AAERENTIEN 5UKUJULUKA SV T /?OO4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AAERENTIEN 5UKUJULUKA SV T /?OO4"

Transkriptio

1 AAERENTIEN 5UKUJULUKA SV T /?OO4

2 Puheenjohtaian palsta Kavin ensimmeista kertaa hiih6masse talle talvelle, Lunta on ollut vuodenaikaanahden tosi vahgn, eike nytkaen kunnon latuia taella Kaakkois-suomessa ole kuin pururadoilla. Metsisse viela tdrriiftavet kivet ia kannot lumipeitteen tapi. Mutta ensimmaiset rakot kanhpaihin on nyt loka tapauksessa saatu. Vuosi ehti vaihtua ennen kuin saatiin lehden aineisto kasaan' Tasse onkin sitten iuttuja suvun nuotimmasta vanhimpaan ja mislenkiintoiset tarinat Viktorin sukuhaarasta. Ne, jotka ovat syksyn alan harkinneot lehteen kirioittamista, mutta eivgt olo vielg ehfineet tohtineetai muistaneei, pist5nevat hihat heilumaan, niin saadaan seuraavakin lehti varuatettua mielenkiinloisella aineistolla. Viimekesainen sukussuran kokouksen pitopaikka, Kosken koulu, oli mielostanl onnbtunut, mutta valitettavaati se on ensi kesane io varattu toiselle porukalle. Ehdottelen ensi kesen tapaamista Ryti-Palos- n - kiimp{lli, vaikka eivlratlinen kokousvuosl olekaan. viimeksl oli puh tta, tie voitalsiin kokoontua Jossain muualtakin ia johonkin muuhunkln aikaan, mutta mita$n konkreettisia shdotuksia ei ole tullut' joten ohdotan. otta kokoonnumme sinne iltapaivglla' Sitll ennen on halukkailla mahdollbuus osallistua Kuhmon kaupungin ia Kuhmo-talon jarjestemaan vanhoien kuhmolaisten tapaamisoen. Olottehan huomanneet, 9fi1 pg ve on sekesti pidsmpi kuin ennen ioulua ia ettil ulkona on mukava olla. Tarpeeksi vain vaatetta pealle ia luontoon' 'Sille. ioka ei ole viele tumikenkailye kokeillut' korron, stte kannattaa koteiila, iog haluaa uudenlaisia EHmyksle liikuntaansa, Ne eivet lipsu' Eivet muuten lipsuneet suksenikaan tilnaen, kun olin eilisen illan aherruksen tuloksena saanut pitoteipit suksien pohjiin' Kaikkea hyvaa teille ' Tytti

3 Ristieiset Bilbaossa syntyi Merentien sukuun uusijasen Bilbaossa Espanjan pohjoisrannikolla. Lapsen isa on poikani Pekka Tolonen ja eiti on nimeltean Monike Hurtado Marcaida. Pekka tapasi Moniken Lontoossa, kun oli tutustuttamasaa nuorempaa veljeaan Anttia englantilaiseen ehmenmenoon. Antti j5ikin sitten lukuvuodeksi Englantiin opiskelemaan, mutta Pekka tehti silloiseen tyiipaikkaansa Haldeniin Oslon etelepuolella. Ennsn lehideen Pekka ja Monike olivat vaihtaneet puhelinnumeroita keskenean ia niinhen siina kavi, efia valtavien puhellnlaskuren liseksi nuoret kuluttivat aikarca ja rahansa lentelemalle Lontoon ja Etele-Norjan valia. Pekan puolentoista vuodon tutkijavierailu Norjassa lahsni loppuaan ja syksylla 2001 ho muuttivat Madridiin asumaan ja tiiihin. Monikon vanhemmat asuvat Bilbaossa, joka on vanha satama-ja teolllsuuskaupunki. Nykyiain se on kaunls ja hyvin monipuolinen kaupunki,loka on kuuluisa paitsi upeasta Guggenheimin museosta myiis ruokakulttuuristaan. Koska Maddd on kosallg kauhean kuuma paikka la koska Monikon vanhommilla on lso asunto lahella msren rantaa, nuorgt tulivat synnyftamean Bilbaoon. Espanjan vaellusrelssullani sain ndhde pbn6n poianpoikani 15 paivan ikaisene. Voitte uskoa, ette sydan suli rinnagsanl. Toben kerran saatoin tehda tuttavuutta hanen kan$aan, kun m6nimme koko perheelle Bilbaoon ristiabiin. Lapsi kastettiin Patxl Arfturi Tolonen Hurtadoksi. Espanjassa lapsi saa kaksi sukunimee. Enslmmeinen on isan nimija tolnen aidin, sib eidin sukunimistd se ensimmainen, jonka hen on saanut ise t5an. Pab(i ( lausutaan Patsi ) kastettiin katolisessa kirkossa. Juhlamenot olivat yllefteven vaatimattomat Kaststtavia lapsia oli us6ampia. Ensin pappi puhuija lauleftiin jotain lauluja ( espanjankislen taitoni ei riifienyt ymmertemaeniistii i!uri mi an). Sitten pappi kubui perhsen kerrallaan kastomaljan aareon. Aiti piti lasta sylbsaan, isa oli vieresse ja kummit takana. Patdn kummeina olivat Pekan nuorin veli Matti ja Moniken sisko lkiar. Sen jalkeen kummit sytyftivet kynftilan, jota pitivat sitten kadesseen. Yhden lapsen kastaminen kesti noin minuutin ja sen jalkeen lapsi neybttiin "yleisaille". Kun kaikki lapset oli kastettu, kereennyttiin perhekunnittain ottamaan valokuvia. Patxin osalta juhla paattyi siihen. Hen lahti kotiin Moniken aidin. Conchin kan$a. Me muut sukulaiset

4 Hhdimme baarikierrokselle ia sitton juh alliselle mukavaan Evintolaan.- t- Vahen ristidbten Jelkesn Pat(i muuttl 3ltten vanhempiensa kanaaa Madrldlln. Mummo laskeo nyt hartaana rahojaan Ja mleftii kuumels ti, mllloln Dd{sbl taas pi6ntd kullanmurua kabomaan. Mummo ( Tytti Tolonen)

5 .t d Airin tarina Oulussa Maaliskuusaa vuonna 1940 Suomi taistetee Neuvostoliittoa vastaan. rintamalle Aitini Viktor kirjoittaa Merentielle odottavansa lasta. Viktor lupaa fii;eessaan, erui freti,!9.!a.1 s9a tomaa, menemme vihi e. Viktor Mere"ti", ijlini,'i.j"i* rrtvisodassa 1:3.]949.-.poJa to_epui , ja olin vasta r"rln"riuri"lo'li'ilain"n syntymatitn lapsi. v-uoden 1977 kirjassaan "Kymmenen yhu vastaan', Niiro Merentiet.: Kivakka kuvairee "Konekiveadjoukkueen viktor loirtalana toimi""ir"-rr.n.i"i""i Merentie.oti kersantti mies paikaflian viktor - neuvoka", iip"airtt"iiie" ji monesti kunnostautunut -iriel s-oiiras, ;or<a ori;o vaikoissa titanteiisa,,, Olen syntynyl o Kuhmon Korpilinnassa, josta olen erifiain ytpee, 6-rittein. pahoittani mutta sen havitt{misest{. Xastees; sain ni;"n Kovatainen, aiii'iiin" un"fln" Unstma nimi sai kauas kantavan meikityi;:.. oli riftein iiilftikko ysuvaflinen Merentie eidi sni ja huotehti perhlesriinrn]'i"iti"'i"""i". Arunr sar patkan Kuhmon lastonsairaalasta, jonka olivat hommanneot Laina kummitltini Riihonen ja ukkini Mlkko Morentie. Krrn tietaa sen eikaiset yhteiskunnaltbet moraalikesitteet ei varmaan aina 6idilleni helppoa ollut elaa yksln lapsen kanssa. Viktor vtktor Mer ntio Johanna Kangasniomt, Al ja eitini Johanna. V.uonna 1942 eitini oli tutustunut putkiasentaja Jussi Kangasniemeen ja vihiftiinkin heidat toukokuussa,1943. Kargasniemi ja rirerkittiin hrf;o"j"i"""i sukunimek ni kirkonkirjoihin Kansasniemi. Aitinil xi"s"i"i;-;;i sopinoet, efte ii#-d;;l; isakseni) kertovat otivat oikoan isdni vaia sittin, kun Kangasniemi vnilni.ran oli eitini kertoman mukaan ottut eiiuin'onnettin"n]-trn ""i"n. ofi r"a kokonaisen perheen itseleen. ua,nelu.ori luoriufill; ;a;;ffi;;ne olessaan """nut lapsuus ja oli ollut vaikea isan ja veuren Kanssa. l4rltii-g llol 9.p"rhe Kajaaniin ja asetuimme asumaan Keskon nimisiin omistamiin rivitaloihin. Nemro_ Sie e asui piljon lapsiperheiui, joten alkoihan iavlreia- minutfe niiu loyty;. omasra.la takaakin tioyiya. rubin'rolmen;;;";;at;i;;y"tyi Matti,.Ossi ja ve4eni Asko. Vuonna i950 syntyi vitrooin oaotett, titi6lirp-" Tarja kymmenen l" "ift"er,ti" vuotta myiihemmin, jolloin en asunut fotoi". "Nemro"-aikaan faf,an liittyen muistan yhoeir jatt"soo"n tapafriurn"i "niivuotias. IiiJ"""ni Tuti itmaherytys, n. r_ pi it vi;kuivai korvi"sani. A'it,.ni-t"ppali'ilinut rainatoon,

6 ruisleivan toiseen, vilfti peen peelle ia sitten,uostiin luiaa vauhtia Vimpelinkerrostalon pommisuoiaan. Sietle oli niin kuin saunan lauteet joilla mummot itkivat ja makasivai. Me lapset katseltiin toisiamms silmat pydreine ihmetyksesta. ioinen tapaus, jonia muistan ollessani noin 7-vuotias liittyy isaani viktoriin' Kavin koululomillani my6s Korpilinnassa Merentiella kylasse ja ihmettelin aina mielessani' miten he ovat minulle sukulaisia? Serkkuni Marketta ilmoittikin minulls Kuhmossa pein naamaa, efie Kangasniemipe ei olo sinun isesi. VAifin vastaan, stte onhan se t Asie lti kuitenkin syvalle sisimpeen ja sehan tulikin siften itmi yllafteen. Hain Kajaanin qdtdlyseoon ia tarvitsin virkatodistukssn' Virkatodisiuksessani oli isa/holhooja 'kohdasta vedetty isa kohta pois ia holhoojakseni oli merkitty Kangasniemi. Menin tietenkin sita kysymean aidiltani, ionka oti pakko kertoa oikean beni kohtalo. Minulle siin5 tilanteessa valkeni monta Ltettya ajiaa. Erikoista on, ettemmo Kangasniemen kanssa asiasta Puhuneet kosksan. Se oli hensllo varmaan niin vaikea asla, etta so Jei puhumatta. Kavin KaJaanin tyttitlyseon keskikoulun, ioka kesti kuusi luokkaa' Periasin koulussa kohtelais;sti. vaikka illat tahtoi menna Kalaanin luistinradalla luistell63sa. sislh soit ttiin kovagenisestl musiikkla, oltiin poikien kanssa "roilasta" ja hauskaa oli' Kisli vy6n alla luistimet kad ssg juoksin kotiln, sille iltaloma loppui tasen klo 2l'00' Haaveenani oll opiskella kansakoulun opettajaksl. Lghetin hakemuksst Tornion naisseminaariin ja plasin sinne yrlttllmaan kokeisiin. Kokeet k$tivat vlikon ia ollvat mieleetenl kohtaiaiaen vaikeat Petqmys oli suuri, kun en pae$ytklen opiskolemaan ja oli palattava kotiin Kajaaniin. Opiskolin kotona kirjeopiston kautta sivukirjastonh6itaiakslja Helslngistii tarkastara kevi minua aina tenttimesse. Kajaan-lssa ei ollui slvukiriastonhoitajen palkkoja avoinna' joten.klriastoala ei mlnulle avautunut KGka isani Kangasnlemi oli pgrustanut vssiiohtoliikkeen' minulle oli ty6palkka hensn konttorlssaan, lossa kirjoittelin la kuia ja tarjouksia' aek{ maksoin tyiimlshillo palkkoia. Vuonna 1958 hain Kajaanin K$kon konttoriin titihin, kgka h;lusin it8endbtye ja olla mieluummin "vioraalla" t6isse. Tapasin tulevan miehsni Eero Mahiison tytipalka$ani, hen oli.siell{ pakkaajana' Ra'kkaus roihugt, armeua kutsui, kihlat ostettiin ja kirielta kirjolteltiin. Msnimme naimisiin vuonna 1961 elokuussa ja Eero lehti Kajaanin kauppakouluun' joten menin taas Kangasnlsmsn vssiiohtolllkkeoseen tdihin iseni pyynnits ' ilaaliskuueaa 1963 haln jelleon uuteen ty6paikkaan ia paasln Kainuun Metsanholtolautakuntaan, yksityismetsgtalouden palveluksssn konttodstlksi' Eero meni koulun ialkeon Keskolle tukkumyyj5ksi rautaosastolle' Vuonna 1965 svntvl kaivattu en;immeinen lapsemme, Klrsi Maaret, jota onnollisina hoitelimme' Aitlyitomaa oli pereti kaksi kuukautta ia kuukauden kesaloma pae e' Saimmo hyvan hoiiopaikan Huttusen perheoste, jossa Kirsl viihtyi hyvin' Mieh ni Eero oliio siirtyiryt iiljyalalte ja sii kutsun Ouluun Kesoilin piiripaallik6ksi, ioten minunkin tiiytyi ryhtye etsimean itselleni jelleen uutta tyttpaikkaa. Onneksenijuuri Outussa oli viele kaksi peivae aikaa hakea Pohjois-Pohjanmaan metsenhoi6tautakuntaan konttoristiksi. Sain paikan ia muutimme ' Ouluun' Saimme osakkeemme Kalaanissa myytye ja rupesimmetsimean Oulusta omistusasuntoa. Kaukoviiniolle ruvettiin rakentamaan kerrostaloa ja varasimme siita huoneiston itsell6mme. Eeron aiti lupautui hoitamaan Kirsie.

7 3 -a T-ullessani 9uluun odotin tasta ja huhtikuussa syntyi toinen tyttomme, Nina Marjut Ystavet ia sukulaiset povasivat poikaa syntyvaksi, mutta mustatukkainen iso tytt6vauvahan siel tuli. Ninan alkutaival oli vaikea, toista vuotta kuljimme lastonsairaalaa3a han katsomassa ja hoitamassa. Elemenarvot muuttuivat ja turhanpeiveiset narinat loppuivat. Kesekuussa i97i saimme haneterveent kotiln. Tytait kavivat laetentarhaa ja menivat psruskouluun. Opiskelivat itselleen ammatit tietokone alalta ja ldysivat aviopuolisot itsellean. KiBi Etela uomesta ja Nina Pohjois uomosta. Kirsija Nina voivat halutessaan kirjoittaa omat versionsa sukujulkalsuun. Me kuljimm6 ty6n Ja kodin vilii. ituutimme Kaukovainiolta rivitaloon Rajakylen kaupunginosaan ia muutaman vuoden p{esta laston tahtiesst pols kotoi, Tlskitan kaupunglnosaan. Airi, Nlna Eero ja Klrsi Mehdnsn vuonna 198S Nlnan rlpplpeivana. Nyt olemme elekkeella kumpikin. Mlne paesln 58 -vuotiaana ja E6ro 60- vuofiaana. Kirsi muutti psrhoine6n Nokiallo jo vuonna Nina muutti perheinoen Hsrukan kaupunginosaan omakotitaloonaa vuonna 2OOO. Ho salvat msidgt my6s muuttamaan samoills seuduills Herukkaan, ioten nyt olemms joutilaita auttamaan tarvittaesaa heiddn poikansa Juhon (2-vuotta) hoidos8a. Eeron eifi, 86-vuodas, asuu my63 Oulussa kotonaan, joten hanhkin auttglemme!?rp6en-mula n, Siskoni Taria perheineon asuu Oulussa ja siskonl Sirpa perheineen Hetsingisse, Aitini Johanna asuu edelleen kotona Kajaanissa on 82 vuotias.

8 i I ) 4 Veljeni auttavat hanta kauppa ym. asioissa. lsa Kangasniemi kuoli kesekuussa 2003 sairasteftuaan monta vuotta terveyskeskussairaalassa. Vaikouksista huolimafia hen piti aina hyven huolen perheestamme, iosta olen henelle ikuisesti kiitollinen. Joskus kay mielesseni ajatus, minkelaista eleme olisi ollut, jos oma isani olisi saanut ehe? Si ei kukaan kuitenkaan tiede,loten sen miettiminen alituis ti on kuitenkin turhaa ja surullistakin. Aika ei ole todettakaan kaynyt pitkaksi. Olemmo nauttineet rauhallislstaamuista ja lehden luvusta. lltapdivgnalamme mietfie, miie Hngen tekisimme, Yai teemmek6 yleens{ mi$en? Entbot harrastuks6t ovatlatkuneet, Eero pelaa lentopalloa 4-kertaa vlikgsa, mina olen laulanut kuorosga 2s-vuotta. Nyt 016n maalannut posliinla kolmatta vuotia ia kulkonut viikoittain Ruskakerhossa. Talvlsin hlihtslemme, kesaisin holtslommo kukkla,a kasvatamme pionte kasvimaatamme ja poimimm syksybin mariat pihaltamme. t'ruulloin mummi kutoo lap3onlapsllle valkkapa sukkaa ja pappa suunnitts160 taloomms uusia id60ita. Lapssnlapsia on kaksi polkaa (llari 7v, Juho2v)Ja kaksi h/ft6a (Laura 12v, Essi l0v) ja vild63 maalbkuussa tuloaaa, Mummi ja pappa seuraavat mlslenkiinnolla holdln slameansi ja nauttivat suur 8ti heidgn seuraataan. Toivommo, ofte tervoytte riiftaisija taas paesisimme lahtemaen lomamatkal16 ulkomalllo la valkkapa sukuseuran matkoillekin. Tervsbi{ kalklllo sukuseuralaisllle I Aiti Meh6nen Kuvassa vasemmalta ylhedlta: Nina, Airi, Kirsi. Alhaalla lapsenlapset mummin ia papan sylissa hieman vassmmalta: llari, Juho, Lauta ja Essi. (v2003) (v2001) Kuvassa pienempine.

9 Kirsin tarina Olin hieman toisella kymmenella, kun ldysin kirjahyllyn laatikosta mustan 'kunniamerkin". Aitini sanoi sen kuuluvan ukilleni. Naytin ldytoa isallenija sanoin: "Olisiko hienoa, jos sinullakin olisi tellainen?" Tyrmistyin iseni kommentista. "No, eipe oikein, koska yteensa sen saaja on kuollut" Ajattelin kuitenkin, etta iseni tarkoitti, efia sodassa yleense kuolee sotilaita, mutta eitini totesi, ette ukkini oli tosiaan kuollut sodassa ja site kautta kuulin ensi kertaa "vaietusta suvusta', johon minakin siis kuuluin. Murrosikaisen mieleen tuo kaikki tuntui ensin hyvin hammentaveha; osa sukulaisistani olikin siis vain "puolisukulaisia'; ja lisaksi minulla oli sukulaisia (lehinna pikkuserkkuja), joista en tiennyt mitaan. Pian tuo kaikki alkoi kuitenkin tuntua salaperaisen jannittevafta olin tavallaan ylpea 'erikoisuudeslani". Tiedonjano kyti pinnan alh: aitinieisastaen paljoa tiennyt, mummiei paljon voinut asiasta puhua. Vasta viime aikoina on Johanna-mummi avautunut ja olen kiinnostuneesti kuunnellut kertomuksia tuosta ajasta; kuinka sota sotki kaikki suunnitelmat ja kuinka Merenlien suku auttoi ja huolehti vaikeinaikoina. Vaikka Hanna ei varmaan ollut ainoa 'naimaton aiti'tuohon aikaan, oli se kuitenkin melkoinen 'taakka'. OIen myds kuullut tarinoita, kuinka sitten Jussi-ukki rakastui Hannaan ja oli pelkastaan iloinen, ette sai 'koko paketin". Joten hwin kavi! Alkujaftytykseste toivuttuanisiis olin earimmaisen kiinnostunut sukunimesta 'Merentie". Kauppaopiston ruotsinkielen keskustelutunnilla juttelimme sukujuurisla. Opettaja kysyi kiinnostuneena isovanhempiani, kun kuuli minun olevan Kainuusta kotoisin. Meh6nen ja Kangasniemi ei "tarpennyt", mutta sitten kerroin olevani 'oikeasli" Merentien sukua. Opettajan kasvot kirkastuivat: han oli kuulemms ollut mm. samaan aikaan sairaalassa jotain lastentautia potemassa Merentien sisaruksien kanssa, taisipa kertoa olleensa vdhen ihastunut johonkin Mterista. Terveisie vaan Seppo Lipposeltal Hieman taman tapauksen jalkeen opettaja kysyi, haluaisinko tietaa ukkini viimeista vaiheista; han oli kuullutjostain. Tietenkin halusin! Valitettavasti olin niin innoissanija toisaalta suruissani, etten muista paljon mitaan, mita ope kertoi. Jotain taisi puhua tarkka-ampujista ja ette ilman tuskia. LoppupaivA koulussa meni aivan "harakoille"... Toinen miele n painunut "kosketus" Merentien sukuun tapahtui Myllytullin diskossa. "Salskea" vaalea nuori mies haki minua tanssimaan ja tietenkin lahdin. Tanssiessa esitteydyimme ja mind q/fto pamautin Tapsalle, jotain siihen suuntaan, etta taidatpa tanssia sukulaisesi kanssa. Taosa suhtautui muistaakseni epeilevasti: kylh han sukunsa tuntee. Mina sitten kerroin tarinani. llmeisestitadsa oli tanssimme jelkeen yhte hammentynyt kuin mine olin ollut n. kymmenen vuotta aikaisemmin; tapauksen jelkeen tanssimme yhdessa vasta sukujuhlissa... Aitini kertoi muut "tarkeimmet" elamani vaiheet omassa osuudessaan, joten en kertaa niita tassa. Aikaisempaa "Sukujulukasua" lukiessa minulle valkeni yksi asia: Esikoisemme Laura on itse asiassa ensimmeinen MikkoMerentien lapsenlapsenlapsen lapsi (syntynyt 'l ). (Kuvassa Laura Anna Elina syksylle 199'1, n. 4 kk ikaisena)

10 / " On meillii Aarre verraton sen rinnalla myiis Veli on " Aare. Ne)'tt&t silta etta vanhemmalla idlla muistaa paremmin lapouuden ja nuoruuden ajan asioita. Tietysti yoi mielikuvitus tehdi scn, etdi se menee jo hdperoimiseen. Koska muistojen kaivo on pohjaton, niin mielellae niitii pi$da paperille, varsinkin kun on kehotettu nain tekemiia[ Nyt se olisi tehtave, ermen hrin 'humeeti" alkaa sassaroimaan. Kidallista todistustahan ei testa minulla ole, mutta siiriln vastuun muistelmieni lukijalle. Muisteluni peekohteenani on edesmenn)t veljeni Sulo Han syntyi n. 4l,uotta aikaisemmin kuin mine, mike johti siihen, etta han voimakkaasti dominoi minua niin kauan kuin muistan, siis alustasti,jokajohti siihen etta htu kiusasi minua kaikin keinoin. Erilaiset nimitykset ja pilkkalaulut kuuluivat asiaan, Tietenkin olin herkka kaikelle sellaiselle nimittelylle kuin esimerkiksi Vellimiklo ja vieh pahemmalta kuulosti, kun siihen lisattiin PuuroRauni. Tama nimitys syntyi siitn, ottn mapurissa oli t)'tt0 nimeltd Rauni. En tiennyt Raunin tunteita, mutta luulen, ettei hankaan erikoisemmin tykdm]'t teste nimittelystd. No, t{ml oli yain pieni esirnerkki sii6, mita kaikkea hdn keksi. Kummituksia pelettiin siihen aikaan ja niilla hen pelotteli, laittoi verhot liikkumaan ja soitteli "pirunviulua" ikkunassa. Oma tarinansa oli uima-opetus, jossa minut yksinkertaisesti heitettiin ven est6, niin syvdlle, ettcivdt jalat ylteneet pohjaan. Yleensd h$n ei kai'nyt kasiksi. Luulen, etta sen aikainen yhteisd hy'\r'eiksyi kaikenlaisen kiusaamisen. Kai luultiin, etla se on v5lttemitdnt!" ettd pojasta kasvaa mies. En kyll{ t{lla,kann jarelle hyvetsy tallaista kasvatusmetodia. Mutta aika aikaa kutakin, ja olihan se ed aikaa kuin tdmd nykymeno. Ahisti s minua aikanaan, mutta en usko sen saareen suuriakaan traumoja aikaar. T6sse taisi olla ne kielteiset muistot hercste. Aanella oli myds onnistumisen painoita, "hengittivathin" hdnen niskaansa vanhemmat veljet, velipuolet, ja siinii "ahjossa" hlnen oli pakko niiltt{a ja y tu.ii. Siihen )rityksen"tiliin" kai on pantava seuraavakin tapahtuma. Oli kaunis kesainan aamu, asuimme silloin Ipatin talossa lulrn taitteessa. Moillii oli kuoma.auto Chevrolet vrn. 29, tai niille main. Auto oli pysakoit],nii kartanolla luultavasti keula alamiikeen, siis pedrakennusta ja sen lasikuistia kohti. No, Aarre luuli hallitsevansa jutun ja rassasi autoa silla seurauksell4 ettii auto l6iti solumaan piiin lasikuistia, ja L-uului lasien heliniiii. No, mina olin autossa mukana, joten oli luonnollista, ett?i se olin mina joka olin swllinen siihen etta nain kavi. Kaikenlainen toiminta ja ty6, varsinkin sellainen, josta sai mbaa, sai hiln t liikkeelle. Jo silloin, km asuimme meijerilla, "rymysi" puunuitossa- Sen muistan pitkdvartisista kumisaappaista, joita hatn esitteli. Hienot olivat kengiit, ulottuivat oikaistuina nivusnn asti. Mina en sitzi vastoin ollut suunnitellut talouttari siten- ettd ioutuisin toisille tditai

11 tekemiiiin, vaan minulle riitti ainakin toistaiseksi kipparoinnit kotitdissa, sillii kylle niitikin riitti. Isa Mikko puhui "nahkape{fia!'ukoista", joita piti elettee, ikaar kuin saatesanoiksi. Sitten asuimme jalleen kirkoll4 nlt Korpilinnass4 jossa tydtilaisuuksia oli tietenkin paremmin kuin siella Kontiolanniemella. Aarre oli ottadut Kajaani Oy:lta pdllinmerkkausurakanja houkutteli siihen minut mukaan. Suuet pollilanssit sijaitsivat Lammasjarven lahukassa l, ntuankoskelle pain" jonne tuli matkaa ki*olta ainakin 5 km. Tydmatkat taittuivat siterl ettii Aalre tydnsi minua potkudssa mennen tullen. Itsc tyd oli raskasto, muttra minun tydtani helpotti se, ettd mine taputtelin merkit pinon el&osaan ja han ylaosaan. Muistaakseni tame bpahtui kevittalvella -37. Kelit olivat kevedle h),\iat ja pihkaiset pollipinot tuoksuivat h,'valle. T6mi tyd oli ensimm&ncn kosketus metsiin tyon merkeissi. Tilitapahtumista en muista mi${n, kaipa mine*in sain jota.kin potista. Yleansa minun osan kuittasi isani Mkko. Neinl vuosina, kun asuimme Korpilinnassa, ei Aane majaillut siella haitalle asti, vaan mink{ missnkin tydn pel6ssd, etupaassd metsdtdissa, ennen kuin pestsutui saimalan talonmieheksi. Se homma oli ollut Valentilla aikaisemmin. en muists oliko siin{ ollutjoku v6liss4. Oli wosi 1939, tarkommin sen vuoden kesdkuu, linnoitustyot oli Karjalan kannaks lla kaydnisse ja Aarre oli menossa myds sinne muistaalcseni viikoksi, minut han pestasi tilalleen siksi ajaksi. Menih,{n sinne moni muukin mika ett i han. Se oli vasta alkua. Alkoihan talvisot4 johonka hanen ei olisi tarvinnut osallistua, koska ikaa ei ollut silloin viel6 riittevesti. Hiln meni sinne vapaehtoisena. Fnsiksi kuitenkin koulutuskeskukseen, ja sialta ehti kuin shtikin rintanulle Kuhmon L6],tdvaaraan, parahiksi parhaaseen rytina5n. Talvisota padtty, oli tullut tappioit4 Aiti menehtyi, niin kuin silloin sanottiin, keuhkotautiin ja veljet, velipuolet, kaatuivat taisteltean melkein sodan loppuun, kaatuivat samara paivana molemmat Rauha oli kuitenkin toistaiseksi ja Aarre suoritti asevelvollisuuden loppuun ja menr takaisin samaan tyohdn mistd oli hhlenlt sotaan. Euroopassa kuitenkin sota jatkui. Keyea[a 1941 virvattiin miohiit "ristiretkelle", jonne teytyi Aanenkin pldsta mukaan. Retki kulki Saksan kautia Kslmukkiarolle. Olisiko ollut takaraivossa, ettn paha taytyy tappaa ennen kuin se uudelleen padsee valloilleen. Uskon kuitenkin, ja hanet tuntien arvaan, ettb seik&ailut kiehtoivat edelleen hanen mieltean, ei tappaminen eika varsinkaan aate ollut pontimena sinne lfitd0n. En tioda tyyntyiko seikkailunhalu taysin, kun sai viell rautaa krcppaansa, mutta ajatteli ehke, fiii "paskareissu" mutta tulipahan tehty{. Vaihdettiin muutamia kiqelta, joib han sielui kirjoitteli ja mina vastailin. Eihlh niisse ki{eissil miuan sodasta juuri kerrottu mutta sain kuitenkin kuvauksen oloista, joissa h{n taisteli, kuinka tuuli vinkui arolla ja valonheittimet ja valoammustcn juovat halkoivat pimeytta kranaattien ujeltaessa, ja kylmiui oli kuin ryssiin helvetissd.yksi hdnen kideistiian on tallessa, se on kirjoitettu Lembergisse sairaalassa" jossa han oli silloin haavojaan hoidattamassa. Temen kirjeen j?tlkeen kohb hen paiasi toipumislomalle Suomeen. Tapaamista juhlittiin mm. Pirttimaen teryeystalolla ja voitte kuvitell4 ettd tapaaminen oli "riemukas". Samalla juhlittiin myds sita, etta seuraavana piiivainli minun piti olla kutsunnassa. Kun kutsunnassa ei hylk&imisui tai muuta lykkaystb kohdallani tullut, oli vuoroni astua armeijan palvelukseen

12 Aare kotiutettiin Suomeen kesakuussa Olin silloin aliupseerikoulussa Nurmijervelle, mutta sain tingittya muutarnan peivan loman koulun johtajalta ja niin tapasimme ja juhlimme tapaamistamme ja Juhannusta Kubmossa kotona. Meidat otettiin ricmulla vastaan kotona ja vaikka i aivan "juottovasikkaa" t urastettu, niin oli vanuduttu lampaanpe$auksiin, jotka meinasivat mennd jo aattoydnl hiukapalana, kun palailtiin Sylvdjal niemelta. Seuraava tapaaminen hdnen kanssaan tapahtui Ontojdrven Pdlktylbssd heti woden 1944 alussa. Siella oli Rukaj6rven suunnan partiohiihdon mestaruuskisat. Partio, jossa myds Aanc oli mukana, voitti rnestaruuden. Padiota johti luutnantti Pentti Perttuli, sama mies, jonka tiedustelupartiosta tehtiin elokuva Rukaj6rven tie. Elokuvassa hen esiintyi nimelld Eerc Perkoila, Aarre oti Jp6:ssa joukkueenjohtajana ja aikoi hommata siinon minulle samaan joukkueeseen haaen lahetikseen. Se ei kuitenkaan toteutunut, Aane 'louhri" valmennuskursseille Tiiksaan ja sen tien RUK:n. Hanen toiminnastaan kertoo Kansa Taisteli lehdessa Pentti Perttuli seumavaa: Slyskuun 8-9 paivind 1943 joutuu 2/Raja JP6:n luutnantti Viljo Merilaisen johtarna paxtio-osasto, jota komppanian pddllikkd, kapteeni Tauno Tuominen seuraa, monivaiheiseen taisteluun vihollisen kanssa Kalivokangas-Kuutsjervi -maastossa vihollisen selustassa. Taistelutilanteissa kunnostautuu erikoisesti ylikersantti Aane Morentie taitavana ja henkildkohtaisesti rohkeana joukkueenjohtaj ana. Tapasimme vielii Rukavaaralla" jossa hiihdettiin suunnan hiihtomestaruuksista talvella Minii olin kisoissa kaisojan4 hiihtdd "sipaisin" etulinjoilta n.lskm, ja sama takaisin saman paiviin aikara. Seuraavaan tapaamiseemme meni reitusli yli % vuottq jolloin oli jo rauha maassa ainakin meid?in molempien kohdalla. Ernme onneksi joutuneet Lapin sotaan joka jatkui viel6 seuraavan ruoden kevdese n. Aare oli kokelaana vastassa Korpilionassa ja luovutin henelle armeijan varusteet. Pidimme pikaisen neuvonpidon ja sen tuloksena pddtimme, ett?i sodan aikana retuperalle jiilineet ihmissuht et saatetaan kuntoon. Aane oli saanut "kipurahoina" aikoinaan seteleitd ja saestellyt niiti mahdollisia larp ita varten. Minullakin oli

13 saa$dssd vzthiin samaa tavaraa ja niiden turvin suunnitt limme pienen "sightseeingin" eri paikkakunnille, merklla," Jouluksi kotiin". Ihmeen piar aika ja rahat kuluivat ja saimme onnistuneesti katkottua suhteemme kaikkeen entiseen ja nlt Yoisimme aloittaa puhtaalta poydiilta. Joulukin oli tullut! Ei ollul silloin vaikeuksia l6y$a tttiui Aaxre metsaalalle aluksi Toppilan ja mydhemmin Vapon leipiin. Mina puolestani jatkoin sairaalan talormiehenii seuaavan woden, 1945 syksy)'n. Yhteiset olivat suunnitelmat edelle Dkin, han edelle ja nine pienella viiveella pcrlissa. Hiin ldysi el?imankumppanikseen Einen ja mini heti kohta p raan Tuulikin ja kuinkas muuten, samasta tydpaikasta. Aare valmistui metsdteknikoksi Hirvaalta ja mini samoil 2 wotta myiihemmin. Aalre sai tyitpaikan Kajaanin me$anparannuspiiriltd ja miuun tuloni samaan tydpaikkaad oli han puhunut valmiiksi, kun pddsin Hirvaan koulusta. Olimme saaneet molenmat mi luisar tydpaikan. Hyvisui ja ymmlrtaveisistd esimichistiimme johtuen saimme vapauksia kehittdi tydmenetehia parhaalla katsomallamme tavalla., eike kukaan hencrttar)'t niskaan, edelllttiien tietysti, etta tulosta tuli. N&in vuodct kuluivat ja tapasimme aika usein jo tyon puolesta erilaisissa neuvonpidoissa, kursseilla ja r tkeilyisse. Kohokohtina oli 60Juvulla tydnantajan ja jonkin woden aikana palvelleen fiiman jlidestam{t pikkujoulut. Metsepeiville Helsinkiin tuli kutsu joka toinen wosi ja siinehln tahtoi mennd viikko pilalle. 3 worokautta oli sadntd, joilta pdiviltd sai pdivdrahan ja se aika kayeniin. Cordon bleu ji HolYnrr olivrt A$ren trvrrumcrkki Piiiimetsiinhoitajamme, mydhemmin metsiineuvos, kirjoitti ki{an: "Metsanparantajat kansakunnan asialla". Ki{assa muistelee Aanea veikko Tuovinen, joka oli 60luwn alussa meilla apulaismetsanhoitajana" seuraavaa: Mets,inparannuspiiriin tuli Ruotsista Swenska Cellulosa ABin metsanhoitajia tutustumaan metsii,ojitustdihin, joita tehtiin silloin auraamalla ja tukkoja raijailtamallii. Vein viemat Kuhmoon katsomaan, miten metsaojia tehtiin Aaretti Merentien johdolla. Tulimme ojitushankkeelle, jossa Merentie ofii meidlit vastaan sotilaallisesti tervehtien. Tyomaalla vallitsi hiljaisuus, vain liihimetsa$d kuului kantamuksineen edestakaisin kulkevien miesten iiania.

14 / Yhtiikkie nuha rikkoontui ja vetokone auroineen miil'rysi ohi. Kuuimme auran pefliss{i, ja kun tutimme lahelle ojan risteystii, johon oli kasaantrmut kaotoja ja muuta rydniie, jysafiti ensimniiinen paukku. Sen jalkeen joka puolella ojitusaluetta paukkui iuin tyiistokeskityksesse konsaraan. Turvetta, kantoja ja kivifin lenieli ilrnassa. Maastouduimme ja lryydstelimme peloissamme, kun paukut tuntuivat vain suurenevan. Ruotsalaiset vieraamme totesivat turv paakkuja vaatteistaan pudistellessaan, etta on tiima suomalainsn ojankaivu hurjaa meininkia. Kun mydhemmin kysyin Mercntieltd, etkdhln hleman liioitellut noiden dlnamiittimdtuien kanssa, han vastasi etta vieraille on aina amettava riittavan vahva neyttd. Olimme Kona lpatin jiirjestamalln dkeityll{ peatyen Kajaaniin, jossa tarkemmin sanoen Hotelli V skiiriss4 tapasimme viikon lopulla, jossa sitten erosimme hrnen lehtioss6&i kotiin Kuhmoon ja mint kotiini Kajaanissa Minulla oli lauentaina lahtd viikonlopuksi polioiseen Luotolan Eikan kanssa katsomaan Vaajamon rakentamja siltoja, kavimme aina Kemijarvelle asti. Siina meni aamupuolelle ydta, ennen kuin olimme takaisin Kajaanissa. Aamulla, mentyatri toimistolle, kutsui pe6metsanhoitaja Tuokko puheilleen ja ilmoitti lamauttavan tiedon etta Aane on saanut vakavan sairauskohtauksen ja on saimalassa. Sovittiin, ett0 mine ldtld n valittdmdsti sinne ilmoitettuni tapauksesta Tuulikille. Tapasin hlnet viimeisen kerran tassl allimass5, vain letkujen virassa oli enaa henen eltundnsbja se sammui viel6 samana peivana ja se paivd oli2l. syyskuuta "Murheell' unhoon" ei sar muistoasi viett{l' ei kun sen, mi melty$gn jnn Millainen oli mies, jotr n)'t muistelen? H6nell6 oli patjon hlar'eitd' ioista mielesuini tbrkeimpia olivat ajan vaatima kovuus tilarteessa, jossa sita tarvittiin ja herkklryttd osoitti hiinen kiinnostuksensa vaikkapa runouteen joka oli m jddn yhteinen harrastuksemme ja mielenkiintomme kohde Uuno Kailaan runot mmlssa olivat tutkistelummo kohteina, joista Aanekin ldysi lempirunonsa. Lempilaulujaan oli mm:ssa laulu "On suuri sun rantas autius, jota sentdan iklvdin, kuinka villisorsan valitus soi kaislikossa 6in". Sosiaalisuus oli h6nen hweitban HAr osallistui kailikcen mahdotliseen jo pienesta pojasta alkaen Tallaista ominaisuuttahan aryostetaan nykyhengen mukaisesti korkealle. Aarre oli seurallinan, hlnelll oli tuftuja ympdri maan, joittin han piti yhteytta, esitteli heita minullekin, kun yhdessa rcissattiin. Han oli alaistensa ja esimiestense pitdma ja arvostama Kylle mielellani hanui muistelen ja esittelen veljenani On sii{li, ettei yhteiskunta ei;atkii vallassaolijat siihen aikaan arvostaneet hanenkaltaistensa tekemid polveluksia isanmaalle. Samai ihmiset puhuvat nyt kauniisti hyvinvointivaltion sailyftamisesta, mutta eivat palki.neet ja arvostaneet heita, jotka tekivat mahdolliseksi sen, efif, yhteisl:untajeiestelmi{rnme siilyi, ettei lawinnut kayda Sipe.ian kautta oppia hakemassa. EIin hienoja hetkifi hnnen kansr&an, kiitoks lla muistellen V li-mikko'

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

t5 Viidestoista kappale KertovlauseenvastikeI Seppo sanoi ' Pekan oletrln kotona = ett Pekka on kotona : Min luulin Heikki Me, kertoi hnen asu,1rp Tampereella nn'hn asuu Tampereella : Leenan ia Matin rakentavn

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Margaretha Mannerheim kertoi ennen muuttoaan HS:lle, kuinka raskasta tunteita herättävän sukunimen kantaminen voi olla.

Margaretha Mannerheim kertoi ennen muuttoaan HS:lle, kuinka raskasta tunteita herättävän sukunimen kantaminen voi olla. Kreivi Gustaf Mannerheim on kuollut. 50-vuotias Mannerheim menehtyi pitkäaikaisen sairauden seurauksena sairaalassa 26. elokuuta, kertoo asiasta ensimmäisenä uutisoinut Svenska Yle. Gustaf Mannerheim oli

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Koska naapurit olivat kaataneet puun meidän pihalle, he korjasivat sen pois.

Koska naapurit olivat kaataneet puun meidän pihalle, he korjasivat sen pois. JATKA LAUSETTA. PLUSKVAMPERFEKTI + IMPERFEKTI Kun minä olin syntynyt, olin pieni vauva. Kun me olimme kuorineet perunat, keitimme ne. Sitten kun perunat olivat kiehuneet, söimme ne kastikkeen kanssa. Koska

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty.

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty. Nä-mä jo o-saam-me. Kir-joi-ta sa-nat so-pi-van ku-van al-le. Li-sää puut-tu-vat ta-vut. Piir-rä ju-tus-ta ku-va. Kek-si pen-nuil-le ni-met.... 8 9 Kirjoita ku-vaan: Piir-rä ku-vaan: Lu-mi-u-kol-le hat-tu

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin? Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin

Lisätiedot

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä,

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, Nina Kivirasi Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, mutta hänen mielestä ammattikoulu on paljon

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

Mun perhe. - Ei, mä en oo naimisissa. - Joo, mulla on kaksi lasta. - Ei, mulla ei oo lapsia. Mulla on Mulla ei oo. Mulla on kaksi lasta

Mun perhe. - Ei, mä en oo naimisissa. - Joo, mulla on kaksi lasta. - Ei, mulla ei oo lapsia. Mulla on Mulla ei oo. Mulla on kaksi lasta 1 Mun perhe Sanasto suomi äidinkieli Kirjoita sanat kuvaan. perhe vaimo mies lapsi tyttö poika vauva äiti isä vanhemmat sisko veli vaimo Ootko sä naimisissa? - Joo, mä oon naimisissa. - Ei, mä en oo naimisissa.

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

KATUKIIT TIEDOTUSLEHTI 1/99

KATUKIIT TIEDOTUSLEHTI 1/99 KATUKIIT TUKIITÄJÄ JÄT TIEDOTUSLEHTI 1/99 www.katukiitajat.fi.fi Hei taas kaikki vanhat ja uudet jäsenet! Taas on yksi luisteluvuosi takana ja pikkujoulut juhlittu. Porukkaa olikin mukavasti paikalla.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS!

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS! TOIMITTAJAT PISTIVÄT KESÄN JÄÄTELÖT JÄRJESTYKSEEN SIVU 3 KATSO YLLÄTYSTULOS! Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat -Rasmus SIVU 2 Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. SIVU 6 KUINKA KAUPPA

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Tehtäviä. Arto Paasilinna: Kylmät hermot, kuuma veri. Selkomukautus Pertti Rajala

Tehtäviä. Arto Paasilinna: Kylmät hermot, kuuma veri. Selkomukautus Pertti Rajala Arto Paasilinna: Kylmät hermot, kuuma veri Selkomukautus Pertti Rajala JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti:

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 3/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 11.12.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 3/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 11.12. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUKSEN SYNTYMÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beetlehem on kaupunki Juudan vuoristossa n. 770 m merenpinnan yläpuolella Hebronin

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä LEIKIN VOIMA 16.1.2015 Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä Leikkiagenttien matkat - Ryhmä on mukana Vantaan leikkipilotti- hankkeessa mukana Leikkiagentteina

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

REFERATIIVINEN LAUSEENVASTIKE

REFERATIIVINEN LAUSEENVASTIKE MIKÄ ON LAUSEENVASTIKE? Lauseenvastikkeeksi sanotaan rakennetta, joka korvaa sivulauseen. Lauseenvastike merkitsee samaa kuin sivulause. Lauseenvastikkeita on erilaisia. Päälause + sivulause Päälause +

Lisätiedot

Työssäoppimisjakso. Terhi Tiilikka ARTE 13 (tekstiili) Kobe, Japani 1.11.2014-4.1.2015

Työssäoppimisjakso. Terhi Tiilikka ARTE 13 (tekstiili) Kobe, Japani 1.11.2014-4.1.2015 Työssäoppimisjakso Terhi Tiilikka ARTE 13 (tekstiili) Kobe, Japani 1.11.2014-4.1.2015 Kobe? Kobe - yksi Japanin suurkaupungeista (~1,6 milj. asukasta) ja tärkeä satamakaupunki, joka sijaitsee Hyogon prefektuurissa

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

2.12.2011. Titta Hänninen

2.12.2011. Titta Hänninen 2.12.2011 Titta Hänninen Kotitehtävätekstit! Palauta viimeistään, viimeistään, viimeistään ensi viikolla (koska meillä on viimeinen tunti)! OHJE JEŠTĔ JEDNOU: 1. Etsi internetistä jokin suomenkielinen

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Leikkipuistomme tavoitteena on tarjota lapsille tuttu, turvallinen, virikkeellinen ja monipuolisesti palveleva ympäristö.

Leikkipuistomme tavoitteena on tarjota lapsille tuttu, turvallinen, virikkeellinen ja monipuolisesti palveleva ympäristö. KUUSISTON LEIKKIPUISTON TOIMINTASUUNNITELMA KEVÄÄLLE 2016. Leikkipuistomme tavoitteena on tarjota lapsille tuttu, turvallinen, virikkeellinen ja monipuolisesti palveleva ympäristö. Lasten kanssa puistossamme

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 1

Agricolan Monenlaista luettavaa 1 Tiainen ja karhu Puun oksalla oli tiaisen pesä. Karhu tuli pesän luokse ja olisi halunnut tulla vie-rai-sil-le. Tiaisen pojat tirs-kah-te-li-vat pesässä. Onko isänne kotona? karhu kysyi. Ei ole, vastasivat

Lisätiedot

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 1.päivä Maanantaiaamuna (22.9) koko luokka kokoontui yhdeksältä kellotornille. Jännitys oli ilmassa, lähdemme tänään leirikouluun Saksaan! Tatu oli jakanut meidät edellispäivänä

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta. 2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun

Lisätiedot