MYÖTÄLE RY MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MYÖTÄLE RY MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA 2007 2013"

Transkriptio

1 MYÖTÄLE RY MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Päivitetty Minusta tulee isona puunkasvattaja (Maiju, IV luokka)

2 JOHDANTO Linja-auton laskeuduttua Jussilanmäkeä kirkonkylään ja pysähdyttyä meidän tarvitsee kävellä vain pienen matkaa taksimiesten kopille. Arkipäivän aamupuolella on kirkonkylän raitilla vähän liikkujia. Näen osuuskaupan pihamaalla källäilevän jokusen miehen, ja pari naista kävellä kaprittaa maantietä. Miehet tunnen, samoin toisen naisista. He taas tuskin tuntevat minua. Taksimiesten kopista tulee ulos nuori mies automiehen lakki päässään. Tervehdin ja sanon tekopitäjäni puhetapaa tavoitellen: - Passovaako, että lähet nakkaamaan meijät Jokijärvelle? - Semmosella hommalla tässä on yritetty pysyä leivänsyrjässä kiinni, sanoo nuorimies, jota en edes sukunäöltä tunne. Laitan kapskonttini peräkoslaan ja nousemme Riitan kanssa pirssarin avaamasta ovesta takaistuimelle. Auton kääntyessä kirkonkylää halkaisevalle maantielle tekokyläni suuntaan kuikin akkunoitten kautta joka puolelle. Kun ohitamme Lehon porvarin matkalaisten pirtin, joka on muutettu Vaalamon rouvan kirjakaupaksi, näytän sitä Riitalle ja sanon: - Tuossa nykyisessä kirjakaupassa isä on varmasti nukkunu enempi kuin sata yötä. - Oliks sää kirjoja myymässä? - En varmasti! Olin täällä kirkonkylässä töissä. Kirjakauppa oli silloin matkalaisten pirtti. (Kalle Päätalo: Pölhökanto Iijoen törmässä, 1998 s. 227) Arvostetun, jo edesmenneen, kirjailijaprofessori Kalle Päätalon teokset ovat saaneet suuren suosion ehkä siksi, että kirjojen teksteistä meistä moni löytää itsensä, lapsuutensa lähipiirin väkeä ja maisemia, vaikka kirjat sinänsä kertovatkin kirjailijan omasta elämästä. Kirjoissa on kuvattu alueemme ihmisten elämän iloja ja suruja, elämän menoa ja sielunmaisemaa. Juuri sellainen myös tämän ohjelman pitäisi olla: taivalkoskelaiset, kuusamolaiset ja posiolaiset löytävät sieltä itsensä, oman elinpiirinsä ja leivänlähteensä. Vain sellainen suunnitelma voi toteutua, jonka toteuttajat kokevat omakseen. Sellaisen kehittämisohjelman tekemiseen meillä on ollut tahto ja halu, sen toteutuminen mitataan tulevina vuosina. Tämän päivän ihmiset ovat kokeneet suuria muutoksia ja suuria muutoksia on myös tulossa. Kuntien ja valtion palvelusektori kipuilee muutosten kourissa ja rajoja sekä toimintatapoja pannaan uusiksi. Ja pikku hiljaa ihmiset alkavat tottua EU-aikakauteen. Sen mukana myös maaseudun kehittäminen on uudistunut. Suurimpana kulttuurisena muutoksena suunnan muutos: nyt korostuu alhaalta ylöspäin lähtevä ja omaehtoinen toiminta aikaisemman viranomaisvetoisen kehittämistyön sijaan. Yksi keskeinen omaehtoisuuden ilmentymä on toimintaryhmä, jolla on paikalliskehittäjän asema, mutta myös viranomaisluonteisia tehtäviä. Työmuoto on osoittautunut tuloksekkaaksi: kehittämistyötä tehdään ihmisten tarpeista, lähellä ihmistä ja tukea antaen. Paikalliset ongelmat ja niiden ratkaisut tunnistetaan ja löydetään parhaiten paikallisesti. 2

3 Toimintaryhmätyö Koillismaalla ja koko koillisessa Suomessa on käynnistynyt monien mutkien kautta: alueet ovat jääneet Leader-rahoituksen ulkopuolelle ja ensimmäisen kauden korvaavalla rahoituksella toteutettuun toimintajaksoonkin mahtui ongelmia. Senpä vuoksi nykyiselle ohjelmakaudelle päätettiin aloittaa puhtaalta pöydältä, uuden yhdistyksen voimin. Se oli viisas ratkaisu. Vaikka tälläkin kertaa varsinainen Leader-rahoitus jäi saamatta, aluehallinnon turvin onnistuttiin käynnistämään ja toteuttamaan aitoa toimintaryhmätyötä. Ehkäpä juuri vaikeuksien kautta ryhmä on löytänyt yhtenäisyyden ja yhdessä tekemisen. Uutena toimijana ryhmä ja toimintaryhmätyö tuntemattomana toimintatapana ovat kohdanneet ennakkoluulojakin: onko osaamista, onko linjakasta ja jämäkkää toimintaa, entä tasapuolisuus ja tuloksekkuus? Toiminnasta on raportoitu monelle taholle ja arviointiakin tehty. Sekä määrälliset että laadulliset mittarit osoittavat, että oikealla tiellä ollaan. Vahvistusta siihen on saatu myös kerätyn palautteen kautta. Työtä halutaan jatkaa ehdottomasti! Ohjelma on hyväksytty Myötäle ry:n hallituksen kokouksessa alueen Leaderohjelmaksi vuosille Ohjelman kuvitus: Hutun ja Käylän koulujen 0 6 luokkalaiset (2005). 3

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. ALUEKUVAUS Luonto ja ympäristö Väestö, koulutustaso ja elinkeinot KEHITTÄMISSUUNNITELMA Ohjelman tekoprosessi SWOT-analyysi Toiminnan strategia ja visio Toiminnan painopisteet AIKAISEMMIN TEHTY KEHITTÄMISTYÖ KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN Toimintalinjat ja toimenpidekokonaisuudet TOIMINTALINJA 1: Yrittävä maaseutu TOIMINTALINJA 2: Ympäristönä maaseutu TOIMINTALINJA 3: Osaava maaseutu TOIMINTALINJA 4: Alueiden väliset ja kansainväliset hankkeet TOIMINTALINJA 5: Leader-työn toimintaraha Tuettavien toimenpiteiden vaatimukset Tavoitteet ja tulokset TOIMINNAN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS Toimintaryhmä maaseudunkehittäjänä Myötäle ry Hallitus, sen kokoonpano ja toiminta Työntekijät Päätöksentekojärjestelmä, rahoitus- ja maksatushakemusten käsittelyprosessit Tiedottaminen RAHOITUSSUUNNITELMA KUMPPANUUS, YHTEISTYÖ JA VERKOSTOITUMINEN SEURANTA JA ARVIONTI

5 1. ALUEKUVAUS PERUSTIETOJA Lääni: Oulu, Lappi Maakunta: Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi Kunnat: Kuusamo, Posio, Taivalkoski Seutukunta: Koillismaa ja Itä-Lappi Pinta-ala: km², josta erilaisia vesistöjä 1492,38 km² Asukastiheys: 2,50 as/ km² Taajamoitumisaste: 56 % (2004) VÄESTÖ Asukasmäärä: (2005) Syntyvyyden enemmyys: -46 (-04) Nettomuutto: -225 (2005) Väkiluvun kokonaismuutos: -203 (-05) Väkiluvun muutos : ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS Elinkeinorakenne (2004): * alkutuotanto 15,1 % * jalostus 18,6 % * palvelut 62,6 % * muut 3,7 % Työttömien osuus työvoimasta: * 14,2% (08/2006) KOULUTUSTASO Tutkinnon suorittaneiden määrä: 57,3 % (2004) * keskiasteen tutkintoja 41,6 % * korkea-asteen tutkintoja 15,7 % TALOUSTIETOJA Alueluokitus / NUTS: harvaan asuttu maaseutu Kansallinen tukialue: 2-alue Kuntien kalleusluokka: Kuusamo, Posio 1, Taivalkoski 2 Tavoiteohjelma: Tavoite 1 BKT: /as (2003) Tutkimus- ja kehittämismenot: 36,40 /as (2004) Tulovero% vuodelle 2006: ka 19,16 (18,75-19,75) Kiinteistövero% vuodelle 2006: yleinen ka 0,7 (0,65-0,75), vakituinen asunto ka 0,37 (0,35-0,40), muu asuinrakennus ka 0,87 (0,85-0,90) ERITYISPIIRTEITÄ * runsaasti vapaa-ajan asuntoja (Kuusamossa maan eniten 6 067, tiedot 2004) * poikkeuksellinen rikas ja monimuotoinen luonto - luonnonpuisto (Sukerinjärvi) - 3 kansallispuistoa (Riisitunturi, Oulanka ja Syöte) - runsaasti muita erilaisia suojelualueita mm. vanhojen metsien suojelualueet - runsaasti erilaisia vesistöjä, metsäluontoa ja vaaramaisemia * kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettuja matkailukohteita: Rukan matkailukeskus, Karhunkierros-vaellusreitti, Korouma, Pentik-mäki, Kalle Päätalon lapsuudenkoti, kansallispuistot ja Nordic Fitness Park- sauvakävelypuisto * poronhoitoalueen etelälaitaa * kalaisia vesiä (jokia, puroja ja järviä ) * pitkä, yhteinen raja Venäjän kanssa (n. 130 km) 5

6 1.1 Luonto ja ympäristö Koillis-Suomi on aluekeskusohjelman luoma käsite maantieteellisestä alueesta, joka koostuu Kuusamon, Taivalkosken, Posion ja Sallan kunnista. Aikaisemmin Koillis-Suomella on tarkoitettu hieman pohjoisemmaksi ulottuvaa aluetta, johon kuuluvat em. kuntien lisäksi mm. Pelkosenniemi ja Savukoski. Myötäleen toiminta-alueena Koillis-Suomi tarkoittaa Kuusamon, Taivalkosken ja Posion muodostaman aluetta, joka on myös alue, jolle julkisen sektorin, ihmisten ja yhteisöjen tekemä yhteistyö on keskittynyt ja syventynyt (Sallan kunnalla löyhempi yhteistyösopimus AKOn kanssa). Alue on luontainen yhteistyöalue, jolla on riittävä väestö- ja yrityspohja turvaamaan toiminnallisuuden ja resurssit palvelujen tuotantoon ja kehittämiseen. Koillis- Suomi sijoittuu Oulun ja Lapin läänin itäosiin. Naapurikuntia ovat Pudasjärvi Oulunkaaren seutukunnasta, Kemijärvi ja Salla Itä-Lapin seutukunnasta, Ranua ja Rovaniemi Rovaniemen seutukunnasta sekä Suomussalmi ja Puolanka Kehys- Kainuun seutukunnasta. Idässä alue rajoittuu Venäjään, joka myös EU:n ulkoraja. Rajasta on joskus todettu sen olevan maailman jyrkin elintasoraja ja myös kustannustasoraja. Kuntasektorilla on tapahtumassa suuria muutoksia, joten kunta- ja seutukuntarajat voivat muuttua pikaisellakin aikataululla, sillä mm. kuntien yhdistämisestä selvitykset ovat käynnissä. Hallinnollisesti Kuusamo ja Taivalkoski kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan ja Posio Lapin maakuntaan. Kaikki kunnat kuuluvat EU:n tukialuejaossa Pohjois- Suomen tavoite 1- alueeseen ja kansallisessa tukialuejaossa 2- tukialuseen. Kuusamon ja Posion paikkakuntakalleusluokka on 1 ja Taivalkosken 2. Maaseututyypiltään alue on harvaan asuttua maaseutua, tilastollisessa kuntaryhmityksessä Kuusamo luokitellaan taajaan asutuksi, Taivalkoski ja Posio maaseutumaiseksi. Myötäleen toiminta-alueen pinta-ala on km 2 ja väestöä alueella asuu (2005), joten asukkaita keskimäärin 2,5 as/maa- km 2. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Suomessa on keskimäärin 17,2 as/ maa- km 2 ; tiheimmillään asutus on Helsingissä 3 030,6 as/maa- km 2 ja harvimmillaan Savukoskella 0,2 as/ maa-km 2. Alueen väestöstä 56 % asuu taajama-alueella, joten harvaan asutun alueen sisällä on erittäin harvaan asuttuja sivukyliä. Alueen erämaiselle luonnolle ovat leimaa-antavia metsäiset vaarat ja niiden väliin jäävät erilaiset vesistöt, joita on alueen pinta-alasta n. 12 %. Iijoki sivujokineen on vaikuttanut oleellisesti Taivalkosken asutukseen ja elinkeinoelämään. Kuusamon ja Posion suuret järvet ovat niin ikään olleet sekä kulkemisen ja kuljettamisen väylä että ruuan lähde. Tyypillistä alueelle on karun kauniit metsä- ja suomaisemat sekä voimakkaasti vaihteleva korkokuva. Alueen metsäluonnolle on tyypillistä mm. kynttiläkuuset, aapasuot ja jäkäläkankaat. Porot ovat eläimistön puolelta näkyvä osa luontoa. Poronhoito on tärkeä osa maaseudun kulttuuria: merkittävä työllistäjä ja imagotekijä matkailussa. 6

7 Ilmaston vuoksi kaikki neljä vuodenaikaa ovat selvästi nähtävillä. Vuoden keskilämpötila laskee 0 o C ja alue on Suomen runsaslumisinta aluetta. Lumipeitteen paksuus on cm. Vuotuisesta sademäärästä (n. 600 mm) n. kolmannes tulee lumena. Tehoisa lämpösumma on n. 800 o C, kun se eteläisessä Suomessa on n o C ja esim. Pohjois-Saksassa jo o C. Koillismaan luonto on lajistoltaan poikkeuksellisen monipuolinen ja runsas: alue on pohjoisten lajien eteläisimpiä esiintymispaikkoja ja eteläisten lajien pohjoisimpia esiintymispaikkoja. Koillis-Suomen poikkeuksellinen luonto näkyy myös eriasteisten suojelualueiden runsautena. Suojelun tavoitteena on säilyttää alkuperäistä luontoa ja ainutlaatuista luonnonmaisemaa jälkipolville sekä tutkimus- että harrastuskäyttöön. Eriasteisten suojelutoimien (suojelussa tai varauksina) kohteena on yli ha, jotka sisältävät sekä maa- että vesialueita. Erityisen arvokkaina pidetään kansallis- ja luonnonpuistoalueiden lisäksi Etelä-Kuusamon vanhojen metsien kokonaisuutta ja Korvuanjokea, jossa elää harvinainen jokihelmisimpukka. Koillis-Suomen päätiet ovat vt 5 Kajaanista Kuusamon kautta kohti pohjoista ja vt 20 Oulusta Pudasjärven kautta Kuusamoon. Alueella on tiestöä runsaasti: yleisiä teitä on km, joista Kuusamossa km (kolmanneksi eniten per kunta Suomessa). Rautatie on Taivalkoskelle, mutta rata on suljettu ja sen purkamistakin on suunniteltu. Lähimmät henkilöliikenneasemat ovat Kemijärvellä, Kajaanissa, Oulussa ja Rovaniemellä. Aluetta palvelee Kuusamossa oleva reittiliikennelentokenttä, jonka matkustajamäärä on ollut viimeiset vuodet kasvussa vuosittaisen matkustajamäärän ylittäessä nykyisin matkustajaa. Reittiliikenne palvelee pääasiassa matkailijoiden tarpeita, joten jonkin verran Oulun ja Rovaniemen kenttiä käytetään liikematkustuksessa. Reittilentojen vähäisyys ja aikataulutus ovatkin yksi alueen saavutettavuuden merkittävimmistä ongelmista. Mahdollisesti jo vuonna 2006 maantieyhteys Venäjälle avautuu Kuusamon kansainvälisen rajanylityspaikan valmistututtua. Yhteys mahdollistaa sujuvamman tavaroiden ja henkilöiden liikkumisen, joka on erityisen merkittävää matkailun kehittämisen kannalta. Venäjän puolella sijaitsee ns. vanhan Kuusamon alueita, jotka olivat jo silloin matkailullisesti merkittäviä alueita. 1.2 Väestö, koulutustaso ja elinkeinot Keskustaajamat, kirkonkylät ja muutamat muut suuremmat kyläkeskukset ovat pystyneet pitämään palvelunsa ja asukasmääränsä suhteellisen vakaana. Sitä vastoin moni sivukylä on joutunut antamaan periksi: koulut, kaupat ja postit ovat kadonneet. Toisaalta väljyys, luonto ja luonnonrauha houkuttelevat taajamien lähimaaseudulle elämään ja asumaan. Tällöin ei enää puhuta perinteisestä maanviljelykseen perustuvasta maaseutukulttuurista vaan uudenlaisesta elämänmuodosta, asumismaaseudusta. Suurin osa väestöstä asuu taajamissa, vaikka taajamoituminen ei olekaan enää samaa vauhtia jatkunut kuin aikaisempina vuosina. Sitä osin selittää se, että alueelta poismuutto on lisääntynyt 2000-luvulla selvästi: aikaisemmin nuoriväki muutti keskustaan, mutta nyt muutetaan suoraan paikkakunnalta pois. 7

8 Työpaikat sen sijaan ovat keskittyneet taajama-alueisiin ja taajaman läheisistä kylistä käydäänkin keskustassa töissä käyttäen samalla sen palveluita. Kehitys on osaltaan vaarantanut sivukylien palvelutarjonnan ja kaventanut mielekkään elämisen edellytyksiä syrjäisemmillä seuduilla. Kehitystä on vauhdittanut yleiset yhteiskunnalliset ilmiöt kuten polttonesteiden hinnan kehitys, joka pitkien etäisyyksien vuoksi korostuu. Viime vuosien aikana julkista sektoria on supistettu, joka osaltaan on vaikeuttanut työllisyystilanneetta. Koillis-Suomen kunnissa, kuten muissakin niiden kaltaisissa kunnissa, julkisen sektorin työpaikkojen osuus on ollut suuri. Alueen työpaikkapoistuma on ollut suurta koko 1990-luvun. Lisäksi monet avaintoimialat (mm. matkailu) ovat suhdanneherkkiä. Alkutuotannon piirissä olevien työpaikkojen katoamisen sitä vastoin katsotaan liittyvän laajempaan yhteiskunnalliseen rakennemuutokseen. Työpaikkapoistumaa ja supistuvaa julkista sektoria ei ole kyennyt korvaamaan yksityiselle sektorille syntyneet työpaikat, vaikka 1990-luvun työttömyyden huippuluvuista onkin tultu alaspäin. Suurin osa alueen väestöstä saa nykyisellään toimeentulonsa joko julkisista tai yksityisistä palveluista. Vielä 1960-luvulla yli 2/3 väestöstä sai toimeentulonsa alkutuotannosta, mutta 1960-luvun loppupuolella ja 1970-luvulla alkutuotannosta poistui työpaikkoja runsaasti. Korvaavia työpaikkoja syntyi jonkin verran jalostukseen ja palveluihin (julkiset palvelut, majoitus ja kauppa). Työttömyys oli korkealla ja muuttoliike kaupunkeihin ja jopa Ruotsiin saakka tyhjensi erityisesti sivukyliä luvulle päästäessä valtakunnallinen kasvu heijastui myös Koillis-Suomeenkin: työtä ja toimeentuloa tarjosivat erilaiset palvelut, rakentaminen, kauppa, matkailu ja pienimuotoinen teollinen tuotanto. Nykyisellään alkutuotannon osuus on n. 15 % alueen työpaikoista. Lähitulevaisuudessa tilojen lukumäärän ennakoidaan edelleen laskevan jonkin verran, mutta tuotannon ja työpaikkojen suhteen ei sen sijaan juurikaan laskua odoteta. Palvelusektorin yksityisten työpaikkojen ennakoidaan lisääntyvän ja julkisten työpaikkojen vähenevän. Pääsyynä tähän on kuntien roolin muuttuminen palvelujen tuottajasta niiden järjestäjäksi. Erityisen voimakkaassa muutoksessa ovat hoiva- ja hoitopalvelut, mutta myös monella muulla sektorilla yksityistäminen on näkyvissä luvun alkupuolen lamavuodet ja muut globaalit ilmiöt romahduttivat alueen talouselämää. Idänkauppaan nojaavat metalli- ja vaatetusalan työpaikat menetettiin, rakentaminen loppui lähes kokonaan ja julkisen sektorin työpaikkoja vähennettiin sekä luonnolliset heijastevaikutukset kauppaan ja muihin palveluihin vähensivät työllisen työvoiman määrää ja nostivat työttömyyden liki kolmannekseen työikäisestä väestöstä. Laman jälkeen alueelle jäi rakenteellinen työttömyys ts. kasvusuhdanteen suorat tai heijastevaikutukset eivät kyenneet ratkaisemaan alueen työllisyysongelmia. Rakenteellisen työttömyyden ratkaisemiseksi alueella on tehty voimaperäisesti työtä vuosien ajan luvulla työttömyysasteessa on tapahtunut selviä muutoksia: panostukset elinkeinoelämän kehittämiseen yhdessä yleisen taloudellisen tilanteen kehittymisen kanssa ovat tuottaneet tulosta ja työttömyysaste on ollut selkeästi laskusuunnassa aina viime aikoihin asti. Nyt lasku näyttää hidastuneen. 8

9 Alueen kaikki kunnat ovat muuttotappiokuntia ja väestö- ja elinkeinorakenne on vinoutumassa. Tämä osaltaan kaventaa alueen elinvoimaisuutta, joka näkyy mm. verotulopohjan kaventumisena, ostovoiman ja taloudellisten aktiviteettien vähentymisenä. Erityiseksi ongelmaksi koetaan aivovuoto eli alueella syntyneet nuoret eivät pysty opiskelujen jälkeen palamaan kotiseudulleen koulutustaan vastaavaan työhön, vaan jäävät pysyvästi muualle. Kotiseuturakkaus sen sijaan pysyy, sillä monien tutkimusten mukaan paluumuutto halukkuutta on erityisesti perheellisillä vuotiailla ja aktiivityöuran jälkeen eläkeläisillä. Monissa alueen keskeisissä kehittämisohjelmissa em. ongelmiin haetaan ratkaisua: aluekeskustoiminta on jalostunut elinkeinotoiminnan osalta toimialaryhmien toiminnaksi ja seudullinen kehittämistyö on organisoitu elinkeinoyhtiön kautta. Vaikuttavuutta elinkeinoelämän kehittämiseen haetaan myös seudullinen YPP-toiminnan kautta, jota alueella ollaan myös muodostamassa. Kunnat ponnistelevat entistä enemmän yhdessä ratkaistakseen näitä yhteisiä ja vaikeita ongelmia. Väestön koulutustaso on suhteessa alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Tutkinnon suorittaneiden määrä vastaa maan keskiarvo, mutta suurin ero syntyy korkea-asteen* tutkinnon suorittaneiden määrässä: maassa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrä on n. 25 %, Koillis-Suomen n. 16 % ja esim. Oulussa n. 32 %. Koulutustason alhaisuus on sikäli merkittävää, että väestön koulutustasolla ja tulotasolla on erittäin suuri positiivinen korrelaatio. Koulutustasolla on myös yhteyksiä paikkakunnan työttömyysasteeseen ja elinkeinorakenteeseen. Vastaavasti koulutustason alhaisuudella, muuttotappiolla, väestörakenteen vääristymisellä ja elinkeinorakenteen yksipuolisuudella on yhteyksiä toisiinsa. Korkeakoulukaupungit ovat vetäneet puoleensa koulutettua väestöä ja taloudellisia aktiviteetteja puoleensa sekä sitä kautta pääomia ts. on syntynyt positiivisten asioiden syy-seurausketjuja. (* korkea-aste = alempi tai ylempi korkeakoulututkinto, tutkijakoulutus, tiedot -03) Alueella onkin viime vuosina panostettu korkea-asteen koulutuksen ja tutkimuksen saamiseen alueelle. Korkea-asteen koulutustarjontaa on kehitetty Oulun ja Lapin yliopistojen sekä Oulun seudun ja Kajaanin ammattikorkeakoulujen kanssa. Koulutustarjontaa täydentävät mm. kesäyliopiston ja muiden oppilaitosten avoimet yliopisto-opinnot, täydennyskoulutus ja projektiluontoinen muuntokoulutus. Oulangan biologinen asema on ainoa Koillis- Suomen alueella sijaitseva yliopistollinen vakinainen yksikkö. Sen luonnontutkimustehtävää täydentävät Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Metsähallituksen tutkimustoiminta. Elinkeinoelämän kehittymistä on tuettu mm. toteuttamalla projektiluontoista tutkimusta matkailualalla. Ensisijaisena tavoitteena on saada alueelle pysyväisluontoista ja verkostoitunutta tutkimustoimintaa ja korkea-asteen koulutuspalveluja (aluekeskusohjelma). 9

10 2. KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.1 Ohjelman tekoprosessi Oletko sinä tehnyt tuon laulun? Tavallaan, sanoin Puh. Kysymys ei ole Älystä, hän jatkoi nöyrästi, syystä, jonka tiedät, mutta joskus niitä ilmestyy päähän. (Nalle Puhin pieni kirja Viisaudesta) Tätä kehittämisohjelmaa on tehty kuulemalla ja kyselemällä alueen ihmisten ja yhteisöjen mielipiteitä sekä analysoiden aikaisempaa kehittämistoimintaa ja siitä kerättyä palautetta. Ohjelman laadinnassa on myös hyödynnetty paikallista asiantuntijaverkostoa, jonka yhteistyö on tiivistynyt aluekeskustoiminnan kautta. Suunnitelma-ainesten kokoamisesta ja ohjelman käytännön kirjoittamisesta on vastannut Myötäle ry:n työntekijä, analyysiä ja ohjeistusta sekä tukea ja iloa kirjoitustyöhön on antanut hallitus sekä toimintaryhmän ympärille rakentunut yhteistoimintaverkosto. Toimintaryhmän alueesta käytiin keskusteluja ryhmän sisällä. Aluejaosta tiedusteltiin myös ao. alueiden ja nykyisin alueilla toimivien toimintaryhmien mielipidettä ennen ohjelman laatimisen aloittamista. Pohdittavana olivat seuraavat vaihtoehtoehdot sekä vaihtoehtojen positiiviset ja negatiiviset seikat: 1. Nykyinen alue (lisättynä Posiolla, jonka osalle ei ohjelmasopimusta ollut ohjelmakaudella ) ++ luonnon- ja elinolosuhteiltaan yhtenäinen alue ++ alueella opittu tekemään yhteistyötä sekä toimintaryhmänä että muiden organisaatioiden kautta, jolloin samansuuntaiset toiminnat luovat toiminnallisuutta ja tehokkuutta ++luontaiset asiointi- ja yhteistyösuunnat huomioiva vaihtoehto -- pienehkö alue väestömäärältään, vaikkakin väestömäärän lasku onkin tasaantunut 2. Nykyinen alue lisättynä samankaltaisilla alueilla - Hossan alue Suomussalmen kunnasta tai /ja - Iso-Syötteen alue Pudasjärveltä - myöhäisemmässä vaiheessa käytiin keskustelu koko Pudasjärven kaupungin osalta maa- ja metsätalousministeriöstä saadun palautteen pohjalta ++ luonnon- ja elinolosuhteiltaan yhtenäinen alue (erityisesti matkailullinen alue) ++ huomioisi luontaiset asiointisuunnat ainakin osittain (Hossa ja Iso-Syöte) -- alueella ei aikaisempaa, laajempaa syvempää, yhteistyökokemusta lukuun ottamatta Pudasjärven kaupunkia, joka on aikaisemmin kuulunut Koillismaan seutukuntaan -- kuntien jakaminen olisi hajauttanut kehittämistyötä ao. kunnan sisällä -- Pudasjärvi on suunnannut yhteistyön ja kehittämisen Oulun suuntaan, toimintaryhmätyön osalta suunnan muutos olisi hajauttanut kehittämistyötä -- alueiden oma tahto 10

11 -- alueen väestömäärä oli kasvanut, mutta ottaen huomioon alueen pinta-alan ja sitä kautta etäisyyksien kasvun, kasvulla ei olisi ollut vastaavaa positiivista vaikutusta (toimintaryhmäperiaatteiden toteutuminen) Pohtimalla eri vaihtoehtoja sekä keskustelemalla alueiden kanssa ohjelman laadinta- alueeksi muotoutui nykyinen toiminta-alue, joka on toiminnallinen ja yhtenäinen. Näin kehittämistyön voidaan olettaa olevan tuloksekasta ja tehokasta kaikilla mittareilla mitattuna. Varsinaisesti ohjelman teko aloitettiin keväällä 2005 hallituksen omalla ohjelmaseminaarilla, jossa työ aikataulutettiin ja tehtiin työnjakoa, sillä myös muita ohjelmaprosesseja oli käynnissä / käynnistymässä alueella. Paikallisten tahojen osallistaminen aloitettiin Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen maaseutuohjelmaa laativan EMOTR-koordinaatiohankkeen kanssa järjestetyllä maaseutuohjelma-illalla. Toimintaryhmän ohjelmaprosessin kanssa yhtä aikaa alueella on ollut käynnissä aluekeskusohjelma ja kuntakohtaisia ohjelma- ja strategiaprosesseja. Näin on samalla jaettu työtä eri tahojen kesken ja työnjakoa tehty alueellisesti. Samalla on huolehdittu paikallisten ohjelmien yhteensovittamisesta. Syksyllä työ käynnistettiin kuntakierroksilla, joissa sitoutettiin kuntia toimintaryhmätyön jatkumiseen uudella ohjelmakaudella ja samalla kartoitettiin kuntien näkemyksiä maaseudun kehittämiseen. Kuntien luottamus- ja johtavia viranhaltijoita varten tehtiin Myötäle ry:n nykyistä kehittämistyötä ja uutta ohjelmakautta esittelevä Asukaslähtöistä maaseudun kehittämistä hankevaroin tietopaketti kuntien luottamushenkilöille - tietopaketti. Se postitettiin kaikkien kuntien valtuustojen ja hallituksen jäsenille sekä johtaville luottamushenkilöille ennen kuntatapaamista. Työ jatkui tiedotus- ja keskustelutilaisuuksilla, joita järjestettiin kaikissa kunnissa. Kyläilloissa kartoitettiin kylien näkökulmaa ja avointen ovien päiville kutsuttiin erityisesti maaseutuyrittäjiä ja yhteisöjä. Kylien näkökulmaa täydensi kyläkysely, joka postitettiin jokaiseen kylätoiminnasta vastaavaan yhteisöön Koillis-Suomen alueella. Alueen nuoriin suunnattiin oma keskustelutilaisuus, Mansikista multimediaan. Tilaisuudet olivat kaikille avoimia. Väkeä niihin kutsuttiin lehti-ilmoituksilla ja henkilökohtaisilla kutsuilla. Osallistujia oli yhteensä 157. Lisäksi uuden ohjelmakauden valmisteluun on voinut osallistua myös nettisivujen kautta, jossa myös tiedotettu tilaisuuksien aikatauluista ja ohjelman valmistelutilanteesta. Alueen koululaiset ovat osallistuneet ohjelman tekemiseen kuvittamalla sitä. Tilaisuuksissa pyrittiin tiedottamisen lisäksi aktiivisen vuorovaikutuksen ja ideoiden esille saamiseen tehtävien avulla. Tehtävissä kartoitettiin tekijöitä, jotka ovat maaseudun kannalta tärkeitä (=vetovoimatekijöitä) ja miten tai millä keinoilla niitä pystytään säilyttämään. Lisäksi kartoitettiin näkemyksiä eri toimenpiteiden välisistä suhteista ja kehittämiskohteista, joita pidettiin tärkeinä. Samaan aikaan paikallisen ohjelman laadinnan kanssa on ollut käynnissä alueellisen eli TE-kekuksen johdolla tehtävän maaseutuohjelman laadinta. Yhteisten tilaisuuksien ja työryhmätyöskentelyn lisäksi yhteisten tapaamisten kautta on varmistettu yhteensovittaminen, jota tosin tarkennetaan ohjelmien ja säädösten hyväksymisen jälkeen käytännön tasolle. 11

12 2.2 SWOT-analyysi Arvioi ympäristöäsi Kun talo alkaa näyttää tuulen kaatamalta puulta, on aika ruveta etsimään uutta. ((Nalle Puhin pieni kirja viisaudesta) Alueen selkein vahvuus on pudas ja monimuotoinen luonto, joka on sekä elinkeinollinen että elinympäristöllinen vetovoimatekijä. Yhtä selkeä on mahdollisuus yhdistää luontoa ja kulttuuria osaavaan yritystoimintaan. Heikkous- ja uhkatekijöistä saadaan esille keskeiset kehittämiskohteet mm. osaamiseen ja yritystoimintaan panostaminen, joilla pystytään selkeästi vaikuttamaan mm. väestön vähenemiseen, alueen ikärakenteeseen ja toimintakulttuureihin. VAHVUUDET - puhdas ja monimuotoinen luonto selkeine vuodenaikoineen - luonto- ja kulttuurimatkailu ohjelma- ja oheispalveluineen - matkailun pitkät perinteet - alueen kuntien voimistuva yhteistyö - monipuoliset peruselinkeinot ja puhtaat raaka-aineet - yritysten tarpeisiin on työvoimareserviä - monipuolinen toisen asteen koulutus ja lisääntyvää yhteistyötä korkea-asteen koulutustarjonnan laajentamiseksi -halu tehdä ja satsata paikalliseen kehittämistyöhön (kehittämisyhtiö, aluekeskusohjelma, toimintaryhmä) HEIKKOUDET - väestön väheneminen ja ikäjakauman vinoutuminen - pääomien puute - nuori yritys- ja yrittäjämäisen toiminnan kulttuuri - luonnollinen yhteistyöalue sijoittuu useammalle hallinnolliselle alueelle (maakunta / lääni) - korkea työttömyysaste - työvoimareservin alhainen koulutusaste - palvelualan ihmisten kielitaidon puute 12

13 MAHDOLLISUUDET - luonnonvarojen jatkojalostus nykyistä laajemmin ja pidemmälle - elinkeinoelämän monipuolistaminen - yhteistyön voimakas lisääminen ja syventäminen - (kulttuuri-)arvojen muutos maaseutua, luontoa ja perinteisiä arvoja suosivaksi - osaamisen lisääminen - matkailu- ja hyvinvointipalvelujen kysynnän kasvu UHKAT - peruselinkeinojen jatkuvat muutokset ja jatkuvuuden puutuminen vaikeuttavat pitkäjänteistä kehittämistä ja sukupolvenvaihdoksia - kuntien talouden heikkeneminen - polttonesteiden korkea hinta nostaa sijainnista johtuvia kustannuksia - suojelualueiden lisääminen ja niiden (elinkeinollisen) käytön hankaloituminen - yleiset yhteiskunnalliset ja globaalit kriisit 2.3 Toiminnan strategia ja visio Älä vitkastele Jos aina sanot: Katsotaan, katsotaan, ei mitään tapahdu. (Nalle Puhin pieni kirja viisaudesta) Toimintaryhmätyöllä tarkoitetaan paikalliseen omaehtoisuuteen perustuvaa ohjelmaperusteista kehittämistyötä. Toimintaryhmätyön ja Myötäle ry:n toiminnan perusstrategia on tukea ruohonjuuritasolta lähteviä hankkeita, jotka tuovat alueelle uusia työtilaisuuksia, toimijoita ja tapoja maaseudun kehittämistyöhön. Ohjelman keskeisenä strategisena lähtökohtana on vahvuuksien hyödyntäminen ja heikkouksien torjuminen kehittämiskohteiden valinnassa. Ohjelman tavoitteena on edistää paikallisiin vahvuuksiin ja omaleimaisuuteen nojaavaa yritystoimintaa parantamalla yritystoiminnan laatua, osaamista sekä lisäämällä ihmisten ja yritysten ansaintamahdollisuuksia. Ohjelman toisena tavoitteena on viihtyisä ja toimiva elinympäristö maaseudulla asuville, siellä vieraileville sekä maaseudulla toimiville yrityksille. 13

14 Paikallisilla vahvuuksilla tarkoitetaan alueen monimuotoista luontoa sekä perinteisiä elinkeinoja ja puhtaita raaka-aineita. Matkailu, puu, kala, poro ja muut luonnonantimet, vuodenajat, metsät, vaarat ja tunturit sekä joet, järvet ja purot muodostavat vankan rungon, jonka ympärille ohjelma ja kehittämistyö rakentuvat. Monimuotoinen ja puhdas luonto luovat yrittämiselle vankan pohjan ja ovat osa viihtyisää elinympäristöä. Osaamisen vahvistamisella tarkoitetaan, ihmisten tieto-taidon ja yritysten kilpailukyvyn ja kannattavuuden lisäämistä laadun, koulutuksen ja uusien innovaatioiden avulla. Viihtyisä ja toimiva elinympäristö muodostuu luonnon monimuotoisuuden lisäksi monipuolisesta infrasta ja riittävästä palvelutarjonnasta. Päämäärä on se tekijä, joka motivoi ihmiset ja yhteisöt liikkeelle. Tässä ohjelmassa päämääräksi on asetettu elinvoimainen ja monimuotoinen maaseutu. Elinvoimainen maaseutu koostuu yrittävistä ihmisistä ja viihtyisästä asuin- ja elinympäristöstä. Kuntien yhteistyön syventyminen turvaa alueen asukkaille peruspalveluita ja yhteistyön syvenemiseen olennaisena osana kuuluva yrityspalvelujen uudelleen järjestäminen luo yrittäjämyönteistä ilmapiiriä, joka erityisesti tukee aloittavien ja pienten yritysten toimintaa. Aluekeskustoiminnan organisoituminen toimialaryhmien kautta tapahtuvaksi toiminnaksi verkottaa yrityksiä, yhteisöjä ja ihmisiä keskenään yli kuntarajojen ja siten tukee juuri pienten yritysten kehittymistä. Käytännön seudullista kehittämistyötä alueella hoitaa kuntien omistama kehittämisyhtiö, joka on aloittanut toimintansa vuoden 2005 alussa. Näin peruskuntien rooli on muuttumassa palvelujen tuottajasta niiden tilaajaksi. Myötäle on osaltaan tekemässä tässä eri tahojen muodostamassa verkostossa paikallista kehittämistyötä. Maaseutuyrittäjyyden ja yrittämisen keskeisiä tekijöitä ovat elinympäristöstä läheltä ihmistä löytyvät asiat. Runkona toimii vahva luonnonvara-ala, joka tuottaa korkealaatuisia raaka-aineita laadukkaiden ja monipuolisten erikoistuotteiden tekijöille. Paikallista omaleimaisuutta tuotantoon tuovat porotalous ja kalastus sekä puhtaat ja monipuoliset luonnonantimet. Maaseutumatkailusta on kasvamassa olennainen osa matkailukeskusten toimintaa. Matkailuun kuuluvat perinteisten majoitus- ja ravitsemispalvelujen lisäksi erilaiset ohjelma- ja oheispalvelut. Uusia työtilaisuuksia maaseudulle löytyy hoiva- ja hyvinvointipalvelujen tuotannosta, vaikka onkin myönnettävä, että osa yksityiselle sektorille syntyvistä työpaikoista on julkiselta sektorilta kadonneita työpaikkoja ts. työpaikkojen määrän kannalta nollasummapeliä. Kuitenkin tulevaisuudessa alalle syntyy runsaasti uutta kysyntää, erityisesti tukipalvelu- ja hyvinvointisektorilla. Varsinainen hoivapalvelujen tuotanto vaatii korkeaa ammattitaitoa ja riittävän suuria yksiköitä kannattavuuden turvaamiseksi. Kylät ovat perusyksikkö, josta kunta ja maaseutumainen kaupunki koostuvat. Myötäleen toiminta-alueella myös taajama-alueen ja kaavoitettujen alueiden tunnusmerkit sopivat kylä-määritelmään laajemmasta tarkastelunäkökulmasta katsottuna. Vireät ja aktiiviset kylät ovat toimivan ja modernin maaseudun tunnusmerkkejä. Viihtyvyyttä, vetovoimaisuutta, harrastusmahdollisuuksia ja palveluja kehittämällä kylien asutus pyritään turvaamaan. Tuloksellisen kehittämistyön tunnusmerkkejä ovat omaehtoisuus, yhteistyölähtöisyys ja suunnitelmallisuus. 14

15 Myötäleen toiminta-alueen kunnat ovat pinta-alaltaan laajoja, harvaan asuttuja ja luonnonympäristöltään monimuotoisia ja monipuolisia. Näin ollen on luontevaa, että alueen merkittävät elinkeinot joko suoraan tai välillisesti hyödyntävät luontoa. Luonto on siis merkittävä elinkeinojen perusta, mutta myös asukkaiden elinympäristö. Tällöin korostuu elinkeinollisen hyödyntämisen ja mielekkään asuinympäristön vaatimusten yhdistäminen ympäristön suojelulliseen näkökulmaan ts. ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen näkökulmien yhdistäminen. Työtä ja toimeentuloa, palveluja ja viihtyvyyttä tarjoava kotiseutu houkuttelee myös nuoria jäämään kotiseudulleen ja palaamaan takaisin kauemmas suuntautuneen opiskelureissun jälkeen. On tärkeää rohkaista nuoria kouluttautumaan ja kansainvälistymään, mutta samalla on tärkeää luoda juuret kotiseutuun. Nuorien on koettava, että kotiseutu pystyy heille tarjoamaan laadukkaan elämisen edellytyksiä. Perusarvostus kotiseutua kohtaan luodaan lapsuudessa ja nuoruudessa. Visio Koillis-Suomesta 2013 Koillissuomalainen maaseutu on paikallista omaleimaisuutta hyödyntävien yrittäjien, viihtyisän asuinympäristön ja osaavien ihmisten kotiseutu, jossa ihmiset, yritykset ja yhteisöt rakentavat yhteistyössä tulevaisuutta tulevaisuuteen uskoen. Koillis-Suomi on eri-ikäisten ihmisten kotiseutu, jossa ihmisillä on monipuolisia ansainta- ja harrastusmahdollisuuksia sekä riittävästi palveluja. Alueella viihtyvät myös matkailijat ja kausi-asukkaat. Luonto ja ympäristö tarjoavat laadukkaan elinympäristön ja toimivan yritysympäristön alueen ihmisille ja yrityksille. Ympäristöä rakennettaessa ja hoidettaessa on huomioitu monimuotoinen ja herkkä pohjoinen luonto, jota halutaan säilyttää myös jälkipolville. 2.4 Toiminnan painopisteet Aktivointi ja neuvonta ovat toiminnan runko, jolle hanketyö, rahoitus ja muu toiminta rakentuvat. Aktivoinnin ja neuvonnan kautta voidaan turvata alueellinen tasapuolisuus, erilaisten organisaatioiden ja ihmisten tasavertaiset mahdollisuudet osallistua kehittämistyöhön. Monipuolinen ja laajapohjainen osallistujajoukko turvaa tavoitteellinen ja pitkäjänteisen kehittämistyön. Laajapohjainen osallistujajoukko on erityisen tärkeää yhteisöllisessä kehittämistyössä jaksamisen vuoksi. Hanketyö ja rahoitus mahdollistavat erilaisten kehittämistoimien käytännön toteuttamisen. Koko toimintansa aikana Myötäle on painottanut elinkeinollisuutta rahoitettavien hankkeiden valintakriteerinä, joka on luonut paitsi uskottavuutta, myös pitkäjänteisyyttä ja vaikuttavuutta toiminnalle. Näin ryhmälle on syntynyt selkeä oma paikka alueellisessa kehittämiskentässä, vaikka se onkin ollut melkoisessa muutoksessa viime vuosina. Uudella ohjelmakaudella hankkeiden valinnassa kiinnitetään entistä enemmän huomiota tuettavan toiminnan jatkuvuuteen ja pysyvyyteen. 15

16 Elinkeinollisuutta edistävät yleiset kehittämishankkeet ovat toimineet kasvualustana yrityskohtaisille hankkeille. Malli on osoittautunut suhteellisen toimivaksi: elinkeinollisuutta edistävä yleinen kehittämishanke edistää toimialan toimintaedellytyksiä, parantaa yritysten toimintavalmiuksia ja lisää tunnettavuutta sekä rakentaa yritysten yhteistä verkostoa. Yrityskohtaiset hankkeet taasen pureutuvat kehittämisen ja investointien kautta yksittäisen yrityksen toimintaedellytysten parantamiseen. Uudella ohjelmakaudella tavoitteena on käynnistää yritysryhmien yhteisiä hankkeita, joilla edistetään entistä tehokkaammin yritysten toimintaedellytyksiä ja toisaalta rahoituskehyksessä jää tilaa myös selkeästi yhteisölliselle kehittämistoiminnalle. Kaikessa kerätyssä palautteessa niin kehittämisilloissa kuin arviointikyselyissä korostuu kohtuuttomana pidetty hankebyrokratian määrä. Erityisesti pienissä hankkeissa sekä hakemiseen että maksamiseen liittyvä hallinto koetaan suhteettoman suureksi ja hankalaksi osa-alueeksi. Kuluvalla ohjelmakaudella tätä ongelmaa on yritetty ratkaista kokeilemalla erilaisia sateenvarjomalleja. Sateenvarjohankkeiden perimmäinen tarkoitus on toimia siten, että toimintaryhmä hakee yhden isomman hankekokonaisuuden rahoituksen omasta kehyksestään, josta ryhmä sitten omalla päätöksellään myöntää alahankkeille rahoitusta. Toimiessaan sateenvarjohanke vähentää selkeästi hallintoa (yksi päätös- yksi maksatus), siirtää hallintoa ruohonjuuritason toimijoilta ryhmälle, joka on harjaantuneempi hallintotaho ja vapauttaa näin resursseja käytännön työhön. Voisi siis perustellusti odottaa hankkeiden laadun ja tehokkuuden lisääntyvän. Monipuolisen ja monimuotoisen maaseudun rakentumiseen kuuluu olennaisena osana asuin- ja elinympäristöstä huolehtiminen ja palveluiden turvaaminen, johon sopimuksellisuus ja välittäjäorganisaatiotoiminta tarjoavat uusia työvälineitä. Maaseudun sopimuksellisuudella tarkoitetaan työn ja hyödykkeiden välistysmekanismia, jonka avulla nostetaan työn ja toimeentulon lähteitä käytännössä toteutettaviksi. Useinkaan näissä toimissa ja maaseudun (erityisesti syrjäisen) olosuhteissa tavanomaista yritystoimintaa ei synny, vaikka julkisen sektorin rooli onkin pienentynyt viime vuosina. Toimittaessa jonkun välittäjäorganisaation kautta ko. organisaatio toimii eri toimijoiden kokoajana ja yhdistäjänä. Uudet välineet sopivat esim. maiseman- ja ympäristönhoitotoimien toteuttamiseen, vesistöjen hoitoon ja vesihuoltoon, pientiestön kunnostamiseen, kulttuuripalveluihin ja hoivapalveluihin. Nykyisin monia näistä toimista hoidetaan hankeperusteisesti, jolloin ongelmana ovat jatkuvuuden puute ja resurssien vajaakäyttö. Toimintaryhmät ovat erittäin sopivia toimimaan välittäjäorganisaatioina, sillä niillä on kokemusta työstä sekä hallinnon että paikallisen tason toimijoiden kanssa. Ryhmillä on paikallista luottamusta sekä hallinnossa että ruohonjuuritasolla ja valmis pysyvä organisaatio jatkuvuuden turvaamiseksi. Ryhmillä on myös kokemusta kaikkien toimijoiden tasavertaisesta osallistumisesta kehittämiseen, joka on uuden sopimuksellisuuden ydinasioita. 16

17 3. AIKAISEMMIN TEHTY KEHITTÄMISTYÖ Hämmennyksestä Puh katsoi kahta käpäläänsä. Hän tiesi, että toinen niistä oli oikea ja että kun oli päättänyt, kumpi on oikea, silloin toinen oli vasen, mutta hän ei koskaan muistanut miten alku meni. (Nalle Puhin pieni kirja viisaudesta) Koillis-Suomen ja Koillismaan alueella olevista kunnista mikään ei ole ollut mukana Leader-ryhmässä sinä aikana, kun toimintaryhmätyötä on tehty Suomessa. Vuonna 1995 alueen kunnat (Kuusamo, Taivalkoski, Suomussalmi ja Pudasjärvi) hakivat Leader IIalueeksi, mutta ohjelma ei täyttänyt rahoitettavalle ryhmälle asetettuja kriteereitä. Samoin kävi vuonna 2000, kun aluetta (Kuusamo, Taivalkoski ja Pudasjärvi) haettiin Leader+alueeksi. Ensimmäisellä Leader-kaudella Suomessa toimintaryhmätyötä levitettiin laajemmalle POMO-rahoituksen turvin. Tuolloin vuonna 1997 alueen kunnat yhdessä Ylä- Kainuun kuntien kanssa laativat ohjelman Verkkolaisten savotta, jolle kansallista POMOrahoitusta saatiin. Valitettavasti on kuitenkin todettava, että tuolloin ohjelman toteuttaminen ontui ja paikallinen luottamus työtapaan menetettiin, jonka vuoksi toiselle ohjelmakaudelle perustettiin uusi yhdistys, Myötäle ry, toimintaryhmätyötä varten. Toista kautta varten toimintaryhmätyötä levitettiin sekä aluehallinnon että kansallisin POMO+-varoin koko maata kattavaksi maaseudunkehittämisen työtavaksi. Myötäleen toiminta-alueessa oli tuolloin tapahtunut muutoksia: Pudasjärvi seutukuntamuutoksen myötä oli siirtynyt JoMMan toiminta-alueeksi. Myös JoMMa oli jäänyt Leader-rahoituksen ulkopuolelle, joten Pohjois-Pohjanmaalla kaksi ryhmää neuvotteli aluehallinnon rahoituksesta. Tavoitteena oli saada kaikki rahoittajat kaikilla rahastoilla mukaan rahoituskehykseen. Nopeimmin yhteisymmärrykseen toimintaryhmätyön tarpeellisuudesta päästiin TEkeskuksen maaseutuosaton kanssa joidenkin rahoittajien suhtautuessa epäilevästi omaan mahdollisuuteensa rahoittaa toimintaryhmätyötä ohjelmasopimuksen nojalla. Koska ohjelmakausien vaihtuminen oli tuonut jo katkosta kehittämistyöhön, toiminnallisesti järkevintä oli käynnistää työtä maaseutuosaston rahoituksen turvin. Vuoden 2001 kesäkuussa maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi toimintaryhmätyön käynnistämisen ja ensimmäiset hankelausunnot (-päätökset) Myötäleen hallitus antoi samana syksynä. Ohjelmasopimus jaettiin kahdeksi kolmen vuoden jaksoksi, joista ensimmäinen päättyi vuoden 2004 lopussa. Edelleen tavoitteena oli saada muut aluehallinnon rahoittajat kehykseen mukaan ja toiselle ohjelmasopimusjaksolle Pohjois-Pohjanmaan liitto lähtikin mukaan. Kuluvalla kaudella työtä toimintaryhmätyön käynnistämiseksi, alueellisen ja paikallisen luottamuksen saavuttamiseksi on tehty määrätietoisesti ja erityisellä huolella. Ryhmän toiminasta on aktiivisesti kerätty palautetta vuodesta -02 alkaen, jolloin ryhmän itsearviontisuunnitelma valmistui ja suunnitelmaa ryhdyttiin toteuttamaan. Saatu palaute kertoo, että ryhmä ja sen toiminta ovat saaneet laajan hyväksynnän, luottamuksen ja arvostuksen. 17

18 Ohjelmasopimusjaksojen aikana ( ) Myötäle on vastaanottanut 169 rahoitushakemusta, joista 116 on saanut myönteisen päätöksen. Osa hankkeista on siirretty muille rahoittajille ja osa saanut kielteisen päätöksen, muutamien hankkeiden hakuprosessi on keskeytynyt ja muutamia hankkeita odottaa uutta ohjelmakautta (rahoituskehyksen riittävyys vuonna 2006). Lisäksi ryhmä on toiminut hankeneuvojana ja avustanut hakijoita rahoituksen hakemisessa suoraan TE-keskuksen eri osastoilta ja muilta aluehallinnon rahoittajilta. Esimerkiksi TE-keskuksen yritysosastolle on sekä ohjattu että siirretty useita hankkeita, jotka ovat toteutuneet. Toteutunut rahoituskehys on n. 4,5 milj., josta julkisen rahoituksen osuus on ollut n. 2,9 milj. ja yksityisen rahoituksen osuus 1,6 milj. eli n. 36 %. Hankkeiden ja neuvontatyön tuloksena on saatu aikaan uusia yrityksiä 24. Lisäksi hankkeissa turvattiin olemassa olevia työpaikkoja ja luotiin uusia noin 240 htv:n verran. Hankeaikana työllistyi lisäksi 60 htv:n verran. Muita määrällisiä tuloksia ovat mm. uudet tuotteet, uudet tuotantomenetelmät, erilaiset tapahtumat ja kunnostetut / rakennetut infrastruktuurikohteet. Esim. uusia rakennuksia ja rakennelmia on rakennettu 58 kpl, joiden yhteenlaskettupinta-ala on noin m² ja erilaisia reitistöjä on rakennettu ja kunnostettu yli 70 km. *arvio ohjelmasopimusjakson tuloksista, tilannetiedot syyskuu 2006 Laadullisten tavoitteiden, esim. verkostoitumisen ja osaamisen lisäämisen, mittaaminen nykyisillä mittareilla on vaikeaa. Kuitenkin hankkeiden sanallisissa raporteissa laadullisia tuloksia on kuvattu esimerkiksi kyläläisten yhteistoiminnan lisääntymisenä (kylätalon rakentaminen). Kylien aktiivisuus on selvästi lisääntynyt ja ihmiset ottavat vastuuta oman elinympäristönsä kehittämisestä. Vastuunoton ja riskin kannon merkitys korostuvat erityisesti palvelujen tuotannossa, sillä väistämättä kuntien palvelurakenneuudistus ja kuntien rahoituksellisen tilanteen heikentyminen johtavat palvelujen supistumiseen erityisesti syrjäisimmillä alueilla. Näin olleen palvelujen tuotantoon syntyy luonnollinen tila, jota yhteisöt voivat täyttää, mikäli ne saavat ulkopuolista neuvontaa ja tukea rahoituksen lisäksi. Juuri tätä tukea lähitoimijana toimintaryhmä on tarjonnut ja voi tarjota myös jatkossa. Myötäle on tukenut kylien aktiivisuutta kokeilemalla sateenvarjo-hankemallia pienissä rakentamistoimissa. Vuonna 2003 Myötäle haki omasta kehyksestään Maaseudun pienimuotoiset rakentamishankkeet projektin, joka sisältää kehittämisosion lisäksi ns. materiaalipankin. Tästä pankista voitiin rahoittaa kevyellä prosessilla yhteisöjen pieniä rakentamishankkeita esim. kylätalojen kunnostamista, venevalkamia, postilaatikkokatoksia. Koska materiaalipankki osoittautui toimivaksi ja joustavaksi toimintamuodoksi sekä rahoittajille että toimijoille, varat käytettiin nopeasti. Senpä vuoksi toimintamuodolle haettiin jatkoa hakemalla uusi hanke, jossa on vastaava toimintatapa (Materiaalipankki II). Hanketoimijoilta ja muilta sidosryhmiltä kerätystä palautteesta ilmenee, että hanketoiminnassa pidetään tärkeänä kehittämisen ohella investointeja ja osana rahoitusta luontoissuorituksia. Molemmat koskevat sekä yhteisöllistä kehittämistä että yrityskohtaista hanketoimintaa. Luontoissuoritukset ottavat huomioon maaseudun toimijoiden perimmäisen luonteen ja toimintatavan: ihmisillä on monipuolisia kädentaitoja, yritystoiminta on monialaista ja on totuttu hyödyntämään omia raaka-ainevaroja. Yhdistystoiminnan kantava voima on vapaaehtoisuuteen perustuva talkootyö, jota hanketoiminnassa voidaan yksityisenä rahoituksena hyödyntää. Luontoissuoritukset ovat vilkkaan hanketoiminnan perusedellytyksiä, ja ne tulee myös uudella ohjelmakaudella säilyttää hyväksyttyinä kulu- ja rahoituserinä. 18

19 Ihmisten huoli on koskenut maaseudun infraa, sen kehittämistä ja ylläpitoa. Suuria kysymyksiä ovat mm. tiestöön ja talousjätevesien käsittelyjärjestelmiin liittyvät ongelmat. Nopeiden tietoliikenneyhteyksien saamista myös haja-asutusalueille on pidetty tasaarvokysymyksenä. Vuoden 2004 alussa voimaan tullut talousjätevesien käsittelyasetus tiukentaa säädöksiä juuri haja-asutusalueella. Alueen erityispiirteistä (paljon erilaisia vesistöjä, nauhamainen asutusrakenne, harva asutus ja pitkät etäisyydet) johtuen talousjätevesien käsittelylle syntyy erityisiä vaatimuksia ja kustannuspaineita. Sekä vapaa-aikaan että työhön ja opiskeluun liittyviä asioita hoidetaan yhä enemmän verkkojen kautta. Yksi etätyön laajenemisen esteitä on nopeiden tietoliikenneyhteyksien puuttuminen, jolla voi olla vaikutusta myös siihen, että vapaa-ajan asuntoja ei voida käyttää siinä mittakaavassa kuin haluttaisiin (työn ja vapaa-ajan joustava yhdistäminen). Minusta tulee isona kaupan täti (Anniina, I luokka) 4. KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN Ellet heti onnistu Jos naru katkeaa, hae toinen naru. (Nalle Puhin pieni kirja viisaudesta) 4.1 Toimintalinjat ja toimenpidekokonaisuudet (kts. toimintalinjojen päivitetty rahoitus s. 43!) Koko toimintansa aikana Myötäle on painottanut elinkeinollisuutta rahoitettavien hankkeiden valintakriteerinä. Toiminnan kohdentamisella suoraan ja välillisesti elinkeinojen kehittämiseen on tavoiteltu pitkäjänteisyyttä ja vaikuttavuutta toiminnalle. Uudella ohjelmakaudella hankkeiden valinnassa kiinnitetään entistä enemmän huomiota tuettavan toiminnan jatkuvuuteen ja pysyvyyteen. Alueella toimineet elinkeinollisuutta edistävät yleiset kehittämishankkeet, joita on rahoitettu sekä suoraan TE-keskuksesta että toimintaryhmän kautta, ovat toimineet kasvualustana yrityskohtaisille hankkeille. Malli on osoittautunut suhteellisen toimivaksi: elinkeinollisuutta edistävä yleinen kehittämishanke edistää toimialan toimintaedellytyksiä, parantaa 19

20 yritysten toimintavalmiuksia ja lisää tunnettavuutta sekä rakentaa yritysten yhteistä verkostoa. Yrityskohtaiset hankkeet taasen pureutuvat kehittämisen ja investointien kautta yksittäisen yrityksen toimintaedellytysten parantamiseen. Uudella ohjelmakaudella toimintaryhmän tavoitteena on käynnistää yritysryhmien yhteisiä hankkeita, joilla edistetään entistä tehokkaammin yritysten toimintaedellytyksiä yrityskohtaisten hankkeiden rinnalle. Rahoituskehyksessä jää tilaa myös selkeästi yhteisölliselle kehittämistoiminnalle, jolla luodaan toimivaa ja viihtyisää asuinympäristöä ja yritysympäristöä. Laajoja, toimialakohtaisia ja seutukuntarajat yrittäviä kehittämishankkeita taasen rahoitetaan suoraan TEkeskuksesta ja myös maakunnan liitosta. Ohjelmasta, valitusta strategiasta ja visiosta nousee kolme, toisiaan tukevaa toimintakokonaisuutta, jatkossa nimitetään toimintalinjaksi. Jokainen toimintalinja sisältää toimenpidekokonaisuuksia, jotka on rakennettu yhtäpitäväksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman linjojen ja toimenpidekokonaisuuksien kanssa TOIMINTALINJA 1: Yrittävä maaseutu Maaseudun elävänä pysyminen edellyttää monipuolista ja monimuotoista yritystoimintaa. Alueen tyypillisiä, perinteistä ja vahvoja elinkeinoja ovat matkailu (majoitus- ja ravitsemistoiminta, oheis- ja ohjelmapalvelut) ja alueen raaka-aineisiin nojaava yritystoiminta. Perinteisten toimialojen kohdalla korostuvat kasvuun, kilpailukykyyn ja osaamiseen liittyvät kehittämistarpeet (mm. kansainvälistyminen, uusi teknologia ja tuotteistaminen). Uudenpien toimialojen (esim. hoivapalvelut, muut maaseudun palvelut) kohdalla on kehitettävä myös laatua, verkostoitumista, liiketoimintaosaamista ja tuotteistamista. Uusimpia kehittämisaloja on bioenergian tuotanto (puu, turve, peltoenergia), johon päästöoikeuksien käyttöönotto on lisännyt mielenkiintoa. Alan toimijat tarvitsevat lisää osaamista ja markkinoiden kehittämistä. Matkailu Matkailullisesti Koillis-Suomi muodostaa aluekokonaisuuden, jonka yhdistävänä tekijänä on Kuusamon kansainvälinen lentokenttä ja jatkossa aluetta yhdistänee myös kansainvälinen rajanylityspaikka. Ruka kuuluu Suomen suurimpiin ja tunnetuimpiin matkailukeskuksiin. Taivalkoski on Kalle Päätalon kotipitäjä ja kehittänyt matkailuaan kulttuuriin pohjautuen. Posiolta tunnetaan lähinnä Pentik-mäki, Korouoma ja Kitkajärvi, joka on Suomen suurimpia järviä. Säännöstelemätön järvi, joka ulottuu Posion lisäksi Kuusamon, laskee Kitka- ja Oulankajokien kautta Venäjälle. Alueen kansainvälisesti tunnetuimpia ovat Oulangan kansallispuisto ja Karhunkierros-vaellusreitti. Koillis-Suomen alueella on 17 hotellia, joissa on yli vuodepaikkaa, loma-asunnoissa on kapasiteettia yli vuodepaikkaa, kokous- ja konferenssitiloja on yli henkilön tapahtumiin. Maaseutumatkailuyritysten verkosto ulottuu lähes jokaiselle kylälle tarjoten erilaisia majoitus-, ravitsemis- ja ohjelmapalveluja. Ohjelmapalveluyritykset (liki 40 yritystä) tarjoavat erilaisia palveluja ympärivuoden: poroajeluista ja linturetkistä maastoautosafareihin ja jääkiipeilyyn saakka. Välitön matkailutulo Koillis-Suomessa vuonna 2003 oli 88,57 milj. ja kokonaismatkailutulo 113,17 milj.. Vuonna 2003 Koillis-Suomessa välitön matkailutyöllistävyys 763 henkilöä ja kokonaismatkailutyöllistävyys 839 henkilöä. Koillis-Suomen alueella kirjattiin v yhteensä yöpymistä. Kesän osuus yöpymisistä oli 36 % ja talven osuus 64 %. 20

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseutuohjelma vesistökunnostusten rahoituslähteenä Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.6.2016 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pisara, Retkisatamat Geopark kuntoon, Kivijärven venereitti, Rauhan

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Sivu 1 Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti,

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen

Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen Ideasta totta Vaala 17.3.2015 Pirjo Oikarinen Perustietoa Leaderista Kainuussa 2 ryhmää Oulujärvi LEADER: Paltamo, Puolanka, Vaala, Kajaanin maaseutualueet Elävä Kainuu LEADER: Hyrynsalmi, Kuhmo, Ristijärvi,

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne Maaseudun alueelliset kehittämistoimet 2014-2020, valmistelun tilanne 22.8.2013 Itä-Suomen maaseudun kehittäjät Valamossa Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Alueellinen maaseudun kehittämisen

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola LIITE 9

Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola LIITE 9 Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola 2014-2020 LIITE 9 Peräpohjolan kehitys ry:n valintakriteerit hankkeille Kaikkien rahoitettavien hankkeiden tulee täyttää maaseudun kehittämiseen liittyvät

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen. Päivitetty Pirjo Onkalo

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen. Päivitetty Pirjo Onkalo Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Päivitetty 8.10.2015 Pirjo Onkalo Yleistä laajakaistojen rahoittamisesta Ohjelmakaudella 2014-2020 kyläverkkoja voidaan edelleen rahoittaa Maaseuturahastosta, runkoverkkoja

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5. Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO

KYMENLAAKSON LIITTO KYMENLAAKSO EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA MITEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT? Maakuntajohtaja Tapio Välinoro 22.4.2010 MIKÄ MUUTTUI MITÄ TARVITAAN? Alueiden omaehtoinen kehittämisvalta ja vastuu lisääntyivät

Lisätiedot

Lisäpotkua Porosta Poroon liittyvän pienyrittämisen esiselvitys -hankesuunnitelma

Lisäpotkua Porosta Poroon liittyvän pienyrittämisen esiselvitys -hankesuunnitelma Lisäpotkua Porosta Poroon liittyvän pienyrittämisen esiselvitys -hankesuunnitelma 1 Sisällysluettelo 1. Hankkeen tausta ja tarve...3 2. Hankkeen tavoite...4 3. Hankkeen keskeinen sisältö...5 4. Hankkeen

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot