ÖLJYNTORJUNTASUUNNITELMA PORIN SATAMA

Transkriptio

1 ÖLJYNTORJUNTASUUNNITELMA PORIN SATAMA Vahvistanut Tarkastanut Tiedoksi Porin Satama Satakunnan Pelastuslaitos Lounais-Suomen ELYkeskus

2 SISÄLLYS 1 LAINSÄÄDÄNTÖ JA MÄÄRÄYKSET SATAMA Toiminnan harjoittaja ja toiminnan kuvaus Mäntyluodon satama Tahkoluodon satama Luonnonsuojelualueet TORJUNTAORGANISAATIO TORJUNNAN JÄRJESTÄMINEN TORJUNTA MAA-ALUEELLA TAPAHTUVASSA ÖLJYVAHINGOSSA TORJUNTA MERIALUEELLA TAPAHTUVASSA ÖLJYVAHINGOSSA TORJUNTA KEMIKAALIVAHINGOSSA TORJUNTATILANTEEN JOHTAMINEN YHTEISTYÖ PELASTUSLAITOKSEN KANSSA TORJUNTAVALMIUDEN TASO SATAMA-ALUEEN VAARALLISET KOHTEET SATAMAN LIIKENTEEN AIHEUTTAMAT RISKIT TORJUNTAKALUSTO JA TORJUNTAVALMIUS SATAMAN TORJUNTAKALUSTO ULKOPUOLINEN TORJUNTAKALUSTO RISKIT JA ENNALTAEHKÄISY LAITTEISTO JA VALVONTA RISKIEN ARVIOINTI JÄLKITORJUNTA SATAMAN VALMIUDET ULKOPUOLISET VALMIUDET TORJUNTASUUNNITELMAN YLLÄPITO TARKASTAMINEN SÄILYTYS TIEDOTUS... 14

3 LIITE 1 MÄNTYLUOTO YLEISJÄRJESTELYKARTTA LIITE 2 TAHKOLUOTO YLEISJÄRJESTELYKARTTA LIITE 3 TORJUNTAORGANISAATIO LIITE 4 VAARALLISET KOHTEET MÄNTYLUODOSSA LIITE 5 VAARALLISET KOHTEET TAHKOLUODON SYVÄSATAMASSA 19 LIITE 6 TORJUNTAKALUSTO MÄÄRÄT JA SIJOITUSKARTTA TAHKOLUOTO 20 LIITE 7 SUOJELUMATERIAALITAULUKKO LIITE 8 TURVALLISUUSHENKILÖSTÖN KOULUTUSTILANNE LIITE 9 MUUN HENKILÖSTÖN KOULUTUS LIITE 10 HÄTÄILMOITUS LIITE 11 TOIMINTA KEMIKAALIONNETTOMUUDESSA Suunnitelma on tarkastettu Satakunnan Pelastuslaitoksella 2. Tarkastetun version ja vastuuhenkilön on vahvistanut Porin Satama Oy:n toimitusjohtaja. 3. Vahvistettu suunnitelma lähetetään tiedoksi Varsinais-Suomen Elinkeino- ja Liikennekeskukselle Pelastuslaitoksen kautta kolmena kappaleena

4 1 LAINSÄÄDÄNTÖ JA MÄÄRÄYKSET Öljyntorjuntasuunnitelma perustuu öljyvahinkojen torjuntalakiin 1673/ 2009 Tämän lain tavoitteena on, että: 1) maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen ja aluksista aiheutuvien öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan varaudutaan asianmukaisesti; 2) mahdolliset vahingot torjutaan nopeasti ja tehokkaasti; ja 3) vahinkojen seuraukset korjataan niin, että ihmisille, omaisuudelle ja ympäristölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Lain tavoitteena on selkeyttää viranomaisten ja muiden tahojen tehtävät ja vastuut öljyvahinkojen ja aluksista aiheutuvien kemikaalivahinkojen torjunnassa. Öljyvaraston perustorjuntavalmius Jokainen, joka varastoi öljyä samalla varastoalueella vähintään litraa, mutta kuitenkin alle miljoona litraa, on velvollinen pitämään varastoalueella paikallisten olosuhteiden vaatiman määrän torjuntaan soveltuvaa imeytys- tai muuta vastaavaa ainetta ja torjuntaan tarvittavaa kalustoa sekä huolehtimaan siitä, että saatavissa on niiden käyttöön perehtynyttä henkilöstöä. Jos varastoalue sijaitsee siten, että sieltä voi öljyvuodon yhteydessä joutua öljyä vesistöön, on varastoalueella oltava niin paljon öljypuomia, että sen avulla voidaan estää öljyn leviäminen vesistössä. Edellä tarkoitetun varaston haltijan on huolehdittava siitä, että varaston henkilökunta on perehtynyt öljyvahinkojen hälytysjärjestelmään ja että henkilökunnan tiedossa ovat ne paikat, jotka viranomainen on hyväksynyt öljyisen jätteen keräys- ja hävityspaikoiksi. Jakeluasemilta edellytettävästä torjuntavalmiudesta säädetään vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005). Suuren öljyvaraston torjuntavalmius Jos öljyn määrä muualla kuin rannikolla sijaitsevalla varastoalueella on miljoona litraa tai suurempi, varastoija on velvollinen laatimaan suunnitelman alueella sattuvan öljyvahingon varalta ja kuulemaan siinä yhteydessä alueen pelastustointa. Varastoijan on myös hankittava öljyvahinkojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi tarpeellista kalustoa sekä huolehdittava siitä, että saatavissa on sen käyttöön perehtynyttä henkilöstöä. Suunnitelma torjunnan järjestämisestä on viivytyksettä saatettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja alueen pelastustoimen tietoon. Tarkemmat säännökset 1 momentissa mainitusta suunnitelmasta ja tarvittavasta torjuntakalustosta annetaan valtioneuvoston asetuksella. Sataman ja laitoksen torjuntavalmius Pääasiassa kauppamerenkulun käyttöön tarkoitetun sataman pitäjä ja muun rannikkoalueella miljoona litraa tai sitä enemmän öljyä tai muita haitallisia aineita varastoivan laitoksen toiminnan harjoittaja on velvollinen laatimaan suunnitelman alueella sattuvan öljyvahingon ja aluskemikaalivahingon varalta. Suunnitelmaa laadittaessa on kuultava alueen pelastustointa. Sataman pitäjän ja toiminnan harjoittajan on hankittava öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi tarpeellista kalustoa. Toiminnanharjoittajan tulee myös huolehtia siitä, että torjuntakaluston käyttäjiksi on saatavissa koulutettua henkilöstöä. Suunnitelma torjunnan järjestämisestä on viivytyksettä saatettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja alueen pelastustoimen tietoon. Tarkemmat säännökset 1 momentissa tarkoitetusta suunnitelmasta ja tarvittavasta torjuntakalustosta annetaan valtioneuvoston asetuksella. Säännöksiä annettaessa otetaan huomioon sataman liikenteen ja erityisesti siellä käyvien säiliöalusten määrä ja muut öljyvahingon ja aluskemikaalivahingon vaaraan vaikuttavat seikat.

5 2 SATAMA 2.1 Toiminnan harjoittaja ja toiminnan kuvaus Porin satamalla tarkoitetaan kolmen sataman kokonaisuutta, joka koostuu Mäntyluodon satamasta sekä Tahkoluodon Syväsatamasta ja Kemikaalisatamasta. Porin Satama Oy on Porin kaupungin 100% omistama yhtiö, joka tuottaa vuokraus-, alus- sekä nosturi- ja kuljetinpalveluita asiakkailleen. 2.2 Mäntyluodon satama Mäntyluodon satama sijaitsee Porin kaupungissa Meri-Porin alueella noin 15 kilometriä kaupungin keskustasta luoteeseen Räpsöönsuntin tuntumassa suurelta osin mereen täytetyllä alueella. Satamajärjestyksen mukainen alue (vesialueineen noin 650 ha) käsittää myös Reposaaren kalasataman. Mäntyluodon satama on keskittynyt puutavaran, kappaletavaran, irtolastien ja konttien käsittelyyn (sekä vientiin että tuontiin). Satama on yksi Pohjoismaiden suurimmista sahatavarasatamista. Satamassa käsitellään myös IMDG luokiteltuja aineita, lähinnä konttikuljetuksina. Sataman toimintoihin kuuluvat sataman alueiden, rakennusten sekä koneiden ja laitteiden käyttö ja kunnossapito, aluspalvelut ja sataman valvonta. Toimintaan kuuluu myös Oy Hacklin Ltd:n ahtaus, varastointi ja huolintatoiminnot. Sataman lastaus ja purkutyöt suoritetaan normaalisti kahdessa vuorossa, klo ja (maanantai-perjantai) ja lauantaisin kello Ylitöitä tehdään, kun lastaus tai purkaustyö on alkanut normaalin työajan puitteissa, mutta työtä ei ole saatu suoritettua ennen työajan päättymistä ja lastaus tai purkutyö halutaan saattaa loppuun keskeytyksettä (esim. rikastelaivat). Myös hiililaivat puretaan nonstop työnä. Satamassa kävi 933 alusta vuonna 2009, 753/2010 ja 731/2011. Tavaraa käsitellään 5-6 miljoonaa tonnia vuosittain. Satamassa käyneiden alusten lukumäärä on kuitenkin vähentynyt viime vuosina, johtuen laivojen koon kasvusta. Mäntyluodon sataman palvelut: High&heavy -palvelut Konttiliikenne Kuiva irtotavara (bulk) Sahatavara Mäntyluodon satamanosassa käsitellään pääasiassa raskasnostoprojekteja, kontti- ja rikasteliikennettä sekä sahatavaraa. Käsittely- ja varastointitilaa löytyy Mäntyluodon satamasta runsaasti. High&heavy -palvelut tarkoittavat suurten ja painavien tuotteiden käsittelyä, johon Mäntyluodossa on erittäin hyvät toimintamahdollisuudet. Siellä sijaitsee Suomen vahvin satamanosturi Masa (max. 200 t), jolla suoritetaan satoja yli 150 tonnin kappaleiden nostoja vuodessa. Lisäksi vuonna 2011 hankittiin mobiilinosturi (kumipyörät), jonka maksiminostokapasiteetti on 140t/20m. Konttiliikenne kulkee Kallonlahden satamaosan kautta. Operaattorilla (Hackiln) on yksi säännöllinen linjalaiva, Klenoden. Kallonlahdella kyetään palvelemaan Kiel-Canal size aluksia. Alusten lastaus- ja purkunopeus on noin 25 konttia/tunti. Rikastetta käsitellään Mäntyluodossa nivelpuominostureilla ja purku suoritetaan laivasta suppilon tai katon kautta suoraan varastoon.

6 Laiturin pituus m Maksimisyväys 12 m Nosturit 200 t, 140t, 60 t, 53 t, 50 t, 4 x 40 t, ja materiaalinkäsittelykone 9 t Tavaravarastot m² Kemikaalisäiliöitä m³ Säilytyssiiloja m³ Alusten pituudet max. 200 m Ro/Ro -laituripaikat 2 kpl 2.3 Tahkoluodon satama Tahkoluoto sijaitsee noin 27 km Porin kaupungin keskustasta luoteeseen ulkosaariston tuntumassa. Satama-alueen kaakkoispuolella on maa ja metsätalousaluetta sekä Tahkoluodon asuinalue. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Tahkoluodon asuinalueella, noin 500 m:n etäisyydellä satamasta. Lähin koulu, päiväkoti ja leirintäalue ovat Reposaaren taajamassa, joka sijaitsee 2 3 kilometriä laitoksesta eteläkaakkoon. Reposaaren länsirannalla, noin 1,2 kilometrin etäisyydellä satamasta on Siikakarin leirintäalueen uimaranta. Tahkoluodon yhdistää mantereeseen Reposaaren kautta kulkeva, vuonna 1956 valmistunut maantie sekä vuonna 1993 valmistunut Pohjoinen satamatie, joka yhdistää sataman suoraan valtatie 8:aan. Ensimmäiset öljysäiliöt ja öljysatama rakennettiin Tahkoluotoon 1950 luvun loppupuolella. Hiililaituri ja kenttä valmistuivat 1970 luvulla. Rautatie Tahkoluotoon valmistui 1980-luvulla ja syväsatama Tahkoluodon sataman palvelut: kuiva irtotavara (bulk) nestemäiset kemikaalit irtotavaran eli bulkin jakelukeskus Syväsatama Tahkoluodon syväsataman kiistattomasti suurin etu on se, että sataman 15,3 metrin syväys mahdollistaa myös Cape-kokoluokan alusten vastaanottamisen. Sataman lastauskapasiteetti on jopa m³ tai tonnia /tunti. Syväsatamassa on hyvät valmiudet toimia hiilikuljetusten uudelleenlaivaussatamana. Laiturin pituus 450 m Maksimisyväys 15,3 m Nosturit 40 t, 32 t Lastain noin 1500 m³ tai tonnia/tunti Tavaravarastot m² 5 km maakuljetin 2 200t/h Öljy- ja kemikaalisatama Öljy- ja kemikaaliterminaali toimii erillisellä alueellaan Tahkoluodossa. Terminaalin vuosittainen liikenne on noin tonnia. Tavaraliikenne koostuu erilaisista öljytuotteista ja kemikaaleista. Alueen säiliöt ovat lähinnä yksityisten yritysten omistuksessa. Laajennustilaa satamassa on huomattavan paljon (yli m³). Laiturin pituus 105 m Maksimisyväys 10 m Alusten pituudet m

7 Öljysäiliöitä m³ Bulk-satama, 10m laituri Laiturin pituus 145 m Maksimisyväys 10 m 2.4 Luonnonsuojelualueet Kokemäenjoen suisto, Preiviikinlahti ja Yyterinsannat kuuluvat Suomen Natura 2000 verkostoon. Kokemäenjoen suistoalue (FI , noin ha) on sekä kasvillisuutensa että linnustonsa puolesta kansainvälisestikin merkittävä kosteikkoalue, joka on sekä luonto että lintudirektiivin mukainen suojelukohde. Preiviikinlahti on laaja, rannoiltaan matala liejupohjainen merenlahti, joka on kansainvälisestikin merkittävä linnustonsuojelualue. Yyterin santojen avoin dyynialue on puolestaan Etelä- Suomen laajin yhtenäinen ja yhä aktiivinen dyynialue, jonka pituus on kaikkiaan noin kolme kilometriä. Preiviikinlahden pinta-alaltaan noin ha:n suuruinen alue FI on lintudirektiivin mukainen kohde ja sijaitsee kokonaisuudessaan pinta-alaltaan noin ha:n suuruisen luontodirektiivin mukaisen kohteen FI sisällä. Näistä Natura 2000 alueista Kokemäenjoen suisto sijaitsee lähimpänä Mäntyluodon satamaa etäisyyden ollessa pienimmillään 1,5 kilometri. Yyterinsannan suojelualue sijaitsee lähimmillään runsaan 2 kilometrin päässä satamasta. Lähimpänä Tahkoluodon satamaa sijaitseva Gummandooran saariston Natura 2000 alue(fi ) on noin kahden kilometrin etäisyydellä satamasta. Satamaan johtava laivaväylä kulkee Gummadooran Natura-alueen läpi. Gummandooran saaristo on luonnontilainen saaristoalue ja siellä on edustava eläin ja kasvilajisto.

8 3 TORJUNTAORGANISAATIO Porin satamalla on sisäinen pelastussuunnitelma, jossa on määritelty organisaation vastuut pelastustilanteiden osalta. Öljyntorjunnan organisaatio noudattaa edellä mainittua. Öljyntorjunnan päävastuussa on Satakunnan Pelastuslaitos yhdessä sopimuspalokuntien kanssa (mm- Reposaaren ja Pihlavan VPK). 3.1 TORJUNNAN JÄRJESTÄMINEN Porin satamalla on vastuussa ensitoimenpiteistä öljy tms. vahingon sattuessa omalla kalustollaan ja oman henkilökunnan sekä kumppaniensa toimesta. Vastuu öljyntorjunnan johtamisesta siirtyy Satakunnan pelastuslaitokselle heti heidän saavuttuaan kohteeseen. 3.2 TORJUNTA MAA-ALUEELLA TAPAHTUVASSA ÖLJYVAHINGOSSA Porin satama on toteuttanut loppuun ympäristöluvassaan määrätyt hulevesiviemäröintien kiintoaineerotuskaivojen rakentamisen vuonna 2010 Mäntyluodon satamassa ja Tahkoluodon syväsatamassa. Laiturialueella olevat sadeviemärit on yhdistetty kokoomalinjoihin, jotka johtavat yhteiseen kiintoaineen erotuskaivoon. Yhtään sadevesikaivoa ei enää ole johdettu suoraan sataman altaaseen. Laiturialueella tapahtuvien mahdollisten vuotojen osalta on siten selkeästi parannettu toimintamahdollisuuksia öljyvahingon tapahtuessa. Pienien öljyvuotojen torjuntaan on kriittisissä kohteissa, kuten mobiilinosturit, varattu imeytysraetta ja tekstiilejä talteenottoon. Torjuntavälineitä Valuma-allas öljylaiturilla Pääosa sataman lastien käsittelyalueista on pinnoitettu asfaltilla, joten maastoon ei pääse helposti imeytymään öljyjä, vaan ne voidaan pinnalta kerätä talteen. Bunkraukseen tulevat säiliöautot käyttävät kaivonsulkumattoja polttoaineen pumppauksen aikana.

9 3.3 TORJUNTA MERIALUEELLA TAPAHTUVASSA ÖLJYVAHINGOSSA Porin satama on hankkinut Tahkoluodon kemikaalisataman käyttöön öljyntorjuntakontin, joka sisältää 450m öljyntorjuntapuomia. Puomi on nopeasti vedettävissä mahdollisen öljyvuodon rajaamiseksi laitureilla no (Liite 6 karttapiirros). Muiden laiturialueiden osalta öljyntorjunta toteutetaan Satakunnan pelastuslaitoksen öljyntorjuntakalustolla. 3.4 TORJUNTA KEMIKAALIVAHINGOSSA Porin satamassa käsitellään öljytuotteiden lisäksi erilaisia kemikaaleja konteissa pienyksikköinä sekä vähäistä määrä säiliökontteina. Mäntyluodon laiturissa 18 lastataan muutama laiva vuodessa rikkihappoa. Mäntyluodon satamassa on vaarallisten aineiden kenttä, joka on allastettu alue. Sadevesiviemäröinnit on sulkuventtiilillä suljettavissa mahdollisen vuodon sattuessa alueen sisällä. Jos vuoto sattuu laiturialueella, toimitetaan vuotava kontti vaarallisten aineiden kentälle suljettuun allastilaan, jossa jatkokäsittely suoritetaan. Tahkoluodon kemikaalisatamassa käsitellään natriumhydroksidia (lipeää), natriumkloraattia ja rikkihappoa. Kemikaalilaituri 30 on valuma-altaallinen sekä varustettu emäksien ja happamien tuotteiden osalta erillisillä ylivuotosäiliöillä. Operaattorin vastuulle kuuluu säiliöventtiilien käyttö annettujen ohjeiden mukaan. Laivankäsittelyn aikainen jatkuva valvonta kuuluu terminaalin operaattorille. Kemikaalivuotojen sattuessa ensisijaisena toimenpiteenä on vuodon rajoittaminen. Terminaalioperaattori on vastuussa lastauksen/purkauksen välittömästä keskeyttämisestä. Onnettomuustilanteessa operaattorilla on myös pelastuslaitoksen hälyttämisestä paikalle. 3.5 TORJUNTATILANTEEN JOHTAMINEN Onnettomuuden alkuvaiheessa tilanteen johtaminen kuuluu ensinnä paikalle tulleelle ja vastuussa olevalle sataman, operaattorin tai terminaalin johtohenkilölle.

10 Johtovastuun ottaa ensimmäisenä paikalle tullut pelastusyksikkö ja sen yksikön johtohenkilö. Sataman päivystykseen otetaan yhteyttä joko operaattorin, satamavalvonnan tai Pelastuslaitoksen tilannekeskuksen taholta. 3.6 YHTEISTYÖ PELASTUSLAITOKSEN KANSSA Porin satamalla on öljyntorjunnan osalta sopimus Satakunnan pelastuslaitoksen kanssa. Yhteistoimintakokousten kautta pelastuslaitoksen johtoon ollaan yhteydessä säännöllisesti ja toimintaa kehitetään yhdessä. Pelastusharjoituksia järjestetään säännöllisesti vuositasolla. Kemikaalisataman yhteistyökokous kokoontuu neljännesvuosittain. Kokouksen jäseniin kuuluu satama, terminaalin toiminnanharjoittajat, operaattorit, Tukes ja Satakunnan pelastuslaitos. Kokouksessa tehdään toimenpiteitä kemikaalisataman yhteistoimintavalmiuksien kehittämiseksi. Riskejä ja poikkeamia käsitellään ja toteutetaan niistä aiheutuvia toimenpiteitä. 4 TORJUNTAVALMIUDEN TASO Porin satama ylläpitää torjuntavalmiutta hallinnoimallaan alueellaan. Sataman hallinnoimiksi alueiksi katsotaan kaikki laiturialueet suojarakenteineen ja sataman omistamat lastaus-/purkauslaitteet sekä kemikaaliputkistot. Valmiuden ylläpitoon liittyy oman kaluston varaaminen, ylläpito ja toiminnan harjoittelu. Satamalla on 24/7 satamavalvonta sekä johdon päivystys paikalliseen johtamiseen. Sataman operaattorit ja terminaalit ovat vastuussa omistamiensa kiinteistöjen ja vuokra-alueidensa öljyntorjunnasta. Operaattorit ovat aina vastuussa käsittelemänsä tuotteen osalta siitä, että torjunnan taso on aina riittävän korkealla tasolla ja varmistaa että torjuntakalusto on käytettävissä niin kuin on tarkoitettu. 4.1 SATAMA-ALUEEN VAARALLISET KOHTEET Vaarallisten aineiden varasto Vaarallisten aineiden varasto eli ns. IMO-varasto sijaitsee Kallonlahden pohjoisosassa. Varastokenttä (noin m 2 ) on aidattu ja suljettu. Vaarallisten aineiden kenttä on päällystetty haponkestävällä asfaltilla. Vaaralliset aineet ovat yleensä konteissa, tankkikonteissa, yksittäis-pakkauksina, suursäkkeinä tai kappaletavarana. Poltto ja voiteluaineiden käyttö Sataman alueella sijaitsee polttoainesäiliöitä useassa paikassa, Kallonlahdessa monitoimivaraston yhteydessä (10 m 3 ), työvoimakeskuksen yhteydessä (25 m 3 ) ja konehallin yhteydessä Kirrinsannassa (10 m 3 ). Lisäksi sataman ulkopuolella eri satamantien eteläpuolella sijaitsevassa korjaus ja trukkihallissa on polttoöljysäiliö ja polttonesteiden jakeluasema. Kaikissa polttoainesäiliöissä on kaksoisvaippa. Kemikaalilaiturien rakenteet

11 Kemikaalisatamassa on öljylaituri, jossa on purkaus-/lastausvarret laivojen lastinkäsittelyyn. Käsiteltäviä tuotteita on bensiini, dieselöljy, kevyt polttoöljy ja raskas polttoöljy (tai vastaavat mustat öljytuotteet). Kemikaalilaiturien alue on allastettu ja pienet paikalliset (muutama sata litraa) öljyvuodot saadaan siten talteen. Kemikaalilaiturien käyttö laivankäsittelytilanteessa on terminaalien henkilökunnan vastuulla. Laivojen bunkraus ja jäteöljyn nouto Laivojen bunkraus, eli polttoaineen tankkaus laivaan on ohjeistettu ja vastuu on kuljetusliikkeellä. (ohje liitteeksi). Säiliöauton kuljettajaa edellytetään peittämään laiturilla olevat sadevesikaivot ja valvomaan bunkraustapahtumaa alusta loppuun saakka. Laivan pilssivesien, eli jäteöljyn noudoissa noudatetaan samaa ohjeistusta kuin bunkrauksessa. 4.2 SATAMAN LIIKENTEEN AIHEUTTAMAT RISKIT Ajoneuvo- ja työkoneliikenne Satamassa on ajoneuvoliikenteelle 30km/h nopeusrajoitus. Sataman työkone ja rekkaliikenne aiheuttaa riskin polttoaine tai hydrauliikkaöljyjen osalta. Työkoneiden ja rekkaliikenne on sataman alueella jatkuvaa ja toiminta-alueet kattavat koko sataman alueen. Tyypillisiä työkoneita Mäntyluodon satamassa on trukit, kauhakuormaajat, konttikurottajat, siirtokoneet ja mobiilinosturit. Tahkoluodon syväsatamassa trukit, kauhakuormaajat ja mobiilinosturi. Tahkoluodon kemikaalisatamassa ei satamatoiminnan työkoneliikennettä ole kuin aluekunnossapidon töissä. Raideliikenne Sataman raiteilla kuljetetaan satunnaisesti säiliövaunuja. Määrät ovat vuosittain vähäisiä. Raideliikenne itsessään aiheuttaa riskin muun liikenteen kanssa risteysalueilla. Satamassa on 20km/h nopeusrajoitus junille. Laivaliikenne Sataman laivaliikenteen osalta riskejä muodostaa itse laivan sisältämät polttoaine ja konetilan pilssiöljyt sekä edellä esitetty bunkraus/jäteöljyn nouto. Laiva on vastuussa kaikesta laivan omasta toiminnasta johtuvasta öljyntorjunnasta. 5 TORJUNTAKALUSTO JA TORJUNTAVALMIUS Torjuntakalusto koostuu sataman omistamasta kiinteästä ja siirrettävästä torjuntakalustosta ja torjuntavalmius oman henkilökunnan kouluttamisesta. Sataman henkilökuntaan kuuluu n. 5 henkilöä, jotka toimivat aktiivisesti VPK toiminnassa ja voivat siten päivittäisellä toiminnallaan ylläpitää toimintavalmiutta ympäristön ja kaluston osalta normaali työskentelyn ohella. Porin satamalla on Reposaaren VPK:n kanssa sopimus kemikaalisataman palovesijärjestelmän huolloista ja tarkastuksista kuukausittain. 5.1 SATAMAN TORJUNTAKALUSTO Porin sataman torjuntakalustoa löytyy Mäntyluodosta kunnossapidon varastosta ja Tahkoluodosta korjaamohallista.

12 Mäntyluodossa: Imeytysainetta Tekstiilipuomia maakäyttöön Imeytysmattoa Tahkoluodossa: Öljyntorjuntakontti laiturin 28 pohjoispäässä sisältäen 450m Lamor FOB 900 öljypuomia 2 kpl 600 litran suuruisia öljyntorjuntatarvikkeita sisältävää konttia. 1kpl öljylaiturilla 29 ja 1kpl kemikaalilaiturilla 30 Öljyntorjuntakontti on lukitsematon ja on joka hetki käytettävissä, kun riittävä venekalusto on paikalla puomin vetämiseen laiturilta 28 kohti laiturilla 30 tai 29 olevia kiinnityspisteitä, joilla alueiden rajaaminen voidaan suorittaa halutulla tavalla. Puomin ulottuma-alueet ja kiinnityspisteet on esitetty liitteessä ULKOPUOLINEN TORJUNTAKALUSTO Operaattorin ulkopuolista öljyntorjuntakalustoa löytyy Kaanaan pelastusasemalta ja Porin satamalta. Pelastuslaitoksella on käytössään erityyppisiin tehtäviin tarkoitettuja öljyntorjunta-aluksia ja lauttoja. Kaanaan pelastusasemalla toimii valmiudessa 3 pelastushenkilöä ja ambulanssiryhmä. Kaanaan pelastusasemalla oleva öljyntorjuntakalustoa on esitelty seuraavassa listassa. Öljyntorjuntakontti, jossa puomia 1 x 500 m x 900 mm, 1 x 200 m x 900 mm Lamor Imeytysliinoja Sorbix imeytysainetta Öljyntorjuntapumppu 40-50cbm/h riippuen imettävästä tuotteesta. Öljynkeruusäkki n. 1000kpl Paloautoissa on Sorbix imeytysainetta 20-40kg, sekä jokaisella paloasemalla on vaihtosäkkejä. Kaanaan pelastusasemalla on maapuolen öljyntorjuntaan käytettävissä imeytyspuomia 1 x 100m, joka toimitetaan paloautoilla paikalle. Imeytyspuomin avulla mahdollistetaan maastossa öljyisen veden imu talteen vuotokohdan pinnalta ja osaksi voidaan imeyttää imeytyspuomiin. Ulvilan keskusvarastossa on n. 2 km imeytyspuomia valmiina maastokäyttöön. Satakunnan pelastuslaitoksen ja SYKE torjuntakalustoa on sijoitettuna Mäntyluodon satamassa varastoon H23. Kalusto sisältää seuraavan listan mukaista kalustoa. Öljyntorjuntakontti 1x500mx900mm (SataPel) Ö-torjuntapuomi 1000m (Syke) 6 RISKIT JA ENNALTAEHKÄISY Sataman hallinnoimalla alueella merkittävin yksittäinen riski on laivankäsittelyn yhteydessä syntyvä nestevuoto. Myös terminaalien alueella tapahtuva säiliön vuoto voi vaikuttaa terminaalialueen ulkopuolisiin alueisiin. Laitteiston käyttökunnolla, huollolla ja oikealla käytöllä on suurin merkitys riskin ennaltaehkäisyssä. Laitteiston kuntoa valvotaan säännöllisillä tarkastuksilla ja käytön osalta operaattoreille on annettu riittävät käyttöohjeet ja koulutus.

13 Laitteistojen kuntoa valvotaan sataman oman ja ulkopuolisten tekemien kunnossapito-ohjelmien pohjalta. 6.1 LAITTEISTO JA VALVONTA Kohdassa 4.1 lueteltiin satama-alueen vaarallisia kohteita, kuten ajoneuvojen polttoainesäiliöt, lastauslaiturit, IMO-kenttä ja kemikaaliputkiston purkaus-/lastausvarret. Satamalla ja sataman toiminnanharjoittajilla on omistamiensa laitteistojen osalta kunnossapito ja tarkastusvelvollisuudet. Edellä mainittujen osalta ennakkosuunnitelmien mukaisia toimenpiteitä suorittaa laitteistojen omistajan oma henkilökunta ja ulkopuolinen palveluntuottaja. 6.2 RISKIEN ARVIOINTI Riskien arviointia eri onnettomuuksien osalta on tehty sisäisessä pelastussuunnitelmassa. 7 JÄLKITORJUNTA Satama-alueella tapahtuvan jälkitorjunnan osalta suunnitelmat tehdään aina yhteistyössä pelastusviranomaisen kanssa. 7.1 SATAMAN VALMIUDET Satama tekee pienten öljyvahinkojen jälkitorjunnan työt heti itse ja toimittaa öljyiset jätteet, joko niille varattuihin astioihin tai käyttää palvelusopimuksen kumppaniaan jätteiden kuljetukseen. Satamalla on jätehuoltoyritysten kanssa sopimukset. Maan saastuessa käytetään apuna maansiirtoon erikoistuneiden yritysten apua. Satamalla on öljyjätteiden keräämiseen tarkoitettuja pienastioita sijoitettuna kaikkiin sataman osiin. Karttapiirros löytyy sataman verkkosivuilta ULKOPUOLISET VALMIUDET Porin satamalla on palvelusopimuksia jätehuoltoyritysten kanssa jätteiden siirtämisestä. Eri toiminnan harjoittajien organisaatioihin tukeudutaan tarvittavin osin, jos öljyn kerääminen vaatii merkittäviä resursseja. Satakunnan pelastuslaitos on keskeisessä roolissa, kun isoja jälkitorjuntatoimenpiteitä suunnitellaan. 8 TORJUNTASUUNNITELMAN YLLÄPITO Suunnitelman muutoksista vastaa ensisijaisesti operatiivinen päällikkö. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa muutoksien osalta 8.1 TARKASTAMINEN Suunnitelman tarkastaa Satakunnan pelastuslaitos. Suunnitelman ajantasaisuus tarkastetaan vuosittaisen palotarkastuksen yhteydessä.

14 8.2 SÄILYTYS Öljyntorjuntasuunnitelman päivitettyä versiota säilytetään Porin sataman verkkoasemalla omaa käyttöä varten. Suunnitelman paperiversioita säilytetään nosturivalvomossa, kunnossapidossa ja Tahkoluodon sosiaalitiloissa. 9 TIEDOTUS Porin Satama Oy:n julkisesta tiedotuksesta Porin Satama Oy:n yleisen tiedotuspolitiikan mukaan vastaa toimitusjohtaja tai hänen nimeämänsä henkilö. Onnettomuustilanteessa tiedottaminen käynnistyy havaitsijan tekemällä ilmoituksella hätäkeskukseen 112. Onnettomuuden sijainti ja luonne huomioiden sataman sisäinen hälyttäminen tapahtuu sidosryhmille käyttäen VHF puhelimia ja matkapuhelin SMS-viestiryhmiä. Vastuullisina hälyttäjinä toimii kaikki henkilökuntaan kuuluvat. Tiedon saatuaan, keskitetysti hälytyksen tekee nosturivalvomo. Porin sataman tilannejohtamisesta vastaa johdon edustaja, joka on tavoitettavissa 24/7 numerossa Satamavalvojat on tavoitettavissa 24/7 numerossa Porin Satama on toimittanut Satakunnan pelastuslaitoksen tilannekeskukseen (TIKE) Porin sataman alueen toimijoiden ajantasaiset yhteystiedot. Kai Heinonen

15 Liite 1 Mäntyluoto yleisjärjestelykartta

16 Liite 2 Tahkoluoto yleisjärjestelykartta

17 Liite 3 Torjuntaorganisaatio

18 Liite 4 Vaaralliset kohteet Mäntyluodossa

19 Liite 5 Vaaralliset kohteet Tahkoluodon syväsatamassa

20 Liite 6 Torjuntakalusto määrät ja sijoituskartta Tahkoluoto

21 Liite 7 Suojelumateriaalitaulukko Nimike Turvallisuushenki- Kiinteistökohtainen Huomautukset löstön materiaali Väestönsuojan materiaali Materiaalin tulee olla Enintään 20 m 2 Yli 20 m 2 X= yrityksen tai laitoksen hyvälaatuista ja käyttötarkoitukseen sopivaa. Materiaalin kuntoa valvotaan palo- ja väestönsuojan tarkastuksen yhteydessä. Suojelun johto Suojelu tehtävään nimetty Pelastussuussuun-nitelman mukaan Suojan valvoja Suoja Suojan valvoja ja apulainen Suoja turvallisuussuunnitelman mukainen määrä. Ensiapulaukku X 1 1 Pieni/25 henk. Iso/50 henk. Ensiside Paarit hihnoineen X 1 Huopa tai lämpöpeite X 2 Joditabletit X 4 tab./hlö Vedensäilytysaine 1 1 Vesisäiliön til.vast.määrä Suojakypärä Suojakäsineet Suojalasit Suojanaamari Suoja-asu Kumisaappaat X Käsivalaisin Suojan merkitsemiskilpisarja 1 1 Suojan työkalut 1 1 Rautakanki X 1 1 Lapio X 1 1 Kirves X 1 1 Säteilymittari X 1 Pelastusvälinepakkaus nro 1 Pelastusvälinepakkaus nro 2 X X Sankoruisku X 1 1 Palosanko X 1 1 Opas- ja ohjekirjallisuutta 2 X 1 2 Sammutusvälineet Pelastusvälineet Ensiapuvälineet Puhdistusvälineet Huollon välineet Tiedustelumerkitsemisvälineet ja X X X X X X

22 Pelastusvälinepakkaus Pelastusvälinepakkaus Suojan työkalut Sisällys: nro 1 nro 2 Pajavasara, 2 kg Veistokirves, n. 400 mm Säilytetään lukitussa laatikossa. Pajavasara, 2 kg Katkaisutaltta, 300 mm Kenttälapio, taitettuna Yksi laatikko jokaisessa suojassa Katkaisutaltta, 300 mm Piikkitaltta, 300 mm Sorkkarauta, 600 mm tai suojaosastossa. Laatikko Piikkitaltta, 300 mm Piikkitaltta, 500 mm Käsisaha, terä 500 mm merkitään vss-tunnuksella ja Voimaleikkuri, 600 mm Varsitaltta Rautasaha, terä 310 mm + tekstillä suojan työkalut. Veistokirves, n. 400 mm Voimaleikkuri, 600 mm 5 kpl Varateriä Kenttälapio, taitettuna Putkipihdit, n. 540 mm Jakoavain 35 mm kita Laatikon sisämitoiksi suositellaan Sorkkarauta, 600 mm Pelastusköysi, d 12 mm, 20 m Linjapihdit n. 200 mm 750 x 350 x 250 mm Käsisaha, terä 500 mm Kantovaate, 0,8 m x 2 m Ruuvitaltta n. 150 mm Rautasaha, terä 310 mm + Timpurin vasara + 2 kg nauloja 5 kpl Varateriä Pelastusköysi, d 12 mm, 20 m Jakoavain 35 mm kita Sidosköysi, d 12 mm, 10 m Linjapihdit n. 200 mm Ruuvitaltta n. 150 mm Timpurin vasara + 2 kg nauloja Puukko, n. 200 mm Pelastusköysi, d 12 mm, 20 m Kantovaate, 0,8 m x 2 m Trasselia, 1 kg pussissa Pakkausteippiä, 2 rll

23 Liite 8 Turvallisuushenkilöstön koulutustilanne Henkilön nimi Tehtävä Suoritettu kurssi Ajankohta Friman Pekka Turvallisuuspäällikkö Heinonen Kai Apulaisturvallisuuspäällikkö PELSU Räisänen Henrik Turvallisuusvalvoja/Liettämö PELSU Välikallio Tomi Turvallisuusvalvoja/Liettämö PELSU Nore Harry Turvallisuusvalvoja/Huoltorakennus PELSU Wallin Sami Turvallisuusvalvoja/Huoltorakennus PELSU Aaltonen Marjanne Turvallisuusvalvoja/Satamahallinto PELSU Harjunpää Jukka Turvallisuusvalvoja/ Sosiaali- ja PELSU toimistotilat Leppänen Marko Turvallisuusvalvoja/ PELSU Kunnossapitohalli Stenbacka Jari Turvallisuusvalvoja/ Valvomo PELSU Löfström Jari Turvallisuusvalvoja/ Kuljettimet PELSU Liite 9 Muun henkilöstön koulutus

24 Työntekijän nimi EA 1 EA 2 Tulityökurssi Pelastussuunn itelmakoulutus pvm. Alkusammut us-koulutus pvm. Poistumisharjoitus pvm. Friman Pekka Heinonen Kai Ok Voimassa Räisänen Henrik Ok Voimassa Välikallio Tomi Ok Voimassa Nore Harry Ok Voimassa Wallin Sami Ok Voimassa Aaltonen Marjanne Ok Harjunpää Jukka Ok Voimassa Leppänen Marko Ok Voimassa Pohjanlehto Jari Voimassa Löfström Jari Ok Voimassa Liite 10 Hätäilmoitus

25 SOITTAMINEN HÄTÄNUMEROON 112 Toimi näin: 1. Soita hätäpuhelu itse, jos voit. soita turvallisesta paikasta. 2. Kerro, mitä on tapahtunut. 3. Kerro tarkka osoite ja kunta (satamanosa/rakenne, laituri, varasto ) 4. Vastaa kysymyksiin. 5. Toimi annettujen ohjeiden mukaan. 6. Lopeta puhelu vasta saatuasi luvan.

26 Liite 11 Toiminta kemikaalionnettomuudessa TOIMINTA KEMIKAALIONNETTOMUUDESSA Pelasta välittömästi vaarassa olevat. Soita hätänumeroon 112. Kerro: - mitä on tapahtunut - onko loukkaantuneita - mikä aine/aineet on osallisena onnettomuudessa (luokka ja UN No) - palaako tai vuotaako jokin - millainen on onnettomuuspaikka (mahdollinen opastus alueelle) - onko lähellä yleistä liikennettä - tuulen suunta alueella. Tee tapahtuneesta ilmoitus myös satamavalvontaan Lähestyessäsi onnettomuuspaikkaa, jossa on mukana jotakin lastia (ei ainoastaan vaarallisia aineita): - Poista ja pidä sivulliset loitolla tapahtumapaikasta. - Älä kävele tai koske vuotaneeseen aineeseen. - Vältä höyryjen, savujen, huurujen, pölyjen hengittämistä myös silloin, kun kyseessä eivät ole vaaralliset aineet. Älä oleta, että kaasut tai höyryt ovat vaarattomia, vaikka haju puuttuu.