HAAPALAMMINKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HAAPALAMMINKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS / ehdotus Kaavaluonnos (kaavan valmisteluaineisto) nähtävillä: Kaavaehdotus nähtävillä: Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto: FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221

2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (86) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Suunnitteluorganisaatio SUUNNITTELU JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET Kaavaprosessi OSALLISET JA OSALLISTUMINEN NYKYTILANNE Suunnittelualueen sijainti ja lähiympäristön kuvaus Asutus Maanomistus Liikenne Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Keski-Suomen maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavan vaihekaavat Yleis- ja asemakaavat Luonnonolot Pinta- ja pohjavedet Natura- ja suojelualueet Kasvillisuus- ja luontotyypit Arvokkaat luontotyypit ja kohteet Yleiskaavaan merkityt luontokohteet Linnusto Eläimistö Maisema ja kulttuuriympäristö Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Muinaisjäännökset OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN Muut tuulivoimahankkeet TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET Kaavan valmisteluvaihe Kaavan ehdotusvaihe Hyväksytty yleiskaava Tuulivoimapuiston rakenteet Sähkönsiirto SUUNNITTELUN TAVOITTEET OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETENEMINEN Vireilletulo ja OAS... 33

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 2 (86) 8.2 Osayleiskaavaluonnoksen nähtävilläolo Osayleiskaavaehdotus Yleiskaava HAAPALAMMINKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat määräykset Suojelukohteet Muut merkinnät ja määräykset OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset Vaikutusalue Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Yhteenveto maisemavaikutusten merkittävyydestä kokonaisuudessaan Maisemallisten vaikutusten lieventäminen Vaikutukset muinaismuistoihin Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Vaikutukset luontoon Vaikutukset suojelukohteisiin ja -alueisiin Vaikutukset linnustoon Pinta- ja pohjavedet Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Virkistys Turvallisuus Tuulivoimapuiston meluvaikutukset Luonnosvaiheen melumallinnus Ehdotusvaiheen melumallinnus Matalien taajuuksien meluvaikutukset luonnosvaiheessa Matalien taajuuksien meluvaikutukset ehdotusvaiheessa Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset Luonnosvaiheen varjostusmallinnus Ehdotusvaiheen varjostusmallinnus Vaikutukset ilmavalvontaan Vaikutukset lentoliikenteeseen Lentoestevalojen vaikutus... 71

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (86) Vaikutukset viestintäyhteyksiin KAAVAN SUHDE OLEMASSA OLEVIIN SELVITYKSIIN JA SUUNNITELMIIN Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan ja vaihemaakuntakaavaan Osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiin sisältövaatimuksiin Osayleiskaavan suhde lähimpiin voimassa oleviin asema- ja yleiskaavoihin Osayleiskaavan suhde lähimpiin laadinnassa oleviin yleis- ja asemakaavoihin Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN Kaavan laadinnan yhteydessä laaditut erillisselvitykset: Melu- ja varjostusmallinnukset V126 x 6 x HH137 (FCG Suunnittelu ja tekniikka , päivitetty ) Havainnekuvat ja näkemäanalyysi V126 x 6 x HH137 (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, , päivitetty ) Haapalamminkankaan tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy , päivitetty ) Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston luontoselvitykset (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy ) Haapalamminkangas tuulipuiston muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti Oy) Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 ( Ahlman Group Oy Metson ja teeren soidinselvitys ( FCG suunnittelu ja tekniikka Oy, ) Muut aluetta koskevat suunnitelmat: Saarijärven Rahkola, linuston syysmuuttoselvitys ( Ramboll Oy, ) Pitkärasin lintujen kevät- ja syysmuuttoselvitys (Ahlman Group Oy, 2013)

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (86) Liiteaineisto: Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Luonnosvaiheen palaute ja vastineet Liite 3 Melu- ja varjostusmallinnusten selvitys V126x5xhh167 Liite 4 Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet V126 x 5 x HH167_ehdotusvaihe Liite 5 Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet V126 x 6 x HH137_luonnosvaihe Liite 6 Maisemaselvitys Haapalamminkangas Liite 7 Luontoselvitys Liite 8 Liito-oravaselvitys Liite 9 Metson ja teeren soidinselvitys Liite 10 Muinaisjäännösinventointi Liite 11 Täydennys muinaisjäännösinventointiin

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (86) HAAPALAMMINKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAVA Kaavan nimi: Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Kaavan päiväys: kaavaehdotus Alueen määrittely: Suunnittelualue sijaitsee Saarijärven kaupungissa Haapalamminkankaan alueella Kaavan laatija: Osoite: Puistokatu 2A, Jyväskylä Sähköposti: susanna.paananen@fcg.fi Projektinumero: P20221 Vireilletulo: Saarijärven kaupunki (KH 105) Kaavaluonnos nähtävillä: Ehdotus nähtävillä: Kaupunginvaltuusto hyväksynyt: 1 JOHDANTO Megatuuli Oy sekä Ilmatar WindPower Oyj suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Haapalamminkankaan alueelle Saarijärven kaupunkiin. Haapalamminkankaan tuulivoimapuistoon (ent. Rahkolan Yhteismetsä) suunnitellaan enintään 5 tuulivoimalaitoksen rakentamista. Tuulivoimalaitokset ovat teholtaan noin 3,3 MW jolloin puiston yhteenlaskettu teho tulisi olemaan alle 30 MW. Tuulivoimalat sijoitetaan Rahkolan yhteismetsän omistamalle alueelle, jonka pinta-ala on noin 600 ha. Hanketoimijat ovat solmineet tarvittavat maankäytölliset sopimukset kiinteistönomistajien kanssa. Osayleiskaavan tavoitteena on laatia alueelle oikeusvaikutteinen tuulivoimaosayleiskaava, jonka perusteella rakennusluvat tuulivoimaloille voidaan myöntää. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet. YVA-menettelyn tarpeesta jätetään harkintapyyntö Keski-Suomen ELY-keskukselle marraskuussa Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Saarijärven kaupunginvaltuusto. Osayleiskaavan yhteydessä on laadittu erillisiä selvityksiä (selostuksen kohta 5.2). Lisäksi tuulivoimapuiston melu- ja varjostusvaikutukset on mallinnettu WindPro-

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (86) ohjelmalla. Mallinnusten lähtökohdat ja tulokset on esitetty kaavaselostuksessa. Laskelmien tulokset ovat kaavan liiteaineistona. 1.1 Suunnitteluorganisaatio Tuulivoimapuistohankkeesta vastaavat Megatuuli Oy sekä Ilmatar WindPower Oyj. Alueen maanomistaja on sopinut Saarijärven kaupungin kanssa osayleiskaavan laatimisesta kaavoitussopimuksella. Saarijärven kaupunki on tehnyt kaavoituksen käynnistämisestä päätöksen Saarijärven kaupungin puolesta työtä ohjaa kaavoitusarkkitehti Ulla-Maija Humppi. Kaavoituksen laadinnasta vastaa, DI Lauri Solin YKS- 402 ja ins. AMK Susanna Paananen. 2 SUUNNITTELU JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET 2.1 Kaavaprosessi Kaavaprosessi Ajankohta KH:n käynnistämispäätös kaavasta Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Työneuvottelu ELY-keskus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä Valmisteluvaiheen kuuleminen kaavaluonnoksen nähtävilläolo Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu marraskuu-joulukuu joulukuu 2015 tammikuu 2015 Osayleiskaavan hyväksyminen Maaliskuu 2015 Taulukkoa täydennetään kaavaprosessin edetessä. 3 OSALLISET JA OSALLISTUMINEN Osalliset sekä osallistumista koskeva menettely on kuvattu kaavaa koskevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Luonnosvaiheessa ja ehdotusvaiheessa pidetään yleisötilaisuudet, jossa esitellään osayleiskaava selvityksineen.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (86) 4 NYKYTILANNE 4.1 Suunnittelualueen sijainti ja lähiympäristön kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Keski-Suomessa Saarijärven kaupungissa. Suunnittelualueen etäisyys Saarijärven kaupungin keskustaan on noin 8 km. Kaavoittavan alueen koko on noin 600 hehtaaria. Kuva 1. Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston likimääräinen sijainti. Hankealue sijoittuu metsäiselle selännealueelle. Kaavaillut voimalapaikat sijoittuvat selänteen laelle. Selänteen väliin jäävissä painanteissa on kosteikkoja. Hankealueen pohjoisosassa on myös pitkänomainen lampi. Maasto on melko vaihtelevaa. Hankealueen korkein kohta sijaitsee hankealueen keskiosassa. Se yltää noin 220 metriin (mpy). Alavimmillaan suunnittelualue on noin metriä meren pinnan yläpuolella. Suhteelliset korkeuserot viiden kilometrin säteellä hankealueesta ovat suuret, sillä Saarijärven pinnasta hankealueen korkeimmalle kohdalle on korkeuseroa reilut 100 metriä. Hankealuetta ympäröi lähes joka suunnassa vähintään kilometrin levyinen metsävyöhyke. Hankealueen ympärillä on paljon pienehköjä järviä. Lähin niistä on hankealueen pohjoispuolelle sijoittuva pitkänomainen Suolikko, josta on lähimmillään etäisyyttä noin 1,6 kilometrin verran voimaloille. Viljelyalueita on melko vähän. Isoimmat pellot löytyvät Kolkanlahden rannalta. Asutusta löytyy rannoilta, teiden varsilta ja viljelyalueiden yhteydestä. Topografiassa ja maisemakuvassa ylipäätänsä on jossain määrin havaittavissa jääkauden synnyttämä luode-kaakko suuntautuneisuus. Alueilla ei sijaitse valtion tai kuntien ylläpitämiä ulkoilu- tai muita retkeilyreitistöjä eikä virkistyskohteita.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (86) Asutus Suurimmat asutuskeskittymät sijaitsevat suunnittelualueen luoteispuolella Kolkanlahden alueella sekä Lintupohjan alueella. Lähimpiä rakennuksia sijoittuu länsipuolella sijaitsevan Peukalolammen rannalle, eteläpuoliselle Lähteenmäen alueelle ja pohjoispuolella sijaitsevan Suolikon rannalle. Kuva 2 Asutus suunniteltujen tuulivoimalaitosten läheisyydessä Maanomistus Tuulivoimapuiston alue on yksityisessä omistuksessa ja hanketoimijat ovat tehneet maanomistajan kanssa maanvuokrasopimuksen alueen vuokraamisesta yhtiön käyttöön. Rahkolan yhteismetsä omistaa lähes 3 km rantaviivaa tuulivoimapuiston puoleiselta reunalta Suolikon rannalta.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (86) Liikenne Kaavoitettavan alueen länsipuolelle luoteesta kaakkoon, sijoittuu valtatie 13 (Kokkola Nuijamaa) Keskimääräinen vuorokausiliikenne Kolkanlahden alueella on noin 3990 ajoneuvoa 1. Raskaan liikenteen määrä on noin 262 ajoneuvoa vuorokaudessa 2. Alueen itäpuolelle sijoittuu pohjoisesta etelään kulkeva seututie 648 (Saarijärvi Kannonkoski). Keskimääräinen vuorokausiliikenne Kolkanlahden alueella on noin 846 ajoneuvoa. Raskaan liikenteen määrä on noin 49 ajoneuvoa vuorokaudessa samalla tieosuudella. Suunnittelualueen länsipuolelta kulkee Jyväskylä-Haapajärvi rata, mikä on tällä hetkellä kokonaan tavaraliikenteen käytössä. Kuva 3. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti suhteessa alueen tieverkkoon. 4.2 Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Näitä ovat: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 1 Liikennevirasto, liikennemääräkartta Liikennevirasto, liikennemääräkartta 2012

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (86) Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet MRL 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskevat erityisesti toimivat yhteysverkostot ja energianhuoltoa koskevat tavoitteet: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueiden käytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (86) Keski-Suomen maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen maakuntakaavan ja se on saanut lainvoiman Kuva 4. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. Suunnittelualue on osoitettu likimääräisesti kuvassa. Suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevarauksia maakuntakaavassa. Alueen läheisyyteen maakuntakaavassa sijoittuu ulkoilureitti ja rautatie. Suunnittelualueen lounaispuolelle sijoittuu teollisuus- ja varastoalue, T Keski-Suomen maakuntakaavan vaihekaavat 1. Vaihemaakuntakaava koskee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta. Ympäristöministeriö on vahvistanut 1. vaihemaakuntakaavan Kaavan alue ei ulotu nyt laadittavalle Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavan alueelle. 2. Vaihemaakuntakaava. Ympäristöministeriö on vahvistanut 2. vaihemaakuntakaavan Vaihemaakuntakaavan II tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojella samalla arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita. Tavoitteena on myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon. Kaavassa esitetään lisäksi raaka-ainehuollon kannalta potentiaaliset malmivyöhykkeet. Erityistä huomiota kiinnitetään vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä maiseman ja luonnonarvojen vaalimiseen. Suunnittelualueelle ei osoiteta kaavassa uusia aluevarauksia. Alueen länsipuolelle sijoittuvat arvokas harjualue (ge/2, 28 Ahvenlampi) ja arvokas kallioalue (ge/1, 77 Julmatlammit).

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (86) Kuva 5. Ote 2. Vaihemaakuntakaavasta. Suunnittelualue on osoitettu likimääräisesti kuvassa. 3. Vaihemaakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Vahvistamatta jäi 4 tuulivoimapuiston aluetta ja 42 turvetuotantoon soveltuvaa suota. Suunnittelualueelle ei osoiteta kaavassa aluevarauksia. Kuva 6. Ote 3. Vaihemaakuntakaavasta. Suunnittelualue osoitettu likimääräisesti kuvassa. 4. Vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Suunnittelualueelle ei osoiteta kaavassa aluevarauksia. Alueen eteläpuolelle on osoitettu Teollisuus- ja varastoalue (T).

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (86) Kuva 7. Ote 4. Vaihemaakuntakaavasta. Suunnittelualue osoitettu likimääräisesti kuvassa Yleis- ja asemakaavat Saarijärven reitin rantaosayleiskaava Saarijärven kaupungin vesistöistä Saarijärven reitin vesistöille (Tuhmalampi- Humalalampi Kalmarinjärvi Horonalanen -Vartejärvi Mahlunjärvi Saarijärvi (osittain) Iso-Lumperoinen (osittain) Summasjärvi Lannevesi Kiimasjärvi) on laadittu rantaosayleiskaava, joka tuli lainvoimaiseksi vuonna Etäisyys suunnittelualueeseen lähimmillään on lähimmillään noin 6 km. Saarijärven keskustan asemakaava Saarijärven kaupungin keskustan asemakaava muodostuu useista eri aikoina laadituista asema-kaavoista ja osalla keskusta-aluetta on voimassa vielä 1959 luvulla vahvistettu rakennussuunnitelma. Etäisyys suunnittelualueeseen noin 5,5 km. Kolkanlahden teollisuusalueen asemakaava Kolkanlahden teollisuusalueella on voimassa oleva asemakaava, jonka laajentaminen ja tarkistaminen on käynnistetty lokakuussa 2005 (kh ). Kaavamuutoksella muodostetaan uusia tontteja teollisuuden tarpeisiin. Etäisyys suunnittelualueeseen on noin 2 km. Suolikon ym. lampien ranta-asemakaava Suunnittelualueen pohjoispuolella olevan Suolikkojärven, Loukkulampien ja Pienen Saarijärven (osa) ranta-alueilla on voimassa vuonna 1993 hyväksytty ranta-asemakaava. Mätäsjärven ja Peukalolammen ranta-asemakaava sijoittuu kaavoitetavan alueen länsipuolelle. Etäisyys lähimpään voimalaan on noin 1,5 km. Huosiaislammen, Saarijärven ja Mäkilammen ranta-asemakaava sijoittuu kaavoitettavan alueen itäpuoelle. Etäisyys lähimmästä voimalasta Saarijärvelle on noin 2,5 km.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (86) Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaava Pienvesistöjen rantaosayleiskaavahanke on käynnistetty vuonna Kaavaalueeseen kuuluvat pääpiirteissään Saarijärven kaupungin alueella kaikkien niiden vesistöjen ranta-alueet, joilla ei ole vielä voimassa ranta-osayleiskaavaa. Hankealueella ja sen lähettyvillä on muutamia pieniä järviä ja lampia, jotka kuuluvat osayleiskaavaalueeseen. Pienvesistöjen rantaosayleiskaavan luonnos on tarkoitus asettaa luonnoksena nähtäville loppuvuodesta Saarijärven keskustan yleiskaava Saarijärven keskustaan laaditaan oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Yleiskaavoituksella suunnitellaan keskusta-alueen maankäytön päälinjaukset kuten keskustatoimintojen rajaukset, asuin-, teollisuus-, liikerakentamis-, palvelualueiden sijoitukset. Samalla tarkastellaan tie- ja katuverkon ja viher- ja virkistysalueiden kehittämismahdollisuuksia. Osayleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä Etäisyys suunnittelualueeseen on noin 2 km. Viiden kylän kyläyleiskaava Saarijärven kaupungin kehittyvien ja laajentuvien kylien eli Kolkanlahden, Rahkolan, Linnan, Tarvaalan ja Lanneveden kylien alueille laaditaan ns. kyläyleiskaavat. Kyläyleiskaavojen avulla tarkastellaan mm. kyläalueille muodostettavat uudet rakennuspaikat ja tarvittavat palvelut. Kyläyleiskaavan perusteella voidaan rakennusluvat myöntää kaavan mukaisille rakennuspaikoille 10 vuoden ajan kaavan lainvoimaiseksi tulemisesta. Kyläyleiskaavat olivat nähtävillä kaavaehdotuksina Etäisyys suunnittelualueeseen on noin 3 km. Karstulan kunnan itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaava Etäisyys suunnittelualueeseen on lähimmillään noin 0,5 km. Karstulan itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaava on ollut yleisesti nähtävillä kaavaluonnoksena valmisteluvaiheen kuulemista varten. Uutta rantarakennus-oikeutta on muodostumassa mm. Suolikon, Lehtolammen ja Mätäsjärven rannoille, joiden voidaan katsoa olevan lähinnä Saarijärven kaupungin rajaa ja Haapalamminkankaan tuulivoimayleiskaava-aluetta. 4.3 Luonnonolot Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston suunnittelun osana alueella tehtiin keväällä, alkukesällä ja syksyllä 2014 useita luontoselvityksiä. Luontoselvityksissä kartoitettiin arvokkaat luontokohteet koko kaava-alueelta, pesimälinnusto pistelaskentana kahtena eri ajankohtana toistaen ja kartoittaen suojelullisesti arvokas lajisto koko kaava-alueelta sekä tietyt lajit myös kaava-alueen ulkopuolelta mikäli vaikutusalueella oli mahdollisia esiintymispaikkoja kuten kaakkurin pesimälammiksi soveltuvia vesistöjä, linnuston kevät- ja syysmuuttoseuranta toteutettuna yhtäaikaisesti useiden muiden seurantapaikkojen kanssa, lepakoille soveltuvat ruokailu ja levähdyspaikat, liito-oravan elinalueet ja muiden EU:n luontodirektiivissä huomioitavine lajien mahdollisuudet esiintyä alueella. Keväällä 2015 selvityksiä täydennettiin metson ja teeren soidinalueiden selvityksillä. Maastoselvitysten lisäksi on tausta-aineistona ollut käytössä rengastustoimiston petolintuaineistot, UHEX-aineistot, Tiira-aineistot, Maakuntakaavan suoalueiden kartoitusaineistot, Ympäristöhallinnon paikkatietoaineistot sekä Maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden raportin tiedot.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 15 (86) Maastotyöt suorittivat FT Marjo Pihlaja ja FM Tuomo Pihlaja FCG Oy:stä. Syksyn muutonseurannoista vastasi kokenut lintuharrastaja Tero Linjama. Raportin laati FM Tuomo Pihlaja FCG Oy:stä. Alueelta on myös erillinen liito-oravaselvitys vuodelta 2013, jonka on laatinut Ahlman Group Oy. Lisäksi Ahlman Group Oy on tehnyt muutonseurantoja Pitkärasin tuulivoimahankkeeseen keväällä ja syksyllä Pitkärasi sijaitsee samalla mäellä ja hankealueesta muutama kilometri etelään. Läheisen sijaintinsa vuoksi myös Pitkärasin tutkimuksia hyödynnetään kaavatyössä. Kanalintujen soidinselvityksen maastotyöt on tehty keväällä 2015 (). Suomen Luontotiedosta Jyrki Matikainen tarkisti maastokäynnillä Ison Kurkilammen sekä noin 15 muuta alle 5 km:n etäisyydellä kaava-alueesta sijaitsevaa lampea kaakkuriin liittyen. Luontoselvitysraportit ovat osa kaavaselostuksen erillisasiakirja-aineistoa Pinta- ja pohjavedet Kaavoitettavalla alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita Natura- ja suojelualueet Alla olevassa kuvassa on esitetty lähimpien Natura2000 alueiden ja luonnonsuojelualueiden sijoittuminen hankealueeseen nähden. Natura-arvioinnin tarveharkinta laadittiin kahdelle Natura-alueelle, joka sijoittuvat hankealueen läheisyyteen. Tarveharkintaan valittiin SCI-kohteet <3km etäisyydellä (SCI/SAC = luontotyyppien perusteella suojeltu) ja SPA-kohteet <10km etäisyydellä (SPA = lintudirektiivin perusteella suojeltu). Tarveharkinta laadittiin seuraaville kohteille: Julmatlammit Kitukorpi, FI , SCI. Etäisyys suunnittelualueeseen lähimmillään noin 2 km. Pyhä-Häkin alue, FI , SPA/SCI. Etäisyys suunnittelualueeseen lähimmillään noin 8 km.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 16 (86) Kuva 8. Suunnittelualueen sijainti suhteessa suojelu-, pohjavesi- ja Natura 2000 alueet.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 17 (86) Kasvillisuus- ja luontotyypit Haapalamminkankaan hankealue on metsätalousaluetta. Tuoreita hakkuita on runsaasti, mutta myös varttuvia ja varttuneitakin kuvioita esiintyy. Hyvin vanhoja metsäkuvioita ei havaittu. Kasvupaikka vaihtelee vallitsevan tuoreen kankaan ja kuivahkon kankaan välillä. Selkeä valtapuu on mänty. Lehtomaiset kankaat ja lehdot puuttuvat lähes kokonaan. Kohtalaisen suuri osa selvitysaluetta on ojitettua suota, joka on eriasteisesti muuttunut turvekankaiden suuntaan ja kasvaa nyt mäntyä. Luonnontilaisen kaltaista suoluontoa on jäljellä vain pieninä laikkuina. Alueen keskiosassa on pienimuotoinen turpeenottoalue, joka on ollut käyttämättä jo pitkään. Alueelle on muodostunut pieniä vesialtaita ja allikoita. Suokasvillisuus on palaamassa alueelle. Alueella sijaitsee Haapalampi, joka on pieni, karu metsäjärvi. Rannat ovat paikoin kivikkoiset. Järvi rajautuu kangasmetsiin, joista osa on suopursua kasvavia soistumia. Selvitysalueen itäreunalla on Iso kurkilampi, joka on suorantainen luonteeltaan erämainen lampi. Selvitysalueen pienet purot ovat uomiltaan kauttaaltaan muuttuneita ja yhdistyvät kiinteästi alueen suo-ojituksiin Arvokkaat luontotyypit ja kohteet Iso Kurkilampi Iso Kurkilampi on pinta-alaltaan noin neljän hehtaarin suuruinen suorantainen metsälampi. Lammella ei ole kesämökkejä tai muuta rantarakentamista. Lampi on rajattu arvokkaaksi kohteeksi siellä säännöllisesti pesivän kaakkurin nojalla. Pieni Kurkilampi Pieni Kurkilampi on suorantainen noin 0,15 hehtaarin suuruinen metsälampi. Lampi rajautuu osin vanhaan turpeennostoalueeseen. Lammen ympäristö on metsälain 10 :n perusteella rauhoitettu erityisen arvokas elinympäristö. Määritelmän mukaan näitä ovat enintään 0,5 hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt, joiden ominaispiirteitä ovat veden läheisyydestä ja puuja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto. Vesilain mukaan muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Tervalampi Tervalampi on pieni ilmeisesti lammen umpeenkasvun seurauksena syntynyt märkä suoalue. Suotyypeistä tavataan märällä osalla saranevaa ja ympäröivänä isovarpurämettä. Alueella on ojituksia, jotka ovat heikentäneet kohteen luonnontilaa, mutta alueella esiintyy silti yhä luonnontilaisen kaltaisia suotyyppejä. Tervalampi on paikallisesti luonnon monimuotoisuudelle tärkeä kohde.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 18 (86) Nimetön suo Kohde on pieni suoala Pienen Kurkilammen kaakkoispuolella. Alue on ojitettu, mutta ojitukset ovat umpeutumassa. Suotyypeistä tavataan isovarpurämettä ja avoimella osalla rahkarämettä, lyhytkorsinevaa ja saranevaa. Nevojen osuus pinta-alasta on hyvin pieni Yleiskaavaan merkityt luontokohteet Kohdassa esitetyt kohteet on huomioitu osayleiskaavassa seuraavalla merkinnällä: Merkintä: luo Merkinnän peruste LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA TÄRKEÄ ALUE Alueella sijaitsee Metsälain 10 :n mukainen kohde tai paikallisesti luonnon monimuotoisuutta lisäävä elinympäristö. Alueidensuunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot sekä niiden turvaaminen.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 19 (86) Linnusto Pesimälinnusto Selvitysalueen pistelaskennoissa havaitut lintulajit ja niiden parimääräarviot laskentapisteittäin. Taulukko sisältää myös lajit, joilla on laaja reviiri, kuten käki. Sama yksilö voi kuulua siten useammalle laskentapaikalle, jolloin yhteismäärää ei voi laskea. Merkintä (x) kertoo jätöksistä tai syönnöksistä ilman suoraa havaintoa linnuista. Selvästi runsaimmat lajit olivat metsien yleislajit pajulintu ja peippo. Runsaita olivat myös laulurastas, metsäkirvinen ja punarinta. Tiltaltteja havaittiin tavanomaista talousmetsäaluetta enemmän. Kokonaisuudessaan havaittu lajisto oli maantieteelliselle

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 20 (86) alueelle tyypillistä metsälinnustoa. Talitiaisen ja kirjosiepon runsas esiintyminen kertoo alueella esiintyvästä kolopuustosta. Alueella havaittiin myös kohtalaisesti tikkoja. Alueella liikuttaessa havaittiin kohtalaisen runsaasti metson ja teeren jätöksiä. Havaintojen perusteella alueen kanalintukannat ovat suhteellisen vahvat. Iso Kurkilammella havaittiin kaakkuri. Haapalammella havaittiin kaksi paria kalalokkeja, sinisorsa ja kuikkapari sekä rantasipi. Kaakkurin pesimälammen (varmistettu pesintä myös vuodelta 2015, Tiira-havaintoarkisto) sijainti on otettu huomioon voimaloiden sijoittelussa ja voimaloita on vähennetty alkuperäisen suunnitelman kahdeksasta viiteen. Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit Valtakunnallisessa uhanalaisuustarkastelussa (Rassi ym. 2010) silmälläpidettäviksi luokiteltuja tavattiin runsaasti. Kanalinnuista havaittiin metso ja teeri. Selvityksessä havaittiin metson ulosteita kahdella laskentapisteellä. Teeriä havaittiin useissa kohdissa. Laji esiintynee alueella yleisenä. Kaakkuri pesii mahdollisesti Iso Kurkilammella, tosin pesinnästä ei ole löytynyt merkkejä. Rantasipin reviiri oli Haapalammella. Rantasipi on Keski-Suomessa yleinen pesimälaji. Myös useammassa laskentapisteessä tavatut sirittäjä ja punavarpunen ovat silmälläpidettäviä lajeja. Sirittäjiä havaittiin kohtalaisen runsaasti, punavarpusen esiintyminen oli tavanomaista. Arkistohavainto kertoo kuukkelin mahdollisesta esiintymisestä alueella. Muuttolinnusto Alueen ylittävää lintujen kevätmuuttoa selvitettiin vuonna 2014 huhtikuussa yhtenä päivänä noin 5,5 tunnin ajan ja syysmuuttoa syys-lokakuussa yhteensä neljänä päivänä yhteensä noin 21,5 tunnin ajan. Yhteensä vuoden 2014 seurannoissa havaittiin 1595 muuttavaa lintuyksilöä. Havainnot on eritelty tarkemmin lajeittain ja havaintopäivittäin taulukossa. Kaiken kaikkiaan alueella havaittiin vain niukasti muuttoa verrattuna lähialueilla samoina päivinä suoritettuihin seurantoihin. Kevätmuuton osalta aineisto jäi niukaksi vuonna 2014, mutta kevätmuuttoa on seurattu alueella myös 2013, jolloin aineistoa kerättiin kattavasti. Alueen ei katsottu muodostavan minkään lajiryhmän osalta merkittävää muuttoreittiä ja havaitut muuttajamäärät olivat maantieteelliselle alueelle tavanomaisia tai vähäisiä. Vuoden 2013 erillisten muutonselvitysten (Pitkärasin selvitykset, joiden muutonseurantapaikat sopivat myös Haapalamminkankaan seurantaan: Syysmuuttoa havainnoitiin kahdessa eri pisteessä kahdeksana päivänä yhteensä 48 tuntia, ja kevätmuuttoa kahdesta pisteestä 7 päivänä yhteensä 49 tuntia, ja Rahkolan syysmuuton selvitys syyskuussa viitenä päivänä) johtopäätökset olivat samat.

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 21 (86) Soidinselvitys Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston suunnittelun osana alueella tehtiin keväällä, alkukesällä ja syksyllä 2014 useita luontoselvityksiä. Keväällä 2015 selvityksiä täydennettiin metson ja teeren soidinalueiden selvityksillä. Tässä raportissa esitellään selvitysten tulokset ja johtopäätökset hankeen toteuttamisen kannalta. Tausta-aineistona on käytetty kaavaehdotusta ja sen liitteenä olevia kauden 2014 aikana tehtyjä luontoselvityksiä ja Tiira-havaintopalvelun tietoja (Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys 2014). Soidinselvitys suoritettiin kahdella maastokäynnillä 1. ja Alueella liikuttiin autolla ja jalan. Havainnointia tehtiin myös vuoden 2014 pesimälinnustoselvitysten yhteydessä. Metson soitimia etsittiin jalan lajin soitimille puuston rakenteeltaan sopivilta alueilta. Samalla havainnoitiin myös koppeloita, jätösjälkiä ja mahdollisia hakomapuita. Metson soidinselvitykset tehtiin aamuyön ja varhaisaamuntunteina pääosin hämärän tunteina. Soitimien lisäksi havainnoitiin metson jätöksien yleisyyttä alueella.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 22 (86) Selvityksissä ei saatu havaintoa yhdestäkään soitimesta tai soidintavasta metsokukosta. Haapalamminkankaan alueella Haapalammen kaakkoispuolella havaittiin runsaasti jälkiä, jotka viittaavat mahdollisen soitimen sijaintiin alueella. Lumella ei kuitenkaan näkynyt siivenvetojälkiä. Tällä alueella havaittiin myös kohtalaisen runsaasti jätöksiä tieuralla. Alue on esitetty kuvassa 3 sinisellä rasterilla. Jätöksiä alueella havaittiin yleisesti ottaen kohtalaisen niukasti, mutta lähes koko selvitysalueelta. Todennäköisesti metsot käyttävät koko selvitysaluetta ja pesintöjä saattaa esiintyä koko alueella, mutta merkittävää yli 5 kukon käyttämää soidinta ei alueella todennäköisesti esiinny. Linnustoselvityksen (2014) yhteydessä havaittiin yksi koppelo Tervalamminkankaan alueella. Tiira-havaintopalvelussa ei ole alueelta havaintoja metsoista. Kuva 9 Havaitut teeren soidinpaikat (siniset pisteet). Vihreällä merkityssä pisteessä havaittiin yksi teerikana.

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 23 (86) Selvitysalueella havaittiin kohtalaisen niukasti soidintavia teeriä. Enimmillään havaittiin yhdellä soitimella 5 kukkoa. Soidinrakenne alueella vaikutti hajanaiselta, sillä alueella ei ole avosuota tai muuta paikkaa, jolle pysyvä laaja soidin voisi muodostua. Suuri osa havaituista soidinalueista oli alueen hakkuilla. Nämä eivät muodosta pysyviä soitimia, vaan niiden paikat muuttuvat metsärakenteen muutoksien mukana. Kukkojen liikehdintää näiden pienten soidinkeskuksien välillä tapahtuu usein myös soidinaamujen sisällä. Pysyvän soidinpaikan muodostanee alueen eteläpuolisen Lähteenmäen talon peltojen alue. Soidinselvitysvuonna tämänkin alueen kukot olivat siirtyneet hakkuuaukealle peltojen pohjoispuolelle. Haapalammin eteläpuolella havaittiin yksi teerikana todennäköisellä pesimäpaikalla vuoden 2014 pesimälinnustoselvityksessä Eläimistö Liito-orava Liito-oravaselvitykset tehtiin vuosina 2013 ja Ennen maastokäyntiä tarkastettavat kohteet, mahdolliset liito-oravan esiintymisalueet, valittiin karttatarkastelun ja ilmakuvien perusteella. Kohteiksi valittiin varttuneet ja vanhat kuusi-, kuusiseka- ja lehtipuusekametsät. Lisäksi muut maastossa havaitut varttuneet kuusimetsät ja varttuneiden haapojen esiintymät tarkistettiin. Selvitysalueella ei havaittu merkkejä liito-oravan elinpiireistä. Selvitysalue on laajalti lajille huonosti sopivaa. Alueen metsät ovat pääosin liian karuja ja liito-oravan suomia lehtoja ja lehtomaisia kankaita ei juuri esiinny. Varttuneempia metsäkuvioita esiintyy, mutta ne ovat pääosin tuoreita kankaita, joissa valtapuuna on laajalti mänty. Puustossa liito-oravan suosimat varttuneet kuuset ja haavat ovat varsin vähälukuisia. Selvitysalueella on joitain liito-oravalle silmämääräisesti arvioiden sopivia tuoreen kankaan kuusivaltaisia varttuneita ja varttuvia kuvioita. Merkkejä lajin oleskelusta ei kuitenkaan havaittu. Lehtipuun määrä näissäkin kuvioissa on suhteellisen alhainen, eikä etenkään järeitä haapoja juuri esiinny. Lepakot Muiden luontoselvitysten yhteydessä arvioitiin lepakoille sopivien elinympäristöjen ja päiväpiilojen esiintymistä hankealueella ja voimala- tai tiealueiden läheisyydessä. Erityisen sopivia ympäristöjä ei hankealueella havaittu. Alueen metsäkuvassa on varttuneita kuvioita ja kohtalaisesti kolopuita. Nämä voivat toimia lepakoidenkin päivälepopaikkoina. Alueen varttuneissa metsissä voi esiintyä viiksisiippoja ja vesialueilla vesisiippoja. Alueen kautta voi kulkea hajanaista lepakkomuuttoa, mutta alue ei ole luonteeltaan sellainen, että se erityisesti kanavoisi muuttoa. Yleisesti ottaen tuulivoimalat voivat houkutella avoimessa saalistavia lajeja, joita suomessa on lähinnä pohjanlepakko, ruokailemaan voimala-alueelle roottorien läheisyyteen (Rydell ym. 2012). 4.4 Maisema ja kulttuuriympäristö Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys on laadittu Saarijärven kaupungin toimeksiannosta :ssä. Tilaajan yhteyshenkilöinä ovat toimineet kaavoitusarkkitehti Ulla-Maija Humppi ja kaavasuunnit-

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 24 (86) telija Mirja Tarvainen. :ssä maisemaselvityksestä on vastannut maisema-arkkitehti MARK Riikka Ger. Näkymäanalyysin ja havainnekuvat on laatinut ins. AMK Hans Vadbäck. Liitekartan on laatinut maisemainsinööri Jan Tvrdy. Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys on osa kaavaselostuksen erillisasiakirja-aineistoa Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Maisemamaakunta Maisemamaakunnallisessa aluejaossa valtaosa Saarijärveä ja sen myötä suunnittelualue kuuluvat Itäiseen Järvi-Suomeen ja tarkemmin määriteltynä Keski-Suomen järviseutuun. Keski-Suomen järviseutu on laajojen järvialtaiden ja polveilevien vesireittien sekä kumpuilevien moreenimaiden luoteesta kaakkoon suuntautunutta sokkeloa. Seudun suurimpia karuja ja kirkasvetisiä järviä ovat Keitele, Konnevesi, Kivijärvi, Kolima ja Nilakka. Etelässä maisemiin tuo vaihtelua lähes pohjois-etelä suuntainen Sisä-Suomen reunamuodostuma ja siihen liittyvät luoteesta kaakkoon suuntautuvat harjujaksot. Metsällä on suuri merkitys kaikkialla. Viljelmät sijaitsevat usein rantojen tuntumassa. Asutus on perinteisesti sijoittunut joko laaksoihin vesistöjen lähettyville tai mäkien harjanteille. (Ympäristöministeriö 1993a) Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hankealueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Saarijärven reitin kulttuurimaisemat sijoittuu hankealueen länsi- ja lounaispuolelle noin yhdeksän kilometrin päähän lähimmistä voimaloista. Saarijärven reitin kulttuurimaisemat, MAO Etäisyys suunnittelualueeseen lähimmillään noin 9 km Maakunnalllisesti arvokkaat maisema-alueet Hankealueelle ei sijoitu maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. 0-5 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu yksi kohde: Kolkanlahti-Lintupohja sijoittuu lähimmillään noin 3,7 kilometrin päähän tuulivoimaloista kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu viisi kohdetta: Rahkola sijoittuu lähimmillään noin seitsemän kilometrin päähän voimalasta. Saarijärven kirkko ympäristöineen sijoittuu lähimmillään noin 7,7 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Länsi-Kalmarin alue sijoittuu lähimmillään noin 10,3 kilometrin päähän lähimmästä voimalasta. Pajupuro sijoittuu lähimmillään noin 10,8 kilometrin päähän voimalasta. Aho-Vastinki sijoittuu lähimmillään noin 11,5 kilometrin päähän voimalasta.

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 25 (86) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Hankealueelle ei sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu kaksi kohdetta: Kolkanniemen pappila, etäisyys lähimmästä voimalasta noin 5,3 kilometriä. Saarijärven vanha osa, etäisyys lähimmästä voimalasta noin 7,7 kilometriä. Merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993)/ Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Entisiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY1993), jotka voidaan nykyään pääsääntöisesti rinnastaa maakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, ei sijoitu hankealueelle. 0-5 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu yksi RKY kohde sekä yksi muu kohde. Kolkanlahden kulttuurimaisema (RKY 1993) sijoittuu lähimmillään noin 3,7 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Kohdenro 391 Saarijärven metsäoppilaitos sijoittuu lähimmillään noin 4,2 kilometrin päähän tuulivoimaloista kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu yksi RKY kohde sekä 11 muuta kohdetta: Saarijärven kirkko ympäristöineen (RKY 1993) sijoittuu lähimmillään noin 7,7 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Kohdenro 374 Iso-Ahola sijoittuu lähimmillään noin 7,4 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Kohdenro 387 Päiväkummun päiväkoti ja kansalaisopisto sijoittuu lähimmillään noin 7,4 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Kohdenro 393 Sivula sijoittuu lähimmillään noin 7,8 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Kohdenro 185 Kallioniemi sijoittuu lähimmillään noin 8,8 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Kohdenro 184 Jokela sijoittuu lähimmillään noin 9,3 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Kohdenro 384 Pajuniemi sijoittuu lähimmillään noin 9,4 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Kohdenro 389 Riekonkoski Taipaleenlahti sijoittuu lähimmillään runsaan 10 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Kohdenro 388 Rahkolan kylän raitti sijoittuu lähimmillään noin 10,2 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Kohdenro 375 Juhola sijoittuu lähimmillään noin 11,4 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Kohdenro 380 Leuhun ala-aste sijoittuu lähimmillään noin 11,5 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Kohdenro 379 Lehtolan seurantalo sijoittuu lähimmillään noin 11,8 kilometrin päähän tuulivoimaloista.

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 26 (86) Muinaisjäännökset Lokakuussa vuonna 2013 Mikroliitti Oy inventoi tuolloisen, alustavan suunnitelman mukaisen tuulipuiston alueen ja kaavaillut 21 vaihtoehtoista turbiinipaikkaa. Koska maastoinventoinnin jälkeen kävi ilmi, että suunnitelmat tulevat vielä oleellisesti muuttumaan, raporttia ei katsottu tarpeelliseksi tuolloin vielä jättää (museoviranomaisille), kun alueelta ei myöskään löytynyt muinaisjäännöksiä. Tuulivoimapuistohankkeen edetessä voimalapaikkojen määrä rajautui kuuteen. Kaikkia nykyisen suunnitelman mukaisia voimalapaikkoja ei tarkastettu paikan päällä maastossa v Tuolloinen maastoinventointi kuitenkin antoi täsmällisen kuvan ja käsityksen alueen muinaisjäännöspotentiaalista, joten todettiin, että v inventointi olisi riittävä selvitys myös nykyisen suunnitelman mukaisen tuulipuiston muinaisjäännöstilanteesta. Alueella tehtyjen maastohavaintojen, karttakuvan ja nykyisen arkeologisen tietämyksen mukaan tarkastamattomilla voimalapaikoilla ei ole odotettavissa sijaitsevan minkään tyyppisiä muinaisjäännöksiä. Yllä olevalle kartalle on merkitty sinisellä v tarkastetut alueet ja vihrein palloin v alustavan suunnitelman mukaiset mahdolliset voimalapaikat. Kaavaluonnoksen mukaiset voimala- paikat on merkitty punaisella pallolla ja viimeisimmät voimalapaikat (syyskuu 2015) on merkitty mustilla neliöillä.

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 27 (86) Kuva 10. Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet suhteessa suunnittelualueen sijaintiin. 5 OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN 5.1 Muut tuulivoimahankkeet Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse rakennettuja tuulivoimapuistoja tai yksittäisiä tuulivoimaloita. Alla olevassa kuvassa on esitetty Haapalamminkankaan hankealueen sijainti suhteessa tiedossa oleviin lähialueella sijaitseviin tuulivoimapuistojen hankkeisiin (tilanne ).

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 28 (86) Kuva 11. Tiedossa olevat tuulivoimapuistohankkeet Haapalamminkankaan hankealueen läheisyydessä. Kaavan luonnosvaiheessa Haapalamminkankaan läheisyyteen ( alle 10 km) sijoittui Holingonvuoren tuulivoimapuistohanke. Holingonvuoren kaava oli luonnoksena nähtävillä, mutta Saarijärven kaupunginvaltuusto keskeytti ja päätti kaavaprosessin Holingonvuoren hankkeen osalta syksyllä TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET 6.1 Kaavan valmisteluvaihe Hanketoimijat ovat aloittaneet tuulivoimapuiston esisuunnittelun vuonna Hankesuunnittelussa on kartoitettu tuulivoimapuiston potentiaaliset sähköverkkoliityntäpisteet sekä arvioitu rakentamiseen ja sähköverkkoliityntään liittyvät investointikustannukset. Ensimmäisissä suunnitelmissa alueelle kaavailtiin kahdeksaa voimalaa. Melu ja varjostusmallinnusten sekä valmistuneiden selvitysten perusteella voimaloiden lukumäärä laskettiin kuuteen kappaleeseen. Yleissuunnitelman mukaan tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden (6) lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä sähköasemasta, joka sijaitsee 110 kv:n

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 29 (86) voimajohdon yhteydessä. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein. Tuulivoimapuiston suunnittelun yhteydessä on tutkittu eri vaihtoehtoja tuulivoimaloiden sijoitukselle. Tuulivoimaloiden sijoittelu suunnittelualueella perustuu luonnonolosuhteisiin, maastonmuotoihin, maanomistusoloihin sekä alueelta saatuihin tuulimittaustietoihin. Tuulivoimaloiden tehokas energiantuotanto edellyttää, että voimaloiden väliset etäisyydet ovat riittävät. Tuulivoimaloiden tarkat sijoittumisalueet osoitetaan osayleiskaavoituksen yhteydessä, jolloin tuulivoimaloiden alueet määritellään luonto- ja muut arvot otetaan huomioon. 6.2 Kaavan ehdotusvaihe Kaavan ehdotusvaiheeseen tuulivoimaloiden sijoittelua ja määrää tarkistettiin. Lopulliseen kaavaehdotukseen valittiin viisi (5) tuulivoimalaa saadun palautteen perusteella. Tuulivoimaloiden sijoittelu suunnittelualueella perustuu luonnonolosuhteisiin, maastonmuotoihin, maanomistusoloihin sekä alueelta saatuihin tuulimittaustietoihin. Tuulivoimaloiden tehokas energiantuotanto edellyttää, että voimaloiden väliset etäisyydet ovat riittävät. Kuva 12 Haapalamminkankaan tuulivoimaloiden suunniteltu sijainti kaavaluonnoksessa ( ) verrattuna nykytilanteeseen.

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 30 (86) 6.3 Hyväksytty yleiskaava Osiota täydennetään kaavaprosessin edetessä. 6.4 Tuulivoimapuiston rakenteet Haapalamminkankaan tuulivoimapuisto koostuu yhteensä enintään 6 tuulivoimalasta perustuksineen, tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä keskijännitekaapeleista (20 kv maakaapeli), puistomuuntamoista, alueverkkoon liitettävistä keskijännitekaapeleista (20 kv maakaapeli), sekä maakaapeleista valtakunnan verkkoon liittymistä varten ja sähköasemasta. Tuulivoimalayksikkö koostuu tämän hetkisten suunnitelmien mukaan noin 167 metriä korkeasta tornista, konehuoneesta sekä kolmilapaisesta roottorista. Roottorin lavat on valmistettu komposiittimateriaalista. Teräslieriötorni pultataan kiinni betoniseen perus- tukseen. Roottorilavan pituus tulee olemaan noin metriä ja roottoriympyrän halkaisija noin metriä. Tuulivoimalan lakikorkeus tulee olemaan noin metriä. Ylin pyyhkäisykorkeus n. 230 m Napakorkeus n. 167 m Kuva 13. Periaatekuva tuulivoimalasta. Teräslieriötornin korkeus on 167 m ja noin lapa 66 metriä. Näin ollen tuulivoimalan maksimi-korkeus on yhteensä noin 230 metriä.

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 31 (86) Tuulivoimapuiston aluetta ei lähtökohtaisesti aidata. Tuulivoimapuiston rakenteista ainoastaan sähköaseman alue aidataan. Tuulivoimapuiston alue on käytettävissä lähes samalla tavalla, kuin ennen tuulivoimapuiston rakentamista. Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi:n määräysten mukaisesti. Jokaisesta toteutettavasta tuulivoimalasta on ilmailulain mukaan haettava Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi:lta lupa lentoesteen asettamisesta. Trafi:lle toimitettavaan lupahakemukseen on liitettävä ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto esteestä. Liikenteen turvallisuusviraston myöntämässä lentoesteluvassa määritellään tarvittavat lentoestemerkinnät päivä- ja yötoimintaa varten. Tuulivoimalaitoksien rakentamista ja huoltoa varten tarvitaan huoltotieverkosto. Huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin 6 metriä, jonka lisäksi tien ympäristön puustoa raivataan kuljetuksia varten. Huoltotieverkostoa pitkin kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat rakennusmateriaalit ja pystytyskalusto. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajien tarpeisiin. 6.5 Sähkönsiirto Tuulivoimapuiston sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemalle toteutetaan keskijännite (20-45 kv) maakaapeleilla. Maakaapelit on suunniteltu toteutettavan ensisijaisesti teiden yhteyteen kaapeliojaan. Tuulivoimapuiston sisäiseen verkkoon rakennetaan tarvittava määrä jakokaappeja. Tuulivoimalat tarvitsevat muuntajan, joka muuttaa voimalan generaattorin tuottaman jännitteen kv tasolle. Voimalakohtaiset muuntajat sijaitsevat voimalatyypistä riippuen voimalan konehuoneessa, tornin alaosan erillisessä muuntamotilassa tai tornin ulkopuolella erillisessä muuntamokopissa. Maakaapeli Kuva 14. Esimerkki tuulivoimapuiston rakennus- ja huoltotiestä. Teitä käytetään muun muassa betonin ja soran sekä voimaloiden komponenttien kuljetuksiin. Tuulivoimapuiston käyttövaiheessa

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 32 (86) teitä käytetään mm. vuosittaisissa huolloissa. Maakaapelin oja on sijoitettu tien vasemmalle puolelle. Kuva 15 Poikkileikkaus rakennettavasta kaapeliojasta sekä rakennus- ja huoltotiestä. Tie tulee olemaan leveydeltään noin kuusi metriä ja oja maakaapeleineen noin kolme metriä. Itse kaapelioja tulee olemaan syvyydeltään noin metrin. Tuulivoimapuisto liitetään valtakunnanverkkoon sähköasemalla. Sähköasema tullaan rakentamaan nykyisen Fingridin omistaman 110 kv:n sähkölinjan yhteyteen tai Elenian nykyisen sähköaseman yhteyteen. Uusi 110 kv sähköaseman tilantarve on noin 1,0 ha. Asemalle sijoitetaan muuntajat, tarvittavat kytkinkentät sekä rakennus suojaa tarvitseville laitteistoille. Rakennuksen pohjapinta-ala on noin neliömetriä. Turvallisuussyistä sähköaseman alue aidataan. Kuva 16 Esimerkki rakenteilla olevasta tuulivoimapuiston sähköasemasta. Sähkönsiirtoon liittyvät suunnitelmat tarkentuvat kaavaprosessin edetessä.

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 33 (86) 7 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennusja huoltoteistä sekä maakaapelein toteutettavasta sähkönsiirrosta. Suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen sekä lieventää rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Tuulivoimapuiston tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho Suomessa MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77 mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Saarijärven kaupunginhallitus. 8 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETENEMINEN 8.1 Vireilletulo ja OAS Saarijärven kaupunginhallitus on päättänyt Haapalamminkankaan (ent. Rahkolan yhteismetsä) tuulivoimapuiston osayleiskaavan käynnistämisestä. Osayleiskaavan laatiminen käynnistettiin syksyllä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä Saarijärven kaupungissa välisenä aikana. Mielipiteet koskivat tuulivoimahanketta yleisesti, itse osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ei ollut tarpeen tehdä muutoksia saadun palautteen johdosta. Saatu palaute on käyty läpi ja huomioidaan hankkeen jatkosuunnittelussa mahdollisuuksien mukaan. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin , jossa käytiin läpi osallistumis- ja arviointisuunnitelma, hankkeen taustat ja tavoitteet. Kaavahankkeesta pidettiin lisäksi työkokous Keski-Suomen ELY-keskuksessa Kokous liittyi Keski- Suomen muihin tuulivoimayleiskaavoihin sekä alueilla käynnissä oleviin ja lainvoimaisiin rantayleiskaavoihin. 8.2 Osayleiskaavaluonnoksen nähtävilläolo Osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä välisenä aikana. Mielipiteitä ja lausuntoja kaavaluonnoksesta annettiin yhteensä 22 kpl (mm. Keski- Suomen liitto, Keski-Suomen museo, Viitasaaren kaupunki - ympäristölautakunta, Puolustusvoimat, Keski-Suomen Pelastuslaitos, Fingrid Oyj, Keski-Suomen ELY-keskus, Trafi, Karstulan kunta, Suomen metsäkeskus Keski-Suomi, Suomen luononsuojeluliiton Keski-Suomen piiri). Lyhennelmät lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoittajan vastineet niihin on esitetty kaavaselostuksen erillisasiakirjoissa.

35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 34 (86) Lausunnoista osa totesi, että kyseisellä taholla ei ole lausuttavaa kaavasta. Muilta osin lausunnot ottivat kantaa lähinnä yksittäisiin huomioihin, jotka tulee käsitellä kaavan selostuksessa ja vaikutusten arvioinneissa. Lisäksi ympäristölautakunta otti kantaa hankkeen terveyshaittojen ennalta ehkäisyyn. Mielipiteissä nousi esiin meluun liittyvät kysymykset. Palautteissa nousi esiin yksittäisiä kohteita liittyen luontoalueisiin ja asuinpaikkoihin. Luontokohteiden osalta palautteet käytiin läpi biologien kanssa. Palautteiden käsittelyn jälkeen tultiin siihen tulokseen, että kyseiset tiedonannot eivät olleet luonteeltaan sellaisia, että kaavakarttaan tai määräyksiin olisi tarpeen tehdä luontoa koskevia täydennyksiä. Kuva 17. Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava, kaavaluonnos.

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 35 (86) 8.3 Osayleiskaavaehdotus Kaavaluonnoksesta saatujen lausuntojen, mielipiteiden sekä selvitysten tuloksien perusteella osayleiskaavaehdotukseen on tehty seuraavat muutokset: Kaavaluonnos Kaavaehdotus Kaavaluonnoksen voimala nro. 2 on siirretty tien eteläpuolelle ja kaavaluonnoksen voimala nro. 4 on siirretty länteen. Kaavaluonnoksen voimala nro. 3 on poistettu kokonaan. Haapalamminkankaan tuulivoimayleiskaava kaavaehdotusvaiheessa tuulivoimaloiden vaikutusarvioinnit on mallinnettu käyttäen napakorkeuksiltaan 167 m korkeita voimaloita. Luonnosvaiheessa napakorkeus oli 137 m. Kaavaselostusta on täydennetty selvitysten osalta yleiskaavan selostuksen ja yleiskaavan ohjausvaikutuksen ja suunnittelutavoitteen mukaisessa laajuudessa. Tämän lisäksi on täydennetty kaavaselostuksen vaikutusten arviointia sekä sanallisin arvioin, että kuvamateriaalin osalta. Kaavakarttaa päivitetään yleismääräysten osalta seuraavilla määräyksillä: Rakennuslupa voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella voimalatyypille, joka on kaavoitusprosessin aikana tarkastelussa ollut voimalavaihtoehto tai vaikutuksiltaan kyseistä voimalatyyppiä vastaava tai vaikutukseltaan vähäisempi sekä tuulivoimalapuistokokonaisuudelle, jonka tuulivoimaloiden yhteisvaikutuk-

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 36 (86) set melun sekä muiden vaikutusten osalta eivät ylitä kaavaratkaisun perusteena olevien mallinnusten ja selvitysten raja-arvoja. Tuulivoimaloista tulee pyytää aina Pääesikunnan lausunto rakennuslupavaiheessa. Puolustusvoimien pääesikunnan tulee voida tarkistaa tuulivoimalahankkeet rakennuslupavaiheessa, jotta rakennushanke on kaavassa esitetyn mukainen. Jos toteutettavien tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus, määrä, sijoittelu tai muut perustiedot poikkeavat kaavoitusvaiheessa annetuista tiedoista, joilla Puolustusvoimat (Pääesikunnan operatiivinen osasto) on antanut lausunnon hankkeen hyväksyttävyydestä, tulee hankkeelle saada Pääesikunnalta uusi lausunto hyväksyttävyydestä ja selvitystarpeista. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on noudatettava valtiovaltioneuvoston asetusta melutasojen ohjearvoista sekä sosiaali- ja terveysministeriön asettamia sisämelun ohjearvoja.

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 37 (86) 8.4 Yleiskaava Kuva 18 Kaavaehdotus Osiota täydennetään kaavaprosessin aikana.

39 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 38 (86) 9 HAAPALAMMINKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MER- KINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 9.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Osayleiskaavan suunnittelualueen pinta-ala on noin 600 ha. Haapalamminkankaan tuulivoima-puiston osayleiskaavassa maankäytön kehittämistarpeet kohdistuvat tuulivoimarakentamiseen. Suunnittelualue on osayleiskaavassa osoitettu pääosin maa- ja metsätalousalueeksi. Osayleiskaavan keskeiset määräykset kohdistuvat tuulivoimapuiston rakentamisen ohjaukseen. Tuulivoimaloiden alueiden (tv) varauksilla osoitetaan alueet, joille tuulivoimalaitokset voidaan sijoittaa maa- ja metsätalousalueelle. Yleissuunnittelun mukaiset tuulivoimaloiden paikat on osoitettu lisäksi ohjeellisin kohdemerkinnöin. Suunnittelumääräyksissä on esitetty tuulivoimaloiden tuulivoimaloiden enimmäismäärä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on esitetty kaavamääräyksissä. Osayleiskaavassa osoitetaan lisäksi tuulivoimaloita palvelevat huoltotiet sekä sähköaseman sijainti. Huoltoteiden suunnittelussa on pyritty käyttämään mahdollisimman paljon olemassa olevia teitä. Tuulivoimaloiden sähköenergia siirretään ensisijaisesti maakaapelein sähköasemalle, josta energia siirretään edelleen kantaverkkoon. 9.2 Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetulle alueelle sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen. Maankäyttö- ja rakennuslain 16.3 nojalla alue määrätään suunnittelutarvealueeksi. Suunnittelutarveharkintavelvoite ei koske tuulivoimarakentamista. Tuulivoimapuiston alue on osoitettu pääkäyttötarkoitukseltaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen. Maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen tarkoittaa esimerkiksi konehallin tai varaston rakentamista alueelle. MRL 16.3 :n nojalla alue määrätään suunnittelutarvealueeksi. VESIALUE. Vesialueena osoitetaan Haapalampi ja Iso Kiuaslampi. ENERGIAHUOLLON KOHDE Merkinnällä on osoitettu tuulivoimapuiston sähköaseman/sähköteknisen tilan likimääräinen sijainti. Tuulivoimapuisto liitetään valtakunnanverkkoon sähköasemalla. Sähköasema tullaan rakentamaan nykyisen Fingridin omistaman 110 kv:n sähkölinjan yhteyteen tai Elenian nykyisen sähköaseman yhteyteen.

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 39 (86) 9.3 Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat määräykset TUULIVOIMALOIDEN ALUE. Merkinnällä osoitetaan ne alueet, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimaloita. Voimaloita voidaan sijoittaa kullekin alueelle enintään sille merkittyjen ohjeellisten paikkojen verran. Voimaloiden rakenteiden ja siipien pyörimisalueen tulee sijoittua kokonaisuudessaan alueen sisäpuolelle. Tuulivoimaloiden nosto- ja varastointialueita voidaan sijoittaa myös tv-alueen ulkopuolelle. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 230 metriä. TUULIVOIMALAITOKSEN OHJEELLINEN SIJAINTI. Numero viittaa kaavaselostuksessa käytettyyn tuulivoimaloiden numerointiin. KOKO OSAYLEISKAAVA-ALUETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: Tämä yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv - alueilla). Yleiskaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille voidaan sijoittaa yhteensä enintään 5 tuulivoimalaa ja niiden vaatima rakennusoikeus. Rakennuslupa voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella voimalatyypille, joka on kaavoitusprosessin aikana tarkastelussa ollut voimalavaihtoehto tai vaikutuksiltaan kyseistä voimalatyyppiä vastaava tai vaikutukseltaan vähäisempi sekä tuulivoimalapuistokokonaisuudelle, jonka tuulivoimaloiden yhteisvaikutukset melun sekä muiden vaikutusten osalta eivät ylitä kaavaratkaisun perusteena olevien mallinnusten ja selvitysten rajaarvoja. Tuulivoimaloista tulee pyytää aina Pääesikunnan lausunto rakennuslupavaiheessa. Puolustusvoimien pääesikunnan tulee voida tarkistaa tuulivoimalahankkeet rakennuslupavaiheessa, jotta rakennushanke on kaavassa esitetyn mukainen. Jos toteutettavien tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus, määrä, sijoittelu tai muut perustiedot poikkeavat kaavoitusvaiheessa annetuista tiedoista, joilla Puolustusvoimat (Pääesikunnan operatiivinen osasto) on antanut lausunnon hankkeen hyväksyttävyydestä, tulee hankkeelle saada Pääesikunnalta uusi lausunto hyväksyttävyydestä ja selvitystarpeista. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on noudatettava valtiovaltioneuvoston asetusta melutasojen ohjearvoista sekä sosiaali- ja terveysministeriön asettamia sisämelun ohjearvoja. Osayleiskaavassa on osoitettu osa-alueet (tv), joille tuulivoimalat tulee sijoittaa kaikkine rakenteineen. Alueet on osayleiskaavassa rajattu siten, että tuulivoimaloiden tarkemmassa sijoittamisessa voidaan ottaa huomioon mm. paikalliset maaperäolosuhteet. Osayleiskaavassa on esitetty tuulivoimapuiston yleissuunnitteluun perustuen tuulivoimalaitosten ohjeelliset paikat sekä ohjeelliset maakaapeleiden ja tielinjauksien sijainnit.

41 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 40 (86) Maakaapelit ja tielinjaukset on tarkoituksenmukaista osoittaa ohjeellisina, jotta niiden rakentamisessa voidaan ottaa huomioon paikalliset maaperäolosuhteet. Maakaapeleiden ja tielinjauksien sijoittamisessa on otettu huomioon osayleiskaavan selvityksissä tunnistetut luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet. Koko osayleiskaava-aluetta koskevat määräykset ohjaavat alueen tuulivoimarakentamista. Yleismääräyksissä on esitetty osayleiskaavan alueelle rakennettavien voimaloiden enimmäismäärä (5 voimalaa), sisäisen sähkönsiirron toteutustapa sekä huoltoteiden ja maakaapeleiden sijoittamisperiaatteet. Lisäksi yleismääräyksissä tuodaan esille pääesikunnan kuuleminen. Yleismääräyksissä on tuotu esille myös tuulivoimapuiston suunnittelua ja toteuttamista ohjaava valtioneuvoston asetus sekä sosiaali- ja terveysministeriön sisämelun ohjearvot. Lisäksi yleismääräyksissä todetaan, että osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena. 9.4 Suojelukohteet LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA TÄRKEÄ ALUE Alueella sijaitsee Metsälain 10 :n mukainen kohde tai paikallisesti luonnon monimuotoisuutta lisäävä elinympäristö. Alueidensuunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot sekä niiden turvaaminen. Luo-merkinäällä osoitetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet, ks. kohta Yleiskaavaan merkityt luontokohteet. 9.5 Muut merkinnät ja määräykset YLEISKAAVA-ALUEEN RAJA. NYKYINEN / KUNNOSTETTAVA TIEYHTEYS OHJEELLINEN UUSI TIEYHTEYS OHJEELLINEN UUSI MAAKAAPELI. Maakaapelit tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan huoltoteiden yhteyteen.

42 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 41 (86) 10 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan osayleiskaavan keskeiset vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Tuulivoimalat vaikuttavat ympäristöönsä mm. muuttamalla maisemaa sekä tuottamalla ääntä. Tuulivoimarakentamisella voi olla vaikutuksia luonnonarvoihin ja ihmisten elinoloihin. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan erityisesti hankkeen luonto-, maisema-, melu- ja varjostusvaikutuksia. Vaikutusten arviointi perustuu tehtyihin selvityksiin Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset 10.2 Vaikutusalue Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana rakennuspaikkojen luonnonympäristössä tapahtuu muutoksia. Rakentamisen aikana meluhaitat ja ympäristön muutokset ovat merkittävimmät. Rakentamisesta ja työmaakoneista aiheutuu ääntä ja kuljetuksista liikenteellisiä vaikutuksia. Suurin osa vaikutuksista on kuitenkin väliaikaisia. Rakentaminen kestää yhteensä noin vuoden. Tuulivoimapuiston käytön aikana ympäristössä ei tapahdu tuulipuistosta johtuvia muutoksia. Tuulivoimapuiston käytön aikaisia merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat tyypillisesti maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset ja linnustoon kohdistuvat vaikutukset. Vaikutuksia voivat aiheuttaa myös tuulivoimaloiden käyntiääni sekä tuulivoimalan roottorin pyörimisestä johtuva auringonvalon vilkkuminen ja varjonmuodostuminen. Vähäisiä liikenteellisiä vaikutuksia aiheutuu huolto- ja kunnostustöistä. Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin; työvaiheet ja käytettävä kalusto ovat pääosin rakentamista vastaavia. Käytön jälkeen tuulivoimalat, sähköasemat, liittymisjohto ja muut rakenteet voidaan purkaa ja poistaa paikalta. Tuulivoimatoiminnasta poistuvat alueet vapautuvat muuhun käyttöön. Kunkin vaikutustyypin vaikutusalue riippuu vaikutuksen luonteesta ja ilmenemismuodosta. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan rakennuskohteen läheisyyteen (mm. kasvillisuusvaikutukset ja vaikutukset muinaisjäännöksiin), osa rajoittuu kapealle nauhamaiselle väylälle (mm. huoltoteiden ja maakaapeleiden vaikutukset) ja osa ulottuu laajalle alueelle (mm. maisemavaikutukset ja linnustovaikutukset). Tuulipuiston maisemavaikutus ulottuu n. 20 km:n, vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen pääosin 5 km:n, ja melun ja valon vilkkumisen vaikutukset n. 2 km:n etäisyydelle tuulipuistosta Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Tuulivoimaloiden rakentaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista sekä Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita. Tuulivoimapuiston toteuttaminen ei estä voimassa olevien maakunta- tai yleiskaavojen toteuttamista. Tuulivoimapuistolla ei ole merkittävää vaikutusta alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, sillä se sijoittuu nykyisin pääasiassa metsätalouskäytössä olevalle alueelle, jolle ei kohdistu maakuntatason tai Saarijärven kaupungin puolesta merkittäviä maankäytön kehittämispaineita. Tuulivoimapuisto säilyy pääkäyttötarkoitukseltaan edelleen maa- ja metsätalousvaltaisena alueena.

43 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 42 (86) Kaava-alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Asuinrakentaminen ei ole mahdollista tuulivoimapuiston alueella sinä aikana, kun voimalat ovat käytössä sillä alueella, jolla ne aiheuttavat Valtioneuvoston ohjearvot ylittävää melua. Tuulivoimapuisto rajoittaa uutta loma-asuinrakentamista alueella, jolla voimaloiden aiheuttama ekvivalenttiäänitaso on yli 40 db:ä yöllä (klo 22 07) ja uuden vakituisen asunnon rakentamista alueella, jolla ekvivalenttiäänitaso on yli 40 db yöllä (klo 22 07). Nämä ovat Valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot äänitasolle, jonka ei arvioida aiheuttavan terveyshaittaa asukkaille. Kuntatasolla tuulivoimapuisto voi estää hajaasustuksen leviämisen kyseiselle alueelle mm. meluvaikutusten vuoksi ja siten se osaltaan ehkäisee yhdyskuntarakenteen hajautumista. Haapalamminkankaan tuulivoimapuisto sijoittuu alueelle, joka on nykyisin talousmetsää. Muutokset nykyisessä maankäytössä kohdistuvat tuulivoimaloiden rakennuspaikoille, suunnitellulle tieverkostolle sekä rakennettavan muuntoaseman alueelle. Valtaosalla alueesta ei tapahdu muutoksia maankäytössä ja aluetta voidaan käyttää kuten ennenkin. Rakentamisalueella ei lisäksi ole sellaisia luonto- tai maisemakohteita, joiden arvo alenisi tuulivoimaloiden rakentamisen takia. Voimaloiden sijainnit on valittu siten, että toiminnasta aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa lähialueen asutukselle. Tieverkoston suunnittelussa pyritään hyödyntämään olemassa olevaa tiestöä. Oleva tieverkko kunnostetaan raskaalle kalustolle sopivaksi. Tuulivoimapuiston rakentamisen jälkeen tieverkostoa käytetään voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin. Tiet palvelevat myös paikallisia maanomistajia ja muita alueella liikkuvia. Tuulivoimapuiston sisäiseen verkkoon rakennetaan tarvittava määrä puistomuuntajia. Tuulivoimalat tarvitsevat muuntajan, joka muuttaa voimalan tuottaman jännitteen keskijännitteeksi. Voimalakohtaiset muuntajat sijaitsevat voimalatyypistä riippuen voimalan konehuoneessa, tornin alaosan erillisessä muuntamotilassa tai tornin ulkopuolella puistomuuntamossa. Jokainen tuulivoimala tarvitsee noin 70 m x 160 m laajuisen pystytysalueen, jolta kasvillisuus raivataan. Osalle pystytysalueesta voidaan myöhemmin istuttaa uutta metsää. Lisäksi huoltoteiden rakentamisen takia maa- ja metsätalouskäytössä olevaa aluetta poistuu nykykäytöstä. Yhteenvetona voidaan todeta, että Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston vaikutukset maankäyttöön eivät ole merkittäviä ja kohdistuvat pääosin tuulivoimaloiden rakennuspaikoille. Tuulivoimapuiston alueen käyttö virkistykseen ja metsätalouteen säilyy pääosin ennallaan Vaikutukset liikenteeseen Kuljetukset voivat saapua hankealueelle Vaasa Kyyjärvi Saarijärvi reittiä. Kuljetukset arvioidaan toteutettavan valtatieltä 13 Laiturivaihteentielle ja siltä edelleen Lähteenmäentieltä hankealueelle tai vaihtoehtoisesto idästä seututien 648 (Saarijärvi- Kannonkoski) kautta. Tuulivoimapuistoalueella voidaan hyödyntää osittain olemassa olevaa tieverkkoa. Todennäköisesti yksityisteitä on parannettava kauttaaltaan kuljetuksia varten. Merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset ajoittuvat tuulivoimapuiston rakentamiseen, jolloin liikennemäärät suunnittelualueen läheisyydessä lisääntyvät betoni-, maarakennus- ja voimalakomponenttikuljetusten vuoksi. Lisäksi liikennettä aiheutuu huoltoteiden ja sähkönsiirron rakentamisesta ja työhenkilöstön liikkumisesta. Liikenteen suuntautuminen hankealueelle tarkentuu jatkosuunnittelun aikana.

44 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 43 (86) Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden ja asennuskenttien rakentamisella, joiden valmistuttua tehdään voimaloiden perustukset. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana suurin kuljetustarve syntyy tuulivoimaloiden rakennus- ja huoltoteiden sekä asennuskenttien rakentamisesta sekä perustuksien betonivalusta. Rakennus- ja huoltoteiden sekä asennuskenttien rakentamiseen käytetään kiviaineista n. 0,5 m³/m². Mikäli voimalaa kohden rakennetaan 700 m uusia ja kunnostettavia teitä, edellyttää yhden tuulivoimalan rakentaminen karkeasti arvioituna noin 130 täysperävaunuyhdistelmäkuljetusta. Mikäli kiviaineista on saatavissa teiden ja asennuskenttien alueilta, kuljetustarve vähenee. Vastaavasti tuulivoimalan teräslieriötornin perustusten valaminen edellyttää karkeasti arvioituna noin 100 kuljetusta. Jos tuulivoima perustetaan kallioon ankkuroiden, on betonin tarve vähäisempi ja myös kuljetukset vähenevät. Tuulivoimaloiden osia (torni, konehuone, lapa) kuljetetaan maanteillä erikoiskuljetuksina. Yhden teräslieriörakenteisen tuulivoimalan rakentaminen edellyttää erikoiskuljetusta. Erikoiskuljetukset aiheuttavat suurimman vaikutuksen liikenteen toimivuuteen, erityisesti tuulivoimaloiden lapojen kuljettaminen. Lapojen kuljetuksessa voidaan mm. joutua rajoittamaan liikennettä liittymissä. Erikoiskuljetusten aiheuttama häiriö kohdistuu koko kuljetusreitille, mutta häiriöt ovat paikallisia (tietyssä pisteessä lyhytaikaisia) ja lyhytkestoisia. Erikoiskuljetusten aiheuttamat häiriöt ajoittuvat tuulivoimaloiden pystytysajalle. Vaikka kokonaisliikennemäärät kasvavat rakentamisen aikana, lisääntyvästä liikenteestä ei arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia liikenneturvallisuuden kannalta. Lähitiestön varrella ei ole liikenteelle erityisen herkkiä kohteita, kuten kouluja tai päiväkoteja. Raskaan liikenteen lisääntyminen voi sen sijaan aiheuttaa koetun liikennehaitan lisääntymistä paikallisten asukkaiden keskuudessa. Koettua haittaa lisää kevyen liikenteen väylien puuttuminen lähitiestöltä. Lopulliset kuljetusreitit määräytyvät mm. sen mukaan, mistä satamasta tuulivoimaloiden komponentit kuljetetaan hankealueelle ja mistä hankkeessa tarvittavat rakennusmateriaalit tuodaan. Hankealueen rakennus- ja huoltoteillä liikenne jää vähäiseksi eikä hankkeella ole pitkällä aikavälillä merkittävää vaikutusta yksityisten teiden toimivuuteen. Rakennus- ja huoltotiet rakennetaan noin kuuden metrin levyisiksi, jolloin hankkeesta aiheutuva raskas liikenne ei aiheuta haitallisia vaikutuksia, kuten liikenteen hidastumista, muille metsäteiden käyttäjille, esimerkiksi alueen asukkaille. Tuulivoimapuiston toiminnan aikana liikennettä aiheuttavat ainoastaan huoltotyöt, joista syntyy keskimäärin muutamia käyntejä vuodessa yhtä voimalaa kohden. Huoltokäynnit suoritetaan pääsiassa pakettiautolla. Koska huoltoliikenne on vähäistä ja lyhytkestoista, sillä ei ole oleellista vaikutusta liikenteen toimivuuteen tai turvallisuuteen. Toiminnan päättymisen aikaiset ja sen jälkeiset vaikutukset ovat samankaltaisia kuin rakennusvaiheessa: tuulivoimaloiden rakenteet puretaan ja purkujätteet kuljetetaan pois. Perustukset ja kaapelit jätetään kuitenkin maahan, joten kuljetuksia tarvitaan vähemmän. Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutuksia voidaan lieventää tehokkaalla, oikeaaikaisella ja oikein suunnatulla tiedottamisella muulle kuljetusreittiä käyttävälle liikenteelle. Tällöin muille tienkäyttäjille saadaan tieto erikoiskuljetuksista ja niiden vaikutuksista muuhun liikenteeseen. Muun liikenteen on tällöin mahdollista joko varautua erikoiskuljetuksista johtuviin viivytyksiin ja liikenteen mahdolliseen pysäytykseen tai valita

45 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 44 (86) vaihtoehtoinen reitti. Lisäksi erikoiskuljetukset voidaan tehdä ns. hiljaisen liikenteen aikana, jolloin niistä aiheutuvat viivytykset muulle liikenteelle saadaan minimoitua. Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutuksia vähentäisi myös se, että kuljetukset tuotaisiin meritse mahdollisimman lähelle hankealuetta, lähimpään satamaan. Tällöin maantiekuljetuksen matka olisi lyhyempi ja erikoiskuljetusten aiheuttaman haitan laajuus pienempi. Jos voimalan jalustan valu tehdään jatkuvana valuna, se tuottaa jatkuvan betoniautovirran koko valun ajan. Jos alueelle tuodaan betoniasema ja betoni tehdään alueella, tuotavien betonin raaka-aineiden tuonti voidaan aikatauluttaa siten, että betonointitöiden tuottama liikenne minimoituu. Liikennemäärän kasvu tuulivoimaloiden rakentamisaikaisissa kuljetuksissa heikentää jonkin verran kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuutta. Hankealueen seututeiden liikennemäärät ovat varsin kohtuulliset. Rakentamisaikana liikenne kasvaa prosentuaalisesti paljon, mutta määrällinen kasvu on maltillinen. Toisaalta kasvusta merkittävä osa on raskasta liikennettä, kävelijöiden ja pyöräilijöiden kohtaaminen tai em. ajoneuvojen suorittama ohitus voi heikentää koettua liikenneturvallisuutta. Alueella liikkujat eivät ole tottuneet suuriin erikoiskuljetuksiin, mitkä vievät liikkuessaan enemmän tilaa, kuin tiellä liikkuvat tavallisen kokoiset kuljetukset. Liikenneturvallisuutta arvioitaessa on huomioitava se, että tuulivoimapuistoissa rakennetaan yhtä tai kahta voimalaa kerrallaan. Kuljetusten määrä jakautuu rakentamisaikana pitkälle aikavälille. Kuljetusreittien liikenneturvallisuuteen voidaan vaikuttaa kävelyn ja pyöräilyn osalta esimerkiksi tiedottamisella ja opastamisella sekä kuljetusten ajoittamisella tiettyyn ajankohtaan vuorokaudessa. Tuulivoimapuiston osayleiskaava rajoittuu rautatiehen Liikennevirasto on uusinut ohjeensa tuulivoimaloiden rakentamisesta liikenneväylien läheisyyteen. Tuulivoimalan vähimmäisetäisyys rautatiestä on 30 metriä lähimmän raiteen keskilinjasta lisättynä voimalan kokonaiskorkeudella. Jos suoja-alue on yli 30 metriä, vähimmäisetäisyys on tuulivoimalan kokonaiskorkeus lisättynä suoja-alueen leveydellä. Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston voimalat sijoittuvat riittävälle etäisyydelle rautatiestä Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimaloiden rakentamisen vaikutukset liittyvät olennaisesti niiden aiheuttamiin näkyviin muutoksiin maisemassa. Tuulivoimalat voivat saada aikaan esteettisen haitan rikkomalla eheitä tai yhtenäisiä kulttuurihistoriallisia miljöitä tai aiheuttamalla häiriön maisemaan, yksittäisen kohteen läheisyyteen. Tuulivoimaloiden vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle niiden korkeudesta johtuen. Tuulivoimalan suuri koko voi aiheuttaa kilpailutilanteen voimalan ja olemassa olevien maisemaelementtien kesken. Lisäksi hämärän ja pimeän aikaan voimaloiden näkyvyyttä korostavat lentoestevalot. Tuulivoimapuistohankkeissa suoria maisemavaikutuksia aiheutuu tuulivoimaloiden lisäksi voimajohdoista ja niihin liittyvistä rakenteista, sähköasemista sekä uusista ja parannettavista alueelle johtavista tieyhteyksistä. Tuulivoimaloiden koosta johtuen niiden laaja-alaisimmat ympäristövaikutukset ovat visuaalisia. Melun, varjostuksen, uusien tieyhteyksien ja voimajohtojen aiheuttamat vaikutukset

46 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 45 (86) ovat luonteeltaan paikallisia. Myös rakentamisen aikaiset vaikutukset luetaan paikallisiin vaikutuksiin. Maisemavaikutusten merkittävyys riippuu muun muassa siitä, miten laajasti tuulivoimalat hallitsevat maisemakuvaa tai miten merkittäviä yksittäiset elementit ovat. Vaikutuksen merkittävyys korostuu, jos maisema on arvokas tai herkkä ja muutosten sietokyky heikko. Vaikutuksen laajuuteen vaikuttavat osaltaan muun muassa voimaloiden lukumäärä sekä maisematilan ominaisuudet, kuten maaston, kasvillisuuden ja rakennusten aiheuttama katvevaikutus. Tuulivoimalat voivat aiheuttaa myös estevaikutuksia. Tietystä suunnasta katsottuna ne voivat peittää esimerkiksi tärkeäksi koetun maamerkin. Tuulivoimaloiden näkyvyyteen vaikuttavat muun muassa niiden korkeus, väritys ja rakenteiden koko. Havainnoinnin ajankohdalla, esimerkiksi vuodenajalla on myös merkitystä. Hetkelliseen näkyvyyteen vaikuttavat ilman selkeys ja valo-olosuhteet (Weckman 2006). Lisäksi on syytä muistaa, että maiseman muutoksen kokeminen on aina subjektiivista. Siihen vaikuttaa muun muassa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoimaloihin. Tuulivoimapuiston toteuttamisen myötä hankealue muuttuu energiantuotantoalueeksi. Perustusten rakentamisesta aiheutuu paikallisia maisemavaikutuksia, samoin maakaapeleiden asentamisesta. Sähkö siirretään maakaapeleita pitkin tuulipuiston omalle sähköasemalle, josta liityntä kantaverkkoon tehdään ilmajohtona. Tuulivoimaloille joudutaan myös rakentamaan uusia tieyhteyksiä. Tuulivoimaloiden osien kuljettaminen paikalle vaatii noin 4,5 metrin levyisen avoimen kulkuaukon. Kaarteissa tilaa vaaditaan vielä enemmän. Kunkin tuulivoimalan keskipisteen ympäristöstä puusto raivataan kokonaan ja pinta tasoitetaan noin 0,25 hehtaarin alueelta. Kullekin voimalaitokselle rakennetaan betoniperustus. Mikäli roottorin kokoonpanotekniikka sitä edellyttää, on puusto raivattava lähes koko roottoripinta-alan alueelta. Nosturipuomin kokoamista varten on puustoa raivattava lisäksi noin 150 x 5 metrin suuruiselta alueelta.

47 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 46 (86) Kuva 19 Näkemäanalyysi sekä havainnekuvien ottopaikat kaavan luonnosvaiheessa.

48 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 47 (86) Kuva 20. Näkymäalueanalyysi ja havainnekuvien ottopaikat ehdotusvaiheessa. Eniten maisemakuvaan kohdistuvia vaikutuksia aiheutuu 0-5 kilometrin säteellä kaavailluista tuulivoimaloista. Ne kohdistuvat lähinnä riittävän laajoihin avotiloihin, kuten esimerkiksi vesistöihin ja peltoihin sekä niiden kautta kulkeviin teihin tai tuulivoimapuiston suuntaisiin avonaisiin akseleihin. On kuitenkin muistettava, että puustosta, rakennuksista ja rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat eivät suinkaan näy kyseisellä etäisyysvyöhykkeellä kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Toisaalta pakoin ne näkyvät todella suurina ja massiivisina vieden huomion kaikelta muulta. Hankealueen lähiympäristössä Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston tuulivoimalat voidaan parhaiten erottaa ympäröiviltä vesistöalueilta, kuten Suolikko järveltä, (pieneltä) Saarijärveltä ja (isolta) Saarijärveltä sekä näiden sopivasti suuntautuneilta rannoilta. Voimaloita näkyy myös Kolkanlahtea ympäröiviltä pelloilta sekä pienemmiltä lähiympäristön järviltä tai lammilta, kuten Peukalolammelta, Pirttijärveltä, Saariselta ja Mätäsjärveltä. Kyseisillä alueilla tuulivoimalat tai osa niistä näkyy puuston muodostaman silhuetin takaa esteettä. Suurikokoinen metsän latvuston yläpuolella kohoava tuulivoimala kiinnittää tuolla etäisyydellä väistämättä huomiota. Alueiden luonne muuttuu nykyistä huomattavasti teknologisempaan suuntaan.

49 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 48 (86) Hankealueen lähiympäristössä (<5 km) sijaitsee melko runsaasti loma-asutusta, yksi varsinainen asutuskeskittymä sekä muulta osin harvakseltaan asutusta. Asutusta on keskittynyt Kolkanlahden ympäristöön hankealueen eteläpuolelle. Loma-asutusta on eniten järvien rannoilla. Noin 1,4 kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista sijoittuvan Suolikon pohjoisrannalta sekä pienen Saarijärven itärannalta käsin (etäisyyttä alle neljä kilometriä) voimalat tai osa niistä näkyy hyvin. Näkymäanalyysin mukaan näkymäalueella sijaitsee asuinkiinteistöjä lähinnä Kolkanlahdessa ja lomakiinteistöjä lähinnä Suolikon ja pienen Saarijärven itärannalla sekä Saarisen länsirannalla pari lomarakennusta ja Mätäsjärven pohjoisrannalla yksi lähialue -vyöhykkeellä. Yleisesti ottaen tie- ja piha-alueilla sekä peltoalueiden reunoilla puusto katkaisee monin paikoin näkymiä kohti voimaloita. Alueilla on siitä huolimatta jonkin verran kiinteistöjä, joihin tuulivoimaloita näkyy, tavallisesti muutama kerrallaan yhteen katselupisteeseen. Suolikon pohjoisrannalla useiden lomakiinteistöjen ranta- tai piha-alueelle näkyvät kaikki voimalat. Voimalamäärän vähentyminen on pienentänyt vaikutusta maisemaan Suolikon alueella. Lähin varsinainen tiheämpi asutuskeskittymä on Saarijärven keskustaajama, joka sijoittuu lähimmillään (Koiralammen ja Mustikkakorven osalta) vajaan kuuden kilometrin päähän lähimmästä tuulivoimalasta. Saarijärven keskustan ytimeen on sen sijaan matkaa noin kahdeksan kilometriä. Näkymäanalyysin mukaan ainakaan keskustaajaman pohjoispuoliskolta eikä Koiralammen tai Mustikkakorven alueilta ole näköyhteyttä voimaloille. Paikallisesti tarkasteltuna tuulivoimapuistoalueella ja lähiympäristössä tapahtuu muutoksia tuulipuiston toteuttamisen myötä, sillä maastoa joudutaan muokkaamaan tuulivoimaloiden ja uusien tie- ja voimajohtoyhteyksien rakentamiseksi. Seuraavassa on käsitelty tuulipuiston vaikutuksia arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin etäisyysvyöhykkeittäin: Lähialueella (<5 km) riittävän suurissa tai tuulivoimapuistoa kohti suuntautuneissa avotiloissa tuulivoimalat muodostuvat usein hallitseviksi elementeiksi, muuttavat maiseman hierarkiaa ja voivat vaikuttaa maisema-arvoihin tai kulttuuriympäristöön. Lähialue vyöhykkeelle sijoittuu Kolkanlahden kulttuurimaisema, joka on maakunnallisella tasolla merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY1993) ja ehdolla myös osaksi uutta valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluerajausta. Vyöhykkeelle sijoittuu myös maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö: Saarijärven metsäoppilaitos. Kolkanlahden kulttuurimaisema-alueelta on monin paikoin näköyhteys voimaloille. Voimaloita näkyy erityisesti arvoalueen vesiosuudelle mutta myös alueen luoteis- ja lounaisosiin. Lähimmillään etäisyyttä näkymäalueelta voimaloille on noin 4,2 kilometriä. Lieventävänä seikkana voidaan todeta, että maa-alueella pääkatselusuunta on tavallisesti järvelle voimaloista poispäin. Toki esimerkiksi Lehtolantiellä lännestä itään liikuttaessa, voimaloita ei voi välttyä näkemästä. Kokonaisuudessaan arvoalueeseen kohdistuva vaikutus on korkeintaan kohtalainen. Paikallisesti vaikutus voi olla tätä voimakkaampi. Metsäoppilaitokselta ei ole näköyhteyttä voimaloille. Lähin muinaisjäännös sijoittuu noin 3,3 kilometrin päähän lähimmästä voimalasta eikä sille aiheudu häiriötä. Välialueella (5-12 km) riittävän suurissa tai tuulivoimapuistoa kohti suuntautuneissa avotiloissa tuulivoimalat erottuvat selvästi, mutta niiden kokoa tai etäisyyttä voi olla vaikea hahmottaa. Välialue vyöhykkeellä sijaitsee yksi valtakunnallisesti ja neljä maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Saarijärven reitin kulttuurimaisemat on valtakunnallisesti arvokas laaja maisema-alue, jota on ehdotettu laajennettavaksi tuulivoimapuiston suuntaan. Maakunnallisia kohteita on seuraavasti: Rahkola, Länsi-Kalmarin alue, Pajupuro ja Aho-Vastinki. Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä löytyy kaksi: Kolkanniemen pappila ja Saarijärven vanha osa. Maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä sijoittuu vyöhykkeelle suuri määrä: Saari-

50 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 49 (86) järven kirkko ympäristöineen (RKY1993), Iso-Ahola, Päiväkummun päiväkoti ja kansalaisopisto, Sivula, Kallioniemi, Pajuniemi, Riekonkoski-Taipaleenlahti, Rahkolan kylän raitti, Juhola, Leuhun ala-aste, Lehtolan seurantalo, Heinäjoen museosilta, Pihtiputaan kirkko, Pihtiputaan työväen talo ja Jukola, Myllyahon pappila sekä Saaninkosken mylly. Useista välialueelle sijoittuvista kohteista ei ole lainkaan tai kunnollista näköyhteyttä voimaloille. Joidenkin laajempien alueiden tiettyihin osiin näkyy jossain määrin voimaloita. Etäisyyttä on kuitenkin monesti sen verran paljon, etteivät voimalat enää erityisemmin häiritse maisemakuvassa. Kriittisimpiä kohteita tässä etäisyysvyöhykkeessä ovat Kolkanniemen pappila, Saarijärven reitin kulttuurimaisemat sekä Rahkola. Näkymäanalyysin mukaan koko Kolkanniemen arvoalueelle näkyisi voimaloita. Ilmakuvatarkastelu kuitenkin osoittaa, että pappilan välittömässä läheisyydessä on puustoa ynnä muuta kasvillisuutta, mikä suurella todennäköisyydellä estää näkymiä tuulivoimapuiston suuntaan itse rakennukselta ja välittömästä pihapiiristä. Sen sijaan piha-aluetta ympäröiviltä pelloilta ja osin pappilalle johtavalta kujanteelta voimaloita näkyy. Kujanteen varrella on myös paikoin kasvillisuutta estämässä näkymiä. Rannan puustovyöhyke voi myös jossain määrin estää näkymiä tuulivoimaloille. Pappila-alueeseen kohdistuva vaikutus on kohtalainen. Saarijärven reitin kulttuurimaisemissa voimaloita näkyy lähinnä itäisen haaran vesiosuudelle. Läntinen haara jää sen verran syvään painanteeseen, ettei voimaloita näy vesialueelle eikä rannoille. Myös itäisen haaran rannat ovat pääosin suuntautuneet siten, ettei näköyhteyttä juuri synny. Heinäniemi tekee poikkeuksen. Etäisyyttä itäisen haaran näkymävyöhykkeeltä voimaloille on lähimmillään lähes 10 kilometriä ja Heinäniemestä vielä huomattavasti enemmän. Vaikutus jää suhteellisen vähäiseksi. Mikäli maisema-alueen laajentamisehdotus hyväksytään, vaikutukset voimistuvat selvästi etäisyyden pienentyessä ja näkymäalueen laajentuessa koskemaan suurta osaa Saarijärven arvoalueeseen kuuluvasta vesialueesta ja ranta-alueita Lintuniemessä ja Kolkanlahden ympäristössä. Myös pohjoiselta laajentumisalueelta Kalmarinselän ympäristöstä näkyy voimaloita tietyiltä peltoalueen osilta. Pohjoisilta näkymäalueilta on etäisyyttä lähimmillään noin 8,5-9 kilometriä. Rahkolan maisema-alueella voimaloita näkyy lähinnä vesialueille mutta myös jossain määrin oikein suuntautuneille rannoille ja rantapelloille. Näkymäalueen pohjoisosista on matkaa voimaloille lähimmillään noin kahdeksan kilometriä. Etelämpää etäisyyttä kertyy pari kilometriä lisää. Etäisyydestä johtuen vaikutukset jäävät kokonaisuudessaan Rahkolan osalta melko vähäisiksi. Alueelle näkyy myös entuudestaan masto. Kaukoalueella (>12km) tuulivoimalat näkyvät laajoihin avotiloihin, mutta maiseman muut elementit vähentävät dominanssia etäisyyden kasvaessa. Kaukoalueelle sijoittuu useita arvokohteita, joista valtaosa on maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Myös jokunen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö ja muutamia maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita sijoittuu kaukoalueelle. Etäisyyttä on kuitenkin sen verran paljon, että vaikka osa voimaloista näkyisikin joihinkin kohteisiin, tuulivoimapuiston rakenteet ovat osa kaukomaisemaa ja niistä kohteille aiheutuvat haittavaikutukset ovat hyvin vähäisiä. Hankealueelle ei sijoitu maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita tai kohteita.

51 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 50 (86) Yhteenveto maisemavaikutusten merkittävyydestä kokonaisuudessaan Maiseman sulkeutuneisuudesta johtuen melko suurella osalla tuulivoimapuistoa ympäröivistä lähialueista vaikutuksia ei joko aiheudu lainkaan tai vain hyvin vähäisessä määrin. Avomaisemien tai järville, tuulivoimapuiston suuntaan, suuntautuvien maisemien kannalta vaikutukset ovat yleisesti ottaen korkeintaan kohtalaisia. Poikkeuksen tekee Suolikko, jonka pohjoisrannan loma-asutuksen maisemakuvalle koituu vähintään kohtalaista haittaa. Pohjoisin voimala on sen verran hallitseva, että vaikutus lähentelee paikoin merkittävää. Myös isolla Saarijärvellä ja Mätäsjärven pohjoisosissa vaikutukset ovat pakoin vähintään kohtalaisia. Arvoalueista eniten vaikutuksia aiheutuu Kolkanlahden kulttuurimaisema-alueelle, Kolkanniemen pappilalle sekä Saarijärven reitin kulttuurimaisemille, erityisesti siinä tapauksessa, mikäli laajennusehdotus hyväksytään. Nykyisellä aluerajauksella vaikutukset ovat suhteellisen vähäisiä. Edellä mainittujen arvoalueiden osalta vaikutukset ovat kokonaisuudessaan kohtalaista luokkaa. Voimaloita ei kuitenkaan näy kaikkialle alueilla, eivätkä ne ole näkyessään erityisen hallitsevia. Paikallisesti vaikutukset voivat olla voimakkaampia. Kuva 21. Valokuvasovite on Suolikon pohjoisrannalta kohti tuulivoimaloita. Lähimpään voimalaan on etäisyyttä noin kaksi kilometriä. Kaikki viisi voimalaa näkyvät puuston muodostaman silhuetin takaa. Kahdesta voimalasta näkyy yli puolet voimalatornin pituudesta, yhdestä vajaa puolet ja lopuista kahdesta selvästi alle puolet voimalatornin pituudesta. Rauhallisen järvimaiseman luonne muuttuu varsin paljon voimaloiden rakentamisen myötä. Melko luonnontilaista muistuttava eteläranta saa teknologisia piirteitä voimaloiden ilmestyessä taustalle. Voimalat istuvat suhteellisen hyvin maisemaan, vaikka yksi niistä (kuvassa eniten oikealla oleva) hallitseekin sitä voimakkaasti. Järven loma-asutuksen maisemakuvan kannalta muutos on lähinnä tuosta pohjoisimmasta voimalasta johtuen sen verran suuri, että vaikutus lähentelee merkittävää. Kuva 22. Valokuvasovite on Lähteenmäentieltä. Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 1,7 kilometriä. Kaikki voimalat jäävät katveeseen peltoa kehystävän reunapuuston taakse. Maisemaan ei kohdistu vaikutusta lainkaan.

52 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 51 (86) Kuva 23. Valokuvasovite on Saarilammen rannalta. Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 3,4 kilometriä. Voimalat jäävät lähes kauttaaltaan katveeseen lampea ympäröivän puuston taakse. Ainoastaan yhdestä voimalasta näkyy huippu ja kahdesta hieman roottorin lapaa. Vaikutus jää vähäiseksi. Kuva 24. Valokuvasovite on Iso-Löytänän Kaihlalahdelta. Lähimpään voimalaan on etäisyyttä noin 8,8 kilometriä. Voimalat jäävät suurimmaksi osaksi taustalla näkyvän metsän taakse piiloon. Yksi voimaloista jää lisäksi rantapuuston taakse katveeseen. Kolmesta voimalasta näkyy huippu ja yhdestä vähän roottorin siipeä tähän katselupisteeseen. Kuvassa näkyvän loma-asunnon edustalta voimalat oletettavasti näkyvät hieman paremmin, kun yksi niistä ei jää rantapuuston latvuksien taakse piiloon. Siitäkin huolimatta valtaosa voimaloiden pituudesta jää metsän taakse katveeseen. Voimalat eivät enää tältä etäisyydeltä hallitse maisemakuvassa. Vaikutus jää vähäiseksi. Kuva 25. Avautuva näkymä on Ranta-Hänniläntieltä, siltaan liittyvältä maastopenkereeltä. Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 7,6 kilometriä. Voimalatornien pituudesta valtaosa jää katveeseen maastonmuotojen ja puuston muodostaman silhuetin taakse. Neljästä voimalasta näkyvät roottorit lapoineen, yhdestä pelkästään lapa voimalatornin huipun jäädessä katveeseen. Voimalat eivät juuri häiritse maisemassa vaan sulautuvat varsin hyvin osaksi sitä. Maisemaan kohdistuva haittavaikutus jää vähäiseksi.

53 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 52 (86) Kuva 26. Havainnekuva on Lehtolantieltä (~100). Etäisyyttä lähimpään tuulivoimalaan on noin 6,2 kilometriä. Kuvausalueelle osuvat voimalat jäävät puuston ja maastonmuotojen taakse täysin katveeseen. Mikäli etualan puusto kaadettaisiin, ei voimaloista näkysi siinäkään tapauksessa kuin vain vähän lapoja. Ei vaikutuksia. Kuva 27. Näkymä on Kolkanniementieltä, Kolkanniemen pappilan alueelta. Näkyvyyttä lähimpään voimalaan on noin 5,7 kilometriä. Kuvauspisteestä katsottaessa voimalat jäävät lähes täysin katveeseen pihapuuston ja rakennusten taakse. Yksi niistä saattaa hieman pilkottaa oksiston lomasta mutta sitäkin on vaikea havaita. Kuvauspisteessä voimaloista ei aiheudu vaikutuksia. Joistakin Kolkanniemen pappilan arvoalueeseen lukeutuvista avotiloista, esimerkiksi kuvauspisteen koillispuoliselta viljelyalueelta (avoalue kuvan vasemmassa laidassa) voimalat todennäköisesti näkyisivät huomattavasti paremmin mutteivät kuitenkaan koko pituudessaan. Noin puolet voimalatornien pituudesta jäisi maastonmuotojen ja metsän reunan muodostaman silhuetin taakse katveeseen. Vaikutus olisi tuolloin kohtalaista luokkaa. Kuva 28 Näkymä on pienemmän Saarijärven itärannalta (Saarelantie ~200). Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 3,7 kilometriä. Viidestä voimalasta näkyy neljä. Kaksi niistä vaikuttaa todella korkeilta johtuen muun muassa siitä, että voimalatornien pituudesta näkyy selvästi yli puolet. Vasemmanpuoleisin voimala on häiritsevin. Kuva on melko utuinen ja siitä syystä voimalat eivät näy kovin selvästi. Kuvan kaltaisella säällä vaikutukset jäävät suhteellisen vähäisiksi. Voimaloiden näkyessä paremmin vaikutukset ovat vasemmanpuoleisimmasta eli voimakkaimmin hallitsevasta voimalasta johtuen vähintään kohtalaiset. Kuvassa näkyy myös korkea masto, joka on jo oleva häiriötekijä maisemassa.

54 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 53 (86) Kuva 29. Havainnekuva on Mätäsjärven pohjoisrannalta (Mätäsjärventie 427). Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 1,8 kilometriä. Mainittakoon, että järven pohjoisrannalle sijoittuu kaksi loma-asuntoa ja toinen niistä aivan kuvauspaikan läheisyyteen. Viidestä voimalasta neljä näkyy. Melko luonnontilaisen oloisen järven luonne muuttuu tuulivoimaloiden tulon myötä. Kolmesta muusta näkyvästä voimalasta aiheutuva vaikutus on selvästi vähäisempi. Loma-asuntojen pihapiiriin sijoittuu puustoa, joka peittää osin näkymiä voimaloille. Kuva 30. Havainnekuva on Kalmarin suunnalta Lännentieltä (~85). Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 8,8 kilometriä. Voimalat jäävät katveeseen puuston ja maastonmuotojen taakse. Lehdettömään aikaan yhdestä voimalasta saattaa näkyä vähän lapaa latvusten lomasta, mikäli osaa oikein katsoa. Ei vaikutuksia. Havainnekuvien kuvasuhde ei ole oikea kaavaselostuksessa. Tämän vuoksi kuvasovitteet sekä näkemäanalyysi ovat osa kaavaselostuksen erillisaineistoa. Myös luonnosvaiheen havainnekuvat sekä näkemäanalyysi ovat kaavaselostuksen erillisaineistoa, kuvien vertailun mahdollistamiseksi Maisemallisten vaikutusten lieventäminen Tuulivoimaloista aiheutuvia visuaalisia vaikutuksia voidaan jossain määrin lieventää valitsemalla voimaloiden väriksi harmahtavan valkoinen. Näin ollen voimalat eivät erotu kovin selvästi taivasta vasten. Lentoestevalojen nimellistä valovoimaa voidaan pudottaa 30 %:iin näkyvyyden ollessa yli 5000 m ja 10 %:iin näkyvyyden ollessa yli m. Näkyvyys tulee määrittää tuulivoimalan konehuoneen päälle asennettavalla käyttöön suunnitellulla näkyvyyden mittauslaitteella. Ympäristöön välittyvän valomäärän vähentämiseksi voidaan lisäksi tuulivoimapuistojen lentoestevaloja ryhmitellä siten, että osa voimaloista varustetaan tehokkaammilla valaisimilla ja muut lentoestevalot voivat olla pienitehoisia jatkuvaa punaista valoa näyttäviä valoja. Tehokkaampien valaisinten etäisyys toisistaan voi olla maksimissaan noin 1600 metriä. Tuulivoimapuiston lentoestevalojen tulee välähtää samanaikaisesti. Lentoestevalojen ratkaisuista päättää Trafi.

55 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 54 (86) Voimajohtojen osalta haitallisia vaikutuksia voidaan jonkin verran vähentää tarkemman suunnittelun yhteydessä mahdollisimman hyvän pylvästyypin valinnalla sekä pylväiden sijoittelulla. Voimajohtojen sijoittelussa tulee muun muassa välttää useiden rinnakkaisten maastokäytävien syntymistä. Voimajohdot tulee rakentaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien voimajohtojen yhteyteen tai alueille, joilta löytyy ennestään maisemavaurioita. Vaikutukset maisemaan ovat lieventyneet voimalan poistamisen sekä voimaloiden uudelleen sijoittelun johdosta Vaikutukset muinaismuistoihin Tuulivoimapuiston vaikutukset muinaisjäännöksiin voivat kohdistua rakentamisvaiheeseen ja rakentamisen aiheuttamiin mahdollisiin fyysisiin muutoksiin alueen muinaisjäännöksissä. Haittoja voi syntyä tilanteissa, joissa muinaisjäännöskohde jää rakennustyön välittömälle vaikutusalueelle. Vuonna 2013, nykyisen tuulivoimapuistoa laajemman alueen tarkastelussa ei havaittu lainkaan terva- ja hiilihautoja tai pyyntikuoppia, jotka voisivat olla todennäköisimpiä muinaisjäännöstyyppejä joita alueella periaatteessa voisi sijaita. Sellaisia ei kuitenkaan alueella missään havaittu. Kuten jo edellä pohdittiin, Saarijärvi ei ylipäätään ole varsinaista tervanpolttoaluetta. Tervahautoja tunnetaan kunnasta vain muutama, ja hiilihautoja pari ja lisäksi pari tervaränniä kaikki lähempänä asutusta, harjualueilla ja lähellä vesistöjä. Tuulipuiston alue on ollut asutuksesta varsin syrjässä ja vaikeasti kuljettavaa (ei jokia, puroja, vesiä), joten ei ole ollut mitään syytä tulla alueen suureksi osaksi kuusta kasvaviin sekametsiin tervaa tai hiiltä polttamaan. Alueella ei ole ollut myöskään merkittäviä (pitäjä, kylä) rajoja, joten muinaisjäännökseksi katsottavia rajamerkkejä alueella ei ole. Alue on myös hyvin epätyypillinen pyyntikuopille, osaksi samoista syistä miksi alueella ei liene tervaa poltettu. Alueella tehtyjen maastohavaintojen, karttakuvan ja nykyisen arkeologisen tietämyksen mukaan tarkastamattomilla voimalapaikoilla ei ole odotettavissa sijaitsevan minkään tyyppisiä ja aikaisia muinaisjäännöksiä. Siksi tuulivoimapuiston muutamaa tarkemmin katsomatonta voimalapaikkaa ei ole tarpeellista maastossa tarkastaa vaan että tehty maastoinventointi sekä karttaselvitys on riittävä tuulivoimapuiston muinaisjäännösselvitys Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Tuulivoimapuistohankkeen toteuttamisella olisi myönteisiä vaikutuksia ilmastoon, sillä hanke vähentää hiilidioksidipäästöjen määrää nollavaihtoehtoon, eli muuhun sähköntuotantoon verrattuna. Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheen ja huoltotöiden aikana syntyy päästöjä ilmaan ajoneuvoista ja työkoneista. Tällöin leviää esimerkiksi pölyä vähäisissä määrin ilmaan kuivina aikoina tuulivoimapuiston ja voimajohdon rakennus- ja huoltoteillä. Hankkeen merkittävämpi vaikutus ilmastoon liittyy energiantuotantotapaan, joka on lähes päästötön. Tuulivoimalla tuotettu energia vähentää niitä päästöjä, kuten hiilidioksidi ja rikkioksidi, joita muuten syntyisi vastaavan energiamäärän tuottamisesta fossiilisella polttoaineella. On toisaalta huomioitava, että tuulivoimatuotanto on riippuvainen tuulesta ja on sen takia epätasaisen. Epätasaisen energiatuotannon tasoittamiseksi tarvitaan niin sanottua säätövoimaa, joka on tuotettava muulla energiamuodolla. Säätö-

56 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 55 (86) voiman tuotantomuoto määräytyy kulloinkin vallitsevan muuttuvan sähkömarkkinatilanteen mukaan. Tuulivoiman lisäämisen vaikutus päästöjen vähentymiseen sähköjärjestelmässä riippuu siitä, mitä tuotantoa tuulivoimalla korvataan. Yhteispohjoismaisissa tutkimusprojekteissa on sähköjärjestelmäsimulointien perusteella todettu, että tuulivoima korvaa pohjoismaisessa tuotantojärjestelmässä ja Nordpoolin sähkömarkkinoiden hinnoittelumekanismeilla ensisijaisesti hiililauhdetta ja toissijaisesti maakaasuun perustuvaa sähköntuotantoa. Näillä perusteilla hiilidioksidille on laskettu päästökertoimeksi 680 tonnia/gwh (Holttinen 2004). Samaa laskenta-tapaa käyttävät myös IEA ja Euroopan Komissio arvioidessaan tuulivoiman avulla saavutettavissa olevia CO 2 -vähenemiä Vaikutukset luontoon Tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentaminen hankealueella lisää metsien pirstoutumista ja sitä myöten reunavaikutusta. Rakentaminen vaikuttaa myös luonnonmaisemaan pirstoen alueita ja muuttaen niitä teknisemmäksi. Rakentamisen vaikutukset kasvillisuuteen ovat suuremmat luonnontilaisissa ympäristöissä, mutta suurin osa hankealueesta on ihmistoimintojen ja voimakkaan metsätalouden alaista metsä- ja suoaluetta. Muutokset alueen kasvillisuudessa voivat vaikuttaa välillisesti myös muuhun alueella esiintyvään eliölajistoon niiden elinympäristöjen kautta. Tuulivoimaloiden ympärillä ja huoltotiestön alueella rakentaminen aiheuttaa pääosin avohakkuun kaltaisia vaikutuksia kasvillisuuteen. Rakennettavien voimalapaikkojen ja niitä yhdistävien teiden reuna-alueilla kasvillisuus muuttuu avoimen kasvupaikan lajistoksi, mutta talousmetsissä reunavaikutuksella ei ole niin suurta merkitystä kuin luonnontilaisissa metsissä, sillä harvennushakkuut ja avohakkuut muuttavat metsätalouskäytössä olevien alueiden kasvillisuutta joka tapauksessa. Tuulivoimahankkeen huoltotiestön on oltava kantava ja massiivinen, jolloin sen rakentaminen voi aiheuttaa paikallisia vaikutuksia suoluontokohteiden hydrologiaan, pintavesien valunnan muuttumisen kautta. Selvitysalue on metsätalousalue, jolla on kohtalaisesti varttunutta ja varttuvaa metsää ja alue on luonteeltaan osin erämainen. Alue on kuitenkin metsätalouskäytössä ja alueen varttuneet kohteet tullaan todennäköisesti hakkaamaan lähivuosien aikana. Hyvin vanhoja metsiä alueella ei havaittu. Alueelta ei tunnistettu erityisen merkittäviä luontokohteita tai uhanalaisten lajin esiintymiä Vaikutukset suojelukohteisiin ja -alueisiin Hankkeessa suunnitelluille voimalapaikoille ei sijoitu kasvillisuuden tai luontotyyppien kannalta merkittäviä kohteita. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet on huomioitu osayleiskaavassa. Alueelta tunnistettujen pienialaisten arvokkaiden luontokohteiden arvojen ei arvioida vaarantuvan hankeen myötä. Alueella ei todettu uhanalaisten lajien esiintymiä, joita tuulivoimahanke voisi uhata. Hankkeen mahdollisten läheisiin Natura2000 -ohjelman alueisiin kohdistuvien vaikutusten ei arvioida nousevan merkittäviksi Vaikutukset linnustoon Maalle sijoittuvien tuulivoimapuistojen kohdalla rakentamisen aikaisista linnustovaikutuksista merkittävimpiä ovat elinympäristöjen muutokset ja niiden laadun heikkeneminen sekä lisääntyvän ihmistoiminnan aiheuttamat häiriöt. Tuulivoimapuisto sijoittuu

57 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 56 (86) voimakkaassa metsätalouskäytössä olevalle ja alueellisesti hyvin tavanomaiselle metsävaltaiselle alueelle, missä elävä linnusto koostuu etupäässä yleisistä metsälintulajeista. Alueen yleisten ja runsaslukuisten lajien on mahdollista ainakin jossain määrin siirtyä hankealueen ulkopuolelle, jos niiden elinympäristö muuttuu liikaa tai lajikohtainen häiriönsietokynnys ylittyy. Rakentamisen aikaiset linnustovaikutukset jäävät pääosin lyhytaikaisiksi, mutta elinympäristön muutosten kohdalla vaikutukset ulottuvat koko tuulivoimapuiston toiminnan ajalle. Viimeaikaisissa tutkimuksissa Brittein saarilla on havaittu, että tuulivoimapuiston rakentamisvaihe häiritsee alueen pesimälintuja enemmän kuin tuulivoimapuiston toimintavaihe. Pesivien lintujen ei ole todettu merkittävissä määrin häiriintyvän niiden lähistölle rakennetuista tuulivoimaloista siten. Elinympäristön muutosten kohdalla tuulivoimarakentamisen vaikutukset ovat verrattavissa esimerkiksi metsätalouden tai muun rakentamisen aiheuttamiin linnustovaikutuksiin. Tuulivoimapuiston elinympäristöjä muuttava vaikutus arvioidaan kuitenkin vähäiseksi jo ennestään voimakkaasti metsätalousvaltaisella alueella. Tuulivoimaloista aiheutuva melu ja huoltotoimenpiteistä aiheutuva satunnainen häiriö arvioidaan kokonaisuuden kannalta merkittävyydeltään vähäiseksi eikä niillä todennäköisesti ole vaikutusta alueen linnustoon, koska alueelle sijoittuu jo olemassa olevia metsäautoteitä. Mahdolliset pesimälajien törmäykset tuulivoimaloihin arvioidaan harvinaisiksi ja lähinnä yksittäisiksi tapauksiksi, joilla ei todennäköisesti ole vaikutusta lajien pesimäkantoihin alueellisesti. Tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutukset alueen tavanomaiseen ja suojelullisesti arvokkaaseen pesimälinnustoon arvioidaan kokonaisuutena vähäisiksi, eikä niillä todennäköisesti ole merkitystä lajien säilymiseen laajemman maantieteellisen alueen pesimälajistossa. Tuulivoimapuiston linnustovaikutukset ovat suurimmillaan hankkeen rakentamisvaiheessa, minkä jälkeen alueen pesimälinnusto todennäköisesti ainakin jossain määrin palautuu ja tottuu niiden elinympäristöön rakennettuihin tuulivoimaloihin. Tuulivoimalat ovat hyvin maisemassa näkyviä elementtejä ja siten havaittavissa jo kaukaa myös muuttavien lintujen näkökulmasta. Useiden ulkomaalaisten tutkimusten ja kotimaisten kokemusten mukaan linnut lähtevät kiertämään tuulivoimaloita jo hyvissä ajoin havaittuaan ne, jolloin linnut eivät yleensä edes päädy tuulivoimaloiden läheisyyteen. Tuulivoimaloiden kiertäminen luonnollisesti vähentää myös lintujen riskiä törmätä niihin. Lisäksi kaukana merkittävistä muuttoreiteistä sijaitsevan tuulivoimapuiston kohdalla tuulivoimaloiden aiheuttamat estevaikutukset arvioidaan melko vähäisiksi. Tuulivoimapuistoihin törmänneiden lintujen lukumäärä vaihtelee maailmalla hyvin paljon, riippuen mm. alueen paikallisista olosuhteista ja siellä esiintyvien lintujen lukumäärästä. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa todettu tuulivoimaloihin törmäävien lintujen lukumäärä on ollut keskimäärin 2,3 lintua / voimala vuodessa. Suomessa on arvioitu, että keskimääräisellä suomalaisella alueella tuulivoimalaan voidaan arvioida törmäävän yksi lintu / voimala vuodessa. Selvitysalueelta ei paikannettu metson soitimia. Soidinselvitykseen liittyvien havaintojen perusteella voidaan selvitysaluetta kuitenkin pitää kohtalaisen vahvana metson esiintymisalueena, jonka lisääntyvä kanta on useiden parien suuruinen. Alueen luonteesta johtuen on todennäköistä metsätalouden toimet alueella ohjaavat soitimien sijoittumista ja muuttavat myös niiden paikkoja enemmän kuin alueelle suunniteltu tuulivoimarakentaminen. Metson kannalta tärkeimmältä kohdalta jätettiin jatkosuunnittelussa voimalapaikka pois, joten vaikutukset lajiin ovat todennäköisesti hyvin vähäiset.

58 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 57 (86) Soidinselvityksessä havaittiin kohtalaisen niukasti teeriä. Voimalapaikkoja lähimmät soitimet sijaitsevat kaikki hakkuuaukoilla ja ovat luonteeltaan tilapäisiä. Hankkeen ei arvioida vaikuttavan teereen erityisen haitallisesti. Linnustollisesti alueen merkittävin laji on pesivä kaakkuri, jonka pesimälammen läheisyyteen ei tulisi sijoittaa voimalapaikkoja. Lammen sijainti hankealueen ulkoreunalla mahdollistaa kaakkurin liikkumisen pesälammelle ilman lentoja mahdollisen tuulivoimala-alueen läpi. Voimaloita on vähennetty pesimälammen läheisyydestä kaavan luonnosvaiheen jälkeen. Voimaloista on matkaa pesimälammelle vähintään 1 km. Voimaloiden 2 ja 3 väliin jää vähintään 700 m vapaata ilmatilaa ja kaakkureiden mahdollinen lentoreitti lähimmälle naapuripesimälammelle on esteetön tätä notkoa pitkin. Alueen länsipuolella olevasta kaakkurin pitkäaikaisesta pesimälammesta on matkaa lähimpiin voimaloihin 2 km. Keski-Suomessa Luhangassa on todettu kaakkurin onnistunut pesintä 800 m päässä rakennetuista tuulivoimaloista, joten todennäköisesti Haapalamminkankaan voimalat ovat riittävän etäällä häiriövaikutuksen muodostumisen kannalta. Lisäksi kaakkureiden on havaittu välttävän voimakkaasti lentämistä tuulivoimaloiden alueella mikä vähentää huomattavasti lajin riskiä törmätä tuulivoimaloihin. Norjan Smølassa tehdyssä seurannassa kaakkuriyhteisön ja suuren tuulivoimapuiston alueella kaakkureiden ei havaittu lentävän tuulivoimaloiden alueelle lainkaan (Halley ja Hopshaug 2007). Lammen muodon ja ympäristön huomioiden lentoon lähtö ja laskeutumien tapahtuvat todennäköisimmin luoteis-kaakkoissuunnassa tai koilliseen. Tällöin voimalat eivät ole esteenä. Kaakkuriin kohdistuu näiden tietojen perusteella hankkeesta vain lieviä vaikutuksia vähäisen törmäysriskin vuoksi. Tämä kaava ei aiheuta erityistä haittaa kaakkuripopulaatiolle. Saarijärven rantayleiskaavan luonnoksessa on kuitenkin osoitettu rakennuspaikkoja Iso-Kurkilammelle. Mikäli rakennuspaikat toteutuvat, aiheuttaa rakentaminen erittäin todennäköisesti pesimälammen autioitumisen, jolloin tuulivoiman vaikutukset ovat merkityksettömiä. Hanke ei muutonseurantojen perusteella näytä aiheuttavan erityistä vaaraa muuttolinnuille. Alueen yli ei kulje alueen yleisestä kuvasta poikkeavia merkittäviä muuttolintujen muuttoreittejä. Kurki on tärkein alueen kautta suurin määrin muuttava laji, jonka muuton voimakkuus kuitenkin vaihtelee vuosien välillä. Kurjen ei ole todettu olevan erityisen altis törmäyksille tuulivoimaloiden kanssa Pinta- ja pohjavedet Kaavoitettavalla alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita. Voimajohdot: Voimajohdolla ei ole vaikutuksia alueen vesistöihin. Voimajohtopylväät eivät sisällä vesistöille haitallisia aineita, eikä niillä siten ole vaikutusta pintavesien tilaan. Myös voimajohtojen huoltotoimista aiheutuvat vesistövaikutukset katsotaan hyvin vähäisiksi. Vaikutukset pintavesiin: Tuulivoimapuistojen pintavesiin kohdistuu vaikutuksia ainoastaan hankkeen rakentamisen aikana voimaloiden ja tiestön voimajohtoalueiden sekä sähkönsiirron rakenteiden rakentamisesta. Rakentamistoimenpiteiden aikana poistetaan pintamaa, mikä saattaa hieman lisätä vesistöihin kohdistuvaa valuntaa ja kiintoaineskuormitusta. Mahdollisesti lisääntyneestä kiintoaineskuormituksesta aiheutuva haitta on voimalaa kohden kuitenkin hyvin lyhytaikainen eikä aiheuta pysyvää haittaa. Hankealueella ei sijaitse arvokkaita kohteita joihin voisi kohdistua merkittävää haittaa. Tuulivoimaloissa ei lisäksi käytetä sellaisia materiaaleja josta voisi liueta haitallisia aineita maaperään ja vesistöihin.

59 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 58 (86) 10.9 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Virkistys Alueelle sijoittuvat tuulivoimalat eivät rajoita alueella liikkumista, eivätkä heikennä suoraan alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Luonnollisesti ne alueet, joille tuulivoimaloita tai niiden huoltoteitä rakennetaan, eivät ole enää käytössä marjastus- ja sienestysalueina. Alueen maiseman voimakkaat muutokset voivat kuitenkin vaikuttaa ihmisten kokemuksiin ja virkistyskäyttöön eri tavoin. Tuulivoimaloiden virkistyskäyttöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat pääosin koettuja, mikäli tuulivoimaloiden näkyminen, ääniroottorin liike ja varjostus koetaan virkistyskäyttöä häiritsevänä. Tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutukset metsästykseen ovat yleensä vähäisiä. Tuulivoimapuiston aluetta ei aidata eikä se estä metsästysoikeuden jatkumista alueella. Tuulivoimaloiden rakenteet eivät estä ampumista alueella, etenkään hirvenmetsästyksessä, kun ampuminen tapahtuu vaakatasoon tai alaviistoon. Haulikolla ampumisesta ei aiheudu riskiä voimaloiden rakenteille. Tulee kuitenkin ottaa huomioon, ettei luodin lentorata kohdistu voimalan herkimmille laparakenteille Turvallisuus Tuulivoimaloille ei ole säädöksissä määritelty virallisia suojaetäisyyksiä. Lähtökohtaisesti liikkumista tuulivoimalan läheisyydessä ei ole syytä rajoittaa. Voimalan kaatuminen Oikein mitoitetun tuulivoimalan romahtaminen tai kaatuminen on erittäin epätodennäköistä. Mitoituskuormien ylittyessä merkittävästi murtumismallina on perustuksen kiertyminen reunansa ympäri tai tornin katkeaminen. Voimala voi tällöin kaatua maan kantokyvyn pettäessä, jolloin maan painuma aiheuttaa kiertymän ja voimalan stabiliteetin menetyksen. Todennäköisempi mekanismi kuin tornin kaatuminen perustuslaattoineen pitkin pituuttaan on tornin vaipan romahtaminen ja tornin katkeaminen jostain ylempää. Tällöin kaatuva voimala siipineen ei yllä kovin kauas. Riskiä voidaan pienentää perustusten suunnitelmien ulkopuolisella asiantuntijatarkastuksella, rakenteiden perustusten tarkastuksilla ja moottorin kunnossapitotarkastuksilla sekä huolellisella suunnittelulla, joka perustuu riittävään pohjatutkimusaineistoon. Osien irtoaminen Tuulivoimapuiston toimiessa on olemassa riski, että voimala rikkoutuu, jolloin siitä voi irrota osia. Kokemusten mukaan rikkoutumisen vaara on epätodennäköinen. VTT:llä tarkistettiin STY:lle vaaralliset viat keväällä 2012 (tuulivoiman vikatilastoista vuoteen 2011 saakka, 1300 turbiinivuotta): 2-4 potentiaalista vaaratilannetta jotka liittyivät lapojen kärkijarruihin joita ei enää uusissa voimaloissa ole (kahdesta tapauksesta ei ole varmaa onko aiheuttanut vaaratilannetta) yksi konehuoneen tulipalo yksi voimalan navan lasikuitukuoren (spinner) putoaminen voimalan juurelle yksi osittainen lapavaurio, josta ei ole varmaa onko aiheuttanut vaaratilannetta.

60 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 59 (86) Suomessa on ollut muutama pilottilaitos (valmistajan ensimmäinen laitos), ja näihin liittyen on tapahtunut yksi lapavaurio. Koska turvallisuusriski on suhteellisen pieni, alueen käyttöä tuulivoimalan läheisyydessä ei ole tarpeen rajoittaa. Lavan, lavan osan tai moottorin muiden osien irtoamisen seurauksena voi aiheutua materiaalivaurioita ja henkilövahinkoja. Tässä hankkeessa käytettävät voimalat edustavat alan uusinta tekniikkaa, jossa rakenteet ja materiaalit on suunniteltu turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Esimerkiksi Ruotsissa aitaaminen turvallisuussyistä on merkittävien luontovaikutusten välttämiseksi kielletty. Voimaloita pidetään turvallisina, koska voimalat täyttävät nykyään monen standardin ja säädöksen, kuten EU:n konedirektiivin vaatimukset. Toiminnassa olevien voimaloiden riskejä voidaan lisäksi hallita rakenteiden, kuten lapojen ja konehuoneen säännöllisillä tarkastuksilla ja huolloilla. Lisäksi voimala on laajasti automatisoitu ja voimala pysäyttää itsensä poikkeustilanteissa. Sen lisäksi voimaloita seurataan etäällä valvomosta seurantajärjestelmän (ns. SCADA-järjestelmä) kautta, josta on mahdollista reagoida tarvittaessa. Jää Talviaikaan jäätä saattaa muodostua tuulivoimalan kiinteisiin rakennelmiin sekä lapoihin voimalan toimintataukojen aikana. Kiinteisiin rakennelmiin muodostuva jää putoaa irrotessaan suoraan voimalan alapuolelle, mutta pyörivistä lavoista irtoava jää voi lentää kauemmas ja aiheuttaa vahinkoa. Lavoista irtoava jää kuitenkin yleensä jää roottorin halkaisijan sisäpuolelle. Tuulivoimapuistoalueella liikkuu hyvin vähän ihmisiä (varsinkin talvisin), joten riski irtoavasta jäästä aiheutuvasta vahingosta on hyvin pieni. Olemassa olevien riskien takia on kuitenkin suositeltavaa, että alueella liikkuvat noudattavat talviaikana riittävää suojaetäisyyttä. Yhteenvetona voidaan todeta, että sekä tuulivoimalan lavoista irtoavasta jäästä että irtoavista osista aiheutuvat riskit ovat hyvin epätodennäköisiä. Tuulivoimaloista aiheutuneista onnettomuuksista on olemassa vähän tietoja, johtuen vahinkojen hyvin pienestä määrästä suhteessa voimaloiden lukumäärään. Muun muassa Ruotsin ympäristöoikeuden päätöksen (M ) mukaan riskit tuulivoimaloista irtoavista osista tai jäiden irtoamisesta ovat häviävän pienet. Ympäristöoikeus perustelee sitä muun muassa sillä, että myös Suomea koskevan EU:n konedirektiivin 5 artiklan mukaan koneiden valmistajien on täytettävä direktiivin mukaiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset. Lisäksi mahdollisista riskeistä on ilmoitettava käyttäjälle, mikäli sellaisia on. Jään muodostumista voidaan ehkäistä esimerkiksi lapojen lämmityksellä, joka ehkäisee tehokkaasti jään muodostumista ja sen sinkoutumisen aiheuttamia riskejä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi vain niihin voimaloihin, joihin se tarkempien riskiarviointien perusteella todetaan tarpeelliseksi. Viranomaiset ovat viime vuosina antaneet suosituksia turvaetäisyyksistä tuulivoimahankkeissa. Ympäristöministeriö on mahdollisen jäänheiton ja putoavien osien varalle määrännyt turvaetäisyyden, joka on puolitoista kertaa voimalan maksimikorkeus (Ympäristöministeriö 2012). Liikenneviraston tekemien mallinnusten mukaan jää voi lentää

61 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 60 (86) 200 metriä korkeasta voimalasta enintään 300 metrin etäisyydelle. Liikenneviraston laskelmien (2011) mukaan putoavan jääkappaleen osumistodennäköisyys on kuitenkin vuosittain, talviaikaan, tunnin 10 metrin etäisyydellä käynnissä olevasta voimalasta oleskelevalle ihmiselle on yksi 1,3 miljoonasta vuodesta (Göransson 2012). Eli t.s. laskelman mukaan jään putoamisen aiheuttama turvallisuusriski on lähes olematon. Tuulivoimapuiston alueelle on mahdollista lisätä varoituskylttejä kertomaan jään putoamisvaarasta Tuulivoimapuiston meluvaikutukset Tuulivoimapuisto aiheuttaa muutoksia hankealueen ja sen lähiympäristön äänimaisemaan. Eniten melua syntyy tuulivoimapuiston rakentamisen aikana. Melua syntyy huoltoteiden ja voimaloiden perustusten rakentamisen ja kaapeloinnin sekä voimaloiden pystytyksen aikana. Syntyvä melu on normaaliin rakennusmeluun verrattavissa olevaa työkoneiden ja työmaaliikenteen aiheuttamaa melua. Kuljetuksia ja ehkä suurimpia nostoja lukuun ottamatta melu ei pääasiallisesti leviä tuulipuistoaluetta laajemmalle. Rakentamisen aikainen melu ei ylitä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ohjearvoja. Meluvaikutukset tuulivoimapuiston rakentamisen aikana on paikallista ja kestoltaan melko lyhyttä, eikä sen arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa. Tuulivoimaloiden aiheuttamia meluvaikutuksia on arvioitu melun laskentamallin avulla, joiden mukaan on tehty melumallinnus WindPRO-ohjelmalla tuulivoimapuistosta. Laskennassa käytetyt parametrit on määritetty Ympäristöhallinnon ohjeessa 2/ Luonnosvaiheen melumallinnus Äänenpainetasot on mallinnettu käyttäen napakorkeuksiltaan 137 m korkeita voimaloita. Lähtötietoina eli referenssivoimalana on käytetty tuulivoimalaitosvalmistaja Vestas V126 voimalaa. Laskelmissa tuulivoimalan äänitehotaso (LWA) on 105,9 db. Luonnosvaiheessa on käytetty Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ohjeessa (4/2012) annettuja ulkomelun suunnitteluohjearvoja. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelun suunnitteluohjearvot: ulkomelutason suun- Tuulivoimarakentamisen nitteluohjearvot Asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla* L Aeq päivä klo 7-22 L Aeq yö klo db 40 db 40 db 35 db Muilla alueilla ei sovelleta ei sovelleta Huomautukset * yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut Asumisterveysohjeessa 2003 pientaajuiselle melulle ohjeelliset enimmäisarvot. Ohjearvot koskevat asuinhuoneita ja ne on annettu taajuuspainottamattomina yhden tunnin keskiäänitasoina tersseittäin. Ohjearvot koskevat yöaikaa ja päivällä sallitaan 5 db suuremmat arvot. Vertailtaessa mittaus- tai laskentatuloksia näihin ohjearvoihin ei tuloksiin tehdä kapeakaistaisuus- tai impulssimaisuuskorjauksia. Ympäristöministeriön ohjeessa 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu viitataan näihin ohjearvoihin. Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPRO laskentaohjelmalla ISO standardin mukaisesti., jossa tuulen nopeutena käytet-

62 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 61 (86) tiin 8 m/s 10 m korkeudella mitattuna, ilman lämpötilana 15 C, ilmanpaineena 101,325 kpa sekä ilman suhteellisena kosteutena 70 %. Kuva 31. Luonnosvaiheen melumallinnus. Laaditun melumallinnuksen mukaan Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille asuinrakennuksille eivät ylittäneet valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 55 db, yö 50 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db). Meluvaikutukset eivät ylittäneet myöskään vapaa-ajan rakennuksilla valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 40 db, yö 35 db).

63 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 62 (86) Ehdotusvaiheen melumallinnus Ehdotusvaiheen melumallinnus Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston alueella on tehty käyttämällä voimalatyyppiä V126 x 5 x hh167. Laskelmissa tuulivoimalan lähtömelutaso (LWA) on 108,3 db. Tuulivoimaloiden määrää on vähennetty kuudesta viiteen. Valtioneuvoston asetuksessa (Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista, 1107/2015) tuulivoimaloille on määritelty suunnitteluarvot päivä- ja yöajan keskiäänitasojen maksimiarvolle. Asetus tuli voimaan Valtioneuvoston asetuksen mukaiset tuulivoimaloiden melutason ohjearvot (Valtioneuvoston asetus ). Vaikutuskohde Päivä (7-22) Yö (22-7) Pysyvä asutus 45 db 40 db Loma-asutus 45 db 40 db Hoitolaitokset 45 db 40 db Oppilaitokset 45 db Virkistysalueet 45 db Leirintäalueet 45 db 40 db Kansallispuistot 40 db 40 db Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (545/2015) on annettu pientaajuiselle melulle toimenpiderajat. Toimenpiderajat koskevat asuinhuoneita ja ne on annettu taajuuspainottamattomina yhden tunnin keskiäänitasoina tersseittäin. Vertailtaessa mittaus- tai laskentatuloksia näihin ohjearvoihin ei tuloksiin tehdä kapeakaistaisuus- tai impulssimaisuuskorjauksia. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaiset matalien taajuuksien äänitasot: Terssin keskitaajuus, Hz Painottamaton keskiäänitaso sisällä (L eq, 1h, db) , Tuulivoimaloiden aiheuttamia meluvaikutuksia on arvioitu melun laskentamallin avulla, joiden mukaan on tehty melumallinnus WindPRO-ohjelmalla tuulivoimapuistosta. Laskennassa käytetyt parametrit on määritetty Ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2014. Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPRO laskentaohjelmalla ISO standardin mukaisesti., jossa tuulen nopeutena käytettiin 8 m/s 10 m korkeudella mitattuna, ilman lämpötilana 15 C, ilmanpaineena 101,325 kpa sekä ilman suhteellisena kosteutena 70 %.

64 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 63 (86) Kuva 32. Ehdotusvaiheen melumallinnus. Laaditun melumallinnuksen mukaan Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille asuinrakennuksille eivät ylitä valtioneuvoston asetuksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db). Meluvaikutukset eivät ylitä myöskään vapaa-ajan rakennuksilla valtioneuvoston asetuksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db). Melumallinnuksessa lasketut melualueet eivät ulotu niin laajalle alueelle kuin kartoilla esitetään, muulloin kuin tuulen puhaltaessa kohtisuoraan häiriintyvään kohteeseen. Mikäli kohteet edellyttävät tarkempaa selvitystä, voidaan rakennusluvan hakemisen yhteydessä laatia tarkemmat melumallinnukset. Haapalamminkankaan tuulivoimapuistohankkeella ei voida katsoa olevan sellaisia meluvaikutuksia, jotka estäisivät tuulivoimapuiston toteuttamista. Melumallinnuksen tulokset on esitetty osayleiskaavan erillisasiakirjoissa.

65 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 64 (86) Matalien taajuuksien meluvaikutukset luonnosvaiheessa Matalataajuinen melu laskettiin Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisin menetelmin käyttäen voimalavalmistajilta saatuja arvioita niiden äänitehotasoista (DMS _V01, V MW-Mk2A-50/60 Hz, Third Octaves according to General Specification, Date ). Ohje antaa menetelmän matalataajuisen melun laskentaan rakennusten ulkopuolelle. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohje 1/2003 antaa matalataajuiselle melulle ohjearvot asuinhuoneissa. Rakennusten sisälle kantautuva äänitaso arvioitiin tanskalaisen DSO1284 laskentaohjeen mukaisin ääneneristävyysarvoin ja tuloksia verrattiin ohjearvoihin. Äänitasot jäävät matalilla taajuuksilla kaikissa rakennuksissa sisällä alle ohjearvon kun huomioidaan rakenteiden ääneneristävyys. Myös ihmisen keskimääräisen kuulokynnyksen alle jäädään kaikkien asuinrakennusten sisätiloissa. Koska oletusääneneristävyydellä äänitaso on korkeimmillaankin noin 10 db ohjearvon alapuolella, on ohjearvon ylittyminen epätodennäköistä huolimatta rakennusten eroista matalien äänien ääneneristävyydessä. Matalien taajuuksien meluvaikutusten tulokset ovat katsottavissa kaavaselostuksen erillisasiakirjoissa esitetyssä melumallinnuksen tuloksissa. Laskennalliset matalataajuiset lineaariset tai painottomat melutasot Leq,1h rakennusten (A-H) ulkopuolella. Laskentakohde Terssikaistan keskitaajuus, Hz , A Lomarakennus (Suolikontie 237) 49,1 50,3 44,8 43,7 44,1 43,0 40,5 38,6 37,7 30,6 28,3 B Lomarakennus (Sorsanpolku 1) 49,3 50,5 44,9 43,9 44,3 43,2 40,7 38,8 37,9 30,8 28,5 C Lomarakennus (Sorsanpolku 12) 49,2 50,4 44,8 43,8 44,1 43,1 40,5 38,6 37,8 30,6 28,4 D Lomarakennus (Viklontie 106) 49,1 50,2 44,7 43,7 44,0 42,9 40,4 38,5 37,6 30,5 28,2 E Asuinrakennus (Lähteenmäentie 120a) 51,1 52,3 46,8 45,7 46,1 45,0 42,5 40,7 39,9 32,8 30,7 F Asuinrakennus (Lähteenmäentie 121) 49,7 50,9 45,4 44,3 44,7 43,6 41,1 39,2 38,4 31,3 29,1 G Lomarakennus (Peukalolampi) 52,1 53,2 47,7 46,7 47,1 46,0 43,5 41,7 40,9 33,9 31,7 H Lomarakennus (Peukalosalo 455 ) 49,2 50,4 44,9 43,8 44,2 43,1 40,6 38,7 37,8 30,7 28, Matalien taajuuksien meluvaikutukset ehdotusvaiheessa Matalataajuinen melu laskettiin Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisin menetelmin käyttäen voimalavalmistajilta saatuja arvioita niiden äänitehotasoista (DMS

66 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 65 (86) _V01, V MW-Mk2A-50/60 Hz, Third Octaves according to General Specification, Date ). Äänitasot jäävät matalilla taajuuksilla kaikissa rakennuksissa sisällä alle ohjearvon kun huomioidaan rakenteiden ääneneristävyys. Koska oletusääneneristävyydellä äänitaso on korkeimmillaankin noin 10 db ohjearvon alapuolella, on ohjearvon ylittyminen epätodennäköistä huolimatta rakennusten eroista matalien äänien ääneneristävyydessä. Matalien taajuuksien meluvaikutusten tulokset on esitetty melumallinnusten tuloksissa kaavaselostuksen erillisasiakirjoissa. Laskennalliset matalataajuiset lineaariset tai painottomat melutasot Leq,1h rakennusten (A-H) ulkopuolella. Laskentakohde Terssikaistan keskitaajuus, Hz , A Lomarakennus (Suolikontie 237) 47, ,5 42,4 42,8 41,7 39,2 37,3 36,4 29,2 26,9 B Lomarakennus (Sorsanpolku 1) 48 49,1 43,6 42,6 42,9 41,8 39,3 37,4 36,5 29,4 27,1 C Lomarakennus (Sorsanpolku 12) 47, ,5 42,5 42,8 41,7 39,2 37,3 36,4 29,2 26,9 D Lomarakennus (Viklontie 106) 48 49,1 43,6 42,5 42,9 41,8 39,3 37,4 36,4 29,3 27 E Asuinrakennus (Lähteenmäentie 120a) 50 51,2 45,7 44, ,9 41,5 39,6 38,8 31,7 29,6 F Asuinrakennus (Lähteenmäentie 121) 48, ,5 43,4 43,8 42,7 40,2 38,3 37,4 30,3 28,1 G Lomarakennus (Peukalolampi) 51,7 52,9 47,3 46,3 46,7 45,6 43,1 41,3 40,5 33,5 31,4 H Lomarakennus (Peukalosalo 455 ) 48,5 49,7 44,2 43,1 43,5 42,4 39, ,2 30,1 27, Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset Tuulivoimaloiden pyörivät lavat muodostavat liikkuvia varjoja kirkkaalla säällä. Yksittäisessä tarkastelupisteessä tämä koetaan luonnonvalon voimakkuuden nopeana vaihteluna, välkkymisenä. Pilvisellä säällä valo ei tule selkeästi yhdestä pisteestä ja siten lapa ei muodosta selkeitä varjoja. Välkkymisen esiintyminen riippuu auringonpaisteen lisäksi auringon suunnasta ja korkeudesta, tuulen suunnasta ja siten roottorin asennosta sekä tarkastelupisteen etäisyydestä tuulivoimalaan. Suuremmilla etäisyyksillä lapa peittää auringosta niin vähäisen osan, ettei välkettä enää havaita. Tuulivoimaloiden aiheuttamat varjostusvaikutukset on mallinnettu WindPro-ohjelman SHADOW -moduulilla alustavien voimalanpaikkojen sijoitusten mukaisesti. Mallinnus tehtiin niin sanotulle todelliselle tilanteelle (real case). Mallinnuksissa tehtiin kaksi eri laskentatilannetta: 1. Todellinen tilanne, jossa puuston suojaavaa vaikutusta ei huomioitu (real case, no forest) 2. Todellinen tilanne, jossa puuston suojaavaa vaikutus on huomioitu (real case, forest ). Puuston korkeus määritettiin Corine-luokituksen mukaisesti, siten että havu- ja sekametsän puuston korkeutena käytettiin 20 metriä ja vastaavasti lehtimetsän korkeutena 15 metriä.

67 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 66 (86) Varjostusmallinnuksen tuloksia on havainnollistettu kartan avulla. Kartalla esitetään varjostusvaikutuksen (1, 8 ja 20 tuntia vuodessa) laajuus. Sen lisäksi mallinnuksessa on erikseen laskettu vaikutus tuulivoimapuistoalueen ympäristössä oleviin herkkiin kohteisiin. Auringon keskimääräiset paistetunnit perustuvat Jyväskylän sääaseman pitkäaikaisiin mitattuihin säätietoihin Laskentojen tuulen suunta ja nopeusjakaumana käytettiin Suomen tuuliatlaksen tuulisuustietoa hankealueen läheisyydeltä ja Kyyjärven sodar-mittaustuloksia vuodelta 2013 sekä pitkän aikavälin korjauksia. Tällöin voimaloiden vuotuinen käyntiaika on laskelmien mukaan lähes 8600 h vuodessa. Varjostusmallin laskennassa on huomioitu hankealueen korkeustiedot, tuulivoimaloiden sijainnit esisuunnitelman mukaan, tuulivoimalan napakorkeudet ja roottorin halkaisija ja hankealueen aikavyöhyke. Mallinnuksessa otettiin huomioon auringon asema horisontissa eri kellon- ja vuodenaikoina, pilvisyys kuukausittain eli kuinka paljon aurinko paistaa ollessaan horisontin yläpuolella sekä tuulivoimalaitosten arvioitu vuotuinen käyntiaika. Suomessa ei ole viranomaisten antamia yleisiä määräyksiä tuulivoimaloiden muodostaman varjostuksen enimmäiskestoista eikä varjonmuodostuksen arviointiperusteista. Saksassa tuulivoimaloiden aiheuttama todellinen varjostusvaikutus saa olla enintään 8 tuntia/vuosi (todellinen varjostus, real case). Ruotsissa ja Tanskassa ei ole lainsäädäntöä varjostusvaikutuksista, mutta Tanskassa on käytössä todellisella varjonmuodostuksella enimmäismäärä 10 tuntia/vuosi (real case) ja Ruotsissa 8 tuntia/vuosi (real case).

68 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 67 (86) Luonnosvaiheen varjostusmallinnus Kuva 33. Varjostusmallinnus sekä laskentapisteet A-N, ei puuston vaikutusta mukana. Laaditun varjostusmallinnuksen mukaan (real-case-laskenta) mukaan tuulivoimapuisto ei aiheita merkittäviä varjostusvaikutuksia suurimmalle osalle lähialueen vakituista asutusta tai loma-asutusta. Yhdessä kohteessa varjostusvaikutus ylittää yleisesti käytetyn 8 h/vuosi. Osoitteessa Peukalolampi (Mallinnuskohde G), varjostusvaikutus on 8:41 h/vuosi. Varjostusvaikutus mallinnuskohteessa G on havaittavissa maaliskuu- lokakuu välisenä ajanjaksona. Varjostus ajoittuu klo: väliselle ajanjaksolle noin tunnin ker-

69 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 68 (86) rallaan. Varjostuksen ajankohta huomioiden, varjostuksen ei arvioida olevan merkittävää. Lähin kaavoitettu alue sijaitsee Suolikkojärven itärannalla. Varjostusvaikutus ei ulotu jo kaavoitetulle alueelle. Varjostusvaikutukset ulottuvat merkittävästi pienemmille alueille lähiympäristöön kun metsäalueilla kasvava puusto huomioidaan. Haapalamminkankaan tuulivoimalat sijoittuvat laajalle metsäalueelle ja näin ollen mahdollisia varjostusvaikutuksia asuinkiinteistöille ei laskennallisesti tule aiheutumaan kun metsän puusto huomioidaan. Kuva 34. Varjostusvaikutus, puuston vaikutus mukana. Varjostusvaikutus ulottuu mallissa real case no forest Mätäsjärven ja Peukalolammen rannalle. Alueella oleva ranta-asemakaava on hyväksytty valtuustossa ja vahvistettu K- S ympäristökeskuksessa Voimassa olevassa kaavassa Mätäsjärven rannalla varjostuksen 1h/vuodessa raja ulottuu maa- ja metsätalousalueelle, jolla rakentaminen on kielletty. Peukalolammen rannalla 1h/ vuodessa rajaus ulottuu kaavan maa- ja metsätalousalueelle, jolla rakentaminen on kielletty. Osalle alueesta (M-alue) ulottuu 8h/ vuodessa rajaus. Varjostusvaikutus voidaan todeta vähäiseksi voimassa olevan ranta-asemakaavan alueella.

70 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 69 (86) Ehdotusvaiheen varjostusmallinnus Kuva 35. Varjostusmallinnus sekä laskentapisteet A-N, ei puuston vaikutusta mukana. Laaditun varjostusmallinnuksen mukaan (real-case-laskenta) mukaan tuulivoimapuisto ei aiheita merkittäviä varjostusvaikutuksia lähialueen asuin- tai lomarakennuksille, vaan varjostusvaikutus on kohteissa enintään noin viisi tuntia vuodessa (Mallinnuskohde E, varjostusvaikutus 4:58 h/vuosi). Lähin kaavoitettu alue sijaitsee Suolikkojärven itärannalla. Varjostusvaikutus ei ulotu kaavoitetulle alueelle. Varjostusvaikutukset ulottuvat merkittävästi pienemmille alueille lähiympäristöön kun metsäalueilla kasvava puusto huomioidaan. Haapalamminkankaan tuulivoimalat sijoittuvat laajalle metsäalueelle ja näin ollen mahdollisia varjostusvaikutuksia asuinkiinteistöille ei laskennallisesti tule aiheutumaan kun metsän puusto huomioidaan.

71 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 70 (86) Kuva 36. Varjostusvaikutus, puuston vaikutus mukana. Varjostusvaikutus ulottuu mallissa real case no forest Mätäsjärven ja Peukalolammen rannalle. Alueella oleva ranta-asemakaava on hyväksytty valtuustossa ja vahvistettu K- S ympäristökeskuksessa Voimassa olevassa kaavassa Mätäsjärven rannalla varjostuksen 1h/vuodessa raja ulottuu maa- ja metsätalousalueelle, jolla rakentaminen on kielletty. Peukalolammen rannalla 1h/ vuodessa rajaus ulottuu kaavan maa- ja metsätalousalueelle, jolla rakentaminen on kielletty. Osalle alueesta (M-alue) ulottuu 8h/ vuodessa rajaus. Varjostusvaikutus voidaan todeta vähäiseksi voimassa olevan ranta-asemakaavan alueella.

72 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 71 (86) Vaikutukset ilmavalvontaan Tuulivoimaloiden vaikutuksia ilmavalvontatutkiin tutkitaan Puolustusvoimilta pyydettävän lausunnon yhteydessä Vaikutukset lentoliikenteeseen Tuulivoimaloiden estevaikutukset lentoliikenteelle tutkitaan Trafilta pyydettävän lausunnon yhteydessä Lentoestevalojen vaikutus Lentoestemääräysten vuoksi tuulivoimapuistoon suunniteltuihin voimaloihin on asennettava lentoestevalaistus. Lentoestevalaistuksesta määrätään yksityiskohtaisesti lentoesteluvassa, joka haetaan Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta lopulliseen toteutussuunnitelmaan. Lentoestevalaistuksen vaatimukset perustuvat ilmailumääräykseen AGA M3-6. Taulukossa 5-2 on esitetty tiivistetysti Trafin uusin ohje tuulivoimaloiden lentoestevaloista ( ). Tuulivoimalan lentoestevalot (Trafi, ). Lavan korkein kohta yli 150 metriä Lentoestevalo Päivällä - B-tyypin suuritehoinen ( cd) vilkkuva valkoinen valo, konehuoneen päälle (2 x cd valaisimien katsotaan täyttävän vaatimuksen) Hämärällä - B-tyypin suuritehoinen (20000 cd) vilkkuva valkoinen valo, konehuoneen päällä, voidaan käyttää vastaavasti (2 x cd valaisimien katsotaan täyttävän vaatimuksen) Yöllä - B tyypin suuritehoinen (2000 cd) vilkkuva valkoinen, tai - keskitehoinen (2000 cd) B-tyypin vilkkuva punainen, tai - keskitehoinen (2000 cd) C-tyypin kiinteä punainen valo, konehuoneen päälle - Mikäli voimalan maston korkeus on 105 m tai enemmän maanpinnasta, tulee maston välikorkeuksiin sijoittaa A- tyypin pienitehoiset lentoestevalot tasaisin, enintään 52 m, välein. Alimman valotason tulee jäädä ympäröivän puuston yläpuolelle. Nimellistä valovoimaa voidaan pudottaa 30 %:iin näkyvyyden ollessa yli 5000 m ja 10 %:iin näkyvyyden ollessa yli m. Näkyvyys tulee määrittää tuulivoimalan konehuoneen päälle asennettavalla käyttöön suunnitellulla näkyvyyden mittauslaitteella. Ympäristöön välittyvän valomäärän vähentämiseksi voidaan yhtenäisten tuulivoimapuistojen lentoestevaloja ryhmitellä siten, että puiston reunaa kiertää voimaloiden korkeuden mukaan määritettävien tehokkaampien valaisinten kehä. Tämän kehän sisäpuolelle jäävien voimaloiden lentoestevalot voivat olla pienitehoisia jatkuvaa punaista valoa näyttäviä valoja. Tehokkaampien valaisinten etäisyys toisistaan voi olla maksimissaan noin 1600 metriä. Tuulivoimapuiston lentoestevalojen tulee välähtää samanaikaisesti. Pimeällä tuulivoimaloista voidaan havaita vain valkoiset vilkkuvat tai punaiset kiinteät lentoestevalot. Valkoisten valojen vilkkuminen voidaan kokea häiritsevänä. Lentoeste-

73 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 72 (86) valot havaitaan niillä alueilla, joille näkyy tuulivoimalatornin korkein kohta (napakorkeus). Näkyvyysalue on lähes yhtä laaja kuin koko voimalan näkyvyysalue. Puuston katvevaikutuksesta johtuen lentoestevalojen havaittavuus myötäilee voimaloiden näkyvyysalueita. Mikäli voimala ei näy, ei yleensä myöskään nähdä lentoestevaloja, koska niiden valaistussuunta on ylöspäin Vaikutukset viestintäyhteyksiin Kaikenlainen radioliikenne muodostaa yhteyden lähetin- ja vastaanotinantennien välille sähkömagneettisten aaltojen (radioaaltojen) avulla. Kaikki sähköä johtavat aineet vaikuttavat aaltojen kulkuun, tällaisia ovat metallirakenteet, maa ja suuremmilla taajuuksilla myös kostea ilma ja metsä. Tuulivoimala voi myös aiheuttaa häiriöitä lähellä oleviin vastaanotinantenneihin. Häiriöiden syntyminen riippuu muun muassa tuulivoimalan sijainnista lähetin- ja vastaanottoantennien suhteen, lähetystehosta, maaston muodoista sekä muista esteistä lähettimen ja vastaanottimen välissä. Yleisesti voidaan todeta, että digitaalisessa tiedonsiirrossa häiriöiden esiintyminen on vähäisempää kuin analogisessa. Tuulivoimalat saattavat häiritä Digitan Jyväskylä - Saarijärvi linkkiyhteyttä Digitan lausunnon ( , Pitkärasi) mukaisesti. Kuva 37 Tv-vastaanotto suhteessa suunniteltuun tuulivoimapuistoon ( sijainti osoitettu kuvassa likimääräisesti sinisellä rajauksella).

74 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 73 (86) 11 KAAVAN SUHDE OLEMASSA OLEVIIN SELVITYKSIIN JA SUUNNITELMIIN 11.1 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa MRL:n mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niiden toteutumista tulee edistää kuntien kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava on suoraan rakentamista ohjaava osayleiskaava ja sen suunnittelussa sovelletaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteita. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Toimiva aluerakenne HUOMIOIMINEN OSAYLEISKAAVASSA Hanke ei estä aluerakenteen tasapainoista kehittämistä Saarijärven kaupungissa. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan maa- ja metsätalousaluetta, eikä sinne kohdistu mitään kehittämispaineita. Tuulivoimaloiden rakentaminen ei myöskään muuta suunnittelualueen nykyistä aluerakennetta oleellisesti. Useat huoltotiet pystytään rakentamaan olemassa olevien metsäautoteiden paikalle. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Tuulivoimahanke tukee yhdyskunnan ekologista kestävyyttä erityisesti energiantuotannon osalta. Tuulivoimapuisto ei aiheuta merkittävää elinympäristön laadun heikkenemistä. Alueella asuvat ja lomailevat voivat kokea tuulivoimapuiston aiheuttamat vaikutukset hyvin monella tavalla riippuen taustoistaan ja asenteistaan. Kulttuuriperinnön osalta hanke ei tuhoa kulttuuriympäristöjä tai arvokasta rakennusperintöä. Omalta osaltaan tuulivoimahanke lisää rakennusperinnön vaihtelevuutta ja monikerroksisuutta. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet on tunnistettu ja paikannettu hankkeen ympäristöselvityksissä, jolloin ne voidaan ottaa huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Virkistyskäytön osalta hankealueen metsästyskäyttö liittyy alueella viihtyviin riistakantoihin Tuulivoimaloiden ei arvioida merkittävässä määrin vähentävän alueen metsästettäviä riistakantoja tulevaisuudessa. Tuulivoimaloiden aiheuttama melu voi heikentää alueen houkuttelevuutta virkistyskäytön kannalta. Tuulivoima on energiantuotannossa luonnon kestävää hyödyntämistä. Alueella tarvittava huoltotieverkosto pystytään rakentamaan olemassa olevaa tiestöä hyödyntäen. Tuulivoimaloiden komponentit voidaan kuljettaa alueelle useaa eri reittiä maanteitä pitkin. Tuulivoimapuiston kuljetusten suuntautuminen hankealueelle tarkentuu prosessin edetessä. Tuulivoima parantaa maakunnallista energiantuotantoa ja on Suomen ilmastopolitiikan mukaista kehitystä. Ei koske ko. osayleiskaavaa Ei koske ko. osayleiskaavaa.

75 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 74 (86) 11.2 Osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan ja vaihemaakuntakaavaan Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen maakuntakaavan ja se on saanut lainvoiman Suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevarauksia maakuntakaavassa. 1. Vaihemaakuntakaava koskee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta. Ympäristöministeriö on vahvistanut 1. vaihemaakuntakaavan Kaavan alue ei ulotu nyt laadittavalle Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavan alueelle. 2. Vaihemaakuntakaavan Ympäristöministeriö on vahvistanut 2. vaihemaakuntakaavan Suunnittelualueelle ei osoiteta kaavassa uusia aluevarauksia. 3. Vaihemaakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Suunnittelualueelle ei osoiteta kaavassa aluevarauksia. 4. Vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Suunnittelualueelle ei osoiteta kaavassa aluevarauksia Osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Yleiskaavaa laadittaessa on selvitettävä ja otettava huomioon MRL:ssa (39 ) määritellyt yleiskaavan sisältövaatimukset siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Lisäksi laadittaessa MRL 77 a :ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huomioitava tuulivoimarakentamista koskevat yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2. olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3. asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4. mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5. mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6. kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7. ympäristöhaittojen vähentäminen; 8. rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

76 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 75 (86) Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavassa on otettu huomioon MRL 39 mukaiset sisältövaatimukset. Osayleiskaava tukeutuu tiestön osalta pääosin olemassa olevaan infrastruktuuriin. Osayleiskaava perustuu maisemaa, rakennettua ympäristöä, luonnonarvoja sekä ympäristöhaittoja (melu, varjostus) koskeviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin. Alueelle sijoittuvat tuulivoimalat eivät rajoita merkittävästi alueella liikkumista, eivätkä heikennä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Alueilla nykyisin harjoitettava maankäyttö (maa- ja metsätalous) voi jatkua ennallaan. Kaikilla maanomistajilla on edelleen mahdollisuus käyttää omistamiaan kiinteistöjä nykyisellä ja alueelle tavanomaisella tavalla. Kaavaan on merkitty tuulivoimaloiden ja muuntoaseman vaatimat alueet ja huomioitu teknisen huollon ja sähkön siirron järjestäminen, kuten huoltoteiden, kaapelointien ja sähköverkkoon liittymisen järjestämismahdollisuudet Osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiin sisältövaatimuksiin Laadittaessa MRL:n 77 a :ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että: 1. yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; 2. suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; 3. tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavassa on otettu huomioon tuulivoimarakentamista koskevat erityiset sisältövaatimukset. Osayleiskaavan sisältö, esitystapa ja mittakaava on laadittu yleiskaavan ohjausvaikutukset huomioiden. Osayleiskaavan mittakaava on 1: Kaavakartalle on rajattu tuulivoimaloiden alueet, jotka ohjaavat suoraan rakennuslupamenettelyä. Suunnittelun yhteydessä on selvitetty kattavasti tuulivoimaloiden vaikutuksia maisemakuvaan, luonnonarvoihin, kulttuuriympäristön arvojen säilymiseen, muinaismuistoihin, virkistystarpeisiin sekä asuin- ja elinympäristöjen laatunäkökohtiin. Hankkeen suunnittelussa ja kaavoituksessa on huomioitu teknisen huollon ja sähkön siirron järjestäminen, kuten huoltoteiden, kaapelointien ja sähköverkkoon liittymisen järjestämismahdollisuudet. Edellytykset sähköverkkoon liittymiselle selvitetään sekä ympäristöllisestä että teknisestä näkökulmasta Osayleiskaavan suhde lähimpiin voimassa oleviin asema- ja yleiskaavoihin Saarijärven kaupungin ranta-asemakaavassa Mätäsjärven rannalla varjostuksen 1h/vuodessa raja ulottuu maa- ja metsätalousalueelle, jolla rakentaminen on kielletty. Peukalolammen rannalla 1h/ vuodessa rajaus ulottuu kaavan maa- ja metsätalousalueelle, jolla rakentaminen on kielletty. Osalle alueesta (M-alue) ulottuu 8h/ vuodessa rajaus. Varjostusvaikutus voidaan todeta vähäiseksi voimassa olevan ranta-asemakaavan alueella. Yli 40 db:n meluvaikutuksia ei tehdyn melumallinnuksen mukaan ranta-asemakaavan alueelle aiheudu.

77 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 76 (86) Kuva 38. Haapalamminkankaan varjostuvaikutusalueet suhteessa Saarijärven kaupun- gin RAK:n Mätäsjärven rannalla

78 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 77 (86) Kuva 39Haapalamminkankaan varjostuvaikutusalueet suhteessa Saarijärven kaupungin RAK:n Peukalolammen rannalla Hankealueen koillis- ja pohjoispuolella olevien Suolikkojärven, Kuivuulammen ja Saari- lammen ranta-alueilla voimassa olevan ranta-asemakaavan alueelle (mustaviivoitetut alueet), Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset eivät tehdyn varjostusvaikutusmallinnuksen mukaan yllä. Myöskään meluvaikutukset eivät yllä näin etäälle.

79 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 78 (86) Kuva 40 Haapalamminkankaan varjostuvaikutusalueet suhteessa Suolikkojärven ja Saarilammenkaavoitettuihin alueisiin Osayleiskaavan suhde lähimpiin laadinnassa oleviin yleis- ja asemakaavoihin Saarijärvelle laaditaan parhaillaan pienvesistöjen rantaosayleiskaavaa vielä kaavoittamattomille taajaman ulkopuolisille vesistöille. Rantayleiskaavaan merkityillä rantarakennuspaikoilla ja rakentamiseen varatuilla alueilla rakentaminen on mahdollista suoraan rakennusluvin, kun taas kaavoittamattomilla alueilla rakentaminen vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta on mahdollista vain poikkeamisluvalla. Kaavoitettavalle rantaosayleiskaava-alueelle sijoittuu noin 163 järveä, lampea, lampiryhmää sekä jokea. Vesistöjen kokonaispinta-ala on noin 2190 ha ja rantaviivan pituus noin 310 km. Kahden kilometrin etäisyydellä Haapalamminkankaan tuulivoimapuistosta sijaitsee parisenkymmentä pienvesistöä, joista seitsemän rannoille ollaan kaavoittamassa rantarakennuspaikkoja. Nämä pienvesistöt ovat Haapalampi, Suolikko, Pirttijärvi, Iso Kurkilampi, Peukalolampi, Mätäsjärvi ja Lehtolampi.

80 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 79 (86) Kuva 41 Voimaloiden sijainti suhteessa Saarijärven pienvesistöjen rantayleiskaavaan. Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston 45 db melualue ulottuu Haapalammen lounaisosan sille ranta-alueelle, minne on muodostumassa uusia rantarakennuspaikkoja. Lisäksi 40 db melualue ulottuu kaavaluonnoksessa Haapalammen koillisosaan osoitetuille uusille rantarakennuspaikoille. Haapalamminkankaan tuulivoimahankkeen toteutuminen estäisi kaavaluonnokseen merkittyjen rantarakennuspaikkojen toteuttamisen kaavaluonnoksessa esitetyllä tavalla. Näin ollen Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston toteuttaminen edellyttää Haapalammen rannoille kaavaluonnoksessa esitettyjen rakennuspaikkojen poistamista. Kyseisestä asiasta on jo sovittu kiinteistönomistajan kanssa.

81 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 80 (86) Kuva 42 Haapalamminkankaan tuulivoimapuistonmelualueet suhteessa Saarijärven pienvesistöjen rantayleiskaavaan. Mallinnustulosten mukaan yli 8h/a varjostusvaikutusta aiheutuu niin ikään Haapalammen ja Iso Kurkilammen rannoilla sijaitseville kaavaluonnoksessa rakennuspaikoiksi merkityille kohteille. Haapalammen koillisrannalla ja Iso Kurkilammen etelärannalla vaikutus on >8h/a ja Haapalammen luoteisrannalla >20h/a.

82 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 81 (86) Kuva 43 Varjostusvaikutus suhteessa Saarijärven pienvesistöjen rantayleiskaavaan. Huomioitaessa metsäalueilla kasvava puusto, ei varjostusvaikutuksia Iso Kurkilammen tai Haapalammen rannoille mallinnusten mukaan aiheudu.

83 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 82 (86) Kuva 44 Varjostusvaikutus ( real case forest) Saarijärven pienvesistöjen rantayleiskaavaan. Karstulan itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavaluonnoksessa uutta rantarakennusoikeutta on muodostumassa mm. Suolikon, Lehtolammen ja Mätäsjärven rannoille, joiden voidaan katsoa olevan lähinnä Saarijärven kaupungin rajaa ja Haapalamminkankaan tuulivoimayleiskaava-aluetta. Varjostuksen 1h/vuodessa raja ulottuu Mätäsjärven vesialueelle sekä metsätalousalueelle (M).