SISÄLLYS. N:o 659. Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1996 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 659 Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä Valtioneuvoston päätös yleislisenssistä kannettavien tai siirrettävien radiopuhelimien vientiin Maa- ja metsätalousministeriön päätös maatilatalouden investointeihin ja tilanpidon aloittamiseen myönnetyn ja myönnettävän valtionlainan korosta Liikenneministeriön päätös eräistä Euroopan yhteisöjen lainsäädännössä tarkoitetuista kiinteiden yhteyksien tarjonnasta Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähköllä toimivien hissien käyttöönotosta ja käytöstä Suomen Pankin ilmoitus voimassa olevasta Suomen Pankin peruskorosta N:o 659 Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä Annettu Helsingissä 29 päivänä elokuuta 1996 Valtioneuvosto on 3 päivänä joulukuuta 1993 annetun jätelain (1072/93) 18 :n nojalla ympäristöministeriön esittelystä päättänyt: 1 Ongelmajätteestä annettavat tiedot Luovutettaessa ongelmajätettä jätelain (1072/93) 15 :n 1 momentin mukaisesti, on jokaista jätteen siirtoa varten laadittava siirtoasiakirja, jossa on seuraavat tiedot: 1) ongelmajätteen haltijan, kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot; 2) ongelmajätteen siirron ajankohta sekä pakkaus- ja kuljetustapa; 3) ongelmajätteen tuottajan nimi ja yhteystiedot sekä toiminta, paikka ja kunta, jossa ongelmajäte on syntynyt tai, jos kysymys on kotitaloudessa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa syntyneestä ongelmajätteestä, yleispiirteinen selvitys jätteen tuottajasta; 4) ongelmajätteen nimi ja jätelain 75 :n 1 kohdassa tarkoitetun luettelon mukainen tunnusnumero sekä jätteen koostumus, olomuoto ja määrä; 5) ongelmajätteen jäteasetuksen (1390/93) liitteen 4 mukaiset pääasialliset ominaisuudet; 6) ongelmajätteen hyödyntämis- tai käsittelypaikka ja -menetelmä; sekä 7) ongelmajätteen haltijan vakuutus annettujen tietojen oikeellisuudesta ja allekirjoitus sekä päiväys. Ongelmajätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana jätteen siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä ongelmajätteen vastaanottajalle. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto ja sen määrä asiakirjaan tehdyllä päivätyllä allekirjoituksellaan. Ongelmajätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. Neuvoston direktiivi 91/689/ETY; EYVL N:o L 377, , s. 20 ja neuvoston asetus (ETY) N:o 259/93; EYVL N:o L 30, , s A

2 1760 N:o 659 Siirtoasiakirjan laatimista, antamista ja säilyttämistä koskevat velvollisuudet eivät koske kotitaloudessa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa syntynyttä kunnan tai muuhun ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan luovutettavaa ongelmajätettä eivätkä kansainvälisesti siirrettävää ongelmajätettä, jonka siirroissa käytettävästä siirtoasiakirjasta ja noudatettavista menettelyistä säädetään erikseen. 2 Ongelmajätteen pakkaaminen Ongelmajäte on jäteasetuksen 5 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa pakattava tiiviiseen ja tarvittaessa tiiviisti uudelleen suljettavaan pakkaukseen, jonka on kestettävä tavanomaisesta käytöstä, siirtämisestä ja säilytysolosuhteista aiheutuva kuormitus ja rasitus. Pakkauksen ja sulkimen materiaalit eivät saa reagoida ongelmajätteen kanssa siten, että siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. 3 Ongelmajätteen pakkauksen merkinnät Jos ongelmajätteellä on jokin jäteasetuksen liitteessä 4 luetelluista ominaisuuksista H 1 8, 10, 11 tai 14, on pakkaukseen jäteasetuksen 6 :n 1 momentissa säädettyjen tietojen lisäksi merkittävä jätteen pääasiallisia vaarallisia ominaisuuksia aiheuttavat aineet sekä varoitusmerkit ja niiden nimet samoin kuin vaaraa ja turvallisuustoimenpiteitä osoittavat standardilausekkeet (R- ja S-lausekkeet) siten kuin niistä on säädetty tai määrätty kemikaalilain (744/89) nojalla. Jos jäte ei koostumukseltaan ja ominaisuuksiltaan olennaisesti poikkea siitä aineesta, josta jäte on pääosin muodostunut, ja jäte säilytetään aineen alkuperäisessä pakkauksessa, voidaan myös käyttää pakkauksessa ennestään olevia varoitusmerkintöjä täydentämällä niitä muilla jäteasetuksen 6 :n 1 momentissa säädetyillä tiedoilla. Jos ongelmajätteen koostumusta ei voida kohtuudella selvittää, tulee pakkauksessa olla merkintä Myrkyllistä jätettä, koostumus tuntematon. Varoitusetiketissä tulee tällöin olla varoitusmerkit T (myrkyllinen) ja F (helposti syttyvä) sekä R-lausekkeet 11 23/24/25 ja S-lausekkeet 1 3/7/9 36/37/39. 4 Poikkeukset ongelmajätteen pakkauksen merkitsemisvelvollisuudesta Edellä 3 :ssä tarkoitettuja merkintöjä ei tarvitse tehdä ongelmajätteen pakkaukseen: 1) johon on tehty jonkin muun merkintäjärjestelmän mukaiset varoitusmerkinnät siltä osin kuin merkinnät sisältävät samat tiedot; 2) jota käytetään yksinomaan jätteen kuljettamiseen, jos pakkaus on merkitty vaarallisten aineiden kuljettamisesta annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti; eikä 3) turvallisuuden kannalta riittävän hyvin merkityssä keräyspaikassa säilytettävän ongelmajätteen pakkaukseen. 5 Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 29 päivänä elokuuta 1996 Ympäristöministeri Pekka Haavisto Neuvotteleva virkamies Klaus Pfister

3 1761 N:o 660 Valtioneuvoston päätös yleislisenssistä kannettavien tai siirrettävien radiopuhelimien vientiin Annettu Helsingissä 29 päivänä elokuuta 1996 Valtioneuvosto on kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta 26 päivänä heinäkuuta 1996 annetun lain (562/96) 10 :n 3 momentin nojalla kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä päättänyt: 1 Yleislisenssillä saadaan viedä kaksikäyttötuotteiden viennin valvontaa koskevasta yhteisestä toiminnasta, jonka neuvosto on hyväksynyt Euroopan unionista tehdyn sopimuksen J.3 artiklan perusteella, tehdyn neuvoston päätöksen N:o 94/942/YUTP liitteen I tuoteryhmään 5 kuuluvia kannettavia tai siirrettäviä radiopuhelimia seuraaviin maihin: tarkoitettuihin kannettaviin tai siirrettäviin radiopuhelimiin, joissa ei ole päästä päähän (end to end) salaustoimintoja. 3 Viejän tulee pitää kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetun asetuksen (645/96) 5 :n mukaista yksityiskohtaista luetteloa toteutuneista vienneistään. Bulgaria Latvia Liettua Puola Romania Slovakia Tshekin tasavalta Unkari Venäjä Viro 4 Yleislisenssin käyttäjän rekisteröitymisen osalta on soveltuvin osin voimassa, mitä kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetun asetuksen (645/96) 6 :ssä säädetään. 2 Edellä 1 :ssä mainittua yleislisenssiä voidaan soveltaa vain siviilikäyttöön 5 Tämä päätös tulee voimaan 4 päivänä syyskuuta Helsingissä 29 päivänä elokuuta 1996 Ministeri Ole Norrback Kaupallinen neuvos Anneli Tukiainen Neuvoston asetus (EY) N:o 3381/94; EYVL N:o L 367, , s. 1, muut. 837/95; EYVL N:o L 90, , s. 1. Neuvoston päätös 94/942/YUTP; EYVL N:o L 367, , s. 8, muut. 95/127/YUTP ja 95/128/YUTP; EYVL N:o L 90, , s. 2 3, 96/173/YUTP; EYVL N:o L 52, , s. 1, ja 96/423/YUTP; EYVL N:o L 176, , s. 1 4.

4 1762 N:o 661 Maa- ja metsätalousministeriön päätös maatilatalouden investointeihin ja tilanpidon aloittamiseen myönnetyn ja myönnettävän valtionlainan korosta Annettu Helsingissä 30 päivänä elokuuta 1996 Maa- ja metsätalousministeriö on maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä 22 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1303/94) 52 :n 2 momentin sekä maatiloille myönnettävästä investointituesta 16 päivänä marraskuuta 1995 annetun valtioneuvoston päätöksen (53/96) 32 :n nojalla päättänyt: 1 Maatilatalouden investointeihin ja tilanpidon aloittamiseen myönnetyn ja myönnettävän valtionlainan vuotuinen korko on 8,30 prosenttia 1 päivänä marraskuuta 1996 alkavalla ja 31 päivänä lokakuuta 1997 päättyvällä korkojaksolla. 2 Tämä päätös tulee voimaan 4 päivänä syyskuuta Helsingissä 30 päivänä elokuuta 1996 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Maatalousneuvos Carl-Gustav Mikander

5 1763 N:o 662 Liikenneministeriön päätös eräistä Euroopan yhteisöjen lainsäädännössä tarkoitetuista kiinteiden yhteyksien tarjonnasta Annettu Helsingissä 30 päivänä elokuuta 1996 Liikenneministeriö on 20 päivänä helmikuuta 1987 annetun teletoimintalain (183/87) 8 :n 1 momentin 5 kohdan nojalla, sellaisena kuin se on 24 päivänä toukokuuta 1996 annetussa laissa (343/96), päättänyt: 1 Päätöksen tarkoitus Päätöksellä pannaan voimaan eräät avoimen verkon tarjoamisen (ONP) soveltamisesta kiinteisiin johtoihin annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (92/44/ETY), sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan yhteisöjen komission päätöksellä (94/439/EY), säännökset kiinteiden johtojen vähimmäisvalikoiman tarjoamisesta. 2 Soveltamisala Päätöstä sovelletaan yleisten televerkkojen käyttäjille tarjottuihin kiinteisiin johtoihin. Kiinteällä johdolla tarkoitetaan televiestintäpalveluita, joita tarjotaan yleisen televerkon perustamisen, kehittämisen ja toiminnan harjoittamisen yhteydessä, jotka tarjoavat selkeän siirtokapasiteetin verkon liityntäpisteiden välillä ja joihin ei kuulu valintainen kytkentä. 3 Vähimmäisvalikoima Telelaitosten tulee toiminnalleen asetettujen ehtojen ja rajoitusten mukaisesti kunkin yksin tai yhdessä sopien tarjota toimialueellaan ainakin seuraavia kiinteitä yhteyksiä: Kiinteän yhteyden tyyppi Tekniset ominaisuudet 1 Rajapinnan eritelmät Suorituskyvyn eritelmät Normaalilaatuisen puheen kaistanleveys 2 tai 4 johdinta, ITU-T, M.1040 analoginen Huippulaatuisen puheen kaistanleveys 2 tai 4 johdinta, ITU-T, M. 1020/M analoginen 64 kbit/s, digitaalinen ETS ETS kbit/s, digitaalinen, rakenteeton ETS ETS kbit/s, digitaalinen rakenteinen ITU-T G. 703 ja G. 704 (lukuunottamatta jaksoa 5) Relevantit ITU-T G. 800 sarjan suositukset Käytönvalvonta 1 ITU-T:n suositukset viittaavat vuoden 1988 versioon Komission päätös 94/439/EY; EYVL N:o L 181, , s. 40

6 1764 N:o Poikkeukset Ministeriö voi myöntää telelaitokselle luvan poiketa siitä, mitä tässä päätöksessä on määrätty. 5 Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 15 päivänä syyskuuta Helsingissä 30 päivänä elokuuta 1996 Hallitusneuvos Harri Pursiainen Ylitarkastaja Rainer Salonen

7 1765 N:o 663 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähköllä toimivien hissien käyttöönotosta ja käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä elokuuta 1996 Kauppa- ja teollisuusministeriö on 14 päivänä kesäkuuta 1996 annetun sähköturvallisuuslain (410/96) ja 28 päivänä kesäkuuta 1996 annetun sähköturvallisuusasetuksen (498/96) 14 :n nojalla päättänyt: 1 1uku Soveltamisala 1 Tämä päätös koskee sähköllä toimivien hissien tarkastusta ja huoltoa. 2 Mitä tässä päätöksessä määrätään hissien huollosta ja määräaikaistarkastuksesta sekä rekisteri-ilmoituksesta, sovelletaan, jollei jäljempänä muuta määrätä, myös seuraaviin henkilöitä kuljettaviin nostoja siirtolaitteisiin: 1) vammaisten kuljetukseen tarkoitetut nostolaitteet; 2) henkilöpaternosterhissit; sekä 3) liukuportaat ja liukukäytävät. 2 luku Hissin käyttöönotto Käyttöönottotarkastus 3 Hissille sekä siihen kohdistuneille muutosja korjaustöille on tehtävä käyttöönottotarkastus, jossa riittävässä laajuudessa selvitetään, ettei siitä aiheudu sähköturvallisuuslain (410/96) 5 :ssä tarkoitettua vaaraa tai häiriötä. Varmennustarkastus 4 Hissille sekä siihen kohdistuneille muutosja korjaustöille on käyttöönottotarkastuksen lisäksi tehtävä varmennustarkastus. Varmennustarkastusta ei 1 momentista poiketen kuitenkaan edellytetä 1) toimenpiteistä, joista voi aiheutua vain vähäistä vaaraa tai häiriötä, eikä 2) yksittäisten komponenttien vaihdoista tai lisäyksistä taikka näihin verrattavista toimenpiteistä. 5 Varmennustarkastuksessa on riittävässä laajuudessa pistokokein tai muulla soveltuvalla tavalla varmistettava, että hissi on säännösten ja määräysten mukainen sekä

8 1766 N:o 663 hissille on tehty asianmukainen käyttöönottotarkastus. 6 Varmennustarkastus on tehtävä ennen kuin hissi otetaan varsinaiseen käyttötarkoitukseensa. 7 Varmennustarkastuksen voi tehdä valtuutettu laitos. 3 luku Hissin käyttö Hissin huolto 8 Hissin haltijan on huolehdittava siitä, että havaitut puutteet ja viat korjataan riittävän nopeasti. 9 Hissin haltijan on huolehdittava siitä, että hissin pysymiseksi jatkuvasti turvallisena laaditaan huolto-ohjelma hissin huoltoa vaativien osien huoltamiseksi määrävälein. Hissin haltija vastaa myös siitä, että huoltoohjelmaa noudatetaan. Huolto-ohjelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon hissin käyttömäärästä ja käyttöympäristöstä aiheutuvat tarpeet. 10 Hissin huollossa on 1) varmistettava hissin turvalaitteiden toiminta ja hissin yleiskunto sekä tehtävä tarpeelliset huollot, säädöt ja puhdistukset sekä 2) merkittävä huoltokirjaan huoltokäynnit huoltotoimenpiteineen sekä hississä esiintyneet viat ja niiden korjaaminen päivämäärineen. Hissiä huollettaessa on noudatettava varovaisuutta ja huolehdittava, ettei hissistä aiheudu vaaraa huollon aikana. Määräaikaistarkastus 11 Käytössä olevalle hissille on tehtävä määräaikaistarkastus ensimmäisen kerran neljän vuoden aikana käyttöönotosta. Sen jälkeen henkilökuljetukseen tarkoitetut hissit on tarkastettava joka toinen vuosi ja muut hissit joka kolmas vuosi. Käytössä olevalle 2 :ssä mainitulle nostoja siirtolaitteelle on tehtävä määräaikaistarkastus ensimmäisen kerran kolmen kuukauden kuluessa käyttöönotosta. Sen jälkeen niille on tehtävä määräaikaistarkastus neljän vuoden kuluessa ensimmäisestä määräaikaistarkastuksesta ja tämän jälkeen joka toinen vuosi. Edellä 2 momentista poiketen yksityiskäytössä olevalle vammaisten kuljetukseen tarkoitetulle nostolaitteelle on määräaikaistarkastus tehtävä vain kolmen kuukauden kuluessa käyttöönotosta. Tämä määräaikaistarkastus on uusittava, jos laite siirretään uuteen käyttöpaikkaan. 12 Määräaikaistarkastuksessa tulee riittävässä laajuudessa pistokokein tai muulla soveltuvalla tavalla varmistua siitä, että 1) hissin käyttö on turvallista ja hissin huolto-ohjelmaa on noudatettu, 2) hissin huoltoon tarvittavat välineet, piirustukset, kaaviot ja ohjeet ovat käytettävissä sekä 3) hissin muutostöistä on asianmukaiset tarkastuspöytäkirjat. Edellä 1 momentista poiketen 11 :n 2 momentissa tarkoitetussa ensimmäisessä määräaikaistarkastuksessa ja 11 :n 3 momentissa tarkoitetussa määräaikaistarkastuksessa tulee riittävässä laajuudessa pistokokein tai muulla soveltuvalla tavalla varmistua siitä, että 1) nosto- tai siirtolaitteen asennuksessa on turvallisuusnäkökohdat otettu huomioon ja 2) nosto- tai siirtolaite toimii turvallisuuden kannalta moitteettomasti. 13 Määräaikaistarkastuksen voi tehdä valtuutettu laitos. Edellä 2 :ssä mainitun nostoja siirtolaitteen määräaikaistarkastuksen voi tehdä myös valtuutettu tarkastaja. Hissistä pelastaminen 14 Hissin haltijan on huolehdittava siitä, että matkustajien pelastaminen mahdollisen käyttöhäiriön takia kerrosten väliin jääneestä ko-

9 N:o rista tapahtuu turvallisesti ja riittävän nopeasti. 4 luku Täydentävät määräykset Tarkastuspöytäkirja ja -kortti 15 Käyttöönottotarkastuksesta, varmennustarkastuksesta ja määräaikaistarkastuksesta tulee laatia hissin haltijan käyttöön tarkastuspöytäkirja. Käyttöönottotarkastuspöytäkirjaa ei edellytetä toimenpiteistä, joille ei 4 :n nojalla vaadita varmennustarkastusta. 16 Tarkastuspöytäkirjasta tulee käydä ilmi kohteen yksilöintitiedot, yleiskuvaus tarkastusmenetelmästä sekä selvitys hissin säännösten ja määräysten mukaisuudesta. Käyttöönottotarkastuspöytäkirjaan on liitettävä tarkastusten ja testausten tulokset. Varmennus- ja määräaikaistarkastuspöytäkirjassa on mainittava turvallisuuteen liittyvät puutteet. Tarkastuksen tekijän on allekirjoitettava tarkastuspöytäkirja. 17 Kun hissin turvallisuus on varmennus- tai määräaikaistarkastuksessa varmistettu, tarkastuksen tehneen on annettava hissin haltijalle tarkastuskortti hissin koriin tai sen läheisyyteen kiinnitettäväksi. Ilmoitukset rekisteriin 18 Hissistä on tehtävä sähköturvallisuuslain 18 :n mukainen ilmoitus sähköturvallisuusviranomaiselle kuukauden kuluessa sen varsinaisesta käyttöönotosta. 19 Ilmoituksesta tulee käydä ilmi hissiä koskevat tiedot, joiden perusteella voidaan sähkö- ja muun turvallisuuden valvontaa ja mahdollisten vahinkojen selvittämistä varten asianmukaisella tavalla selvittää laitteiston tyyppi, haltija ja rakentaja. 20 Hissin haltijan on ilmoitettava sähköturvallisuusviranomaiselle, kun hissi poistetaan pysyvästi käytöstä tai hissin haltijan yhteystiedot muuttuvat. 5 luku Voimaantulo ja siirtymämääräykset 21 Tämä päätös tulee voimaan 4 päivänä syyskuuta Tällä päätöksellä kumotaan 5 päivänä syyskuuta 1995 sähköllä toimivien hissien sekä eräiden muiden nostoja siirtolaitteiden tarkastamisesta ja huoltamisesta annettu kauppa ja teollisuusministeriön päätös (1114/95). 22 Mitä tässä päätöksessä määrätään 2 :ssä mainittujen nostoja siirtolaitteiden huollosta ja määräaikaistarkastuksesta sekä rekisteri-ilmoituksesta, sovelletaan jäljempänä määrätyin poikkeuksin seuraaviin laitteisiin, kunnes toisin määrätään: 1) hyllystöhissit; 2) tavaralavahissit; 3) tavaroiden kuljetukseen tarkoitetut pikkuhissit, joiden sisälle henkilö ei voi mennä vaikeuksitta; 4) nosto-ovet, joissa ovipinta ei kierry rullalle akselin ympäri ja joiden nostokorkeus on yli 2 metriä; 5) reunasta saranoidut nostoluukut, jotka toimivat nosto-ovina ja joiden nostokorkeus on yli 2 metriä; sekä 6) ylöspäin nousevat veneliikenneportit, joiden nostokorkeus on yli 2 metriä. Edellä 1 momentin 1 3 kohdassa tarkoitetuille hisseille on tehtävä vastaavat määräaikaistarkastukset kuin 2 :ssä mainituille nostoja siirtolaitteille. Kolmas ja sitä seuraavat määräaikaistarkastukset on kuitenkin tehtävä kolmen vuoden välein. Edellä 1 momentin 4 6 kohdassa tarkoitetuille nosto-oville on tehtävä vastaavat määräaikaistarkastukset kuin 2 :ssä mainituille nostoja siirtolaitteille. Ensimmäinen määräaikaistarkastus on kuitenkin tehtävä vuoden kuluessa käyttöönotosta sekä kolmas ja sitä seuraavat määräaikaistarkastukset kolmen vuoden välein, jos oven nostokorkeus on yli 5 metriä tai paino yli 400 kilogrammaa, ja muutoin viiden vuoden välein A/92

10 1768 N:o Laitos, jolla on oikeus tämän päätöksen tullessa voimaan toimia sähköllä toimivien hissien sekä eräiden muiden nostoja siirtolaitteiden tarkastamisesta ja huoltamisesta annetussa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä tarkoitettuna valvottuna tarkastuslaitoksena, saa jatkaa toimintaansa hyväksymispäätöksen mukaisesti. Helsingissä 30 päivänä elokuuta 1996 Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki Vanhempi hallitussihteeri Anja Liukko

11 1769 N:o 664 Suomen Pankin ilmoitus voimassa olevasta Suomen Pankin peruskorosta Annettu Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1996 Suomen Pankki ilmoittaa 20 päivänä elokuuta 1982 annetun korkolain (633/82) 12 :n nojalla, että Suomen Pankin peruskorko on 4 prosenttia vuodessa 16 päivästä syyskuuta 1996 alkaen. Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1996 SUOMEN PANKKI Sirkka Hämäläinen Johtokunnan puheenjohtaja M. Vanhala Johtokunnan jäsen

12 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o , 1 1 /2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA TIMO LEPISTÖ OY EDITA AB, HELSINKI 1996