Viljat, öljykasvit, herne, erikoiskasvit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viljat, öljykasvit, herne, erikoiskasvit"

Transkriptio

1 Viljat, öljykasvit, herne, erikoiskasvit 84

2 Ohran Kasvuohjelma Ohra on tärkein rehuviljamme. Se on myös teollisuuden merkittävä raaka-aine, jota käytetään maltaan tuotantoon, tärkkelystuotantoon ja etanolituotantoon. Tulevaisuudessa etanolituotannon rooli kasvaa entisestään, kun bioetanolin valmistaminen alkaa Suomessakin toden teolla. Käyttötarkoituksesta riippumatta ohranviljelyn merkittävin tavoite on tuottaa runsas, puhdas ja suurijyväinen sato. Ohran viljely eri käyttötarkoituksiin vaatii viljelytekniikan erilaistamista. Myös lajikevalinta on tärkeää, sillä kaksija monitahoiset ohrat eroavat viljelyominaisuuksiltaan ja vaatimuksiltaan toisistaan. Yksittäisten lajikkeiden taudinja laonkestävyys sekä jyväkoko ovat erilaisia. Lajikkeiden ominaisuuksiin on hyvä tutustua jo viljelysuunnittelun yhteydessä. Ohran juuristo on melko suppea, minkä vuoksi se kärsii muita viljoja helpommin happamuudesta, märkyydestä sekä kuivuudesta. Siksi ohra on muita viljoja vaativampi kasvupaikan suhteen. Tämän takia ohran lannoitukseen kannattaa paneutua huolella. Viljavuustutkimus antaa hyvän pohjan fosfori-, kalium- ja hivenlannoitukselle sekä kalkitukselle. Rehuohra Eläimille ei kannata tuottaa huonolaatuista rehua omalla pellolla. Myös rehuteollisuudessa käytettävän ohran laadulla on suuri merkitys. Kaikki ohralajikkeet sopivat rehuohraksi, mutta erityisenä valintakriteerinä voi pitää satoa ja jyväkokoa eli suurta hehtolitranpainoa. Suuressa jyvässä on enemmän sekä valkuaista että tärkkelystä, vaikka ne ovatkin toisiaan syrjäyttäviä (valkuaispitoisuuden noustessa tärkkelyspitoisuus alenee). Laadullisista tavoitteista tärkein ominaisuus rehuohralle on korkea hehtolitranpaino, koska se vaikuttaa eniten ohran rehuarvoon. Hehtolitranpainon noustessa ravintoaineiden sulavuus lisääntyy ja siten rehuarvo paranee. Laatuun ja satoon vaikuttavat ratkaisevasti lannoituksen lisäksi kasvukauden aikaiset toimenpiteet eli tautien, laon ja tuhoeläinten torjunta. Rikkakasvitorjunnan tulisi olla rutiinitoimenpide, sillä rikkasiemenet viljan joukossa huonontavat selvästi rehun maittavuutta. Mallasohra Mallasohran laadussa korostuvat perusasioiden lisäksi itävyys ja valkuaispitoisuuden hallinta. Näihin vaikutetaan osittain jo lajikevalinnalla, mihin mallastamot antavat omat suosituksensa sopimusta tehdessä. Pääasiassa mallasohraksi kelpaavat vain hyväksytyt lajikkeet, jotka mallastamot valitsevat viljely- ja mallastuskokeiden perusteella. Mallasohran kylvötiheydeksi suositellaan 600 kpl/neliö, jotta kasvusto olisi pääversovaltaista, eikä sivuversoja muodostuisi myöhään. Sivuversojen pienet jyvät heikentävät herkästi mallasohran laatua. Tärkein mallasohran viljelyssä huomioitava tekijä on valkuaispitoisuuden hallinta, johon vaikutetaan typpilannoituksen optimoinnilla. Mallasohran typpilannoitustarve vaihtelee huomattavasti, ja hyvään lopputulokseen pääsemiseksi tarvitaan yleisten suositusten tarkentamista. Tässä auttaa eniten omien lohkojen kasvuolosuhteiden tunteminen ja viljelyhistorian hyödyntäminen eli lohkokohtainen kirjanpito. Lisäksi mallasohran viljelyssä kannattaa välttää multavia maita, koska niistä voi vapautua runsaasti typpeä kasvukauden aikana. Lohkon aikaisempien viljasatojen ja FarmitNetWisun Kasvuohjelman typpilannoitussuosituksen avulla voi arvioida lohkon mallasohran satotason ja sille tarvittavan typpilannoituksen tarkasti. Näin lohkon sadontuottokyky saadaan käyttöön ja varmistetaan mallaslaatuinen sato. VILJAT 85

3 Tärkkelysohra Tärkkelysohraa viljeltäessä sadon hinnoitteluun vaikuttavat tärkkelyspitoisuus ja hehtolitranpaino. Tärkkelysohran tuotannossa teollisuus tekee sopimuksia ensisijaisesti suositelluista lajikkeista, jotka on todettu hyviksi tärkkelysprosessin kannalta. Valikoimassa on sekä kaksi- että monitahoisia lajikkeita. Ohran jyvän tärkkelyspitoisuus alenee, kun valkuaispitoisuus nousee yli 12 %:n. Tämän vuoksi typpilannoitus tulisi mitoittaa satotason mukaan. Tarkennuksen voi tehdä esimerkiksi FarmitNetWisun Kasvuohjelman typpilannoitussuosituksen avulla. Suositeltava kylvötiheys tärkkelysohralle on 500 kpl/neliö. Ympäristötuen sallima korkein typpilannoitus ohralle Etelä- ja Keski-Suomi Pohjois-Suomi Satotaso, kg/ha Savi- ja hiesumaat Karkeat kivennäismaat Eloperäiset maat Savi- ja hiesumaat Karkeat kivennäismaat Eloperäiset maat Tarkista kasville sallitut lannoitusmäärät lohkokohtaisesti ympäristötuen ehdoista. Tärkkelys- ja etenkin mallasohralle Kasvuohjelma suosittelee alempaa typpilannoitusta. 86

4 Kasvuohjelman mukaiset typpilannoitussuositukset, Etelä- ja Keski-Suomi Savi- ja hiesumaat Mallasohra Tärkkelysohra Rehuohra Ympäristötuen Satotaso, kg/ha Valkuaispit. 10,5 % Valkuaispit. 11,5 % Valkuaispit. 12,5 % maksimi Karkeat kivennäismaat Mallasohra Tärkkelysohra Rehuohra Ympäristötuen Satotaso, kg/ha Valkuaispit. 10,5 % Valkuaispit. 11,5 % Valkuaispit. 12,5 % maksimi VILJAT Ohran koetuloksia 14,0 Ohran valkuainen eri typpitasoilla 7000 Ohran sadot eri typpitasoilla Raakavalkuainen % 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Sato kg/ha Kg typpeä/ha Kg typpeä/ha Lähde: Kemira GrowHow, Kotkaniemen tutkimusasema

5 Sato kg/ha Kasvitautien ja laontorjunta Kunnari-ohralla ,9 13,0 Ei kasvinsuojelua Sato kg/ha ,8 12,8 Ratio 2 tbl/ha + Moddus 0,2 l/ha Prot % ,7 Hlp ,6 63 Ratio 2 tbl/ha + Acanto Prima 0,5 kg/ha + Moddus 0,2 l/ha Kasvuohjelma-tiloilla testataan käytännössä Kasvuohjelman toimivuutta. Kasvitautien ja laon torjunta paransi Kunnarin satoa ja laatua selvästi v Kiuruvedellä. Hlp Ohran laatutavoitteet Mallasohra: Itävyys yli 95 % Valkuaispitoisuus alle 11,5 % Lajite I + II yli 90 %, lajite IV alle 1 % Rehuohra: Hehtolitranpaino yli 66 kg Tärkkelys- ja etanoliohra: Hehtolitranpaino yli 66 kg Tärkkelyspitoisuus yli 60 % Entsyymiohra: Hehtolitranpaino yli 66 kg Beta-amylaasipitoisuus yli 150 dp 88

6 Ohran tauteja VILJAT Ohranrengaslaikku Ohranverkkolaikku Ohranverkkolaikku Ohranviirutauti Ohranlentonoki Viljahärmä 89

7 Kevätvehnän Kasvuohjelma Vehnälle on kysyntää sekä leipäviljana että rehukäytössä. Viime vuosina pulaa on ollut erityisesti korkean valkuaispitoisuuden myllyvehnästä. Lajikevalinnalla ja viljelytekniikkaa tarkentamalla voikin panostaa nimenomaan tiettyyn käyttötarkoitukseen viljeltävän vehnän tuotantoon. Vehnälle on kysyntää myös maailmanmarkkinoilla, joten sitä kannattaa viljellä edelleen. Yleiset viljelyedellytykset Kun kevätvehnää viljellään myllyteollisuuden tarpeisiin, erityishuomio on kiinnitettävä riittävän valkuaistason saavuttamiseen. Kasvukausi vaikuttaa osaltaan valkuaistasoihin, mutta myös viljelytekniikalla on mahdollista nostaa valkuaispitoisuutta.ympäristötuen ehdot luovat raamit typpilannoitukselle, mutta niiden avulla on mahdollista tuottaa hyvä sato, kun muista kasvutekijöistä huolehditaan. 90

8 Vehnä on hyväkuntoisten lohkojen kasvi, ja silloin pellon ojituksen ja kalkituksen on oltava kunnossa. Näin luodaan pohja laajan juuriston kehittymiselle sekä ravinteiden tehokkaalle hyväksikäytölle. Kun vielä vältetään maan tarpeetonta muokkausta ja tiivistämistä, luodaan edellytykset multavuuden lisääntymiselle vuosien mittaan. Juuri maan luontaiset typpivarat varmistavat korkeat valkuaispitoisuudet satoisinakin vuosina. Korkeaa valkuaispitoisuutta tavoiteltaessa kannattaa viljelyyn valita lajikkeita, joilla siihen on perinnöllinen kyky. Rehuvehnäksi ja tärkkelysteollisuuteen tarkoitetun vehnän valkuainen voi olla alempi, jolloin lajikevalinnassa tärkeitä ominaisuuksia ovat satoisuus ja korkea tärkkelyspitoisuus. Kevätvehnä pensoo Suomessa ohraa heikommin ja tästä syystä vehnä kannattaa kylvää muita viljoja tiheämmäksi. Tavoitetiheys on 700 orasta neliölle. Vehnän lannoitus on suunniteltava ja tehtävä lohkon sadontuottokyvyn mukaan. Kasvukauden alussa vehnä käyttää typpeä jyväsadon tuottamiseen. Jyväsadon valkuaispitoisuus kehittyy vasta heinäkuussa, kun satotaso on määräytynyt. Jos kevään typpi on tässä vaiheessa jo käytetty, jää valkuaispitoisuus alhaiseksi. Vehnän lannoitteessa pitää olla myös rikkiä. Rikki mahdollistaa tehokkaan typen hyväksikäytön. Lisätyppilannoitusta on tarpeen antaa kasvukaudella tähkän tultua näkyviin, kun: kasvusto on arvioitua rehevämpi kasvukauden alku on ollut sateinen (yli 100 mm) kevätlannoitus on ollut aiottua alhaisempi lajike on myöhäinen ja satoisa pellossa on paljon vanhaa olkea pelto on suorakylvetty, jolloin maa on kylmempi lohko on yleensä poutiva, mutta se kasvaa kyseisenä kasvukautena hyvin Esimerkki typpilannoituksen jakamiseksi kevätvehnällä: Kevätlannoitus 120 kg/ha + lisälannoitus kasvukaudella kg/ha Farmitin Laatusadon malli ja KEG-lehtivihreäkortit auttavat typpilannoituksen tarkentamisessa. Vehnän kasvinsuojelu Vehnän siemen pitää aina peitata siemenlevintäisten tautien torjumiseksi. Kestorikkakasvien torjunta on tarpeen tehdä jo syksyllä, sillä esimerkiksi juolavehnä leviää tehokkaasti vehnäkasvustossa, jonka varjostavuus on heikko. Kasvukaudella juolavehnää voidaan torjua vehnäkasvustosta Monitorilla. Huolellinen rikkakasvitorjunta varmistaa laadukkaan sadon ja helpon korjuun myös kosteina syksyinä. Kasvitautien torjunta on syytä tehdä huolellisesti tarpeen mukaan. Jos vehnä on kylvetty kevytmuokattuun maahan tai suorakylvönä, voi tautitorjunta olla tarpeen jo rikkakasviruiskutuksen yhteydessä. Vehnän tähkän suojaaminen kasvitaudeilta on tärkeää, joten viimeinen ruiskutus tulee ajoittaa juuri ennen kukintaa. Tarkkuutta kevätvehnän tautitorjuntaan saa käyttämällä Farmitin Kasvitautiennustetta torjuntatarpeen ja ajoituksen määrittelyyn. Rehevissä kasvustoissa vehnän laontorjunta voidaan hoitaa tautitorjunnan yhteydessä (T1 T2) ja erittäin rehevissä kasvuissa se voidaan tehdä jaettuna. Tuholaisten ilmaantumista vehnäpelloille tulee seurata kukintaan asti. Myllyvehnän laatutavoitteet: Sakoluku yli 180 Valkuaispitoisuus yli 13,0 % Hehtolitranpaino yli 78 kg VILJAT 91

9 Ympäristötuen sallima korkein typpilannoitus kevätvehnälle Satotaso, kg/ha Etelä- ja Keski-Suomi Savi- ja hiesumaat Karkeat kivennäismaat Eloperäiset maat Pohjois-Suomi Savi- ja hiesumaat Karkeat kivennäismaat Eloperäiset maat Tarkista kasville sallitut lannoitusmäärät lohkokohtaisesti ympäristötuen ehdoista. Kevätvehnän koetuloksia Typpilannoituksen jakaminen kevätvehnällä Kylvölannoitus, kg N/ha Lisätyppi, kg N/ha Lannoite Sato, kg/ha Sato suhdelukuna Valkuais-% Hlp, kg Tsp, g ,8 78,2 36, ,3 78,7 37, Suomensalpietari ,8 79,5 38,3 Typpilannoituksen jakaminen voi olla kannattavaa kevätvehnällä, kun odotetaan hyvää satoa (yli 5000 kg/ha). Alemmilla sato- ja typpilannoitustasoilla typen jakaminen ei kevätviljoilla kannata, sillä jyvien lukumäärä määräytyy alemman typpitason mukaan ennen lisälannoituksen antamista. 92

10 18 16 Typpilannoituksen vaikutus kevätvehnien valkuaiseen VILJAT Valkuainen, % Kruunu Epos Picolo Trappe 100 kg typpeä/ha 130 kg typpeä/ha 160 kg typpeä/ha Lähde: Kotkaniemen tutkimusasema 2006 Riittävä typpilannoitus varmistaa vehnän valkuaispitoisuuden. 150 kg typpeä/ha on ympäristötuen mukaisen lannoituksen maksimimäärä. Lannoituksen vaikutus kevätvehnän satoon ja valkuaispitoisuuteen Sato kg/ha ,0 13,0 13,9 9, kg N/ha 80 kg N/ha 120 kg N/ha 160 kg N/ha Sato kg/ha Valk % Lähde: Kotkaniemen tutkimusasema 2006 Valk % 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 93

11 Vehnän valkuaiseen voidaan vaikuttaa 1. Lohkon valinta viljely kohdistetaan lohkoille, joiden multavuus on vähintään multava tai mielellään parempi vanhat juurikasmaat ovat hyviä, sillä ne ovat voimaperäisesti viljeltyjä ja hyvässä kunnossa karjanlantaa saaneet lohkot, joilta typpi vapautuu sopivan myöhään lohkovalintaa voi tarkentaa mittaamalla heinäkuussa lohkolta aukkopaikasta Typpilaukun avulla liukoisen typen määrä 2. Esikasvi nurmirikko, herne ja apilakesanto ovat hyviä esikasveja 3. Lajike valitaan perinnöllisesti korkeaa valkuaista tuottavat lajikkeet 4. Satotaso lohkon typpilannoituksessa on huomioitava lohkon aiempien vuosien satotaso ja sadon valkuaispitoisuus suunnitellaan typpilannoitus Kasvuohjelman typpilannoitussuosituksen avulla sadon käyttötarkoituksen mukaan, huomioidaan haluttu valkuainen 94

12 5. Typen jakaminen korkeaa valkuaista varmistetaan jakamalla typpilannoitus useampaan osaan keväällä kylvön yhteydessä kg/ha, loppuosa KEG-lehtivihreäkorttien suosituksen mukaan (korkein sallittu typpimäärä on 150 kg/ha, jos satotavoite on 5500 kg/ha) jos maassa on kosteutta, lisälannoitukseen kannattaa käyttää rikkipitoista Suomensalpietaria kuivina kasvukausina on tehokkaampaa käyttää Typpiliuosta. Suuremmat Typpiliuosmäärät kannattaa antaa letkusuuttimilla maahan 6. Typen ajoitus lisätyppi annetaan tähkälletulovaiheessa 7. Kasvinsuojelu kasvitautien torjunta lisää satoa, lisätyppilannoituksessa pitää huomioida suuremman sadon tarvitsema typpi 8. Muokkaustapa kevennetysti muokatusta maasta vapautuu vähemmän typpeä, mikä lisää typpilannoitustarvetta keväällä 9. Typen mittaus kasvukaudella uudet ohjeet myllyvehnälle ja rehuvehnälle KEG-lehtivihreäkorteilla mitattuna tavoitearvo on 9 VILJAT Vehnän tauteja Vehnän tähkä ja lehtilaikku (septoria) Vehnänhärmä Vehnän lehtilaikku (DTR) 95

13 Syysvehnän ja ruisvehnän Kasvuohjelma Syysvehnä ja ruisvehnä ovat erittäin satoisia syysviljoja. Ne soveltuvat hyvin viljatilan kasvinvuorotukseen tasaamaan työhuippuja ja parantamaan maan rakennetta. Yleiset viljelyedellytykset Syysvehnän viljelyssä on erityistä huomiota kiinnitettävä riittävän valkuaistason saavuttamiseen. Onnistuessaan syysvehnän hehtaarisato voi nousta jopa yli 8000 kilon ja tällöin ympäristötuen typpirajat saattavat vaikeuttaa riittävään valkuaistasoon pääsemistä. Kasvukausi vaikuttaa osaltaan valkuaistasoihin, mutta myös viljelytekniikalla on mahdollista nostaa valkuaispitoisuutta. Lisätyppilannoitusta on tarpeen antaa tähkän tultua näkyviin, kun: kasvusto on arvioitua rehevämpi kasvukauden alku on ollut sateinen (yli 100 mm) kevätlannoitus on ollut aiottua alhaisempi lajike on myöhäinen ja satoisa pellossa on paljon vanhaa olkea pelto on suorakylvetty, jolloin maa on kylmempi lohko on yleensä poutiva, mutta kyseisenä kasvukautena se kasvaa hyvin Esimerkkejä typpilannoituksen jakamiseksi: huippusadolle: kg/ha kun kasvusto on keväällä heikko: kg/ha kun kasvusto on keväällä hyvä: kg/ha Farmitin Laatusadon malli ja KEG-lehtivihreäkortit auttavat typpilannoituksen tarkentamisessa. Syysvehnä Syysvehnä tasoittaa kylvö- ja korjuusesonkeja viljatilalla sekä parantaa maan rakennetta. Lajikkeiden välillä on suuria kasvuaikaeroja, mikä auttaa korjuukauden suunnittelussa. Aikaiset lajikkeet tuleentuvat jo ennen kevätviljoja, mutta satoisimmat korjataan vasta elokuun loppupuolella. Syysvehnän kylvö voidaan aloittaa elokuun lopulla ja jatkaa syyskuun 20. päivän tienoille asti. Lämpiminä syksyinä kylvöä kannattaa viivyttää syyskuulle, jotta vältytään kahukärpäsen ja viirukaskaan vioituksilta. Syysvehnän 96

14 tavoitetiheys on 500 orasta neliölle, mutta syyskuun kylvöille siemenmäärää kannattaa lisätä 10 %/viikko. Syksyn typpilannoitusmäärä on kg/ha. Fosfori-, kalium- ja hivenlannoitus tehdään viljavuustutkimuksen perusteella. Kevään lannoitus kannattaa tehdä heti, kun pellon pinta kantaa, jotta kasvu käynnistyy kevätkosteiden aikana. Satoisien lajikkeiden kevätlannoitus tulee jakaa useampaan osaan, jotta valkuaista saadaan riittävästi. Kasvukauden lannoitteena käytetään typpi- ja rikkipitoisia tuotteita kuten Suomensalpietaria. Jos tarvitaan myös fosforia, kaliumia tai hiveniä, voidaan valita Y-lannoite tai Tilan oma Y -lannoite. Ruisvehnä Ruisvehnä on satoisa syysvilja, joka sopii rehuksi ja olisi haluttu raaka-aine myös etanoliteollisuudelle. Sen ongelmana ovat kuitenkin heikohko talvenkestävyys ja tähkäidännän herkkyys. Talvehtiessaan hyvin ruisvehnä antaa kohtuullisellakin panostuksella jopa 8000 kilon satoja. Ruisvehnä onkin satoisa rehuvilja esimerkiksi sikatiloille. Se soveltuu mm. lihasikojen rehuseokseen, jossa se voi korvata noin puolet ohrasta. Jos käyttömäärä on suurempi kuin 50 %, täytyy kiinnittää erityistä huomiota valkuaistäydennyksen laatuun. Ruisvehnän kylvö voidaan aloittaa elokuun lopulla ja jatkaa syyskuun 20. päivän tienoille asti. Tavoitetiheys on 500 orasta neliölle. Syksyn typpilannoitusmäärä on kg hehtaarille. Fosfori-, kalium- ja hivenlannoitus tehdään viljavuustutkimuksen perusteella. Kevään typpilannoitus kannattaa tehdä heti, kun pellon pinta kantaa, jotta kasvu käynnistyy kevätkosteiden aikana. Ruisvehnää viljellään kuten syysvehnää, ja myös sen kasvinsuojelu on samanlainen kuin vehnällä. Kasvustot ovat yleensä melko terveitä ja pysyvät hyvin pystyssä. Syysvehnän ja ruisvehnän kasvinsuojelu Syysvehnän siemen pitää aina peitata siemenlevintäisten tautien, kuten lumihomeen torjumiseksi. Kestorikkakasvien torjunta on tarpeen tehdä jo syksyllä, sillä esimerkiksi juolavehnä leviää nopeasti vehnäkasvustossa, jonka varjostavuus on heikko. Huolellinen rikkakasvitorjunta varmistaa laadukkaan sadon ja helpon korjuun myös kosteina syksyinä. Kasvitautien torjunta on syytä tehdä huolellisesti tarpeen mukaan. Lumihomeen torjunta syksyllä on tarpeen hyvän lopputuloksen varmistamiseksi. Jos vehnä on kylvetty kevytmuokattuun maahan tai suorakylvönä, VILJAT Ympäristötuen sallima korkein typpilannoitus syys- ja ruisvehnälle Etelä- ja Keski-Suomi Satotaso, kg/ha Savi- ja hiesumaat Karkeat kivennäismaat Eloperäiset maat Syysvehnä, ruisvehnä ja spelttivehnä syksyllä Syysvehnä, ruisvehnä ja spelttivehnä keväällä Tarkista kasville sallitut lannoitusmäärät lohkokohtaisesti ympäristötuen ehdoista. 97

15 voi tautitorjunta olla tarpeen jo keväällä rikkakasviruiskutuksen yhteydessä. Vehnän tähkän suojaaminen kasvitaudeilta on tärkeää, joten viimeinen ruiskutus tulee ajoittaa juuri ennen kukintaa. Tarkkuutta vehnän tautitorjuntaan saa käyttämällä Farmitin Kasvitautiennustetta torjuntatarpeen ja ajoituksen määrittelyyn. Rehevissä kasvustoissa vehnän laontorjunta voidaan hoitaa tautitorjunnan yhteydessä (T1 T2) ja erittäin rehevissä kasvuissa se voidaan tehdä jaettuna. Tuholaisten ilmaantumista vehnäpelloille tulee seurata kukintaan asti. Myllyvehnän laatutavoitteet: Sakoluku yli 180 Valkuaispitoisuus yli 13,0 % Hehtolitranpaino yli 78 kg Vehnän tauteja Lumihome 98

16 Syysvehnän koetuloksia 16 Kuivana keväänä typen kertalannoitus toimi hyvin VILJAT Valkuainen, % kg N/ha 130 kg N/ha 160 kg N/ha Olivin Urho Kosac Tryggve Lähde: Kotkaniemen tutkimusasema 2006 Lumihomeen torjunta syysvehnällä Sato kg/ha Urho Olivin Gunbo SW Magnifik Tarso Käsittelemätön Lumihomeen torjunta Sadonlisä Lähde: Kotkaniemen tutkimusasema

17 Syysrukiin Kasvuohjelma Syysruis tuo vaihtelua tilan viljelykiertoon. Rukiin kysyntä ylittää selvästi kotimaisen tarjonnan, joten markkinoiden kannalta ruista kannattaa viljellä. Hyvän satotason saamiseksi rukiin viljelyyn kannattaa panostaa Kasvuohjelman mukaisesti. Syysruis Suorakylvö mahdollistaa rukiin kylvön aikaisin korjattavien kevätviljojen jälkeen. Muita mahdollisuuksia ovat kesannot ja nurmirikot. Rukiin viljelyyn tulee panostaa, jotta satotaso nousisi keskiarvoa korkeammaksi. Ruis viihtyy parhaiten viettävillä kevyillä kivennäismailla. Rukiin orastiheydeksi suositellaan 400 kpl neliölle, eli siementä käytetään kg/ha. Ruis on ristisiittoinen kasvi ja siksi sen siemenen laatuun kannattaa kiinnittää huomiota. Ruis kannattaa kylvää heti elokuun puolenvälin jälkeen, sillä se pensoo jo syksyllä. Syksyn typpilannoitusmäärä on kg hehtaarille, kuten muillakin syysviljoilla. Fosfori-, kalium- ja hivenlannoitus tehdään viljavuustutkimuksen perusteella. Hivenlannoituksella voidaan edistää rukiin heilimöintiä ja siten torjua torajyvää. Rukiin satotasoa voi nostaa huolellisen kasvinsuojelun avulla. Kahukärpänen vioittaa ruista herkästi, jos vuorokauden keskilämpötila on yli 10 astetta. Talvituhosienten torjunta on aina tarpeen myöhään syksyllä. Rikkakasvitorjunta tehdään keväällä, kun kasvu on lähtenyt käyntiin eikä ruis vielä peitä rikkakasveja. Korrensäätö kannattaa tehdä kahdessa erässä. Ensimmäinen laontorjunta tehdään rikkakasviruiskutuksen yhteydessä ja toinen tarpeen mukaan ennen tähkälletuloa yhdessä tautitorjunnan kanssa. Rukiin lehtilaikkutaudit kannattaa torjua, sillä rukiinruskearuoste, rengaslaikku ja härmä alentavat rukiin satoa. 100

18 Rukiin koetuloksia Sato, kg/ha Rukiin tautitorjunta Amilo Kaskelott (hybridi) Käsittelemätön Lumihomeen torjunta + tautien torjunta + kasvunsääde VILJAT Lähde: Kotkaniemen tutkimusasema Rukiin laatutavoitteet: Sakoluku yli 120 Hehtolitranpaino yli 71 kg Ympäristötuen sallima typpilannoitus syysrukiille Etelä- ja Keski-Suomi Pohjois-Suomi Syysruis syksyllä Syysruis keväällä Satotaso, kg/ha Savi- ja hiesumaat Karkeat kivennäismaat Eloperäiset maat Savi- ja hiesumaat Karkeat kivennäismaat Eloperäiset maat Tarkista kasville sallitut lannoitusmäärät lohkokohtaisesti ympäristötuen ehdoista. 101

19 Kauran Kasvuohjelma Vaikka kaura kestääkin muita viljoja paremmin maan happamuutta, hyväkuntoinen maa antaa silti parhaan sadon ja laadun. Vesitalouden tulee siis olla kunnossa, maan ph:n oikealla tasolla ja maassa riittävästi hivenravinteita. Hivenistä erityisen tärkeä on mangaani, koska kaura on viljoista arin mangaanin puutokselle. Viljeltiinpä kauraa rehuksi tai elintarvikekäyttöön, ehdoton tavoite on suurijyväinen kaura. Suurimokauran vaatimus on vähintään 58 kilon hehtolitranpaino eikä rehuksikaan käytettynä tavoitetta kannata asettaa alemmas, sillä kuorista tulee vain kuitua. Satoon ja jyväkokoon vaikuttaa viljeltävä lajike. Lisäksi tautien ja tuhoeläinten torjunnalla varmistetaan lehtien terveys ja siten hyvä yhteyttämiskyky, mikä lisää kasvien ravinteiden saantia ja hyväksikäyttöä esimerkiksi jyvän muodostumisessa. Rehukäyttöön viljeltäessä on tärkeää myös korrensääteen käyttö tarpeen mukaan. Rikkakasvitorjunnan tulee kuulua rutiinitoimenpiteisiin, sillä rikkasiemenistä ei kerry rehuyksiköitä ruokinnassa. Ne huonontavat rehun maittavuutta ja heikentävät viljan kasvua viemällä kasvutilaa ja ravinteita. Jos kauraa viljellään elintarvikekäyttöön, myytävässä sadossa ei saa olla rikkasiemeniä. Elintarvikekauran viljelyssä kivennäismaat tuottavat painavajyväisen sadon. Lohkon ravinnepitoisuudet tulisi tietää tarkkaan ja lannoitus mitoittaa satotavoitteen mukaan. Erityisesti typpilannoituksessa kannattaa huomioida satotavoite ja maan multavuus. 102

20 Kauraa voidaan käyttää kaikkien kotieläinten ruokinnassa. Se soveltuu hyvin myös seoksiin muiden viljalajien kanssa, erityisesti jos tavoitteena on korjata vilja murskeviljaksi. Kauraa voi käyttää myös kotoisen valkuaisrehun tuotannossa esimerkiksi herneen tukikasvina. VILJAT Elintarvikekauran laatutavoitteet: Hehtolitranpaino yli 58 kg Surkastuneita jyviä alle 10 % Vihreitä jyviä alle 1 % Vieraita viljalajeja alle 1 % Toksiini (DON) alle 1750 mikrogrammaa/kg Rehukauran laatutavoitteet: Hehtolitranpaino yli 56 kg Vientikauran laatutavoitteet: Hehtolitranpaino yli 56 kg Vieraita viljalajeja alle 1 % Valkoinen kuori Ympäristötuen sallima korkein typpilannoitus kauralle Satotaso, kg/ha Savi- ja hiesumaat Etelä- ja Keski-Suomi Karkeat kivennäismaat Eloperäiset maat Savi- ja hiesumaat Pohjois-Suomi Karkeat kivennäismaat Eloperäiset maat Tarkista kasville sallitut lannoitusmäärät lohkokohtaisesti ympäristötuen ehdoista. 103

21 Viljan ravinnepuutokset Puutosoire Typpi (N) Kasvusto on kauttaaltaan vaalea tai kellertävä. Vanhat lehdet kellastuvat ensin. Kasvi on kitukasvuinen ja versojen lukumäärä jää pieneksi. Fosfori (P) Kasvin ja juurten kehitys on hidasta ja heikkoa. Lehtien muodostuminen ja kukinta myöhästyvät. Kasvusto on himmeä ja tummanvihreä tai sinipunertava. Oraan kasvutapa usein jäykkä ja hento. Vaikutus satoon ja laatuun Puutosoire Vaikuttaa ravinteista eniten sadon määrään. Kasvi tuleentuu normaalia aikaisemmin. Sadon määrä ja valkuaispitoisuus jäävät alhaisiksi. Rikki (S) Oireet muistuttavat typen puutosta, mutta näkyvät ensin nuorissa kasvinosissa. Kasvusto on vaaleanvihreä ja lehtisuonet saattavat olla kalvettuneita. Alentaa jyvien määrää ja pienentää jyväkokoa. Sato jää alhaiseksi ja tuleentuminen myöhästyy. Heikentää perimän siirtymistä uudelle kasvisukupolvelle. Kupari (Cu) Lehtien kärjet kellastuvat ja kiertyvät, viljan väri vaalea. Jyvien muodostus heikkenee, kasvin ja lehtien kasvu hidastuu. Ohra ja kaura ovat herkimpiä puutteelle, oireet ilmenevät usein pensomisvaiheessa (keltakärkitauti). Vaikutus satoon ja laatuun Jyvien kypsyminen voi myöhästyä ja valkuaispitoisuus jäädä normaalia matalammaksi. Selkeä puute alentaa satoa. Alentaa satoa, heikentää jyvien muodostusta ja itävyyttä. Lakoriski kasvaa. 104

22 Kalium (K) Puute ilmenee ensin vanhoissa lehdissä. Lehdet ruskettuvat kärjestä ja reunoista alkaen ja voivat jopa kuivua. Väriltään lehdet ovat vaaleampia tai sinertävän vihreitä. Versot ovat matalakasvuisia. Juurten kehitys on heikkoa. Tähkiä muodostuu vähän ja jyvät kehittyvät heikosti, sato alenee. Talvenkestävyys heikkenee. Kasvustot ovat alttiimpia härmälle ja lakoriski kasvaa. Mangaani (Mn) Puute näkyy ensin nuorissa lehdissä. Lehtisuonien välit kellastuvat ja voivat katketa keskeltä. Lehtiin ilmestyy ruskeita tai harmahtavia laikkuja. Kauralla harmaalaikkutauti. Magnesium (Mg) Puute ilmenee ensin vanhoissa lehdissä, jotka kalvettuvat reunoiltaan ja lehtisuonten välistä. Tämä näkyy ns. helminauhakirjontana, jolloin lehtivihreä kertyy tummanvihreiksi nauhoiksi lehden sisälle. Viljojen tuleentuminen voi myöhästyä. Alentaa satoa. Jyvän normaali kehitys voi häiriintyä ja sadon laatu kärsiä. VILJAT Vähentää yhteyttävää pinta-alaa ja alentaa satoa. 105

23 Murskeviljan viljely ja käyttö Murskeviljaksi soveltuvat kaikki rehuviljat, erityisesti ohra ja kaura, sekä viljojen seoskasvustot. Murskeviljaa voidaan käyttää kaikkien kotieläinten ruokinnassa. Soveltuvuuden lisäksi murskesäilönnän etuja ovat varmempi korjuu, satopotentiaalin hyödyntäminen myöhäisilläkin lajikkeilla ja edullisuus verrattuna kuivaukseen. Tuoreena korjattava kasvusto antaa myös mahdollisuuden joihinkin viljelyteknisiin muutoksiin, joten säilöntätapa voidaan huomioida jo viljelysuunnittelun yhteydessä. Valitse satoisa lajike Kuivattavaa viljaa aikaisempi puinti-aika mahdollistaa sato-ominaisuuksiltaan hyvien, myöhäisten lajikkeiden käytön, koska tuleentumisvaiheen saavuttaminen ei ole yhtä kriittistä kuin kuivattavaksi korjattavalla viljalla. Myös seoskasvustot sopivat Koska murskesäilöttävä vilja puidaan aikaisin, eri lajien väliset vähäiset tuleentumiserot eivät haittaa kasvuston korjuuta. Kylvämällä sekaisin eri viljalajeja voidaan pellosta saada enemmän energiaa ja eri viljojen ruokinnallisia ominaisuuksia pystytään täydentämään. Esimerkiksi vehnän käyttö kauran kanssa lisää seoksen energia-arvoa ja sulavuutta. Myös valkuaisen saantia voidaan lisätä mm. kauran ja herneen seoskasvustolla. Huolehdi pellon peruskunnosta Koska sato-odotukset voi asettaa korkeaksi, kannattaa lohkojen peruskuntoon (vesitalous, ph, ravinnetila) kiinnittää erityistä huomiota. Myös typpilannoitusta voi satotason mukaan tarvittaessa lisätä. Siemenmäärän suurentaminen normaalista ei yleensä vaikuta satotasoon, vaan voi lisätä lakoutumisriskiä. Siemenen määrää ei siis kannata lisätä muilla kuin poudanaroilla peltolohkoilla. 106

24 Torju rikkakasvit, taudit ja lakoontuminen Kasvitautien torjunnalla saadaan yleensä kiistaton laatuja sadonlisä viljalla. Tautitorjuntaa kannattaakin käyttää, jotta koko sadontuottopotentiaali tulisi hyödynnettyä. Myös rikkakasvitorjunta täytyy muistaa, sillä rikkakasvit vievät viljalta ravinteita ja kasvutilaa. Rikkasiemenistä ei myöskään kerry rehuyksiköitä ja ne leviävät kulkeutuessaan ruuansulatuksen läpi lannan mukana edelleen uusille kasvupaikoille ja huonontavat rehun maittavuutta. Lakoontuminen kannattaa myös estää kasvunsääteiden käytöllä varsinkin, jos käytetään karjanlantaa tai normaalia runsaampaa typpilannoitusta. Puinti Keltatuleentuneessa kasvustossa, kun kosteus on %, jyvät ovat täystuleentuneeseen kasvustoon verrattuna pehmeitä. Tämän vuoksi puimurin säätöihin kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti, jos rehu käytetään yksimahaisten ruokintaan. Puintiväli ja kelanopeus tulisi mitoittaa siten, että jyvät irtoavat rikkoontumatta: jyvien murskaantuminen puimurissa voi lisätä kohlinja seulastotappioita sekä viljan roskaisuutta. Lisäämällä sängen pituutta, pitämällä seulasto auki ja tuuli isolla puintia saadaan tehostettua. Murskeviljan säilöntä Murskesäilöntä perustuu rehuviljan maitohappokäymiseen. Puhtaan maitohappokäymisen edellytys on, että viljan ph alennetaan säilöntäaineella noin neljään ja ilman pääsy rehumassaan estetään. Murskesäilöntä vastaa nurmirehun säilöntää, eli perusperiaatteina ovat hapettomuus ja happamuus. Murskesäilöttävän viljan kosteuden tulisi olla noin %. Jos vilja on selvästi tätä kuivempaa, on rehumassaan lisättävä vettä heti litistämisen jälkeen. Viljan kosteus on sopiva, kun rehumassa pysyy hetken pallona sitä käsin puristettaessa. Oikea säilöntäkosteus kannattaa kuitenkin varmistaa mieluummin puimalla riittävän aikaisin kuin vettä lisäämällä. Murskesäilöntään tarvitaan murskemylly, jolla vilja litistetään. Murskemyllyssä säilöntäaine ja mahdollisesti tarvittava vesi annostellaan myllyn pohjaruuville. Näin säilöntäaine sekoittuu tasaisesti rehumassaan. AIV-liuoksen (AIV Ässä, AIV 2 Plus tai muut) käyttömäärä murskesäilönnässä on 3 5 l/rehutonni. Vaihtoehtoisesti säilöntäaineen lisäykseen voidaan käyttää pumppuhapotinta. Varastointi Murskevilja varastoidaan säilörehusiiloon, muoviaumaan tai muovituubiin. Jos vilja varastoidaan laakasiilossa, siilon on oltava noin 4 metriä leveä, jotta rehu voidaan tiivistää traktorilla. Toisaalta liian leveä siilo lisää pilaantumisriskiä syöttövaiheessa. Jos tiivistystä ei tehdä traktorilla, vilja on painotettava (300 kg/m 2 ). Ilmatiiviyden varmistamiseksi siilot on hyvä sisustaa ja peittää muovikalvolla. Ruokinta Murskevilja sopii märehtijöiden, sikojen ja siipikarjan ruokintaan. Se on valmista syötettäväksi noin 3 viikon kuluttua säilönnästä. Eläimet totutetaan murskeviljaan vähitellen 1 2 viikon aikana. On muistettava, että murskesäilötyn viljan E-vitamiinipitoisuus on alhainen ja vitamiinilisä saattaa olla tarpeen. Kuivempikin vilja (15 25 %) voidaan säilöä murskattuna, mutta silloin on erittäin tärkeää käyttää säilöntäaineena propionihappoa ja annostella sitä riittävästi, koska kuivassa rehussa ei saavuteta ph:n alenemista normaalilla maitohappokäymisellä. Kun käytetään propionihappoa, rehumassa voidaan varastoida joko muovin päälle lattialle tai muovituubiin. VILJAT 107

25 108

26 Kokoviljasäilörehun viljely ja käyttö Kokoviljasäilörehu on lähinnä nautakarjatilojen viljankorjuumuoto. Kokoviljaksi voidaan korjata joko nurmen suojavilja tai normaali viljakasvusto. Raaka-aineeksi soveltuvat kaikki viljat ruista lukuun ottamatta. Kokoviljasäilörehu soveltuu hyvin nautojen ruokintaan. Ohran rehuarvo on nautojen ruokinnassa muita viljoja parempi paremman sulavuuden vuoksi. Kokoviljasäilörehuksi korjattavan viljan viljelytoimenpiteet eivät juurikaan eroa normaalista rehuviljan viljelystä. Yksi kiistaton etu on se, että korjuu tapahtuu kuivattavaa viljaa aikaisemmin, taikinatuleentumisasteella. Tämän vuoksi pellon satopotentiaalia voidaan lisätä käyttämällä satoisia ja myöhäisiäkin lajikkeita. Hyvän sadon saanti ja lisäsatopotentiaalin hyödyntäminen tosin edellyttää, että pellon peruskunto on hyvä, eli vesitalous, ravinnetila ja ph ovat kunnossa. Lannoituksessa karjanlantaa voidaan hyödyntää normaalia enemmän. Paras satotulos saadaan kuitenkin käyttämällä lannan ja kivennäislannoitteen yhdistelmää siten, että osa typestä tulee lannoitteesta. Karjanlannan hyvä levitysaika on kylvön jälkeen oraille esimerkiksi letkulevittimellä, jolloin pellon tiivistymisriskiä voidaan välttää. Kylvö tehdään normaaleilla kylvömenetelmillä ja siemenmäärillä, ellei kyseessä ole nurmen suojavilja. Rikkakasvit ja taudit tulee myös torjua normaalisti. Jotta korjuutappioilta vältyttäisiin, kannattaa kasvunsääteiden käyttöä harkita varsinkin, jos typpilannoitus on suurehko ja kasvusto rehevää. Kasvinsuojeluaineiden ja kasvunsääteiden käytössä tulee kuitenkin huomioida mahdolliset varoajat eli käsittelystä korjuuseen jäävä aika. Korjuu tehdään nimittäin taikinatuleentumisasteella, ohralla 4 5 viikkoa ja vehnällä 6 7 viikkoa tähkälle tulosta. Jos kasvusto korjataan myöhemmin, jyvien variseminen lisää satotappioita ja vähentää rehuarvoa. Korjuussa voidaan käyttää tavanomaisia nurmisäilörehun korjuuseen tarkoitettuja koneketjuja. Sadon määrän ja laadun kannalta suositeltavin korjuukonevaihtoehto on suoraan niittävät koneet. Jos kasvusto niitetään ennen korjuuta, niittomurskaimen käyttöä kannattaa välttää. Nurmen suojavilja kokoviljasäilörehuksi Nurmen perustamisessa käytettävä suojavilja soveltuu hyvin kokoviljasäilörehuksi. Suojaviljan käyttö estää maan kuivumista kylvön jälkeen ja antaa nurmelle paremmat kasvuun lähdön edellytykset. Se myös suojaa kasvustoa rikkakasveilta. Parhaiten suojaviljana menestyy ohra. Viljakasvuston korjaaminen niittämällä puinnin asemesta lisää jonkin verran paitsi ensimmäisen vuoden myös seuraavan nurmivuoden satoa, koska häiritsevää kasvijätettä on pellossa vähemmän. Kun suojavilja korjataan kokoviljasäilörehuksi, myöhäinenkään lajike ei haittaa nurmen kehitystä, sillä korjuu tehdään selvästi aikaisemmin. Myöhäisemmillä lajikkeilla saavutetaan usein suurempi sato. Suositeltavaa on käyttää sertifioitua siementä tai peitata siemen. Suojaviljaksi kylvettävän viljan kylvötiheys on normaalia pienempi, noin 350 kpl/m 2 (150 kg/ha). Tasaisen orastumisen saavuttamiseksi on suositeltavaa jyrätä pelto ennen tai jälkeen kylvön. VILJAT 109

27 Muu viljan ja oljen säilöntä Kokojyväsäilöntä Propionihapposäilöntä Kokojyväsäilöntä perustuu säilöntäaineen kykyyn estää homeiden ja haitallisten bakteerien kasvu suhteellisen kuivissa oloissa puidussa jyvämassassa. Kosteissa olosuhteissa säilöntäaineen käyttömäärä nousee helposti korkeaksi, jolloin menetelmän taloudellinen kannattavuus heikkenee. Parhaiten säilöntäaineeksi soveltuu propionihappo, joka lisätään käsittelemättömään jyvämassaan puinnin yhteydessä tai siiloon tai muuhun varastopaikkaan laitettaessa. Säilöntä Jyväsäilöttävä vilja puidaan mahdollisimman kuivana. Jos vilja on kosteaa tai säilöntäaika pitkä, säilöntäkustannukset lisääntyvät. Propionix Plussan annostelu määräytyy säilöttävän viljan kosteuden mukaan. Jokaista yli menevää prosenttiyksikköä kohti annostusta lisätään 0,5 0,6 l/rehutonni. Jos viljan kosteus on esimerkiksi 21 %, Propionix Plussan käyttömäärä on 8,6 l/rehutonni. Lisää annostelua, mikäli vilja on hehtolitrapainoltaan kevyttä tai sisältää vihreitä jyviä. Propionix Plussan käyttömäärä Viljan kosteus-% Propionix Plus, l/t 15 5,3 20 8, , , , ,5 Hyvän säilöntätuloksen varmistamiseksi ja homehtumisen estämiseksi on erityisen tärkeää, että säilöntäaine levittyy tasaisesti koko säilöttävään viljaerään. Tasaisen annostelun voi varmistaa käyttämällä esim. hapotinlaitetta, joka suihkuttaa säilöntäaineen riittävän pitkän (mielellään yli 6 m) ruuvikuljettimen syöttöpäähän. Jos vilja alkaa lämmetä säilönnän aikana, säilöntäainekäsittely on uusittava. Käsitelty vilja voidaan varastoida siiloon, laariin tai muovin päälle lattialle. Viljaa ei tarvitse painottaa. Päällysmuovin tehtävänä on lähinnä suojata viljaa likaantumiselta. Ruokinta Jyväsäilötty vilja sopii märehtijöiden, sikojen ja siipikarjan ruokintaan. Jyväsäilöttyä viljaa voidaan käyttää heti säilönnän jälkeen. Ennen ruokintaa kokonaiset jyvät on jauhettava tai murskattava. Tuotantovaikutukseltaan propionihapolla säilötty vilja on kuivatun viljan veroista. Märehtijöillä propionihapon käyttö lisää viljan energiaarvoa. Ilmatiivis säilöntä Kokonaiset jyvät voi säilöä myös ilmatiiviisti joko siiloon tai muovituubiin. Ilman säilöntäainetta pilaantumisriski on kuitenkin säilöntäaineen käyttöön verrattuna suurempi. Ilmatiivis säilöntä perustuu viljan normaaliin hajoamistoimintaan, joka kuluttaa hapen pois ja tuottaa samalla hiilidioksidia. Hiilidioksidi edistää säilymistä. Ilmatiiviissä säilönnässä viljan tulisi olla kosteudeltaan vähintään 20 %, jotta hiilidioksidin tuotanto olisi riittävää. Säilyvyyden varmistamiseksi hiilidioksidia voidaan lisätä, jos käytössä on ilmatiivis siilo. 110

28 VILJAT Oljen ureasäilöntä Olki on käyttökelpoista rehua etenkin lihakarjatiloilla sellaisenaan tai sekoitettuna aperehun joukkoon. Ureasäilönnän perustana on Ureasta muodostuva ammoniakki, joka estää homeiden kasvua. Säilöntäliuoksen valmistus ja annostelu 40 kg Ureaa sekoitetaan 60 litraan vettä (mielellään haaleaan veteen, johon Urea liukenee paremmin kuin kylmään). Tästä määrästä syntyy noin 90 litraa Urealiuosta. Liuosta lisätään paalausvaiheessa suuttimien kautta oljen sekaan 40 litraa oljen kuiva-ainetonnia kohti (kosteaa olkea kg, riippuen oljen kosteudesta). Oljen käsittely ja ruokinta Oljet pitää paalata ja muovittaa heti, muuten ammoniakiksi hajoava Urea haihtuu pois. Paalien annetaan muhia noin neljä viikkoa ja paali tuuletetaan ulkoilmassa tai ladossa ennen tarjoamista eläimille. 111

29 Öljykasvien Kasvuohjelma Öljykasvien siemenen kysyntä markkinoilla on kasvamassa nopeasti. Viljelyalaa on mahdollista lisätä vielä selvästi, sillä öljylle on käyttöä sekä elintarvikkeena että bioenergiana. Tilan pinta-alasta voi korkeintaan neljännes olla vuosittain öljykasveilla, joiksi lasketaan rypsin ja rapsin kevätja syysmuodot sekä Camelina. Viljelykiertovaatimuksesta on hyvä pitää kiinni, etteivät möhöjuuri ja pahkahome yleistyisi pelloilla. Öljykasvit ovat erinomaisia esikasveja viljoille. Ne hillitsevät viljojen tautipainetta, ja rypsin paalujuuri rei ittää maata tehokkaasti. Öljykasvien jälkeen suorakylvö onnistuu hyvin. Juolavehnä ja hukkakaura voidaan torjua jo kasvukaudella. Rypsi ja rapsi tasaavat myös syksyn työhuippuja ja varastotilan tarvetta. 112

30 Yleiset viljelyedellytykset Öljykasvien viljely onnistuu lähes kaikilla maalajeilla. Viljelyä tulee kuitenkin välttää herkästi kuorettuvilla, tiivistyneillä tai rikkakasvien vaivaamilla lohkoilla. Myöskään poudanaroilta mailta ei öljykasveista saada kunnon satoja. Runsasmultaisilla mailla öljykasvit kasvavat pitkiksi ja reheviksi, mikä lisää laon ja pahkahomeen riskiä. Pellon ph:n tulisi olla vähintään tyydyttävällä tasolla, kuten ravinteidenkin. Öljykasvien oikea kylvösyvyys on 2 3 cm. Näin matalaan kylvösyvyyteen päästään, kun kevätmuokkaus tehdään matalaan tai pelto jyrätään ennen kylvöä. Rikkakasvien siemenet alentavat öljykasvien tilityshintaa ja siksi rikkakasvitorjunta on tarpeen. Öljykasvien lannoitus poikkeaa hieman viljojen lannoituksesta. Öljykasvit tarvitsevat selvästi enemmän booria ja rikkiä kuin viljat, joten näiden ravinteiden saannista tulee huolehtia jo kevätlannoituksessa. Pellon hiven Y:n ravinnesisältö soveltuu erityisen hyvin öljykasvien viljelyyn, mutta myös Tilan oma Y -sarjasta löytyy eri fosforiluokkiin ja hiventarpeisiin räätälöityjä tuotteita. Öljykasveille voidaan antaa lisätyppeä ja hiventäydennystä lehtilannoituksena ruusukevaiheessa. Rikkilannoitus tulee tehdä aina sulfaattimuodossa olevalla rikillä, kuten ammonium- tai kaliumsulfaattina tai Suomensalpietarina. Rikkakasvien torjunta on erittäin tärkeää öljykasveilla. Rikkasiemenet alentavat sadon laatua ja vaikeuttavat korjuuta merkittävästi. Onnistunut torjunta perustuu säännölliseen vuosittaiseen rikkakasvitorjuntaan kaikilta lohkoilta. Näin peltoon ei kerry rikkasiemenpankkia, joka haittaisi viljelyä. Ennen kylvöä käytettävät maavaikutteiset kasvinsuojeluaineet varmistavat viljelyn onnistumisen. Tuholaisten torjuntaan pitää varautua keväästä lähtien. Kylminä keväinä kirpat voivat vioittaa öljykasveja, ja viimeistään ruusukevaiheessa on seurattava säännöllisesti kuoriaisten ilmaantumista kasvustoon. Ruiskutukset kannattaa tehdä aina kun kynnysarvot ylittyvät. Pahkahomeriski on suurimmillaan sateisina kesinä lohkoilla, joilla on viljelty säännöllisesti öljykasveja. Kevätrypsi Kevätrypsin viljely onnistuu viljelyvyöhykkeillä I III. Rypsin kasvuaika on päivää, joten se tuleentuu samoihin aikoihin kuin kevätvehnät. Maan lämpötilan pitäisi olla + 6 C, kun rypsi kylvetään. Tämä varmistaa nopean taimettumisen ja kilpailukyvyn rikkakasveja vastaan. Viileinä keväinä, jolloin rypsi kehittyy hitaasti, on kirppoja tarkkailtava ja torjuttava tarpeen mukaan. Rypsin suositeltava siemenmäärä on 6 10 kiloa hehtaarille. Kylvötiheystavoite on kpl/neliö. Koetulosten mukaan suotuisissa kylvöoloissa ja hyvillä lohkoilla voi käyttää pienempää siemenmäärää. Liian tiheä kasvusto jää hinteläksi ja lakoutuu herkästi. Kostea kasvusto saastuu myös herkemmin pahkahomeeseen. Alhaiset siemenmäärät kuitenkin lisäävät epäonnistumisen riskiä, jos kasvuolosuhteet taimettuessa muuttuvat huonoiksi. Tällöin on myös kiinnitettävä erityistä huomiota rikkakasvi- ja tuholaistorjuntaan. Harvaa rypsikasvustoa ei kannata rikkoa herkästi, sillä tainta neliöllä voi antaa vielä kohtuullisen sadon. Rypsistä on saatavilla myös iseed-kuorrutettua siementä. Ravinteiden lisäys siemeneen parantaa kasvinravinteiden ottoa ja nopeuttaa kehitystä. Rypsin korjuun voi aloittaa, kun siemenkosteus on 20 %. Puintivalmis kasvusto on harmaanruskea ja halkaistu siemen on sisältä keltainen. Rypsi ei ole herkkä varisemaan, joten korjuuta ei kannata hätäillä. Korjattu sato on kuivattava välittömästi puinnin jälkeen 8 %:n kosteuteen. Kevätrapsi Kevätrapsista on tullut markkinoille aikaisempia lajikkeita, joten sen viljely onnistuu entistä laajemmalla alueella. Rapsista on saatavilla myös iseed-käsiteltyä siementä. Rapsi on rypsiä jonkin verran satoisampana kasvina kiinnostava vaihtoehto myös biodiesel-tuotantoon. Rapsi on hyvä kylvää keväällä ensimmäiseksi. Sen kylvön voi aloittaa, kun maan lämpötila on +3 C. Aikainen kylvö onkin tarpeen, koska kasvuaika on noin 10 päivää rypsiä pidempi. VILJAT 113

31 Kylvötiheystavoite on 200 kpl/neliö ja kylvösiemenmääräksi suositellaan 6 12 kg/ha suuremman siemenkoon takia. Koska rapsin sato on suurempi kuin rypsin, tulee se huomioida myös lannoituksessa: esimerkiksi typpeä tarvitaan kiloa enemmän ja rikkiä 8 kiloa enemmän. Muuten kevätrapsia viljellään kuten kevätrypsiäkin. Rapsi karisee hieman rypsiä helpommin, joten korjuun ajoituksessa kannattaa olla huolellinen. Syysöljykasvit Satotason nostamiseksi syysrypsi olisi kiinnostava vaihtoehto. Talvehtiminen on kuitenkin osoittautunut toistaiseksi epävarmaksi. Syysrypsi kylvetään heinäkuussa, jotta se ehtii kehittää vahvan juuren talvehtiakseen. Siemenmäärä on 4 5 kg/ha eli 100 tainta neliölle (harjakylvössä ja kylvön myöhästyessä 6 8 kg/ha). Parhaiten syysrypsi selviää lohkoilla, joilla lumipeite säilyy pitkään ja suojelee kasvia kevään kylmiltä. Hyvin talvehtinut kasvusto kehittyy nopeasti eivätkä tuholaisetkaan ennätä sen kimppuun. Sato on valmis korjattavaksi jo heinäkuussa. Syyslannoitus tehdään kuten syysviljoille, 30 kiloa typpeä hehtaarille, ja kevätlannoitus kuten rapsille. Rikin puutos rypsillä Ympäristötuen sallima korkein typpilannoitus öljykasveille Etelä- ja Keski-Suomi Satotaso, kg/ha Savi- ja hiesumaat Karkeat kivennäismaat Eloperäiset maat Syysrypsi ja syysrapsi syksyllä Syysrypsi, syysrapsi, kevätrypsi, kevätrapsi ja ruistankio keväällä Tarkista kasville sallitut lannoitusmäärät lohkokohtaisesti ympäristötuen ehdoista. 114

32 Typpitason vaikutus satoon Kasvuohjelma-tiloilla 3000 Sato kg/ha Typpilannoitus, kg/ha Lähde: Kemira GrowHow n maatilakokeet v Boorilannoitus lisää satoa, kun maassa on puutetta boorista. Annettu boorin määrä ja sijoituspaikka vaikuttavat satovasteeseen. Rypsi on saanut kokeessa typpeä 100 kg/ha. Rypsin boorilannoituskoe Kotkaniemi 2005, boori välttävä. Sato kg/ha 900 Boorilannoituksen vaikutus rypsin satotasoon VILJAT Öljykasvien tauteja Sato kg/ha Booria g/ha 1. = Kevätviljan Y3 2. = Tilan Oma Y 3. = Kevätviljan Y3 + Soluboori 10 kg/ha 4. = Kevätviljan Y3 + Booriravinne 133 kg/ha, hajalevitys 5. = Kevätviljan Y3 + Booriravinne 50 kg/ha, starttilannoitus Lähde: Kotkaniemen tutkimusasema 475 Pahkahome Möhöjuuri 115

33 Öljykasvien ravinnepuutokset Typpi (N) Fosfori (P) Kalium (K) Puutosoire Lehdet ovat aluksi vaaleanvihreitä, myöhemmin kellanpunaisia ja varisevat varhain. Kasvu on heikkoa. Vanhemmat lehdet muuttuvat sinipunaisiksi ja voivat varista. Kasvu on kituvaa. Lehdet ovat kurttuisia ja alaspäin kääntyneitä. Vanhempien lehtien reunat ruskettuvat ja lehdet voivat varista. Vaikutus satoon ja laatuun Kasvi tuleentuu normaalia aikaisemmin. Sadon määrä ja valkuaispitoisuus jäävät alhaiseksi. Siemensato jää alhaiseksi. Myöhäinen tuleentuminen. Heikentää perimän siirtymistä uudelle kasvisukupolvelle. Varsi on heikko ja herkkä lakoutumaan. Sato alenee. Rikki (S) Boori (B) Mangaani (Mn) Puutosoire Lehdissä vaaleanharmaa tai keltainen marmorointi. Puute näkyy ensin nuorissa lehdissä. Kukat ovat kalpeita ja kasvit kitukasvuisia. Kasvupisteet tuhoutuvat. Varret saattavat vioittua ja niissä voi esiintyä halkeamia. Kukkien kehitys estyy, tuleentuminen on epätasaista. Juuret kehittyvät heikosti. Puute näkyy ensin nuorissa lehdissä. Lehdissä on vaaleankeltaisia laikkuja ja ne voivat vaalentua kokonaan. Kasvin kehitys on heikkoa. Vaikutus satoon ja laatuun Tuleentuminen voi myöhästyä. Sato voi jäädä määrältään alhaiseksi. Lidut kehittyvät ja täyttyvät huonosti. Alentaa satoa. Puute häiritsee yhteyttämistä ja voi siten vaikuttaa sadon määrään ja laatuun. 116

34 Kalsium (Ca) Magnesium (Mg) VILJAT Nuorten lehtien reunat taipuvat ja lehdet voivat kuihtua. Vanhemmat lehdet ovat vihreänkirjavia ja voivat punertua. Viljojen tuleentuminen voi myöhästyä. Alentaa satoa. Sinkki (Zn) Kasvu häiriintyy, ankarassa puutteessa sato alenee. Rauta (Fe) Oireet näkyvät ensin nuorissa kasvinosissa, jotka jäävät vaaleiksi, vain lehtisuonet ovat vihreitä. Ankara puute huonontaa satoa ja laatua. 117

35 Hivenravinteiden puutosoireita öljykasveilla Lehdet kellastuneet OIREET VANHOISSA LEHDISSÄ ENSIN OIREET NUORISSA LEHDISSÄ ENSIN Kellastumista lehtisuonten välissä Lehtien reunoissa punaista ja kuollutta solukkoa Vaaleankeltaisia laikkuja Kuolleita laikkuja lehdissä Kasvin kehitys/kasvu on jälkeenjäänyttä Vaaleanharmaa/ keltainen marmorointi Ei kuolleita laikkuja Kääpiökasvuisuus Kalpeat kukat Magnesiumin puute Mangaanin puute Rikin puute Lehdet eivät kellastuneet VARSI KATKEAA VARSI EI KATKEA Heikko kukinta Heikentynyt palkojen muodostuminen ja täyttyminen Ruttoisia lehtiä Tuleentuu epätasaisesti Kalpeita, löysiä lehtiä Vähemmän lehtimassaa, pitkiä, ohuita lehtiä Boorin puute Molybdeenin puute 118

36 Kuivaherneen Kasvuohjelma VILJAT Rehuvalkuaisen omavaraisuus on Suomessa kuten muuallakin EU:ssa alhainen, vain noin 30 %. Kotimainen herne on hyvä valkuaisrehu kotieläimille. Se sisältää noin 22 % proteiinia, joten herneestä saa rehuihin laadukkaan kotoisen valkuaistäydennyksen. Herne vaatii hyvärakenteisen ja hyvin ojitetun maan. Tehokas symbioottinen typensidonta herneen juurissa edellyttää ilmavuuden lisäksi riittävän korkeaa maan ph:ta. Herneelle soveltuvat parhaiten ilmavat, hyvärakenteiset hietasavet ja hienot hiedat. Herne tarvitsee starttityppeä kg maan multavuuden mukaan. Kohtuullinen typpilannoitus on paikallaan, sillä maa on alkukesästä kylmää ja juurinystyräbakteerien toiminta on tällöin liian hidasta tyydyttämään herneen typentarvetta. Fosforin tarve on 0 50 kg/ha ympäristötuen ehdot huomioiden. Kaliumin tarve on 0 90 kg. Karjanlanta on annettava jo esikasville; herneelle sitä ei enää saa käyttää. Herne voidaan kylvää aikaisin, sillä se ei ole hallanarka. Suorakylvö on herneelle riski. Herneen kasvuaika vaihtelee 100 päivän molemmin puolin. 119

37 Normaali herneen kylvösyvyys on 5 cm, mutta kylvää voi maan kosteudesta riippuen 3 7 cm:iin. Herneen kylvösiemenmäärä on kg/ha. Kylvön jälkeen hernemaa on jyrättävä. Jyräyksen tarkoituksena on siementen itämisen varmistaminen ja maan pinnan tasoittaminen puinnin helpottamiseksi. Jyrä hajoittaa suurimmat multakokkareet ja painaa pienet irtokivet maahan. Jyräys on tehtävä ennen herneiden taimettumista, ei kuitenkaan aivan taimien pintaantulovaiheessa. Herne on hyvä esikasvi viljoille, koska viljat voivat käyttää hyväkseen herneen ilmasta sitomaa ja kasvinjätteissä maahan jäänyttä typpeä. Herneen jälkeen typpilannoitusta voi vähentää noin kg/ha. Herneen maata lannoittava vaikutus riippuu sen kasvusta. Herne parantaa myös maan mururakennetta. Lohkon hiventilanne kannattaa selvittää viljavuusanalyysillä ja mahdolliset hivenpuutteet korjata kylvölannoituksen yhteydessä Pellon hiven Y:llä tai Tilan oma Y:llä. Akuuttiin puutteeseen voi ruiskuttaa Solubooria tai Mangaanisulfaattia herneen ollessa cm korkeaa. Hernekääriäisen torjunnan ajoitus ja tarve arvioidaan feromonipyydysten avulla. Ohjeellinen torjunnan kynnysarvo ruokaherneen tuotannossa on kääriäistä/ pyydys. Tällaisen hernekääriäisen esiintymishuipun jälkeen voidaan torjunta-ajankohdan arvioida olevan 8 12 vrk:n kuluttua. Oikea ruiskutusajankohta on heti, kun toukat ovat kuoriutuneet munista, mutta eivät ole vielä ehtineet kaivautua palkoihin. Hernekirvat saattavat vaivata lämpiminä kesinä palkojen muodostumisvaiheessa. Jos tässä vaiheessa löytyy 5 kirvaa latvaa kohden, on torjunta tarpeen, mikäli kirvojen luontaisia vihollisia ei esiinny riittävästi. Laikkutauteja, jotka vioittavat palon ulkonäköä kosteissa oloissa voi torjua peittauksella ja viljelykierrolla. Kuivan herneen puinti aloitetaan heti, kun palot ja varret ovat riittävän kuivia kulkeakseen puimurin koneistossa sitä tukkimatta. Siementen sopiva puintikosteus on %. Alle 20-prosenttiset siemenet rikkoutuvat helposti. Herne tulee kuivata hitaasti. Kylmäilmakuivaus on suositeltavaa. Liian nopea kuivaus rikkoo herneen kuoren. Herne kuivataan vähintään 16 prosentin kosteuteen. Herne rehuna Suomalaisissa kokeissa on saatu hyviä tuloksia herneen soveltuvuudesta sikojen vilja-soijaruokintaan. Kotimaisten hernelajikkeiden ei ole todettu sisältävän haitallisessa määrin skatolia, joten lajikkeen valinnan voi tehdä viljelyominaisuuksien mukaan. Ruokinnan suunnittelussa kannattaa huomioida herneen valkuaispitoisuus, joka saattaa jonkin verran vaihdella lajikkeen mukaan. Herneen maittavuus on hyvä, eikä sillä ole havaittu olevan epäedullisia vaikutuksia lihan laatuun. Herneen osuus ruokinnassa voi sioilla olla %, eli sillä voi korvata esimerkiksi noin puolet soijarouheen valkuaisesta. Jos herneen osuus on yli 25 %, kannattaa aminohappotäydennykseen kiinnittää huomiota etenkin metioniinin ja tryptofaanin osalta. Herneen on todettu soveltuvan myös siipikarjan rehuksi sekä muniville kanoille että broilereille. Broilereilla jopa 45 % soijasta on korvattu herneellä ilman kasvutulosten heikkenemistä. Munivilla kanoilla on kokeiltu 30 % korvaustasoa ilman munintatuloksen heikkenemistä. Kuten sioillakin, herneen käyttö edellyttää kuitenkin aminohappotäydennystä (lysiini, metioniini ja treoniini). Ympäristötuen sallima korkein typpilannoitus Etelä- ja Keski-Suomessa Herne, härkäpapu ja lupiini Savi- ja hiesumaat Karkeat kivennäismaat Eloperäiset maat Typpeä kg/ha Tarkasta kasville sallitut lannoitusmäärät lohkokohtaisesti ympäristötuen ehdoista. 120

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Rikinpuute AK

Rikinpuute AK Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.

Lisätiedot

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun

Lisätiedot

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä

Lisätiedot

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella Miten saan lannoituksesta parhaan hyödyn? Kasvuohjelma info tilaisuus 16.2.2012 Siuntion Hyvinvointikeskus Juha Liespuu, Yara Suomi Oy Sadon rakentumisen

Lisätiedot

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit Luomuviljelyn peruskurssi Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuvat: Kaija Hinkkanen 2 Herne Kuva: Kaija Hinkkanen Kasvupaikkavaatimukset Hyvärakenteinen

Lisätiedot

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy  Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj BOR VILJELYRATKAISU Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj PEPPI BOR Aikainen ja satoisa uutuuskaura Peppi on laatua lujassa korressa. Se on parhaimmillaan

Lisätiedot

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset 1/2012 Anne Kerminen Sadon määrällä on merkitystä kotieläintilalla 3500 kg hehtaarisadolla 5500 kg hehtaarisadolla Panostamalla peltoviljelyyn hehtaarin sadolla

Lisätiedot

Rypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Rypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala Rypsin viljely Kuva Pasi Hartikainen Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun tärkeä raaka-aine Viljelyalue ulottuu III-viljelyvyöhykkeellä

Lisätiedot

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista 2013 Miika Hartikainen, MTT Ruukki Säätiedot Ohran lajikekokeet Kauran lajikekokeet Vehnän lajikekokeet KERE: Greening Effect tautiainekoe KERE: Tautitorjuntakokeet

Lisätiedot

Ruis ja vehnä luomussa

Ruis ja vehnä luomussa Ruis ja vehnä luomussa Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 4.12.2012 RUIS Merkittävin luomuosuus Tasainen kotimaan tarve Tuki on kohdallaan Talvehtiminen on riski Sopii viljelykiertoon hyvin

Lisätiedot

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS

Lisätiedot

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään

Lisätiedot

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys Ilkka Suur-Uski 27.3.2017 MAAN FOSFORIPITOISUUS Nyt on aika kääntää fosforin suunta Lähde: Eurofins ja Suomen ympäristökeskus 3 Satokomponentit muodostavat sadon

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2. Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.2009 Marketta Saastamoinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi

Lisätiedot

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea

Lisätiedot

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh , Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset Janne Laine, puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com PROLINE XPERT Vahvempi Proline Xpert Uusi vahvempi ja kilpailukykyisempi ratkaisu erityisesti vehnälle

Lisätiedot

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna

Lisätiedot

Peltokasvien luomuviljely

Peltokasvien luomuviljely Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren

Lisätiedot

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)

Lisätiedot

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Elixi oil oy Elixi Oil Oy on vuonna 1993 Somerolle perustettu öljypellavan viljelyttämiseen ja jalostamiseen erikoistunut yritys. Yritys kehittää, valmistaa ja markkinoi

Lisätiedot

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet Kasvua Pellosta, Joensuu 25.1.2017 Tero Tolvanen ProAgria Herne ja härkäpapu tuovat valkuaisomavaraisuutta ja huoltovarmuutta Rypsi 2 000 kg/ha 440 kg raakavalkuaista

Lisätiedot

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017 Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017 % Hivenravinteiden osuus näytteistä 60 50 40 30 Huono - Välttävä Tyydyttävä Hyvä - 20 10 0 Kupari Sinkki Mangaani Boori Lähde: Eurofins/Viljavuuspalvelu

Lisätiedot

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

ÖLJYKASVIEN TUOTANTO

ÖLJYKASVIEN TUOTANTO 20.2.2017 ÖLJYKASVIEN OIKEILLA PANOKSILLA LISÄÄ Rypsin KANNATTAVUUTTA viljely kannattaa! TUOTANTO 1.Rypsin tuet ovat edelleen hyvät Joensuu 25.1.2016? Asko Seppänen Viljelijän Berner asko.seppanen@berner.fi

Lisätiedot

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä 27.7. hybridiruisillassa Evolo lajikkeena Saksalaisessa lajikeluokituksessa Evolo on sekä satoisuudessa että tjp:ssä ainoa korkeimpaan

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljelyn kannattavuus? Mihin viljelijä voi itse vaikuttaa Minkä kuntoisia lohkoja viljelee Mitä viljelee ja millä panoksilla Mihin aikaan hankkii tuotantopanokset

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa S-rehu 13-17 % suositus Rehuherne 18-24 % Härkäpapu säilörehu 22-26 % Virna 16-22 % Sinimailanen 16-23 % Apilasäilörehu ja laidun 14-17 % Eläinten tarpeet

Lisätiedot

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta

Lisätiedot

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen 1 Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen Kemira GrowHow typpilaukut ovat tilalla tehtäviin typpi-, ph- ja johtokykymittauksiin suunniteltuja mittauspaketteja. Mittaaminen ei vaadi erityisosaamista, vaan

Lisätiedot

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT 2015 Toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Kaistoilla uusimmat lajikkeet Kaistoilla järjestetään pellonpiennartilaisuuksia, joihin osaa ottamalla pääsee

Lisätiedot

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola martti.yli-kleemola@agrimarket.fi puh. 010 76 83453 Kasvuohjelma - avain kannattavaan

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara

Lisätiedot

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA Agrimarket Kasvuohjelmailta 5.3.2015 Satu Pura / Boreal SISÄLTÖ Vaihtamalla paranee Varmuutta valintaan Laji- ja lajikevalinnat kevään 2015 kylvöille VAIHTAMALLA PARANEE

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Torjuntakynnykset Torjunnan taloudellinen kynnysarvo saavutetaan, kun rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten vuoksi on odotettavissa olevien satotappioiden

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY

ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY ESITYKSEN SISÄLTÖ Rypsi ja rapsi mukaan viljelykiertoihin Miksi viljelyn etuja Rypsiä vai rapsia kevät- vai syyslajikkeita?

Lisätiedot

Kasvinsuojelu luomutuotannossa

Kasvinsuojelu luomutuotannossa Luomuviljelyn peruskurssi Kasvinsuojelu luomutuotannossa LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuva: Kaija Hinkkanen 2 Kasvinsuojelu Laji- ja lajikevalinta Viljelykierto Luontaisten vihollisten

Lisätiedot

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

ILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

ILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus ILMASE-hanke 18.4.2012 Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus Tuloksia ISO-VILJA sopimuksilta 2011 -Ohra -Kaura -Vehnä -Ruis 42110 Analyysiä 1 342 Karjatilojen vilja analyysiä Lämpösumma Kasvukausi josta

Lisätiedot

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana Seosviljelyllä satoa ja viljelyvarmuutta 25.11.2013 Huittinen Hannu Känkänen Yksipuolisuuden haitat näkyvät Meillä ja maailmalla viime

Lisätiedot

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke Alue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Toteuttajat LUKE, PETLA, Ruralia instituutti ja ProAgria E-P Rahoittajana ELY-keskukset E-P ja Keski-Suomi ETSIMME TILOJA, jotka olisivat

Lisätiedot

Kauran kasvinsuojelu

Kauran kasvinsuojelu ELINTARVIKEKAURAN VILJELY Toholampi ke 26.4.2017 Kauran kasvinsuojelu Kauran kasvinsuojelu Sirkku Koskela Sirkku Koskela 0400137124 ProAgria Keski-Pohjanmaa Kauran kasvitaudit ja niiden torjunta Tyvitaudit:

Lisätiedot

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja

Lisätiedot

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti

Lisätiedot

Huomioi ja hallitse hometoksiiniriski kauran viljelyssa

Huomioi ja hallitse hometoksiiniriski kauran viljelyssa Huomioi ja hallitse hometoksiiniriski kauran viljelyssa Kaura on Suomessa viljeltävistä viljoista herkin Fusarium-sienten aiheuttamalle punahometartunnalle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että punahomeiden

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

Gluteenittoman tattarin viljely

Gluteenittoman tattarin viljely Gluteenittoman tattarin viljely Markku Vitikainen, Keskisen Mylly Oy SATAFOOD - Gluteenittomasta viljelykierrosta erikoistumisvaihtoehto tiloille-hanke, Huittinen 10.3.2017 Tietoa osuuskunnasta Perustettu

Lisätiedot

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa Juolavehnän torjunta luomutuotannossa vapaa käännös ja tiivistelmä julkaisusta Åtgärder mot kvickrot i ekologisk produktion, Jordbruksinformation 16-2016 Jukka Saarinen (4.10.2016) Yhteenveto s. 2 Ravinnerikas

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Viljan kasvinsuojelu 2013

Viljan kasvinsuojelu 2013 Viljan kasvinsuojelu 2013 Arto Markkula Antti Jaakkola p. 0500 281717 p. 040 7033558 www.syngenta.fi 2 More from Syngenta Consumer innovation portfolio Celest on nyt hyväksytty kaikille viljoille Celest

Lisätiedot

Maissin viljelyn perusvaatimukset

Maissin viljelyn perusvaatimukset Maissin viljelyn perusvaatimukset Essi Tahvola ProAgria Pohjois-Savo Maissi (Zea mays L.) on C4-kasvi kaukaisilta mailta Sopeutunut lyhyeen päivän pituuteen ja matalaan CO 2 pitoisuuteen Yöttömät yöt sekoittavat

Lisätiedot

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta

Lisätiedot

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Syysrypsin viljely Antti Tuulos Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto

Lisätiedot

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.

Lisätiedot

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan perustaminen suojakasviin Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan pellonpiennarpäivät Jokioinen 8.6.2012 Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina suojakasvissa

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 27.10. 9.6. 7.10. 17.10. 27.9. 1800 1600 1400 1200 1000 800 600

Lisätiedot

Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen

Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen Sisältö Tulevaisuuden näkymät luomurehujen käyttö Rehun hygienia-asiat Rehutilanne tänään

Lisätiedot

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009 Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009 Marketta Saastamoinen Satafood Kehittämisyhdistys ry 1 Satafoodin hankkeet

Lisätiedot

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268 Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,

Lisätiedot

Kasvuohjelma 2015. Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto. Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti

Kasvuohjelma 2015. Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto. Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti Kasvuohjelma 2015 Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti Tyypillinen gramma-aine vaalennus oraassa 2 Laikut 2-tahoisessa ohrassa 3 Laikut 2-tahoisissa ohrissa

Lisätiedot

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos

Lisätiedot

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Kuminan kasvattaminen Suomessa Kumina kasvina kaksivuotinen kasvi ensimmäisenä vuotena lehtiruusuke ja porkkanamainen juuri toisena vuotena kasvi kukkii ja muodostaa siemenet sarjakukkainen aromikasvi kuminaöljy antaa maun, (karvoni)

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 4.6. 12.10. 22.10. 31.10. 2.10. 22.9. 1800 1600 1400 1200 1000

Lisätiedot

Mikä on muuttunut? MTT

Mikä on muuttunut? MTT Petri Lintukangas Rypsi Rapsi Mikä on muuttunut? Lähde; MTT / Peltonen-Sainio, Jauhiainen, Venäläinen 2009 Kirpoilla on yleensä vain yksi sukupolvi kasvukaudessa. Aikuiset talvehtivat kasvijätteessä tai

Lisätiedot

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi

Lisätiedot

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN. VYR seminaari Huittinen Kati Lassi

ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN. VYR seminaari Huittinen Kati Lassi ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN VYR seminaari Huittinen 26.1.2017 Kati Lassi Mitä jäi mieleen kasvukaudesta 2016/17: Rapsin viljelyala ylitti ensimmäistä kertaa rypsin alan. Rapsisato ensimmäistä

Lisätiedot