Suomen suureläinpelastuksen opit on suomennettu ja Suomen oloihin sovellettu Yhdysvaltojen opeista.

Transkriptio

1 Suureläinpelastus Yhteenveto HevosAgron järjestämästä suureläinpelastus -tilaisuudesta ( Äimäraution raviradalla), jossa kouluttajina toimivat Suvi Viranta-Kovanen ja Essi Leminen. Suureläinpelastuskoulutus Vuonna 2006 Suomessa järjestettiin ensimmäinen suureläinpelastuskoulutus Vermon raviradalla (LART= large animal rescue training). Tämän jälkeen koulutuksia on pidetty pelastushenkilöstölle ja vuodesta 2011 eteenpäin koulutuksia on pidetty myös yksityissektorille. Helsingin Pelastuskoulussa ja Kuopion Pelastusopistossa eläinpelastus on täydennyskoulutuksena ja se on sisällytetty opintosuunnitelmaan. Suomen suureläinpelastuksen opit on suomennettu ja Suomen oloihin sovellettu Yhdysvaltojen opeista. Hevosen käyttäytymisestä Hevonen on saaliseläin, joka uhkatilanteessa pyrkii ensisijaisesti pakenemaan, mutta pakkotilanteessa puolustautuu puremalla ja potkimalla. Hevonen menee helposti paniikkiin ja sitä kautta shokkiin, joka voi johtaa hevosen menehtymiseen. Hevosen käsittely tapahtuu yleensä hevosen vasemmalta puolelta. Hevonen olisi hyvä kuitenkin totuttaa käsittelyyn molemmin puolin. Hevosta tulee lähestyä etuviistosta (mikäli mahdollista) ja ilmoita hevoselle, että olet tulossa. Vältä äkkinäisiä liikkeitä ja kahisevia vaatteita, sillä ne saattavat pelästyttää hevosen. Hevosta talutettaessa älä päästä hevosta pitkälle narulle, sillä hevonen ei ole enää silloin kontrollissasi. Kun hevosen pää on hallinnassa, niin koko hevonen on hallinnassasi. Hankalaa/vauhkoontunutta hevosta voi taluttaa kaksi henkilöä, toinen vasemmalla ja toinen oikealla puolella hevosta. Hevonen kulkee mielellään toisen hevosen perässä, joten tarvittaessa toista hevosta voi käyttää vetoapuna. Mikäli hevonen pääsee karkuun, niin on hyvin todennäköistä, että hevonen palaa takaisin kotitallille. Onnettomuustilanteessa rauhoita onnettomuusympäristö ja poista turhat ja hysteeriset ihmiset paikalta. Yksi (mielellään kokenut hevos-) ihminen rauhoittaa hevosta ja eläinlääkäri on pyydettävä paikalle aina, kun mahdollista. Onnettomuustilanteessa on hyvä muistaa, että hevonen on laumaeläin, jonka vuoksi suurien eläinmäärien siirtäminen on usein helpompaa laumana kuin yksistään. Tätä voi hyödyntää esim. hevostallin evakuoinnissa, jolloin tallin tyhjentäminen on nopeampaa ja usein myös pelastajille turvallisempaa, kun ei tarvita suoraa kontaktia eläimeen. Tarvittaessa voidaan hyödyntää myös turvallisuutta lisääviä apuvälineitä, kuten esim. huomioaitaa, liinoja, ohjauslevyjä jne.

2 Pelastusanatomia Hevosen anatomiaa on hyvä tuntea, jotta pelastustilanteessa hevosen tulkitseminen ja käsittely on helpompaa ja tiedät miten hevosta voi liikutella. Kuulo Hevonen kuulee korkeampia taajuuksia kuin ihminen. Isot korvat kääntyilevät äänen suuntaan ja hevonen kääntää myös päänsä äänen suuntaan. Hevoset viestivät keskenään lähinnä kehonkielellä, mutta myös äänellä, kuten esim. hörähdykset, kiljahdukset jne. Haju Hevosella on iso nenäontelo ja tarkka hajuaisti. Hajun avulla hevonen muistaa kaverit, paikat ja ihmiset. Hevosen voi myös kouluttaa jäljittämään kuten koiran. Näkö Hevosella on isot silmät kallon sivuilla ja päätään kääntämällä hevonen voi nähdä 360 astetta. Hevosella on hyvä perifeerinen (ääreis-) näkö, mutta näkökenttä on lähinnä kaksiulotteinen. Hevosen on vaikea arvioida etäisyyksiä, se ei pysty erottamaan liikkuuko esine kohti vai poispäin. Hevosella on hyvä hämärännäkö, mutta sopeutuminen hämärään on hidasta (jopa 20 min). Hevosella on pieni sokea alue leuan alla ja iso alue takana. Kuvassa hevosen näkökentät Hevosen aistien (näkö, kuulo, haju) heikentäminen voi rauhoittaa hevosta, mutta ei toimi kaikkien hevosten kohdalla.

3 Hevosen anatomia ja turvallisuus Hevosten takajalat ovat ns. potkujalat, joilla hevonen yltää potkaista jopa kahden metrin päähän. Hevonen voi potkia yhdellä tai kahdella jalalla samanaikaisesti. On hyvä muistaa, että hevonen voi potkia myös sivuille. Etujalat ovat puolestaan ns. iskujalat, joilla hevonen voi iskeä jopa metrin eteenpäin, mutta myös taaksepäin iskeminen onnistuu. Hevonen voi nousta takajaloilleen ja iskeä etujaloilla. Lisäksi hevosen kaviot ovat oma vaara-alueensa. Kengättömien kavioiden reunat ovat terävät ja kengitetyissä kavioissa on yleensä metallikengät, joissa saattaa olla lisäksi hokit. Hevonen voi aiheuttaa vaaraa myös heilauttamalla päätään eri suuntiin ja nostamalla ja laskemalla päätään nopeasti. Kun hevosta joudutaan nostamaan liinojen avulla, on muistettava, että kaulan ympärille ja henkitorven kohdalle sekä takajalkojen etuosaan (kylkiluiden taakse) ei saa laittaa liinaa. Liina on laitettava etujalkojen takapuolelta ja takajalkojen etupuolelta pelastuksen yhteydessä. Kuvassa seisovan hevosen vaara-alueet.

4 Kuvassa maassa olevan hevosen vaara-alueet. Lehmä: aistit ja toiminta Lehmän näkökenttä on lähes sama kuin hevosella. Se kestää käsittelyä ja stressiä paremmin kuin hevonen. Lehmä puolustautuu tehokkaammin kuin hevonen. Se luottaa sarviinsa ja potku tarkkuuteensa. Lehmä voi potkia joka suuntaan kaikilla raajoillansa. Nautaeläinten pelastuksessa on muistettava puhaltumisen (kaasuuntumisen) vaara, eläimen päätä on nostettava ja tarpeen mukaan tuettava vatsaa korkeammalle. Nautaeläimet tarvitsevat lisäksi lepoa makuultaan. Hevosella puolestaan on lukkiutumismekanismi, jonka ansiosta se voi nukkua seisaaltaan pienellä lihasvoimalla. Sika aistit ja toiminta Sian näkökenttä on lähes samanlainen kuin ihmisellä ja kuulo ja hajuaisti puolestaan kuin koiralla. Se on siisti ja älykäs eläin. Sika puolustautuu puskemalla ja puremalla ja voi tarrata kiinni kuten koira. Sian käsittelyssä on varottava kaatumista, sillä silloin sian on helppo käydä kiinni. Sika sietää käsittelyä, mutta menehtyy helposti stressiin, eli sika ei ole kovin sopeutuvainen. Poro, hirvi Porot ja hirvet puolustautuvat potkimalla ja puskemalla. Niiden käsittelyssä ei saa käyttää koskaan riimua, vaan aina heti-irtoavia liinoja. Porojen ja hirvien pelastuksessa on

5 mietittävä, että onko lopetus mielekkäämpi vaihtoehto esim. pelastuksen keston takia. Hirvet kuolevat usein muutaman päivän kuluessa stressiin ihmiskohtaamisen jälkeen. Hevosen siirtely onnettomuustilanteessa Hevosta voidaan siirtää onnettomuustilanteessa maassa vetämällä sekä eteen että taakse ja pyöräyttämällä ympäri. Lisäksi hevosta voidaan siirtää nostamalla. Vetoliinat Vetoliinat ovat 5-6 metriä pitkät ja ne koostuvat 3-4 tuuman synteettisestä leveästä veto/nostoliinasta. Vetoliinat voi tehdä vaihtoehtoisesti 39 tai 76 mm:n työjohdosta (palokunnat). Vetoliinoja laitettaessa hevoselle on varottava vaara-alueita. Vaara-alueet muuttuvat, kun hevonen on maassa. Pelastustyöntekijät pysyvät hevosen selän puolella ja yhden kokeneen hevosihmisen tulisi olla hevosen pääpuolessa. Vetoliinojen avulla voidaan vetää hevosta sekä eteen että taaksepäin. On muistettava, että mikäli liinasta tehdään silmukka hevosen ympärille, niin vetäminen koneella on kielletty. Kuvassa veto taakse. Kuvassa veto eteen. Ylöspäin nosto Hevosta voidaan nostaa joko 1 tuuman pumpuliköyden tai 2 tuuman polyesteri verkkoköyden avulla. Lisäksi myös 39 mm:n työjohto käy hevosen nostamiseen tarvittaessa. Perusideana on käyttää U-lenkkejä raajojen yläosassa (kainalot, nivuset), jos noston kesto on enintään muutama minuutti. U- nostoraudan käyttö on toivottavaa, että nosto on mahdollisen tasapainoinen, eivätkä köydet purista turhaan eläintä. Mikäli noston kesto on Kuvassa nostovaljaat

6 enintään 10 minuuttia, on käytettävä nostovaljaita, jotka kiinnittävät kaikki neljännekset. Nostovaljaita voidaan käyttää, kun autetaan suureläin jaloilleen esim. pois ojasta tms. uomasta. Vetolevy Vetolevy on materiaaliltaan tiivistä polymeeriä, jossa metallivahvistimet, säpein varustetut hihnat ja se on kelkanmallinen. Liukulevyyn puolestaan kuuluu myös jalkahihnat. Liukulevyn avulla voidaan liikutella hevosta, joka ei pääse makuulta tai jonka ei haluta nousevan makuulta. Liukulevyn käyttö vaatii hevosen rauhoittamista, jos kuljetaan pidempi matka. The Andersson Sling The Andersson Slingin avulla hevonen voidaan nostaa korkealle ja nosto voi kestää yli 10 minuuttia. The Andersson Slingiä käytetään myös klinikkaolosuhteissa sekä loukkaantuneen tai erityisen heikon eläimen riiputtamisessa/tukemisessa. The Andersson Slingien avulla hevosta voidaan nostaa jopa helikopterin avulla, mutta pelastajilla pitää olla koulutus sitä varten. Muuta välineistöä Kypärä Nostorauta Korvatulpat Silmäsiteet Puuvillaköysi Heittoköysi Pujotusrauta jne. Hätäriimu Hätäriimun teko-ohjeet: 1. Ota noin 3 metrin naru 2. Solmi narun toiseen päähän lenkki 3. Jätä lenkkisolmu hevosen pään alle ja vie narun toinen pää hevosen korvien takaa 4. Vedä lenkkisolmun läpi narua sen verran, että se yltää hevosen turvan ympärille ja asettele naru paikoilleen. 5. Lopuksi kiristä naru

7 Hätäriimu on tarkoitettu väliaikaiseksi, eikä hevosta saa koskaan sitoa kiinni, kun sillä on hätäriimu päällä. Hevonen on helppo vapauttaa hätäriimusta nopeasti. Traileripelastus ja tieliikenneonnettomuudet Kuljettajan on aina tunnettava traileri, jolla on lähdössä liikenteeseen. Tämä velvoittaa kuljettajaa tutustumaan etukäteen trailerin ohjekirjaan tms. Onnettomuustilanteessa toimimista nopeuttaa, jos kuljettaja osaa neuvoa pelastushenkilökuntaa trailerin purkamisessa yms. Yhden hevosen traileri on pelastajille ahdas työskentelypaikka. Isommissa trailereissa väliseinät ja tilanjakajat voivat vaikeuttaa pelastustyötä. Vaikka väliseinä/tilanjakaja olisi irrotettavaa mallia, niin se saattaa olla joko niin jumissa, että sitä ei saada irti tai sen avaamistapa ei ole tiedossa. Traileripelastamisessa on tärkeää varata tilaa pelastukselle ja sopia kommunikointi merkit valmiiksi, jotta yhteistyön tekeminen on kitkatonta. Trailerin kääntäminen pystyasentoon voidaan tehdä ainoastaan eläinlääkärin luvalla ja hevonen rauhoitetaan eläinlääkärin toimesta ennen kääntöä. Palokunta suorittaa itse käännön. Hevonen voidaan pelastaa trailerista ovien kautta kohtuullisen turvallisesti. Trailerissa olevat terävät reunat ovat hyvä teipata tai muutoin pyöristää ennen pelastusta. Useamman hevosen pelastaminen samasta trailerista vaikeuttaa operaatiota. Hevoset ovat otettava yhtä aikaa (peräkkäin) ulos trailerista. Jos hevonen ei pääse itse ulos trailerista, on käytettävä vetoliinoja. Joissakin tapauksissa on välttämätöntä poistaa trailerin katto. Silloin on tärkeää varmistaa trailerin rakenteet, rakenteiden kestävyys ja voiko rakenteita turvallisesti poistaa. Joidenkin lasikuitutrailereiden kupu pysyy pystyssä jännitteen avulla, jolloin rikkoutunut katto aiheuttaa mahdollisen romahdusvaaran. Eläintilojen paloturvallisuus Eläintilojen paloturvallisuudesta huolehtimisessa on tärkeää, että sisä- ja ulkoalueet ovat siistejä ja kalusto on järjestyksessä ja omilla paikoillaan. Traktori ym. konehallit ja eläinsuojat on suositeltavaa olla eri rakennuksissa. Poistumistiet on merkittävä ja ne on pidettävä avoimina. Eläinten poistumistiet ovat merkittävä erikseen ja eläimet on hyvä totuttaa kulkemaan myös eläinten hätäpoistumisreittejä pitkin. Alkusammutusvälineiden kunnosta on huolehdittava ja työntekijöiden on osattava käyttää niitä. Tallissa hevosten pesuletku on sopiva alkusammutin, jos se yltää tallin joka nurkkaan. Lämpökeskuksen ja sähkökaappien edustat ovat oltava vapaat ja lamppujen ja suojakupujen on oltava kunnossa. Vilkkuvat loisteputket ovat vakava paloturvallisuusriski. Myös kaikkien muiden sähkölaitteiden on oltava kunnossa. Sähkötaulu sekä pääkatkaisija ja ilmanvaihtokoneen pääkatkaisija pitää olla merkitty.

8 Tilalliset ovat suurimmassa vastuussa järjestyksestä yms. tilalla. Pelastussuunnitelma ei ole pakollinen pienille talleille, mutta suositeltava. Pelastussuunnitelma tulee löytyä jokaiselta suurehkolta maatilalta. Jälkihoito Onnettomuuden jälkeen tulee kuumentunutta hevosta viilentää ja kylmettynyt hevonen tulee puolestaan pitää lämpimänä esim. loimien avulla. Viileällä vedellä kasteltu villaloimi toimii hyvänä viilentäjänä, sillä se imee paljon vettä. Muista vain lisätä vettä säännöllisesti. Hevoselle voidaan juottaa esim. melassivettä, mikäli se ei ala juomaan muuten onnettomuustilanteen jälkeen. Jos epäilet hevosen olevan shokissa, pyydä eläinlääkäri välittömästi paikalle. Shokissa oleva eläin on vaarassa menehtyä hyvin nopeasti. Mikäli suureläimen jalka on poikki, se tulee lopettaa mahdollisimman pian. Eläinlääkäri on paras henkilö muutenkin arvioimaan vammoja, erityisesti mahdollisia sisäisiä vaurioita, niiden oireita, hoitoa, ennusteita ja riskejä. Onnettomuustilanteen jälkeen hevosen vointia tulee tarkkailla vähintään kahden päivän ajan, mutta mielellään jopa 3-4 päivää. Tarkkailussa tulee kiinnittää huomiota eläimen käytökseen, syömiseen, juomiseen, ulostamiseen ja virtsaamiseen sekä liikkumiseen. Juoma-automaatit on syytä poistaa käytöstä tarkkailun ajaksi, jotta veden kulutuksen seuranta on helpompaa. Onnettomuuden jälkeen paluu normaaliin arkeen tulee tehdä rauhassa. Eläinsuojelulaki ja asetus Onnettomuustilanteessa eläimen hoidosta on huolehdittava, vaikka eläimen omistaja ei ole tiedossa. Jos pelastuksen onnistumisen todennäköisyys on huono, on mietittävä onko lopetus mielekkäämpi vaihtoehto. Eläinlääkärin olisi suositeltavaa olla paikalla. Pelastuksen yhteydessä on mietittävä myös onko pelastustapa laillinen, väkivalta ei kuulu onnettomuuspaikalle. Hevosta ei saa väsyttää myöskään turhaan ennen pelastuslaitoksen tuloa. Jos onnettomuus on kestänyt yli kolme tuntia, niin hevonen on suositeltavaa viedä klinikalle tarkistettavaksi (eläinlääkärien suositus). Hevosen omistajalla on oikeus hevosen lopettamiseen kesken pelastuksen, mutta tarvittaessa myös kunnaneläinlääkäri voi määrätä hevosen lopetettavaksi. Lisätietoa: Suureläinpelastus SEP: Large Animal Rescue Company: Days end farm horse rescue: