Utsjoen kunta Pöytäkirja 1/2015 1

Transkriptio

1 Utsjoen kunta Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Aika klo 10:05-14:10 Paikka Valtuustosali Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 3 Työjärjestyksen hyväksyminen 5 4 Tiedoksi saatettavat asiat 6 5 Lukion asuntolan asukkaaksi ottaminen 8 6 Sivistyslautakunnan kokousajankohdan, esityslistan 10 jakelun ja pöytäkirjan nähtävilläpidon määrääminen vuonna Lukuvuoden työ- ja loma-ajat Utsjoen kunnan 11 perusopetuksessa ja lukiossa 8 Sivistystoimen johtosäännön uudistaminen 13 9 Määräaikainen saamenkielinen luokanopettaja 16 Utsjokisuun kouluun lukuvuodeksi Työryhmä toisen asteen koulutuksen ja vapaan 17 sivistystyön rakenneuudistuksesta 11 Oppilashuollon ohjausryhmä Perusopetuksen kielikylpyluokkien perustaminen Kuntosalihintojen muutos Valtionavustushakemus paikallisen aikuisten terveyttä 27 edistävän liikunnan kehittämiseen kunnan omarahoiteosuus 15 Valtionavustushakemus lasten ja nuorten liikunnan 28 kehittämiseen kunnan omarahoiteosuus 16 Uimahallin allasportaat Liikunta- ja nuorisotoimen projektien omarahoiteosuudet 31 sekä liikunnan ja nuorisotyön oma projektitili 18 Muutoksia Utsjokisuun koulun työsuunnitelmaan

2 Utsjoen kunta Pöytäkirja 1/ Osallistujat Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot Läsnä Saijets Mika 10:00-14:10 Puheenjohtaja Länsman Maija 10:00-14:10 Varapuheenjohtaja Aikio Elle Kaaren 10:00-14:10 Jäsen Järvensivu Asla 10:00-14:10 Jäsen Näkkäläjärvi-Länsman Anna 10:00-13:20 Jäsen Seurujärvi Pirjo 12:30-14:10 Jäsen Poissa Sujala Antti Jäsen Muu Arola Laura 10:00-14:10 Rehtorisivistystoimenjohtaja, Vuolab Kerttu 10:00-14:10 tulkki Guttorm Pilvi 10:00-14:10 Pöytäkirjanpitäjä Allekirjoitukset puheenjohtaja Mika Saijets pöytäkirjanpitäjä Pilvi Guttorm Käsitellyt asiat 1-18 Pöytäkirjan tarkastus Utsjoella Elle Aikio Asla Järvensivu Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä Sivistystoimistossa Pilvi Guttorm

3 Utsjoen kunta Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Laillisuus ja päätösvaltaisuus Sivltk 1 Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksyttiin

4 Utsjoen kunta Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Pöytäkirjan tarkastajien valinta Sivltk 2 Valitaan kokoukselle kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Elle Aikio ja Asla Järvensivu

5 Utsjoen kunta Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Työjärjestyksen hyväksyminen Sivltk 3 Sivistyslautakunta hyväksyy kokouksen esityslistan mukaisen asioiden käsittelyjärjestyksen. Hyväksyttiin

6 Utsjoen kunta Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Tiedoksi saatettavat asiat Sivltk 4 Utsjoen kunta, kunnanhallitus Valtuuston kokouksen täytäntöönpano Varhaiskasvatuksen yhdistäminen sivistystoimen hallinnonalaan Utsjoen kunnassa Utsjoen kunta, kunnanhallitus Toimielimien päätökset Utsjoen kunta, perusturvalautakunta Sisäiset ateriahinnat vuodelle 2015 Utsjoen kunta, valtuusto Talousarvio vuodelle 2015 ja talousuunnitelmat vuosille Utsjoen kunta, kunnanhallitus Valtuuston kokouksen täytäntöönpano - 12 Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet vuodelle Saatavien poistot - 20 Utsjoen kunnan koululaitoksen virkojen ja toimien täyttö lukien - 22 Kirjastotoimenjohtajan viran toimenkuvan muuttaminen ja viran haettavaksi julistaminen - 23 Inga Guttormin kirje kunnanhallitukselle Opetussuunnitelmatyö Perusopetuksen oppimistulosten arvioinnit keväällä 2015 Inarin kunta, ympäristöyksikkö - Sisäilmamittaus: Utsjokisuun koulukeskus Opetus- ja kulttuuriministeriö - Kielikylpytoiminnan laajentamisavustukset haettavana - Ennakkotieto; Järjestämislupahakemus: lukiokoulutus, ammatillinen peruskoulutus ja ammatillinen aikuiskoulutus. Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjien taloudellisen edellytysten arviointi Viranhaltijapäätökset Merkitään tiedoksi saaduiksi.

7 Utsjoen kunta Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Päätettiin ottaa Inga Guttormin kirje seuraavan kokouksen asialistalle. Hyväksyttiin.

8 Utsjoen kunta Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Lukion asuntolan asukkaaksi ottaminen 180/ /2014 Sivltk Utsjoen Saamelaislukiolla on oma asuntola koulun tiloissa. Asuntolassa asuminen on lukion opiskelijoille maksutonta. Asuntolapaikkaan on ollut mahdollisuus kaikilla lukion opiskelijoilla. Lisäksi asuntolahuoneita ovat voineet vuokrata muut ulkopuolisetkin. Vt. rehtori-sivistystoimenjohtajan tiedossa ei ole, että asuntolapaikan myöntämisen perusteista olisi koskaan laadittu päätöstä. Ilman erillistä rajausta asuntolapaikka on tarjottava kaikille lukio-opiskelijoille yhdenvertaisesti. Lukiossa sattuneen väkivaltatapauksen vuoksi on syytä ottaa tarkasteluun lukion asuntopaikan myöntämisen kriteerit. Asian valmisteli vt. rehtori-sivistystoimenjohtaja Sivistyslautakunta päättää, että lukion asuntola on tarkoitettu pääasiassa nuorisoasteen lukio-opiskelijoille. Muuhun käyttöön asuntolaa voidaan vuokrata koulun loma-aikoina. Jos asuntolassa toinen puoli on tyhjä, tätä tilaa voidaan vuokrata rehtorin harkinnan mukaan kouluaikanakin esimerkiksi opetusharjoittelijoille. Mika Saijets ehdotti, että asia palautetaan pöydälle sillä kokouksessa ei ole nuorison edustajaa mukana. Kokous ei ole lainvoimainen käsittelemään pykälää. Sivistyslautakunnan johtosääntö, kohta 2.1: "Sivistyslautakunnan tulee kutsua yksi nuorisovaltuuston valitsema edustaja sivistyslautakunnan kokouksiin, kun käsitellään nuoria koskevia asioita. Edustajalla on kokouksissa vain puheoikeus". Mika Saijetsin ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Sivltk 5 Sivistyslautakunnan kokousesta 129 otetaan uudelleen käsittelyyn esityksen mukaisesti.

9 Utsjoen kunta Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta päättää, että lukion asuntola on tarkoitettu pääasiassa nuorisoasteen lukio-opiskelijoille. Muuhun käyttöön asuntolaa voidaan vuokrata koulun loma-aikoina. Jos asuntolassa toinen puoli on tyhjä, tätä tilaa voidaan vuokrata rehtorin harkinnan mukaan kouluaikanakin esimerkiksi opetusharjoittelijoille. Mahdollisuudesta käyttää asuntolaa musiikkikoulutuksen opiskelijoille neuvotellaan erikseen. Utsjoen Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Tuomo Laiti oli paikalla tämän asian käsittelyn ajan. Tuomo Laiti tähdensi, että asuntolassa kaikilla on samat säännöt iästä huolimatta. Päätös ehdotuksen mukaisesti.

10 Utsjoen kunta Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Sivistyslautakunnan kokousajankohdan, esityslistan jakelun ja pöytäkirjan nähtävilläpidon määrääminen vuonna / /2015 Sivltk 6 Hallintosäännön 24 :n mukaan toimielin päättää kunkin vuoden alussa varsinaisten kokoustensa ajan ja paikan, josta ilmoitetaan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Ko. säännön mukaan esityslista on lähetettävä toimielimen päättämällä tavalla ja ajassa. Kokouskutsu on toimitettava vähintään 6 päivää ennen kokousta. Hallintosäännön 28 :n mukaan pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aikaisemmin on ilmoitettu. Asian valmisteli vt. rehtori-sivistystoimenjohtaja Laura Arola Sivistyslautakunta pitää kokouksia Utsjoen kunnanvirastolla vuonna 2015 seuraavasti: to 9.4., to (tarvittaessa), ma 15.6., ke ja to Kokouksista ilmoitetaan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla niin suomen kuin saamen kielellä. Kokousaika on klo 12. Kokouspaikkanan on kunnanviraston valtuustosali. Niin kokouskutsut kuin esityslistat lähetetään 6 päivää ennen kokousta sivistyslautakunnan varsinaisille jäsenille, kunnanhallituksen edustajalle, kunnanjohtajalle ja kunnanhallituksen puheenjohtajalle, vain esityslista lautakunnan varajäsenille sekä sivistystoimen johtaville ja vastaaville viranhaltijoille. Saamenkielinen kokouskutsu ja esityslista lähetetään em. henkilöille heidän oman kirjallisen valintailmoituksen mukaan. Hyväksyttiin.

11 Utsjoen kunta Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Lukuvuoden työ- ja loma-ajat Utsjoen kunnan perusopetuksessa ja lukiossa 7/ /2015 Sivltk 7 Peruskoululain (628/1998) 23 :n mukaan lukuvuosi perusopetuksessa alkaa 1.8. ja päättyy Lukuvuodessa tulee olla 190 työpäivää. Lukuvuoden työpäiviksi lasketaan kuitenkin muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä. Perusopetusasetuksen (852/1998) 7 :n mukaan lukuvuoden koulutyö päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä. Lukuvuonna varsinaisten työpäivien työpäivien lukumääräksi tulee 189 Vt. rehtori on laatinut alla olevat 4 vaihtoehtoa lukuvuoden työ- ja loma-ajoiksi. Vaihtoehdot on toimitettu lausuntokierrokselle sekä koulujen henkilökunnille että oppilaskunnille. Myös huoltajilta on tiedusteltu mielipidettä. Esillä ovat olleet seuraavat vaihtoehdot: 1. Syyslukukausi alkaa to ja päättyy la , syysloma yht. 88 työpäivää. Kevätlukukausi alkaa ma ja päättyy la , hiihtoloma viikolla 10. Pe on vapaapäivä. Yht. 101 työpäivää. 2. Syyslukukausi alkaa ma ja päättyy la , syysloma yht. 89 työpäivää. Kevätlukukausi alkaa pe ja päättyy la , hiihtoloma viikolla 10. Yht. 100 työpäivää. 3. Syyslukukausi alkaa ti ja päättyy ti , syysloma yht. 89 työpäivää. Kevätlukukausi alkaa to ja päättyy la , hiihtoloma viikolla 10. Työlauantait ja Yht. 100 työpäivää. Koulujen henkilökunnat ja oppilaat sekä oppilaiden huoltajat ovat enemmistönä asettuneet ehdotuksen nro 1 kannalle. Asian valmisteli vt. rehtori-sivistystoimenjohtaja Laura Arola Lautakunta hyväksyy lukuvuoden työ- ja loma-ajoiksi ehdotuksen nro 1. Hyväksyttiin.

12 Utsjoen kunta Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Sivistystoimen johtosäännön uudistaminen 104/ /2014 Sivltk Vt. rehtori-sivistystoimenjohtajan tehtäviä jakavat Laura Arola ja Marjatta Krogerus ovat pohtineet kunnan sivistystoimen hallinnon uudistamista. Uutena kuvioon on tulossa varhaiskasvatus, joka on siirrettävä sivistystoimen alaisuuteen. Liitteenä vt. rehtori-sivistystoimenjohtaja Laura Arolan valmistelemat vaihtoehdot. Lautakunta keskustelee liitteen pohjalta ja päättää uudistamisen suuntaviivoista. Asla Järvensivu ehdotti työryhmän perustamista sivistystoimen johtosäännön uudistamista varten. Työryhmään kutsutaan yksi koulujen edustaja (rehtori-sivistystoimenjohtaja) ja 2 opettajakunnan edustajaa (suomenkielinen ja saamenkielinen opetus), 2 edustajaa sivistyslautakunnasta sekä joko kunnanjohtaja, kunnanhallituksen jäsen tai valtuuston puheenjohtaja. Maija Länsman ehdotti, että mukana olisi myös varhaiskasvatuksen edustaja. Mika Saijets ehdotti, että sivistyslautakunnan edustajat ovat Asla Järvensivu ja Anna Näkkäläjärvi-Länsman (varajäsen Elle Aikio).Työryhmän valmistelija ja sihteeri on rehtori-sivistystoimenjohtaja ja puheenjohtaja Asla Järvensivu. Asla Järvensivu ehdotti, että Mika Saijets hänen varajäsenensä ja ryhmän varapuheenjohtaja. Elle Aikio ehdottaa, että sivistyslautakunnan johtosäännön uudistamistyöryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran klo Ehdotukset hyväksyttiin yksimielisesti. Sivltk 8 Sivistystoimi sosiaali- ja terveyspalvelujen ohella merkittävimpiä peruspalvelukokonaisuuksia kunnassa. Sivistystoimi tuottaa lakisääteisiä palveluita ja edistää kunnan asukkaiden oppimista ja sivistystä

13 Utsjoen kunta Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta monella elämän osa-alueella. Utsjoen kunnan sivistyspalveluihin kuuluvat sivistystoimen hallinnon lisäksi opetustoimi ja vapaa-aikatoimi. Sivistystoimi on jatkuvassa kehityksessä, sillä sen on vastattava laadukkaista sivistyspalveluista, oppimistuloksista ja oppimisympäristöistä muuttuvassa maailmassa. Sivistyspalveluilla ja niiden laadulla on suuri merkitys kunnan vetovoimaisuudelle ja asukkaiden tyytyväisyydelle. Utsjoen kunnan sivistystoimen johtosääntö ja organisaatio ovat vuodelta Edellista johtosääntöä muotoiltaessa kulmakivenä oli keskittäminen. Sivistystoimen hallintoa keskitettiin erityisesti koulujen osalta. Koulujen rehtorien virat lakkautettiin ja siirryttiin yhden rehtori-sivistystoimenjohtajan ja apulaisjohtajien malliin. Tämänhetkinen malli ei pysty vastaamaan sivistystoimen nykyisiin vaatimuksiin ja kehitykseen. Merkittävä lisä on myös varhaiskasvatuksen siirtyminen sivistystoimen alaisuuteen Sivistyslautakunta on asettanut työryhmän pohtimaan sivistystoimen organisaatiouudistusta. Työryhmä aloitti työnsä ja on kokoontunut 4 kertaa. Työn etenemisessä on ollut hidasteita, jotka ovat johtuneet työhön käytettävissä olevista resursseista. Lukuisia malleja sivistystoimen hallinnolle on pohdittu ja selvitetty. Työ on haasteellista, sillä lainsäädännöstä ja virkaehtosopimuksista ei useinkaan löydy valmiita vastauksia pienen harvaan asutun kunnan hallintorakenteille. Selvitystyössä on käytetty apuna edellisen johtosääntöuudistuksen asiakirjoja, Kuntatyönantajia, OAJ:ta sekä muiden pohjoisten pienten kuntien sivistystoimen asiantuntemusta. Työryhmä ehdottaa, että sivistystoimen organisaatiota lähdetään uudistamaan niin, että tarkastellaan erityisesti nykyisten rehtori-sivistysjohtajan, kanslistin ja koulujen apulaisjohtajien työnkuvaa ja työnjakoa. Uudistustyössä on tarjolla kolme päälinjaa. 1) Lisätään kouluille johtamisvastuuta ja -valtaa, rehtori-sivistysjohtajasta tulee sivistysjohtaja - hallintorehtori. Koulunjohtaja ja opettajien esimies ei voi olla apulaisjohtaja, vaan toimiin tarvitaan joko johtajaopettajia/koulunjohtajia tai virka-apulaisrehtoreita. Kyseisillä nimikkeillä olevat henkilöt voivat vastata koulunsa toiminnasta, ja hallintokunnan päällikkö voi keskittyä koko sivistystoimen johtamiseen. 2) Rehtori-sivistystoimenjohtaja toimii kirkonkylän koulukeskuksen rehtorina, ja hoitaa sen ohessa sivistysjohtajan toimen. Karigasniemen ja Nuorgamin kouluilla on omat johtajansa (rehtori/apulaisrehtori/koulunjohtaja/johtajaopettaja). Koulukeskuksessa tarvitaan lisäksi apulaisjohtajaa, koska sivistystoimenjohtaja on usein matkoilla, koulutuksissa ja kokouksissa. Vahvistetaan sivistystoimen kansliare-

14 Utsjoen kunta Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta sursseja vähintään 50% työpanoksella. 3) Lisäksi vt. rehtori-sivistystoimenjohtaja esittää, että tarkastellaan myös sitä, että kunnan kouluissa olisi rehtorit, ja sivistystoimenjohtaja olisi erikseen. Tämä on pääkäytäntö kunnissa, ja koululainsäädäntö rakentuu tälle pohjalle. Päälinjojen esittelyt, niiden aiheuttamat kustannukset ja työn tausta esitellään tarkemmin liitteessä 1. Asian valmisteli vt. rehtori-sivistystoimenjohtaja Laura Arola Sivistyslautakunta hyväksyy sivistystoimen organisaation uudistamista koskevan organisaatiomallin nro 3. Sivistystoimen johtosäännön uudistamista jatketaan tämän mallin pohjalta. Johtosäännön uudistamisessa otetaan huomioon kuntalain pykälät kaksikielisestä kunnasta. Hyväksyttiin ehdotus nro 3 kokonaisvaltaisesti edullisimpana. Liitteet Liite 1 Sivistystoimen organisaatiouudistus

15 Utsjoen kunta Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Määräaikainen saamenkielinen luokanopettaja Utsjokisuun kouluun lukuvuodeksi / /2015 Sivltk 9 Saamenkielisen perusopetuksen oppilasmäärät Utsjokisuun koulussa ovat kasvaneet. Lukuvuonna on tarpeen rekrytoida yksi luokanopettaja lisää. Myös mahdollinen kielikylpyopetus lisää saamenkielisen opetuksen tarvetta. Asian valmisteli vt. rehtori-sivistystoimenjohtaja Laura Arola Sivistyslautakunta julistaa haettavaksi määräaikaisen saamenkielisen luokanopettajan toimen lukuvuodeksi Hyväksyttiin.

16 Utsjoen kunta Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Työryhmä toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistuksesta 19/ /2015 Sivltk 10 Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus on käynnissä. Uudistus koskee opetuksen järjestäjäverkkoa ja rahoitusta. Lakiesitys on ollut lausuntakierroksella syksyllä 2014, ja edennyt hallituksen esitykseksi Uudistukseen liittyen kaikkien toisen asteen oppilaitosten opetusluvat tulevat haettaviksi lokakuussa Ennakkotiedot järjestämisluvan hakemiseksi ovat ilmestyneet. Lukioiden rahoitus muuttuu uudistuksessa. Utsjoen lukion rahoitus on tähän mennessä koostunut opiskelijakohtaisesta korvauksesta ja harkinnanvaraisesta tuesta. Harkinnanvaraista tukea ei jatkossa voi saada lukion perustoiminnan pyörittämiseen. Kuitenkin ennakkolaskelmien mukaan lukion kokonaisrahoitus nousisi. Lopulliset rahoituslaskelmat tulevat huhtikuussa. Järjestäjäverkkoa koskeva uudistus tulee voimaan Koulutuksen järjestäjän eli Utsjoen kunnan on tehtävä päätös, hakeeko se opetuslupaa Utsjoen saamelaislukiolle ja valmisteltava tarvittava hakemus. Vapaan sivistytyön uusi rahoitusjärjestelmä tulee voimaan Kansalaisopiston osalta tehdään selvitys toiminnan taloudellisista edellytyksistä. Asian valmisteli vt. rehtori-sivistystoimenjohtaja Laura Arola Sivistyslautakunta nimeää työryhmän, joka rehtori-sivistystoimenjohtajan johdolla valmistelee lukioluvan hakemista ja kansalaisopiston rakenneuudistusta. Elle Aikio ehdotti työryhmään sivistyslautakunnan edustajaksi Maija Länsmanin. Mika Saijets kannatti. Sivistyslautakunta valtuuttaa työryhmään lukion apulaisrehtorin ja yhden opettajan sekä kultakin yläkoululta valittavaksi yhden opettajakunnan edustajan. Vt. rehtori-sivistystoimenjohtaja toimii ryhmän koollekutsujana. Hyväksyttiin yksimielisesti.

17 Utsjoen kunta Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Oppilashuollon ohjausryhmä 15/ /2015 Sivltk voimaan tullut oppilashuoltolaki edellyttää, että kunnassa toimii oppilashuollon ohjausryhmä. Oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaimuu tehtävään soveltuva ryhmä. Ohjausryhmä voi olla kahden tai useamman opetuksen järjestäjän yhteinen. Sama ryhmä voi olla myös useamman koulutusmuodon yhteinen, jolloin ryhmästä on pe rusteltua käyttää nimitystä opiskeluhuollon ohjausryhmä. (PERUS OPETUKSEN OPE- TUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUU TOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDIS TÄM Oppilashuollon ohjausryhmässä on jäseniä sekä sivistys- että sosiaali- ja terveydenhuoltoalalta. Asian valmisteli vt. rehtori-sivistystoimenjohtaja Laura Arola Sivistyslautakunta nimeää rehtori-sivistystoimenjohtajanoppilashuoltoryhmän puheenjohtajaksi ja koollekutsujaksi. Sivistystoimesta ryhmän vakijäseniä ovat koulukuraattori, erityisopettaja ja jokaisen koulun edustaja sekä sivistyslautakunnan jäsen. Sivistyslautakunta esittää, että sosiaali- ja terveyslautakunta valitsee omat edustajansa keskuudestaan. Mika Saijets ehdotti Elle Aikion sivistyslautakunnan edustajaksi. Anna Näkkäläjärvi-Länsman kannatti. Päätös ehdotuksen mukaan.

18 Utsjoen kunta Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Perusopetuksen kielikylpyluokkien perustaminen 17/ /2015 Sivltk 12 Utsjoen kunnan kouluissa on tällä hetkellä kahdenlaisia luokkia: saamenkielisiä ja suomenkielisiä. Saamenkieliset luokat on tarkoitettu saamea kotikielenään puhuville oppilaille. Saamenkielisen opetuksen tavoitteet, sisältö ja arviointi on laadittu äidinkielisille oppilaille. Kunnassa toimii myös kaksi kielipesää, joissa suomenkielisillä lapsilla on mahdollisuus omaksua saamen kieltä jo päiväkodissa. Moni kielipesälapsista on mennyt koulussa suomenkieliseen opetukseen, koska vanhemmat katsovat, ettei lapsen kielitaito riitä saamenkieliseen luokkaan. On kuitenkin oletettavaa, että kun lapsi siirtyy kielipesästä suomenkieliseen luokaan ja saa saamen opetusta vain tunnin tai kaksi viikossa, kielipesässä alkanut kaksikielisyyskehitys hidastuu tai jopa pysähtyy. Toiminnallisen kaksikielisyyden kehittyminen vaatii päivittäistä kielen kuulemista ja käyttöä. Myös saamenkielisissä opetusryhmissä oppilaiden kielitaitotaso luokissa vaihtelee äidinkielisestä vieraskielisiin. Tilanne voi olla opettajalle, ryhmälle ja yksittäiselle oppilaalle haasteellinen. Parhaimmillaan vahva saamenkielinen ryhmä tukee heikommin kieltä osaavien oppilaiden kieltä. On kuitenkin myös tilanteita, joissa opettajan resurssit eivät riitä tukemaan oppilasta kielen etenemisessä niin, että oppilas sai täyden hyödyn opetuksesta. Kaikissa tapauksissa myöskään vanhemmilla ei ole kieliresursseja auttaa lasta koulutyössä. Mahdollisimman laaja kaksikielisyys on oppilaiden ja kaksikielisen kunnan etu. On syytä jatkaa kielipesässä tehtyä työtä koulun puolellakin, ja turvata lasten kaksikielisyyden jatkumo. Kielikylvyllä tarkoitetaan toisen kielen omaksumisen mallia, jossa kieli omaksutaan käyttämällä sitä luonnollisissa ja mielekkäissä kommunikaatiotilanteissa. Kielikylvyssä lapsi saavuttaa kohdekielessä sellaisen taitotason, että voi kommunikoida kielellä vapaasti. Samalla huolehditaan siitä, että lapsen oma äidinkieli kehittyy. Kielikylpyopetuksessa integroidaan kielen omaksuminen ja aineiden oppiminen. Kielikylpyopetusryhmässä opettajalla on mahdollisuus keskittyä auttamaan oppilasta kielenkehittymisessä. Kielikylpyopetuksen opetussuunnitelmassa, tavoitteitta ja arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan kielitaito ja sen kehittyminen. Kielikylpyopetuksessa on käytössä pääasiassa kahdenlaista lähestymistapaa: 1. varhainen täydellinen kielikylpy ja 2. osittainen kielikylpy. Varhaisessa täydellisessä kielikylvyssä opetus tapahtuu aluksi vähintään 80% kielikylpykielellä ja omakielisen opetuksen osuus lisääntyy 5. luokasta lähtien. Osittaisessa kielikylvyssä opetetaan alusta asti molemmilla kielillä n. 50% opetuksesta. Lisäksi saamelaisopetuksessa on toteutettu kielikylpyä, jossa kielikylpyoppilaat

19 Utsjoen kunta Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta ovat opiskelleet saamenkielisen opetuksen mukana. Perusopetuksen opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet on uudistettu. Uuden opetussuunnitelman mukainen opetussuunnitelma tulee olla kunnissa käytössä syyslukukaudella Kielikylpyopetuksen varsinainen opetussuunnitelma voidaan laatia opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä. Jo nyt lukukaudella olisi kuitenkin mahdollista käynnistää kielikylpyopetusryhmä (0.- 2.lk) pilottiluontoisesti omana saamenkielisenä opetusryhmänään, mikäli oppilaita ja opettajat löytyvät. Opetussuunnitelma noudattaisi lukuvuonna voimassa olevia valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteita (2004) saamenkielisenä opetuksena, mikä vastaa alkuvuosina lähetymistavan 1. mukaista kielikylpyopetusta alkaen voidaan noudattaa uutta valtakunnallista ja paikallista opetussuunnitelmaa, jotka ovat valmisteilla. Mikäli kielikylpyryhmät saadaan käynnistettyä jo lukuvuonna , tästä kertynyttä kokemusta hyödynnetään paikallisen opetussuunnitelman laatimisessa. Kunnan opettajilla on mahdollisuus osallistua Saamelaiskäräjien ja Giellagas-instituutin organisoimaan kielikylpyopetuksen koulutukseen Useampi opettaja onkin ilmoittautunut koulutukseen, ja näin kielikylpyopetuksen asiantuntemus kunnassa lisääntyy. Kielikylpyopetus tapahtuu pääosin saameksi, ja näin kustannuksiltaan menee saamenkielisen opetuksen valtionavustuksen piiriin. Jos opetus päätetään järjestää kielikylpyopetussuunnitelman mukaisesti, tähän voidaan hakea erillisrahoitusta. Asian valmisteli vt. rehtori-sivistystoimenjohtaja Laura Arola Sivistyslautakunta päättää, että kielikylpyopetukselle laaditaan oma opetussuunnitelma opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä. Kielikylpyopetusryhmä esitetään yhtenä vaihtoehtona vanhemmille viimeistään syyslukukaudesta 2016 alkaen. Opetussuunnitelma esitetään valtuustolle hyväksyttäväksi uusien opetussuunnitelmien mukana. Jo keväällä 2015 tiedustellaan kielipesälasten vanhemmilta kiinnostusta kielikylpyopetusryhmään Utsjokisuun koulussa. Pilottiryhmä perustetaan, jos vähintään kolme oppilasta ja opettaja löytyy. Lukuvuonna noudatetaan voimassaolevaa saamenkielisen opetuksen opetussuunnitelmaa niin, että jotkin oppiaineet voidaan opettaa suomeksi. Hyväksyttiin.

20 Utsjoen kunta Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Kuntosalihintojen muutos / /2015 Sivltk 13 Kuntosalin käyttö on ollut viime vuosina suhteellisen vilkasta, mutta kuntosalimaksujen hinnat ovat kovin alhaiset verrattuna hinta/laatu suhteeseen. Kuntosalimaksuilla ei pystytä kattamaan kuntosaliin liittyviä kuluja tai menoja yhdessäkään kunnan kylässä. Uusia laitepäivityksiä on tehty ja tehdään edelleen, mutta vanhoilla hinnoilla niitäkään ei ole enää mahdollista tehdä. KUNTOSALIT: Utsjoen kuntosali Kuntosalia on voinut käyttää uimahallin aukiolo aikoina 2 /kerta maksulla. Kuntosalin käyttö on vapaata 10 /kk, 50 /6kk, 80 vuosiavaimella. Alennuksia hintoihin saavat eläkeläiset/opiskelijat. Vuoden 2013 aikana vuosiavaimia on vuokrattu 52 kpl. Fysioterapiaryhmä on käyttänyt kuntosalia aktiivisesti asiakkaiden kuntouttamiseen kerran viikossa. Käyttäjävihkon mukaan vuonna 2013 oli 2050 kävijää eli noin 171 kävijää kuukaudessa, jonka lisäksi kuntosalilla kävi toiminnallisia ryhmiä, joiden kävijöitä ei ole laskettu tähän. Huomiona vielä, että kaikki käyttäjät eivät merkitse käyntejään vihkoon eli kävijöitä on ollut enemmänkin. Kuntosalin käyttöaste on korkea ja se on erittäin tarpeellinen ja suosittu. Nuorgamin kuntosali Nuorgamin kuntosalilla vuoden 2013 aikana kävijöitä oli noin 900 kävijää. Kaikki eivät kuitenkaan merkitse käyntejään vihkoon eli kävijöitä on ollut enemmänkin. Kuukausittainen kävijämäärä on ollut noin 75 kävijää/kk. Käyttöaste on korkea, kuntosali on suosittu ja tarpeellinen liikuntapaikka. Karigasniemen kuntosali Karigasniemen kuntosalilla vuoden 2013 aikana kävijöitä oli noin 1100 kävijää käyntiä eli noin 92 kävijää/kk. Kaikki eivät merkitse käyntejään vihkoon eli kävijöitä on ollut enemmänkin. Kuntosalin käyttöaste on korkea ja se on erittäin tarpeellinen ja suosittu. Perustelut: Utsjoen kuntosalin vuosiavaimia on vuonna 2014 myyty noin 49 kappaletta. Vuosiavaimen hinta riippuen alennuksesta. Kuntosali on tuolloin tuottanut vuodessa (80 :lla laskettuna) 49 x 80 = 3 920, pelkkiä vuokrakuluja salinkäytöstä kertyy vuodessa (581,83 /kk eli 12 x 581,83 = 6 981,96 /vuosi). Tämä summa menee pelkkiin vuokriin, tämän lisäksi kuntosalia pitäisi pystyä uudistamaan ja laitteita huoltamaan. Laskelman avulla kuntosali jää miinukselle 3

21 Utsjoen kunta Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta ,96. Nuorgamin kuntosalin vuosiavaimia on vuonna 2014 myyty noin 25 kappaletta. Vuosiavaimen hinta riippuen alennuksesta. Kuntosali on tuolloin tuottanut vuodessa (80 :lla laskettuna) 25 x 80 =2 000, pelkkiä vuokrakuluja salinkäytöstä kertyy vuodessa (354 /kk eli 12 x 354 = /vuosi) Tämä summa menee pelkkiin vuokriin, tämän lisäksi kuntosalia pitäisi pystyä uudistamaan laitteilla sekä välineillä ja lisäksi välillä huoltamaan laitteita. Laskelman avulla kuntosali jää miinukselle 2 248, jolloin laitehankintoja tai laite huoltoja ei voida tehdä. Lisäksi Nuorgamin kuntosalilla uudistettiin laitteita vuonna 2014, jonka myötä hinnan korotus olisi aiheellinen. Nuorgamin kuntosalilla joudutaan siivous ostamaan ostopalveluna, koska kuntosalilla ei ole kiinteistöön kuuluvaa siivousta. Karigasniemen kuntosalin vuosiavaimia on vuonna 2014 myyty noin 13 kappaletta. Vuosiavaimen hinta 30 kuntosalin pienuudesta ja vähäisistä laitteista johtuen. Kuntosali on tuolloin tuottanut vuodessa (30 :lla laskettuna) 13 x 30 = 390, pelkkiä vuokrakuluja salinkäytöstä kertyy vuodessa (125 /kk eli 12 x 125 = 1500 /vuosi) Tämä summa menee pelkkiin vuokriin, tämän lisäksi kuntosalia pitäisi pystyä uudistamaan laitteilla sekä välineillä ja lisäksi välillä huoltamaan laitteita. Laskelman avulla kuntosali jää miinukselle 1110, jolloin laitehankintoja tai laite huoltoja ei voida tehdä. Karigasniemen kuntosalin lattia on uusittu ja salin ilmettä muutenkin uudistettu. Kuntosalille hankitaan uusia välineitä lattian valmistumisen jälkeen. Kuntosalinlattiaan ja laitehankintoihin on oma määräraha. Karigasniemen kuntosalin uudistamisen myötä kunnan kuntosalit ovat tasavertaisia ja hinnat tulee myös olla sen mukaisia. Kaikilla kuntosaleilla on tehty laitehankintoja pienemmässä tai isommassa mittakaavassa ja laitteet ovat uusia tai suhteellisen uusia. Utsjoen kuntosalien hinnat ovat todella alhaiset ja niitä on syytä nostaa, jotta laitehankintoja ja huoltoja pystytään jatkossa tekemään. Ne asiakkaat, jotka kuntosalia aktiivisesti käyttävät ovat myös valmiita maksamaan sen käytöstä. Kuntosalilaitteiden pitää myös vastata nykyaikaa niin turvallisuuden kuin toiminnan kannalta ja uusien laitteiden hankinta ei onnistu ilman hintojen korottamista.kuntosaliin liittyy myös muuta huoltotyötä, laitehuoltoja ja siivouksia, vesimaksuja, desinfiointitarvikkeita sekä ensiapuvälineitä että avaimien teettämistä, joita ei ole laskettu menoihin. Hinnat nyt/vanha: Utsjoki Norm. Eläkel./opiskelija 1 krt kk kk 50 50

22 Utsjoen kunta Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Vuosi Nuorgam Norm. Eläkel./opiskelija 1 krt kk kk Vuosi Karigasniemi Vuosimaksu 30 Uudet hinnat 2015: Utsjoen kuntosalit (Utsjoki, Karigasniemi, Nuorgam) Kuntosalit: Norm. Eläkel./opiskelija,työtön (Alennus -10%) 1 krt kk alennus=(-10%) 3kk alennus=(-10%) ->(kk hinta 29,60 ja ale hinta 27 ) 6kk alennus=(-10%) ->(kk hinta 25 ja ale hinta 22,83 ) Vuosi alennus =(-10%) ->(kk hinta 16,66 ja ale hinta 15,16 ) Perheavain 350 /vuosi Vuosimaksu (3 käyttäjää) per käyttäjä 116,66 (kk maksu 9,72 /hlö) Kadonnut avain/palauttamaton avain hinta 200 /avain. Tarkastusmaksu 100, mikäli ei ole lunastanut avainta ja tulee jonkun mukana. Ilmaisia tutustumiskäyntejä kuntosalille ei myönnetä, asia erikseen sovittavissa vapaa-aikasihteerin kanssa. Uusilla hinnoilla ja tämänhetkisillä avain myynneillä pystytään maksamaan vuokrat sekä hankkimaan uusia laitteita ja huoltamaan laitteita. Laskelma: Utsjoki, 49 vuosiavainta x 200 = vuokrat 6 981,96 = 2 818,04 laitehankinnat/huollot Nuorgam, 25 vuosiavainta x 200 = vuokrat = 752 laitehankinnat/huollot Karigasniemi, 13 vuosiavainta x 200 = vuokrat 1500 = laitehankinnat/huollot Karigasniemen osalta uskon, että vuosiavaimia tullaan myymään vieläkin enemmän, koska kuntosalille tulee uudet laitteet, joka lisää salin käyttöastetta.

23 Utsjoen kunta Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Asian valmisteli vapaa-aikasihteeri Tommi Kanala Vapaa-aikasihteeri ehdottaa, että kuntosalien hintoja nostetaan ehdotuksen mukaisesti. Uusia avaimia/uusia avainvuokria ei myydä/ei myönnetä ennen kuin uudet hinnat ovat tulleet voimaan. Voimassa olevat avaimet /avainvuokrat ovat vanhoilla hinnoilla voimassa avaimen vuokra-ajan. Vuokra-ajan päätyttyä uudet hinnat tulevat voimaan kyseiselle avaimelle/avainvuokralle. Vapaa-aikasihteeri Tommi Kanala oli paikalla tämän asian käsittelyn ajan. Asla Järvensivu ehdotti, että eläkeläisalennus olisi -15%. Elle Aikio kannatti. Uudet hinnat 2015: Utsjoen kuntosalit (Utsjoki, Karigasniemi, Nuorgam) Kuntosalit: Norm. Eläkel./opiskelija,työtön (Alennus -15%) 1 krt. 8 1kk 39 3kk 89 6kk 150 Vuosi 200 Perheavain 350 /vuosi Vuosimaksu (3 käyttäjää) per käyttäjä 116,66 (kk maksu 9,72 /hlö) Kadonnut avain/palauttamaton avain hinta 200 /avain. Tarkastusmaksu 100, mikäli ei ole lunastanut avainta ja tulee jonkun mukana. Ilmaisia tutustumiskäyntejä kuntosalille ei myönnetä, asia erikseen sovittavissa vapaa-aikasihteerin kanssa.

24 Utsjoen kunta Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Valtionavustushakemus paikallisen aikuisten terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseen kunnan omarahoiteosuus 22/ /2015 Sivltk 14 Aikuisliikunnan kehittämiseen on haettu aluehallintovirastolta avustusta hankkeeseen "Vain Tervettä Elämää". Kokonaiskustannukset ovat: Haettu avustus 6 400,5 Kunnan omarahoiteosuus 6 400,5 Hankkeen kohderyhmä: Vähän tai ei ollenkaan liikkuvat yli 35-vuotiaat työikäiset ja sitä iäkkäämmät ihmiset. Ihmiset jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Hanke aktivoi säännöllisen liikunnan pariin toista sataa henkilöä Utsjoen kunnassa. Aluehallintoviraston hankkeissa vähintään 50 % kokonaiskustannuksista pitää olla kunnan omarahoiteosuutta, tässä tapauksessa 6 400,5. Hankkeelle on haettu avustusta aluehallintovirastolta 6 400,5. Kokonaiskustannukset koostuvat liikunnan ja terveellisten elämäntapojen ohjauksesta ja ohjauspalkkioista, uusien liikuntalajien kokeilusta, kuljetuspalveluista ja matkakulukorvauksista. Asian valmisteli vapaa-aikasihteeri Tommi Kanala Vapaa-aikasihteeri ehdottaa, että sivistyslautakunta hyväksyy hankkeen sekä omarahoiteosuuden ja esittää sitä edelleen kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi. Kunta panostaa aikuisliikuntahankkeeseen, ja sille myönnetään kunnan omarahoiteosuus 6 400,5 toiminnan toteuttamiseksi, mikäli hanke saa Aluehallintoviraston avustuksen. Mikäli aluehallintoviraston avustus on haettua pienempi, hanke toteutetaan pienemmässä mittakaavassa, omarahoiteosuuden pienentyessä samassa suhteessa myönnettyyn avustukseen. Vapaa-aikasihteeri Tommi Kanala oli paikalla tämän asian käsittelyn ajan. Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 2 Vain "Tervettä" elämää -hankkeen toimintasuunnitelma

25 Utsjoen kunta Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Valtionavustushakemus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen kunnan omarahoiteosuus 23/ /2015 Sivltk 15 Lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen on haettu aluehallintovirastolta avustusta hankkeeseen Liikkuva Koulu 2015, Kokonaiskustannusarvio yhteensä = 8890,40 Haettu avustus: 4445,20 Kunnan omarahoiteosuus: 4445,20 Utsjoen Liikkuva Koulu 2015 Utsjoen kunnan koulujen tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten liikuntaa koulupäivän aikana ja sen välittömässä yhteydessä lisäämällä ohjattua liikuntaa, hankkimalla välineitä, järjestämällä liikunnallisia tapahtumia, kouluttamalla ohjaajia ja opettajia. Opetushenkilöstöä osallistuu liikkuva Koulu seminaareihin Rovaniemelle syksyllä Tavoitteena toteuttaa Liikkuva koulu-ohjelman liikunnallisia elementtejä ja toimintaa. Ohjauksilla ja välineillä pystymme koulupäivien aikana tai sen välittömässä yhteydessä mahdollistamaan liikunnan lisäämisen vähintään yhdellä tunnilla jokaisena koulupäivä välituntiliikunnan avulla, jokaiselle ikäryhmälle ala- ja yläkoululaisille. Pyrkimyksenä nostaa liikunta-aktiivisuutta 1-2 tuntia päivässä, monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Liikunnan-/välituntiliikunnanohjaus koulupäivän aikana tai sen välittömässä yhteydessä: Ostopalveluna suoritettava liikunnanohjaus syyslukukaudella 2015, 1h/pvä 21vkoa Utsjoen kirkonkylän koululla trampoliini ja parkour - tyyppinen liikunnanohjaus välitunneilla sekä koulupäivän välittömässä yhteydessä. Pelikonsolit, tanssimatot ja liikunnallisia pelejä hankitaan kaikille kouluille. Toiminta ei kerrytä tuloja, koska osallistuminen oppilaille on ilmaista. Asian valmisteli vapaa-aikasihteeri Tommi Kanala Vapaa-aikasihteeri ehdottaa, että sivistyslautakunta hyväksyy hankkeen sekä omarahoiteosuuden ja esittää sitä edelleen kunnanhallitukselle ja kunnan valtuustolle hyväksyttäväksi. Hanke toteutetaan, jos Aluehallintovirasto myöntää avustuksen. Mikäli aluehallintoviraston avustus on haettua pienempi, hanke toteutetaan pienemmässä mittakaavassa, omarahoiteosuuden pienentyessä samassa suhteessa myönnettyyn avustukseen.

26 Utsjoen kunta Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Vapaa-aikasihteeri Tommi Kanala oli paikalla tämän asian käsittelyn ajan. Hyväksyttiin ehdotuksen mukaan. Liitteet Liite 3 Utsjoen Liikkuva Koulu 2015; hankesuunnitelma ja vakinaistamissuunnitelma

27 Utsjoen kunta Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Uimahallin allasportaat 27/ /2015 Sivltk 16 Uimahallin allasportaisiin tarvitaan määrärahaa. Sivistyslautakunnan päätöksellä sisäisiä määrärahoja Karigasniemen latupohjan kunnostamisesta johon oli varattu vuodelle, siirrettiin 2015 vuodelle latupohjan kunnostamiselle ja uimahallin portaisiin vuodelle Uimahallin portaista tehtiin tilauspyyntö Suomen Allaslaitteelta joulukuussa 2014, mutta toimittaja ei vielä silloin pystynyt toimittamaan allasportaita ja laskua ei saatu vuodelle Määrärahat oli varattu allasportaisiin 2014, mutta allasportaiden tilaus on viivästynyt toimittajan osalta. Asian valmisteli vapaa-aikasihteeri Tommi Kanala Vapaa-aikatoimi ehdottaa, että allasportaille varataan määräraha vuodelle 2015, koska vuodelle 2014 varattu määräraha jäi käyttämättä kiireellisen aikataulun ja tehdyn päätöksen takia, toimittajan ollessa kykenemätön toimittamaan portaita niin nopealla aikataululla. Sivistyslautakunta hyväksyy ehdotuksen ja esittää sitä edelleen kunnan hallitukselle ja valtuustolle hyväksyttäväksi. Vapaa-aikasihteeri Tommi Kanala oli paikalla tämän asian käsittelyn ajan. Hyväksyttiin ehdotuksen mukaan.

28 Utsjoen kunta Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Liikunta- ja nuorisotoimen projektien omarahoiteosuudet sekä liikunnan ja nuorisotyön oma projektitili 24/ /2015 Sivltk 17 Aluehallintovirasto sekä ministeriöt avaavat valtionavustushakemuksia pitkin vuotta, virastot määrittelevät jokaiseen avustukseen omarahoiteosuuden, joka hakijan tulee täyttää. Yleensä omarahoiteosuus on vähintään 50 % kokonaiskustannuksista. Aluehallinto tiukentaa vuosittain avustuskriteerejä ja haetulle toiminnalle sekä avustukselle vaaditaan jo nyt vakinaistamissuunnitelmaa. Kunnan omarahoiteosuudessa tulisi vuosittain löytyä määräraha hankkeille, jotka pääosin jatkuvat joka vuosi. Tällaisia haettavia avustuksia ovat mm. Aikuisliikunnan kehittäminen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen sekä nuorisopuolelta paikallisen harrastustoiminnan kehittäminen. Kunta on saanut näihin vuosittain avustusta, mutta hankkeita ja hakemuksien tekemistä helpottaisi, että esimerkiksi liikunta ja nuorisotoimen hankeprojekteille voitaisiin myöntää projektirahasto josta löytyisi /vuosi omarahoiteosuuksiin, jolloin hankkeita toteutettaisiin omarahoiteosuuden puitteissa siinä järjestyksessä kuin niitä tulee. Hankkeille varttuja omarahoiteosuuksia vapaa-aikatoimi ei ole voinut lisätä liikunnan tai nuorisotyön budjetteihin, koska vuotuinen kasvu budjettiin sai olla vain 1 % näin ollen olisi helpompi perustaa omarahoiteosuuksille oma projektitili. Asian valmisteli vapaa-aikasihteeri Tommi Kanala Liikunta- ja nuorisotyön projekteille perustetaan oma projekti/hankerahasto/tili, josta löytyy vuosittain liikunta- ja nuorisotyön projekteihin omarahoiteosuus. Lisäksi liikunta- ja nuorisotyön kaikkia pieniä projekteja ei tarvitsisi käyttää lautakunnassa, hallituksessa ja valtuustossa, koska kokoukset ovat eri aikoihin ja hankkeiden/projektien aikataulut ja toteuttaminen venyvät tämän takia. Sivistyslautakunta hyväksyy ehdotuksen ja esittää sitä kunnanhallitukselle ja kunnan valtuustolle hyväksyttäväksi. Vapaa-aikasihteeri Tommi Kanala oli paikalla tämän asian käsittelyn ajan. Sivistyslautakunta palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

29 Utsjoen kunta Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Muutoksia Utsjokisuun koulun työsuunnitelmaan / /2015 Sivltk 18 1) Opettajankokous esittää, että 8. lk työelämään tutustumisviikko (TVT) siirretään viikolle 16, koska aiemmin varatulla viikolla on saamelaisnuorten taidetapahtuma. 2) Niilo Rasmukselle lisätään tuntimäärään yksi viikkotunti, koska saamen käsityöryhmä 3.-4.lk siirtyi vuodenvaihteessa hänen opetettavakseen. Asian valmisteli vt. rehtori-sivistystoimenjohtaja Laura Arola Sivistyslautakunta hyväksyy esitetyt muutokset Utsjokisuun koulun työsuunnitelmaan. Hyväksyttiin.

30 Utsjoen kunta Pöytäkirja 1/ Muutoksenhakukiellot Kieltojen Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpano: perusteet Pykälät 4, 6, 8, 10, 11, 12, 18 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät 1, 2, 3, 5, 7, 9, 13, 14, 15, 16, 17 HallintolainkäyttöL 5 :n / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät ja valituskieltojen perusteet Pykälät 1, 2, 3, 5, 7, 9, 13, 14, 15, 16, 17 Oikaisuvaatimusohjeet Oikaisuvaatimusviran Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. omainen ja Utsjoen sivistyslautakunta aika Utsjoentie 16 as Utsjoki Oikaisuvaatimuksen sisältö Valitusosoitus Valitusviranomainen ja valitusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluttua päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pohjois-Suomen hallinto-oikeus Käyntiosoite: Isokat 4, Oulu Postiosoite: PL OULU Kunnallisvalitus, pykälät Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus, pykälät Valitusaika päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälä Valitusaika päivää päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. päivää Liitetään pöytäkirjaan

31 Utsjoen kunta Pöytäkirja 1/ Valituskirja Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainostaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valituskirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Lisätietoja Valitusasiakirjat on toimitettava 1 ): nimi, osoite ja postiosite Pykälät Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. 1 ) Jos toimitettava muulle kuin valitusviraomaiselle. Liitetään pöytäkirjaan