Hallitus Jäsenmaksut Pentulista ja kasvattajaruudut. Yhdistyksen kotisivu

Transkriptio

1

2 Hallitus 2012 Puheenjohtaja, Mettis-lehden toimituskunta Hannes Lohi-Yhteyshenkilö Sari Sinkko Rummuntie 342, YLÄMAA Puh Sihteeri, Mettis-lehden toimituskunta Eila Tähti Tuurimäentie 14, ESPOO Puh Rahastonhoitaja Jäsenrekisteri, Messuvastaava Rotupöydän yhteyshenkilö Kirsi Kovanen Rauninmäentie 51, LAUKKOSKI Puh Varapuheenjohtaja, Kotisivujen päivitykset Jenni Mäkinen Juntinraitti 2, KALANTI AS Puh Palkintovastaava Larisa Maximova Multisillankatu 7 E 50, TAMPERE Puh nightlegend@dnainternet.net Mettis pisteet Kati Nieminen Luisukatu 4 A 1, TAMPERE Puh kati.nieminen@pp3.inet.fi Jäsen Henriikka Neittaanmäki Tilanhoitajankaari 14 C 44, HELSINKI Puh henriikka.neittaanmaki@gmail.com Varajäsen Päivi Kupila Halssinlantie 23, JYVÄSKYLÄ Puh paivi.kupila@pp.inet.fi Varajäsen Anneli Kotola Markkinatie 15 C 26, HELSINKI Puh anneli.kotola@luukku.com Jäsenmaksut 2012 Varsinainen jäsen Perhejäsen Kasvattajan maksama uusi jäsen 11 (saa lehden) 4 (ei saa lehteä) 5,5 (saa lehden) Norjalainen Metsäkissa ry:n jäseneksi voi liittyä kuka tahansa norjalaisesta metsäkissasta kiinnostunut henkilö maksamalla jäsenmaksun yhdistyksen tilille. Pankkiyhteys FI BIC OKOYFIHH Jos sinulla ei ole viitenumeroa (löytyy lehden osoitelipukkeesta), käytä viitettä HUOM! Älä kirjoita viestiin/lisätietoihin mitään. Lähetä maksukuitista kopio sekä nimi ja osoitetietosi jäsenrekisterinhoitajalle, niin yhdistys saa yhteystietosi jäsenlehden postitusta varten. Jäsenrekisterinhoitajana vuonna 2012 toimii Kirsi Kovanen Rauninmäentie 51, LAUKKOSKI kirsi.kovanen@kolumbus.fi Pentulista ja kasvattajaruudut Yhdistys noudattaa FIFe:n ja Suomen Kissaliiton sääntöjä (Yhteistyösopimus). Pentulistalla sekä kasvattajaruuduissa julkaistaan vain FIFe-kasvattajien FIFe-rekisteröityjä kissoja/ kasvattajia. Kasvattajalla pitää olla voimassa oleva kasvattajasopimus asuinmaansa FIFe yhdistyksen kanssa. Kasvattaja voi tilata kotisivun pentusivulla olevan OnLinelinkin kautta käyttäjätunnukset itselleen ja ne saatuaan päivittää itse pentulistan tietoja. Tunnukset myönnetään vain FIFe-kasvattajille. Myös kasvattajaruututiedot päivittyvät palvelun kautta. Kasvattajailmoituksen ruutumaksu on 18 eur kalenterivuosi. Pentuvälittäjä Sari Sinkko, info@norjalainenmetsakissa.fi Yhdistyksen kotisivu info@norjalainenmetsakissa.fi 2

3 Puheenjohtajalta Tervehdys puheenjohtajalta! Kesä kääntyi taas syksyksi ja aktiivisen toiminnan ajaksi. Jäsenemme ovat olleet kiitettävän aktiivisia myös kesän ajan, jolloin terveyskyselymme on ollut avoinna netissä. Vastauksia on tullut mukavasti ja Annukka Salo on päässyt työstämään vastauksia. Kysely jätettiin auki ja siihen voi vastata niin kauan kuin se netistä löytyy, osoitteesta Kysely jätettiin auki, koska tuloksista riippuu mitä jatkossa tehdään. Saadaanko tästä aikaan terveysrekisteri joka on ajan tasalla vai pitääkö tehdä muita suunnitelmia. (Näistä puhuttiin koulutuspäivillä) Jäsenistömme ja kasvattajat ovat olleet kiitettävän kiinnostuneita rodustamme ja osallistuneet järjestämiimme tilaisuuksiin. Oli ilo kuulla luennoitsijamme Jaana Tähtisen sanoin, että rodun harrastajien keskuudessa konsensus oli suuri - mielipiteet rodun ulkoisesta olemuksesta olivat yhteneväisä ja rodun tila geneettisestä näkökulmasta katsottuna on hyvä. Saimme ohjeita kuinka myös pitää tätä hyvää tilannetta yllä. Henriikan kirjoitus päivästä löytyy tästä lehdestä. Saadun palautteen perusteella tälläisiä päiviä olisi mukava järjestää lissää. Seuraava luonnollinen tapahtuma on terveyskyselyn tulosten julistaminen ja sitten pääsemme varmaan jalostuksen tavoite ohjelman tekemiseen. Hallitus aikanaan päätti valita tämän hitamman reitin - eli etsimme vaihtoehdon puolueettoman ja asiallisen terveyskyselyn tekemiseen ja vasta sen jälkeen siirrymme jalostuksen tavoite ohjelmaan. Silloin meillä on laajaan pohjaan perustuva asian tunteva tieto rotumme terveydentilasta. Nämä terveys asiat koskettavat jokaisen lemmikkikissan omistajaa myöskin, sillä hehän ostavat kisssansa kasvattajilta. Olemme valinneet itsellemme maailman kauneimma rodun, jolla on ihastuttava ja aktiivinen luonne. Jokaisella pennunostajalla on oikeus saada rotukuvauksen mukainen terve pentu ja siihenhän me kasvattajat pyrimme. Yhdistyksen tavoite on antaa tähän kasvattajille työvälineitä : koulutusta ja tietoa. Luontoa emme voi määrät, mutta voimme tehdä kaikkemme pitääksemme rotumme terveenä, rotustandardin mukaisena hyväluonteisena kissana. Aurinkoisa syyspäiviä kaikille, Sari Sinkko puheenjohtaja 3

4 Norjalaisten metsäkissojen terveyskysely on julkaistu! Kysely on tarkoitettu JOKAISELLE norjalaisen metsäkissan omistajalle. Vastaaminen terveyskyselyyn tapahtuu sähköisesti joko osoitteessa tai www. norjalainenmetsakissa.fi. Linkki kyselyyn löytyy kyseisten internetsivujen etusivuilta. Kysely tehdään Helsingin yliopiston eläinlääketieteelliselle tiedekunnalle osana eläinlääketieteen opiskelija Annukka Salon lisensiaatintutkielmaa. Työn ohjaajina toimivat professori Hannes Lohi ja yliopistonlehtori Anna- Maija Virtala. Kyselyn onnistumiseen tarvitaan tietoja sadoilta sairailta, terveiltä ja edesmenneiltä kissoilta! Julkaistavista tuloksista ei voi tunnistaa yksittäistä kissaa tai omistajaa. Tiedot käsitellään täysin luottamuksellisesti. Lisätietoja kyselyyn liittyen löytyy kyselyn alkutekstistä. SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS Aika: Paikka: ESITYSLISTA Lauantai (aika ilmoitetaan kotisivulla) TUROKin näyttelypaikka Turun Messu- ja Kongressikeskus Messukentänk. 9-13, Turku Kokouksen avaus Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta Kokouksen laillisuus Esityslistan hyväksyminen Pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta Vuoden 2013 jäsenmaksut Yhdistyksen toimihenkilöille maksettavat kulukorvaukset vuonna 2013 Esitetään yhdistyksen tulo- ja menoarvio sekä toimintasuunnitelma seuraavalle toimikaudelle Valitaan toiminnantarkastaja sekä varahenkilö Henkilövaalit: puheenjohtaja, hallituksen varsinaiset- ja varajäsenet Valitaan yhdistyksen edustaja Kissaliiton kevät- ja syysliittokokouksiin vuodelle 2013 Ilmoitusasiat Kokouksen päättäminen Norjalainen metsäkissa ry. Hallitus Yhdistyksen tuki DNA-näytteenottoon Yhdistys tukee Hannes Lohen geenipankin DNA-näytteen ottoa 10 eur/kissa. Tuki maksetaan lääkärinlaskua vastaan, johon on näytteenotto eritelty. 4

5 Supreme Championiksi valmistui Tallinnassa SC FI*FoxyPaw s Dusty Miller (NFO ds 24) ollen samalla KPA. syntynyt emo: SC FI*Kehrääjän Orvokki,DM (NFO fs 09 24) isä: GIP,SC SE*Restless Desperado,JW,DVM,DM omistaja: Jenni-Riikka Wacklin & Kai Naskali kasvattaja: Karita Sumell & mikael Axelqvist kuva: Tessa SP FI*Cat omatic Apollo Aureus eli Nikke valmistui Kempeleessä SP:ksi NFO as 22 synt Isä: FI*Beady-eye s Barabaz Blue NFO a Emo: IP, IC FI*Marmatin Catarina NFO fs 09 Kasvattaja: Auli Ruotsalainen Omistaja: Sirpa Rajavaara, POROK Me Felinassa hoidamme kissaasi hellästi, uskollisesti ja ammattitaitoisesti. Eläinlääkärit Suvi Pohjola Stenroos, ELT, Dipl. ABVP(kissalääketiet. pät.) Marju Hämäläinen, ELL Teija Viita aho, ELL, kissalääketiet. pät. Andrea Gladuli, DVM, MS (kardiologi), sydänspesialisti Olemme keskittyneet kissojen hoitamiseen jo vuodesta Klinikkamme uusitut, avarat tilat sekä nykyaikainen korkea varustelutaso mahdollistavat kissasi turvallisen ja asiantuntevan hoidon. Suoritamme nyt myös Puh: ma pe 8 20 la su päivystys sydämen ultratutkimuksia sekä PKD tutkimuksia Nettiajanvaraus 24/7 kotisivuiltamme Sijaitsemme Helsingin ydinkeskustassa, Kampissa Työmiehenkatu 4, Helsinki 5

6 Rotupöytä Rotupöytä ja sen hoitaja mainitaan yhdistyksen hallitustehtävissä ensimmäisen kerran Mettis-lehdessä 1/1995. Pöydän ensisijainen tavoite on tiedotusja neuvonta norjalaisen metsäkissarodun hyväksi. Rotupöytä palveli usean vuoden ajan kasvattajia merkittävänä pentuvälittäjänä jakaen pentulistaa pennuista kiinnostuneille. Paperilistaa ylläpidettiin pentuvälittäjän toimesta ja ennen näyttelyä siitä otettiin kopioita rotupöydässä jaettavaksi. Myös rotuesite on ollut jaossa pöydän alkuajoista lähtien, ensin A4-koossa kopioversiona. Pentulistan kysyntä rotupöydästä väheni 2000 luvun alussa, kotisivun tulon jälkeen, ja sen ylläpito siirtyi kotisivulle. Pöydässä nähtiin Tampereella näin iloinen päivystäjä. Pöydän tuotteiden tekoon ja tavaroiden varastointiin sekä kuljetukseen näyttelystä toiseen osallistuu usea jäsen. ROTUPÖYDÄN TOIMINTA on lähes 20 vuoden ajan toiminut yhdistyksen hallituksen ja jäsenten toiminnan avulla. Vuosittain pöytä on ollut esillä mahdollisimman monessa näyttelyssä. Näyttelyissä käyvien jäsenten avulla on hoidettu pöytävuorot. Puolen tunnin päivystysvuoro pari kertaa näyttelyviikonlopun aikana on pieni mutta merkittävä panos pöydän toiminnassa. Pöydän oheistuotteiden myyntituloilla on ollut merkittävä osuus valmistumis- ja muiden palkintojen hankinnassa. Toivotta- vasti pöydän päivystysvuorot koetaan tulevaisuudessa lähinnä kunnia-asiana eikä ikävänä velvollisuutena. Eila Tähti ROTUPÖYDÄN NÄYTTÄVYYTEEN on panostettu erikoistapahtumissa. Norjalainen metsäkissayhdistys järjesti näyttävän ja onnistuneen metsäkissojen erikoisnäyttelyn SUROKin näyttelyn yhteydessä Näyttelyn rotupöydässä oli laaja valokuvanäyttely, jossa valokuvin esiteltiin veteraanikissamme 80-luvun alkupuolelta. Näyttelyllä juhlistettiin yhdistyksemme 10-vuotis sekä Suomen metsäkissojen 20-vuotistaivalta. Näyttelyyn osallistui peräti 100 norjalaista metsäkissaa. Rotupöydän tarjontaan ja näkyvyyteen panostettiin myös WW-näyttelyssä, joka pidettiin Helsingissä Jäsenemme kokosivat näyttävän rotupöydän myös vuonna Turun näyttelyn yhteydessä oli toistamiseen rotumme juhlanäyttely. Rotupöydän yhteydessä oli metsä koristeineen. Kyseinen metsä palveli kissojen kuvauspaikkana ja se oli ahkerassa käytössä. Turun näyttelyyn osallistui liki 170 norjalaista metsäkissaa. Juhlanäyttelyssä Turussa rotupöydän yhteyteen tehty kuvauspaikka oli ahkerassa käytössä myös muiden rotujen kissoille. 6

7 ArcticWilds Amamos La Vida (d 24) valmistui IC:ksi Tallinnassa s emo: Wishmaster Kendra Young isä: DK*Hass Tarzan Mama Mia kasvattajat: Arto ja Minna Turu omistaja: Mirja Rantanen PR Syrenbacken s Velocity Mack Synt ruotsi NFO ds Isä: SC Vildhjärtas Cobra Starship, DVM Emä: Syrenbacken s Prozy Ice Omistaja: Anu Punavaara Kasvattaja: Gurli Håkansson SUPREME CHAMPION SC FI* Hopeahännän Pablo Picasso, JW (NFO d 03) valmistui Pietarissa syntynyt emo: SP FI* Hopeahännän Harley Quinn (NFO ns 09) isä: GIC DK* Morgunstralan s Hot n Sweet (NFO n 09) omistaja ja kasvattaja: Sari Sinkko kuvaaja: NG/venäjä CH FI*Suvipäivän Kastehelmi NFO ns Om.&Kasv. Suvi Sippola 7

8 Koulutuspäivä Kauniina syyspäivänä vietettiin Lahdessa Norjalainen metsäkissa ry:n koulutuspäivää, jonka aiheena oli norjalaisen metsäkissan kasvatus geneettisestä näkökulmasta. Paikalla oli joukko kasvattajia ja metsäkissanomistajia, luennoitsijana ja keskustelun ohjaajana toimi populaatio- ja molekyyligeneetikko Jaana Tähtinen Kissaliiton Terveys- ja hyvinvointitoimikunnasta. Aluksi käytiin läpi rotuyhdistyksille tarjottua rodun tavoiteohjelman mallia. Koirien jalostuksen tavoiteohjelmaan pohjautuva malli sisältää tietoa rodun taustasta, rotuyhdistyksestä ja rodun nykytilanteesta, mm. populaation rakenteesta ja sukusiitosasteesta. Tavoiteohjelma olisi arvokas tietolähde kasvattajille ja pennunostajille ja sen avulla voisi luoda yleisiä, yhteisiä tavoitteita kasvatustoiminnalle. Tavoiteohjelman mahdollinen luominen on jokaisen rotuyhdistyksen itse päätettävissä. Perusgenetiikka tuntui olevan suurimmalla osalla osallistujista jo hyvin hallussa, mutta perusasioita ja käsitteitä käytiin silti kertaustyyppisesti läpi. Erityisesti keskityttiin sukusiitoksen laskemiseen, linjasiitoksen käsitteeseen ja sukusiitoksen haittavaikutuksiin. Sukusiitosdepressio eli taantuma etenee pikkuhiljaa sukusiitosasteen noustessa. Vaikutukset ovat nähtävissä koko rodun laajuisesti perinnöllisen muuntelun vähentyessä; pentuekoko ja eläinten koko pienenee, lisääntymisvaikeudet lisääntyvät ja vastustuskyky heikkenee. Koko rodun sukusiitosasteen pitäminen alhaisena vaatii järkeviä jalostusvalintoja, riittävää siitoseläinten määrää, siitosmatadorien käytön välttämistä ja tuontikissojen kautta uuden veren tuomista populaatioon. Sukusiitosasteita laskettaessa tulee muistaa, että varsinkaan eri rotujen lukemat eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Yleisenä sääntönä pidetään, että sukusiitosasteen tulisi olla alle 6,25 % (serkusparitus) ja laskennassa tulisi ottaa huomioon 10 sukupolvea. Sukusiitosasteen lisäksi tulee huomioida myös sukukatokerroin, joka kertoo perimän vaihtelusta eri tavalla. Siinä tutkitaan kissan esivanhempien määrää, toisin sanottuna onko kissan sukutaulussa jokin esivanhempi useampaan kertaan, vai ovatko kaikki eri kis- soja. Esim. 5 polven sukutaulussa on 62 esivanhempaa ja mikäli jokainen näistä on eri kissa, on sukukatokerroin 100 % (optimi). Jalostuksessa huomioon otettava asia on myös tehollinen populaatiokoko, joka kuvaa jalostuspohjan laajuutta; kuinka suuri määrä kissoista on siitoskäytössä. Geenipoolin laajuuden mahdollistamiseksi tulisi siitokseen käyttää mahdollisimman paljon eläimiä, tasaisesti sekä useita naaraita että uroksia. Jalostusta- Lellu hoitaa keisarinleikkauksesta toipuvan Siirin 2h ikäisiä vauvoja kuin omiaan. GIC Marmatin Elina, NFO f 23, s , emo: CH Marmatin Aino, isä: Slytiger s Windle Poons, Kasvattaja: Annikki Sunqvist, Omistaja ja kuva: Kaisa Savolainen 8

9 voitteet eivät saa painottua mihinkään tiettyyn ominaisuuteen, eikä matadorijalostus ole suotavaa. Siitosmatadoriksi voi kutsua urosta, jonka jälkeläisten määrä ylittää 3-5 % sukupolven pennuista. Norjalaisen metsäkissan sukupolvien välinen aika on 2 v 10 kk (uroksilla). Tehollista populaatiokokoa laskee kissojen rajaaminen pois siitoksesta liian rankalla kädellä, esim. tiukat kollisopimukset. Tässä yhteydessä voidaan pohtia myös varhaiskastraation etuja; onko järkevää rajata jo pentuvaiheessa pois mahdollisesti tilanteiden muuttuessa tarpeen tulevaa jalostusmateriaalia. KESKEISENÄ OSANA TAPAHTUMAA oli saada tietoa edellä esitetyistä asioista, kuten sukusiitoksesta ja tehollisesta populaatiokoosta, sovellettuna oman rotumme tilanteeseen. Näiden tietojen kartoittamiseksi Jaanalla oli käytössään koko rotumme rekisteröintidata aina ensimmäisistä rekisteröidyistä kissoista lähtien, mukaan lukien tuonnit. Vuosien aikana Suomessa on rekisteröity 6029 norjalaista metsäkissaa, joista noviiseja 43 (suomalaisia) ja tuonteja 306. Rekisteröintimäärien huippuvuodet olivat 2007 ja 2008, tuontikissoja on viime vuosina tuotu tasaisesti joka vuosi. Rekisteröidyistä metsäkissoista on siitoskäytössä 21 %, kun taas vertailun vuoksi esim. eurooppalaisista peräti 32 %, eli käytössä on huomattavasti laajempi osa jalostusmateriaalista. Norjalaisen metsäkissan pentuekoko on kaikista rekisteröidyistä pentueista keskimäärin 3,76 pentua. Pentuekoko on ollut jatkuvasti tasaisessa pienessä nousussa, mikä on positiivista ja kertoo laajasta geenipoolista. Vuosina keskipentuekoko oli 3,13, kun taas vuosina ,02 pentua. Lisääntyvien kissojen lukumäärän avulla laskettava tehollinen populaatiokoko rodussamme on yhdeksän sukupolven avulla laskettuna 137,2 / sukupolvi, kolmen mukaan puolestaan 237,4. Moneen muuhun rotuun verrattuna nämä arvot ovat kohdillaan, suositusarvojen ollessa Sukupuolisuhde eli se, kuinka tasaisesti siitokseen käytetään eri naaraita ja uroksia, on rodussamme 0,67. Koirapuolella käytössä oleva suositus tähän olisi, että urosten ja naaraiden suhde olisi vähintään 0,7. Tämän suhteen olisi siis vielä parannettavaa; siitoskäytössä tulisi olla enemmän uroksia naaraita kohti, eli muutamien sijaan tulisi käyttää mahdollisimman laajasti eri uroksia. Aiemmin mainittu siitosmatadorin raja (3-5 % sukupolven pennuista) on Suomen metsäkissoista koko historian laajuudelta laskettuna 32 pentua per kolli. Vuosina rekisteröityjen pentueiden isänä on ollut 515 kollia, joista 25 ylittää matadorin rajan. Tämä herätti jonkin verran keskustelua, ja todettiin että suurin osa tästä samojen kollien runsaasta käytöstä on tapahtunut rodun alkuvuosina, jolloin siitosmateriaalia yleensäkin oli tarjolla hyvin vähän. Suurin osa kolleista on saanut 3-6 pentua eli vain 1-2 pentuetta. Viimeisen kolmen sukupolven avulla lasketut eli nykytilanteeseen paremmin soveltuvat rajat kollien käytölle ovat 29 pentua / kolli (3 %) tai 49 pentua /kolli (5 %). Viiden prosentin rajan ylittää tällä hetkellä vain yksi uros. Siitosnaarasta käytetään siitosurosta vähemmän naaraan saadessa keskimäärin 1,9 pentuetta ja uroksen 2,9. Paitsi kissojen suora jälkeläisten määrä, tulee myös sen isovanhemmuuksien määrä eli seuraavakin sukupolvi ottaa huomioon. Esimerkiksi siitosuroksen jalostuspanoksen määrä tulisi jäädä alle 5 % myös seuraavan sukupolven aikana syntyneistä pennuista, toisin sanottuna yhden uroksen jälkeläisiä ei tulisi käyttää liian laajasti siitokseen. ROTUJEN MONIMUOTOISUUTTA verrattaessa havaitaan, että siperiankissan ohella norjalainen metsäkissa on yksi heterogeenisimmistä roduista. Myös alleelirikkauden suhteen laskettuna rotumme vaikuttaa monimuotoiselta. Sukusiitoksen määrä on kuitenkin joihinkin muihin rotuihin verrattuna korkea, mutta oikeilla jalostusvalinnoilla ja pitkäjänteisellä työllä myös sukusiitosastetta on mahdollista saada laskettua. Tärkeä geenipoolin laajuuteen ja terveyteen liittyvä seikka on MHC-geenialue, jolla on vaikutusta immuunivasteen suuruuteen ja sitä kautta alttiuteen sairastua infektioihin tai autoimmuunisairauksiin. Jalostuksen myötä alueen monimuotoisuus kaventuu, mikä monilla roduilla voi selittää alttiutta mm. allergioihin, suusairauksiin tai FIPiin. Eri rotujen MHC-alueen monimuotoisuutta on tutkittu FLA-tyypityksellä, ja esimerkiksi tutkituista 19 norjalaisesta metsäkissasta on löytynyt 13 erilaista haplotyyppiä eli tutkitun alueen erilaista muotoa, mikä kertoo hyvästä monimuotoisuudesta. Tulokset ovat kuitenkin vasta alustavia, ja löydettyjen uusien alleleiden olemassaolon varmistamiseksi tarvittaisiin vielä näytteitä kokonaisista pentueista (emo, kaikki pennut ja mieluiten myös isä). Jälleen tuli siis ilmi kissojen geenipankin ja näytteiden lähettämisen tärkeys! Pohdinnassa oli myös norjalaisen metsäkissan luonne ja sen vaikutus jalostusvalintoihin. Siitoskissojen valinnassa tulisi ottaa huomioon myös luonne, sillä se on periytyvä ominaisuus siinä missä muutkin. Luonne on lemmikkikissan omistajalle ulkonäköä tärkeämpi ominaisuus, ja on tärkeää, että pennut vastaavat rodusta annettua luonnekuvausta, eivätkä ole esim. arkoja tai aggressiivisia. YKKÖSTAVOITE JALOSTUKSESSA tulisi kuitenkin olla mahdollisimman terveet kissat. Sairas kissa on stressin ja huolen aihe paitsi eläimelle itselleen, sen kasvattajalle ja omistajalle. Toistaiseksi rodussamme ainut pakollinen terveystesti on GSD IV, jota ei onneksemme Suomessa laajasti esiinny. Muita silmälläpidettäviä sairauksia rodussamme on HCM, FIP, suun sairaudet (ientulehdus, FORL) sekä mahdollisesti myös munuaissairaudet. Jalostusvalintoja ei tule tehdä liian tiukasti vain tiettyä sairautta tai ominaisuutta silmällä pitäen, jotta geenipooli ei tarpeettomasti kavennu. Esimerkiksi uuden DNA-testin tullessa ei kantajia saa rajata pois jalostukselta liian nopeaan tahtiin tällä tavoin voidaan menettää suuri osa jalostusmateriaalista, mikä johtaa sukusiitosasteen nousuun ja uusien ongelmien esille tuloon. Terveystilanne on kuitenkin hyvä tiedostaa ja terveystietojen keskitetty kerääminen olisi suositeltavaa. Terveysasioissa korostuu yhteinen päämäärä ja avoimuus niin asenteissa kuin terveystietojen julkistamisessakin. Yksittäinen kasvattaja voi edistää rodun terveyttä ottamalla suvun terveystausta huomioon jalostusvalintoja tehdessään, käyttämällä vain terveitä, säännöllisesti terveystut- 9

10 kittuja eläimiä siitokseen, selvittämällä kissojen kuolinsyyt ruumiinavauksella ja lähettämällä näytteitä kissojen DNApankkiin. Paitsi terve ja hyväluonteinen, tulisi jalostuskissan olla myös lisääntymiskäyttäytymiseltään normaali. Astumishaluttomuus, tiinehtymättömyys ja huonot emo-ominaisuudet ovat vahvasti periytyviä ominaisuuksia, jotka voivat pitkällä tähtäimellä hankaloittaa kasvatusta. Vasta terveyden, luonteen ja lisääntymisominaisuuksien jälkeen tulisi jalostuksessa keskittyä rodunomaiseen ulkomuotoon. Rodussamme ei esiinny terveyttä haittaavia ulkomuoto-ominaisuuksia, ja keskustelun pohjalta luotiin käsitys, että pääasiassa rodun tämänhetkiseen ulkomuodolliseen tasoon ja suuntaukseen ollaan tyytyväisiä. Jonkin verran keskustelua herätti norjalaisen metsäkissan ihanteellinen koko ja se, että esim. naaraissa kokoerot ovat varsin suuria. Rotu halutaan säilyttää standardin mukaisesti suurena, voimakasluustoisena ja pään ja korvien muodoltaan metsäkissamaisena, ei liian itämaistyyppisenä. GIP, EC Magoria s Mr.Lordi (NFO n) valmistui Porissa Syntynyt emo: CH S* Magoria s Arwena (NFO n) isä: S* Rockringen s Besame Mucho (NFO n 09 23) Kasvattaja: Maria Asp Magnusson & Johan Asp Omistaja: Tuula Setälä Kuva: Tessa JALOSTUS TARKOITTAA koko rodun perinnöllisen tason parantamista, ja se toteutuu, mikäli siitokseen valitaan rodun keskiarvoa parempia yksilöitä jonkin ominaisuuden suhteen. Valinnassa on otettava huomioon asioiden tärkeysjärjestys ja keskinäiset suhteet. Jaana Tähtinen totesi tekemiensä analyysien pohjalta rotumme tilanteen olevan monen asian suhteen varsin hyvä verrattuna monen muun rodun tilanteeseen. Huomiota tulee kuitenkin kiinnittää sukusiitosasteen pitämiseen alhaisena sekä siihen, että siitokseen käytetään monipuolisesti eri kolleja. KIITOS YHDISTYKSEN puolesta Jaanalle sekä kaikille osallistujille antoisasta päivästä ja keskusteluista! Järkevillä ja pitkäjänteisillä jalostusvalinnoilla voimme ylläpitää ja edistää rotumme hyvää elinvoimaisuutta ja terveyttä jatkossakin! Henriikka Neittaanmäki 10 SP FI*Hopeahännän Timi Tiikeri (NFO d 09 23) valmistui Jyväskylässä syntynyt: emo: EC Hopeahännän Charlotte BB (NFO f) isä: Snowman Felis Audax*DK (NFO w) kasvattaja: Sari Sinkko omistaja: Anne Mielikäinen kuva: Johanna Saarela

11 Kissalan joukko-oppia, populaation hoitoa Kissapopulaatioksi katsotaan kolmen tai useamman kissan joukkoa. Kissapopulaatioita on erilaisia. Kissalassa on vähintään kolme emoa, joilla teetetään pentuja. Monikissataloudeksi kutsutaan taloutta, jossa asuu useampi kissa, mutta ovat leikattuja ja pentuja ei teetetä. Kissojen vastaanottokodit ovat suuria kissayhteisöjä, joihin päätyvät eksyneet, villiintyneet ym kissat useista eri lähteistä. Kukin näistä populaatioista on omassa suhteessaan avoin tai suljettu. Kissojen vastaanottokodit ovat eniten avoimia, kissa päätyvät sinne mistä tahansa, minkäikäiset tahansa jne. Suurin suhteellinen avoimuus muodostaa suurimmat mahdollisuudet taudinaiheuttajille sekä pysyä runsaslukuisina että levitä. Monikissataloudessa, jos ei käydä näyttelyissä, eikä kotona vieraile kissoja tai niiden omistajia, on infektiopaine suhteellisen pieni, koska populaatio on suhteellisen suljettu. Kissala, jossa tehdään aktiivista jalostustyötä ja on yhteydet ulkomaailmaan (siitosreissut / näyttelyt) on avoin ja herkästi haavoittuva systeemi, jossa tautipaine on jatkuva uhka. Yleisiä tarttuvien tautien käsitteitä Tarttuvien tautien epidemiologiassa on kolme kriittistä kohtaa: taudinaiheuttaja (bakteeri, virus, sieni, alkueläin), otollinen isäntä (kissa, vastustuskyky, stressi ym) ja sopivat ympäristötekijät (valo, kosteus, ilmanvaihto, lämpö, ravinto, populaatiotiheys ym). Kukin tekijä on tunnettava, jotta tartuntaketju voidaan ehkäistä tai katkaista. Infektio voi välittyä sairaasta kissasta tai taudinkantajakissasta tartunnalle alttiiseen useilla tavoilla. Yleisin tartuntatapa on suora kontakti, siis kissat nenäkkäin. Epäsuorassa kontaktissa infektio siirtyy joko likaisten ruoka- tai juomakuppien, hiekka-astioiden, hoitovälineiden tai pintojen (lattiat, pöydät, seinät) välityksellä. Aerosolitartunnassa (pisaratartunta) taudin-aiheuttaja kulkeutuu yksilöstä toiseen ilman välittämässä pisarassa.tartuntatapahtuma tavallisesti on horisontaalinen eli kissasta toiseen, mutta voi olla myös vertikaalinen eli emosta pentuihin joko istukan tai maidon välittämänä. Selkein taudinlähde on oireinen, sairas kissa. Uhkan muodostavat myös tietyissä tapauksissa taudinkantajayksilöt, jotka esim. stressin seurauksena levittävät taudinaiheuttajia oireetta. Merkitykselliset taudinaiheuttajat Kissalan kannalta tärkeimpiä taudinaiheuttajia ovat viruksista leukemia (FeLV), kissojen immunokato (FIV), herpes (FHC), calici (FCV), klamydofila, parvo (FPV tai FP) eli panleukopenia, tarttuva vatsakalvontulehdus (FIP) sekä rabies (vesikauhu). Kissaleukemiassa on todettu noin 30 % altistetuista kissoista kehittävän pysyvän infektion ja erittää kantajina virusta lähikontaktissa muihin kissoihin. Kissan immunokatoinfektio on yleisin ulkona kulkevilla leikkaamattomilla kolleilla, välittyy puremasta ja itämisaika voi olla on vuosia. Kissan herpesvirus- eli rinotrakeitisvirus on yleinen ja vakava ylempien hengitysteiden virusinfektio. Kliiniset oireet ovat aivastelu, sierain- ja silmävuoto, silmän sarveiskalvon haavautumat, sierainhaavatumat, kuume, väsymys ja ruokahaluttomus. Virus on erittäin tarttuva, ja jättää helposti kantajia. Erityisesti stressi aktivoi kantajan erittämään virusta. Alttiina ovat kaikki kissat, joiden immuniteetti taudinaiheuttajaa vastaan ei ole riittävä, erityisesti pennut. Calici-infektion oireita ovat lievä ylempien hengitysteiden infektoituminen, sierainvuoto, silmävuoto, haavautumat kielessä ja suussa, mahdollisesti myös nenässä. Tauti saattaa aiheuttaa myös keuhkotulehduksen, yleistyneen niveltulehduksen, kuumeen ja suolistotulehduksen. Calicivirus on erittäin tarttuva, kissat jäävät sen pysyviksi kantajiksi ja erittävät sitä jatkuvasti pieniä määriä syljessään. Klamydioosin aiheuttaa bakteeri Chlamydophila felis. Tauti ilmenee joko ylempien hengitysteiden lievänä infektiona tai vakavampana keuhkotulehduksena. Krooninen silmä- ja sierainvuoto ja kroonisen keuhkoputken tulehduksen oireet seuraavat 6-10 vrk mittaista itämisaikaa. Klamydioosi välittyy pisaratartuntana, suorassa kontaktissa ja epäsuorasti kontaminoiduista pinnoista tai astioista. Kissan parvoinfektio, tunnetummin panleukopenia eli kissarutto on erittäin tarttuva, erittäin kestävä, ja rokottamattoman kissan erittäin varmasti tappava virus. Taudinkuvaan kuuluvat äkillinen oksentelu, ripuli, voimakas väsymys, ja elimistön kuivuminen. Tappavuus vaihtelee eri tutkimuksissa noin %. Tauti välittyy joko suorassa kontaktissa, tai epäsuorasti. Virus on erittäin kestävä ulkoisia oloja vastaan, säilyy tautia aiheuttavana vuosia erilaisissa pinnoissa ellei sitä asianmukaisilla desinfektioaineilla tuhota. Tarttuva vatsakalvon tulehdus (FIP) on koronaviruksiin kuuluvat viruksen yhteydessä tavattava immunologinen sairuas. Tartunta on usein piilevä, muttaa saattaa kehittyä eteneväksi, riuduttavaksi sairaudeksi, joka johtaa lähes 100% varmuudella kuolemaan. Kliinistä sairautta edeltää noin 2 vrk viikon mittainen itämisaika (joskus useita kk). Kliiniset oireet ovat kuumeilu, painon menetys, ruokahaluttomuus, joillakin nesteen kertyminen vatsa- ja/tai rintaonteloon, neurologiset tai suolisto-oireet. FIP-tartunta on erityisen pelätty ja hankala jalostuskissaloissa. Tehokasta hoitoa ei ole tiedossa. Koronavirusta todettaa kissaloissa hyvin yleisesti (noin 95%), viruskontakteista vain noin 5% johtaa FIP sairauteen. Ratkaisevan tärkeää sairastumiselle on yksilön periytyvän puolustuskoneiston normaali toiminta ts, terve immunologinen reagoiminen. 11

12 Tartunnan estäminen kissaloissa Jalostuskissaloissa oireeton tai pysyvä taudinkantajaemo saattaa infektoida pentunsa seuraavilla viruksissa: herpes, calici, leukemia, ja oletettavasti immunokato sekä infektiivinen peritoniitti. Äkillinen virusten aiheuttama hengitystieinfektio tavataan noin 5-8 viikon ikäisillä pennuilla, FIV ja infektiivinen peritoniitti saattavat ilmetä vasta useiden kuukausien päästä siitä kun pennut näennäisen terveinä ovat lähteneet kissalasta. Ongelmakissalan pentukuolleisuuden on todettu vaihtelevat noin %:n välillä. Tautikontrolli kissaloissa käsittää kissojen vastustuskyvyn parantamiseen tähtäävät toimenpiteet ja taudinaiheuttajien pääsyn estämisen kissalaan tai niiden harventamisen sopivalle tasolle. Kissojen vastustuskyky muodostuu sekä niiden perimästä että niiden ympäristötekijöistä. Vastustuskykyyn voidaan vaikuttaa huolehtimalla: kissoista populaatiokeinoin, stressittömyydestä (ei liian paljon kissoja), infektiotautipaineesta, loisten häädöstä, hammashoidoista sekä rokotuksista, ympäristöstä ja ravitsemuksesta. Kunkin kissalan omistajan tulee harkita kissalan sopiva koko ja taloudelliset voimavaransa joukon huoltamiseksi. Ylisuuri populaatio merkitsee tautiaiheisten tekijöiden kertymisriskin kasvua. Ylisuuressa ryhmässä kärsivät ne, joilla on erilaisia ravitsemuksellisia erityisvaatimuksia. Ylisuuren ryhmän stressi saattaa ilmetä merkkailuna, pakonomaisena itsehoitona (liiallinen nuoleminen), ulostamisena laatikon ulkopuolelle ym. Useampi kuin yksi poikkeava käytöspiirre vaatii puuttumista populaatiokokoon. Stressin merkitystä aliarvioidaan suuresti tauteihin myötävaikuttavana tekijänä. Krooninen stressi laskee populaation yksilöiden immuniteettia ja ilmenee toistuvina, paikallisina limakalvojen tulehduksina kuten esim. kroonisina hengitysteiden, silmien sidekalvojen ja suoliston infektioina. Stressi altistaa myös esim. sienitartunnoille, muutoksille ruokailutavoissa, krooniselle oksentelulle ja ripuloinnille (ilman elimellistä syytä), ylinuolemiselle ja virtsalla merkkailulle, hedelmällisyyshäiriöille ym. Tautipaineen pienentämiseksi populaatio olisi hyvä, ainakin ongelmien ilmetessä, jakaa osiin, jotka erotetaan toisistaan. Ihannejaottelu on seuraava: Ydinjoukon muodostavat pääpopulaatio, aikuiset kissat, leikatut ja leikkaamattomat, joilla ei pentuja. Toisen, eristetyn ryhmänsä muodostavat odottavat ja pentuja hoitavat emot. Kolmannen vierotetut pennut, neljännen uudet tu- lokkaat karanteenissaan ja viidennen kliiniset sairaat kissat. Loishäädöt tulee suorittaa määrävälein, mielellään 3-4 kk välein, laajakirjoisilla lääkkeillä, koko populaatiossa. Pennuille suositellaan matolääkityksiä noin 2 kk iästä alkaen. Hyvä tapa on uusia lääkitystä 1 kk välein puoleen vuoteen saakka, sitten siirtyä aikuisten tyyliin. Emoille suositellaan tihennettyä loishäätöä ennen astutusta, sillä Norjalainen metsäkissa Mursu (Wishmaster Ford Fairlane) oli edustamassa Porin Musti&Mirrissä Royal Canin Kissanpäivillä Mukana oli myös viisikuinen siperiankissa Kukka (ArcticWilds Babyface Beagle). Kaksikko herätti ihastusta ja ihmetystä, sillä koiraihmisten suosimassa liikkeessä ei kovin usein kissoja tapaa. Monen mielestä myös kissojen rauhallisuus oli yllättävää. Vallalla oli selvästi käsitys, että kissoilla on tapana kadota saman tien, kun häkin ovea raottaa. Ehkäpä tämä sympaattinen ja kaikille ystävällinen kissaherra herätti monen mielessä uudenlaisia ajatuksia. 12

13 pentujen infektoituminen tapahtuu mm maidon välityksellä. Ulkoloisten häätöön on mahdollista käyttää pesuja tai loishäätölääkityksiä. Kirppuongelma vaatii erityisratkaisut ja tulee ottaa erityishuomion kohteeksi tuontikissan populaatioon tulossa. Korvien tarkastus säännöllisesti paljastaa mahdollisen Otodectes (korvapunkki) ongelman, merkkejä saattaa kuitenkin olla myös iholla. Otodecteksen hoito-ohjelman tulee kattaa noin 4-5 viikkoa. Vuosittaiset eläinlääkärin tarkastukset käsittävät rokotukset ja perusterveydentilan tarkastuksen. Hyvä on tarkistaa erityisesti kissan suu. Ientulehdukset aiheuttavat ienrajan vetäytymistä, plakin kertymistä ja mineralisoitumista hammaskiveksi. Hammaskivi työntää ienrajaa ylöspäin hampaan kaulaa pitkin ja kiilteetön hampaan pinta paljastuu. Tämä syöpyy nopeasti, saattaen hävittää koko hampaan kruunun. Hammaskiveä voidaan poistaa. Tämä ei voi tapahtua kotona, koska vaatii anestesiaa. Poiston yhteydessä myös ientaskut puhdistetaan, pinnat kiilloitetaan viimeistelypastalla ja ientaskut huuhdellaan desinoivalla liuoksella. Kiillesyöpymiä voidaan pinnoittaa. Terveestä suusta eivät bakteerit leviä muualle elimistöön tai kissa pystyy syömään monipuolisesti. Rokotukset tulee suorittaa koko populaatiolle määrävälein. Pentujen perusrokotukset vaativat vähintään kaksi rokotuskertaa. Jos ongelmia on erityisesti hengitystievirusinfektioista, on suotavaa aloittaa pentujen rokotukset jo noin 8 viikkoisina. Emoille tulee antaa tehosterokote ennen astutusta. Täten ne välittävät maidon mukana immuniteetin pennuilleen. YMPÄRISTÖN HYGIENIAAN tulee kiinnittää erityishuomiota. Optimaalinen lämpötila on noin C ja suhteellinen kosteus noin 35 % tai hieman vähemmän. Eniten tautipöpöjä konsentroituu hiekkalaatikoihin, ruoka-astioihin, seinään niiden takana, lattialle ruokakuppien alla, ikkunapintoihin jne. Pinnat tulee imuroida päivittäin. Pesun kestävät pinnat pestään vähintään viikottain ja mielellään desinfioidaan pyyhkimällä 1:32 laimennetulla hypokloriitilla. Hypokloriitin tulee antaa kuivua / haihtua kunnolla ennen kissojen päästämistä takaisin tilaan. Hiekka-astiat käsitellään määrävälein samoin, hoitoa helpottaa suuresti, jos hiekka-astian pohjalle levittää muovipussin ennen hiekan laittamista. Ruoka- ja juoma-astiat pestään päivittäin kissalan omalla astianpesuharjalla ja -aineella kuumassa vedessä, kerran viikossa niiden annetaan liota 10 min laimennetussa hypokloriittivedessä 10 min, sen jälkeen ne huuhdellaan puhtaalla vedellä ja kuivataan ennen käyttöä. Taudinaiheuttajien kestävyys vaihtelee eri käsittelyille. Esimerkiksi sieni-itiöt saattavat selvitä ympäristössä jopa 18 kk ilman erityistoimenpiteitä. OPTIMAALINEN RUOKINTA suuressa populaatiossa on hyvä perustaa valmiille laatukuivamuonille. Kunkin kissan fysiologinen tarve tulee ottaa huomioon, esimerkiksi kasvavan pennun ja imettävän kissan tarve on noin kolminkertainen verrattuna normaaliaikuiseen. Jos kasvava kissa kärsii energian ja ravintoaineiden puutoksesta, on seurauksena mm puutteellisesti kehittyvä immuniteetti ja altistus esim. sieni- ja muille infektiolle. Laadukasta kuivamuonaa täydennetään viikottain raakatuotteilla esim. lihalla, katkaravuilla, kalalla ym. tauriinin saanin varmistamiseksi. Samoin suolistobakteeriston tasapainottamiseksi voidaan tarjota kermaviiliä tai bulgarian jugurttia tai maitohappobakteerivalmistetta veden ohessa. Vierotusruokinta alkaa heti kun pennut lähtevät laatikostaan, tarjolla pidetään maidonvastikkeella pehmennettyä penturuokaa, raakaa lihaa, kuivamuonaa ja vettä. POPULAATION UUSI TULOKAS pidetään karanteenissa noin 4-6 viikkoa. Tänä aikana tarkkaillaan mahdollisia kliinisiä oireita, otetaan sieniviljelyt ja leukemia- ja immunokatotestit. Eri ryhmien hoitojärjestys on seuraava: 1. pennut emoineen, 2. vieroitetut, 3. terveet aikuiset, 4. karanteenikissat, 5. kissat, joilla kliinisiä oireita. Ainakin kädet pestään ryhmien välillä, tarvittaessa käytetään suojavaatetusta. KLIINISEN SAIRAUDEN tai ongelman hoitaminen on aina paljon kalliimpaa kuin terveyden ylläpito. Useinkaan ei kissalatasolla riitä, että sairaan yksilön asia korjataan, vaan kyseessä on laajempi problematiikka. Seuraavassa kaksi esimerkkiä. Omistaja tuo eläinlääkäriin kaksi pentua, joilla antibioottiin reagoimaton hengitystietartunta. Kliiniset tutkimuksen jälkeen kasvattajan pitäisi kyetä vastaamaan ainakin seuraaviin kysymyksiin: Onko ongelmaa vain tässä pentuessa, onko ongelma vain näiden pentujen emon pentueissa, koska ja millä emo rokotettiin, onko kissalaan tuotu uusia kissoja, miten pennut ja emo asuvat (yhdessä muiden kanssa vai eristyksessä), millainen lämpötila, kosteus ja ilmanvaihto, ruokinta ja loishäädöt? Kasvattaja tuo uroskissan hormonipistokselle huonon siitoskyvyn vuoksi. Seuraavat kysymykset ovat tärkeät: Milloin kissa ollut viimeksi kliinisessä tarkastuksessa, onko ontumista, väsymystä, onko penis ja kivekset tutkittu ja normaalit (mahdollista karvaa peniksen juuressa), onko astumisvaikeuksia kaikkien naaraiden kanssa, onko astutuksia säännöllisesti, kuinka usein, ovatko pentueet pieniä, onko kollin hampaat kunnossa (voiko pitää naarasta niskasta kiinni astumisessa). YHTEISTYÖSSÄ ELÄINLÄÄKÄRIN ja keskustellen muiden kasvattajien kanssa voi kukin muodostaa oman joukko-oppinsa kassalansa parhaaksi. Kissalaa voi täten pitää yksikkönä ja ratkaista kokonaistilannetta yksilöiden parhaaksi. Aktiivisesti näyttelyissä käyvät kasvattajat kissoineen muodostavat suuren, osaksi yhteisen populaation, jossa jokaisen vastuulla on tartunnan katkaisu ja pöpömäärän kurissapitäminen. Kissaharrastus on kasvamassa, vastuun tulee kasvaa samassa tahdissa. Suvi Pohjola-Stenroos ELT, Dipl. ABVP (Feline Practice) Kissaklinikka Felina Lähteet: Pohjola-Stenroos Suvi, Cattery Hygiene, kirjassa Feline Patient (toim. G. Norsworthy), rokotussuositukset: AAFP (American Association Feline Practitioners) 13

14 GIP FI* Sannilan Bonaparte Jesse (NFO n 09 23) valmistui GIP:ksi Kuopiossa synt Isä: GIC Lord Celebron Felis Audax*DK (NFO ns 09 22) Emo: EC FIN*Felicis Doris De Clarissa (NFO a 23) Kasvattaja: Marjo Korhonen Omistaja: Sirpa Rajavaara, POROK Kuva: Ville Vimpari GIP Kehrääjän Ääninen R (NFO f) valmistui Porissa Syntynyt: Emo:CH Kehrääjän Joiku R (NFO f) Isä: GIP, EC Magoria s Mr.Lordi (NFO n) Kasvattaja: Tuuli Sahlberg Omistaja:Tuula Setälä kuva: Tessa SC FI*Tähtitassun Victoria (Valmistui Tampereella ) s , ruskeatäplikäs Isä: SC, NW FI*FoxyPaw s Icebreaker, JW, DVM, DSM Emo: SC FI*Heinuntuvan Olga Maria, DM, DVM Kasv. ja om: Eila Tähti SP, CH Godfather s Zero Nine, Ipa (NFO e 09) valmistui Turussa kissa synt Isä/Sire GIC DK Sakeena s Oscar Wilde Emo/Dam EC Godfather s Reet Petite, DM, DVM Om. Elina Reuter ja Veikko Boström Kasv. Janne Kellari ja Mari Koski. Kuva: Tessa.lv 14

15 CFA:n maailmassa Olin joulu-tammikuussa kuukauden mittaisella matkalla USA:ssa ystävieni mukana ja vaikka reissusta olisikin paljon kertomista, niin yksi reissuni suurimmista kohokohdista oli vierailuni Cat Fanciers Association, Inc. eli CFA: n näyttelyssä Ohion Columbuksessa. Jo Suomesta lähtiessä katselin CFA: n sivuilta että olisiko jossain lähistöllä kissanäyttelyä matkani aikana, ja reissun viimeiselle lauantaille osui sopivasti näyttely juuri siinä osavaltiossa jossa pääasiassa aikani vietin! CFA NÄYTTELYT EROAVAT FIFen näyttelyistä paljon. Tämä näyttely oli ns. perusnäyttely jossa oli 6 tuomaria. Kaikki tuomarit arvostelevat jokaisen näyttelyssä olevan kissan, jonka takia kissojen maksimimäärä CFA näyttelyissä on 225. Eli jokainen kissa käy kuudessa erillisessä kehässä ja saa kuusi arvostelua. Kehät voivat olla joko kaikkien rotujen kehiä (AB), tai erikoiskehiä(a tai B), jolloin niissä on vain lyhytkarvaiset tai pitkäkarvaiset kissat. CFA näyttelyissä tuomarit eivät kirjoita arvosteluseteliä, joka nopeuttaa arvostelun etenemistä huomattavasti ja kaikkiin kehiin ei ole pakko osallistua. CFA:n näyttelyissä kissat on jaettu pentuihin (4-8kk), aikuisiin ja kastraatteihin. Nämä luokat on jaettu vielä erikseen lyhyt- ja pitkäkarvaisiin kissoihin, eli CFA:ssa on siis vain kaksi kategoriaa. Tuomarilla on apunaan clerk, joka laittaa tuomarin takana olevien häkkien yläpuolelle seuraavaksi arvosteluun tulevien kissojen numerot ja kirjaa tuomarin arvostelut ylös. Kissa siis viedään arvosteluhäkkeihin kun sen numero ilmestyy häkin päälle, joista tuomari ottaa kissan arvosteltavaksi ja palauttaa kissan takaisin häkkiin ja tuomari suorittaa vertailuarvostelun kissojen ollessa häkeissä. Ensin arvostellaan urokset ja sitten naaraat, ja molempien luokkien voittajat saavat sinisen, toiseksi tullut punaisen ja kolmas keltaisen nauhan. Kun tuomari on arvostellut kissat ja clerk saanut tulokset kirjattua, niin clerk käy kääntämässä kissojen numerot pois, jonka jälkeen kissan voi hakea pois kehästä. Kissa saavuttaa Champion/Premior tittelinsä kun kuusi tuomaria on käsitellyt sen ilman hylkäystä. Tuomari valitsee myös parhaan Champion/Premior kissan lilalla nauhalla ja näistä kissa saa pisteitä Grand Champion/Premior-titteliä varten (1 piste jokaisesta voitetusta kissasta). Pisteitä Grand Championiin tarvitaan 200 ja Grand Premieriin 75. Kissa joka ei ole rekisteröity CFA: han voi osallistua näyttelyyn noviisiluokassa. Noviisiluokan kissat arvostellaan samoin värin ja sukupuolen mukaan, ja sinisen nauhan saanut kissa saa lisäksi puna-valkea-sinisen Winners-nauhan, joita pitää kerätä kuusi kappaletta Champion/Premier titteliä varten. Kissa voi osallistua noviisiluokkaan vain kerran. Tämän jälkeen kissa on rekisteröitävä CFA:han mikäli sitä haluaa käyttää CFA-näyttelyissä. Kun tuomari on arvostellut kaikki saman väriryhmän kissat, hän valitsee värin parhaan (musta nauha) ja toiseksi parhaan (valkoinen nauha). Arvosteltuaan kaikki saman rodun tai isommissa roduissa divisioonan kissat, tuomari valitsee vielä rodun/divisioonan parhaan (ruskea nauha) ja toiseksi parhaan (oranssi nauha) kissan. Perusarvostelujen jälkeen tuomari pitää finaalin jokaisessa kolmessa ryhmässä (pennut, aikuiset ja kastraatit), jossa valitaan ensin näyttelyn parhaat Championit/Premierit (3 kpl), ja niiden jälkeen 10 näyttelyn parasta kissaa. Noviisiluokan kissa osallistuu kaikkiin Kastraatti Tanabru s Curacao, omistaja ja kasvattaja Ronald & Janel Pastor 15

16 Noviisiluokan säännöt CFA:ssa uusiksi! CFA-rekisteröimättömälle kissalle on ollut vain yksi tapa osallistua CFAnäyttelyihin ja tämä mahdollisuus on ollut ns. Noviisiluokan kautta. Luokan tavoitteena on ollut kerätä 6 winners-nauhaa ja rekisteröinnin yhteydessä anoa jälkikäteen Champion tai Premier titteliä Noviisiluokan tulosten perusteella. Noviisiluokan kilpailija on osallistunut myös värin ja rodun parhaiden sekä näyttelyn parhaiden kissojen valintaan CFA-rekisteröityjen kissojen rinnalla, mutta ei ole näistä saavuttamiaan pisteitä pystynyt hyödyntämään. Perinteinen Noviisiluokka jatkaa edelleen samoilla periaatteilla ja ainoa ero vanhaan on se, että enää ei Winners-nauhoja myönnetä vaan titteliä varten riittää kuusi hyväksyttyä arvostelukertaa. Pentu NordicTale Windsor ja kasvattaja ja omistaja Brooke Cole muihin valintoihin, mutta ei parhaan Championin/Premiorin valintaan. NÄYTTELYÄ EDELTÄVÄN VIIKON olin Pittsburghissä kaverini luona vierailulla, ja näyttelyaamuna nousin bussiin neljältä ja matka kohti Columbusta alkoi. Näyttely pidettiin Veteran s Memorialissa ja näyttelyyn osallistui 189 kissaa. Löydettyäni näyttelypaikalle, aloin kiertelemään näyttelyhallissa, joka näytti melko samanlaiselle kuin FIFe näytelyissäkin. Ostin lipunmyynnistä näyttelyluettelon, jonka perusteella aloin etsimään molempia kasvattamiani rotuja: venäjänsinisiä ja norjalaisia metsäkissoja. Yllätyksekseni luettelossa oli vain yksi aikuinen venäjänsininen & 4 pentua ja Norjalaisiakin oli vain yksi kastraatti uros ja yksi pentu! Ensin löysin venäjänsiniset ja menin juttelemaan heidän omistajiensa kanssa. Ihmiset olivat todella ystävällisiä ja esittelivät minulle kissojaan. Paikalla oli CFA tuomarina toimiva ja venäjänsinisiniä kasvattava Annette Wilson (Wynterwynd), joka esitteli minut myös parille norjalaisten metsäkissojen kasvattajalle. Vaikka olin lukenut etukäteen CFA-näyttelyn kulusta, niin olin kyllä melko pihalla näyttelyn tapahtumista. Onneksi ihmiset olivat kovin avuliaita ja selittivät minulle näyttelyn kulkua ja Noviisiluokan rinnalle on nyt perustettu TRN-luokka. TRN-luokassa kissalle voi anoa väliaikaista rekisterinumeroa. Väliaikaisen rekisterinumeron myötä kissa kilpailee näyttelyissä heti alusta alkaen täysin tasavertaisesti CFArekisteröityjen kissojen kanssa eli perinteisen noviisiluokan Champion tai Premier tittelin tavoittelun lisäksi kissalle on mahdollista aloittaa grandipisteiden kerääminen. Grandipisteiden lisäksi muut näyttelyistä saavutetut pisteet ovat lopullisen rekisteröinnin yhteydessä saatavilla käyttöön. TRN (Temporary Registration Number) eli väliaikainen rekisterinumero on osa CFA:n sukutaululla tehtävää rekisteröintipalvelua. TRN kustantaa näytteilleasettajalle $15 (=12,50EUR) ja summa hyvitetään lopullisen rekisteröinnin hinnasta, joten käytännössä rekisterinumeron hankkiminen ei kustanna omistajalle extraa. TRN:n anominen suositellaan tehtäväksi ilmoittautumisen yhteydessä entry clerkiltä, mutta viimeistään se on tehtävä näyttelypaikalla lauantaiaamuna ennen arvostelun alkamista. Vaatimuksena tähän on 4 sukupolven sukutaulu (tai jos rodulta vaaditaan vähemmän sukupolvia varsinaiseen rekisteröintiin, niin rekisteröintiin vaadittava sukutaulumäärä on riittävä), täytetty hakemuskaavake ja maksun suorittaminen. TRN on voimassa 30 päivää ja sinä aikana kissan voi ilmoittaa niin moneen näyttelyyn kuin haluaa ja kaikki saavutetut pisteet ovat käytettävissä. Noviisi- ja TRN-luokat ovat tarkoitettu vain aikuisille, yli 8kk ikäisille kissoille. Pentujen osalta ei edelleenkään vaadita rekisterinumeroa osallistumiseen. tapahtumia. Erikoista näyttelyssä oli se, että siellä ei tarvinnut kissankaan kanssa olla näyttelyn päättymiseen asti, vaan paikalta sai lähteä silloin kun halusi. Päivä kului todella nopeasti ja päivän päätteeksi minun oli tarkoitus jäädä Columbukseen yöksi ja mennä seuraavana päivänä bussilla parin tunnin matkan päähän Indianapolikseen tuttavaperheen luokse odottamaan maanantaina lähtevää lentoa kotiin. Kesken näyttelyn norjalaisten metsäkissojen kasvattaja Brooke Cole (NordicTale) kuitenkin tarjosi minulle kyytiä Indianapolikseen, joten suunnitelmani muuttuivatkin ja sain parasta matkaseuraa 4kk ikäisen mettis-pojan kehrätessä sylissäni puolet matkasta. Tähän mennessä olin ollut reissussa jo melkein kuukauden, joten minulla alkoi olla jo kova ikävä kissojani ja olin enemmän kuin tyytyväinen päästessäni vihdoinkin takaisin kotiin nukkumaan aikaeroa pois kissat seuranani. Kaisa Savolainen 16

17 Sagan ja Justuksen yhteiseloa GIC Abeona s Saga: tuhannen lempinimen kissa, joka ei tietenkään tottele nimistään yhtäkään. Joulukuussa 8 vuotta täyttävä kilpparirouva näytteli itseään nuorempana näyttelyissä ulkomaita myöten, mutta vähän vaihtelevalla menestyksellä ja kovilla äänitehosteilla. Sagan kanssa autossa matkustaneet eivät varmaan toivo toistavansa sitä kokemusta ihan pian Nykyisin Saga ei taida näyttelyitä enää muistaakaan ja viettää lokoisia kissanpäiviä Pukkilan Savijoella, Sydänsuo-nimisen piilopirttimme kiistattomana kuningattarena. SAGAN LUONNE on aina ollut hyvin sosiaalinen, jopa rasittavuuteen asti. Kaikki vieraat käydään tervehtimässä kovaäänisesti jutellen, raivoisasti puskien ja hurjasti tepsutellen. Syliin ei kuitenkaan saa ottaa, vaan Saga kieppuu ympärillä, roikkuu vaatteissa ja saattaapa joskus hypätä hartioille, jos ei pidä varaansa. Hiljaista hetkeä ei yleensä ole, vähintään jostain kuuluu laatikkojen ja kaappien avausta ja mahdollisesti saaliiksi saadun muovinpalan (tai milloin minkäkin) nuolemista ja repimistä. Aamun saakin aloittaa aina sillä, että sulkee ihan jokaisen laatikon ja kaapin ja kerää sieltä revityt tavarat joko suoraan roskiin, tai takaisin kaappiin. Ylisosiaalinen ja yliaktiivinen kissa ei arvatenkaan ole kaikkien perheenjäsentemme suosiossa, mutta ei siitä sen enempää... Vieraiden Kaksi päiväunille väsähtänyttä Mikä tuo on? Kiinnostunut Saga nuuhkii ja kurkkii Justusta suosiossa se yleensä on, astianpesukoneen korjaajakin kysyi toisella kerralla jo heti ovella, että missäs se Saga on MULLISTUI meidän perheen maailma, kun pieni poikamme Justus syntyi. Kissojen maailma sen sijaan mullistui muutamaa päivää myöhemmin, kun uusi perheenjäsen kotiutui sairaalasta. Sagaa oli jo odotusaikana tituleerattu Justuksen parhaaksi ystäväksi, se kun on aina ollut takuuvarma lapsivieraidemme leikittäjä. Vaikka se onkin hieman laiskanpulskea, jaksaa se aina innostua huiskan heilutuksesta. Se on vähän liiankin kiltti ja innokas, eikä ole koskaan edes pehmeällä tassulla läpsäissyt ketään lasta, vaikka sitä on toisinaan ehditty vetää hännästä yms. ennen kuin olen päässyt hätiin. Se saisi kyllä mielellään edes tajuta lähteä karkuun Muut kissat kun yleensä näyttävät lapsille pitkää nenää lapsiportin takaa portaikosta, eivätkä vahingossakaan tule niin lähelle, että pienet kädet pääsisivät koskemaan. Parhaat puolensa Saga on ehdottomasti näyttänyt Justuksen kanssa. Ensimmäisinä päivinä se oli yllättäen vähän peloissaan ja selvästi mietti, että mikä kumma otus tuo on. Sitä piti tietenkin vaivihkaa käydä nuuhkimassa sohvalla. Ei kuitenkaan mennyt kauaakaan, kun tutustumiset oli tehty ja Saga totesi, että ihan ok otushan tuo on. Sen jälkeen Saga ja Justus usein nukkuivatkin vierekkäin sohvalla päiväunia. Saga jopa toimii toisinaan itkuhälyttimen korvikkeena. Jos Justus on herännyt päiväunilta ja en itse sitä sattumalta kuule, huomaa sen viimeistään siitä, että Saga raapii makuuhuoneen ovea ja saattaa vähän huudellakin. Ekalla kerralla menin sitä juosten häätämään, (ettei herättäisi Justusta) mutta tajusin sitten Virallinen leikin valvoja 17

18 häiriköinnin mekityksen. Ja jos Justus itkee, tulee Saga säestämään heti aivan kauhealla rääkymisellä. Varmaan yrittää viestittää, että olisi kiva jos pieni kaveri vaikenisi aika pikaisesti Kumpi matkii kumpaa? JUSTUS VIETTÄÄ suuren osan päivästään olohuoneen lattialla leikkien ja harjoitellen milloin mitäkin. Saga seuraa uskollisesti vieressä, yleensä poistuu vain yläkertaan syömään ja käymään hiekkalaatikolla. Silloin kun Justus ei vielä juurikaan liikkunut, Saga saattoi hyvinkin puskea Justuksen naamaa ja köllötteli ihan kyljessä kiinni. Nyt Saga on huomannut, että innokas pikkumies kierii, peruuttaa ja saattaa hyvinkin äkkiä tarttua turkkiin kiinni, joten pientä välimatkaa olisi hyvä pitää. Eihän se kuitenkaan tajua pysyä tarpeeksi kaukana, joten itse saa olla aika tarkkana, ettei Justus revi sitä aivan karvattomaksi. Kiltti raasu se on, ei inahdakaan jos kaksi pientä nyrkkiä on tiukasti sen turkissa. Sagan kiinnostus ja innostus ei suinkaan ole yksipuolista, vaan Justus tykkää Sagasta kovasti. Edes ihan pienenä Justus ei pelännyt Sagan ääntä, joka on hyvin persoonallinen ja todella kova. Justuksen ilme kirkastuu heti, kun Saga on näköetäisyydellä ja Justus yrittää kovasti päästä etenemään sen luo Kaikista hauskinta Justuksen mielestä on se, kun Saga nuolee iltapuuron aikaan sen sormia ja itse joudun kaikin keinoin suojelemaan puurokulhoa, jotta Saga ei ehdi ottamaan maistiaisia (ei kovin kummoinen lihansyöjä tuo kissa ). Pään pesusta Justus ei niin innostu, sitä on Iineskin joskus yrittänyt suorittaa Sagan lisäksi. Justuksen ollessa vastasyntynyt, sain kaikenlaisia hysteerisiä kommentteja sukulaistädeiltä kissan vaarallisuudesta ja arvaamattomuudesta. Varmasti vielä raapivat Justusta jne jne. Kyllä, varmastikin vielä raapaisevat Justusta ja ehkä useammankin kerran. Luulenpa kuitenkin, että eivät tee sitä aiheetta ja yritän tietysti itse kaikin keinoin pitää huolen siitä, että sitä aihetta ei tulisi. Saga ainakin on niin pöljä, että sitä täytyy vähän valvoa, ihan sen oman turvallisuuden takia. Alussa Saga oli parivaljakosta se suurempi, mutta nyt asetelmat ovat tietenkin kääntyneet toisin päin: Saga 5kg ja Justus reilut 10kg. Ainakaan sukulaistätien ei enää tarvitse huolehtia siitä, että kissa menisi lapsen päälle makaamaan. Sen sijaan olisin huolissani siitä, että lapsi saattaa mennä kissan päälle makaamaan JO RASKAUSAIKANA näin mielessäni Sagan istumassa taaperokärryssä lapsen kuljetettavana. Se olisi juuri sopivan laiska siihen Saa nähdä miten käy, ainakin tällä hetkellä näyttää että Justus ja Saga ovat aikamoinen parivaljakko ehkä Justus hyvinkin voisi kuljettaa karvaista kaveriaan taaperokärryssä, kunhan oppii kävelemään. On ollut ihana seurata, miten innostuneena Justus seuraa Sagan touhuja. Ja miten ihmeissään Justus selkeästi on, kun saa koskettaa pehmeää turkkia, tai häntä viuhahtaa naaman päältä Ainakin vielä Justuksen ja Sagan yhteiselo on sujunut mitä parhaimmissa merkeissä, kumpikin toistaan ihmetellen ja ehkä vähän toinen toistaan matkien :D Minna Kankaala P.S. Sagan puolesta lähetän vielä terveisiä kasvattajille Amerikkaan... Pyysivät kirjoittamaan Sagasta kauniisti ;) Saga on ainutlaatuinen ja persoonallinen kissa, niin hyvässä kuin pahassa. Aivan eri maata, kuin nuo muut - tulee selvästi sukuunsa Terkkuja siis myös aivan yhtä ainutlaatuisille Sagan sukulaisille, isotäti Lionmind s Aquilalle, äiti Lioneye s Athenelle, tytär Abeona s Kalindalle sekä sille vääränsukuiselle Norleon Serenitylle kaikki 4 kuulemma nauttivat suuresti päivistään vähän aurinkoisemmassa ilmastossa. Leikit menossa, Saga yrittää vaivihkaa syödä ankkalelun narun ja Justus leikkii soittorasialla 18

19 SP,GIC FI*FoxyPaw s Baron,JW,DVM,DSM (NFO ns 24) saavutti DVM -tittelin Uppsalassa ja DSM -tittelin Tallinnassa synt , emo: SC FI*Kehrääjän Orvokki,DM (NFO fs 09 24), isä: GIP,SC SE*Restless Desperado (NFO n 09 23) omistaja: Jenni-Riikka Wacklin & Kai Naskali, kasvattaja: Karita Sumell & Mikael Axelqvist Cat omatic Snöhetta Huxley, sinisavu bicolor uros Omistaja: Henna Raudaskoski Kuva: Nina Määttä Ninatte s Voodoo Varpu, ruskeatabby harlekiini naaras Omistaja: Satu-Meri Salo Kuva: Nina Määttä Nalle-Puhin Sebastian Sebu sinitäplikäs kastraattiuros Omistaja: Kati Nieminen Kuva: Nina Määttä WitSarin Mercedes Mercedes kilpikonna täplikäs valkea kastraattinaaras Omistaja: Sari Witick Kuva: Nina Määttä 19

20 Onnea 20-vuotiaalle! Tähtitassun Hissu Synt Isä: EC S*Skvätteskogs Pilatus, DM Emo: GIC Fjordkattens Fanny, DM Kasv. Eila Tähti Om. Tuija Suominen Satukissan Dahlia Pom-Pom Pami Kasv. Seija & Heikki Suojakari Om. Lea Hirvikallio Lähes 17 vuotta saimme pitää sinut luonamme, ja sait kaikki ihastumaan itseesi ihanan luonteesi vuoksi; hurjasti kehräystä ja aina hyvällä tuulella. Sylissä oli mielipaikkasi ja öisin aina vieressä. Nyt voit leikkiä ja juosta taivaan isän suojeluksessa kassun, lotan ja muiden kavereiden kanssa, pieni tyttösemme, Meillä kaikilla on sinua kova ikävä, oma hurri-purri; Kotiväki & Iivari + Topi-kaverit 20