Valtakunnalliset Kotiseutupäivät Seinäjoella

Transkriptio

1 Valtakunnalliset Kotiseutupäivät Seinäjoella

2 Seinäjoki Seinäjoki pähkinänkuoressa: Asukkaita: ( , ennakkotieto) Seinäjoen kaupunkiseudulla asukasta Maapinta-ala: 1 431,47 km 2, vesistöjä 37,84 km 2 Perustamisvuosi: 1868, kaupungiksi 1960 Suomen 17. suurin kaupunki Väkiluvun kasvu 1,5 % vuodessa Suomen nopeimmin kasvavia keskuksia Oulun ja Jyväskylän lisäksi Tuloveroprosentti 2013: 19,75 Tunnetaan tapahtumistaan ja Alvar Aallon arkkitehtuurista Etäisyydet: o Helsingistä 357 km o Turusta 295 km o Tampereelta 180 km o Jyväskylästä 197 km o Oulusta 325 km o Vaasasta 78 km Kulkuyhteydet: o Junalla Helsingistä 2 h 34 min, Tampereelta 1 h 4 min, Oulusta 3 h 13 min o Lentäen Helsingistä 45 min Suurimmat työllistäjät: o Seinäjoen kaupunki o Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri o Atria Oyj o Seinäjoen koulutuskuntayhtymä o E-P:n Osuuskauppa Eepee o Ruukki Oyj 2 Seinäjoki 2013

3 Sisältö Seinäjoki pähkinänkuoressa...2 Sisällysluettelo...3 Seinäjoen kaupunginjohtajan tervehdys...4 Suomen Kotiseutuliiton puheenjohtajan tervehdys...5 Kartat Kotiseutupäivien aikataulu Ohjelma: Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Retket Seinäjoen seudun tapahtumia Nähtävää ja koettavaa Museoita Majoitus Apila-kirjasto...38 Aalto-keskus...39 Ilmoittautuminen...40 Eteläpohojalaasia murresanoja...41 Järjestäjät ja yhteistyökumppanit Ilmoittautumislomake Yhteystiedot... Takasivu Pidätämme oikeuden muutoksiin. Taitto: Hiottu Oy, Paino: Painotalo Casper Oy, Kurikka Painosmäärä: 3000 kpl Sisällysluettelo 3

4 Kaupungin tervehdys Tervetuloa Seinäjoelle! Seinäjoella on ilo isännöidä Valtakunnallisia Kotiseutupäiviä. Kotiseutupäivät ovat hieno mahdollisuus tutustua tämän päivän kotiseututyöhön ja saada ideoita oman kylän ja kaupunginosan kehittämiseen. Kuntaliitosten myötä Seinäjoki on kymmenien kylien ja kaupunginosien kaupunki. Meillä on kaupunkimainen keskusta ja kolme viehättävää kirkonkylää. Nimet ja paikat säilyvät vaikka hallinto muuttuu. Edelleen puhutaan Peräseinäjoesta, Ylistarosta ja Nurmosta kuten myös Seinäjoesta. Samalla tavoin säilyy myös tunneside omaan kotiseutuun. Me olemme edelleen myös nurmolaisia, ylistarolaisia ja peräseinäjokelaisia, samalla kun olemme myös kaikki seinäjokisia. Meille jokaiselle rakkainta kotiseutua on oma lähiympäristömme, tutut talot, tiet ja maisemat. Monissa Seinäjoen kylissä tämä lähiympäristön arvo ja merkitys on kautta vuosikymmenten ollut osa kylän asukkaiden identiteettiä ja kotiseututunnetta. Tämä on myös tärkeä tekijä turvaamaan kylien elinvoimaa ja tulevaisuutta. Itselle tärkeästä ympäristöstä halutaan pitää huolta. Kotiseutupäivien ohjelmaa tarkasteltaessa tarjonnan runsaus ja laadukkuus ilahduttaa. Meillä on sekä kaupungissa että ympäröivässä maakunnassa paljon kohteita, joista voimme olla ylpeitä ja joita on hienoa näyttää myös vieraille. Hyvin suunnitellut retket tulevat tarjoamaan elämyksiä ja kokemuksia jokaiselle aistille. Iltagaala järjestetään entisellä postiautovarikolla, joka nykyään tunnetaan paremmin Rytmikorjaamona. Rytmikorjaamosta on muodostunut määrätietoisella työllä luovien alojen keskus, joka on saanut arvostusta musiikkipiireissä ympäri maan. Se on hyvä esimerkki pitkäjänteisestä työstä kotiseudun kehittämiseksi ja ihmisten elämänlaadun parantamiseksi. Vielä kerran lämpimästi tervetuloa Kotiseutupäiville Seinäjoelle! Jorma Rasinmäki Seinäjoen kaupunginjohtaja 4

5 Kotiseutuliiton tervehdys Valtakunnalliset Kotiseutupäivät järjestetään jo 65. kerran, nyt isäntäkaupunkina on Seinäjoki ja sen naapurikunnat, käytännössä koko Etelä- Pohjanmaa. Järjestelyissä ovat mukana myös seutukunnan kotiseutuyhdistykset vapaaehtoisineen, seurakunnat ja muutkin kotiseututyötä tekevät tahot. On hienoa päästä Seinäjoelle tapaamaan kotiseutuaktivisteja, näkemään tämä lakeuden keskus ja aistimaan sen kotiseutuhenkeä. Tunnettuahan on, että eteläpohjalaiset ovat jo perinteisesti olleet aktiiveja kotiseututyössä. Erityisen mieluista on päästä keskustelemaan kotiseutuopetuksesta ja -tutkimuksesta, joka on juuri Seinäjoella valtakunnallisestikin merkittävää ja uusia ajatuksia luovaa. Kotiseutuohjaajakoulutusta on pilotoitu Etelä-Pohjanmaan Opistossa ja Ruralia-instituutti tekee kattavaa perustutkimusta, jossa testataan niin kotiseutukäsitteen teoria kuin uusien kenttätyömenetelmiä, joiden tavoitteena on yleisestikin sovellettavissa oleva kotiseutuohjelmien laatiminen. Nämä muodostavatkin jäsenille kohdistetun kammaritarjonnan kokonaisuuden, jota täydentävät uuden kotiseututyön nettikäsikirjan esittely, kouluille suunnattuun kulttuuriympäristöpeliin tutustuminen ja miksei myös keskustelu uudesta Kotiseutu-julkaisusta ja sen tulevaisuudesta. Päivien teemana on RYTMI. Siksipä tämän vuoden seminaarin järjestäjäksi on lupautunut Taideyliopisto Sibelius-Akatemian Seinäjoen yksikkö. Seminaari sopii tietenkin hyvin monipuolisesta musiikkitraditiosta tunnetulle Etelä-Pohjanmaalle ja tarjoaa meille elämyksiä kansanmusiikista tangon kautta taidemusiikkiin. Mutta rytmi on muutakin, se on pohjalaista maisemaa, missä jokilaaksot ja metsät vaihtelevat. Talorivit kertovat rakennuskulttuurin läntisistä vaikutuksista, elämästä, joka on mennyttä ja joka samalla on vasta tulossa. Ja siinä välissä elämme eteläpohjalaista nykyaikaa. Pääsemme retkillä maistelemaan ja aistimaan muuttuvan yhteiskunnan eri puolia ja kokeman identiteettien rakennuspylväitä, jotka tekevät isännistämme eteläpohjalaisia. Ystävien, vanhojen ja uusien tapaaminen on aina ollut Kotiseutupäivien parasta antia. Nytkin virallisten kokousten lomassa tapaamme tuttuja ja tutustumme tuntemattomiin. Panemme Kotiseutuliiton asioita järjestykseen ja katselemme myös järjestökentässä tulevaisuuteen ja uusiin tekijöihin. Tulkaa mukaan! Seinäjoella tulee olemaan unohtumattomat Kotiseutupäivät! Kirsi Moisander Suomen Kotiseutuliiton puheenjohtaja Kotiseutuliiton tervehdys 5

6 Seinäjoen keskusta Vaasantie 12. Pohjan valtatie Kaupungintalo 2. Lakeuden Risti 3. Uppalan kartano 4. Seinäjoki-sali 5. Kauppatori 6. Hotelli Alma 7. Kaupunginkirjasto 8. Mallaskosken panimo 9. Kampusranta 10. E-P:n maakuntamuseo 11. Törnävän kartano 12. Rytmikorjaamo Suupohjantie Jouppilantie Puskantie Keskuskatu Kalevankatu Valtionkatu 6. Koulukatu Ruukintie Vapaudentie Kauppakatu Torikatu Kirkkokatu Ilmarisenkatu (2,5 km Törnävälle)

7 Jokipiin Pellava 2. Juustoportti 3. Pramia 4. Nurmon museo 5. Lentosotakoulu 6. Patruunatehtaan museo 7. Taidekeskus Harri 8. Kuhajärvi 9. Kuortaneenjärvi 10. Komia kirkko 11. Lapuan tuomiokirkko 12. Vanha Karhunmäki 13. Kitinojan kirkko 14. Kurikan museo 15. Koskenkorvan trahteeri 16. Knuuttilanraitti 17. PowerPark 18. Puukkotehtaanmyymälä 19. Siirtolaisuusmuseo Ylistaro Seinäjoki Kauhava 6. Lapua Kuortane Nurmo Ilmajoki Kurikka Alavus Jalasjärvi Peräseinäjoki 19. Retkikohteita 7

8 Aikataulu Torstai Seminaari Info ja ilmoittautuminen Kaupungintalo, aula, Kirkkokatu Musiikki ja eteläpohjalaisuus viime vuosituhannelta nykypäivään -seminaari Kaupungintalo, valtuustosali, Kirkkokatu Kahvitauko Murhaballadeja Uppalan kartano, Wanha verstas, Ilmarisenkatu 14 Heikki Laitinen, Kimmo Pohjonen Soolojen ilta Uppalan kartano, Ilmarisenkatu 14 Perjantai Avajaiset & kammarit Info ja ilmoittautuminen Kaupungintalo, aula, Kirkkokatu Aluekammari Kotiseututyön aluetoimijoiden kokoontuminen Kaupungintalo, valtuustosali, Kirkkokatu Kotiseutuliiton vuosikokouksen valtakirjojen tarkastus Seinäjoki-sali, aula, Kalevankatu Lähiruokalounas Hotelli Alma, Vanha rautatieläisten talo, Ruukintie Eteläpohjalaiset markkinat Kauppatorilla Kauppatori Kotiseutupäivien avajaiset Seinäjoen Kauppatorilla Kauppatori Avajaisten jälkeen ohjelma kauppatorilla jatkuu eteläpohjalaisten kulttuuriharrastajien seurassa Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous Seinäjoki-sali, auditorio, Kalevankatu 35 8

9 Perjantai 9.8. Lauantai Sunnuntai Avajaiset & kammarit - Retkipäivä & gaalailta - Jumalanpalvelus Keskustelukammarit Kaupungintalo, valtuustosali, Kirkkokatu 6 Apila-kirjasto, Alvar Aallon katu Pääkammari Kokemuksellinen kotiseututeoria valtuustosali, Kirkkokatu Kammarikahvit Kaupungintalo, Apila-kirjasto, Alvar Aallon katu Pikkukammarit Kokemuksia kotiseutusuunnittelusta Kaupungintalo, valtuustosali, Kirkkokatu 6 Kotiseutuohjaajakoulutus Apila-kirjasto, Jaaksi-sali, Alvar Aallon katu 14 Kotiseututyö tänään Apila-kirjasto, Jaaksi-sali, Alvar Aallon katu Kotiseutuklubi kokoontuu Kaupungintalo, valtuustosali, Kirkkokatu Yhteinen kokoontuminen, illanvietto ja tutustuminen Kaupungintalo, valtuustosali, Kirkkokatu Info ja ilmoittautuminen Kaupungintalo, aula, Kirkkokatu Kotiseuturetket Eteläpohjalaisten kulttuuriharrastajien ohjelma jatkuu kauppatorin lavalla Kauppatori Eteläpohjalaiset markkinat Kauppatorilla jatkuvat Kauppatori Kotiseutugaala Rytmikorjaamo, Vaasantie Jumalanpalvelus Lakeuden Ristin kirkko, Koulukatu Ortodoksinen Liturgia Vaasan ortodoksinen seurakunta Lakeuden Ristin seurakuntasali, Koulukatu Kirkkokahvit Seurakuntakeskus, ala- ja yläsali, Koulukatu Kuohuristeily Lähtö Mallaskosken panimo, Vesitorninkatu Körttiseurat Kampusrannassa Kalevankatu 35, Seinäjoki-salin takana jokirannassa Aikataulu 9

10 Torstai Info Musiikki Torstai 8.8. Ohjelma ja ilmoittautuminen Kaupungintalo, aula, Kirkkokatu 6 ja eteläpohjalaisuus viime vuosituhannelta nykypäivään -seminaari Kaupungintalo, valtuustosali, Kirkkokatu 6 Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille. Seminaarin avaus Professori Heikki Uimonen Pelimannikulttuuri Emeritusprofessori Heikki Laitinen Musiikin lähihistoria ja pop-rockmusiikin murros Toimittaja Pekka Laine Katsaus nykytilaan Tutkija Saijaleena Rantanen, koulutuspäällikkö Mika Virkkala Kahvitauko Paneelikeskustelu/yleisökeskustelu Minkälaisen taustan Etelä-Pohjanmaa on tarjonnut valtakunnallisesti menestyneille muusikoille? Panelisteina muusikot ja lauluntekijät Pauli Hanhiniemi, Simo Ralli ja Heikki Salo sekä muusikko Suikki Jääskä. Paneelin puheenjohtajana toimii professori Heikki Uimonen Loppusanat Suomen Kotiseutuliiton pääsihteeri Lassi Saressalo Murhaballadeja Uppalan kartano, Ilmarisenkatu 14 Ruokailumahdollisuus. Heikki Laitinen on Sibelius-Akatemian kansanmusiikin emeritusprofessori, tutkija ja taiteilija, joka esitti murhaballadeja julkisesti ensi kerran jo neljäkymmentä vuotta sitten. Yhdessä Kimmo Pohjosen kanssa hän on laulanut niitä yli kaksikymmentä vuotta. Haitaritaiteilija, säveltäjä Kimmo Pohjonen on yksi kansainvälisesti tunnetuimpia taiteilijoitamme, joka on uransa aikana konsertoinut yli viidelläsadalla festivaalilla ja maailman arvostetuimmissa konserttitaloissa. Pohjosen suosio pohjautuu hänen kykyynsä irrottautua rohkeasti kaikesta tavanomaisesta. 10

11 Torstai 8.8. Ohjelma Soolojen ilta Uppalan kartano, Ilmarisenkatu 14 Ruokailumahdollisuus. Lavalla Pauli Hanhiniemi ja Heikki Salo. Pauli Hanhiniemi on alavutelaislähtöinen muusikko, säveltäjä ja sanoittaja. Hanhiniemi on tullut tunnetuksi Kolmannen naisen keulakuvana. Hän on myös toiminut laululyriikan tuntiopettajana sekä näyttelijänä sekä vaikuttaa myös kansanmusiikin saralla. Heikki Salo on on lapualaislähtöinen muusikko ja lauluntekijä. Hän on tullut tunnetuksi Miljoonasadeyhtyeen keulakuvana. Omien levyjen lisäksi hän on tehnyt tekstejä useille eri artisteille. Heikki Salo on kirjoittanut myös näytelmiä, tv-sketsejä, televisio- ja radio-ohjelmia, lehtipakinoita ja kirjoja. 11

12 Perjantai Info ja ilmoittautuminen Kaupungintalon aula, Kirkkokatu Aluekammari Kotiseututyön aluetoimijoiden kokoontuminen Kaupungintalo, valtuustosali, Kirkkokatu Kotiseutuliiton Perjantai 9.8. Ohjelma vuosikokouksen valtakirjojen tarkastus Seinäjoki-salin aula, Kalevankatu Lähiruokalounas Hotelli Alma, Vanha rautatieläistentalo, Ruukintie 4 Alkuruokapöytä: salaatit, kylmät kalat ja lihat, leivät, levitteet, vesi, maito ja kotikalja Pääruoka: paahdettua porsaanfilettä ja keitettyjä perunoita Kahvi/tee ja jälkiruoka Kotiseutupäivien avajaiset Seinäjoen Kauppatorilla, Kauppatori 1-3 Juontajana toimii tangokuningas Risto Nevala Rautatieläisten soittokunta Kapellimestari Antti Vainio Suomen Kotiseutuliiton tervehdys Hallituksen puheenjohtaja Kirsi Moisander Seinäjoen kaupungin tervehdys Kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki Kotiseutupäivien viesti saapuu Mikkelistä Musiikkia Tangokuningas Risto Nevala Eteläpohojalaanen tervehrys Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Nuoret eteläpohjalaiset osaajat esiintyvät Runoja Näyttelijä Timo Kankainen Eteläpohjalaiset Suomen markkinat Kauppatori, Kauppatori 1-3 Kotiseutuliiton vuosikokous Seinäjoki-sali, auditorio, Kalevankatu 35 Kokouskahvit klo Kokous alkaa klo

13 Perjantai 9.8. Ohjelma Keskustelukammarit Kaupungintalo, valtuustosali, Kirkkokatu 6 Apila-kirjasto, Jaaksi-sali, Alvar Aallon katu 14 Tilaisuuden avaa pääsihteeri Lassi Saressalo Kokemuksellinen kotiseututeoria, pääkammari Kaupungintalo, valtuustosali, Kirkkokatu 6 Tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto Jokaisella ihmisellä on oma, henkilökohtaisiin kokemuksiin perustuva kotiseutu. Se rakentuu luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön sekä sosiaaliseen ja henkiseen ympäristöön liittyvistä kokemuksista. Aluehistorian tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto esittelee ihmislähtöisesti ja -läheisesti kotiseudun merkitystä nykymaailmassa. Hän johtaa aluehistorian, kotiseudun ja kulttuurin kysymyksiin keskittyvää tutkimusryhmää Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa, jossa on meneillään monivuotinen kotiseutututkimusten sarja Kokemuksia kotiseutusuunnittelusta Kaupungintalo, valtuustosali, Kirkkokatu 6 Kammarikaffit juodaan valtuustosalin aulassa Projektipäällikkö Timo Suutari ja tohtorikoulutettava Katja Rinne-Koski esittelevät Ruralia-instituutin pilotit Etelä-Pohjanmaalla: Nurmonjokilaakson kotiseutusuunnitelma ja Nokiottaan kotomaa -hanke. Nurmonjokilaakson kotiseutusuunnitelmassa tarkasteltiin ruohonjuuritasolla nykyihmisten kotiseutukäsityksiä kaupungin läheisellä kasvualueella Nurmossa, joka yhdistyi Seinäjoen kaupungin kanssa vuonna Miten kotiseutu hahmottuu ja miten kuntarakenteen muutos vaikutti kotiseutukokemuksiin? Nokiottaan kotomaa -hankkeessa tarkasteltiin kotiseutua kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla pohjalaistaloalueella, Kuortaneen järven ympärillä. Hankkeessa keskityttiin kuntaa pienempään, maaseutumaiseen alueeseen, joka on muutoksen kynnyksellä Kotiseutuohjaajakoulutus Kaupunginkirjasto, Jaaksi-sali, Alvar Aallon katu 14 Kammarikaffit juodaan Jaaksi-salissa. Tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto ja intendentti Susanna Tyrväinen esittelevät kotiseutuohjaajakoulutusta, joka pilotoitiin Etelä-Pohjanmaan opistossa lukuvuonna Koulutus oli tarkoitettu kotiseututyössä toimiville tai siitä kiinnostuneille henkilöille. Kotiseututeoriaopintojen lisäksi siinä valmennettiin opiskelijoita kehittämään kotiseututyötä ja toimintatapoja sekä tuottamaan kotiseututietoutta ja paikallisia aineistoja erilaisille kohderyhmille. Seminaaritöinä valmistui mm. sähköisiä näyttelyitä. 13

14 Perjantai Kotiseututyö Kotiseutuklubi Perjantai 9.8. Ohjelma tänään Kaupunginkirjasto, Jaaksi-sali, Alvar Aallon katu 14 Kammarikaffit juodaan Jaaksi-salissa. Kotiseututyö ja kylätoiminta käsi kädessä Kyläasiamies Juha Pohjonen kertoo, mitä kaikkea kotiseututyö pitää sisällään nykypäivänä. Esimerkkinä Lapua-seura tässä päivässä. kokoontuu Kaupungintalo, valtuustosali, Kirkkokatu Kuohuristeily Lähtö Mallaskosken panimolta, Vesitorninkatu 1 Ennakkoilmoittautuminen, paikkoja rajoitetusti Jokilaivaristeilyllä Kaanaa Lines -jokilaivalla tutustutaan Seinäjoen keskusta-alueeseen joelta käsin. Nähdään mm. Rakuunapuisto, kaunis Kampusranta ja kehittyvä teknologiakeskus Frami, kuullaan tarinoita Seinäjoen nimen synnystä sekä lakeuksien tulvista ja tulvasuojelusta. Risteilyn lähtö- ja paluulaituri sijaitsee vehreällä Mallaskoskella, jossa käydään risteilyn jälkeen tutustumassa Mallaskosken panimoon. Panimokierroksella esitellään paikallisen Kuohu-oluen valmistusprosessi ja käydään läpi myös alueen monivivahteista historiaa aina 1920-luvulta nykypäivään saakka. Maistiaiset panimon oluista ja lonkeroista. Kesto n. 1,5 tuntia ja hinta 22 / hlö sisältäen jokilaivaristeilyn ja panimokierroksen maistiaisineen Körttiseurat Yhteinen Kampusrannassa Kalevankatu 35, Seinäjoki-salin takana jokirannassa Puhujana mm. Heli Karhumäki eteläpohjalaisella murteella perinteisessä körttipuvussa. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. kokoontuminen ja illanvietto Avoin ja vapaamuotoinen tilaisuus Kotiseutupäivien vieraille ja kaupunkilaisille. Kaupungintalo, valtuustosali, Kirkkokatu 6 Omakustanteista tarjoilua 14

15 Lauantai Ohjelma Ilmoittautuminen Kaupungintalo, Kirkkokatu Retket Eteläpohjalaiset markkinat ja eteläpohjalaisten kulttuuriharrastajien ohjelmaa Kauppatorin lavalla Museoalue Musiikin soi Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Törnävä Törnäväntie 23 Kansanmuusikot Leija Lautamaja ja Miia Palomäki musisoivat Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon piha-alueella Törnävällä. historian näyttely Kivinavetassa, jonka yhteydessä Haka-yhtye esittää uusia eteläpohjalaisia kansanlauluja. Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Törnävä Törnäväntie Kotiseutugaala Rytmikorjaamo, Vaasantie 11 Ohjelmassa mm. Kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäen puheenvuoro Hämeenlinnan kutsu seuraaville Kotiseutupäiville Suomen Kotiseutuliiton halllituksen puheenjohtajan Kirsi Moisanderin puheenvuoro Suomen Kotiseutuliiton kotiseututyön ansiomitalien jako Jalas Chamber kapellimestari Juhani Nummisen johdolla Eteläpohjalaista murretta kirjailija-runoilija Arto Juurakon sanoin Seinäjoen voimistelijoiden tanssiesitys Tanssittavaa rytmimusiikkia Laitakaupungin orkesterin esittämänä Malkakoski, Ylistaro Lauantai

16 Sunnuntai Jumalanpalvelus Lakeuden Ristin kirkko, Koulukatu 23 Saarna: Lapuan piispa Simo Peura Seppelpartio sankarihaudoille Ortodoksinen Sunnuntai Ohjelma Liturgia Ortodoksinen Liturgia järjestetään Lakeuden Ristin seurakuntasalissa. Palveluksen toimittaa Oulun metropoliitan tehtäviä hoitava KS Joensuun piispa Arseni ja kirkkoherra isä Matti Wallgren. Lakeuden Ristin seurakuntasali, Koulukatu Kirkkokahvit Seurakuntakeskus: ala- ja yläsali, Koulukatu 23 16

17 Lakeuden Ristin kirkko 17

18 18 Retket

19 Valtakunnallisten kotiseutupäivien retkitarjonta Lauantain retket suuntautuvat Seinäjoen seudun alueelle. Retkillä kuullaan mm. alueen kulttuuriperinnöstä sekä luovista ja yritteliäistä pohjalaisista. Kokopäiväretket Retket toteutetaan, mikäli niille ilmoittautuu tarpeeksi osallistujia. Ilmoittautuessa tulee määritellä myös varavaihtoehto, johon ilmoittautuminen siirretään, ellei ensimmäinen retkivalinta toteudu. 1 6 Retkille lähtijät kokoontuvat Hotelli Alman pihaan (Ruukintie 4), jossa Suomalaisen Tangon Satumaa ry järjestää ohjelmaa klo Rautaa, ruutia ja voita - Historiaa Östermyrasta -retkeläiset kokoontuvat Alman eteen klo Malkakoski, Jokipiin Pellava, Ylistaro Jalasjärvi Juustoportti, Jalasjärvi 1. Jalasjärvi Pohjanmaan portti Perheyrityksistään tunnetun Jalasjärven ja Elina Helenius. Jalasjärven yrittäjyystarinat pisimmät teolliset perinteet löytyvät kenkä- ja jatkuvat Pramialla, jossa kuulemme tämän modernin ja vastuullisen viinatehtaan toiminnasta. tekstiiliteollisuudesta. Käsityöperinteeseen ja talonpoikaiskulttuuriin tutustumme Jalasjärven Juustoportilla maistelemme lounaan yhteydessä museolla, joka on yksi Suomen laajimmista palkittuja juustoja ja nautimme perinteikkään, paikallismuseoista. Jokipiissä yli 90-vuotiaalla liki 100-vuotiaan Jalasjärven soittokunnan pellavatehtaalla kuulemme pellavan tarinan kesäkonsertista. kuidusta valmiiksi pellavatuotteiksi, joiden suunnittelijoina toimivat mm. Jukka Rintala Retken hinta 45, sisältää opastuksen, kuljetuksen, sisäänpääsymaksut, lounaan ja kahvitarjoilun. 19

20 Lentosotakoulu, Kauhava Patruunatehtaan museo, Lapua 2. Isänmaata palvellen sotavuosista nykypäivään Nurmon museolla koemme kuvaelman kautta Suomeen v sodan melskeisiin. Kauhavalla nurmolaisten tunnelmia talvisodan ajalta sekä tutustumme lentosotakoulun alueeseen ja lounastamme Varuskuntaravintola Haukassa. Paluu- tutustumme Äyräpäässä käydyn taistelun maastomalliin. Alueen historiaan matkalla tutustumme Lapuan Patruunatehtaan liittyy merkittävästi myös jääkäriliike; Suomen museoon Vanhan Paukun kulttuurikeskuksessa. Jääkärimuseolla teemme jääkäri Aution kanssa aikamatkan kuullen mielenkiintoisella ja Retken hinta 45, sisältää opastuksen, kuljetuksen, vaikuttavalla tavalla jääkärin värväytymisestä, sisäänpääsymaksut, lounaan ja kahvitarjoilun. koulutuksesta Saksanmaalla ja saapumisesta Seinäjoki

21 Soile Yli-Mäyry 3. Lampaanpolskasta unisillalle Retki musiikin suurmiesten ja pohjalaistaiteilijoiden maisemiin Pohjalaistaiteilijat ja muusikot kautta aikojen ovat ammentaneet työhönsä inspiraatiota alueen kulttuuriperinnöstä ja maisemista. Retkeilemme pohjalaisiin järvimaisemiin Alavudelle ja Kuortaneelle tunnelmoiden musiikin suurmiesten Toivo Kuulan ja Heikki Klemetin hengessä. Tutustumme Raija Immonen-Oravan lasitaidenäyttelyyn ja kuulemme katkelmia Toivo Kuulan elämästä musiikin kera Taidekeskus Harrissa. Nautimme kansanmusiikista ja lounastamme Kuhajärven rannalla. Kulttuurikierroksella Kuortaneenjärven ympäri tutuiksi tulevat mm. Suomen sodan Ruonan taistelu (v. 1808) sekä arkkitehti Alvar Aallon synnyinpaikka, ja kierroksen päätteeksi nautimme taiteilija Soile Yli-Mäyryn vieraana hänen teoksistaan sekä klassisen musiikin pienoiskonsertista. Retken hinta 45, sisältää opastuksen, kuljetuksen, sisäänpääsymaksut, lounaan ja kahvitarjoilun. 4. Kirkkomusiikkia ja herännäisyyden historiaa Kyrönjokivarressa Kirkonkosken kulttuurimaisemassa vierailemme Kriikun Myllyllä ja tutustumme Ylistaron kirkkoon, jossa Komian kirkon kvartetti esittää ylistarolaissyntyisen musiikin monitaitajan Jaakko Tuurin musiikkia. Urkufestivaaleistaan tunnetulla Lapualla käymme ihailemassa Suomen suurimpia urkuja Lapuan tuomiokirkossa, nautimme lounaan sekä tutustumme Körttimuseoon Wanhassa Karhunmäessä, jota pidetään yhtenä keskeisenä körttiläisyyden eli herännäisyyden maamerkeistä. Kellovalimo Sompilla meille esitellään pronssikellojen ja kotimaisten marjaviinien valmistusta (ostosmahdollisuus). Kaunista Kyrönjokivartta pitkin matka jatkuu kohti Vuoden kyläksi 2012 nimetyn Kitinojan kyläkirkkoa, jossa meille esiintyy Karhunmäen kuoro kirkkokahvien lomassa. Retken hinta 45, sisältää opastuksen, kuljetuksen, sisäänpääsymaksut, lounaan ja kahvitarjoilun. Komia Kirkko, Ylistaro Retket 21

22 Kyrönjoki tulvii 5. Kyrönjoki virtaa! Kulttuurielämää ja elinkeinoja jokivarressa Kyrönjoki on Etelä-Pohjanmaan suurin joki, jonka varteen alueen asutus ja merkittävä toimeentulon lähde maatalous on aikojen saatossa keskittynyt. Jokivarren nykypäivän elinkeinoihin, kulttuurielämään ja harrastusmahdollisuuksiin pääsemme tutustumaan päiväretkellä, joka aloitetaan vierailulla Jyllinkosken Sähkölaitosmuseossa. Kurikan museolla kuulemme alueen elinkeinojen kehittymisestä sekä kurikkalaisista merkkihenkilöistä, kansanperinteen kerääjästä Samuli Paulaharjusta ja mestaripelimanni Sameli Elomaasta. Koskenkorvan Trahteerissa, likietuusesti Altian tehtaan juurella lounastamme ja kuulemme tarinoita ruuasta sekä piipahdamme Koskenkorva-museossa, jossa on esillä kylän ja suomalaisen alkoholipolitiikan historiaa. Oopperan lapsikuoro esiintyy meille Ilmajoen Musiikkijuhlien ooppera-areenalla, joka sekin sijaitsee kauniilla paikalla Kyrönjokivarressa. Retki päättyy Alajoki-maisemien kautta Munakan nuorisoseuralle, jossa pääsemme kokemaan jokivarren kökkä- eli talkoohengen sekä yhteisöllisyyden käytännössä. Seinäjoki Jokirannassa pääsemme ihailemaan vesihiihtäjien taidonnäytteitä ja saattaapa vastaan kävellä myös eräs kurikkalainen hiihtäjälegenda. Retken hinta 45, sisältää opastuksen, kuljetuksen, sisäänpääsymaksut, lounaan ja kahvitarjoilun.

23 6. Häjyylystä yrittäjyyteen Härmän suurmiehet ennen ja nyt Puukkoja, puntareita ynnä muita virvokkeita laulaa Matti Jurva jenkassa vuodelta 1938 kuvaten Pohjanmaan radanvarren kaupankäyntiä. Suuntaamme seudulle, joka on tunnettu paitsi yrittäjyydestään ja puukontekotaidoistaan, myös Isontalon Antista ja Rannanjärvestä sekä puukkojunkkariudesta - aikakaudesta, joka ravisteli Etelä-Pohjanmaata aina 1700-luvulta 1800-luvun lopulle saakka. Vierailemme härmäläisissä elokuvamaisemissa sekä Knuuttilanraitilla Juhani Palmun Galleriassa ja Isontalon Antin kotitalossa. Ohitamme keskelle lakeuksia kohonneen PowerParkin elämyskeskuksen ja pääsemme ihailemaan maailman suurinta kauhavalaista puukkoa. Mahdollisuus tuliaisostoksiin Iisakki Järvenpään puukkotehtaanmyymässä sekä lankatavaratalo Kauhavan Kangas-Aitassa. Retken hinta 55, sisältää opastuksen, kuljetuksen, sisäänpääsymaksut, lounaan ja kahvitarjoilun. Maailman suurin kauhavalainen puukko Puolipäiväretket 7. Miljoonan dollarin kirkonkylä Peräseinäjoki Siirtolaisuus on merkittävä Etelä-Pohjanmaalla vaikuttanut ilmiö muun muassa puolet ns. suuresta Amerikan siirtolaisuudesta (v ) oli lähtöisin vanhasta Vaasan läänistä. Suomen Siirtolaisuusmuseo Peräseinäjoella kerää siirtolaisuuteen liittyvää esineistöä ja arkistoaineistoa, johon pääsemme tutustumaan siirtolaisuutta esittelevällä Maailman Raitil la. Alueen rakennukset ja esineistö kuvaavat siirtolaisten elämänpolkuja maailmalla; Hakalan talo näyttelyineen kertoo Amerikan siirtolaisuudesta, keininleikkaajien parakki esittelee sokerifarmin työntekijöiden elämää Australian tiluksilla, ja Unkurin talo on siperiankarkotukseen päätyneen härmäläisen Matti Unkurin Siperiaan perheelleen rakentama talo. Pienoisnäytelmä Miljoonan dollarin kirkonkylä esittelee meille yhden amerikansiirtolaisen, kotiseuturakkaan John G. Annalan, joka testamenttasi suuren osan omaisuudestaan kotipaikkakunnalleen Peräseinäjoelle. Retken hinta 30, sisältää opastuksen, kuljetuksen, sisäänpääsymaksut, teatteriesityksen ja kahvitarjoilun. Kalajärvi, Peräseinäjoki Retket 23

24 Aalto-keskus, Seinäjoki Seinäjoki Vapaata viivaa ainutlaatuinen Aalto-keskus Seinäjoen laaja hallinto- ja kulttuurikeskus on arkkitehtuuriltaan ainutlaatuinen maailmassa. Alvar Aallon orgaaniselle arkkitehtuurille on ominaista läheinen suhde luontoon ja vapaa viiva. Aallon suunnittelemiin rakennuksiin tutustutaan valtiopäiväneuvos Markus Aaltosen johdolla. Ensimmäinen kohde on Suojeluskuntatalo, joka on Aallon klassistinen nuoruudentyö. Retki jatkuu pitkin Matti Visannin kujaa kohti Aalto-keskusta, joka on akateemikon ainoa täydellisesti toteutettu kaupunkikeskusta. Samalla kuulemme miten Aalto-keskus on vaikuttanut ympäristön muuhun rakentamiseen. Tutustumiskierros Aalto-keskuksessa päättyy kaupungintalon valtuustosaliin, jossa Markus Aaltonen esitelmöi Alvar Aallosta kuvin ja tekstein. Lopuksi kahvitarjoilu valtuustosalissa. Huomioi, että retki toteutetaan kävellen. Retken hinta 25, sisältäen opastuksen ja kahvitarjoilun.

25 Törnävän kartano, Seinäjoki 9. Rautaa, ruutia ja voita Historiaa Östermyrasta Seinäjoen kehittyminen kaupungiksi juontaa ja karjanjalostukseen ja otti käyttöön sekä juurensa rautatien tuloon (v. 1883) sekä levitti maatalouden uudistuksia maakuntaan. Östermyran eli nykyisen Törnävän kartanon Opastetun kävelykierroksen ohella nautimme alueella vietettävien Östermyra-päivien historiaan, joka alkoi yli 200 vuotta sitten. Kävelykierroksella historiallisella kartanoalueella sekä Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon näytelmän Rautahepo Marttilan keroolla, tarjonnasta ja käymme katsomassa Östermyra- Kivinavetan näyttelyssä kuulemme kartanon joka kuvaa rautatien tuloa Seinäjoelle. historiasta. Östermyrassa toimi suomalmia raaka-aineenaan käyttävä rautaruukki 1800-luvulla ja mustaa ruutia tuottava ruutitehdas Retken hinta 30 sisältää kuljetuksen, opastukset, sisäänpääsymaksut, teatteriesityksen 1820-luvulta 1800-luvun loppuun saakka. ja kahvitarjoilun. Östermyran kartano oli myös mallimaatila, joka laajensi maa-alueitaan, panosti maitotalouteen Kokoontuminen Hotelli Alman (Ruukintie 4) eteen klo Retket 25

26 Seinäjoki 10. Kurakauppalasta maakuntakeskukseksi Kaupunkikiertoajelulla tutustumme Seinäjoen kehittymiseen kauppalasta tämän päivän maakuntakeskukseksi. Kauppalan kylkeen, silloisille viljelysmaille kohosi vuosina edistyksellinen Lakeuden Ristin kirkko, jossa vierailemme oppaan johdolla. Näyttävä kirkko on Aalto-keskuksen ensimmäinen rakennus ja arkkitehti Alvar Aallon käsialaa aina valaisimia, ehtoollisvälineitä sekä sivukappelin lasimaalausta myöten. Keskusta-alueen nähtävyyksien ohella tutustumme eteläpohjalaisen terveydenhuollon historiaan ja rakennuksiin - vuodelta 1923 peräisin olevan Piirimielisairaalan sekä vanhan v valmistuneen Lääninsairaalan ajoista nykypäivään ja lokakuussa 2012 vihittyyn Y-taloon saakka. Vierailemme Törnävän sairaalan alueella Sairaalamuseossa. Tämä laaja-alainen erikoismuseo käsittää kokonaisia potilashuoneita, esineistöä ja tarinoita mm. psykiatrisen terveydenhuollon saralta. Retken hinta 30, sisältää kuljetuksen, opastukset, sisäänpääsymaksut ja kahvitarjoilun. Seinäjoki

27 Keramiikkaveistos, Päivi Rintaniemi 11. Luovat alat ja yrittäjyys käsi kädessä Rytmimusiikin tapahtumilla on merkittävä vaikutus Etelä-Pohjanmaan talouteen ja työllisyyteen. Maakuntakeskuksen tunnettujen musiikkitapahtumien ohella luovat alat työllistävät ammattilaisia myös mm. kuvataiteen ja muotoilun saralla. Näihin mielenkiintoisiin yrittäjyystarinoihin sekä Seinäjoen kulttuurielämään pääsemme tutustumaan kaupunkikiertoajelulla, jossa vieraillaan seinäjokisen taideyhdistyksen ylläpitämässä Varikkogalleriassa, Seinäjoen taidehallissa sekä menestyksekkään vaatesuunnittelijan Linda Sipilän Boutique Sipilässä. Kierroksen lopussa käydään Amfora Shopissa, jossa kuullaan seinäjokisen muotoilijan, Muotoilun valtionpalkinnon v saaneen Päivi Rintaniemen taiteilijan tiestä, teoksista sekä käyttökeramiikka- ja sisustusesineiden mallistosta. Retken hinta 30, sisältäen kuljetuksen opastukset, sisäänpääsymaksut ja kahvitarjoilun. Provinssirock 2011, Seinäjoki Retket 27

28 Tapahtumat Östermyra-päivät 2009, Seinäjoki 28

29 Tapahtumia, nähtävää ja koettavaa Seinäjoen seudulla Alla muutamia esimerkkejä ja poimintoja tarjonnastamme. Ohjelma täydentyy myöhemmin nettisivuillemme Lisätietoja saatavilla myös Etelä-Pohjamaan Matkailu Oy:n sivuilta Östermyra-päivät Järjestäjä: Seinäjoen kaupungin kulttuuri- ja museotoimet Osoite: Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Törnäväntie 23, Seinäjoki Lisätietoja: Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, p Törnävän eli entisen Östermyran kartanon alue kutsuu nauttimaan henkäyksen historian lehtien havinaa. Östermyra-päivien teemana on rytmi Östermyran puistossa ja ruukin yhteisössä. Rauta- ja ruutiruukissa tehty työ rytmitti ihmisten elämää ja Östermyran kartanon puistoissa kukoisti hyöty- ja koristekasveja. Rytmi-teema tulee esille työpajoissa ja Musiikki yhdistää -näyttelyssä Törnävän Kivinavetassa. Tervetuloa Törnävän museoalueelle, jossa myös muihin näyttelyihin pääsee maksutta Östermyra-päivien aikana. Tapahtumat 29

30 Tapahtumat to , pe su Kotiseutu -avoin näyttely Seinäjoen Taidehallissa Järjestäjä: Seinäjoen kaupungin kulttuuritoimi Osoite: Upankatu 3 Lisätietoja: Seinäjoen Taidehalli p Seinäjoen taidehalli järjestää Valtakunnallisten Kotiseutupäivien kunniaksi näyttelyn, joka on esillä koko kesän. Näyttelyn teemana on kotiseutu. Maisemia, tunnelmia, mielikuvia, muistoja Hyvää, pahaa, kaunista, rumaa, ilahduttavaa, surullista, turvallista, ahdistavaa Kotiseutu rakentuu luonnonympäristöstä, rakennetusta ympäristöstä ja henkisestä ympäristöstä. Taidehallin Kotiseutu näyttely kertoo ja näyttää kuvataiteen keinoin, millaisena näemme kotiseutumme ja mitä kotiseutu merkitsee. Vapaa pääsy. la klo 9.00 Peräseinäjoen 30-vuotisjuhlamarkkinat Järjestäjä: Peräseinäjoen Yrittäjät Ry. Osoite: Koulutie 1, Peräseinäjoki (Seinäjoki) Lisätietoja: Suomen suurimpiin lukeutuvat yksipäiväiset markkinat, jossa vanha kunnon markkinameininki ja yli kaksisataa myyjää. la klo Opastetut hautausmaakierrokset Osoite: Törnävän hautausmaa, klo Lähtö Törnävän kirkon portilta (Ruukintie 157) Ylistaron hautausmaa, klo Lähtö Kirmaus-hallin pihalta (Kirkkokuja 20) Nurmon hautausmaa, klo Lähtö kellotapulin edestä (Nurmonjoentie 17) Järjestäjä: Seinäjoen seurakunta Lisätietoja: Leena Hautala p leena.hautala@evl.fi Oppaina Seinäjoen seudun oppaat ja Ylistaron paikallisopas. Kierrokset maksuttomia, ei kuljetuksia. 30

31 Nähtävää ja koettavaa Pohjalainen kulttuuriympäristö, lakeus ja luonto Lakeusmaisema lienee yksi kuuluisimmista eteläpohjalaisista nähtävyyksistä. Lakeutta halkovilla joilla ja järvillä on historiansa. Lappajärven kraatterijärven synty sijoittuu aina 73 miljoonan vuoden päähän meteoriitin iskeytyessä maahan. Suomen pisin melottava jokiluontopolku vie Seinäjoen vihreisiin lakeusmaisemiin. Ulkoilureittejä löytyy patikoijille, mutta myös esteettömyys on huomioitu. Nikkolan ja Pirilän jokivarsiasutus ja rakennusryhmä Kyrönjokivarressa Ilmajoella on Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Nähtävää 31

32 Nähtävää Powerpark, Alahärmä Kylpylät ja huvipuistot Vietä rentoutusloma pohjalaisissa kylpylöissämme, Härmän Kylpylässä tai Kylpylä Kivitipussa. Molempien kylpylöiden ravintoloissa panostetaan puhtaaseen kotimaiseen lähiruokaan, mistä osoituksena Taste of Pohjanmaa -provinssiravintolan tunnus. Vauhdin hurman koko perheelle takaa monitoimipuisto Powerpark. Teatteri ja ooppera Jännittäviä juonenkäänteitä, suuria tunteita ja unohtumattomia elämyksiä - tule teatteriin kesällä ja talvella! Seinäjoen kaupunginteatterilla on vahva alueellinen asema ja Ilmajoen Musiikkijuhlat näkyvät ja kuuluvat Kyrönjoen rannassa oopperaesityksinä ja konsertteina. Oman tunnelmansa kesään luovat kesäteatterit mm. Lappajärvellä ja Seinäjoella. 32

33 Museoita Etelä-Pohjanmaan Maakuntamuseo Törnäväntie Seinäjoki p Avoinna ke klo , to, pe ja su klo Muulloin sopimuksen mukaan. Museoalue kartanomiljöössä. Rakennukset ovat peräisin ja 1800-luvuilta, mm. Liinamaan tupa, ruutimuseo, kauppapuori ja apteekkimuseo. Kivinavetassa on vaihtuvia näyttelyitä, tilauskahvio, myymälä ja luentotila. Lisäksi Vanhassa meijeri rakennuksessa on esillä geologiaa ja luontoa käsittelevä näyttely. Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo Kauppakatu 17, Seinäjoki p Avoinna ke , to-su Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo toimii Alvar Aallon suunnittelemassa Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin talossa. Suojeluskuntatalo piharakennuksineen rakennettiin vuosina Tyyliltään kolmikerroksinen talo on hienostunutta klassismia, jossa on piirteitä mm. funktionalismista ja pohjalaisesta rakennusperinteestä. Vuodesta 1926 rakennuksessa toimivat Etelä- Pohjanmaan suojeluskuntapiirin ja Lotta Svärd -järjestön toimistot. Suojeluskuntapiirin päällikkö Matti Laurila perheineen asui pitkään talon ylimmässä kerroksessa. Toisen maailmansodan jälkeen, marraskuussa 1944, suojeluskunnat ja Lotta Svärd lakkautettiin Moskovan välirauhansopimuksen nojalla, ja niin Seinäjoenkin piiritalo siirtyi muuhun käyttöön. Pitkäaikaisena vuokralaisena tiloissa oli Nuorisoseuraliitto. Vuosikymmenten varrella talossa toimi mm. koulu ja matkatoimisto. Päärakennuksessa sijaitsevat näyttelytilat, kokoustila, info ja museokauppa. Piharakennuksessa näyttelytiloja ja museon hallinnollinen toimisto. Sisäpihalla on kuvanveistäjä Pentti Papinahon tekemä valtakunnallinen Suojeluskuntalainen-patsas ja siihen liittyvä Suojeluskuntapoika- ja lottareliefi. Nurmon museo Tepontie Nurmo p Avoinna ke su Päärakennus ja yhdeksän muuta rakennusta muodostavat yhdessä idyllisen museoalueen, jota täydentää suuri Nurmonjokeen rajautuva tontti. Rakennuksiin on tallennettu monipuolisesti esineistöä paikalliset erityispiirteet, kuten valuteollisuus ja herännäisyys huomioiden. Museossa pääsee myös tutustumaan Äyräpään taistelua kuvaavaan pienoismalliin. Kivinavetta, Etelä-Pohjanmaan Maakuntamuseo Museot 33

34 Museot Lapuan Taidemuseo Lapuanliikkeen museo Lapuan Taidemuseo Kulttuurikeskus Vanha Paukku Kustaa Tiituntie 1, Lapua p Avoinna ti pe , la su Lapuan Patruunatehtaan lataamorakennukseen sijoitetun museon on suunnitellut akateemikko Juha Leiviskä. Museon alkuna on varatuomari Pauli Laurilan taidelahjoitus, jonka tärkein osa koostuu taidemaalari Sam Vannin tuotannosta. Taidemuseon yhteydessä toimii Etelä-Pohjanmaan Käsi- ja taideteollisuus yhdistys ry:n pitämä museokauppa. Ränkimäen talomuseo Ränkimäentie 2, Lapua p kotisivu.mtv3.fi/rankimaenmuseo Lapua-seuran ylläpitämä museo kuvaa lapualaista talonpoikaistaloa talorakennuksineen 1800-luvun lopulla. Alueella on aukioloaikoina asiantunteva opas. Lapuan kaupungin museot Pyhälahden Valokuvaamomuseo Lapuan Patruunatehtaan museo Lapuanliikkeen museo Kulttuurikeskus Vanha Paukku Kustaa Tiituntie 1, Lapua p , Avoinna ma pe , la su Pyhälahden Valokuvaamo toimi Lapuan Kauppakadun varrella vuosina Kolmen sukupolven ajan Jaakko, Tauno ja Heikki Pyhälahti kuvasivat ateljeessaan lapualaisia ja maakunnan ihmisiä. Museossa on esillä valokuvaamon interiööri esineistöineen sekä runsaasti vanhoja valokuvia. Lapuan Patruunatehtaan Lapua-tuotemerkki tunnetaan ympäri maailman. Vuonna 1923 perustetulla tehtaalla on ollut suuri merkitys suomalaiselle maanpuolustukselle ja ampumaharrastukselle. Alkuperäisiin tiloihin rakennettu Lapuan Patruunatehtaan Museo esittelee tehtaan arkista aherrusta, värikästä historiaa ja ainutlaatuista kansallista patruunatuotantoa. Patruunatehtaan museon yhteydessä on pienimuotoinen lapuanliikkeen toimintaa v esittelevä museonäyttely. Jalasjärven museo Vanhankirkontie 2, Jalasjärvi p Avoinna ti pe ja su klo Jalasjärven museo on Suomen suurimpia paikallismuseoita. Talonpoikaistalo, 2 torppaa, kyläkauppa, 2 tuulimyllyä, lempääläisten kala-aitta vuodelta 1621 ym. Maakunnan ensimmäinen katettu paloauto Studebaker vm Suomen jääkärimuseo Jääkärintie 80, Kortesjärvi p , Avoinna ti su klo Kauhavan puukko- ja tekstiilimuseo Iisakki järvenpään museo Kauppatie 88, 6220 Kauhava p , Avoinna ti su klo Alahärmän kotiseutumuseo Härmäntie 20, Härmä p Avoinna mm la su klo

35 Kurikan museo ja kotiseututalo Museotie 19, Kurikka p , Kurikan museo vie kävijänsä kivikaudelta 1800-luvun tupaan, vuonna 1672 rakennettun saarnahuoneen muistojen äärelle ja kurikkalaisen yrittäjyyden juurille. Museossa pääsee tutustumaan myös kansanperinteen suurkerääjän Samuli Paulaharjun sekä soitinten rakentajan Sameli Elomaan elämäntyöhön. Museonmäellä on myös sepän paja ja aittoja näyttelyineen, vanha luhtitalo ja vesitorni, jonka huipulta voi tarkastella Kurikan maisemia. Etelä-pohjanmaan aluetaidemuseo Nelimarkka-museo Pekkolantie 123, Alajärvi p Avoinna ti pe , la , su Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseon kokonaisuuteen kuuluu Nelimarkka-museo, -residenssi ja -huvila. Perusnäyttely Eero Nelimarkka Taiteen tien kulkija, esittää lakeuden tulkkina tunnetun Nelimarkan tuotantoa hänen taitelija-matkojensa näkökulmasta. Museossa järjestetään myös vaihtuvia nykytaiteen näyttelyitä, työpajatoimintaa, erilaisia opastuksia, konsertteja ym. Nelimarkka-residenssi majoittaa vuosittain 5-8 kansainvälistä taiteilijaa ja Nelimarkan huvila savusaunoineen tarjoaa tapahtumatilat leireille, kokouksille ja sukujuhlille. Suomen Siirtolaisuusmuseo Kulttuuritalo Pokki, Keskustie 28 Peräseinäjoki puhelin Avoinna kesä-elokuussa ma-pe klo 9-18, la-su klo Syys-toukokuussa ma-pe klo 9-17, la-su klo Suomen Siirtolaisuusmuseo on kulttuurikeskus, jossa esitellään mm. Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan, Australiaan ja Ruotsiin suuntautunutta suomalaisten siirtolaisuutta pysyvien ja vaihtuvien näyttelyiden sekä dokumenttifilmien ja tapahtumien avulla. Karjalan siirtoväen historiaa on esillä Lumivaara-museossa. Kulttuuritalossa on siirtolaisrekisteripalvelu sekä paikallisten käsityötuotteiden ja kirjojen myymälä. Kävijöitä palvelevat myös kahvio ja siirtolaisuusaiheinen kirjasto. Kulttuuritalolla järjestetään myös taidenäyttelyitä ja siellä toimii kaksi lasten kuvataidekerhoa sekä perhekahvila. Maailman Raitti Länsirannantie 2, Kalajärvi, Peräseinäjoki puhelin Avoinna kesä-elokuussa ma-pe klo 9-21, la-su klo sekä syys-toukokuussa ma-to klo 10-16, pe klo 12-18, la klo Suomen Siirtolaisuusmuseon Maailman Raitti esittelee suomalaisten siirtolaisten asumista ja elämistä eri puolilla maailmaa. Amerikan tienesteillä aikoinaan rakennetussa Hakalan talossa esitellään Hakalan suvun Amerikan siirtolaisuutta. Australian suomalaisista kertoo osaltaan sokeriruokofarmin asuntorakennus eli keinikämppä. Siperiaan joutuneen ylihärmäläisen Matti Unkurin tarina on esillä hänen perheelleen rakentamassa Siperiasta siirretyssä hirsitalossa. Maailman Raitilla järjestetään ympäri vuoden lukuisia siirtolaisuuteen liittyviä tapahtumia sekä kesäkeskiviikkoisin hanurimusiikin, yhteislaulun ja tanhun iltamia. Peräseinäjoen matkailuinfo toimii Hakalan talossa. Kurikan kotiseututalo Nelimarkka-museo, Alajärvi Museot 35

36 Majoitus Hotellit ja majoittuminen Kotiseutupäivien osallistujille on varattu kiintiöt Sokos Hotel Vaakunasta, Sokos Hotel Lakeudesta ja Hotelli Cumuluksesta. Kiintiöt ovat voimassa saakka. Majoitukset jaetaan varausjärjestyksessä, joten suosittelemme varaamaan majoitukset ajoissa. Huonevaraukset on hyvä tehdä ilmoittautumisen yhteydessä Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy:n kautta. Lisätietoja majoituksesta antaa Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy, Matkakeskus,Valtionkatu 1, Seinäjoki. Puhelin ja sähköposti Hotelli Cumulus Sokos Hotel Vaakuna Sokos Hotel Lakeus Kiintiöhotellit (Varataan ilmoittautumisen yhteydessä E-P:n Matkailun kautta) Sokos Hotel Vaakuna Kauppatori Seinäjoki Sokos Hotel Lakeus Torikatu Seinäjoki Hotelli Cumulus Seinäjoki Kauppakatu Seinäjoki seinajoki 36

37 Hotelli-ravintola Alma Muut Hotellit Hotelli-ravintola Alma Ruukintie Seinäjoki p alma@hotelalma.fi Omenahotelli Seinäjoki Kalevankatu Seinäjoki info@omenahotels.com seinaejoki/ Perhehotelli Nurmela Kalevankatu Seinäjoki p hotellinurmela@netikka.fi Keskustan ulkopuolella Hotelli Sorsanpesä Törnäväntie Seinäjoki p sorsanpesa@sorsanpesa.fi Hotelli Fooninki Kaarretie Hyllykallio (Seinäjoki) p myynti@hotellifooninki.com Hotelli Fooninki Hotelli Sorsanpesä Majoitus 37

38 Apilakirjasto Apila-kirjasto Uusi pääkirjasto Apila avattiin Kirjaston on suunnitellut helsinkiläinen arkkitehtitoimisto JKMM arkkitehdit, joka voitti kutsukilpailun vuonna Pääarkkitehtinä toimi Asmo Jaaksi, sisustusarkkitehtinä Päivi Meuronen ja projektiarkkitehtinä Aaro Martikainen. Kirjastotalo sijaitsee Alvar Aallon suunnitteleman kulttuuri- ja hallintokeskuksen vieressä. Rakennuksen muoto ylhäältä katsottuna muistuttaa apilaa ja siksi rakennuksen nimeksi tuli Apila. Rakennuksen suunnittelussa on otettu vaikutteita myös japanilaisesta origamista. Julkisivu on kuparia, jossa on suomumainen kuvio. Apila on kuitenkin vain osa pääkirjastoa. Koko pääkirjasto kostuu kahdesta rakennuksesta: Apilasta ja vanhasta Alvar Aallon suunnittelemasta pääkirjastosta. Aallon kirjasto valmistui vuonna Se remontoidaan ja restauroidaan sellaiseksi kuin Aalto sen alun perin suunnitteli ja avataan yleisölle vuonna Rakennuksia yhdistää maanalainen yhdyskäytävä. Uudessa Apilassa lainaus ja palautus on automatisoitu ja varausten itsepalvelunouto on otettu käyttöön, mutta asiakkaat voivat edelleen saada palvelua myös henkilökunnalta. Uutisalue on ensimmäisessa kerroksessa. Siellä on aikakauslehtiä, sanomalehtiä, internetkoneita ja kahvila. Jaaksi-sali on pääarkkitehti Asmo Jaaksin mukaan nimetty kokoontumistila. Saliin mahtuu 120 henkilöä. Tilassa on näyttämö ja flyygeli ja se voidaan jakaa kahteen osaan siirrettävien seinien avulla. Lasten Piilomaa on myös ensimmäisessä kerroksessa. Se on saanut innoituksensa Lea Pennasen Piilomaan pikku aasista. Lisäksi Apilasta löytyy aikuisten kirjasali, josta on upeat näkymät Aalto-keskukseen, hiljainen lukusali, musiikki- ja nuorten osastot värikkäine lukukoloineen, pelitila, näyttelytila sekä musiikinkuuntelutila. 38

39 Aalto-keskus Seinäjoen kaupunkikeskus syntyi kahden arkkitehtuurikilpailun pohjalta. Alvar Aalto voitti Seinäjoen seurakunnan järjestämän kirkkokilpailun ehdotuksellaan Lakeuden Risti vuonna 1951 ja Seinäjoen kauppalan järjestämän kauppalantalokilpailun vuonna Lakeuden Ristin kirkko sekä hallinto- ja kulttuurikeskus rakennettiin 1950-luvun lopulta lähtien avaralle pellolle, muista rakennuksista erilleen. Kauppalan asutus levittäytyi silloin puoliympyrän muotoisena rakennuspaikan ympärillä. Kirkon kelloja soitettiin ensi kerran uudenvuoden yönä 1960, kun Seinäjoesta tuli kaupunki. Lakeuden Ristin kirkko vihittiin käyttöön huhtikuussa Seuraavina valmistuivat kaupungintalo 1962, kirjasto 1965, ja valtion virastotalo Alvar Aallon kuoleman jälkeen kaupunkikeskustan rakentaminen vietiin loppuun Aallon puolison, arkkitehti Elissa Aallon ohjauksessa. Teatteritalo valmistui vuonna 1987 ja torialueen kiveys vuonna Alvar Aallon suunnittelema hallinto- ja kulttuurikeskus oli 1960-luvulla silloiseen alueen väkilukuun ja kaupungistumisasteeseen nähden huomattava kokonaisuus. Aalto-keskuksesta muodostui myöhemmin kaupungin merkittävä imagotekijä. Kokonaisuudessaan Seinäjoen kaupunkikeskus muodostaa yhden Suomen huomattavimmista sodanjälkeisistä kulttuuri- ja hallintokeskuksista. Rakennusten ja niiden luoman kokonaisuuden lisäksi Aalto-keskuksessa ovat merkittävää tilojen rajaamat ulkotilat sekä Aallon kokonaisuu- teen suunnittelemat huonekalut, valaisimet ja monet uniikit taideteokset. Lakeuden Ristin kirkko, seurakuntatalo sekä hallinto- ja kulttuurikeskuksen rakennukset ovat merkittävä osa Alvar Aallon lukujen suunnittelutyötä. Kokonaisuus on myös kansainvälisesti suomalaisen nykyarkkitehtuurin merkkiteos. 39 Aalto-keskus

40 Ilmoittautuminen Ilmoittautuminen Ilmoittaudu Kotiseutupäiville mennessä. Ilmoittautumisajan umpeuduttua hinta nousee. Kotiseutupäiville ilmoittaudutaan ensisijaisesti sähköisellä lomakkeella osoitteessa Mikäli internet ei ole käytettävissä, ilmoittautuminen on mahdollista myös puhelimitse. Lisätietoja ilmoittautumisesta saa Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy:stä. Sähköposti: Puhelin: Matkailu palvelee ilmoittautujia maanantaista perjantaihin Jotta ilmoittautuminen sujuisi vaivattomasti, kannattaa jo etukäteen täyttää takakannen ilmoittautumislomake ja pitää se esillä puhelun aikana. Ilmoittautuminen onnistuu myös lähettämällä takakannen lomake täytettynä ja postimerkillä varustettuna osoitteeseen: Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy, Valtionkatu 1, Seinäjoki Lomake tulee täyttää huolellisesti ja selkeällä käsialalla. Hinnat Kokonaispaketti sisältää kotiseutupäivien materiaalin, ohjelmien sisällön (ei retkiä), lounaan 9.8., juhlaillallisen kotiseutugaalassa ja ohjelmassa mainitut kahvit. Paketin hinta on 95, kun ilmoittaudut mennessä. Jälki-ilmoittautuneille hinta on 115 Osapaketti sisältää kotiseutupäivien materiaalin, ohjelman, lounaan 9.8. ja ohjelmassa mainitut kahvit. Paketin hinta on 40, kun ilmoittaudut mennessä. Jälki-ilmoittautuneille hinta on 50. Viimeinen ilmoittautumispäivä on Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Maksutavat 1. Sähköpostilasku, lasku lähetetään sähköpostin liitteenä antamaasi sähköpostiosoitteeseen. Ei erillistä laskutuspalkkiota 2. Lasku postitse toimitettuna, lasku lähetetään annettuun osoitteeseen, jolloin laskuun lisätään laskutuspalkkio 10. Jos haluat yhteislaskun, ilmoita kaikki yhteislaskuun tulijoiden nimet kohdassa Muut lisätiedot. Mikäli joudumme tekemään uuden laskun ilmoittautumisen yhteydessä annettujen puutteellisten tai virheellisten laskutustietojen vuoksi, laskutamme jokaisesta uudesta laskusta erikseen oman laskutuspalkkion. 3. Verkkomaksu pankkitunnuksilla (Osuuspankki/Nordea) tai luottokortilla (Visa/Master)- nämä maksutavat ovat mahdollisia vain netti-ilmoittautumisen yhteydessä 40