POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 10/ (32) Hänninen Tuomo Jäsen. Luukkonen Jouko Jäsen. Perkkiö Kaija-Maija Jäsen

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 10/ (32) Maakuntahallitus Aika klo 10:05-11:50 Paikka Siikasali, Sepänkatu 20, Oulu Läsnä Pohjamo Samuli Puheenjohtaja Rajala Lyly Varapuheenjohtaja Hänninen Tuomo Jäsen Kippola Eero Jäsen Kohonen Olli Jäsen Luukkonen Jouko Jäsen Mattila Pirkko Jäsen Niinikoski Eija-Riitta Jäsen , Pahkala Matti Jäsen Perkkiö Kaija-Maija Jäsen Ruonala Riikka Jäsen Honkala Kari Varajäsen Männistö Asko Varajäsen Muut läsnäolleet Kalliorinne Risto Maakuntavaltuuston pj Tuppurainen Tytti Maakuntavaltuuston 1. varapj. klo Kortesalmi Joukamo Maakuntavaltuuston 3. varapj. Myllylä Raili MYR pj. Kortesoja Jorma MYR varapj. klo Harju Pauli Maakuntajohtaja Pitkänen Riitta Hallintojoht, pöytäkirjanpitäjä Rämet Jussi Suunnittelujohtaja Rajala Tiina Kehitysjohtaja Hankivaara Arja Vs. viestintäpäällikkö , Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Samuli Pohjamo Puheenjohtaja Riitta Pitkänen Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan kä sittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Allekirjoitukset Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Aika ja paikka Virka-asema Allekirjoitus Pöytäkirjan tarkastajat:

2 Kokouksen 10/2015 asiat Otsikko Sivu 217 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus Pohjois-Pohjanmaan alueellisen metsäohjelman valmistelu Pohjois-Pohjanmaan liiton talous- ja toimintasuunnitelma Pohjois-Pohjanmaan matkailuelinkeinon kehittämisstrategia 2020, 12 hyväksyminen 223 Maakuntakaavoituksen tilannekatsaus Pohjois-Pohjanmaan maaseudun asutusrakenne: maaseudun 14 kehittämisen kohdealue ja kyläverkko -selvitys, hyväksyminen 225 Lausuntopyyntö Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshanketta 15 koskevasta rakentamislupahakemuksesta 226 Matkailullisesti monipuolinen - kansainvälistyvä Oulun alue / EAKR Suun terveyden palvelutuotannon, koulutuksen ja tutkimuksen 20 linjakas palveluverkosto / EAKR 228 Lausunto Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle koskien Karelia ENPI 23 CBC -ohjelmasta rahoitettua hanketta New cultural models in the peripheral areas - Network of Ethno-Cultural and Heritage Organisations, hankekoodi KA Suomi 100 -juhlavuoden koordinointi Pohjois-Pohjanmaalla Jäsenvaihdos Pohjois-Pohjanmaan kunta-asioiden työryhmässä Maakuntahallituksen kokousaikataulu kevätkaudelle Tiedoksiantoasiat Edunvalvonta-asiat Maakuntajohtajan tekemät päätökset Viraston antamat lausunnot Kokouksen päättäminen 32 Pöytäkirjan tarkastajat: 2

3 MUUTOKSENHAKUOHJEET (maakuntahallitus) Tämä pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä MUUTOKSENHAKUKIELLOT Asiakohdat: , 223, 225, 228, Tehtyihin päätöksiin ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, kos ka päätös koskee vain val mistelua ja täytäntöönpanoa (kuntalaki 91 ) tai koska asiaa ei ole lopullisesti rat kaistu (HLL 5 1 mom.). Koska pää töksestä voi daan tehdä kuntalain 89 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, alla olevissa pykä lis sä tehtyihin päätöksiin ei saa ha kea muutosta valittamalla. OIKAISUVAATIMUSOHJEET Asiakohdat: 222, 224, 226, 227, Em. päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen maakun ta halli tuk selle, osoi te: Sepänkatu 20, OULU, sähköposti: kirjaamo@pohjois-pohjanmaa.fi ja telefax: (08) Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti näh täväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kulut tua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi oikaisuvaatimuksen tekijän nimi yhteystietoineen, päätös, johon muutosta haetaan sekä vaatimus perusteineen. Oikaisuvaatimus on tekijän allekirjoitettava. VALITUSOSOITUS Asiakohdat: Em. asiakohdissa tehtyihin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella: Pohjois-Suomen hallinto-oikeus, PL 189, OULU, sähköposti pohjois-suomi.hao@oikeus.fi, te le fax: Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jon ka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. allintovalituksen saa tehdä ainoastaan asianosainen eli se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun pää tös välittö mästi vaikuttaa. Valituksen saa tehdä paitsi edellä todetuilla kunnallisvalituksen valitusperusteilla, myös tarkoituksen mukaisuusperusteella. Valituskirjassa on ilmoitettava: valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite; päätös, johon haetaan muutosta; miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi; muutosvaatimuk sen perusteet. Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekir joittanut valituskirjan, siinä on mainittava laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä selvitys siitä päivästä, josta vali tusaika on luettava. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kir jeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkitty nä aikana. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasia kirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolo ajan päättymistä.tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain nojalla muutoksenhakijalta voidaan periä oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa. Pöytäkirjan tarkastajat: 3

4 HANKINTAOIKAISU HANKINTAYKSIKÖLLE JA VALITUS MARKKINAOIKEUDELLE Julkista hankintaa koskevaan päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkai suun voi daan jul ki sis ta hankin noista annetun lain (hankintalaki) mukaan hakea muutosta vaatimalla hankinta yksiköltä oikai sua (han kin taoi kaisu). Asia voidaan myös saattaa valituk sella markkinaoikeuden käsi teltäväksi, mikäli hankinnan arvo ylit tää han kin talain 15 :n mu kaisen kynnysarvon. HANKINTAOIKAISU Asiakohdat: Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymä tön voi teh dä han kin ta lain :n mukaan hankintayksikölle kirjallisen hankintaoikaisun. Hankintaoikaisun voi tehdä tar jouskil pai luun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas eli se, jo hon päätös on kohdistettu tai jonka oi keu teen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Hankintaoikaisun tekoaika Asianosaisen on tehtävä hankintaoikaisu 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saa nut tie don hankintayksikön pää töksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisus ta. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saaduksi tiedok si sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vas taanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaan ottajan katsotaan saa neen asiasta tiedon seitsemän tenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksi annon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksi antotapaa, tiedoksianto katso taan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistuk seen merkittynä aikana. Hankintaoikaisun sisältö Hankintaoikaisusta on käytävä ilmi vaatimukset perusteineen. Hankintaoikaisusta on käytävä ilmi oi kaisua vaativan nimi se kä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi. Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankinta yksikön hallussa. Toimitusosoite Hankintaoikaisu toimitetaan hankintayksikölle. Hankintayksikön yhteystiedot: Pohjois-Pohjanmaan liitto, Sepänkatu 20, OULU Sähköposti: Hankintaoikaisun vireilletulo ja käsittely eivät vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosai nen voi hankintalain no jalla hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen. VALITUSOSOITUS MARKKINAOIKEUDELLE Asiakohdat: Tarjoaja, osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai muu taho, jota asia koskee, voi saattaa asian markkinaoikeuden käsi teltäväksi tekemällä valituksen. Julkisista hankinnoista annetun lain 86 :n mukaan puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea valittamalla muutosta, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa. Lu pa on myönnet tävä, jos: 1) asian käsittely on lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa tär keää tai 2) siihen on painava, hankintayksikön menettelyyn liittyvä syy. Jollei toisin säädetä, valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, jos hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuk sen hankintalain 78 :n 1 nojalla noudattamatta odotusaikaa. Valitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauk sessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapää tös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puut teellinen. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saaduksi tiedok si sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vas taanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka joh- Pöytäkirjan tarkastajat: 4

5 dosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaan ottajan katsotaan saa neen asiasta tiedon seitsemän tenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksi annon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksi antotapaa, tiedoksianto katso taan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistuk seen merkittynä aikana. Valituksen sisältö Valituksessa on ilmoitettava hankinta-asia, jota valitus koskee, sekä valittajan vaatimukset ja niiden perusteet. Puitejärjeste lyyn perustuvan hankinnan osalta valituskirjelmässä on esitet tävä, minkä vuoksi käsittelylupa tulisi myöntää. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hä nen lailli nen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija on joku muu henkilö, vali tuksessa on il moitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Li säksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, lailli sen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valitukseen on liitettävä alkuperäisenä tai jäljennöksenä päätös, johon haetaan muutosta, sekä todis tus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alka misen ajankohdas ta. Valitukseen on liitettävä asiakirjat, joihin va littaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Asiamiehen on lii tettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten hallintolainkäyttölain 21 :ssä säädetään. Valituksen toimittaminen Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle. Valituksen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivä nä ennen markkinaoi keuden virka-ajan päättymistä. Itse tiedoksisaantipäivää ei lasketa mukaan. Hakemuksen voi toimittaa markkinaoikeuden kansliaan henkilökohtaisesti, asiamiestä käyt täen, lähe tin välityksellä, postit se, telekopiona tai sähköpostin avulla kuten laissa sähköisestä asioinnista viran omaistoiminnassa (13/2003) säädetään. Jos vireillepanon viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyys päivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa asiakirjat toimittaa markkinaoikeudel le ensiksi seuraavana arkipäivänä. Valituskielto Hankintalain 102 :n mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muu tosta kuntalain eikä hal lintolainkäyttölain nojalla. Puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea muutosta valittamalla, jollei markkina oikeus myönnä asiassa käsitte lylupaa hankintalain 86 :n mukaisesti. Muutoksenhausta ilmoittaminen hankintayksikölle Hankintalain 88 :n nojalla hankinta-asiaan muutosta hakevan on kirjallisesti ilmoitettava hankintayk sikölle asian saattami sesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitet tava hankintayksiköl le viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markki naoikeuteen. Ilmoitus on toimi tettava hankintayksikön kohdassa I mainittuun osoitteeseen. Markkinaoikeuden osoite ja muut yhteystiedot Markkinaoikeus Radanrakentajantie 5, HELSINKI puh , fax , sähköposti: markkinaoikeus@oikeus.fi Pöytäkirjan tarkastajat: 5

6 Maakuntahallitus Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus MKH Maakuntajohtajan esitys: Suoritetaan kokouksen avaus, todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajat: 6

7 Maakuntahallitus Pöytäkirjan tarkastajien valinta MKH Maakuntajohtajan esitys: Valitaan pöytäkirjan tarkastajat. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Eero Kippola ja Jouko Luukkonen. Pöytäkirjan tarkastajat: 7

8 Maakuntahallitus Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus MKH Valtion ja Oulun kaupunkiseudun kuntien välinen MAL(PE)-sopimus Merkittiin tiedoksi suunnittelujohtajan esittelemä Valtion ja Oulun kaupunkiseudun kuntien välinen MAL(PE)-sopimus Merkittiin tiedoksi maakuntajohtajan esittelemä hallituksen ratkaisu sote- ja itsehallintoalueiksi. Pöytäkirjan tarkastajat: 8

9 Maakuntahallitus Pohjois-Pohjanmaan alueellisen metsäohjelman valmistelu MKH Metsäkeskuksen keskeinen tehtävä on laatia alueelliset metsäohjelmat maaja metsätalousministeriön ohjauksessa. Alueelliset metsäohjelmat perustuvat metsälakiin ja -asetukseen ( / ja / ). Maa- ja metsätalousministeriö on antanut ohjeen metsäohjelmien laadinnan vuosille Maakunnallisten metsäneuvostojen tulee laatia ja hyväksyä alueellinen metsäohjelma mennessä. Alueelliset metsäohjelmat laaditaan 14 alueelle, jotka vastaavat maakunnallisten metsäneuvostojen alueita. Alueellinen metsäohjelma on koko metsäalan ja sen yhteiskunnallisten vaikutusten ohjelma. Kansallinen metsästrategia 2025:n mukaisesti metsäohjelmat luovat metsien kestävän hoidon ja käytön avulla kasvavaa hyvinvointia alueilleen. Ohjelma ulottuu yli toimiala- ja hallinnonalarajojen. Se luo mahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä sekä antaa suuntaviivat alueen metsien hoidolle, käytölle ja suojelulle, puun käytölle ja jatkojalostukselle sekä metsien monikäytölle. Metsäkeskuksen on tehtävä ohjelman laadinnassa suunnitelmallista ja riittävän laajaa yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa ja huolehdittava myös valmisteltavan ohjelman tiedottamisesta. Alueellisissa metsäohjelmissa määritellään keskeiset strategiset päämäärät, joiden saavuttamiseksi on tärkeää löytää toimenpiteitä ja ratkaisuja. Nämä liittyvät tiiviisti Kansalliseen metsästrategian linjauksiin ja maakuntien omiin kehittämistavoitteisiin. Metsäohjelman lähtökohtana on Pohjois-Pohjanmaan metsien lisääntyvien mahdollisuuksien hyödyntäminen biotaloudessa kattavasti ja kestävästi. Ohjelman alustavat strategiset linjaukset ovat: 1. Metsäbiotalous nostetaan seuraavalle tasolle 2. Toimintaympäristön rajoitteita haastetaan tahdolla ja uusilla ratkaisuilla 3. Metsäbiotalouden merkitys ja odotukset näkyvät alueella. Pohjois-Pohjanmaalla metsäneuvosto käynnisti ohjelman laatimisen Ohjelman laadinnasta Pohjois-Pohjanmaalla vastaa metsäkeskuksessa elinkeinopäällikkö Eeva-Liisa Repo. Kehittämistarpeita on kartoitettu metsäneuvoston lisäksi kolmessa työryhmässä sekä laajalla metsänomistajille ja metsäalan toimijoille ja sidosryhmille suunnatulla kyselyllä. Metsäneuvosto käsittelee metsäohjelmaluonnosta , jonka jälkeen luonnoksesta pyydetään lausunnot. Ohjelma on tarkoitus hyväksyä metsäneuvoston kokouksessa Asian esittelee kokouksessa Suomen metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Eeva-Liisa Repo. (Valmistelijat: suunnittelujohtaja Jussi Rämet, puh ja erityisasiantuntija Tuomas Kallio, puh ) Maakuntajohtajan esitys: Maakuntahallitus merkitsee Pohjois-Pohjanmaan alueellisen metsäohjelman valmistelun tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Liitteet 1 Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma Pöytäkirjan tarkastajat: 9

10 Maakuntahallitus Maakuntahallitus Pohjois-Pohjanmaan liiton talous- ja toimintasuunnitelma MKH Virastossa on valmisteltu alustava ehdotus Pohjois-Pohjanmaan liiton talousja toimintasuunnitelmaksi vuosille Perussopimuksen mukaisesti Pohjois-Pohjanmaan liiton jäsenkunnilta pyydetään luonnoksesta lausunnot, jotka huomioidaan lopullisessa suunnitelmassa. Vuoden 2016 talousarvion loppusumma toimintatuottojen osalta on euroa. Toimintatuotot ovat vuoden 2015 talousarvioon verrattuna 3,1 prosenttia pienemmät. Toimintamenot vuonna 2016 ovat euroa eli 3,2 prosenttia pienemmät kuin edellisenä vuonna. Muutokset johtuvat lähinnä siitä, että liiton teknisen tuen sekä liiton hallinnoimien hankkeiden on arvioitu vähenevän vuonna Jäsenkuntien maksuosuus on euroa, jossa Vaalan kunnan osuus on huomioitu täysimääräisenä ja korotusta kuntalaskutukseen on eli 1 %. Talous- ja toimintasuunnitelmaluonnos vuosille on esityslistan liitteenä. (Valmistelija: hallintojohtaja Riitta Pitkänen, puh ) Maakuntajohtajan esitys: Maakuntahallitus hyväksyy talous- ja toimintasuunnitelmaluonnoksen vuosille jatkovalmistelun pohjaksi ja päättää pyytää kuntien lausunnot luonnoksesta mennessä. Maakuntahallitus hyväksyi talous- ja toimintasuunnitelmaluonnoksen vuosille jatkovalmistelun pohjaksi edellyttäen toimintasuunnitelmaluonnoksen täydentämistä liittyen liiton rooliin maahanmuuttoasiassa (turvapaikanhakijat ja pakolaiset). Tavoitteena on kuntien tukeminen, hyvien käytäntöjen levittäminen sekä aloitteellinen yhteistyö maakunnan eri toimijoiden kanssa. Maakuntahallitus päättää pyytää kuntien lausunnot luonnoksesta mennessä. Maakuntahallitus päätti pitää seminaarin maahanmuutosta yhdessä ELYn kanssa vastaamaan akuuttiin kuntien tiedontarpeeseen. MKH Pohjois-Pohjanmaan liiton talous- ja toimintasuunnitelman vuosille lausuntojen antamisen määräaika loppuu Annetut lausunnot ja kommentit huomioidaan lopullisessa talous- ja toimintasuunnitelmaesityksessä. Saadut lausunnot sekä tarkistettu Pohjois-Pohjanmaan liiton talous- ja toimintasuunnitelmaesitys vuosille lähetetään maakuntahallituksen jäsenille sähköpostitse (Valmistelijat: maakuntajohtaja Pauli Harju, puh ; kehitysjohtaja Tiina Rajala, puh ; suunnittelujohtaja Jussi Rämet, puh ; hallintojohtaja Riitta Pitkänen, puh ; vs. viestintäpäällikkö Arja Hankivaara, puh ) Maakuntajohtajan esitys: Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että se hyväksyy Pohjois-Pohjanmaan liiton talous- ja toimintasuunnitelman vuosille Pöytäkirjan tarkastajat: 11

11 Maakuntahallitus Maakuntahallitus Lausuntoja saatiin määräaikaan mennessä viideltä kunnalta (Kempele, Liminka, Oulu, Pudasjärvi ja Ylivieska) ja kahdelta seutukunnalta (Haapaveden-Siikalatvan seutukunta ja Raahen seutukunta). Saadut lausunnot on huomioitu maakuntavaltuustolle esitettävään luonnokseen Pohjois-Pohjanmaan liiton talous- ja toimintasuunnitelmaan vuosille Hyväksyttiin maakuntajohtajan esityksen mukaisesti. Liitteet 2 TTS TTS kuntien lausunnot 2015 Pöytäkirjan tarkastajat: 11

12 Maakuntahallitus Pohjois-Pohjanmaan matkailuelinkeinon kehittämisstrategia 2020, hyväksyminen MKH Pohjois-Pohjanmaan liitossa on valmisteltu Pohjois-Pohjanmaan matkailuelinkeinon kehittämisstrategia Keskeiset lähtökohdat ovat kansallinen matkailustrategia, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma, alueelliset matkailustrategiat sekä Euroopan unionin ohjelmakauden rahoitusohjelmat. Aluetalouden ja matkailun kehitystä kuvaavat tunnusluvut tuotetaan KAMK:n toteuttamassa tutkimus- ja kehittämishankkeessa. Matkailuelinkeinon kehittämisstrategia on laadittu tiiviissä vuorovaikutuksessa alueen matkailuelinkeinon toimijoiden kanssa. Suunnitteluprosessissa oli viisi työvaihetta. Toimenpiteitä olivat matkailuelinkeinon nykytilanteen ja ennusteiden monipuolinen analysointi sekä kärkimatkailukeskusten strategia-asiakirjojen, tavoitteiden ja toimenpiteiden koostaminen. Näiden pohjalta muodostettiin strategiset toimenpidekokonaisuudet ja kiteytettiin keskeiset toimenpiteet yhteistyössä toimijoiden kanssa. Alueelliset tapaamiset järjestettiin Kalajoella, Kuusamossa, Oulussa, Pudasjärvellä, Rokua Geopark -alueella sekä Keskipisteen, Raahen ja Metsähallituksen Pohjanmaan Luontopalveluiden toimijoiden kanssa. Matkailuelinkeinon kehittämisstrategian valmistelua ohjasi Pohjois-Pohjanmaan matkailun kehittämistoimikunta. Kehittämisstrategian luonnoksesta pyydettiin laajasti kommentteja keskeisiltä toimijoilta syyskuussa Kommentteja saatiin 18 kappaletta mm. Työ- ja elinkeinoministeriöltä, Visit Finland-Finpro ry:ltä, korkea-asteen oppilaitoksilta, valtion aluehallinnolta, naapurimaakuntien liitoilta sekä alueen seutukunnilta ja elinkeinoelämän järjestöiltä. Työ on viimeistelty saatujen kommenttien perusteella ja esitelty Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentissa lokakuussa. (Valmistelija: suunnittelujohtaja Jussi Rämet, puh ) Maakuntajohtajan esitys: Maakuntahallitus päättää hyväksyä Pohjois-Pohjanmaan matkailuelinkeinon kehittämisstrategian 2020 Hyväksyttiin Olli Kohosen esityksestä yksimielisesti sivulle 18 kohtaan Strateginen tavoite vuoteen 2020, matkailualueiden ja -keskusten saavutettavuuden ja infrastruktuurin kehittäminen osioon viimeiseksi lauseeksi. Myös juna- ja linja-autoliikenteen tarjonnan riittävyydestä matkailutarpeisiin on huolehdittava. Muutoin Pohjois-Pohjanmaan matkailuelinkeinon kehittämisstrategia 2020 hyväksyttiin maakuntajohtajan esityksen mukaisesti. Liitteet 4 Pohjois-Pohjanmaan matkailuelinkeinon kehittämisstrategia 2020 Pöytäkirjan tarkastajat: 12

13 Maakuntahallitus Maakuntakaavoituksen tilannekatsaus MKH Kokonaisohjelmoinnin mukaisesti kolmessa vaiheessa toteutettava Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on edennyt seuraavasti: Maakuntavaltuustossa hyväksytty ensimmäinen vaihemaakuntakaava, joka sisältää aluerakenteen (keskusverkko, liikennejärjestelmä, kaupan suuryksiköt), energian (turvetuotanto, tuulivoima) ja luontoarvojen alueidenkäyttöratkaisut, on edelleen ympäristöministeriön vahvistuskäsittelyssä. Toisen vaihemaakuntakaavan pääteemat ovat maaseudun asutusrakenne, maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö, matkailu ja virkistys, ampumaradat ja jätehuolto. Maakuntahallitus hyväksyi vastineet kaavaluonnoksesta saatuun palautteeseen ja ehdotuksen laatiminen selvitysten täydennyksineen on käynnissä. Työneuvottelu ympäristöministeriön ja ELY-keskuksen kanssa pidettiin Kaavaehdotuksen käsittelyyn tulee vaikuttamaan vahvistusmenettelystä luopumista koskeva maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen muutos. Hallituksen esityksen mukaan maakuntakaavaehdotuksesta tulee pyytää lausunnot ja järjestää viranomaisneuvottelu ennen kuin ehdotus asetetaan yleisesti nähtäville. Kulttuuriympäristöinventoinneista järjestetään lisäksi erilliset kuntien kuulemiset. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta voidaan päättää maakuntahallituksessa kesäkuussa ja ehdotuksen hyväksymisestä maakuntavaltuustossa syksyllä Kolmannen vaihemaakuntakaavan pääsisältö on maa-ainesten ja pohjavesien käytön yhteen sovittaminen, jonka selvitykset, mm. maastotutkimukset tehdään POSKI-hankekokonaisuudessa. Lisäksi käsitellään mm. mineraalivarat ja kaivostoiminnan alueidenkäytölliset edellytykset selvityshankkeen pohjalta. Oulun seudun maankäytön ja liikenteen maakuntakaavaratkaisuja tarkennetaan. Muut voimassa olevien maakuntakaavojen täydennys- ja päivitystarpeet, kuten tuulivoima-alueet, käsitellään laadittavan toteutuneisuustarkastelun pohjalta. Valtioneuvoston päätös maakuntajaosta, jolla Vaalan kunta siirtyy Kainuusta Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan, aiheuttaa maakuntakaavojen yhteensovittamisen tarvetta. Kolmannen vaihemaakuntakaavan vireille tulosta päätetään maakuntahallituksen kokouksessa tammikuussa 2016, kun päätös Vaalan kunnan siirtymisestä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan on tullut voimaan. Tavoitteena on, että kaavaluonnos tulee nähtäville syksyllä 2016 ja kaavaehdotus (Valmistelijat: suunnittelujohtaja Jussi Rämet, puh ja kaavoituspäällikkö Olli Eskelinen, puh ) Maakuntajohtajan esitys: Maakuntahallitus päättää 1. merkitä tiedoksi maakuntakaavoituksen tilannekatsauksen 2. esittää maakuntavaltuustolle, että se käsittelee maakuntakaavoituksen valmistelun tilannekatsauksena. Hyväksyttiin maakuntajohtajan esityksen mukaisesti. Pöytäkirjan tarkastajat: 13

14 Maakuntahallitus Pohjois-Pohjanmaan maaseudun asutusrakenne: maaseudun kehittämisen kohdealue ja kyläverkko -selvitys, hyväksyminen MKH Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on tarkoitus päivittää ja uudistaa mm. maaseudun asutusrakenne. Laadittu Pohjois-Pohjanmaan maaseudun kehittämisen kohdealue ja kyläverkko -selvitys toimii vaihemaakuntakaavan laadintaa ohjaavana selvityksenä. Toisessa vaihemaakuntakaavassa esitetään maaseudun asutusrakenteeseen liittyen maaseudun kehittämisvyöhykkeet ja tarkoituksenmukainen kyläverkko. Maaseudun asutusrakenteen tarkastelun pohjana ovat voimassa olevien maakuntakaavojen nykyiset varaukset, mutta kyläverkon tilaa ja kehitystä tarkastellaan myös laajemmin. Selvityksen laatimisessa on hyödynnetty käytössä olevia paikkatieto- ja tilastoaineistoja sekä kuntien strategisia kaavoja ja muita aineistoja. Selvityksen laatimisessa on hyödynnetty maakuntakaavoituksen neuvottelukunnan näkemykset ja otettu huomioon kaavaluonnoksesta saatua palautetta. Voimassa olevassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa (2006) on esitetty seitsemän maaseudun kehittämisen kohdealuetta, joista jokilaaksoihin sijoittuvia vyöhykkeitä täydentää Lakeuden alue. Kyliä on esitetty 156 kpl. Lisäksi Keski-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa (2003) on Himangan alueella osoitettu Lestijokilaakson maaseudun kehittämisalue sekä Hillilän ja Pahkalan kylät. Selvityksen perusteella ollaan esittämässä muutoksia vireillä olevan 2. vaihemaakuntakaavan maaseudun kehittämiskohteisiin ja niiden rajauksiin sekä kyläverkon tarkasteluiden perusteella myös kylien merkintöihin ja niiden aluerakenteelliseen merkitykseen. (Valmistelijat: suunnittelujohtaja Jussi Rämet, puh ja paikkatietopäällikkö Rauno Malinen, puh ) Maakuntajohtajan esitys: Maakuntahallitus päättää hyväksyä Pohjois-Pohjanmaan maaseudun asutusrakenne: maaseudun kehittämisen kohdealue ja kyläverkko -selvityksen. Hyväksyttiin maakuntajohtajan esityksen mukaisesti. Liitteet 5 Pohjois-Pohjanmaan maaseudun asutusrakenne: maaseudun kehittämisen kohdealue ja kyläverkko -selvitys Pöytäkirjan tarkastajat: 14

15 Maakuntahallitus Lausuntopyyntö Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshanketta koskevasta rakentamislupahakemuksesta MKH Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt mm. Pohjois-Pohjanmaan liitolta lausuntoa Fennovoima Oy:n ydinvoimalaistosta koskevasta rakentamislupahakemuksesta. Lausunto pyydetään toimittamaan ministeriöön mennessä. Fennovoima Oy on jättänyt valtioneuvostolle ydinvoimahanketta koskevan hakemuksen, jolla se hakee ydinenergialain mukaista rakentamislupaa. Hakemuksessa esitetään rakennettavaksi painevesityyppinen ydinvoimalaitos Pyhäjoen Hanhikivenniemelle. Ydinvoimalaitoksen sijaintikunta on Pyhäjoki. Valtioneuvoston periaate siitä, että ydinlaitoksen rakentaminen on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, tehtiin Eduskunta päätti , että periaatepäätös jää voimaa. Tämän jälkeen hankkeeseen tuli muutoksia, kuten uusi laitostoimittaja, uusi laitosvaihtoehto ja muuttunut omistuspohja. Valtioneuvosto teki täydentävän periaatepäätöksen , ja eduskunta päätti , että periaatepäätös jää voimaan. Asiaan liittyvä materiaali löytyy työ- ja elinkeinoministeriön internet-sivuilta osoitteessa: (Valmistelija: suunnittelujohtaja Jussi Rämet, puh ) Maakuntajohtajan esitys: Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi lausuntopyynnön Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshanketta koskevasta rakentamislupahakemuksesta. Merkittiin tiedoksi. Pöytäkirjan tarkastajat: 15

16 MYR:in sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Maakuntahallitus Matkailullisesti monipuolinen - kansainvälistyvä Oulun alue / EAKR MYRS Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 1 / TEM Erityistavoite: 2.1 Hakemusnumero: Hakija: Humanpolis Oy Osahakija: Metsähallitus, Kalajoen matkailuyhdistys ry, Syötteen matkailuyhdistys ry, Oulun kaupunki/ BusinessOulu Toteutusaika: Toteuttamisalue: Pohjois-Pohjanmaa, erityisesti Oulu, Muhos, Utajärvi, Vaala, Pudasjärvi, Liminka ja Kalajoki Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Matkailu kasvaa globaalisti noin viiden prosentin vuosivauhdilla. Oulun seudun 2013 päivitetty matkailustrategia 2020 määrittelee suuntaviitat ja painopisteet, joita noudattaen Oulun on mahdollista ottaa osansa matkailun kasvusta. Vuoden 2013 aikana tehdyn laajan elinkeinon kuulemisen yhteydessä todettiin, että vuoteen 2020 asetetusta miljoonan matkailuyöpymisen tavoitteesta alueen kannattaa edelleen pitää kiinni. Strategian mukaan kasvu edellyttää voimakasta panostusta alueen matkailun kansainvälistämiseen. Tavoitteena on ulkomaisten yöpymisten osuuden nostaminen 30 prosenttiin. Toinen painopiste on palvelutarjonnan kehittäminen kysynnän ympärivuotisuuden lisäämiseksi. Oulun matkailualuekokonaisuus käsittää kaupunkiseudun lisäksi Syötteen, Rokua Geopark-alueen, Hailuodon ja Liminganlahden. Koko alue tarvitsee vetovoimaa ja matkailutarjontaa vahvistavia tekoja. Tarvitaan entistä tiiviimpää yhteistyötä koko alueen tarjonnan markkinoimiseksi yhtenä pakettina kansainvälisille matkailijoille. Tärkeä rooli tässä on vuonna 2010 perustetulla yhteismarkkinointiyhtiöllä Oulun Matkailu Oy:llä. Yhteismarkkinointiyhtiössä on Oulun seudun toimijoiden ja Metsähallituksen lisäksi mukana myös Kalajoki, joka on myös mukana tässä hankkeessa vahvistamassa alueen kansainvälistä näkyvyyttä ja vetovoimaa. Edellä lueteltujen matkailualueiden kansainvälistymisen tason nosto vaatii osaamisen nostoa, tuotekehitystä ja yhteisiä markkinointiponnistuksia saavuttaakseen kansainvälisyydessä esim. maakunnan kansainvälisimmän matkailukeskuksen Rukan tason. Kaikilla hankkeeseen osallistuvilla alueilla ja toimijoilla on omat vetovoimatekijänsä, kontaktinsa ja valmiit asiakasryhmänsä. Hankkeen tavoitteena on yhdistää näitä olemassa olevia tekijöitä ja osaamista kokonaisuuksiksi, joilla tavoitellaan alueelle entistä enemmän kansainvälisiä matkailijoita. Olemassa olevien asiakasryhmien lisäksi hankkeella haetaan alueelle kokonaan uusia asiakasryhmiä ja markkina-alueita. Uutena suurena mahdollisuutena nähdään erityisesti Aasia, jossa Kiinan ja Japanin markkinat Pöytäkirjan tarkastajat: 16

17 MYR:in sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Maakuntahallitus ovat erityisen kiinnostavia ja joille alueen matkailulla katsotaan olevan mahdollisuuksia tarjota hyviä tuotteita. Hanke koostuu alueittaisista työpaketeista, joissa kehitetään kohteiden vetovoimaisuutta ja kansainvälisen yrittäjyyden edellytyksiä. Aluekohtaisilla työpaketeilla tuetaan yhteismarkkinoinnin työpakettia tuottamalla siihen uutta laadukasta, kansainvälisten vaatimusten mukaista materiaalia. Hankkeen yhteisiin kehittämistoimiin kuuluvat matkanjärjestäjävierailujen järjestäminen, messuesiintymiset ja aluemarkkinointitoimenpiteet (sähköisellä ja perinteisillä printtimedialla) sekä hankkeessa järjestettävät seminaarit ja alueelliset työpajat markkinoinnista ja tuotteistamisesta. 1. Työpaketti. Hallinnointi ja koordinointi Humanpolis Oy hallinnoi hanketta ja koordinoi sen toteuttamista. Sen vastuualueeseen kuuluu yhteydenpito rahoittajan kanssa, osatoteuttajien toimenpiteiden koordinointi ja seuraaminen, ohjausryhmätyöskentelyn vetäminen, hankkeen tiedottaminen yhdessä osatoteuttajien kanssa, rahoituksen seuraaminen ja maksatusten valmistelu osatoteuttajien toimittamista kirjanpitoaineistoista. Humanpolis Oy vastaa myös hankkeen osatoteuttajien yhteisten kilpailutusten toteuttamisesta. 2. Työpaketti. Kansainvälisten verkostojen rakentaminen ja koordinointi BusinessOulu vastaa hankkeessa kansainvälisen markkinoinnin osiosta. Työpaketissa tuodaan tietoa ja osaamista alueen matkailutoimijoille keskeisimmiltä markkina-alueilta. Asiantuntijan johdolla laaditaan markkinoinnin toteuttamissuunnitelma. Työpaketti kokoaa muista työpaketeista syntyneet aluekohtaiset tuotteet ja materiaalit sekä jatkojalostaa ne aluemarkkinoinnin yhtenäisiksi kärjiksi. 3. Työpaketti. Rokua Geopark -alueen kansainvälisten valmiuksien kehittäminen. Humanpolis Oy/ Rokua Geopark vastaa hankkeessa Kiina-yhteistyön edistämisestä Geopark yhteistyökumppaniensa kautta. Tavoitteena on solmia vahva yhteistyö kahden kiinalaisen Geopark -kohteen kanssa ja hyödyntää tätä yhteistyötä hankkeessa mukana olevien tahojen kanssa matkailun edistämisessä ja markkinoinnissa. Kiina-osion lisäksi tässä työpaketissa vahvistetaan Rokua Geopark -alueen ja toimijoiden näkyvyyttä kansainvälisessä toimintaympäristössä. Osion päätavoitteena on lisätä merkittävästi kansainvälisten matkailijoiden määrää Geopark-alueella. 4. Työpaketti. Syöte Syötteen Matkailuyhdistys ry tuo hankkeeseen omat kanavansa Keski-Euroopan markkinoilta ja hyödyntää niitä yhdessä muiden hankkeen osatoteuttajien kanssa. Matkailun markkinointi ja matkanjärjestäjäyhteistyö hoidetaan pääosiltaan BusinessOulun vetämässä työpaketissa. Syötteen Matkailuyhdistys vastaa alueellaan tapahtuvasta yrittäjien ja toimijoiden informoinnista ja sekä alueellisen kohdemateriaalien tuottamisesta. 5. Työpaketti. Kalajoki Kalajoen Matkailuyhdistys ry:n tavoitteena on Kalajoen palveluiden tuotteistaminen, tuotekehitys ja myyntikanavien kehittäminen osaksi yhteistä aluetarjontaa. 6. Työpaketti. Alueen luontopalvelut Metsähallitus varmistaa hankkeessa tuotetasolla, että Oulun seudun kansallispuistoissa ja muissa kärkikohteissa kyetään palvelemaan kansainvälisiä matkailijoita laadukkaasti ja että luontokohteiden aktiivisempaan hyödyntämiseen perustuvan yhteistyön tuloksena Pöytäkirjan tarkastajat: 16

18 MYR:in sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Maakuntahallitus matkailusektorin kilpailukyky ja vetovoimaisuus kansainvälisillä markkinoilla vahvistuu. Työpaketissa kehitetään hankkeen kohdealueille asiakkuudet huomioiden laadukkaat, kansainvälisen matkailun tarpeita palvelevat ja vetovoimaiseen luontoon perustuvat palvelukokonaisuudet. Lisäksi Syötteen alueella luontomatkailun kestävyys ja laatu varmistetaan kansainvälisen tason sertifikaatin toteuttamisella. Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: Ostopalvelut: Matkakustannukset: Kone- ja laitehankinnat: Muut kustannukset: Välilliset kustannukset: Kustannukset yhteensä: Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: Kuntien rahoitus: Muu julkinen rahoitus: Yksityinen rahoitus: Rahoitus yhteensä: Hankearviointi, pisteet: 37/ 55 Maakuntaohjelman toimintalinja: 1 E9 Valmistelija: Aki Lappalainen, puh Rahoittajan esitys Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. MYR:lle esitetään, että se antaa hankkeesta myönteisen lausunnon. Päätösesityksen perustelut: Hanke edistää matkailualan pk-yritysten kansainvälistymisen lisääntymistä ja tukee markkina-alueen ja asiakaspohjan laajentumista. Hankkeella on myönteinen vaikutus yhteistoimintamuotojen vahvistumiseen yritysten ja alueiden välillä sekä parantaa toimialan kilpailykyä. Hanke tukee Oulun seudun matkailustrategian toteutumista ja on maakuntaohjelman mukainen. Hanke edistää maakunnan matkailutulon kasvua. Hyväksyttiin. MYR Esitys: Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyy kyseessä olevan hankkeen rahoitettavaksi. Päätösesitys hyväksyttiin. Jorma Kortesoja, Sanna Savolainen ja Virpi Jääskö jääväsivät itsensä. MKH Maakuntajohtajan esitys: Maakuntahallitus hyväksyy otsikossa mainitun hankkeen rahoitettavaksi Pöytäkirjan tarkastajat: 16

19 MYR:in sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Maakuntahallitus Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Hyväksyttiin maakuntajohtajan esityksen mukaisesti. Pöytäkirjan tarkastajat: 16

20 MYR:in sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Maakuntahallitus Suun terveyden palvelutuotannon, koulutuksen ja tutkimuksen linjakas palveluverkosto / EAKR MYRS Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 2 Erityistavoite: 4.1 Hakemusnumero: Hakija: Oulun kaupunki Osahakija(t): Oulun yliopisto Toteutusaika: Toteuttamisalue: Oulun seutukunta, Oulun kaupunki Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Hanke osallistuu Oulu Health (entinen Kontinkankaan kampus) osaamiskeskittymän tavoitteiden toteuttamiseen. Kontinkangas on merkittävä palvelutuotannon, bio-, terveys- ja hyvinvointialan tutkimuksen, koulutuksen ja yritystoiminnan keskittymä. Se on kehittymässä osaamisen yhdistämisen ja yhteistyön kautta alan lippulaivaksi Suomessa ja maailmalla. Tällä yhteistyöllä uudistetaan Oulun ja Oulun seudun elinkeinoelämää, luodaan alueelle työpaikkoja sekä uudistetaan sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalvelujärjestelmää. On syntynyt kiireellinen tarve kehittää riittävän suuri keskittymä Pohjois-Suomeen oppimis-, testaus- ja harjoitteluympäristöksi hammaslääketieteeseen ja suun terveydenhuollon palvelutuotantoon. Tavoitteena on luoda Pohjois-Suomen tarpeisiin korkeatasoinen suun terveydenhuollon palvelu- ja koulutuskeskus hyödyntäen uusimpia saatavilla olevia innovaatioita ja toimintamalleja. Keskuksen toiminnassa sovelletaan korkeatasoista teknologiaa ja alan viimeisintä osaamista. Näin voidaan tuottaa laadukkaita palveluja alueen väestölle ja samalla osaavia suun terveydenhuollon ammattilaisia pohjoisen Suomen ja maan muidenkin osien tarpeeseen. Uusimpien alan sovellusten implementoiminen koulutukseen ja potilastyöhön sekä keskuksen eri toimijoiden yhteistyö mahdollistavat myös korkealaatuisen tutkimustyön. Hankkeen päätavoite on suun terveyden palvelu-, koulutus- ja tutkimustoiminnan tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen. Kehitystoiminnassa haetaan vastauksia ja ratkaisuja siihen, millaisia tulevaisuuden suun terveydenhuollon palvelut voisivat olla valtakunnalliset sote-ratkaisut huomioiden, jos integroidaan palveluprosessit, tietoteknologian hyödyntäminen ja koulutusyhteistyö parhaalla mahdollisella tavalla. Hankkeen yksilöidyt tavoitteet: 1. Siirtyminen hoitotoiminnassa ja oppimisessa digitaaliseen laitekantaan, joka mahdollistaa tietotekniikan täyden hyödyntämisen palvelujen tuotannossa ja koulutuksessa ergonomiakysymykset huomioiden. 2. Palvelutoiminnan tukipalveluissa, koulutuksessa, koulutusyhteistyössä Pöytäkirjan tarkastajat: 20

21 MYR:in sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Maakuntahallitus Pöytäkirjan tarkastajat: 20 ja verkostoyhteistyössä tietotekniikan, av- ja digitaalitekniikan, automaation ja robotiikan täysimääräinen hyödyntäminen. 3. Väestön omahoidon tukeminen tietoteknisten sovellutusten ja etäyhteyksien avulla. Laitteet ja ohjelmat saatetaan tietoverkon kautta yhdeksi kokonaisuudeksi ja ohjelmat keskustelemaan keskenään (ks. hankesuunnitelma). 4. Palvelujärjestelmän, hammaslääkärikoulutuksen ja suuhygienistikoulutuksen verkostoituminen ja yhteistyö tuovat hoidonporrastuksen ja työnjaon osaksi koulutusta ja poistavat päällekkäisyyksiä, mikä on myös pohja tuloksekkaalle tutkimustyölle. Hankkeen aikana tehdään konkreettiset laite- ja ohjelmistohankinnat, joiden avulla päästään asetettuihin tavoitteisiin. Samalla luodaan mahdollisuuksia ja kehitetään uudenlaista yhteistyötä eri organisaatioiden ja toimijoiden välillä. Hanke osallistuu Oulu Health (entinen Kontinkankaan kampus) osaamiskeskittymän tavoitteiden toteuttamiseen. Siinä ollaan mukana kehittämässä riittävän suuri keskittymä Pohjois-Suomeen oppimis-, testausja harjoitteluympäristöksi hammaslääketieteeseen ja suun terveydenhuollon palvelutuotantoon. Hanke mahdollistaa tulevaisuuden suun terveydenhuollon palvelut, joissa integroidaan palveluprosessit, tietoteknologian hyödyntäminen ja koulutusyhteistyö parhaalla mahdollisella tavalla. Organisaatioiden välinen yhteistyö tuo synergiaetuja, jotka puolestaan tuovat kustannussäästöjä keskuksen toimijoille. Organisaatioiden uudet toimintatavat lisäävät tuottavuutta ja toiminnan laatua. Toteutettavat ratkaisut toimivat joustavasti tulevaisuuden terveydenhuollon erilaisissa järjestämismalleissa. Hankkeen jälkeen suunterveyden palvelutuotantoa, koulutusta ja tutkimusta edistävä verkosto toimii aktiivisesti jokapäiväsessä toiminnassa. Hankkeen aikana toteutetut laite- ja ohjelmistoratkaisut ovat joustavasti siirrettävissä muihin yksiköihin terveydenhuollon erilaiset järjestämismallit huomioiden. Hankkeesta saatavat kokemukset, toimintatapamallit ja seurantatiedot esitetään kansallisilla ja ulkomaisilla foorumeilla. Tietojohtamiseen ja tietotekniikkaan perustuvat innovatiiviset muutokset tuottavuuden parantamiseksi esitetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Suhatverkostolle, Suomen Kuntaliiton suurten kaupunkien ryhmille ja Hammaslääkärilehdessä. Opetukseen liittyvät tulokset esitetään koulutuspaikkakuntien yliopistoille ja terveyskeskuksille sekä koulutuspaikkakuntien yhteistyöryhmille sekä hammaslääketieteen opetuksen kansainvälisissä kongresseissa. Tavoitteena on hankkeen avaaminen ja jalkautus kummankin organisaation (OY ja OUKA) ja yhteistyökumppaneiden sisäisen sitoutumisen aikaansaamiseksi ja käyttöön otettavaksi. Viestinnän tavoitteena on edistää hankkeesta saatavien tulosten (oppimis- ja testausympäristö) laajempaa levittämistä ja hyödyntämistä käytännöksi ja pyrkiä ennakoivalla toiminnalla minimoimaan ongelmatilanteet. Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: Ostopalvelut (laite- ja ohjelmistohankinnat): Matkakustannukset: Kone- ja laitehankinnat: Muut kustannukset: Välilliset kustannukset: Kustannukset yhteensä:

22 MYR:in sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Maakuntahallitus Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: Kuntien rahoitus: Muu julkinen rahoitus: Yksityinen rahoitus: 0 Rahoitus yhteensä: Hankearviointi, pisteet: 14/60 Maakuntaohjelman toimintalinja: TL 2 Valmistelija: Katarina Timisjärvi, puh Rahoittajan esitys: Pohjois-Pohjanmaan liitto esittää: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö ei puolla hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. MYR:lle esitetään, että hanketta ei rahoiteta. Päätösesityksen perustelut: Hankkeella ei ole Kestävää kasvua ja työtä ohjelman vaatimaa riittävää elinkeinoelämälähtöisyyttä. Lisäksi hankehakemuksessa esitetyt suun terveydenhuollon palvelutuotannon investoinnit ovat ensisijaisesti kuntien peruspalvelutoimintaan kuuluvia laite- ja ohjelmistokuluja. Hyväksyttiin. MYR Esitys: Maakunnan yhteistyöryhmä ei hyväksy kyseessä olevaa hanketta rahoitettavaksi. Päätösesitys hyväksyttiin. Virpi Jääskö jääväsi itsensä. MKH Maakuntajohtajan esitys: Maakuntahallitus ei hyväksy otsikossa mainittua hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Otsikossa mainittua hanketta ei hyväksytä rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Eija-Riitta Niinikoski ilmoitti olevansa esteellinen tämän asian käsittelyssä (Hallintolaki 28 4 mom.). Hän poistui kokouksesta tämän asiankohdan ajaksi Pöytäkirjan tarkastajat: 20

23 Maakuntahallitus Lausunto Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle koskien Karelia ENPI CBC -ohjelmasta rahoitettua hanketta New cultural models in the peripheral areas - Network of Ethno-Cultural and Heritage Organisations, hankekoodi KA476 MKH Juminkeko-säätiö on tehnyt valituksen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle maakuntahallituksen hylkäämästä oikaisuvaatimuksesta. Hakija uudistaa oikaisuvaatimuksessa esitetyt vaatimuksensa hylättyjen ateriakorvausten ja arkistonkäyttökulujen muuttamisesta tukikelpoisiksi, mutta toteaa tyytyvänsä hylättyjen arkistonkäyttökulujen osalta siihen, että hylätystä euron summasta hyväksytään tukikelpoiseksi yhteensä euroa, jotta hanketuki saadaan täysimääräisenä. Pohjois-Pohjanmaan liitto esittää vastineessaan ensisijaisesti, että Pohjois-Suomen hallinto-oikeus jättää valituksen tutkimatta. Toissijaisesti Pohjois-Pohjanmaan liitto esittää, että valitus hylätään aiheettomana perustuen jo oikaisuvaatimuksen käsittelyssä esitettyihin näkökohtiin. Juminkeko-säätiö vetoaa valituksessaan hylättyjen ateriakorvausten osalta jälleen siihen, että valtion matkustussäännön mukaan yksi tarjottu ateria ei alenna työmatkoilta maksettavaa päivärahaa ja tästä syystä Pohjois-Pohjanmaan liiton tulisi hyväksyä tukikelpoisiksi sekä työntekijöiden päivärahat että heille maksetut ateriat. Pohjois-Pohjanmaan liitto katsoo kuitenkin edelleen, että päiväraha on tarkoitettu kattamaan työntekijälle työmatkan aikana syntyvät lisääntyneet elinkustannukset, joihin lukeutuvat myös ruokailukustannukset. Koska hankkeesta on maksettu työntekijöille päivärahaa, ei ruokailukustannusten korvaaminen päivärahojen lisäksi ole välttämätöntä ja tästä syystä ruokailukustannukset ovat tukikelvottomia. Arkistonkäyttöön liittyvien kustannusten osalta Juminkeko-säätiön todistelu perustuu siihen, että Pohjois-Pohjanmaan liitto on hyväksynyt Museoviraston arkistoja koskevat kuvankäyttömaksut tukikelpoisiksi, mutta on hylännyt Juminkeko-säätiön oman arkiston käyttämisestä veloitetut maksut. Hakijan mukaan kustannusten hylkäyspäätös on mielivaltainen. Pohjois-Pohjanmaan liitto toteaa, että Juminkeko-säätiön tapa laskuttaa itseään omasta palvelustaan ei pohjaudu todellisiin, toteutuneisiin kustannuksiin eikä niiden määrää ole mahdollista todentaa. Arkistotyö olisi tullut laskuttaa työntekijöiden palkkakustannuksina, joiden olisi voitu osoittaa toteutuneen tuntikirjanpidon avulla. Arkistohenkilöstön tuntikirjanpito kuitenkin osoittaa, että arkistotyöntekijät eivät ole työskennelleet kyseiselle hankkeelle sinä aikana, jona arkistokulut ovat syntyneet. Koska arkistonkäytöstä syntynyttä kulua ei ole mahdollista todentaa, ei kulua voida katsoa tukikelpoiseksi. Pohjois-Pohjanmaan liitto liittää vastineeseen kirjalliseksi aineistoksi seuraavat liitteet: 1. Hankesopimus ja siihen liittyvät yleisehdot 2. Maksatuspäätös koskien hankkeen loppumaksua 3. Hankkeen talousraportti ajalta Muutossopimus koskien hankkeen budjettia, (Valmistelija: ohjelmakoordinaattori Toni Saranpää, puh ) Maakuntajohtajan esitys: Maakuntahallitus toimittaa liitteenä olevan vastineen ja siinä viitatun kirjallisen aineiston Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle. Hyväksyttiin maakuntajohtajan esityksen mukaisesti. Liitteet 6 Lausunto hallinto-oikeudelle, KA476 Pöytäkirjan tarkastajat: 23