MYÖTÄLE RY MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MYÖTÄLE RY MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA 2007 2013"

Transkriptio

1 MYÖTÄLE RY MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Päivitetty Minusta tulee isona puunkasvattaja (Maiju, IV luokka)

2 JOHDANTO Linja-auton laskeuduttua Jussilanmäkeä kirkonkylään ja pysähdyttyä meidän tarvitsee kävellä vain pienen matkaa taksimiesten kopille. Arkipäivän aamupuolella on kirkonkylän raitilla vähän liikkujia. Näen osuuskaupan pihamaalla källäilevän jokusen miehen, ja pari naista kävellä kaprittaa maantietä. Miehet tunnen, samoin toisen naisista. He taas tuskin tuntevat minua. Taksimiesten kopista tulee ulos nuori mies automiehen lakki päässään. Tervehdin ja sanon tekopitäjäni puhetapaa tavoitellen: - Passovaako, että lähet nakkaamaan meijät Jokijärvelle? - Semmosella hommalla tässä on yritetty pysyä leivänsyrjässä kiinni, sanoo nuorimies, jota en edes sukunäöltä tunne. Laitan kapskonttini peräkoslaan ja nousemme Riitan kanssa pirssarin avaamasta ovesta takaistuimelle. Auton kääntyessä kirkonkylää halkaisevalle maantielle tekokyläni suuntaan kuikin akkunoitten kautta joka puolelle. Kun ohitamme Lehon porvarin matkalaisten pirtin, joka on muutettu Vaalamon rouvan kirjakaupaksi, näytän sitä Riitalle ja sanon: - Tuossa nykyisessä kirjakaupassa isä on varmasti nukkunu enempi kuin sata yötä. - Oliks sää kirjoja myymässä? - En varmasti! Olin täällä kirkonkylässä töissä. Kirjakauppa oli silloin matkalaisten pirtti. (Kalle Päätalo: Pölhökanto Iijoen törmässä, 1998 s. 227) Arvostetun, jo edesmenneen, kirjailijaprofessori Kalle Päätalon teokset ovat saaneet suuren suosion ehkä siksi, että kirjojen teksteistä meistä moni löytää itsensä, lapsuutensa lähipiirin väkeä ja maisemia, vaikka kirjat sinänsä kertovatkin kirjailijan omasta elämästä. Kirjoissa on kuvattu alueemme ihmisten elämän iloja ja suruja, elämän menoa ja sielunmaisemaa. Juuri sellainen myös tämän ohjelman pitäisi olla: taivalkoskelaiset, kuusamolaiset ja posiolaiset löytävät sieltä itsensä, oman elinpiirinsä ja leivänlähteensä. Vain sellainen suunnitelma voi toteutua, jonka toteuttajat kokevat omakseen. Sellaisen kehittämisohjelman tekemiseen meillä on ollut tahto ja halu, sen toteutuminen mitataan tulevina vuosina. Tämän päivän ihmiset ovat kokeneet suuria muutoksia ja suuria muutoksia on myös tulossa. Kuntien ja valtion palvelusektori kipuilee muutosten kourissa ja rajoja sekä toimintatapoja pannaan uusiksi. Ja pikku hiljaa ihmiset alkavat tottua EU-aikakauteen. Sen mukana myös maaseudun kehittäminen on uudistunut. Suurimpana kulttuurisena muutoksena suunnan muutos: nyt korostuu alhaalta ylöspäin lähtevä ja omaehtoinen toiminta aikaisemman viranomaisvetoisen kehittämistyön sijaan. Yksi keskeinen omaehtoisuuden ilmentymä on toimintaryhmä, jolla on paikalliskehittäjän asema, mutta myös viranomaisluonteisia tehtäviä. Työmuoto on osoittautunut tuloksekkaaksi: kehittämistyötä tehdään ihmisten tarpeista, lähellä ihmistä ja tukea antaen. Paikalliset ongelmat ja niiden ratkaisut tunnistetaan ja löydetään parhaiten paikallisesti. 2

3 Toimintaryhmätyö Koillismaalla ja koko koillisessa Suomessa on käynnistynyt monien mutkien kautta: alueet ovat jääneet Leader-rahoituksen ulkopuolelle ja ensimmäisen kauden korvaavalla rahoituksella toteutettuun toimintajaksoonkin mahtui ongelmia. Senpä vuoksi nykyiselle ohjelmakaudelle päätettiin aloittaa puhtaalta pöydältä, uuden yhdistyksen voimin. Se oli viisas ratkaisu. Vaikka tälläkin kertaa varsinainen Leader-rahoitus jäi saamatta, aluehallinnon turvin onnistuttiin käynnistämään ja toteuttamaan aitoa toimintaryhmätyötä. Ehkäpä juuri vaikeuksien kautta ryhmä on löytänyt yhtenäisyyden ja yhdessä tekemisen. Uutena toimijana ryhmä ja toimintaryhmätyö tuntemattomana toimintatapana ovat kohdanneet ennakkoluulojakin: onko osaamista, onko linjakasta ja jämäkkää toimintaa, entä tasapuolisuus ja tuloksekkuus? Toiminnasta on raportoitu monelle taholle ja arviointiakin tehty. Sekä määrälliset että laadulliset mittarit osoittavat, että oikealla tiellä ollaan. Vahvistusta siihen on saatu myös kerätyn palautteen kautta. Työtä halutaan jatkaa ehdottomasti! Ohjelma on hyväksytty Myötäle ry:n hallituksen kokouksessa alueen Leaderohjelmaksi vuosille Ohjelman kuvitus: Hutun ja Käylän koulujen 0 6 luokkalaiset (2005). 3

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. ALUEKUVAUS Luonto ja ympäristö Väestö, koulutustaso ja elinkeinot KEHITTÄMISSUUNNITELMA Ohjelman tekoprosessi SWOT-analyysi Toiminnan strategia ja visio Toiminnan painopisteet AIKAISEMMIN TEHTY KEHITTÄMISTYÖ KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN Toimintalinjat ja toimenpidekokonaisuudet TOIMINTALINJA 1: Yrittävä maaseutu TOIMINTALINJA 2: Ympäristönä maaseutu TOIMINTALINJA 3: Osaava maaseutu TOIMINTALINJA 4: Alueiden väliset ja kansainväliset hankkeet TOIMINTALINJA 5: Leader-työn toimintaraha Tuettavien toimenpiteiden vaatimukset Tavoitteet ja tulokset TOIMINNAN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS Toimintaryhmä maaseudunkehittäjänä Myötäle ry Hallitus, sen kokoonpano ja toiminta Työntekijät Päätöksentekojärjestelmä, rahoitus- ja maksatushakemusten käsittelyprosessit Tiedottaminen RAHOITUSSUUNNITELMA KUMPPANUUS, YHTEISTYÖ JA VERKOSTOITUMINEN SEURANTA JA ARVIONTI

5 1. ALUEKUVAUS PERUSTIETOJA Lääni: Oulu, Lappi Maakunta: Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi Kunnat: Kuusamo, Posio, Taivalkoski Seutukunta: Koillismaa ja Itä-Lappi Pinta-ala: km², josta erilaisia vesistöjä 1492,38 km² Asukastiheys: 2,50 as/ km² Taajamoitumisaste: 56 % (2004) VÄESTÖ Asukasmäärä: (2005) Syntyvyyden enemmyys: -46 (-04) Nettomuutto: -225 (2005) Väkiluvun kokonaismuutos: -203 (-05) Väkiluvun muutos : ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS Elinkeinorakenne (2004): * alkutuotanto 15,1 % * jalostus 18,6 % * palvelut 62,6 % * muut 3,7 % Työttömien osuus työvoimasta: * 14,2% (08/2006) KOULUTUSTASO Tutkinnon suorittaneiden määrä: 57,3 % (2004) * keskiasteen tutkintoja 41,6 % * korkea-asteen tutkintoja 15,7 % TALOUSTIETOJA Alueluokitus / NUTS: harvaan asuttu maaseutu Kansallinen tukialue: 2-alue Kuntien kalleusluokka: Kuusamo, Posio 1, Taivalkoski 2 Tavoiteohjelma: Tavoite 1 BKT: /as (2003) Tutkimus- ja kehittämismenot: 36,40 /as (2004) Tulovero% vuodelle 2006: ka 19,16 (18,75-19,75) Kiinteistövero% vuodelle 2006: yleinen ka 0,7 (0,65-0,75), vakituinen asunto ka 0,37 (0,35-0,40), muu asuinrakennus ka 0,87 (0,85-0,90) ERITYISPIIRTEITÄ * runsaasti vapaa-ajan asuntoja (Kuusamossa maan eniten 6 067, tiedot 2004) * poikkeuksellinen rikas ja monimuotoinen luonto - luonnonpuisto (Sukerinjärvi) - 3 kansallispuistoa (Riisitunturi, Oulanka ja Syöte) - runsaasti muita erilaisia suojelualueita mm. vanhojen metsien suojelualueet - runsaasti erilaisia vesistöjä, metsäluontoa ja vaaramaisemia * kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettuja matkailukohteita: Rukan matkailukeskus, Karhunkierros-vaellusreitti, Korouma, Pentik-mäki, Kalle Päätalon lapsuudenkoti, kansallispuistot ja Nordic Fitness Park- sauvakävelypuisto * poronhoitoalueen etelälaitaa * kalaisia vesiä (jokia, puroja ja järviä ) * pitkä, yhteinen raja Venäjän kanssa (n. 130 km) 5

6 1.1 Luonto ja ympäristö Koillis-Suomi on aluekeskusohjelman luoma käsite maantieteellisestä alueesta, joka koostuu Kuusamon, Taivalkosken, Posion ja Sallan kunnista. Aikaisemmin Koillis-Suomella on tarkoitettu hieman pohjoisemmaksi ulottuvaa aluetta, johon kuuluvat em. kuntien lisäksi mm. Pelkosenniemi ja Savukoski. Myötäleen toiminta-alueena Koillis-Suomi tarkoittaa Kuusamon, Taivalkosken ja Posion muodostaman aluetta, joka on myös alue, jolle julkisen sektorin, ihmisten ja yhteisöjen tekemä yhteistyö on keskittynyt ja syventynyt (Sallan kunnalla löyhempi yhteistyösopimus AKOn kanssa). Alue on luontainen yhteistyöalue, jolla on riittävä väestö- ja yrityspohja turvaamaan toiminnallisuuden ja resurssit palvelujen tuotantoon ja kehittämiseen. Koillis- Suomi sijoittuu Oulun ja Lapin läänin itäosiin. Naapurikuntia ovat Pudasjärvi Oulunkaaren seutukunnasta, Kemijärvi ja Salla Itä-Lapin seutukunnasta, Ranua ja Rovaniemi Rovaniemen seutukunnasta sekä Suomussalmi ja Puolanka Kehys- Kainuun seutukunnasta. Idässä alue rajoittuu Venäjään, joka myös EU:n ulkoraja. Rajasta on joskus todettu sen olevan maailman jyrkin elintasoraja ja myös kustannustasoraja. Kuntasektorilla on tapahtumassa suuria muutoksia, joten kunta- ja seutukuntarajat voivat muuttua pikaisellakin aikataululla, sillä mm. kuntien yhdistämisestä selvitykset ovat käynnissä. Hallinnollisesti Kuusamo ja Taivalkoski kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan ja Posio Lapin maakuntaan. Kaikki kunnat kuuluvat EU:n tukialuejaossa Pohjois- Suomen tavoite 1- alueeseen ja kansallisessa tukialuejaossa 2- tukialuseen. Kuusamon ja Posion paikkakuntakalleusluokka on 1 ja Taivalkosken 2. Maaseututyypiltään alue on harvaan asuttua maaseutua, tilastollisessa kuntaryhmityksessä Kuusamo luokitellaan taajaan asutuksi, Taivalkoski ja Posio maaseutumaiseksi. Myötäleen toiminta-alueen pinta-ala on km 2 ja väestöä alueella asuu (2005), joten asukkaita keskimäärin 2,5 as/maa- km 2. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Suomessa on keskimäärin 17,2 as/ maa- km 2 ; tiheimmillään asutus on Helsingissä 3 030,6 as/maa- km 2 ja harvimmillaan Savukoskella 0,2 as/ maa-km 2. Alueen väestöstä 56 % asuu taajama-alueella, joten harvaan asutun alueen sisällä on erittäin harvaan asuttuja sivukyliä. Alueen erämaiselle luonnolle ovat leimaa-antavia metsäiset vaarat ja niiden väliin jäävät erilaiset vesistöt, joita on alueen pinta-alasta n. 12 %. Iijoki sivujokineen on vaikuttanut oleellisesti Taivalkosken asutukseen ja elinkeinoelämään. Kuusamon ja Posion suuret järvet ovat niin ikään olleet sekä kulkemisen ja kuljettamisen väylä että ruuan lähde. Tyypillistä alueelle on karun kauniit metsä- ja suomaisemat sekä voimakkaasti vaihteleva korkokuva. Alueen metsäluonnolle on tyypillistä mm. kynttiläkuuset, aapasuot ja jäkäläkankaat. Porot ovat eläimistön puolelta näkyvä osa luontoa. Poronhoito on tärkeä osa maaseudun kulttuuria: merkittävä työllistäjä ja imagotekijä matkailussa. 6

7 Ilmaston vuoksi kaikki neljä vuodenaikaa ovat selvästi nähtävillä. Vuoden keskilämpötila laskee 0 o C ja alue on Suomen runsaslumisinta aluetta. Lumipeitteen paksuus on cm. Vuotuisesta sademäärästä (n. 600 mm) n. kolmannes tulee lumena. Tehoisa lämpösumma on n. 800 o C, kun se eteläisessä Suomessa on n o C ja esim. Pohjois-Saksassa jo o C. Koillismaan luonto on lajistoltaan poikkeuksellisen monipuolinen ja runsas: alue on pohjoisten lajien eteläisimpiä esiintymispaikkoja ja eteläisten lajien pohjoisimpia esiintymispaikkoja. Koillis-Suomen poikkeuksellinen luonto näkyy myös eriasteisten suojelualueiden runsautena. Suojelun tavoitteena on säilyttää alkuperäistä luontoa ja ainutlaatuista luonnonmaisemaa jälkipolville sekä tutkimus- että harrastuskäyttöön. Eriasteisten suojelutoimien (suojelussa tai varauksina) kohteena on yli ha, jotka sisältävät sekä maa- että vesialueita. Erityisen arvokkaina pidetään kansallis- ja luonnonpuistoalueiden lisäksi Etelä-Kuusamon vanhojen metsien kokonaisuutta ja Korvuanjokea, jossa elää harvinainen jokihelmisimpukka. Koillis-Suomen päätiet ovat vt 5 Kajaanista Kuusamon kautta kohti pohjoista ja vt 20 Oulusta Pudasjärven kautta Kuusamoon. Alueella on tiestöä runsaasti: yleisiä teitä on km, joista Kuusamossa km (kolmanneksi eniten per kunta Suomessa). Rautatie on Taivalkoskelle, mutta rata on suljettu ja sen purkamistakin on suunniteltu. Lähimmät henkilöliikenneasemat ovat Kemijärvellä, Kajaanissa, Oulussa ja Rovaniemellä. Aluetta palvelee Kuusamossa oleva reittiliikennelentokenttä, jonka matkustajamäärä on ollut viimeiset vuodet kasvussa vuosittaisen matkustajamäärän ylittäessä nykyisin matkustajaa. Reittiliikenne palvelee pääasiassa matkailijoiden tarpeita, joten jonkin verran Oulun ja Rovaniemen kenttiä käytetään liikematkustuksessa. Reittilentojen vähäisyys ja aikataulutus ovatkin yksi alueen saavutettavuuden merkittävimmistä ongelmista. Mahdollisesti jo vuonna 2006 maantieyhteys Venäjälle avautuu Kuusamon kansainvälisen rajanylityspaikan valmistututtua. Yhteys mahdollistaa sujuvamman tavaroiden ja henkilöiden liikkumisen, joka on erityisen merkittävää matkailun kehittämisen kannalta. Venäjän puolella sijaitsee ns. vanhan Kuusamon alueita, jotka olivat jo silloin matkailullisesti merkittäviä alueita. 1.2 Väestö, koulutustaso ja elinkeinot Keskustaajamat, kirkonkylät ja muutamat muut suuremmat kyläkeskukset ovat pystyneet pitämään palvelunsa ja asukasmääränsä suhteellisen vakaana. Sitä vastoin moni sivukylä on joutunut antamaan periksi: koulut, kaupat ja postit ovat kadonneet. Toisaalta väljyys, luonto ja luonnonrauha houkuttelevat taajamien lähimaaseudulle elämään ja asumaan. Tällöin ei enää puhuta perinteisestä maanviljelykseen perustuvasta maaseutukulttuurista vaan uudenlaisesta elämänmuodosta, asumismaaseudusta. Suurin osa väestöstä asuu taajamissa, vaikka taajamoituminen ei olekaan enää samaa vauhtia jatkunut kuin aikaisempina vuosina. Sitä osin selittää se, että alueelta poismuutto on lisääntynyt 2000-luvulla selvästi: aikaisemmin nuoriväki muutti keskustaan, mutta nyt muutetaan suoraan paikkakunnalta pois. 7

8 Työpaikat sen sijaan ovat keskittyneet taajama-alueisiin ja taajaman läheisistä kylistä käydäänkin keskustassa töissä käyttäen samalla sen palveluita. Kehitys on osaltaan vaarantanut sivukylien palvelutarjonnan ja kaventanut mielekkään elämisen edellytyksiä syrjäisemmillä seuduilla. Kehitystä on vauhdittanut yleiset yhteiskunnalliset ilmiöt kuten polttonesteiden hinnan kehitys, joka pitkien etäisyyksien vuoksi korostuu. Viime vuosien aikana julkista sektoria on supistettu, joka osaltaan on vaikeuttanut työllisyystilanneetta. Koillis-Suomen kunnissa, kuten muissakin niiden kaltaisissa kunnissa, julkisen sektorin työpaikkojen osuus on ollut suuri. Alueen työpaikkapoistuma on ollut suurta koko 1990-luvun. Lisäksi monet avaintoimialat (mm. matkailu) ovat suhdanneherkkiä. Alkutuotannon piirissä olevien työpaikkojen katoamisen sitä vastoin katsotaan liittyvän laajempaan yhteiskunnalliseen rakennemuutokseen. Työpaikkapoistumaa ja supistuvaa julkista sektoria ei ole kyennyt korvaamaan yksityiselle sektorille syntyneet työpaikat, vaikka 1990-luvun työttömyyden huippuluvuista onkin tultu alaspäin. Suurin osa alueen väestöstä saa nykyisellään toimeentulonsa joko julkisista tai yksityisistä palveluista. Vielä 1960-luvulla yli 2/3 väestöstä sai toimeentulonsa alkutuotannosta, mutta 1960-luvun loppupuolella ja 1970-luvulla alkutuotannosta poistui työpaikkoja runsaasti. Korvaavia työpaikkoja syntyi jonkin verran jalostukseen ja palveluihin (julkiset palvelut, majoitus ja kauppa). Työttömyys oli korkealla ja muuttoliike kaupunkeihin ja jopa Ruotsiin saakka tyhjensi erityisesti sivukyliä luvulle päästäessä valtakunnallinen kasvu heijastui myös Koillis-Suomeenkin: työtä ja toimeentuloa tarjosivat erilaiset palvelut, rakentaminen, kauppa, matkailu ja pienimuotoinen teollinen tuotanto. Nykyisellään alkutuotannon osuus on n. 15 % alueen työpaikoista. Lähitulevaisuudessa tilojen lukumäärän ennakoidaan edelleen laskevan jonkin verran, mutta tuotannon ja työpaikkojen suhteen ei sen sijaan juurikaan laskua odoteta. Palvelusektorin yksityisten työpaikkojen ennakoidaan lisääntyvän ja julkisten työpaikkojen vähenevän. Pääsyynä tähän on kuntien roolin muuttuminen palvelujen tuottajasta niiden järjestäjäksi. Erityisen voimakkaassa muutoksessa ovat hoiva- ja hoitopalvelut, mutta myös monella muulla sektorilla yksityistäminen on näkyvissä luvun alkupuolen lamavuodet ja muut globaalit ilmiöt romahduttivat alueen talouselämää. Idänkauppaan nojaavat metalli- ja vaatetusalan työpaikat menetettiin, rakentaminen loppui lähes kokonaan ja julkisen sektorin työpaikkoja vähennettiin sekä luonnolliset heijastevaikutukset kauppaan ja muihin palveluihin vähensivät työllisen työvoiman määrää ja nostivat työttömyyden liki kolmannekseen työikäisestä väestöstä. Laman jälkeen alueelle jäi rakenteellinen työttömyys ts. kasvusuhdanteen suorat tai heijastevaikutukset eivät kyenneet ratkaisemaan alueen työllisyysongelmia. Rakenteellisen työttömyyden ratkaisemiseksi alueella on tehty voimaperäisesti työtä vuosien ajan luvulla työttömyysasteessa on tapahtunut selviä muutoksia: panostukset elinkeinoelämän kehittämiseen yhdessä yleisen taloudellisen tilanteen kehittymisen kanssa ovat tuottaneet tulosta ja työttömyysaste on ollut selkeästi laskusuunnassa aina viime aikoihin asti. Nyt lasku näyttää hidastuneen. 8

9 Alueen kaikki kunnat ovat muuttotappiokuntia ja väestö- ja elinkeinorakenne on vinoutumassa. Tämä osaltaan kaventaa alueen elinvoimaisuutta, joka näkyy mm. verotulopohjan kaventumisena, ostovoiman ja taloudellisten aktiviteettien vähentymisenä. Erityiseksi ongelmaksi koetaan aivovuoto eli alueella syntyneet nuoret eivät pysty opiskelujen jälkeen palamaan kotiseudulleen koulutustaan vastaavaan työhön, vaan jäävät pysyvästi muualle. Kotiseuturakkaus sen sijaan pysyy, sillä monien tutkimusten mukaan paluumuutto halukkuutta on erityisesti perheellisillä vuotiailla ja aktiivityöuran jälkeen eläkeläisillä. Monissa alueen keskeisissä kehittämisohjelmissa em. ongelmiin haetaan ratkaisua: aluekeskustoiminta on jalostunut elinkeinotoiminnan osalta toimialaryhmien toiminnaksi ja seudullinen kehittämistyö on organisoitu elinkeinoyhtiön kautta. Vaikuttavuutta elinkeinoelämän kehittämiseen haetaan myös seudullinen YPP-toiminnan kautta, jota alueella ollaan myös muodostamassa. Kunnat ponnistelevat entistä enemmän yhdessä ratkaistakseen näitä yhteisiä ja vaikeita ongelmia. Väestön koulutustaso on suhteessa alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Tutkinnon suorittaneiden määrä vastaa maan keskiarvo, mutta suurin ero syntyy korkea-asteen* tutkinnon suorittaneiden määrässä: maassa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrä on n. 25 %, Koillis-Suomen n. 16 % ja esim. Oulussa n. 32 %. Koulutustason alhaisuus on sikäli merkittävää, että väestön koulutustasolla ja tulotasolla on erittäin suuri positiivinen korrelaatio. Koulutustasolla on myös yhteyksiä paikkakunnan työttömyysasteeseen ja elinkeinorakenteeseen. Vastaavasti koulutustason alhaisuudella, muuttotappiolla, väestörakenteen vääristymisellä ja elinkeinorakenteen yksipuolisuudella on yhteyksiä toisiinsa. Korkeakoulukaupungit ovat vetäneet puoleensa koulutettua väestöä ja taloudellisia aktiviteetteja puoleensa sekä sitä kautta pääomia ts. on syntynyt positiivisten asioiden syy-seurausketjuja. (* korkea-aste = alempi tai ylempi korkeakoulututkinto, tutkijakoulutus, tiedot -03) Alueella onkin viime vuosina panostettu korkea-asteen koulutuksen ja tutkimuksen saamiseen alueelle. Korkea-asteen koulutustarjontaa on kehitetty Oulun ja Lapin yliopistojen sekä Oulun seudun ja Kajaanin ammattikorkeakoulujen kanssa. Koulutustarjontaa täydentävät mm. kesäyliopiston ja muiden oppilaitosten avoimet yliopisto-opinnot, täydennyskoulutus ja projektiluontoinen muuntokoulutus. Oulangan biologinen asema on ainoa Koillis- Suomen alueella sijaitseva yliopistollinen vakinainen yksikkö. Sen luonnontutkimustehtävää täydentävät Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Metsähallituksen tutkimustoiminta. Elinkeinoelämän kehittymistä on tuettu mm. toteuttamalla projektiluontoista tutkimusta matkailualalla. Ensisijaisena tavoitteena on saada alueelle pysyväisluontoista ja verkostoitunutta tutkimustoimintaa ja korkea-asteen koulutuspalveluja (aluekeskusohjelma). 9

10 2. KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.1 Ohjelman tekoprosessi Oletko sinä tehnyt tuon laulun? Tavallaan, sanoin Puh. Kysymys ei ole Älystä, hän jatkoi nöyrästi, syystä, jonka tiedät, mutta joskus niitä ilmestyy päähän. (Nalle Puhin pieni kirja Viisaudesta) Tätä kehittämisohjelmaa on tehty kuulemalla ja kyselemällä alueen ihmisten ja yhteisöjen mielipiteitä sekä analysoiden aikaisempaa kehittämistoimintaa ja siitä kerättyä palautetta. Ohjelman laadinnassa on myös hyödynnetty paikallista asiantuntijaverkostoa, jonka yhteistyö on tiivistynyt aluekeskustoiminnan kautta. Suunnitelma-ainesten kokoamisesta ja ohjelman käytännön kirjoittamisesta on vastannut Myötäle ry:n työntekijä, analyysiä ja ohjeistusta sekä tukea ja iloa kirjoitustyöhön on antanut hallitus sekä toimintaryhmän ympärille rakentunut yhteistoimintaverkosto. Toimintaryhmän alueesta käytiin keskusteluja ryhmän sisällä. Aluejaosta tiedusteltiin myös ao. alueiden ja nykyisin alueilla toimivien toimintaryhmien mielipidettä ennen ohjelman laatimisen aloittamista. Pohdittavana olivat seuraavat vaihtoehtoehdot sekä vaihtoehtojen positiiviset ja negatiiviset seikat: 1. Nykyinen alue (lisättynä Posiolla, jonka osalle ei ohjelmasopimusta ollut ohjelmakaudella ) ++ luonnon- ja elinolosuhteiltaan yhtenäinen alue ++ alueella opittu tekemään yhteistyötä sekä toimintaryhmänä että muiden organisaatioiden kautta, jolloin samansuuntaiset toiminnat luovat toiminnallisuutta ja tehokkuutta ++luontaiset asiointi- ja yhteistyösuunnat huomioiva vaihtoehto -- pienehkö alue väestömäärältään, vaikkakin väestömäärän lasku onkin tasaantunut 2. Nykyinen alue lisättynä samankaltaisilla alueilla - Hossan alue Suomussalmen kunnasta tai /ja - Iso-Syötteen alue Pudasjärveltä - myöhäisemmässä vaiheessa käytiin keskustelu koko Pudasjärven kaupungin osalta maa- ja metsätalousministeriöstä saadun palautteen pohjalta ++ luonnon- ja elinolosuhteiltaan yhtenäinen alue (erityisesti matkailullinen alue) ++ huomioisi luontaiset asiointisuunnat ainakin osittain (Hossa ja Iso-Syöte) -- alueella ei aikaisempaa, laajempaa syvempää, yhteistyökokemusta lukuun ottamatta Pudasjärven kaupunkia, joka on aikaisemmin kuulunut Koillismaan seutukuntaan -- kuntien jakaminen olisi hajauttanut kehittämistyötä ao. kunnan sisällä -- Pudasjärvi on suunnannut yhteistyön ja kehittämisen Oulun suuntaan, toimintaryhmätyön osalta suunnan muutos olisi hajauttanut kehittämistyötä -- alueiden oma tahto 10

11 -- alueen väestömäärä oli kasvanut, mutta ottaen huomioon alueen pinta-alan ja sitä kautta etäisyyksien kasvun, kasvulla ei olisi ollut vastaavaa positiivista vaikutusta (toimintaryhmäperiaatteiden toteutuminen) Pohtimalla eri vaihtoehtoja sekä keskustelemalla alueiden kanssa ohjelman laadinta- alueeksi muotoutui nykyinen toiminta-alue, joka on toiminnallinen ja yhtenäinen. Näin kehittämistyön voidaan olettaa olevan tuloksekasta ja tehokasta kaikilla mittareilla mitattuna. Varsinaisesti ohjelman teko aloitettiin keväällä 2005 hallituksen omalla ohjelmaseminaarilla, jossa työ aikataulutettiin ja tehtiin työnjakoa, sillä myös muita ohjelmaprosesseja oli käynnissä / käynnistymässä alueella. Paikallisten tahojen osallistaminen aloitettiin Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen maaseutuohjelmaa laativan EMOTR-koordinaatiohankkeen kanssa järjestetyllä maaseutuohjelma-illalla. Toimintaryhmän ohjelmaprosessin kanssa yhtä aikaa alueella on ollut käynnissä aluekeskusohjelma ja kuntakohtaisia ohjelma- ja strategiaprosesseja. Näin on samalla jaettu työtä eri tahojen kesken ja työnjakoa tehty alueellisesti. Samalla on huolehdittu paikallisten ohjelmien yhteensovittamisesta. Syksyllä työ käynnistettiin kuntakierroksilla, joissa sitoutettiin kuntia toimintaryhmätyön jatkumiseen uudella ohjelmakaudella ja samalla kartoitettiin kuntien näkemyksiä maaseudun kehittämiseen. Kuntien luottamus- ja johtavia viranhaltijoita varten tehtiin Myötäle ry:n nykyistä kehittämistyötä ja uutta ohjelmakautta esittelevä Asukaslähtöistä maaseudun kehittämistä hankevaroin tietopaketti kuntien luottamushenkilöille - tietopaketti. Se postitettiin kaikkien kuntien valtuustojen ja hallituksen jäsenille sekä johtaville luottamushenkilöille ennen kuntatapaamista. Työ jatkui tiedotus- ja keskustelutilaisuuksilla, joita järjestettiin kaikissa kunnissa. Kyläilloissa kartoitettiin kylien näkökulmaa ja avointen ovien päiville kutsuttiin erityisesti maaseutuyrittäjiä ja yhteisöjä. Kylien näkökulmaa täydensi kyläkysely, joka postitettiin jokaiseen kylätoiminnasta vastaavaan yhteisöön Koillis-Suomen alueella. Alueen nuoriin suunnattiin oma keskustelutilaisuus, Mansikista multimediaan. Tilaisuudet olivat kaikille avoimia. Väkeä niihin kutsuttiin lehti-ilmoituksilla ja henkilökohtaisilla kutsuilla. Osallistujia oli yhteensä 157. Lisäksi uuden ohjelmakauden valmisteluun on voinut osallistua myös nettisivujen kautta, jossa myös tiedotettu tilaisuuksien aikatauluista ja ohjelman valmistelutilanteesta. Alueen koululaiset ovat osallistuneet ohjelman tekemiseen kuvittamalla sitä. Tilaisuuksissa pyrittiin tiedottamisen lisäksi aktiivisen vuorovaikutuksen ja ideoiden esille saamiseen tehtävien avulla. Tehtävissä kartoitettiin tekijöitä, jotka ovat maaseudun kannalta tärkeitä (=vetovoimatekijöitä) ja miten tai millä keinoilla niitä pystytään säilyttämään. Lisäksi kartoitettiin näkemyksiä eri toimenpiteiden välisistä suhteista ja kehittämiskohteista, joita pidettiin tärkeinä. Samaan aikaan paikallisen ohjelman laadinnan kanssa on ollut käynnissä alueellisen eli TE-kekuksen johdolla tehtävän maaseutuohjelman laadinta. Yhteisten tilaisuuksien ja työryhmätyöskentelyn lisäksi yhteisten tapaamisten kautta on varmistettu yhteensovittaminen, jota tosin tarkennetaan ohjelmien ja säädösten hyväksymisen jälkeen käytännön tasolle. 11

12 2.2 SWOT-analyysi Arvioi ympäristöäsi Kun talo alkaa näyttää tuulen kaatamalta puulta, on aika ruveta etsimään uutta. ((Nalle Puhin pieni kirja viisaudesta) Alueen selkein vahvuus on pudas ja monimuotoinen luonto, joka on sekä elinkeinollinen että elinympäristöllinen vetovoimatekijä. Yhtä selkeä on mahdollisuus yhdistää luontoa ja kulttuuria osaavaan yritystoimintaan. Heikkous- ja uhkatekijöistä saadaan esille keskeiset kehittämiskohteet mm. osaamiseen ja yritystoimintaan panostaminen, joilla pystytään selkeästi vaikuttamaan mm. väestön vähenemiseen, alueen ikärakenteeseen ja toimintakulttuureihin. VAHVUUDET - puhdas ja monimuotoinen luonto selkeine vuodenaikoineen - luonto- ja kulttuurimatkailu ohjelma- ja oheispalveluineen - matkailun pitkät perinteet - alueen kuntien voimistuva yhteistyö - monipuoliset peruselinkeinot ja puhtaat raaka-aineet - yritysten tarpeisiin on työvoimareserviä - monipuolinen toisen asteen koulutus ja lisääntyvää yhteistyötä korkea-asteen koulutustarjonnan laajentamiseksi -halu tehdä ja satsata paikalliseen kehittämistyöhön (kehittämisyhtiö, aluekeskusohjelma, toimintaryhmä) HEIKKOUDET - väestön väheneminen ja ikäjakauman vinoutuminen - pääomien puute - nuori yritys- ja yrittäjämäisen toiminnan kulttuuri - luonnollinen yhteistyöalue sijoittuu useammalle hallinnolliselle alueelle (maakunta / lääni) - korkea työttömyysaste - työvoimareservin alhainen koulutusaste - palvelualan ihmisten kielitaidon puute 12

13 MAHDOLLISUUDET - luonnonvarojen jatkojalostus nykyistä laajemmin ja pidemmälle - elinkeinoelämän monipuolistaminen - yhteistyön voimakas lisääminen ja syventäminen - (kulttuuri-)arvojen muutos maaseutua, luontoa ja perinteisiä arvoja suosivaksi - osaamisen lisääminen - matkailu- ja hyvinvointipalvelujen kysynnän kasvu UHKAT - peruselinkeinojen jatkuvat muutokset ja jatkuvuuden puutuminen vaikeuttavat pitkäjänteistä kehittämistä ja sukupolvenvaihdoksia - kuntien talouden heikkeneminen - polttonesteiden korkea hinta nostaa sijainnista johtuvia kustannuksia - suojelualueiden lisääminen ja niiden (elinkeinollisen) käytön hankaloituminen - yleiset yhteiskunnalliset ja globaalit kriisit 2.3 Toiminnan strategia ja visio Älä vitkastele Jos aina sanot: Katsotaan, katsotaan, ei mitään tapahdu. (Nalle Puhin pieni kirja viisaudesta) Toimintaryhmätyöllä tarkoitetaan paikalliseen omaehtoisuuteen perustuvaa ohjelmaperusteista kehittämistyötä. Toimintaryhmätyön ja Myötäle ry:n toiminnan perusstrategia on tukea ruohonjuuritasolta lähteviä hankkeita, jotka tuovat alueelle uusia työtilaisuuksia, toimijoita ja tapoja maaseudun kehittämistyöhön. Ohjelman keskeisenä strategisena lähtökohtana on vahvuuksien hyödyntäminen ja heikkouksien torjuminen kehittämiskohteiden valinnassa. Ohjelman tavoitteena on edistää paikallisiin vahvuuksiin ja omaleimaisuuteen nojaavaa yritystoimintaa parantamalla yritystoiminnan laatua, osaamista sekä lisäämällä ihmisten ja yritysten ansaintamahdollisuuksia. Ohjelman toisena tavoitteena on viihtyisä ja toimiva elinympäristö maaseudulla asuville, siellä vieraileville sekä maaseudulla toimiville yrityksille. 13

14 Paikallisilla vahvuuksilla tarkoitetaan alueen monimuotoista luontoa sekä perinteisiä elinkeinoja ja puhtaita raaka-aineita. Matkailu, puu, kala, poro ja muut luonnonantimet, vuodenajat, metsät, vaarat ja tunturit sekä joet, järvet ja purot muodostavat vankan rungon, jonka ympärille ohjelma ja kehittämistyö rakentuvat. Monimuotoinen ja puhdas luonto luovat yrittämiselle vankan pohjan ja ovat osa viihtyisää elinympäristöä. Osaamisen vahvistamisella tarkoitetaan, ihmisten tieto-taidon ja yritysten kilpailukyvyn ja kannattavuuden lisäämistä laadun, koulutuksen ja uusien innovaatioiden avulla. Viihtyisä ja toimiva elinympäristö muodostuu luonnon monimuotoisuuden lisäksi monipuolisesta infrasta ja riittävästä palvelutarjonnasta. Päämäärä on se tekijä, joka motivoi ihmiset ja yhteisöt liikkeelle. Tässä ohjelmassa päämääräksi on asetettu elinvoimainen ja monimuotoinen maaseutu. Elinvoimainen maaseutu koostuu yrittävistä ihmisistä ja viihtyisästä asuin- ja elinympäristöstä. Kuntien yhteistyön syventyminen turvaa alueen asukkaille peruspalveluita ja yhteistyön syvenemiseen olennaisena osana kuuluva yrityspalvelujen uudelleen järjestäminen luo yrittäjämyönteistä ilmapiiriä, joka erityisesti tukee aloittavien ja pienten yritysten toimintaa. Aluekeskustoiminnan organisoituminen toimialaryhmien kautta tapahtuvaksi toiminnaksi verkottaa yrityksiä, yhteisöjä ja ihmisiä keskenään yli kuntarajojen ja siten tukee juuri pienten yritysten kehittymistä. Käytännön seudullista kehittämistyötä alueella hoitaa kuntien omistama kehittämisyhtiö, joka on aloittanut toimintansa vuoden 2005 alussa. Näin peruskuntien rooli on muuttumassa palvelujen tuottajasta niiden tilaajaksi. Myötäle on osaltaan tekemässä tässä eri tahojen muodostamassa verkostossa paikallista kehittämistyötä. Maaseutuyrittäjyyden ja yrittämisen keskeisiä tekijöitä ovat elinympäristöstä läheltä ihmistä löytyvät asiat. Runkona toimii vahva luonnonvara-ala, joka tuottaa korkealaatuisia raaka-aineita laadukkaiden ja monipuolisten erikoistuotteiden tekijöille. Paikallista omaleimaisuutta tuotantoon tuovat porotalous ja kalastus sekä puhtaat ja monipuoliset luonnonantimet. Maaseutumatkailusta on kasvamassa olennainen osa matkailukeskusten toimintaa. Matkailuun kuuluvat perinteisten majoitus- ja ravitsemispalvelujen lisäksi erilaiset ohjelma- ja oheispalvelut. Uusia työtilaisuuksia maaseudulle löytyy hoiva- ja hyvinvointipalvelujen tuotannosta, vaikka onkin myönnettävä, että osa yksityiselle sektorille syntyvistä työpaikoista on julkiselta sektorilta kadonneita työpaikkoja ts. työpaikkojen määrän kannalta nollasummapeliä. Kuitenkin tulevaisuudessa alalle syntyy runsaasti uutta kysyntää, erityisesti tukipalvelu- ja hyvinvointisektorilla. Varsinainen hoivapalvelujen tuotanto vaatii korkeaa ammattitaitoa ja riittävän suuria yksiköitä kannattavuuden turvaamiseksi. Kylät ovat perusyksikkö, josta kunta ja maaseutumainen kaupunki koostuvat. Myötäleen toiminta-alueella myös taajama-alueen ja kaavoitettujen alueiden tunnusmerkit sopivat kylä-määritelmään laajemmasta tarkastelunäkökulmasta katsottuna. Vireät ja aktiiviset kylät ovat toimivan ja modernin maaseudun tunnusmerkkejä. Viihtyvyyttä, vetovoimaisuutta, harrastusmahdollisuuksia ja palveluja kehittämällä kylien asutus pyritään turvaamaan. Tuloksellisen kehittämistyön tunnusmerkkejä ovat omaehtoisuus, yhteistyölähtöisyys ja suunnitelmallisuus. 14

15 Myötäleen toiminta-alueen kunnat ovat pinta-alaltaan laajoja, harvaan asuttuja ja luonnonympäristöltään monimuotoisia ja monipuolisia. Näin ollen on luontevaa, että alueen merkittävät elinkeinot joko suoraan tai välillisesti hyödyntävät luontoa. Luonto on siis merkittävä elinkeinojen perusta, mutta myös asukkaiden elinympäristö. Tällöin korostuu elinkeinollisen hyödyntämisen ja mielekkään asuinympäristön vaatimusten yhdistäminen ympäristön suojelulliseen näkökulmaan ts. ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen näkökulmien yhdistäminen. Työtä ja toimeentuloa, palveluja ja viihtyvyyttä tarjoava kotiseutu houkuttelee myös nuoria jäämään kotiseudulleen ja palaamaan takaisin kauemmas suuntautuneen opiskelureissun jälkeen. On tärkeää rohkaista nuoria kouluttautumaan ja kansainvälistymään, mutta samalla on tärkeää luoda juuret kotiseutuun. Nuorien on koettava, että kotiseutu pystyy heille tarjoamaan laadukkaan elämisen edellytyksiä. Perusarvostus kotiseutua kohtaan luodaan lapsuudessa ja nuoruudessa. Visio Koillis-Suomesta 2013 Koillissuomalainen maaseutu on paikallista omaleimaisuutta hyödyntävien yrittäjien, viihtyisän asuinympäristön ja osaavien ihmisten kotiseutu, jossa ihmiset, yritykset ja yhteisöt rakentavat yhteistyössä tulevaisuutta tulevaisuuteen uskoen. Koillis-Suomi on eri-ikäisten ihmisten kotiseutu, jossa ihmisillä on monipuolisia ansainta- ja harrastusmahdollisuuksia sekä riittävästi palveluja. Alueella viihtyvät myös matkailijat ja kausi-asukkaat. Luonto ja ympäristö tarjoavat laadukkaan elinympäristön ja toimivan yritysympäristön alueen ihmisille ja yrityksille. Ympäristöä rakennettaessa ja hoidettaessa on huomioitu monimuotoinen ja herkkä pohjoinen luonto, jota halutaan säilyttää myös jälkipolville. 2.4 Toiminnan painopisteet Aktivointi ja neuvonta ovat toiminnan runko, jolle hanketyö, rahoitus ja muu toiminta rakentuvat. Aktivoinnin ja neuvonnan kautta voidaan turvata alueellinen tasapuolisuus, erilaisten organisaatioiden ja ihmisten tasavertaiset mahdollisuudet osallistua kehittämistyöhön. Monipuolinen ja laajapohjainen osallistujajoukko turvaa tavoitteellinen ja pitkäjänteisen kehittämistyön. Laajapohjainen osallistujajoukko on erityisen tärkeää yhteisöllisessä kehittämistyössä jaksamisen vuoksi. Hanketyö ja rahoitus mahdollistavat erilaisten kehittämistoimien käytännön toteuttamisen. Koko toimintansa aikana Myötäle on painottanut elinkeinollisuutta rahoitettavien hankkeiden valintakriteerinä, joka on luonut paitsi uskottavuutta, myös pitkäjänteisyyttä ja vaikuttavuutta toiminnalle. Näin ryhmälle on syntynyt selkeä oma paikka alueellisessa kehittämiskentässä, vaikka se onkin ollut melkoisessa muutoksessa viime vuosina. Uudella ohjelmakaudella hankkeiden valinnassa kiinnitetään entistä enemmän huomiota tuettavan toiminnan jatkuvuuteen ja pysyvyyteen. 15

16 Elinkeinollisuutta edistävät yleiset kehittämishankkeet ovat toimineet kasvualustana yrityskohtaisille hankkeille. Malli on osoittautunut suhteellisen toimivaksi: elinkeinollisuutta edistävä yleinen kehittämishanke edistää toimialan toimintaedellytyksiä, parantaa yritysten toimintavalmiuksia ja lisää tunnettavuutta sekä rakentaa yritysten yhteistä verkostoa. Yrityskohtaiset hankkeet taasen pureutuvat kehittämisen ja investointien kautta yksittäisen yrityksen toimintaedellytysten parantamiseen. Uudella ohjelmakaudella tavoitteena on käynnistää yritysryhmien yhteisiä hankkeita, joilla edistetään entistä tehokkaammin yritysten toimintaedellytyksiä ja toisaalta rahoituskehyksessä jää tilaa myös selkeästi yhteisölliselle kehittämistoiminnalle. Kaikessa kerätyssä palautteessa niin kehittämisilloissa kuin arviointikyselyissä korostuu kohtuuttomana pidetty hankebyrokratian määrä. Erityisesti pienissä hankkeissa sekä hakemiseen että maksamiseen liittyvä hallinto koetaan suhteettoman suureksi ja hankalaksi osa-alueeksi. Kuluvalla ohjelmakaudella tätä ongelmaa on yritetty ratkaista kokeilemalla erilaisia sateenvarjomalleja. Sateenvarjohankkeiden perimmäinen tarkoitus on toimia siten, että toimintaryhmä hakee yhden isomman hankekokonaisuuden rahoituksen omasta kehyksestään, josta ryhmä sitten omalla päätöksellään myöntää alahankkeille rahoitusta. Toimiessaan sateenvarjohanke vähentää selkeästi hallintoa (yksi päätös- yksi maksatus), siirtää hallintoa ruohonjuuritason toimijoilta ryhmälle, joka on harjaantuneempi hallintotaho ja vapauttaa näin resursseja käytännön työhön. Voisi siis perustellusti odottaa hankkeiden laadun ja tehokkuuden lisääntyvän. Monipuolisen ja monimuotoisen maaseudun rakentumiseen kuuluu olennaisena osana asuin- ja elinympäristöstä huolehtiminen ja palveluiden turvaaminen, johon sopimuksellisuus ja välittäjäorganisaatiotoiminta tarjoavat uusia työvälineitä. Maaseudun sopimuksellisuudella tarkoitetaan työn ja hyödykkeiden välistysmekanismia, jonka avulla nostetaan työn ja toimeentulon lähteitä käytännössä toteutettaviksi. Useinkaan näissä toimissa ja maaseudun (erityisesti syrjäisen) olosuhteissa tavanomaista yritystoimintaa ei synny, vaikka julkisen sektorin rooli onkin pienentynyt viime vuosina. Toimittaessa jonkun välittäjäorganisaation kautta ko. organisaatio toimii eri toimijoiden kokoajana ja yhdistäjänä. Uudet välineet sopivat esim. maiseman- ja ympäristönhoitotoimien toteuttamiseen, vesistöjen hoitoon ja vesihuoltoon, pientiestön kunnostamiseen, kulttuuripalveluihin ja hoivapalveluihin. Nykyisin monia näistä toimista hoidetaan hankeperusteisesti, jolloin ongelmana ovat jatkuvuuden puute ja resurssien vajaakäyttö. Toimintaryhmät ovat erittäin sopivia toimimaan välittäjäorganisaatioina, sillä niillä on kokemusta työstä sekä hallinnon että paikallisen tason toimijoiden kanssa. Ryhmillä on paikallista luottamusta sekä hallinnossa että ruohonjuuritasolla ja valmis pysyvä organisaatio jatkuvuuden turvaamiseksi. Ryhmillä on myös kokemusta kaikkien toimijoiden tasavertaisesta osallistumisesta kehittämiseen, joka on uuden sopimuksellisuuden ydinasioita. 16

17 3. AIKAISEMMIN TEHTY KEHITTÄMISTYÖ Hämmennyksestä Puh katsoi kahta käpäläänsä. Hän tiesi, että toinen niistä oli oikea ja että kun oli päättänyt, kumpi on oikea, silloin toinen oli vasen, mutta hän ei koskaan muistanut miten alku meni. (Nalle Puhin pieni kirja viisaudesta) Koillis-Suomen ja Koillismaan alueella olevista kunnista mikään ei ole ollut mukana Leader-ryhmässä sinä aikana, kun toimintaryhmätyötä on tehty Suomessa. Vuonna 1995 alueen kunnat (Kuusamo, Taivalkoski, Suomussalmi ja Pudasjärvi) hakivat Leader IIalueeksi, mutta ohjelma ei täyttänyt rahoitettavalle ryhmälle asetettuja kriteereitä. Samoin kävi vuonna 2000, kun aluetta (Kuusamo, Taivalkoski ja Pudasjärvi) haettiin Leader+alueeksi. Ensimmäisellä Leader-kaudella Suomessa toimintaryhmätyötä levitettiin laajemmalle POMO-rahoituksen turvin. Tuolloin vuonna 1997 alueen kunnat yhdessä Ylä- Kainuun kuntien kanssa laativat ohjelman Verkkolaisten savotta, jolle kansallista POMOrahoitusta saatiin. Valitettavasti on kuitenkin todettava, että tuolloin ohjelman toteuttaminen ontui ja paikallinen luottamus työtapaan menetettiin, jonka vuoksi toiselle ohjelmakaudelle perustettiin uusi yhdistys, Myötäle ry, toimintaryhmätyötä varten. Toista kautta varten toimintaryhmätyötä levitettiin sekä aluehallinnon että kansallisin POMO+-varoin koko maata kattavaksi maaseudunkehittämisen työtavaksi. Myötäleen toiminta-alueessa oli tuolloin tapahtunut muutoksia: Pudasjärvi seutukuntamuutoksen myötä oli siirtynyt JoMMan toiminta-alueeksi. Myös JoMMa oli jäänyt Leader-rahoituksen ulkopuolelle, joten Pohjois-Pohjanmaalla kaksi ryhmää neuvotteli aluehallinnon rahoituksesta. Tavoitteena oli saada kaikki rahoittajat kaikilla rahastoilla mukaan rahoituskehykseen. Nopeimmin yhteisymmärrykseen toimintaryhmätyön tarpeellisuudesta päästiin TEkeskuksen maaseutuosaton kanssa joidenkin rahoittajien suhtautuessa epäilevästi omaan mahdollisuuteensa rahoittaa toimintaryhmätyötä ohjelmasopimuksen nojalla. Koska ohjelmakausien vaihtuminen oli tuonut jo katkosta kehittämistyöhön, toiminnallisesti järkevintä oli käynnistää työtä maaseutuosaston rahoituksen turvin. Vuoden 2001 kesäkuussa maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi toimintaryhmätyön käynnistämisen ja ensimmäiset hankelausunnot (-päätökset) Myötäleen hallitus antoi samana syksynä. Ohjelmasopimus jaettiin kahdeksi kolmen vuoden jaksoksi, joista ensimmäinen päättyi vuoden 2004 lopussa. Edelleen tavoitteena oli saada muut aluehallinnon rahoittajat kehykseen mukaan ja toiselle ohjelmasopimusjaksolle Pohjois-Pohjanmaan liitto lähtikin mukaan. Kuluvalla kaudella työtä toimintaryhmätyön käynnistämiseksi, alueellisen ja paikallisen luottamuksen saavuttamiseksi on tehty määrätietoisesti ja erityisellä huolella. Ryhmän toiminasta on aktiivisesti kerätty palautetta vuodesta -02 alkaen, jolloin ryhmän itsearviontisuunnitelma valmistui ja suunnitelmaa ryhdyttiin toteuttamaan. Saatu palaute kertoo, että ryhmä ja sen toiminta ovat saaneet laajan hyväksynnän, luottamuksen ja arvostuksen. 17

18 Ohjelmasopimusjaksojen aikana ( ) Myötäle on vastaanottanut 169 rahoitushakemusta, joista 116 on saanut myönteisen päätöksen. Osa hankkeista on siirretty muille rahoittajille ja osa saanut kielteisen päätöksen, muutamien hankkeiden hakuprosessi on keskeytynyt ja muutamia hankkeita odottaa uutta ohjelmakautta (rahoituskehyksen riittävyys vuonna 2006). Lisäksi ryhmä on toiminut hankeneuvojana ja avustanut hakijoita rahoituksen hakemisessa suoraan TE-keskuksen eri osastoilta ja muilta aluehallinnon rahoittajilta. Esimerkiksi TE-keskuksen yritysosastolle on sekä ohjattu että siirretty useita hankkeita, jotka ovat toteutuneet. Toteutunut rahoituskehys on n. 4,5 milj., josta julkisen rahoituksen osuus on ollut n. 2,9 milj. ja yksityisen rahoituksen osuus 1,6 milj. eli n. 36 %. Hankkeiden ja neuvontatyön tuloksena on saatu aikaan uusia yrityksiä 24. Lisäksi hankkeissa turvattiin olemassa olevia työpaikkoja ja luotiin uusia noin 240 htv:n verran. Hankeaikana työllistyi lisäksi 60 htv:n verran. Muita määrällisiä tuloksia ovat mm. uudet tuotteet, uudet tuotantomenetelmät, erilaiset tapahtumat ja kunnostetut / rakennetut infrastruktuurikohteet. Esim. uusia rakennuksia ja rakennelmia on rakennettu 58 kpl, joiden yhteenlaskettupinta-ala on noin m² ja erilaisia reitistöjä on rakennettu ja kunnostettu yli 70 km. *arvio ohjelmasopimusjakson tuloksista, tilannetiedot syyskuu 2006 Laadullisten tavoitteiden, esim. verkostoitumisen ja osaamisen lisäämisen, mittaaminen nykyisillä mittareilla on vaikeaa. Kuitenkin hankkeiden sanallisissa raporteissa laadullisia tuloksia on kuvattu esimerkiksi kyläläisten yhteistoiminnan lisääntymisenä (kylätalon rakentaminen). Kylien aktiivisuus on selvästi lisääntynyt ja ihmiset ottavat vastuuta oman elinympäristönsä kehittämisestä. Vastuunoton ja riskin kannon merkitys korostuvat erityisesti palvelujen tuotannossa, sillä väistämättä kuntien palvelurakenneuudistus ja kuntien rahoituksellisen tilanteen heikentyminen johtavat palvelujen supistumiseen erityisesti syrjäisimmillä alueilla. Näin olleen palvelujen tuotantoon syntyy luonnollinen tila, jota yhteisöt voivat täyttää, mikäli ne saavat ulkopuolista neuvontaa ja tukea rahoituksen lisäksi. Juuri tätä tukea lähitoimijana toimintaryhmä on tarjonnut ja voi tarjota myös jatkossa. Myötäle on tukenut kylien aktiivisuutta kokeilemalla sateenvarjo-hankemallia pienissä rakentamistoimissa. Vuonna 2003 Myötäle haki omasta kehyksestään Maaseudun pienimuotoiset rakentamishankkeet projektin, joka sisältää kehittämisosion lisäksi ns. materiaalipankin. Tästä pankista voitiin rahoittaa kevyellä prosessilla yhteisöjen pieniä rakentamishankkeita esim. kylätalojen kunnostamista, venevalkamia, postilaatikkokatoksia. Koska materiaalipankki osoittautui toimivaksi ja joustavaksi toimintamuodoksi sekä rahoittajille että toimijoille, varat käytettiin nopeasti. Senpä vuoksi toimintamuodolle haettiin jatkoa hakemalla uusi hanke, jossa on vastaava toimintatapa (Materiaalipankki II). Hanketoimijoilta ja muilta sidosryhmiltä kerätystä palautteesta ilmenee, että hanketoiminnassa pidetään tärkeänä kehittämisen ohella investointeja ja osana rahoitusta luontoissuorituksia. Molemmat koskevat sekä yhteisöllistä kehittämistä että yrityskohtaista hanketoimintaa. Luontoissuoritukset ottavat huomioon maaseudun toimijoiden perimmäisen luonteen ja toimintatavan: ihmisillä on monipuolisia kädentaitoja, yritystoiminta on monialaista ja on totuttu hyödyntämään omia raaka-ainevaroja. Yhdistystoiminnan kantava voima on vapaaehtoisuuteen perustuva talkootyö, jota hanketoiminnassa voidaan yksityisenä rahoituksena hyödyntää. Luontoissuoritukset ovat vilkkaan hanketoiminnan perusedellytyksiä, ja ne tulee myös uudella ohjelmakaudella säilyttää hyväksyttyinä kulu- ja rahoituserinä. 18

19 Ihmisten huoli on koskenut maaseudun infraa, sen kehittämistä ja ylläpitoa. Suuria kysymyksiä ovat mm. tiestöön ja talousjätevesien käsittelyjärjestelmiin liittyvät ongelmat. Nopeiden tietoliikenneyhteyksien saamista myös haja-asutusalueille on pidetty tasaarvokysymyksenä. Vuoden 2004 alussa voimaan tullut talousjätevesien käsittelyasetus tiukentaa säädöksiä juuri haja-asutusalueella. Alueen erityispiirteistä (paljon erilaisia vesistöjä, nauhamainen asutusrakenne, harva asutus ja pitkät etäisyydet) johtuen talousjätevesien käsittelylle syntyy erityisiä vaatimuksia ja kustannuspaineita. Sekä vapaa-aikaan että työhön ja opiskeluun liittyviä asioita hoidetaan yhä enemmän verkkojen kautta. Yksi etätyön laajenemisen esteitä on nopeiden tietoliikenneyhteyksien puuttuminen, jolla voi olla vaikutusta myös siihen, että vapaa-ajan asuntoja ei voida käyttää siinä mittakaavassa kuin haluttaisiin (työn ja vapaa-ajan joustava yhdistäminen). Minusta tulee isona kaupan täti (Anniina, I luokka) 4. KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN Ellet heti onnistu Jos naru katkeaa, hae toinen naru. (Nalle Puhin pieni kirja viisaudesta) 4.1 Toimintalinjat ja toimenpidekokonaisuudet (kts. toimintalinjojen päivitetty rahoitus s. 43!) Koko toimintansa aikana Myötäle on painottanut elinkeinollisuutta rahoitettavien hankkeiden valintakriteerinä. Toiminnan kohdentamisella suoraan ja välillisesti elinkeinojen kehittämiseen on tavoiteltu pitkäjänteisyyttä ja vaikuttavuutta toiminnalle. Uudella ohjelmakaudella hankkeiden valinnassa kiinnitetään entistä enemmän huomiota tuettavan toiminnan jatkuvuuteen ja pysyvyyteen. Alueella toimineet elinkeinollisuutta edistävät yleiset kehittämishankkeet, joita on rahoitettu sekä suoraan TE-keskuksesta että toimintaryhmän kautta, ovat toimineet kasvualustana yrityskohtaisille hankkeille. Malli on osoittautunut suhteellisen toimivaksi: elinkeinollisuutta edistävä yleinen kehittämishanke edistää toimialan toimintaedellytyksiä, parantaa 19

20 yritysten toimintavalmiuksia ja lisää tunnettavuutta sekä rakentaa yritysten yhteistä verkostoa. Yrityskohtaiset hankkeet taasen pureutuvat kehittämisen ja investointien kautta yksittäisen yrityksen toimintaedellytysten parantamiseen. Uudella ohjelmakaudella toimintaryhmän tavoitteena on käynnistää yritysryhmien yhteisiä hankkeita, joilla edistetään entistä tehokkaammin yritysten toimintaedellytyksiä yrityskohtaisten hankkeiden rinnalle. Rahoituskehyksessä jää tilaa myös selkeästi yhteisölliselle kehittämistoiminnalle, jolla luodaan toimivaa ja viihtyisää asuinympäristöä ja yritysympäristöä. Laajoja, toimialakohtaisia ja seutukuntarajat yrittäviä kehittämishankkeita taasen rahoitetaan suoraan TEkeskuksesta ja myös maakunnan liitosta. Ohjelmasta, valitusta strategiasta ja visiosta nousee kolme, toisiaan tukevaa toimintakokonaisuutta, jatkossa nimitetään toimintalinjaksi. Jokainen toimintalinja sisältää toimenpidekokonaisuuksia, jotka on rakennettu yhtäpitäväksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman linjojen ja toimenpidekokonaisuuksien kanssa TOIMINTALINJA 1: Yrittävä maaseutu Maaseudun elävänä pysyminen edellyttää monipuolista ja monimuotoista yritystoimintaa. Alueen tyypillisiä, perinteistä ja vahvoja elinkeinoja ovat matkailu (majoitus- ja ravitsemistoiminta, oheis- ja ohjelmapalvelut) ja alueen raaka-aineisiin nojaava yritystoiminta. Perinteisten toimialojen kohdalla korostuvat kasvuun, kilpailukykyyn ja osaamiseen liittyvät kehittämistarpeet (mm. kansainvälistyminen, uusi teknologia ja tuotteistaminen). Uudenpien toimialojen (esim. hoivapalvelut, muut maaseudun palvelut) kohdalla on kehitettävä myös laatua, verkostoitumista, liiketoimintaosaamista ja tuotteistamista. Uusimpia kehittämisaloja on bioenergian tuotanto (puu, turve, peltoenergia), johon päästöoikeuksien käyttöönotto on lisännyt mielenkiintoa. Alan toimijat tarvitsevat lisää osaamista ja markkinoiden kehittämistä. Matkailu Matkailullisesti Koillis-Suomi muodostaa aluekokonaisuuden, jonka yhdistävänä tekijänä on Kuusamon kansainvälinen lentokenttä ja jatkossa aluetta yhdistänee myös kansainvälinen rajanylityspaikka. Ruka kuuluu Suomen suurimpiin ja tunnetuimpiin matkailukeskuksiin. Taivalkoski on Kalle Päätalon kotipitäjä ja kehittänyt matkailuaan kulttuuriin pohjautuen. Posiolta tunnetaan lähinnä Pentik-mäki, Korouoma ja Kitkajärvi, joka on Suomen suurimpia järviä. Säännöstelemätön järvi, joka ulottuu Posion lisäksi Kuusamon, laskee Kitka- ja Oulankajokien kautta Venäjälle. Alueen kansainvälisesti tunnetuimpia ovat Oulangan kansallispuisto ja Karhunkierros-vaellusreitti. Koillis-Suomen alueella on 17 hotellia, joissa on yli vuodepaikkaa, loma-asunnoissa on kapasiteettia yli vuodepaikkaa, kokous- ja konferenssitiloja on yli henkilön tapahtumiin. Maaseutumatkailuyritysten verkosto ulottuu lähes jokaiselle kylälle tarjoten erilaisia majoitus-, ravitsemis- ja ohjelmapalveluja. Ohjelmapalveluyritykset (liki 40 yritystä) tarjoavat erilaisia palveluja ympärivuoden: poroajeluista ja linturetkistä maastoautosafareihin ja jääkiipeilyyn saakka. Välitön matkailutulo Koillis-Suomessa vuonna 2003 oli 88,57 milj. ja kokonaismatkailutulo 113,17 milj.. Vuonna 2003 Koillis-Suomessa välitön matkailutyöllistävyys 763 henkilöä ja kokonaismatkailutyöllistävyys 839 henkilöä. Koillis-Suomen alueella kirjattiin v yhteensä yöpymistä. Kesän osuus yöpymisistä oli 36 % ja talven osuus 64 %. 20

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra Sivu 1 8.10.2014 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto LINJA 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen osaaminen (koulutus)

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Matkailuyritysverkosto Myyntiä, markkinointia, edunvalvontaa 3.10.2013 Survon kartano Ulla Mehto-Hämäläinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Mistä yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Tervetuloa! Periaatteet Yhteinen työväline kaikille alueille 2 Kyse on

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

Tavoitetila 2015 Näkymällä näkyväksi

Tavoitetila 2015 Näkymällä näkyväksi Tavoitetila 2015 Näkymällä näkyväksi Johdanto Toimintaryhmätyö täyttää Etelä-Pirkanmaalla pian 10 vuotta. Siinä ajassa Pirkan Helmi on vakiinnuttanut asemansa ruohonjuuritason paikallislähtöisenä toimijana.

Lisätiedot

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 Rantasalmen elinkeino-ohjelma 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Kärkitoimialat Maa- ja metsätalous, matkailu, metalli, mekaaninen puunjalostus

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Lisäpotkua Porosta Poroon liittyvän pienyrittämisen esiselvitys -hankesuunnitelma

Lisäpotkua Porosta Poroon liittyvän pienyrittämisen esiselvitys -hankesuunnitelma Lisäpotkua Porosta Poroon liittyvän pienyrittämisen esiselvitys -hankesuunnitelma 1 Sisällysluettelo 1. Hankkeen tausta ja tarve...3 2. Hankkeen tavoite...4 3. Hankkeen keskeinen sisältö...5 4. Hankkeen

Lisätiedot

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta Kimmo Riusala www.obotnia.fi facebook.com/obotnia Esityksen rakenne 1. Monirahastoisenyhteisölähtöisen paikallisen

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot