viholliset? TEKNA, Tampere, St Satu Hassi MEP

Transkriptio

1 Talous ja ympäristö ystävät vai viholliset? TEKNA, Tampere, St Satu Hassi MEP

2 Prof Michael Porter: Tiukka ympäristöpolitiikka parantaa kansantalouden kilpailukykyä, vastoin yleistä luuloa. Kilpailukykyon parasjuuri niillä sektoreilla, joilla ympäristöpolitiikka on kunnianhimoisinta. Todennäköinen syy: Ympäristövaatimusten i tiukentaminen pakottaa innovointiin.

3

4 Kokemus 1: Yläilmakehän otsonikerrosta tuhoavien aineiden käytöstä poisto CEFIC: Aineiden kieltäminen aiheuttaisi hyvin suuria" kustannuksia, jotka mullistaisivat suuria elintärkeitä teollisuudenaloja l..., pienemmät firmat joutuisivat i lopettamaan... kansalliseen ja kansainväliseen Inflaatioon". 1995, Montrealin pöytäkirjan teknis taloudellinen arviointipaneeli: Maailmassa CFC aineiden vähentäminen tapahtui käytännöllisesti katsoen kokonaan ilman lisähintaa kuluttajille tai pienin i kustannuksin; k esimerkkejä otsonikerrosta t tuhoavien teknologioiden menestyksellisestä korvaamisesta on liikaa, jotta tapauksia voisi luetella". > Käytöstä poistolla oli teollisuuteen tuskin mitään kielteisiä vaikutuksia.

5 Montrealinpöytäkirja esimerkkitoimivasta maailmanlaajuista teknologiayhteistyöstä otsonikerrosta tuhoavien aineiden poistamiseksi

6 Kokemus 2: Autojen päästörajat (91/441/EEC) Autoteollisuus: Katalysaattorit maksaisivat autoa kohden ja lisäisivät polttoaineen kulutusta. Oikeasti katalysaattorin hinnaksi tuli noin Hinta romahti kun direktiivi astui voimaan. Katalysaattoripakko johti pienempiin ja halvempiin moottoreihin, joissa oli parempi polttoaineen syöttötekniikka, mikä vähensi polttoaineen kulutusta.

7 Kokemus 3: S0 2 päästöjen vähentäminen Britannian sähköntuottajien järjestö: Sähkön hinta nousee % Saksan voimalaitosyhdistys: Kustannukset kaksinkertaiset verrattuna ympäristöministeriön arvioon Tulos: Ei havaittavaa vaikutusta sähkön tuotantokustannuksiin t t t k eikä kuluttajahintoihin USA: S0 2 päästöjä alennettiin päästökaupalla

8 Kokemus 4: Brittitutkimus 2004 Kansallisen ilmanlaatustrategian hinta arvioitiin itii etukäteen 7 kertaa suuremmaksi kuin miksi se osoittautui. Ilmanlaatustrategia vähensi Ilmanlaatustrategia vähensi ennenaikaisia kuolemia vuodessa.

9 Miksi ympäristönsuojelun kustannuksia liioitellaan niin usein? Tulevia innovaatioita vaikea ennustaa Firmat, jotka häviävät tai uskovat niin ovat usein suuria, ja niillä on vahvat ammattiliitot Firmat, jotka hyötyvät ovat usein vielä pieniä, eivät tiedä hyötyvänsä tai niitä ei vielä iläole.

10 Ilmastonsuojelu 2000 luvulla väitetään: Ilmastotoimet pakottavat alentamaan elintasoa Vähintään hiilivuoto (päästöjä aiheuttavan teollisuuden siirtyminen maihin, joissa päästöjä ei säännellä) Todennäköisesti kokemus osoittaa myös nämä väitteet liioitteluksi

11 Nicholas Stern 2006: Ilmastonmuutoksen päästäminen valloilleen leikkaisi taloutta 5 20 % vuosittain Vaikutukset verrattavissa ensimmäiseen ja toiseen maailmansotaan Ilmastonsuojelun hinta noin 1 % maailman BKT:sta vuosittain i Ilmastonsuojelu maksaa, mutta on kannattava sijoitus.

12 Pohjoisen jäämeren jää loppukesällä 1979 & 2005 (NASA) Lähde: t

13 Pohjoisen jäämeren jää loppukesällä 1979 & 2007 (NASA) Lähde: t

14

15 Ilmasto viime vuotena _ CO2 level in 2005

16 10 tutkimusta 1000 viime vuoden lämpötilasta Lähde: Global Warming Art

17 Maapallon keskilämpötila 1880 luvulta Maapallon keskilämpötila 1880 luvulta Goddard Institute for Space Studies/NASA, National Climatic Data Center/NOAA, Hadley Climate Research Unit

18 Joulukuun 2009 lämpötilojen poikkeamat vuosien keskiarvosta

19 Stefan Rahmstorff toukokuu 2010 Viime talvi toiseksi lämpimin 130 vuoden mittausjakson aikana. Viimeiset 12 kk olivat globaalisti lämpimin 12 kk jakso. Viime vuosina ollut syvin ja pisin aurinkominimi sen jälkeen kun satelliittimittaukset alkoivat. Jos maapallo lämpenee yli 2 o C, Grönlannin sulamisesta tulee todennäköisesti peruuttamatonta > merenpinta +7m. Mannerjää riittää nostamaan merenpintaa 60 m. 3 %:n sulaminen nostaisi 2 m. Kööpenhaminan sitoumukset nostaisivat maapallon lämpötilaa 3,5 o C

20 IPCC forecast with uncertainty Source: WHO, 2003: Climate change and human health: risks and responses.

21 Pieni lämpötilaero iso muutos Lämpötilaero jääkaudesta nykyisyyteen on 4 7 o C. Tuo lämpeneminen nosti merenpintaa 120 m. Jo 2 4 o C lämpenemisestä todennäköisesti dramaattisia muutoksia. Kun viimeksi oli 3 o C lämpimämpää, merenpinta oli n 30 m korkeammalla. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ennen teollistumisen alkua ppm, nyt yli 380 ppm. Kun viimeksi 550 ppm, oli +5 o C ja meri + 50 m. Merien happamoituminenylittämässäkorallien kestokyvyn heijastuu kaikkiin meriekosysteemeihin.

22

23 Riskit kasvavat rajusti jos kaksi astetta ylittyy

24 Onko sopeutumisella rajansa? Hollantilainen lehmä valmiina merenpinnan nousuun?

25 Vielä voimme valita Valittavana on kaksi vaihtoehtoa: 1: Ilmastonsuojelu l > energian tuotanto t t ja kulutus sekä liikkuminen uusiksi muutamassa vuosikymmenessä. 2: Ilmastonmuutoksen aiheuttamat dramaattiset muutokset, voivat johtaa kaaokseen k ja epätoivoiseen eloonjäämistaisteluun. Aikaa vähän, globaalit päästöt pitäisi kääntää laskuun noin 2015 mennessä.

26 Päästövähennystoimet muutoinkin hyödyksi Suurin osa päästövähennystoimista muutenkin perusteltuja: energian huoltovarmuus, öljyriippuvuuden vähentäminen Uusiutuvan energian yksikköhinnat halpenevat, fossiilisten ja ydinvoiman kallistuvat. Sir David King 2010: Öljyvarat noin 30% pienemmät kuin arvioitu. Tn vuonna 2014 kysyntä maailmassa ylittää tarjonnan.

27 2000 luvun visio: uusiutuvaan energiaan nojaava maailma Esimerkki: Scientific American 11/2009, Jacobson, Delucchi: Maailma voisi toimia uusiutuvalla energialla jo 2030 Sähkön tuotannon t ja siirron hinta/kwh olisi i halvempi kuin fossiilisilla ja ydinvoimalla Ydinvoiman elinkaaripäästöt 25 kertaiset verrattuna tuulivoimaan

28

29

30

31

32 McKinsey 2009 : Pathways to a Low Carbon Economy Version 2 of the Global l GHG abatement bt t Cost Curve

33 McKinsey 2009: Toimivia teknisiä ratkaisuja päästöjen vähentämiseen ä on paljon. Osan hinta on negatiivinen, eli säästöt ovat investointia suuremmat. Jos tehdään kaikki päästövähennykset, jotka maksavat alle 40 /tco 2, keskihinnaksi kihi k i tulisi inoin 6 /tco 2.

34

35

36 Pricewaterhouse Coopers : Eurooppa voi saada kaiken sähkönsä uusiutuvista suuria tuulipuistoja Pohjanmerelle ja Skandinaviaan keskitettyjä aurinkovoimaloita Pohjois Afrikkaan ja Lähi Itään Skandinavian ja Alppien vesivoimaa meri ja biomassavoimaloita Ei merkittävästi kalliimpaa kuin business as usual, hinnanero pari % yksikköä BKTsta vuoteen 2050 Tarvittava teknologia olemassa.

37 McKinsey et al, Roadmap 2050 (1) Päästötön sähköntuotanto 2050 mahdollinen Hinta ~ sama riippumatta siitä, onko uusiutuvan energian osuus 40, 60, 80 vai 100 % (loput ydinvoimaa ja hiilidioksidin talteenotolla varustettua fossiilia) Uusiutuvan energian investointikustannukset isot, käyttökustannukset alhaiset Suurin osa voimalaitoksista (fossiili ja ydin) joka tapauksessa uusittava.

38 McKinsey et al, Roadmap 2050 (2) Tarvittava teknologia olemassa, todennäköisesti teknologian kehityskuitenkin kuitenkin alentaahintaa Superverkko olennainen osa päästötöntä sähköntuotantoa, tasaa tuotannon ja kulutuksen vaihteluja Selvityksen teettäjä European Climate Foundation, mukana mm Lontoon Imperial College ja Oxford Economics.

39

40 Desertec Pohjois Afrikan ja Lähi Idän aurinkoenergiaa höd hyödyntävästä täätädesertecistä tätulossa Euroopan suurin sähköntuotantoinvestointi, 400 mrd. Mukana 32 yritystä, 17 osakasta ja 15 partneria, mm Munich Re, Siemens, DeutscheBank Bank, Eon, RWE, FirstSolar, IBM Deutschland, Morgan Stanley Bank.

41 Ilmakehän kasvihuonekaasutason vakauttamisen hinta 100 v:ssa (Chalmers University of Technology) Present value costs of stabilising the atmosphere Trilli ion USD ppm 450 ppm 550 ppm stabilisation target Source Azar & Schneider, Ecological Economics

42 Päästövähennysten vaikutus maailmantalouteen (Chalmers) Global GDP Trillion USD/ /yr Bau 550 ppm 450 ppm 350 ppm Year Source Azar & Schneider, Ecological Economics

43 Wind vs Nuclear 18 years of global wind energy development ( ) compared to the first 18 years of nuclear development ( ) MW Annual Wind Annual Nuclear Total Wind Total Nuclear '61 '62 '63 '64 '65 '66 '67 '68 '69 '70 '71 '72 '73 '74 '75 '76 '77 '78 '91 '92 '93 '94 '95 '96 '97 '98 '99 '00 '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 Source: EWEA IAEE

44 Uusi sähköntuotanto EU-27, GW Yhteensä: 200 GW , , ,4 8,8 7,0 5,8 3,9 3,4 18 1,8 0 Natural Wind Coal Photo- Fuel Nuclear Hydro Biomass Other Gas Voltaic Oil 50% 29% 5% 4% 4% 3% 2% 2% 1% Source: EWEA, EPIA and Platts PowerVision

45 Uusi sähköntuotanto EU:ssa 2008 Yhteensä: MW23,851 MW , , , , Wind 36% Gas 29% Photovoltaic 18% Fuel Oil 10% 762 Coal 3% Hydro Biomass Other Nuclear 2% 1% 1% 0,3% Source: EWEA, EPIA and Platts PowerVision

46 Tuulivoima 2009 Uudet/MW Kiina USA Espanja Saksa Intia Italia Ranska UK Portugali Ruotsi Suomi Maailma Kokonaiskapasiteetti/MW

47 TUULIVOIMA OHITTANUT YDINVOIMAN Viime vuosituhannen lopulla tuulivoima ohitti ydinvoiman maailman vuotuisen uuden tuotantokapasiteetin megawattien määrässä ydinvoimaa kytkettiin verkkoon vuosittain n 3000 MW, n 2000 MW tuulivoiman keskimääräinen k vuosikasvu oli MW eli yli 6,5 kertainen verrattuna ydinvoimaan tuulivoiman lisäys oli 27%, eli yli MW tuulivoiman lisäys oli siis 10 kertainen ydinvoiman vuosilisäykseen verrattuna ja 2009 ydinvoima väheni maailmassa.

48

49 Kasvuala: päästöjä vähentävät teknologiat Yhdysvalloissa tuulivoima kasvoi 39 % vuonna Tuulivoimainvestointien kärkimaaksi nousi silti Kiina. Euroopassa offshore tuulivoiman markkina kasvoi 54 % vuonna odotetaan kasvavan edelleen 75 % Kiina valmistaa puolet ltmaailman aurinkolämpöpaneeleista l i ja kolmasosan PV paneeleista ilmastotekniikan markkina kasvoi 75 %, 360 mrd euroon (HSBC pankki). Tulevaisuudessa vahvistuvat myös mm. energiatehokkaiden rakennus ja liikenneratkaisujen markkinat

50 TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Vuonna 2006 uusiutuva energia tarjosi maailmassa n. 2,5 miljoonaa työpaikkaa, Sk Saksassa Vuonna 2010 Saksassa Sk jo yli Jokainen uusiutuvalla energialla tuotettu terawattitunti luo uutta työpaikkaa. Uusiutuvat energiamuodot työllistävät 2 5 kertaa ydinvoimaan ja fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna.

51 Vanhojen energiamuotojen tuet edelleen suurimpia USA: vuosina fossiilienergian subventiot t72 mrd $. Samana aikana uusiutuvan energian tuki 29 mrd $, puolet siitä maissietanolille. Myös EUssa useita selvityksiä, joiden mukaan perinteisten energiamuotojen tuet edelleen suurimpia.

52 SUPERVERKKO Uusiutuvan energian osuutta voidaan lisätä nopeammin, kun sähkönsiirtoyhteyksiä vahvistetaan Superverkko : EU maiden (ja Pohjois Afrikan) yhdistäminen energiatehokkaalla korkeajännitteisellä tasavirtaverkolla Kutakin uusiutuvan energian muotoa voidaan tuottaa luonnonoloiltaan otollisimmilla alueilla Iso alue tasaa tuotannon ja kulutuksen vaihteluja

53 ÄLYKÄS VERKKO Älykäs verkko kertoo kuluttajille milloin sähkö kallista (ylikulutus), milloin halpaa (ylituotanto) ohjaa tasaamaan kulutusta ja sopeuttamaan sitä tuotantoon Älykkäät kulutuslaitteet osaavat tunnistaa yli ja alikuormatilanteet, mm. älykkäitä jääkaappeja valmistetaan jo Sähköautot ja verkosta ladattavat hybridiautot voivat osallistua verkon säätöön ja sähköenergian varastointiin Superverkko ja älykäs verkko ovat osa vihreää teollista vallankumousta

54

55

56 We'll also do more to retrofit America for a global economy. That means updating the way we get our electricity by starting to build a new smart grid that will save us money, protect our power sources from blackout or attack, and deliver clean, alternative forms of energy to every corner of our nation. President Barack Obama

57 The single most critical action is to get a national low-loss electric grid... It will allow dispersed renewable energies to supplant fossil fuels for power generation. Technology exists for direct-current high-voltage buried transmission lines. Trunk lines can be completed in less than a decade and expanded analogous to interstate highways. James Hansen Director, NASA Goddard Institute for Space Studies

58

59

60

61

62 Kööpenhaminan sitoumukset nostavat ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vähintään 550 ppm:ään eli johtavat noin 3 asteen lämpenemiseen Lähde: Project Catalyst

63 Päästölupausvertailu/WRI, perusvuosi 1990, ei metsiä

64 Päästölupausvertailu/WRI, perusvuosi 2005, metsiä ei mukana

65 Päästölupausvertailu/WRI per capita vs 2005, ei metsiä

66 EUn tulisi tiukentaa tavoitetta Kööpenhaminan sitoumuksen perusteella 55 maata ilmoittanut päästövähennyslupauksensa yhteensä tarkoittavat noin 3,5 asteen lämpenemistä > tarvitaan kirikierros EUn tulisi käynnistää se tiukentamalla tavoitetta 30 %:n vähennykseen

67 EU komission tiedonanto toukokuu 2010 Lama alentanut päästövähennysten hintaa. 2008, kun sitouduttiin 20 % päästövähennykseen 2020 mennessä, hinta arvio korkeampi kuin nykyinen arvio. Jos päästötavoite nyt tiukennetaan 30 %:iin, hinnannousu ei suuri. Tiukempi päästötavoite suurentaa myös oheishyötyjä, parempi hengitysilma, uuteen energiatekniikkaan liittyvä työllisyys, energiaomavaraisuus.

68 EU:n viisaiden ryhmä, mm Ollila, toukokuu 2010 (1) Uusi teollinen vallankumous BAU johtaa siihen, että energian tuontiriippuvuus kasvaa 2030 mennessä 50 >60%, fossiilit 80 % energiasta, tuonti ti epävakailta alueilta. Ilmastonmuutos voi aiheuttaa paljon rajummat vaikutukset kuin nykyinen talouskriisi.

69 EU:n viisaiden ryhmä, mm Ollila, toukokuu 2010 (2) Uusi teollinen vallankumous BAU johtaasiihen, ettäenergiantuontiriippuvuus energian tuontiriippuvuus kasvaa 2030 mennessä 50 >60%, fossiilit 80 % energiasta, tuonti epävakailta alueilta. Ilmastonmuutos voi aiheuttaa paljon rajummat vaikutukset kuin nykyinen yy talouskriisi. Halvan öljyn aika ohi. Nyt EU tuo 90 % öljystä, 80 % kaasusta ja 50 % kivihiilestä.

70 EU:n viisaiden ryhmä, mm Ollila, toukokuu 2010 (2) Hiilen tuottavuus pitää 10 kertaistaa 40 vuodessa. Energiatehokkuus low hanging fruit. Tavoitteeksi energiatehokkuuden parantaminen 50 % vuoteen 2030 (20% vuoteen 2020). Kestävän vihreän energiatalouden rakentaminen tarjoaaison liudan teknisiä ja kaupallisia mahdollisuuksia. Mutta on toimittava nopeasti ennen kuin muut ehtivät edelle.

71 Varmoja tulevaisuuden bisneksiä Uusiutuvaa energiaa hyödyntävä teknologia Energiatehokas teknologia Energiatehokkaan rakentamisen ratkaisut Superverkon teknologia: suurjännitetasasuuntaus ja vaihtosuuntaus Älyverkkoteknologia Haitallisista kemikaaleista ja raskasmetalleista vapaat ratkaisut Uudelleenkäyttö ja kierrätysratkaisut, tk i t ml urban mining.

72

73 Kiitos!