Raamatullinen kalenteri

Transkriptio

1 Raamatullinen kalenteri Määritelmät: Vuosi Vuosi alkaa siinä kuussa, kun ohra on sen verran kypsää, että sitä voidaan jo syödä esimerkiksi paahdettuna. Pääsääntöisesti ajankohta on maalishuhtikuulla ja yleensä kevätpäiväntasauksen jälkeen, jolloin päivä (terminen kasvukausi) on riittävän pitkä kasvien kypsymiselle. Ohra annettiin ns. Heilutusuhrina (HaBikkurim) Temppelissä Happamattomien leipien juhlan aikaan osuvana sunnuntaina. Vuodessa voi olla joko 12 tai 13 kuukautta. Kuukausi Kuukauden pituus on 29½ vuorokautta. Kuukausi voi siten olla vain 29 tai 30 päivää kuunkiertoa noudattavissa kalentereissa. Ei enempää eikä vähempää. (Aiemmin Vanhan Testamentin alkuaikoina Raamatullinen kuukausi on ollut tasan 30 päivää ja vuosi 360 päivää). Tässä juutalaisten kalenterien käyttämät kuukausien nimet: HUOM! Toorassa ensimmäinen kuukausi on nimeltään Abib-kuu.

2 Vuorokausi Uusi vuorokausi alkaa auringon laskiessa illalla. Uusikuu Uudenkuun päivä on silloin, kun kuu on täysin valoton eli musta. Tästä päivästä alkaa kuukausi. Jes 66:23 Hebreankielinen sana Uudelle kuulle on Qadash, joskus virheellisesti mainittu qodesh. Qadash tarkoittaa: Pyhä, Erilleen asetettu, Uudistettu, Uudelleen rakennettu, Olla uusi. Sitten taas, Pyhä tarkoittaa: Olla ainutlaatuinen, tehty erilliseksi, voideltu, jne. YAHUAHin Valitut ovat Pyhiä. He eivät ole kuten muut. Pyhä Kuu on silloin erilainen kuin muut. Se on kuun vaihe, jolla on täysin erilainen luonne. Se luonne tulee esille mustassa kuussa. Kaikissa muissa kuun vaiheissa on valoa. (Mustakuu = Astronominen määritelmä kuulle, kun se on konjuktiossa auringon ja maan kanssa eikä siten heijasta valoa) ( Täysikuu Täydenkuun päivä on silloin, kun kuu on täysin valoisa (100%). Se on joko kuukauden 14. tai 15. päivänä. Pesach ja Sukkot alkavat täydenkuun aikaan. Juhla Juhla tarkoittaa määrättyä aikaa, jolloin JUMALA on kohdattavissa. Tai paremminkin se tarkoittaa, että silloin JUMALA kohtaa ihmisen. Sapatti Viikkosapatti on viikon seitsemäs päivä, joka on lauantai (alkaen perjantaiiltana auringon laskiessa Jerusalemissa ja päättyen lauantai-iltana samana ajankohtana). Sapattina ei tehdä työtä eikä käydä kauppaa. Se on levon päivä myös kotieläimille. Juhlien aikana vietetään lisäksi erikois-sapatteja ja ne voivat olla minä viikonpäivänä tahansa. Lauantai on silti aina Sapatti. 2. Moos 31:16-18; Jes 66:23 Napapiirin yläpuolella, missä keskikesällä ja -talvella on mahdotonta havainnoida auringonnousua ja -laskua, noudattaa alueella matkustava uskova juutalainen joko lähimmän juutalaisen seurakunnan tai Jerusalemin aikoja omasta perinteestään riippuen. (

3 Sapattivuosi Sapattivuotta vietetään joka seitsemäs vuosi. Silloin vapautetaan velalliset velasta. Maa jätetään kylvämättä ja sato varastoihin korjaamatta, mutta sen, mitä maa itsestään tuottaa, saa syödä. 3.Moos 25:2,4 Riemuvuosi Riemuvuotta vietetään joka 50:s vuosi. Silloin orjat vapautetaan ja jokainen saa palata takaisin perintömaalleen ja ottaa sen haltuunsa. Maa jätetään kylvämättä ja sato varastoihin korjaamatta. On siis kaksi vapaavuotta maanviljelyksessä, koska Sapattivuosi ja Riemuvuosi ovat peräkkäin. 3.Moos 25:10-12 Raamatullinen vuodenkierto Vuosi alkaa Abib-kuussa (Nisan), kun ohra on riittävän kypsää esitettäväksi Temppelissä Ensihedelmien heilutusuhrina. Papit tarkistivat pellot Israelissa keväällä ja jos kasvu oli riittävän pitkällä voidakseen käyttää ohraa ravinnoksi, niin silloin tuo kuukausi nimettiin Abib-kuuksi, mutta jos näin ei ollut, niin Abibkuuta siirrettiin eteenpäin seuraavalle kuukaudelle. Pesach eli Pääsiäinen Abib-kuun 14. päivän iltana auringon laskiessa alkoi Pesach-juhla. Pesach tarkoittaa sitä ateriaa, jota juutalaiset nauttivat Egyptistä vapautumisen muistoksi. Siitä illasta alkaa myös Happamattomien leipien juhla. Tuota 14. ja 15. päivän välistä yötä vietetään valvontayönä JUMALAN Käskyn mukaisesti. Jos oli epäpuhdas eikä voinut viettää Pesachia oikeaan aikaan, silloin oli mahdollista syödä tuo Pääsiäisateria seuraavan kuukauden 14. päivän iltana. 2.Moos 10:42; 2. Moos 12:5-11,42; 3.Moos 23:5-8; 4.Moos 28:16-18,25; 4.Moos 33:3 Happamattomien leipien juhla Happamattomien leipien juhla kestää seitsemän päivää, jolloin ei syödä lainkaan hapatettua (tai hiivalla kohotettua) leipää. Muita hapatettuja ruokaaineita sääntö ei Raamatun mukaan koske, mutta jotkut välttävät syömästä mitään hapatettua tuona aikana. Juhlan 1. ja 7. päivä ovat erikois-sapatteja. 2.Moos 12:15-18; 2.Moos 13:7; 4.Moos 28:16-18,25: 5.Moos 16:4-7

4 Bikkurim eli Ensihedelmien juhla Ensihedelmien päivää vietetään aina sunnuntaina, joka osuu Happamattomien leipien juhlan aikaan. Silloin ohralyhdettä heilutetaan JUMALAN edessä Temppelissä. 3.Moos 2:14 Lyhteen heilutusjuhla on sunnuntaina Happamattomien leipien juhlan aikana ja silloin vietetään Ensihedelmien juhlaa (Bikkurim) se on myös sama päivä kuin Yahushan ylösnousemisen päivä eli Sapatin jälkeinen päivä. Yahusha nousi kuolleista todennäköisesti heti Sapatin jälkeisenä iltana eli sunnuntai yönä, koska hauta oli jo aamulla pimeän aikaan tyhjä. (HUOM! Yahusha nousi Taivaaseen 40 päivän päästä Bikkurimista). ( Shavuot eli Helluntai Shavuot on 50 päivää Bikkurimista ja se on aina sunnuntaina. Silloin on aika esittää JUMALALLE Temppelissä kaksi hapatettua (tai hiivalla kohotettua) vehnäleipää. Tämä päivä on erikois-sapatti. 3.Moos 23:14-16; 2. Moos. 23:15-21 Yom Teruah eli Torven puhalluksen päivä Seitsemännen kuukauden Uudenkuunpäivänä vietetään Yom Teruahia. Silloin JUMALAA muistutetaan puhaltamalla torviin vapautuksen aikaan saamiseksi vihollisista. Tämä päivä on erikois-sapatti. 3. Moos. 23:23-25; 4. Moos. 10:9-10, 29:1; Neh. 8:1-12 Yom Kippur eli Suuri Sovituspäivä Yom Kippur on JUMALAN määräämä itsetutkiskelu päivä ihmiselle. Sitä vietetään paastopäivänä - alkaen seitsemännen kuukauden (Tishrei-kuun) yhdeksännen päivän iltana ja päättyen kymmenennen päivän iltana. Se on päivä, jolloin ihminen asettuu JUMALAN eteen anomaan armoa synneistään.

5 Juutalaisilla on tapana viettää 40-päiväistä Teshuva-jaksoa (Katumus-jaksoa) Elul-kuun ensimmäisestä Tishrei-kuun kymmenenteen päivään asti. Tämä päivä on erikois-sapatti. 3. Moos. 16:29-34, 23:26-32 Yom Kippuria vietetään 10. Tishreitä ja se tarkoittaa suomeksi Sovituspäivää. Sitä pidetään kaikkein pyhimpänä päivänä. Tätä edeltää kymmenen päivän jakso - alkaen Yom Teruahista - ja sitä aikaa kutsutaan Pelon päiviksi tai Kunnioituksen päiviksi. Sovituspäivänä JUMALAN sovitus (anteeksianto) on toivottu ja HÄNEN tuomionsa pelätty. Tällöin mm. Mooses oli Siinain vuorella anomassa armoa israelilaisille ja sai uudelleen nuo Kymmenen Käskyn taulut. Päivää kutsutaan myös Se Paastopäivä -nimellä, jolloin kaikki tietävät mistä päivästä puhutaan. Paavali oli myrskyssä merellä juuri Paastopäivän jälkeisenä aikana. Tänä päivänä kerran vuodessa ylipappi astui valkeassa asussa Kaikkein Pyhimpään sovittamaan omansa ja kaikkien ihmisten synnit. Uhriksi valittu vuohi johdatettiin ulos kaupungin ulkopuolelle kuolemaan. Se vei kuvainnollisesti ihmisten synnit mukanaan. Näitä vuohia oli kaksi, joista arvottiin toinen uhrattavaksi Temppelissä ja toinen lähetettiin Azazelille erämaahan. Vuohen sarveen ja Temppelin ovenpieleen sidottiin punainen nauha, joka kirjaimellisesti muuttui valkoiseksi joka vuosi sovituksen merkiksi - aina vuoteen 30 AD asti, jolloin Yahusha antoi henkensä sovittaakseen kansan synnit ja lopettaakseen syntiuhripalveluksen. ( Sukkot eli Lehtimajan juhla Sukkot kestää kahdeksan päivää alkaen Tishrei-kuun 14. päivän iltana ja päättyen 22. päivän iltana. Juhlan 1. ja 8. päivä ovat erikois-sapatteja. 3. Moos. 23:33-34, 41-42; 5. Moos. 16:13-15; Sak. 14:16-19; Joh. 7:2-52 Sukkot on iloisin, itseasiassa ainoa juhla, jolloin JUMALA kehotti israelilaisia iloitsemaan. Silloin juhlitaan vuoden viimeistä satoa ja JUMALAN suurta huolenpitoa kansaansa kohtaan. Juhlan aikana israelilaisten tuli jättää kotinsa ja asua väliaikaisissa majoissa, joissa oli lehtikatto, jonka läpi saattoi nähdä tähdet. Tämä kuvasti aikaa, jolloin israelilaiset lähtivät Egyptistä ja vaelsivat tähtitaivaan alla. Tooraa luetaan joka päivä Sukkotin aikaan. Se on myös Tooran juhla (Simchat Torah). Kuutena vuotena kaikki miehet osallistuvat Temppelissä juhlaan ja lukevat Tooraa. Naiset ja lapset osallistuvat Tooran kuunteluun joka seitsemäs vuosi. Yahushan syntymän aikaan Temppelissä oli naisia, joten silloin lienee ollut tämä Sapattivuosi. Mahtavat varpajaiset JUMALA oli järjestänyt. Silloin Jerusalemissa on ollut noin 2,5 miljoonaa israelilaista. Tishrei 22. päivä on nk. Asheret

6 eli kahdeksas päivä. Sille on annettu merkitys Ikuisuus. Tämän maailman ajan on ilmoitettu kestävän 7000 vuotta eli seitsemän Jumalan päivää ja kun 8000:s vuosi eli kahdeksas Jumalan päivä alkaa, niin silloin maailma kääritään kokoon kuin kirja ja ikuisuus alkaa. ( Raamatussa mainitaan lisäksi: Purim Purim mainitaan Esterin kirjassa 9:20-32, mutta se ei ole Toorassa mainittu juhla, vaan se on jälkeenpäin juutalaisten lisäämä ns. voitonjuhla. Purim on hyvin iloinen juhla, jolloin on lupa pitää hauskaa. Purimin viettoon kuuluu Esterin kirjan lukeminen synagogassa kaksi kertaa sekä lahjojen antaminen köyhille. Sen jälkeen vietetään Purim-juhlaa, jota varten pukeudutaan usein naamiaisasuihin. Purim ei ole yhtä tärkeä juhla kuin Tooran määrittelemät Pyhäpäivät. Siksi työnteko on yleensä sallittu. Adar-kuun 13. päivänä vietetään toisinaan Esterin paastoa. Se ei ole alun perin osa Purim-juhlaa. Paastossa muistetaan sitä, kuinka juutalaiset paastosivat kolme päivää ennen kuin Ester meni kuninkaan luokse pyytääkseen tätä pelastamaan juutalaiset. Kuninkaan luo luvatta menemisestä oli säädetty kuolemanrangaistus, ellei kuningas osoittaisi tulijaa valtikallaan. Näin kuitenkin tapahtui, ja Ester pääsi esittämään toivomuksensa Kserkseelle. Heprealaisen kalenterin karkausvuosina adar-kuukausia onkin kaksi. Tällöin Purimia vietetään toisena adar-kuuna. Vastaavaa ensimmäisen adarkuun päivää kutsutaan nimellä Purim Katan, Pikku Purim. ( Hanukkah eli Temppelin vihkimisjuhla Myös Hanukkah on juutalaisten lisäämä juhla, jota ei Toorassa mainita, mutta se on juhla, johon Yahusha osallistui. Tämä on ns. Toinen Sukkot. Joh 10:22-27; 1. Makk. 4:59 Joka vuosi lokakuun viimeisen päivän ja tammikuun viimeisen päivän välisenä aikana juutalaiset ympäri maailmaa juhlivat Hanukkaa, Valon juhlaa. Hanukka alkaa hebrealaisen kalenterin Kislevkuukauden 25. päivänä (edellisenä iltana auringonlaskun aikaan). Juhlan alkaminen länsimaisen kalenterin mukaan vaihtelee vuosi vuodelta. Hanukkana juhlitaan tapahtumaa, joka tapahtui yli 2 300

7 vuotta sitten Juudeassa, mikä on tänään Israel. Juudeaa hallitsi silloin Syyrian kuningas Antiochus. Kuningas määräsi, että juutalaisten oli hylättävä JUMALAnsa, uskontonsa, tapansa ja vakaumuksensa ja palvottava kreikkalaisia jumalia. Monet ihmiset suostuivat, mutta myös monet kieltäytyivät. Yksi heistä oli Judah Maccabee. Judah ja hänen neljä veljeään muodostivat armeijan ja valitsivat nimekseen "Maccabee", joka tarkoittaa vasaraa. Kolmen vuoden taistelujen jälkeen maccabeeläiset onnistuivat ajamaan syyrialaiset ulos Israelista ja ottivat käyttöön Jerusalemin Temppelin. Maccabeeläiset halusivat puhdistaa Temppelin ja poistaa sieltä vihatut kreikkalaiset symbolit ja patsaat. Kislev-kuukauden 25. päivänä työ oli tehty ja Temppeli oli uudelleen vihitty. Kun Judah ja hänen toverinsa olivat saattaneet Temppelin puhdistuksen päätökseen, he halusivat sytyttää ikuisen tulen, joka tunnetaan nimellä N'er Tamid. (Se on käytännössä yksi öljylamppu, mikä on jokaisessa juutalaisessa rukoushuoneessa. Se ei saisi koskaan sammua). Vain yksi pieni kannu öljyä löytyi. Se määrä olisi tuskin riittänyt valaisemaan edes yhtä päivää. Öljylamppu kuitenkin täytettiin ja sytytettiin. Ja ihme tapahtui. Lamppu ei valaissut vain yhtä päivää vaan kaikkiaan kahdeksan päivää. Hanukkaa vietetään Jerusalemin Temppelin uudelleen vihkimisen kunniaksi. Se on Valon juhla, joka kestää kahdeksan päivää. Silloin kunnioitetaan öljyn riittämisen ihmettä. Sana Hanukka tarkoittaa uudelleen vihkimistä. ( (tekstiä hiukan korjannut ja muokannut Raamatullisesta kalenterista Karaite-juutalaiset seuraavat näkyviä merkkejä ohran kasvussa Israelissa ja ilmoittavat sivuillaan vuoden ja kuukauden alkamisen ajankohdan. He määrittelevät kuukauden alkavaksi siitä, kun kuussa havaitaan ensimmäinen sirppi. Ja jos on pilvistä, niin kuukauden alkaminen siirtyy seuraavalle päivälle, vaikkei kuuta näkyisikään. ( Raamatun kirjaimellinen seuraaminen onnistuu, kun noudattaa itse oikeana pitämäänsä tulkintaa tutkimuksistaan (tai käännöstä) eikä katsele miten muut tekevät. Rukoilemalla JUMALALTA selvyyttä ja Totuutta saa vastauksen kaikkiin kysymyksiin. HÄN ei piilota Totuutta todelliselta etsijältä.

8