriskiä merkittävästi, joten yhteisvaikutukset muiden lähiseudun hankkeiden kanssa ovat muuttolintujen osalta vähäiset. (Kaskisten Dickholmenin ja Härtsholmenin tuulivoimahankkeen luontoselvitykset, Suomen Luontotieto Oy 2014). 6.2 Vaikutukset luonnonvaroihin Kaavan mahdollistamalla rakentamisella (tuulimyllyillä, huoltoteillä tai laiturialueella) ei ole paikallista vaikutusta luonnonvarojen käyttöön. Tuulivoimarakentamisen kokonaisvaikutukset luonnonvaroihin muodostuvat laitoksen ja infran rakentamiseen, huoltoon ja purkamiseen kuluvista luonnonvaroista. Uusiutuva sähköntuotanto saattaa myös vähentää luonnonvarojen käyttöä, mikäli tuotetulla sähköllä korvataan esimerkiksi fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa tuotantoa. 6.3 Vaikutukset meluun Tuulivoimalan tuottama ääni on lapojen pyörimisestä johtuen jaksottaista ja se sisältää myös matala- eli pienitaajuisia ääniä. Tuulivoimalan ääni poikkeaa siten ominaisuuksiltaan selvästi esimerkiksi tieliikenteen aiheuttamasta äänestä. Matalataajuiset äänet etenevät laajalle alueelle eivätkä juuri vaimene ilmakehässä. Erityisesti matalataajuisesta melusta on havaittu aiheutuvan haittaa ihmisten hyvinvoinnille. Tuulivoimalasta aiheutuvan melun vaikutusalue riippuu laitosyksikön koosta ja sääolosuhteista. Äänen ominaisuudet, kuten voimakkuus, taajuus ja ajallinen vaihtelu, riippuvat tuulivoimaloiden lukumäärästä, niiden etäisyyksistä tarkastelupisteeseen sekä tuulen

29 nopeudesta. Koska tuulivoimalat sijaitsevat meren läheisyydessä, saattavat meluvaikutukset ulottua laajalle. Ääni etenee tavallisesti veden yllä edemmäksi ja laajemmalle kuin maalla johtuen pienemmästä vaimentumisesta. Osayleiskaava-alueella sijaitsee myös satamatoiminnoista, teollisuudesta ja kantatiestä 67 aiheutuvaa melua. Lisäksi tuuli ja aallot aiheuttavat kohinaa. Taustamelu vaikuttaa merkittävästi tuulivoimaloiden aiheuttaman melun havaitsemiseen ja sen häiriövaikutukseen. Meluvaikutus on huomioitu tuulivoimayksiköiden sijoittamisessa välttämällä niiden sijoittamista asutuksen välittömään läheisyyteen ja suurempana suojaetäisyytenä rakennuksiin ja asutukseen. ÅF Consultin laatimassa tuulivoiman esiselvityksessä ohjeellisena etäisyytenä rakennuksiin (poislaskettuna teollisuurakennukset) käytettiin 500m. 500m etäisyydellä kaavaehdotuksessa osoitetuista ohjeellisista tuulivoimaloista sijaitsee yksi pienehkö huvilarakennus ja teollisuusrakennuksia. Kuva m etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista ei sijaitse melulle herkkiä kohteita. Kaskisten keskusta-alue sijaitsee yli 1500m etäisyydellä pohjoisemmasta voimalasta. 23 (30)

30 6.4 Maisemavaikutukset Tuulivoimaloiden merkittävämpänä ympäristövaikutuksena pidetään yleisesti maisemallisia vaikutuksia. Osayleiskaava-alueella käytettäväksi suunnitellut tuuliturbiinit ovat kokonaiskorkeudeltaan noin 150 metriä. Voimaloiden havaitsemiseen vaikuttavat sen koon ja värityksen lisäksi ympäröivän maiseman ominaisuudet, kuten maasto, kasvillisuus ja muut rakennelmat. Myös ns. vilkkumis- ja välkevaikutukset, jotka aiheutuvat pyörivien roottoreiden lavoista aurinkoisella säällä heijastuvista valonsäteistä ja valon ja varjon vaihteluista, vaikuttavat voimaloiden havaitsemiseen maisemassa. Suunnitelluissa myllyissä on mahdollista käyttää varjovälkkeen estämiseksi järjestelmää, joka pysäyttää myllyn niinä aikoina, jolloin varjovälkettä voi syntyä. Tuulivoimalan rakentamiseen ja huoltoon tarvittavan tiestön rakentaminen; joko olemassa olevan tiestön leventäminen, kokonaan uusien teiden rakentaminen ja nostoalueiden (noin 40x60 m2) rakentaminen vaikuttaa maisemakuvaan lähimaiseman alueelle. Kokonaiskorkeudeltaan noin 150 m korkeiden tuulivoimaloiden visuaalinen vaikutus ulottuu laajalle alueelle. Vaikutusten luonne liittyy erityisesti voimalan suureen kokoon. Yleistäen voi sanoa, että maisema, joka on jatkuvassa muutosprosessissa erityisesti ihmisen toimien johdosta, ovat tuulivoimaloiden maisemavaikutukset vähemmän negatiivisia. Staattinen ja muuttumaton maisema on herkempi tuulivoimarakentamiselle. Maisemaan kohdistuvat muokkaustoimenpiteet vaikuttavat myös osaltaan visuaalisen herkkyyteen. Maiseman katsotaan sietävän paremmin tuulivoimaloita, mikäli alueella on jo ennestään ihmisen tekemiä rakennelmia. Mitä koskemattomampi ympäristö on, sitä suurempi ristiriita tuulivoimaloiden ja maiseman välillä voi olla. Kaskisten tuulivoimarakentamiseen suunnitellulla alueella tuulivoimalat sopivat maisemassa jo oleviin mittasuhteisiin, joissa näkyvät olemassa olevat maamerkit (tehdasrakennukset ja piiput). Tuulivoimalat sopivat myös sataman laajojen asfalttikenttien ja suurten hallirakennusten mittakaavaan ja tekniseen maisemakuvaan. Kaskisten satama- ja tehdasalueella voidaan nähdä olevan jo entuudestaan vahva maiseman sietokyky, jolloin maisema ei enää ole kovin herkkä muutokselle. Kaskisten maisemassa on myös mittakaavaltaan suuri kulttuurielementti, Sälgrundin majakka, joka sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista. Kuva: havainnekuva. 24 (30)

31 6.5 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset alueen identiteettiin ja imagoon Osayleiskaava mahdollistaa tuulivoimarakentamisen siten, että Kaskisten identiteetin kannalta tärkeät tekijät tulevat huomioiduksi ja säilyvät kehittämisen voimavarana. Näitä tekijöitä ovat kaupungin merellisyys, viime vuosikymmenten teollinen perinne, satamaalueet sekä kaupungin kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ympäristöt kuten ruutukaavakeskusta. Dicksholmeniin sijoitettavat tuulivoimalat eivät heikennä Kaskisten identiteettiä edellä mainittujen arvokkaiden ympäristöjen ja toimintojen osalta Vaikutukset asuinympäristöön Osayleiskaavassa osoitetut tuulivoimaloiden sijoituspaikat sijoittuvat asutuksesta erilleen eikä niistä aiheudu asutukselle merkittäviä ympäristövaikutuksia (melu, päästöt, liikenne) Virkistys Ihmiset hakeutuvat vapaa-aikanaan mielellään luonnontilaiseen ympäristöön, pois ihmisen maisemaa muokkaavan toiminnan vaikutuspiiristä. Osayleiskaavassa tuulivoimarakentaminen on sijoitettu teollisuusalueen läheisyyteen voimakkaasti ihmisen muokkaamaan maisemaan, jolloin niiden vaikutus virkistysalueiden käyttöön on mahdollisimman pieni. Suunnitellut tuulivoimalat sijaitsevat kuitenkin yleiskaavan mukaiselle maa- ja metsätalousvaltaisille alueelle, joilla on korkea luonto- tai virkistyskäyttöarvo. Alueille kohdistuu siis sekä asukkaista virkistykseen kohdistuvia käyttöintressejä että tuulivoimarakentamisen intressejä. Intressien ristiriidan voidaan kuitenkin katsoa olevan käytännössä visuaalinen, sillä tuulivoimarakentaminen ei erityisesti rajoita maankäyttöä virkistykseen. Tuulimyllyt eivät estä normaalia virkistystoimintaa, esim. marjastusta tai muuta ulkoilua Palvelut Osayleiskaavan toteutuksella ei ole merkittäviä vaikutuksia palvelujen saavutettavuuteen Kaskisissa. 6.6 Vaikutukset turvallisuuteen Tuulivoimaloiden sijoittamisessa on huomioitu suojaetäisyydet asutukseen, teihin ja muihin toimintoihin. Ainoan varsinaisen turvallisuusriskin voivat aiheuttaa voimalan lavoista mahdollisesti irtoilevat jääkappaleet. Jäät putoavat kuitenkin lähes poikkeuksetta roottorin halkaisijan sisäpuolelle, eli noin 50 metrin säteelle tornista. Kohteissa, joissa liikkuu paljon ihmisiä, suositeltava suojaetäisyys on 1,5 x tuulivoimalan lakikorkeus. Koska kaava mahdollistaa maksimissaan 160 metriä korkeat tuulimyllyt, tulisi suojaetäisyyden olla noin 240 metriä. 25 (30)