Kestävä tulevaisuus Pomovästin strategia paikallisesta kehittämisestä Länsi-Uudellamaalla

Transkriptio

1 1 Kestävä tulevaisuus Pomovästin strategia paikallisesta kehittämisestä Länsi-Uudellamaalla

2 2 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 3 TOIMINTA-ALUE JA VÄESTÖ..4 Asukasluku kunnittain.4 Ikärakenne 4 ANALYYSI TOIMINTA-ALUEEN KEHITTÄMISTARPEISTA JA -MAHDOLLISUUKSISTA 5 SWOT-analyysi 5 Koulutustaso 6 Työllisyystilanne..6 Työttömät.6 Elinkeinoelämä 7 Yhdistys- ja kylätoiminta 7 Luonto 7 Kehittämismahdollisuudet.7 Pomovästin paikallisen kehittämisohjelman Länsi-Uusimaa yhdistää voimansa arviointi.8 STRATEGIAN TAVOITTEIDEN KUVAUS.10 Visio vuonna Kohderyhmä 10 PAINOPISTEALUEET 11 Luonto kehittämismahdollisuus 11 Paikallisuus voimavara 13 Kultuuri ja historia.13 Kylien kehittäminen..13 Nuoret Länsi-Uudenmaan tulevaisuus.15 YHTEISTYÖ MUIDEN MAASEUTUALUEIDEN KANSSA...16 STRATEGIAN YHTEENSOVITTAMINEN MUIDEN RAHASTO-OHJELMIEN SEKÄ ALUEELLA TOTEUTETTAVIEN MUIDEN OHJELMIEN JA STRATEGIOIDEN KANSSA Uudenmaan alueellinen kehittämisstrategia Uusimaa-ohjelma 18 Rakennerahasto-ohjelmat 18 Kalatalousrahasto, ESKO..18 Länsi-Uudenmaan elinkeino- ja elinvoimaohjelma 19 Länsi-Uudenmaan matkailustrategia (2020) 19 VALMISTELUPROSESSIN KUVAUS 19 TOIMINTASUUNNITELMA..20 Hankkeiden valintakriteerit..20 STRATEGIAN HALLINNON JA SEURANNAN JÄRJESTÄMINEN 21 STRATEGIAN RAHOITUSSUUNNITELMA.21

3 3 ESIPUHE Tämä on kehittämisstrategia Länsi-Uudellemaalle vuosiksi Strategian on valmistellut Pomoväst yhteistyössä alueen paikallisten toimijoiden kanssa. Toiminta-alue koostuu viidestä rannikon kunnasta Hangosta Kirkkonummelle. Alue on kaksikielinen ja koko alueen asukasmäärä on Strategia perustuu aiempiin kokemuksiin ja se on tehty yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Strategiassa on huomioitu muut alueella toteutettavat ohjelmat ja strategiat ja se perustuu paikallisten toimijoiden kanssa käytyihin keskusteluihin. Toiminta-alueelta saatuja ideoita on koottu usean vuoden ajan ja Pomoväst on asettanut työryhmän, joka on työstänyt strategiaa kevään 2013 aikana. Kehittämisstrategia jakautuu kolmeen toimenpidekokonaisuuteen 1. Luonto kehittämismahdollisuus 2. Paikallisuus voimavara ; Kulttuuri ja historia ja kylien kehittäminen 3. Nuoret Länsi-Uudenmaan tulevaisuus Strategiassa mainitut toimenpiteet rahoitetaan pääosin maaseutuohjelmasta. Rahoitukseen olemme laskeneet mukaan myös kalatalousohjelmasta, rakennerahastoista sekä Länsi-Uudenmaan kunnilta saatavan rahoituksen. Merkittävän osan muodostaa myös paikallisilta toimijoilta eli yrityksiltä, yhdistyksiltä ja muilta organisaatioilta saatava rahoitus. Strategia täydentää alueen muuta kehittämistyötä ja siinä määritellyt tavoitteet ja toimenpiteet ovat yhdenmukaiset alueella toteutettavien muiden ohjelmien ja strategioiden kanssa.

4 4 TOIMINTA-ALUE JA VÄESTÖ Tämän strategian toteutusalue kattaa seuraavat kunnat kokonaisuudessaan; Hanko, Raasepori, Inkoo, Siuntio ja Kirkkonummi. Kirkkonummen keskusta-alueen toimenpiteitä ei voida toteuttaa maaseutuohjelmasta vaan ne toteutetaan ja rahoitetaan muiden rahoituslähteiden avulla. (kartta liitteenä). Toiminta-alueemme on pysynyt suurin piirtein samana siitä lähtien kun Pomoväst aloitti toimintansa Alue on maantieteellisesti yhtenäinen ja aluetta yhdistää rannikko, kulttuuri ja kaksikielisyys. Alue on suuruudeltaan km² ja välimatka itäisten ja läntisten osien välillä on noin 100 km. Tärkeä osa aluettamme on saaristo, jonka väkiluku monikertaistuu kesäisin vapaa-ajan asukkaiden muuttaessa mökeilleen. Asukasluku kunnittain Kunta Asukkaita Ruotsinkielisiä % Suomenkielisiä % Muut kielet % Maapinta-ala km² Hanko ,9 53,6 3,5 114,5 82,2 Inkoo ,4 41,9 2,7 347,8 16,0 Kirkkonummi ,9 77,5 4,6 365,0 101,9 Raasepori ,6 30,9 3,5 1144,3 25,3 Siuntio ,0 66,6 3,4 241,6 25,4 Yhteensä ,7 56,4 3,9 2213,2 39,4 Lähde: Tilastokeskus Väestön tiheys asuk./km² Ikärakenne Kunta < 14 vuotta vuotta vuotta vuotta 65 -> Hanko 14,5 9,6 21,3 31,4 23,2 Inkoo 18,7 8,8 23,8 30,0 18,7 Kirkkonummi 22,8 10,6 27,4 27,7 11,5 Raasepori 16,0 11,2 22,1 28,8 21,9 Siuntio 21,6 9,4 26,0 29,7 13,3 Yhteensä 19,3 10,5 24,6 28,8 16,8 Lähde: Tilastokeskus Pomovästin toiminta-alue on monipuolinen ja kehittämistarpeet vaihtelevat suuresti alueen sisällä. Ikärakenne alueen kunnissa vaihtelee ja esimerkiksi yli 65-vuotiaiden osuus on Hangossa suurin (23.2%) ja pienin Kirkkonummella (11,5%). Alueen itäosissa on tulomuutto suurta kun taas väestön määrä vähenee koko ajan mitä lännemmäksi aluetta siirrytään.

5 5 ANALYYSI TOIMINTA-ALUEEN KEHITTÄMISTARPEISTA JA MAHDOLLISUUKSISTA SWOT analyysi VAHVUUDET HEIKKOUDET - pääkaupunkiseudun läheisyys - suomenkielisten koulutusmahdollisuuksien - kaunis ja puhdas luonto, meri ja saaristo puuttuminen - vanha kulttuuriseutu, monipuolinen - nopeiden tietoliikenneyhteyksien puuttuminen kulttuuritarjonta - pienyrittäjyyden puuttuminen (Hanko,Pohja) - vapaa-ajan asukkaat - sesonkiluonteinen toiminta - kaksikielisyys - yhdistysten ikärakenne, ihmiset eivät halua - edulliset tontit, talot ja asunnot sitoutua pidemmäksi aikaa - liikenneyhteydet, lyhyet välimatkat, hyvä ja valmis infrastruktuuri - alhainen koulutustaso (alueen joissakin osissa) - satamat, myös pienvenesatamat - kateellisuus, yhteistyökyvyn ja - monipuolinen yritysrakenne yhteisöllisyyden puute - viihtyisä asuinympäristö - heikko lähidemokratia - puhdas ruoka - paikallisen identiteetin puute vaivaa usein - monikulttuurisuus tulomuuttajia - vapaa-ajanviettomahdollisuudet - korkeakoulututkinnon suorittaneilla puute - aktiivinen yhdistystoiminta työpaikoista - koulutusmahdollisuudet (Novia,Axxell) - teiden kunto heikkenee - korkea koulutustaso (alueen joissakin osissa) - heikot liikenneyhteydet, julkisen liikenteen - väestörakenne, laaja väestöpohja puute - pienimuotoisuus - palveluiden ja terveydenhuollon - yhteistyörakenteet keskittäminen (paikallinen,kansallinen,kansainvälinen) - väestörakenne (tietyissä osissa) - yritysneuvontaverkosto - joidenkin yrittäjien palveluasenne - vuokrausmökkien puute - talkoovoima vähentymässä MAHDOLLISUUDET - Helsingin läheisyys, metropolialue - uudistuva energia - kulttuuri, historia - vapaa-ajan asukkaat resurssina ja palveluiden tarvitsijoina - nuoret - kylätoiminta- ja palvelu - kolmannen iän edustajat - puutuotteiden lähituotanto - lähiruoka - pienyrittäjyys ja nuorten yrittäjyys - hyvinvointi- ja hoitosektoripalvelut - puutarhat - matkailu, esim. luonto- ja elämysmatkailu - Hanko-radan sähköistys - etätyö - ulkomainen pääoma - asumisviihtyvyyden lisääntyminen - Novagon vesihanke - osaaminen ja sosiaalinen pääoma - tietoyhteiskunta - kansallinen yhteistyö - kansainvälinen yhteistyö - globaalit trendit - saaristo, kalastus UHAT - työttömyys, erityisesti nuorten työttömyys joka tuo mukanaan syrjäytymisen riskin - vähentyneet/lopetetut palvelut - ympäristön tuhoutuminen (öljyonnettomuudet) - teollisuuden alasajo jatkuu - kuntien yhä heikkenevä talous - työpaikkojen ja voiman puute - nopeiden tietoliikenneyhteyksien puute - yrittäjien ja henkilöstön loppuun palaminen - ELSA-rata - Dragsvik ilmastonmuutokset

6 6 Koulutustaso Yli 15-vuotiaat koulutustason ja kuntien mukaan 2011 (%) Koko maa Hanko Inkoo Kirkkonummi Raasepori Siuntio ei peruskoulun jälkeistä tutkintoa Tutkinnon suorittaneita joista; - keskiaste - alin korkea-aste - alempi korkeakoulututkinto - ylempi korkeakoulututkinto - tutkijataso Lähde: Tilastokeskus Koulutustasoa tarkasteltaessa on havaittavissa tässäkin alueellisia eroja. Mitä pidemmällä lännessä ollaan, sitä useammalta puuttuu koulutus. Esimerkiksi Hangossa 45%:lla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Tätä selittää osittain se, että Hangossa on teollisuus ja satama pystynyt tarjoamaan työpaikkoja, joissa ei ole koulutusta tarvinnut. Syynä voi myös olla se, että alueeltamme puuttuvat suomenkieliset koulutusmahdollisuudet. Työllisyystilanne Läntisellä Uudellamaalla on monipuolinen yritysrakenne tarkasteltaessa aluetta kokonaisuutena. Alueen sisällä esiintyy kuitenkin suuria vaihteluita. Esimerkiksi Raaseporin alueella Pohjassa sekä myös Hangossa on sijainnut suurteollisuutta monine työpaikkoineen. Viime vuosien taloudellisen tilanteen huononemisen myötä on suuri osa näistä työpaikoista hävinnyt ja esim. FN-Steelin konkurssi 2012 jätti useita satoja työttömäksi ja huononsi myös monien aliurakoitsijoiden työmahdollisuuksia. Sama koskee Hangon satamaa, joka on aiemmin tarjonnut työpaikan monelle länsiuusmaalaiselle, mutta joutunut vähentämään työntekijöidensä määrää viime vuosina. Tammikuussa 2013 oli alueellamme runsaat työtöntä ja työttömyysaste Hangossa 12,6%. Yhä useampi nuori on ilman koulutusta tai työtä. Hangon ja Raaseporin työttömistä oli tammikuussa ,4 % alle 25-vuotiaita eli yhteensä 256 henkilöä. Tämä merkitsee sitä että alueella on suuri tarve sekä uusista työpaikoista että uudesta yrittäjyydestä mutta myös muita toimenpiteitä tarvitaan, jotta estetään näiden nuorten syrjäytyminen. Työttömät, työttömyys-% työttömien määrä < 25-vuotiaiden %- osuus työttömistä < 25 vuotiaiden työttömien määrä Hanko 12, ,4 78 Inkoo 6, ,4 19 Kirkkonummi 7, ,9 147 Raasepori 9, ,4 178 Siuntio 4, ,5 15

7 7 Elinkeinoelämä Eniten työpaikkoja Hangossa oli vuonna 2010 teollisuudessa, tosin lukumäärä on vähentynyt tästä. Kirkkonummella ja Raaseporissa eniten työpaikkoja on julkisella sektorilla ja puolustuslaitoksessa. Monet näistä työpaikoista ovat uhattuina koska Dragsvik (ruotsinkielinen varuskunta) ja sairaala uhataan lakkauttaa. Puhuttaessa peruselinkeinoista voidaan todeta, että Länsi-Uusimaa on vanhaa maatalousaluetta ja tämä vaikuttaa vielä erityisesti Inkoossa ja Siuntiossa mutta jossain määrin myös Raaseporissa. Ammattikalastajien määrä vähenee koko ajan ja jäljellä olevat taistelevat eloonjäämisestä ja ovat usein pakotettuja työskentelemään lisäksi muun kuin kalastuksen parissa. Saaristolaiset tekevät usein monenlaista työtä ja saavat merkittävän osan tuloistaan niistä palveluista, joita tarjoavat alueen vapaa-ajan asukkaille. Yhdistys- ja kylätoiminta Alueen yhdistyselämä on perinteisesti ollut aktiivista, mutta aktiivisten toimijoiden keski-iän nouseminen sekä nuorten haluttomuus sitoutua pitkäjänteisesti toimintaan alkaa näkyä. Kuntayhteenliittymät sekä yhä heikompi julkinen talous on lisännyt tarvetta lähidemokratian kehittämiseen. Säilyttääksemme ja kehittääksemme kylien lähipalveluita on löydettävä uusia, innovatiivisia ratkaisuja. Näitä voivat olla mm. parempi keskusteluyhteys kylien asukkaiden ja päättäjien välillä tai että itse pyrimme kehittämään tapoja tuottaa lähipalveluita esim. kolmannen sektorin tai lisääntyneen yrittäjyyden avulla. Länsi-Uudenmaan Kylät ry toimii Länsi- ja Keski-Uudenmaan kyläyhdistysten katto-organisaationa. Länsi-Uudenmaan Kylät ry:n ja Pomovästin työnjako on viime vuosina ollut se, että Länsi-Uudenmaan Kylät on vastuussa kylien aktivoimisesta ja uusien yhteistyömuotojen löytämisestä kun taas Pomoväst on tukenut kyliä tarjoamalla rahoitusta erilaisiin kehittämis- ja investointihankkeisiin. Luonto Länsi-Uudellamaalla on puhdas, hieno ja monipuolinen luonto. Leimaa-antavana on vesistöjen suuri määrä sekä laaja saaristo. Uhkana on kuitenkin ympäristön tuhoutuminen, lähinnä merellä tapahtuvat öljyonnettomuudet. Suomenlahden laivaliikenne on vilkasta ja on vain ajan kysymys että jotain tapahtuu. Meidän tulisi kaikin keinoin pyrkiä ehkäisemään tällaiset onnettomuudet ja samalla kehittää menetelmiä, joita voidaan ottaa käyttöön jos jotain tapahtuu. Vesi kaikissa muodoissaan (järvet, purot, joet, meri) on yksi tärkeimpiä resurssejamme ja meidän tulisi aktiivisesti suojella vesistöjämme jotta ne säilyisivät puhtaina ja hyvin hoidettuina. Myös muu luonto on resurssi, josta on pidettävä huolta. Luonto antaa meille mahdollisuuden kehittää erilaista toimintaa, mutta tämän on tapahduttava kestävällä tavalla. Kehittämismahdollisuudet Pääkaupunkiseudun läheisyys ja sieltä tuleva palveluiden ja tavaroiden kysyntä sekä suhteellisen hyvät liikenneyhteydet luovat edellytykset uuden yrittäjyyden kehittymiselle. Aluettamme leimaa myös yhä kasvava vapaa-ajan asukkaiden määrä ja lisääntyvä matkailu ja tämä tuo mukanaan erilaisten palvelujen kysynnän. Sama koskee lukumäärältään kasvavaa vanhempaa väestöä. Äskettäin eläkkeelle siirtyneet matkustavat mielellään ja arvostavat uusia elämyksiä ja hyvää palvelua ja hieman vanhemmat tarvitsevat huolenpitoa ja hoitoa, ehkä ruoka- ja siivouspalveluita jne.. Tällä saralla on myös tarve uuden teknologian kehittämiseen.

8 8 Meillä on suuret mahdollisuudet kehittää lähituotteita ja hyödyntää luonnonvaroja tämä koskee mm. elintarvikealaa, puutuotteita, bioenergiaa ja muita uudistuvia energiamuotoja, uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen ja puutarhanhoidon palveluita ja tuotteita jne.. Meillä on myös edellytykset kehittää uutta teknologiaa ja yrittäjyyttä hyödyntäen alueella olevaa tietotaitoa, josta esimerkkeinä voidaan mainita Tutkimusinstituutti Aronia ja Tvärminnen eläintieteellinen asema. Länsi-Uusimaa on vanha kulttuuriseutu vanhoine ruukkeineen ja rikkaine historioineen ja alueella on elävä kaksikielisyys. Nämä yhdistettynä pääkaupunkiseudun läheisyyteen antavat monia kehittämismahdollisuuksia. Myös saaristo on alueemme valttikortti. Se antaa mahdollisuuden vapaa-ajan asutukseen mutta myös alueen matkailuelinkeinon kehittämiseen. Toistaiseksi toiminta on paljolti sesonkiluonteista mutta siitä on mahdollista kehittää ympärivuotista. Palveluiden keskittäminen synnyttää pikkukyliin tarpeita, jotka tulee täyttää. Tämä luo mahdollisuuksia myös pienyrittäjyyteen mm. hoitopalvelualalla. Yrittäjistä moni on yrittäjä muun toimen ohessa. Tällaisesta yrittäjyydestä on mahdollista kehittää täyspäiväinen yrittäjyys. Pomovästin paikallisen kehittämisohjelman Länsi-Uusimaa yhdistää voimansa arviointi Pomoväst on tehnyt työtä alueen kehittämiseksi jo vuodesta Viimeisen ohjelmakauden aikana olemme keskittyneet ympäristö- ja kulttuurihankkeisiin sekä yrittäjyyden kehittämiseen. Kehittämisstrategiamme on ollut vuorovaikutuksen ja yhteistyön avulla luoda hyvinvoiva alue, hyödyntää Länsi-Uudenmaan resurssit ja käyttää hyväksi mahdollisimman hyvin kaikki tarjolla olevat keinot. Tavoitteena oli että Länsi-Uusimaa on vuonna 2013 viihtyisä alue, jonka ympäristö houkuttelee sekä vakituisia asukkaita että satunnaisia kävijöitä ja vetää alueelle uusia asukkaita. Länsi-Uusimaa on elävä kulttuuriseutu ja houkutteleva vierailukohde myös talvisaikaan. Ohjelmakausi käynnistyi syksyllä 2007 jolloin saatoimme ottaa vastaan ensimmäiset hakemukset. Hankkeet, joille tuolloin puolsimme rahoitusta, aloittivat omalla riskillä. Ensimmäiset ELY-keskuksen rahoituspäätökset tulivat vasta vuoden 2008 lopussa. Pomovästin henkilökunta ja hallitus on vastaanottanut paljon ideoita, joista osasta on tullut hakemuksia, osa ei ole täyttänyt Leader-hankkeelle asetettuja vaatimuksia ja osa on ohjattu muihin rahoituslähteisiin mennessä on jätetty sisään kaikkiaan 89 hankehakemusta joista 12 on eri syistä saanut kielteisen päätöksen ja 11 on itse vetänyt hakemuksensa pois. Voimme todeta, että niillä hakijoilla, jotka ovat olleet etukäteen yhteydessä Pomovästiin keskustellakseen hankeideastaan, on useimmissa tapauksissa ollut paremmat edellytykset tehdä hyväksyttävä hankesuunnitelma/hakemus kuin niillä, jotka ovat itsenäisesti tehneet hakemuksen. Kun hankkeesta keskustellaan etukäteen, on mahdollisuus saada tietoa niistä vaatimuksista, joita hakemukselle asetetaan ja siitä, mitä kannattaa miettiä hankkeen toteutuksen osalta. Niiden hakemusten osalta, jotka on hylätty tai vedetty takaisin, on useimmiten ollut kysymys laillisuusesteistä (yritys on liian suuri, ei ole saatu rakennuslupaa, omarahoitusosuus ei ole ollut kunnossa jne..). Muutamassa tapauksessa hakija ei ole pyynnöistä huolimatta toimittanut hakemukseen tarvittavia täydennyksiä tai on pitänyt hankebyrokratiaa liian hankalana. Yksi hakemus vedettiin takaisin Pomovästin rahoituskiintiön loppumisen vuoksi ja hakija saattoi kääntyä suoraan ELY-keskuksen puoleen.

9 9 Olemme pyytäneet kaikilta hakijoilta palautetta loppuraportoinnin yhteydessä ja saadun palautteen mukaan ovat hakijat katsoneet saaneensa Pomovästiltä hyvää tai erittäin hyvää palvelua. Enemmistö hakijoista ei myöskään olisi toteuttanut hankettaan ilman Leader-rahoitusta. Vuosien aikana olemme puoltaneet rahoitusta 67 hankkeelle, joista 27 on ollut yrityshanketta. Yrityshankkeista kymmenen on ollut investointihankkeita, kaksi kehittämishankkeita ja 15 yrittäjälle on puollettu käynnistystukea ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamiseksi. Muista hankkeista on 20 ollut investointihankkeita, 18 kehittämishankkeita, yksi on ollut elinkeinojen kehittämishanke ja yksi koulutus/tiedotushanke. Jakautuminen eri toimenpidekokonaisuuksien kesken on ollut seuraava; Ohjelma Toteutunut (päätökset per ) Yhteinen ympäristömme % % Yhteinen kulttuurimme % % Yritteliäs Länsi-Uusimaamme % % Yhteensä Ohjelman rahoitus Ohjelman rahoitusta tarkasteltaessa voidaan todeta, että julkisen rahoituksen (EU,valtio ja kunnat) osuudeksi budjetoitiin 65% ja yksityisen rahoituksen osuudeksi 35%. Julkinen rahoitus on tällä hetkellä noin 57% koko ohjelmasta ja yksityinen rahoitus yhdistyksiltä, organisaatioilta ja yrityksiltä on noin 43% koko ohjelmasta. Voimme todeta, että jako eri toimenpidekokonaisuuksien kesken on toteutunut suurin piirtein ohjelman mukaisesti. Ohjelmakauden viimeisenä vuotena (2013) tulee Pomoväst asettamaan yrittäjyyttä edistävät hankkeet etusijalle ja tämän myötä voivat yllämainitut luvut vielä muuttua. Tarkasteltaessa ohjelman rahoitusta voimme todeta, että meille ei ole myönnetty Leader-rahoitusta haetun mukaisesti (ohjelma). Tämä on kuitenkin voitu kompensoida suurelta osin yksityisellä rahoituksella. Lopulliset luvut tullaan esittämään ohjelman loppuraportin yhteydessä. Tarkasteltaessa ohjelmalle asetettujen tavoitteiden toteutumista, voidaan todeta, että tavoite 113 hankeaikaisesta työpaikasta (vastaa 31 henkilötyövuotta) on jo ylitetty. Tällä hetkellä 153 on työllistynyt hankeaikana (vastaten 52,4 henkilötyövuotta). Tätä tavoitetta on ollut käytännössä vaikea mitata sillä useissa hankkeissa työsuoritukset ovat ostopalveluita, joita on vaikea mitata ja täten ne puuttuvat luvuistamme. Tästä huolimatta voimme todeta, että Leader-toiminnalla on suuri työllistävä vaikutus alueellamme. Tarkasteltaessa syntyneitä uusia työpaikkoja, ei asetettua tavoitetta ole vielä saavutettu. Tavoitteenamme oli 75 uutta työpaikkaa vastaten 42 henkilötyövuotta on syntynyt 24 uutta työpaikkaa vastaten 23,5 henkilötyövuotta. Emme ole myöskään saavuttaneet vielä tavoitettamme 15 uudesta yrityksestä vaan tulos tähän mennessä on 8 uutta yritystä.

10 10 Ohjelmaa kirjoitettaessa oli uusi vesilaki ajankohtainen ja sen mukanaan tuomat vaatimukset, joiden vuoksi asetimme tavoitteeksi 20 uuden vesiosuuskunnan perustamisen. Koska lain vaatimuksia ei tarvitse vielä täyttää, ei myöskään vesiosuuskuntien perustaminen ole päässyt vauhtiin. Elämme muuttuvassa maailmassa ja meidän on jatkuvasti opittava sopeutumaan uusiin tilanteisiin. Lopullinen analyysi ohjelmasta tehdään sen päätyttyä. STRATEGIAN TAVOITTEIDEN KUVAUS Visio vuonna 2020 Visio 2020: Länsi-Uusimaa on hyvinvoiva seutu, jossa yhteistyö eri organisaatioiden ja kieliryhmien välillä toimii hyvin, kaikki vetävät yhtä köyttä. Käytämme hyväksemme luonnon, kulttuurin ja historiamme antamat mahdollisuudet kestävällä tavalla, näemme nuoret resurssina, johon kannattaa satsata tulevaisuutta silmällä pitäen. Edellä mainittuihin perustuu kehityksemme. Yrittäjyyden ja yhteistyön avulla kehitämme alueen hyvinvointia lähtökohtana yksilö ja visiona että kun yksittäinen länsiuusmaalainen voi hyvin, voi myös yhteiskunta hyvin. Kohderyhmä Tavoitteenamme on hyvinvoiva Länsi-Uusimaa ja hyvinvointi lähtee siitä, että yksittäinen yksilö voi hyvin eli vakituiset asukkaat Länsi-Uudellamaalla, vapaa-ajanasukkaat, satunnaiset vierailijat, yksittäiset yrittäjät, asiakkaat jne.. Nuoret, joita uhkaa syrjäytyminen, ovat erityisenä kohderyhmänä tässä strategiassa. Toinen tärkeä kohderyhmä on ns. kolmas ikä eli vanhemmat ihmiset, jotka eivät ole enää työelämässä mutta jotka mielellään ostavat palveluita ja jotka voivat myös eri yhteyksissä myötävaikuttaa osaamisellaan. Väestöennuste osoittaa että vanhempien henkilöiden määrä kasvaa Länsi-Uudellamaalla kuten myös muualla maassa. Esimerkkinä voidaan mainita Hanko, jossa vuonna 2020 yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on 35%. Tämä tuo mukanaan lisääntyneen tarpeen vanhuksille suunnatuista palveluista. Yhteistyöllä saamme aikaan enemmän Hyödyntäen sosiaalista pääomaa, muodostamalla verkostoja ja työskentelemällä yhdessä voimme saada aikaan enemmän kuin kukaan meistä yksin. Innovatiiviset ratkaisut löytyvät usein kun eritaustaiset ihmiset ja osaamiset kohtaavat ja kun ongelmia pohditaan eri näkökulmista. Tämä pätee myös nuorten ja vanhojen, vakituisten ja osa-aikaisten asukkaiden, paikallisväestön ja maahanmuuttajien välisissä kohtaamisissa. Painopistealueemme Tulemme panostamaan toimenpiteisiin, joilla suojellaan ja parannetaan luontoa. Ilmastonmuutos on kaikkia meitä koskeva uhka ja meidän on löydettävä uusia, innovatiivisia keinoja sen torjumiseen. Ympäristökatastrofien uhka on välitön alueellamme ja milloin tahansa voi tapahtua öljyvuoto, jolla on kohtalokkaat seuraukset saaristollemme.

11 11 Näemme myös että paikallisuus on voimavaramme ja tulemme panostamaan kulttuuriimme ja historiaamme pohjautuvaan kehittämiseen, osaksi kylien kehittämiseen. Nuoret ovat Länsi-Uudenmaan tulevaisuus ja ehkäisemällä syrjäytymistä ja nuorisotyöttömyyttä autamme nuoria löytämään paikkansa yhteiskunnassa ja vaikuttamaan omalta osaltaan kehittämiseen. PAINOPISTEALUEET Luonto kehittämismahdollisuus Jotta Länsi-Uudenmaan asukkaat voisivat hyvin, tulee meidän huolehtia myös siitä, että ympäröivä luontomme voi hyvin. Meillä on hieno luonto monine vesistöineen ja kauniine saaristoineen. Sijaintimme pääkaupunkiseudun naapurina antaa meille mahdollisuuden hyödyntää luontoa esim. matkailun osalta ja paikallisten tuotteiden kehittämisessä. Aluettamme leimaa myös suuri vapaa-ajan asukkaiden määrä jotka viipyvät alueella yhä pidempään. Vakituiset asukkaat, vapaa-ajan asukkaat ja satunnaiset kävijät haluavat kaikki nauttia luonnon antimista. Jotta kehittäminen tapahtuisi kestävällä tavalla, tulee meidän kehittämistyön ohessa panostaa myös luonnonsuojelullisiin, ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, tiedon lisäämiseen sekä luonnonhoidollisiin, konkreettisiin toimenpiteisiin. Tulemme ensisijaisesti panostamaan vesistöihin liittyviin, ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Länsi-Uudellamaalla, kuten muuallakin, ympäristötuhojen ja katastrofien uhka on jatkuvasti läsnä. Öljyonnettomuuden uhka rannikollamme on välitön. Meidän tulisi itse havahtua huomaamaan, että luonnosta tulee huolehtia ja luontoa tulee hoitaa ennaltaehkäisevästi ja siten edes jossain määrin välttää sen tuhoutuminen. Tavoitteemme: Tavoitteenamme on että opimme näkemään luontomme voimavarana, pitämään siitä huolta ja hyödyntämään sen mahdollisuudet. Kestävän kehityksen avulla luomme ansaintamahdollisuuksia, jotka pohjautuvat luontoon ja sen resursseihin. Mitä teemme? Tämän painopistealueen sisällä panostamme toimenpiteisiin jotka eri tavoin parantavat tai suojelevat luontoa. Kysymykseen voi tulla asukkaiden yhteinen hanke; esim. järven tai merenlahden puhdistaminen, roskakalastus ja muut toimenpiteet, jotka ehkäisevät järven tai merenlahden umpeen kasvamista. Kysymykseen voi myös tulla esim. uimarannan kunnostaminen, luontopolun tai melontareitin perustaminen, kyläkeskustan tai pikkukaupungin keskustan kunnostaminen. Myös luontomatkailua tulisi kehittää kestävällä tavalla. Tässä voisivat kyseeseen tulla esim. uusien pyöräreittien, vaellusreittien ja melontareittien kehittäminen jne.. Kysymykseen voivat myös tulla toimenpiteet, jotka tukevat kestävää kehitystä; esim. kierrätys, energiansäästö tai erilaisten ratkaisujen kehittäminen uudistuvan energian hyödyntämiseksi. Toimenpiteisiin kuuluvat myös tärkeiden ympäristöjen kartoitus, tiedotuskampanjat, info- ja seminaaritilaisuuksien järjestäminen joissa painopiste on kestävässä kehityksessä ja hyvinvoivassa ympäristössä.

12 12 Vesistöjämme koskien tulisi meidän kehittää uusia keinoja ylläpitää vesistöjemme kuntoa, esim. veden puhdistaminen viljelemällä pajua. Toimenpiteitä tarvitaan myös jotta säilyttäisimme kulttuurimaisemamme. Voimme todeta, että märehtivät eläimet ovat katoamassa alueeltamme ja tässä olisi tilaus uusille ideoille esim. märehtivien eläinten vuokraus kesäkuukausiksi. Tulemme panostamaan myös toimenpiteisiin, joilla ennaltaehkäistään ympäristön ja vesistön saastuminen. Toteutettavat toimenpiteet voivat työllistää paikallisia yrittäjiä ja antaa myös työmahdollisuuksia alueen nuorille. Monet toimenpiteistä ovat myös sellaisia, jotka asukkaat toteuttavat yhdessä ja talkoovoimin. Teemme myös yhteistyötä alueemme tutkimusinstituuttien kanssa eli Aronian ja Tvärminnen eläintieteellisen aseman kanssa. Heillä on tämän alan tietotaito ja heidän avullaan on myös mahdollisuus kehittää esim. uutta teknologiaa ja yrittäjyyttä. Saariston ollessa kyseessä voidaan todeta että ammattikalastukseen liittyvät toimenpiteet tullaan toteuttamaan kalatalousohjelman avulla. Pomoväst voi sen sijaan tukea saaristossa toimivia kalastusmatkailu- tai muita palveluyrityksiä. Määrälliset tavoitteet ovat: henkilöä on hyötynyt parantuneista palveluista/infrastruktuurista 8 uutta työpaikkaa on syntynyt - 2 naista, joista 1 alle 35 v - 6 miestä, joista 2 alle 35 v 3 uutta yritystä perustetaan - 1 naista - 2 miestä 10 uutta tuotetta/palvelua on syntynyt (luontomatkailu, paikalliset tuotteet jne.) 20 henkilöä on työllistynyt hankkeissa ohjelmakauden aikana - 7 naista, joista 3 alle 35v - 13 miestä, joista 5 alle 35v 6 kpl koulutustilaisuutta järjestetty 100 henkilöä osallistunut koulutukseen - 50 naista, joista 10 alle 35v - 50 miestä, joista 10 alle 35v 10 kpl tiedotus/aktivointitilaisuutta on järjestetty 200 henkilöä on osallistunut tiedotus/aktivointitilaisuuteen naista, joista 20 alle 35v miestä, joista 20 alle 35v 1 kpl teemahanke on toteutettu 4000 tuntia talkootyötä on toteutettu 4 luonnonparannustoimenpidettä on toteutettu 4 luontopolkua, vaellusreittiä, melontareittiä tai vastaavaa on saatu aikaan 5 rakennusta rakennettu/korjattu (yritystoimintaa varten, kylätaloiksi jne.) 3 uutta innovatiivista ratkaisua on kehitetty (uudistuva energia, energiansäästö jne.)

13 13 Paikallisuus voimavara Kulttuuri ja historia Länsi-Uusimaa on vanha kulttuuriseutu monipuolisine kulttuuritarjontoineen. Meillä on useita hienoja ruukkialueita, rikas paikallishistoria ja elävä yhdistystoiminta. Aluetta kuvaa myös elävä kaksikielisyys ja monikulttuurisuus. Alueen kulttuuritoiminta on edelleen melko kausiluonteista; kesällä tarjonta on runsasta mutta talvikuukausiksi olisi kehittämismahdollisuuksia. Monet nähtävyytemme ja Helsingin läheisyys antavat monia mahdollisuuksia kulttuuriin liittyvään kehittämiseen, esim. matkailun osalta. Eräs viime aikojen suurista trendeistä on ollut lähiruoka. Ihmiset välittävät yhä enemmän siitä, mitä syövät ja haluavat syödä puhdasta, lähituotettua ruokaa. Tämä antaa suuret mahdollisuudet kehittää paikallista ruokakulttuuria, hyödyntää vanhat perinteet ja reseptit, kehittää uusia tapahtumia, jakelua jne.. Eräs vielä kohtuullisen käyttämätön mahdollisuus on yhdistää luonto ja ruokakulttuuri. Suuri määrä marjoja ja sieniä jää poimimatta metsiimme. Tähän liittyy suuret mahdollisuudet kehittää uusia paikallisia tuotteita, esim. opastetut retket metsiin tai elintarvikkeiden ja tuotannon kehittäminen. Länsi-Uudellamaalla on myös vanhat käsityöperinteet ja tässäkin näemme trendinä ihmisten lisääntyvän kiinnostuksen ja arvostuksen kaikkeen mikä liittyy aitoon käsityöhön. Kylien kehittäminen Kuntien koon kasvaessa muodostuu kyläyhteisöllisyys yhä tärkeämmäksi. Kylien lähipalveluiden merkitys kasvaa palvelujen keskittyessä. Paikallistasolla tulisikin löytää uusia ratkaisuja jotka turvaavat nämä palvelut. Kyliksi käsitämme myös alueemme pienet kaupunkikeskustat. Koska alueemme joissakin osissa on tulomuuttajia, ovat juurettomuus ja paikallisen identiteetin puuttuminen ongelmia, joita kohtaamme. Joissakin yhdistyksissä on ongelmia aktiivisten jäsenten vanhentuessa tai kun jäsenet eivät halua sitoutua toimintaan pidemmäksi aikaa tai kun talkoovoima vähenee jne.. Yksittäisen henkilön hyvinvointia edistää esim. kylätoiminnan kautta syntyvä yhteisöllisyys, mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa oman lähiympäristön kehittämiseen, yhteenkuuluvaisuuden ja osallisuuden tunne. Lasten, nuorten ja vanhempien henkilöiden vapaa-ajantoiminta edesauttaa lisäämään yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Myös vapaa-ajan asukkaat ovat voimavara osallistuessaan paikalliseen kehittämiseen tietotaitoineen, kontakteineen ja uusine ideoineen ja myös kuluttamalla paikallisia palveluita ja tuotteita. Tavoitteemme: Tavoitteenamme on oppia näkemään paikallisuus voimavarana ja hyödyntämään sitä kestävällä tavalla. Tämä koskee sekä kulttuuria, historiaa että alueen asukkaita. Tavoitteena on että Länsi-Uudenmaan kulttuurielämä kukoistaa ja on monipuolista. Sillä on tarjottavaa sekä vakituisille asukkaille, vapaa-ajan asukkaille että satunnaisille kävijöille. Kulttuurin avulla luomme uusia tuotteita, työtilaisuuksia ja uutta yrittäjyyttä. Kulttuurin ja kylien kehittämisen myötä syntyy alueen mehenki, joka näkyy lisääntyneenä osallisuutena oman lähialueen kehittämisessä ja lisääntyneenä vastuunottona omasta kotiseudusta. Kulttuuriaktiviteettien tarjonta ja osallisuus paikalliseen toimintaan lisää henkistä hyvinvointia.

14 14 Meidän tulee myös kehittää alueen kulttuuritoimijoiden välistä yhteistyötä mutta myös luoda uusia yhteistyöverkostoja kulttuurin ja muiden toimijoiden välillä. Tulemme panostamaan toimenpiteisiin, joilla parannetaan yhteistyötä eri kieliryhmien, ikäryhmien, kulttuurien jne. välillä. Tällä tavalla poistamme tarpeettomia raja-aitoja ja sen sijaan opimme hyväksymään sen, että kaikilla on jotain annettavaa ja että voimme oppia näkemään asioita eri tavoin. Oppiaksemme lisää lähihistoriasta tulisi meidän taltioida tarinat, joita yhteiskuntamme vanhemmilla ihmisillä on kerrottavana. Nämä tarinat tulisi taltioida ja levittää nuorten keskuuteen heidän hyväksymällään tavalla. Samalla syntyy dokumentoitu seudun historia jälkipolvia varten. Näitä kertomuksia voi myös hyödyntää uusien tuotteiden lähtökohtana, esim. Story-telling matkailu, tapahtumat, ruokakulttuuri, leikit, käsityöt jne.. Mahdollisuudet ovat rajattomat. Kylätoiminnan osalta panostamme toimenpiteisiin, jotka edistävät kyläyhteisöllisyyttä. Kyseeseen voivat tulla esim. oman kylän kyläsuunnitelman laatiminen, mahdollistaa erilaisia yhteisiä vapaa-ajantoimintoja, luoda uusia yhteistyöverkostoja paikallisväestön ja vapaa-ajan asukkaiden välillä tai kehittää uusia ratkaisuja palveluiden kadotessa kylistä sekä luoda yhteyksiä päättäjiin. Osuuskuntien perustaminen voi olla ratkaisu paikallisten tuottajien pyrkiessä vastaamaan paremmin kysyntään. Tuemme myös toimenpiteitä, joiden avulla kehitetään innovatiivisella tavalla pientuotantoa ja jalostusta sekä kehitetään konsepteja, jotta kuluttajat löytäisivät paremmin tuottajat. Määrälliset tavoitteet ovat; henkilöä on hyötynyt parantuneista palveluista 15 uutta työpaikkaa on syntynyt - 7 naista, joista 3 alle 35v - 8 miestä, joista 3 alle 35v 10 uutta yritystä on syntynyt - 5 naista - 5 miestä 25 uutta tuotetta/palvelua on syntynyt (tapahtuma,ruokakulttuuri käsityö, turistirysä, palvelu vanhenevalle väestölle jne.) 20 henkilöä on työllistynyt hankkeissa ohjelmakauden aikana - 10 naista, joista 5 alle 35v - 10 miestä, joista 5 alle 35v 6 kpl koulutustilaisuutta on järjestetty 100 henkilöä on osallistunut koulutukseen - 50 naista, joista 10 alle 35v - 50 miestä, joista 10 alle 35v 10 kpl tiedotus/aktiviointitilaisuutta on järjestetty 150 henkilöä on osallistunut tiedotus/aktivointitilaisuuksiin naista, joista 20 alle 35v - 50 miestä, joista 10 alle 35v 1 kpl teemahanke on toteutettu 15 kyläsuunnitelmaa/pienten kaupunkikeskusten kehittämissuunnitelmaa on tehty tai päivitetty 10 uutta yhteistyöverkostoa on luotu 5 rakennusta on rakennettu/korjattu (yritystoimintaa varten, kylätaloiksi jne.)

15 15 Nuoret Länsi-Uudenmaan tulevaisuus Nuorten tilanne Länsi-Uudellamaalla vaihtelee riippuen siitä, millä alueella he asuvat. Nuoriksi laskemme tässä kaikki alle 30-vuotiaat. Tarkasteltaessa Hankoa voidaan todeta, että nuorten koulutustaso on alhainen ja erityisesti suomenkielisten koulutusmahdollisuudet ovat kaukana. Aiemmin on hankolaisten kaikesta huolimatta ollut suhteellisen helppoa saada töitä teollisuuden tai sataman palveluksessa. Viime vuosina on tilanne kuitenkin muuttunut usean suuren teollisuuslaitoksen lopetettua toimintansa ja myös satamassa ovat työpaikat vähentyneet merkittävästi. Työttömyysaste Hangossa on tällä hetkellä (tammikuu 2013) 12,6%, joista 78 henkilöä on alle 25-vuotiaita. Raaseporissa on työttömiä alle 25-vuotiaita 178. On olemassa suuri vaara, että näitä nuoria uhkaa syrjäytyminen. Tarvitaan toimenpiteitä joilla nämä nuoret saadaan työllistettyä tai kiinnostumaan koulutuksesta. Alueemme itäisiä osia leimaa tulomuutto ja tästä syystä usein myös ihmisten juurettomuus. Tarvitaan toimenpiteitä, joiden avulla uudet asukkaat, ja erityisesti nuoret, kokisivat olevansa kotiseudullaan. Jotta nuoret saataisiin mukaan paikalliseen kehittämiseen, on keinojen sovittava heidän tarpeisiinsa ja kiinnostuksensa kohteisiin. Nuoret tarvitsevat omia paikkoja, jossa he voivat tavata toisiaan. Myönteistä on, että yhä useampi nuori haluaa aloittaa oman yrityksen. Nuoret eivät pelkää ja ovat halukkaita ottamaan suurempia riskejä kuin vanhemmat ihmiset. Usein olisi kuitenkin hyvä jos heillä olisi kokenut yrittäjä mentorina ja neuvonantajana. Tarvittaisiin myös enemmän tietoa yrittäjyydestä. Meillä Länsi-Uudellamaalla toimii yritysneuvonnan yhteistyöverkosto, jota voitaisiin vahvistaa erityisesti nuorille yrittäjille suunnatulla koulutuksella ja mentori-toiminnalla. Meidän tulisi myös kehittää yhteistyötä oppilaitosten ja koulujen kanssa, jotta nuoret saataisiin kiinnostumaan koulutuksesta. Tavoitteemme: Tavoitteenamme on parantaa nuorten hyvinvointia sekä vähentää syrjäytymisen ja työttömyyden uhkaa Länsi-Uudellamaalla toimenpitein, joilla saadaan nuoret mukaan paikalliseen kehittämiseen sekä lisäämällä yrittäjyyttä ja nuorille tarkoitettuja työpaikkoja. Tuettavia toimenpiteitä voivat olla mm. nuorten kokoontumispaikkojen kehittäminen, erilaiset nuorten aktivointihankkeet, nuorten yrittäjyyden edistäminen, uusien mallien aikaansaaminen, jotta nuoret saavat äänensä kuuluviin yhteiskunnassa jne.. Tärkeää on myös luoda uusia työpaikkoja erityisesti niille nuorille, joita uhkaa syrjäytyminen. Alueella on jo monia, nuorisokysymysten parissa työskenteleviä toimijoita, joista mainittakoon kunnat, seurakunnat sekä yhdistykset ja organisaatiot. Saadaksemme aikaan hyviä tuloksia tulee meidän koota resurssimme ja löytää uusia, innovatiivisia keinoja ehkäistäksemme nuorten syrjäytyminen. Määrälliset tavoitteet ovat; henkilöä (nuorta) on hyötynyt parantuneista palveluista 20 uutta työpaikkaa on syntynyt - 10 naista, joista 10 alle 35v - 10 miestä, joista 10 alle 35v

16 16 10 uutta yritystä on syntynyt - 5 naista - 5 miestä 25 uutta tuotetta/palvelua on syntynyt (tapahtuma,lähipalvelut jne.) 10 henkilöä on työllistynyt hankkeissa ohjelmakauden aikana - 5 naista, joista 3 alle 35v - 5 miestä, joista 3 alle 35v 6 kpl koulutustilaisuutta on järjestetty 100 henkilöä on osallistunut koulutukseen - 50 naista, joista 30 alle 35v - 50 miestä, joista 30 alle 35v 10 kpl tiedotus/aktivointitilaisuutta on järjestetty 150 henkilöä on osallistunut tiedotus/aktivointitilaisuuksiin naista, joista 90 alle 35v - 50 miestä, joista 45 alle 35v 1 kpl teemahanke on toteutettu 10 toimenpidettä on toteutettu, joiden avulla estetään syrjäytymistä lisäämällä nuorten osallisuutta paikalliseen kehittämistyöhön (saadaan aikaan kohtaamispaikkoja, tapahtumia, vapaa-ajantoimintaa jne.) 3 uutta yhteistyöverkostoa on syntynyt YHTEISTYÖ MUIDEN MAASEUTUALUEIDEN KANSSA Tulemme ensisijaisesti tekemään yhteistyötä muiden Uudenmaan toimintaryhmien, Suomen kaksi- ja ruotsinkielisten toimintaryhmien ja pääkaupunkiseudulle perustettujen kaupunki-leader-ryhmien kanssa. Kansainvälisen toiminnan osalta asetamme etusijalle Itämeren maat ja tähän liittyen tulemme jatkamaan yhteistyötä Leader Nedre Dalälven-ryhmän kanssa. Tavoitteemme: Tavoitteenamme on edistää yhteistyötä muiden maaseutualueiden kanssa ja saada uusia virikkeitä ja ideoita, joita voidaan hyödyntää omalla alueellamme. Yhteisten hankkeiden teemat tulevat olemaan samoja kuin ohjelmamme paikallisessa osuudessa eli luonto, kulttuuri ja historia, kylätoiminta sekä nuorisotoiminta. Yhteistyö Leader-ryhmien kanssa voi olla myös Leader-toiminnan kehittämistä, tiedotustoimintaa, kokemusten vaihtoa jne.. Esimerkkinä yhteistyön kehittämisestä mainittakoon, että olemme sopineet muiden uusmaalaisten toimintaryhmien kanssa yhteisen arviointijärjestelmän aikaansaamisesta. Tulemme järjestämään myös hallitusten ja henkilöstöjen välisiä tapaamisia ja tutustumista eri alueiden hanketoimijoihin. Otamme mukaan toimintaamme myös uudet paikalliset, Helsingin alueelle perustetut toimintaryhmät ja saamme täten aikaan uusia yhteistyöverkostoja. Pomovästillä on myös aktiivinen yhteistyö muiden maamme kaksi- ja ruotsinkielisten ryhmien kanssa.

17 17 Olemme jo usean vuoden ajan tehneet kansainvälistä yhteistyötä ruotsalaisen Leader Nedre Dalälvenin kanssa. Teemoina ovat olleet matkailu, ympäristö ja nuorisovaihto. Yhteistyö tulee jatkumaan tulevalla ohjelmakaudella. Voimme aiempiin kokemuksiin perustuen todeta, että opintokäynnit ja tietojen vaihto muiden alueiden kanssa on tärkeää yrittäjien ja muiden toimijoiden innostamiseksi. Käynneiltä saa usein uusia ideoita ja näkökulmia, joita voi sitten toteuttaa omassa toiminnassaan. Yhteistyö voi johtaa myös toisen maaseutualueen kanssa yhteistyössä toteutettaviin toimenpiteisiin esim. alueiden markkinointiin, uusien tuotteiden kehittämiseen (ruokakulttuuri, matkailu jne..) tai kokemusten vaihtoon esim. ympäristökysymyksissä. Erityisesti nuorten osalta on tärkeää, että pääsee näkemään myös mitä muut tekevät. Kyseeseen voivat tulla esim. nuorisovaihto kulttuurin osalta (teatteri, musiikki jne..) tai opintokäynti, jossa tutustutaan nuorten yrittäjyyteen muilla maaseutualueilla. Määrälliset tavoitteet ovat; 10 henkilöä on työllistynyt ohjelmakauden aikana - 5 naista, joista 2 alle 35v - 5 miestä, joista 2 alle 35v 5 kpl koulutustilaisuutta on järjestetty 100 henkilöä on osallistunut koulutukseen - 50 naista, joista 10 alle 35v - 50 miestä, joista 10 alle 35v 10 kpl tiedotus/aktivointitilaisuutta tai opintomatkaa on järjestetty 150 henkilöä on osallistunut tiedotus/aktivointitilaisuuksiin tai opintomatkaan naista, joista 20 alle 35v - 50 miestä, joista 10 alle 35v 1 kpl teemahanke on toteutettu 5 uutta yhteistyöverkostoa on syntynyt 5 konkreettista ideaa on haettu alueellemme ja toteutettu täällä STRATEGIAN YHTEENSOVITTAMINEN MUIDEN RAHASTO-OHJELMIEN SEKÄ ALUEELLA TOTEUTETTAVIEN MUIDEN OHJELMIEN JA STRATEGIOIDEN KANSSA Lähtökohtanamme on että tämä strategia tullaan rahoittamaan suurilta osin maaseutuohjelmasta, mutta että se joiltakin osin voidaan rahoittaa myös muista rahastoista kuten esim. sosiaalirahastosta. Tämä koskee erityisesti Kirkkonummen keskusta-aluetta mutta myös muita toimenpiteitä voidaan rahoittaa eri rahoituskanavia hyödyntäen. Tässä strategiassa esitetyt toimenpiteet ovat sopusoinnussa alueen muissa ohjelmissa esitettyjen toimenpiteiden kanssa. Yhteistyö Uudenmaan ELY-keskuksen ja Uudenmaan liiton kanssa on sujuvaa ja tulemme yhdessä sopimaan mm. työnjaosta jne..

18 18 Uudenmaan alueellinen kehittämisstrategia Alueellinen kehittämisstrategia on tehty yhteistyössä ELY-keskuksen ja Uudenmaan toimintaryhmien kanssa. Tulemme suurelta osin noudattamaan aiempaa työnjakoa eli toimintaryhmät toimivat paikallisesti ja Uudenmaan ELY vastaa suuremmista toimintakokonaisuuksista jotka koskevat koko Uuttamaata. Toimintaryhmät panostavat ns. kolmanteen sektoriin, pieniin yrityksiin ja muihin paikallisiin toimijoihin. Tulemme tekemään ELY-keskuksen kanssa sopimuksen työnjaosta ja yhteisistä linjavedoista. Uudenmaan alueellisen kehittämisstrategian teemoista nousevat esille menestyvä elinkeinoelämä, energiatehokas maaseutu ja puhdas ympäristö sekä hyvinvoiva maaseutuväestö. Uusimaa-ohjelma Uuttamaata koskeva uusi ohjelma on työn alla ja sen odotetaan valmistuvan vuoden 2013 aikana. Ohjelma tulee sisältämään maakunnan vision, tavoitteet ja strategian vuoteen 2040 saakka. Lisäksi se sisältää keskipitkäntähtäimen kehittämistoimenpiteet vuosille ja toteuttamissuunnitelman vuosille Uusimaa-ohjelma tulee siis korvaamaan aiemmat maakuntakatsauksen, maakuntaohjelman ja toimenpidesuunnitelman. Meneillään olevassa ohjelmatyössä on panostettu kolmeen teemaan; kasvumahdollisuudet, toimiva arki ja kestävä luontotalous. Rakennerahasto-ohjelmat Strategiassamme kuvatut toimenpiteet ovat tasapainossa rakennerahasto-ohjelmien kanssa. Tulemme ensi sijassa hyödyntämään sosiaalirahaston rahoitusta ja toteutettavat toimenpiteet kohdistuvat ensi sijassa syrjäytymisen ehkäisemiseen erityisesti nuorten ja maahanmuuttajanaisten keskuudessa sekä toimenpiteisiin jotka edistävät osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Uudenmaan toimintaryhmät ja ohjelmavastaavat ovat keskustelleet ohjelman ja paikallisten strategioiden yhteensovittamisesta. Kalatalousrahasto,ESKO Alueellamme toteutetaan myös kalatalousrahaston strategiaa (Etelä-Suomen Kalatalousryhmä ESKO). Toimintaryhmät ja kalatalousryhmä ovat sopineet työnjaosta jossa ESKO ensisijaisesti panostaa paikallisiin tai alueellisiin yhteistyöhankkeisiin joilla edistetään ammattikalastuksen, kalankasvatuksen ja kalastusmatkailun kehittämistä. Pomoväst voi rahoittaa esimerkiksi yksittäistä kalastusmatkailuyrityksen hanketta. ESKO-ohjelmaa toteutetaan länsirannikolla ja tällä alueella toimivat Leader-ryhmät ovat Sepra, Silmu ja Pomoväst. Ohjelmaa hallinnoi Leader-ryhmä Sepra mutta kaikilla Leader-ryhmillä tulee olemaan hallituspaikka ESKOn hallituksessa. Kuntarahaosuudet kerätään alueen Leader-ryhmiltä ja kanavoidaan edelleen kalatalousohjelmaan. Tämä tarkoittaa sitä, ettei kuntien tarvitse erikseen osoittaa rahoitusta kalatalousohjelmaan vaan se sisältyy tähän strategiaan. Kalatalousrahastosta rahoitettavista toimenpiteistä on kuitenkin tehty erillinen strategia. Yhteistyötä ESKO-ryhmän ja alueella toimivien Leader-ryhmien välillä tullaan kehittämään edelleen ohjelmakauden aikana. Tätä toteutetaan järjestämällä tapaamisia ja tiedotustilaisuuksia yhdessä eri puolella aluetta.

19 19 Länsi-Uudenmaan elinkeino- ja elinvoimaohjelma Vesi ja Ympäristö on valittu etusijalle elinkeinoelämän kehittämisessä Länsi-Uudellamaalla. Muita kehitettäviä aloja ovat hoiva, matkailu, rakentaminen ja ympäristöteknologia. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia (2020) Tavoite matkailustrategiassa on että vuonna 2016 Länsi-Uusimaa muodostaa asiakkaalle ympärivuotisen, kestävän ja laadukkaan kokonaisuuden, joka on helppo löytää ja sen palveluja on helppo ostaa. Arvoina ovat yhteistyö, vastuullisuus, aitous ja paikallisuus sekä asiakaslähtöisyys. VALMISTELUPROSESSIN KUVAUS Tämä strategia perustuu aiempiin kokemuksiin, yhteistyöhön ja keskusteluihin alueen muiden toimijoiden kanssa sekä muiden alueella toteutettavien ohjelmien ja strategioiden huomioonottamiseen. Olemme koonneet ideoita kentältä jo usean vuoden ajan ja asettaneet työryhmän, joka on työskennellyt strategian parissa kevään Taustamateriaalia kerättiin yhdessä Uudenmaan ELY-keskuksen ja muiden Uudenmaan toimintaryhmien sekä Laurean kanssa. Työstimme yhdessä kyselylomakkeen, joka jaettiin alueen toimijoille. Kyselyn tuloksia on hyödynnetty sekä alueellista strategiaa että omaa paikallista strategiaa tehtäessä. Yhteistyössä toteutettiin myös Uudenmaan Tulevaisuuden työpaja , jonka tuloksia on niitäkin hyödynnetty. Yhteistyössä Uudenmaan Kylät ry:n kanssa on toteutettu tutkimus Metropolimaaseutu asukkaiden kokemana nykytilanne ja tulevaisuudet toiveet. Tutkimus toteutettiin osittain kyselyn avulla, joka suunnattiin Uudenmaan kylien aktiiveille ja osittain maaseudun aktiivisten kehittäjien välisten kokousten ja tapaamisten avulla. Selvityksen tuloksia on hyödynnetty oman strategiamme teossa. Olemme käyneet alueemme kuntien edustajien kanssa kehittämiskeskusteluita ja näistä saadut ajatukset ja toivomukset on huomioita strategiaa tehtäessä. Uudellemaalle on laadittu elinkeinostrategia ja olemme osallistuneet laatimistyöhön yhteistyökysymysten ja alueen toimijoiden roolipohdintojen osalta. Tässä strategiassa on huomioitu myös ideat, jotka ovat tulleet alueen yritysasioita pohtimaan muodostetulta yhteistyöverkostolta. Edellä mainittujen lisäksi olemme järjestäneet teemallisia keskustelutilaisuuksia. Kulttuuriin liittyvät keskustelutilaisuudet on järjestetty yhteistyössä Svenska Kulturfondenin kanssa Kirkkonummella ja Raaseporissa Keskustelutilaisuus, jonka aiheena oli kulttuuri ja nuorisokysymykset järjestettiin Kirkkonummella Pomovästin jäsenillä ja muilla kiinnostuneilla oli mahdollisuus tutustua ja vaikuttaa strategiaehdotukseen yhdistyksen kevätkokouksessa Ympäristökysymyksissä olemme pyytäneet alueen ympäristöasioiden parissa toimivilta näkemyksiä ja ajatuksia ja järjestäneet myös tapaamisen heidän kanssaan Tammisaaressa

20 20 Oman alueemme ulkopuolisten toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön osalta olemme osallistuneet useisiin kokouksiin ja seminaareihin päättääksemme yhteisesti, mihin meidän tulisi panostaa tulevissa yhteistyöhankkeissa. Olemme olleet yhteydessä ja käynnistäneet yhteistyön pääkaupunkiseudulle perustetun kaupunki-leader-ryhmän (Fyra Byar) kanssa. Pidämme jatkuvasti myös yhteyttä muihin Uudenmaan toimintaryhmiin sekä Suomen muihin ruotsin- ja kaksikielisiin toimintaryhmiin. Yhteistyömme ruotsalaisen Leader Nedre Dalälven-ryhmän kanssa on jatkunut aktiivisena tällä ohjelmakaudella ja olemme vaihtaneet ajatuksia ja kokemuksia siitä, mitä voisimme jatkossa tehdä. Olemme olleet jatkuvassa keskusteluyhteydessä Pomovästin hallituksen kuten myös muiden paikallisten, alueellisten ja kansallisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Näistä mainittakoon lukuisat kokoukset ja keskustelutilaisuudet mm. Länsi-Uudenmaan Kylät ry:n, muiden Uudenmaan toimintaryhmien, Uudenmaan liiton, ELY-keskuksen jne.. kanssa. TOIMINTASUUNNITELMA Tämän strategian toteuttamiseksi tulemme lisäämään kenttätyön määrää entisestään. Yritysneuvonnan osalta yhteistyö sujuu jo nyt hyvin; meillä on yhteistyösopimus paikallisen kehitysyhtiö Novagon ja alueen muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyö kyläorganisaatioiden ja koulutuslaitosten kanssa sujuu hyvin mutta tavoittaaksemme nuoret tarvitsemme lisää kanavia. Alueella on jo useampia organisaatioita, jotka tekevät työtä nuorisokysymysten parissa ja tavoitteenamme on saada organisaatiot toimimaan yhteen ja yhdessä saavuttamaan hyviä tuloksia tässä tärkeässä asiassa. Hankkeiden valintakriteerit Kaikkien tuettavien hankkeiden tulee noudattaa kestävän kehityksen periaatteita, edistää hyvinvointia alueellamme sekä noudattaa ohjelman lakeja ja säädöksiä. Tämän lisäksi on kaikkien hankkeiden täytettävä vähintään kaksi seuraavista kriteereistä; - ennaltaehkäistä vahinkoja, parantaa tai suojella luontoa ja ympäristöä tai lisätä ympäristötietoisuutta alueellamme - kehittää uutta, ympäristön parantamiseen tarkoitettua teknologiaa - kehittää uusia ratkaisuja uudistuvan energian hyödyntämiseen - kehittää paikallisia/alueellisia tuotteita/palveluita jotka pohjautuvat luontoon ja/tai kulttuuriin - parantaa elämänlaatua ja viihtyvyyttä kylissä ja pienissä kaupunkikeskustoissa - saada uusi ihmisiä mukaan kehittämistyöhön (tulomuuttajat, vapaa-ajan asukkaat, nuoret jne.) - tukea nuorten pienimuotoista yrittäjyyttä - parantaa nuorten työllisyystilannetta - luoda uusia verkostoja eri toimijoiden välille - luoda uusia työpaikkoja - vaikuttaa alueen markkinointiin - tuo esille innovatiivisia konsepteja (matkailu, kulttuuri jne.)

21 21 STRATEGIAN HALLINNON JA SEURANNAN JÄRJESTÄMINEN Yhdistys Pomoväst perustettiin ja siitä lähtien toiminut paikallisena toimintaryhmänä Länsi- Uudellamaalla. Yhdistyksellä on 106 jäsentä, joista 5 on kuntia, 25 yrityksiä ja yhdistyksiä ja loput ovat yksittäisiä alueen asukkaita. Jäsenten määrä on vuosien varrella pysynyt suhteellisen vakiona ja vaikka jäseniä on poistettu hoitamattomien jäsenmaksujen vuoksi, on uusia tullut tilalle. Hallitus koostuu puheenjohtajasta, 10 vakituisesta jäsenestä sekä 10 varajäsenestä. Hallitus on koottu ns. kolmikantaperiaatteen mukaisesti; 1/3 edustaa kuntia, 1/3 yhdistyksiä ja organisaatioita ja 1/3 yksittäisiä alueen asukkaita. Tämän lisäksi olemme pyrkineet valitsemaan hallituksen jäsenet siten, että he edustavat toiminta-alueemme eri osia ja myös eri osaamista. Pomovästin henkilökunta koostuu toiminnanjohtajasta, hankeneuvojasta ja hankesihteeristä. Kaikki työskentelevät osa-aikaisesti Leader-hallinnon osalta. Toiminnanjohtaja on ollut palveluksessa vuodesta 1998 ja työskentelee tällä hetkellä kokoaikaisena, kuitenkin siten, että suuri osa hänen ajastaan menee Pomovästin omien hankkeiden läpiviemisessä. Hankeneuvoja on ollut palveluksessa vuodesta 2007 ja työskentelee tällä hetkellä 80 %:n työajalla. Hankesihteeri on ollut palveluksessa vuodesta 2004 ja työskentelee tällä hetkellä 70%:n työajalla. Voimme todeta, että henkilökunnalla on monen vuoden kokemus Leader-toiminnasta ja heillä on tarvittava osaaminen hoitaa nämä tehtävät myös tulevaisuudessa. Tarvittaessa voi henkilökunta työskennellä myös omissa hankkeissa. Tarvittava työpanos on keskimäärin 2,5 henkilötyövuotta, jotta voimme hoitaa maaseutuohjelmaan liittyvän tiedotuksen, neuvonnan ja avustamisen sekä seurannan, arvioinnin ja hallinnon. Kirjanpito, palkanlaskenta, IT-palvelut jne. ostetaan paikallisilta yrityksiltä. Toimistomme sijaitsee Formis-talossa Tammisaaressa. Arvioimme toimintaamme jatkuvasti. Kaikki käsittelyyn jätetyt hankeideat arvioidaan lomakkeella, joka tullaan päivittämään uuden strategian edellyttämällä tavalla. Ohjelman seuranta on jatkuvaa ja rahoittajille on jätetty vuosiraportit. Tulemme yhdessä muutaman toimintaryhmän kanssa rakentamaan laatujärjestelmän, jonka myötä laskemme saavamme uusia työkaluja toimintamme seurantaa ja kehittämiseen. Tämä koskee myös tiedotustoimintaamme. Tulemme kehittämään tiedotustoimintaamme myös kokeilemalla säännöllistä vastaanottotoimintaa alueemme kunnissa. Suuri osa tiedotustoimintaamme tapahtuu tällä hetkellä kotisivujemme ( sekä suorien kontaktien (käynti,puhelin,sähköposti) kautta. Facebook-sivumme kautta tiedotamme ajankohtaisista asioista. Sen sijaan että järjestäisimme omia tiedotustilaisuuksia, osallistumme muiden järjestämiin tilaisuuksiin tai järjestämme tilaisuuksia muiden toimijoiden kanssa yhdessä. STRATEGIAN RAHOITUSSUUNNITELMA Tämä strategian rahoitus koostuu useista eri rahoituslähteistä, joista maaseuturahasto on hallitsevin. Kalastuselinkeinoa koskevat toimenpiteet rahoitetaan ESKO-kalatalousohjelmasta. Tämän lisäksi jatkamme neuvotteluja Uudenmaan liiton ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa mahdollisuuksia rahoittaa osa toimenpiteistä mm. sosiaalirahaston kautta. Mahdollisuuksien mukaan tulemme käyttämään myös muita rahoituslähteitä. Alueen kuntien maksamaksi kuntaosuudeksi olemme laskeneet 2 /asukas/vuosi. Yksityinen rahoitus tulee suurimmaksi osin toteutettavien hankkeiden kautta