Opettajan Opas Luokat 3 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opettajan Opas Luokat 3 6"

Transkriptio

1 Opettajan Opas Luokat 3 6

2 Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 MITÄ KESTÄVÄ KEHITYS ON?... 3 Miksi kestävää kehitystä tarvitaan?... 4 Ekologinen jalanjälki... 4 KALVOSARJA... 5 Kalvosarjan lähteet PIIRUSTUSTEHTÄVIÄ KUVAAMATAIDONTUNNILLE: KESKUSTELUAIHEITA TUNNEILLE Jätehuolto Muut HYVIÄ LINKKEJÄ Opetushallituksen kestävän kehityksen verkkopalvelu Ilmastotietoa kouluille Opetuksen keinoin vähemmän jätettä YTV:n sivuilla Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus Eko Elmerin löytöretki Roska Repen jäljillä Nuukuusviikko

3 Johdanto Kestävä kehitys ja jätteen synnyn ehkäisy ovat tärkeitä aiheita jo alaluokilla. Kulutamme luonnonvaroja enemmän kuin koskaan ennen. Jätteen synnyn ehkäisy tarkoittaa niitä toimia, joiden ansiosta jätettä ei synny lainkaan. Uuden opetussuunnitelman mukaan nämä teemat kuuluvat eri oppiaineisiin läpi koko kouluajan. Kestävä kehitys -paketti sisältää opetusmateriaalia kaiken ikäisille koululaisille ja opiskelijoille. Tehtävistä ja kalvoista voi valita ryhmälleen sopivimmat. Mitä kestävä kehitys on? Kestävän kehityksen ydinajatuksena on turvata hyvät elinmahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville. Ihmisen hyvinvoinnin, talouden ja ympäristön välille pyritään löytämään tasapaino. Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti ja alueellisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Yksi tärkeimmistä huomioon otettavista tekijöistä on luonnonvarojen riittävyys. Erään määritelmän mukaan kestävällä kehityksellä pyritään taloudelliseen kasvuun säilyttäen ympäristön laatu hyvänä tuleville sukupolville. Vaikka tässä määritelmässä talouskasvu saa suurimman painoarvon, siinä kuitenkin ilmenevät kestävän kehityksen ideologialle ominaiset ylisukupolvinen tarkastelu ja ihmiselämän ekologisten reunaehtojen huomiointi. Meistä jokainen voi vaikuttaa kestävän kehityksen toteutumiseen päivittäisten valintojemme kautta. Jätteiden lajittelu, kierrätys ja energian säästö ovat perinteisiä toimintatapoja. Kestävän kehityksen valintojen ja tekojen tulisi muodostua rutiineiksi ja osaksi normaalia toimintaamme. Kestävällä kehityksellä on kolme ulottuvuutta: ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen. Ekologisesti kestävä kehitys tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja ihmisten taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttamista maapallon luonnonvaroihin ja luonnon sietokykyyn. Sosiaalisesti kestävä kehitys turvaa kaikkien ihmisten tasa-arvon ja hyvinvoinnin sekä mahdollisuuden osallistua. Maailmanlaajuisesti sosiaalinen kestävyys edellyttää, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet riittävään ravintoon, turvalliseen asumiseen, työhön ja koulutukseen. Taloudellinen kestävyys tarkoittaa tasapainoista kasvua, joka ei perustu velkaantumiseen tai luonnonvarojen hävittämiseen. Taloudellisesti kestävä kehitys edellyttää, että tavarat ja palvelut 3

4 voidaan maailmanlaajuisesti tarjota nykyistä vähemmän ympäristöä rasittaen sekä käyttämällä säästäen luonnonvaroja ja energiaa. Kestävä kehitys ei kuitenkaan ole kokoelma erillisiä ympäristöongelmia, sosiaalikysymyksiä ja kunnallistalouden ongelmia. Joku asia on olennaisesti kestävän kehityksen kysymys vasta kun tarkastelussa ovat mukana samanaikaisesti kaikki nämä ulottuvuudet. Perustana on kestävän kehityksen ekologinen ulottuvuus. Taloudellinen ulottuvuus nojautuu luonnonvaraperustaan muokatessaan sitä tuotteiksi ja palveluiksi. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa (sosiaalinen ulottuvuus) asetetaan hyvinvointitavoitteita ja säädellään kahden muun ulottuvuuden välistä vuorovaikutusta. Miksi kestävää kehitystä tarvitaan? Suurimpia yleisesti esitettyjä yksittäisiä syitä kestävän kehityksen edistämiselle ovat ihmisten lukumäärän lisääntyminen, alkuperäisen luonnon ja eliölajien moninaisuuden väheneminen, saastuminen, elinympäristöjen muuttuminen ja katoaminen sekä ilmaston lämpiäminen. Nämä ovat seurauksia siitä, että ekologiset jalanjäljet ovat liian suuria ja resurssit jakautuvat epätasaisesti. Vuonna 1961 ihmiskunnan ekologinen jalanjälki oli 70 % maapallon tuottokyvystä, vuonna 1980 se oli suunnilleen tuottokyvyn suuruinen, vuonna 1999 se oli jo 20 % suurempi kuin tuottokyky. Silti ihmisten perustarpeet kuten koulut, terveydenhuolto, liikenne, puhdas vesi, valo ja lämpö, jätehuolto jne. eivät ole vieläkään kaikkien saatavilla. Ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki kuvaa sitä, kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan ihmisen tai ihmisryhmän kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen sekä syntyneiden jätteiden käsittelyyn. Käsitteen kehittivät Mathis Wackernagel ja William Rees 1990-luvun alussa. WWF:n mukaan ihmiskunnan ekologinen jalanjälki ylittää maapallon kestokyvyn jo 25 prosentilla. Ekologista jalanjälkeä käytetään nykyään laajalti kestävän kehityksen mittarina sen havainnollisuuden vuoksi. Sitä mitataan yleensä hehtaareina, tarkemmin ottaen globaalihehtaareina (gha). Yksi globaalihehtaari tarkoittaa hehtaarin kokoista aluetta, jonka tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa. Ekologisen jalanjäljen avulla voidaan tutkia yksittäisten henkilöiden, hyödykkeiden, palvelujen, yritysten, teollisuudenalojen, alueiden ja kansojen kulutuksen kestävyyttä. Ekologinen jalanjälki ilmaistaan havainnollisuuden vuoksi usein myös "maapalloissa", jolloin yksi maapallo vastaa maailman biokapasiteettia kyseisenä vuonna. Voidaan esimerkiksi laskea, miten monta maapalloa tarvittaisiin, jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuten suomalaiset. Maapallon biokapasiteetiksi arvioitiin vuonna ,2 miljardia hehtaaria. Helmikuussa 2006 maailman väkiluku oli 6,5 miljardia. Tällä väestömäärällä tarvittaisiin noin neljä ja puoli maapalloa tyydyttämään ihmiskunnan tarpeet, jos kaikkien ekologinen jalanjälki olisi yhtä suuri kuin suomalaisten. Yhdysvaltalaisten jalanjäljellä (9,6 ha) maapalloja tarvittaisiin 5,6. Jos taas kaikki eläisivät kuten intialaiset keskimäärin (jalanjälki 0,8 ha), ihmiskunnalle riittäisi puolikas maapallo. 4

5 Kalvosarja Tämä kalvosarja on laadittu niin, että sitä voi käyttää soveltaen esiopetuksessa ja peruskoulun alaasteen 3-6-luokkalaisten opetuksessa. Kalvosarjasta on pyritty tekemään erityisen yksinkertaistettu ja havainnollistava. Opettaja voi oman harkinnan mukaan jättää osan kalvoista näyttämättä. Kalvosarjan tarkoituksena on tarjota tietoa kulutuksesta ja sen vaikutuksista niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Konkreettisten esimerkkien kautta rohkaistaan oppilaita ja muita osallistujia keskustelemaan ja pohtimaan omaa kuluttamista: Tuottaako yhä lisääntyvä tavaramäärä onnea? Miksi me pohjoisella pallonpuoliskolla kulutamme niin paljon enemmän kuin ihmiset etelässä? Miten kulutuksesta voitaisiin tehdä kestävämpää? Tässä Opettajan oppaassa on selvennetty kalvosarjan sisältöä ja siinä on lisätieto. Esikoulun oppilaiden opetuksessa kalvosarjaa voidaan käyttää soveltaen. Oppituntia voidaan myös täydentää muulla kulutusaiheisella materiaalilla, jota on kerätty linkkien muodossa tämän Opettajan oppaan viimeisille sivuille. 5

6 Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? kierrätysliike 2007 Kalvo 1 Mikä ihmeen kulutus? Kalvo herättää pohtimaan lasten omaa suhdetta tavaroihin ja kulutukseen. HARJOITUS: Haluanko vai tarvitsenko? Tee lista tavaroista, jotka haluaisit Kirjoita paperille mitä sinulle on lähiaikoina ostettu Käy lista läpi ja mieti tarvitsetko todella sen asian, joka paperilla lukee vai haluatko vain jotain uutta ja lisää? 6

7 Luonnonvaroista jätteeksi Kalvo 2 Vaikka asia tuntuu itsestään selvältä, monelle nykyihmiselle voi olla yllättävä ajatus, että kaikki kuluttamamme tavara on lopultakin peräisin luonnosta. Otamme käyttöömme luonnonvaroja, muokkaamme niitä raaka-aineiksi ja edelleen tuotteiksi, kulutamme ja heitämme pois. Taloutemme perustuu materiaalin läpivirtaukseen - yksinkertaistaen ekosysteemeistä kaatopaikalle. Toistaiseksi virran nopeus on jatkuvasti kiihtynyt. Vaikka suuri osa tuotannon ja yhdyskuntien jätteistä ei ole sinänsä vaarallista ympäristölle tai ihmisten terveydelle, on viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana alettu nähdä, että luonnonvarojen kiihtyvä käyttö on itsessään kestämätön rasitus maapallon ekosysteemeille. Kuluttaja näkee vain pienen osan tuotteen elinkaaresta. Siksi meidän on vaikea mieltää kulutusvalintojemme yhteyttä luonnonvarojen kulutukseen ja tuotannon synnyttämiin ympäristöhaittoihin ja jätteisiin. Elinkaaren joka vaiheessa kuluu energiaa ja materiaalia ja syntyy jätteitä ja erilaisia päästöjä. Tuotteen käytönaikaiset ympäristövaikutukset ja siitä syntyvät jätteet ovat yleensä vain murto-osa koko elinkaaren aikaisista vaikutuksista. Teollisuusmaissa jätteiden ja päästöjen käsittely on kehittynyt huomattavasti entistä turvallisemmaksi viime vuosikymmeninä. Toisaalta kulutuksen kasvu on osittain kumonnut saavutuksia. Esimerkiksi Saksassa televisiolaite kuluttaa alle kolmanneksen siitä sähköstä minkä tyypillinen laite vaati Kuitenkin televisioiden määrä on moninkertaistunut, niin että yhteensä ne kuluttavat sähköä kaksi kertaa enemmän nyt kuin vuonna

8 Kehitysmaissa ja nopeasti teollistuvissa maissa tuotannon ja nopean talouskasvun vaikutukset ovat usein täysin kontrolloimattomia. Kun yritykset ovat siirtäneet tuotantoaan paljolti köyhissä maissa toimiville alihankkijoille, suuri osa kulutuksemme ympäristövaikutuksista näkyy nykyisin näissä maissa ei meillä. Kuluttajan on mahdotonta selvittää, saati hallita yksittäisten valintojensa ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi kännykän osat tulevat kymmeniltä eri alihankkijoilta, jotka käyttävät mahdollisesti edelleen alihankkijoita eri puolilla maailmaa. Puolueettomat ympäristömerkit voivat auttaa joidenkin tuotteiden valinnassa. Yksittäisiä tuotevalintoja enemmän on merkitystä elämäntavoilla ja arvoilla. Luonnossa aineet kiertävät olomuodosta toiseen. Puhutaan veden kierrosta, typpi-, fosforikierrosta ja niin edelleen. Voidaan ajatella, että kierrätys on ihmisen pyrkimys jäljitellä luonnon mekanismia: materiaalit palautetaan kiertoon sen sijaan, että ne joutuisivat jätteeksi. (Kierrätyksellä tarkoitetaan tässä materiaalien hyödyntämistä uusien tuotteiden raaka-aineena, vaikka sanaa usein käytetäänkin laajemmassa merkityksessä tarkoittamaan myös tavaroiden uudelleenkäyttöä.) Materiaalien kierrätys uusien tuotteiden raaka-aineeksi ei kuitenkaan ole yhtä ongelmatonta kuin luonnossa. Kierrätettävien jätteiden kuljetus ja käsittely kuluttavat energiaa ja luonnonvaroja ja aiheuttavat päästöjä ja jätteitä. Samoin uusien tuotteiden valmistus kierrätysraaka-aineista ja niiden kuljetus kauppaan ja kuluttajalle. Perusongelma on sama kuin kaikessa tuotannossa ja kulutuksessa. Kierrätys ei vähennäkään materiaalivirtaa riittävän tehokkaasti. Kierrätyksen osuus materiaalivirroista on vain noin 6 %. Kulutuksen kasvu ylittää kierrätyksestä saatavan hyödyn. Esimerkiksi paperin kierrätysaste on noussut EU-maissa ja Norjassa 36%:sta 49%:iin vuosina Samaan aikaan kuitenkin kaatopaikoille ja jätteenpolttoon joutuvan paperin määrä on kasvanut johtuen kulutuksen paperin ja kartongin kulutuksen kasvusta. Silti kierrätyksen merkitystä ei kannata väheksyä. Se on jätteenkäsittelymuodoista suositeltavin jätehierarkiankin mukaan. Lisäksi se tarjoaa ihmisille konkreettisen ja selkeän, valmiiksi tunnetun ja hyväksytyn toimintatavan. 8

9 Kunnossapito kannattaa Polkupyörän valmistukseen kuluu kg luonnonvaroja (happea, vettä, mineraaleja jne.) Käyttäjästä riippuu, kestääkö pyörä 2 vai 30 vuotta! Kalvo 3 Omien tavaroiden ja välineiden kunnossapito on ekotehokasta. Jos puolta halvempi polkupyörä kestää kaksi vuotta ja kalliimpi kymmenen vuotta, halvempi polkupyörä tulee 2,5 kertaa kalliimmaksi. Jos ostaa kahden vuoden välein halvan polkupyörän, luonnonvaroja saattaa kulua viisinkertainen määrä verrattuna hyvään polkupyörään. Sekä ympäristön että oman talouden kannalta on siis pitemmän päälle edullisempaa hankkia laatua, ja pitää huolta hankkimastaan tuotteesta. Ekotehokkuuden perusidea on, että mahdollisimman vähistä luonnonvaroista tuotetaan mahdollisimman paljon hyötyä. On siis kehitettävä tuotteita ja palveluita, jotka kuluttavat vähemmän luonnonvaroja elinkaarensa aikana, ja jotka kestävät mahdollisimman pitkään ja palvelevat mahdollisimman hyvin. Nykyisellään sekä tuottajien että kuluttajien kiinnostus kohdistuu enemmän määrään kuin laatuun. Yritykset haluavat myydä asiakkailleen mahdollisimman paljon mahdollisimman nopeasti. Me kuluttajat olemme tottuneet kiivastahtiseen kulutusrytmiin. Ostamisesta saatu nautinto vain muuttuu nopeasti harmiksi, jos tuote nuhjaantuu tai rikkoutuu lyhyen käytön jälkeen. Laatua ja pitkäikäisyyttäkin osataan arvostaa, erityisesti suurempien hankintojen kohdalla. Näyttää siltä, että laadun ja hyvän palvelun arvostus on taas lähdössä nousuun. Kuluttajalehden mukaan (2/2003) kestävyys on yksi tärkeimmistä kriteereistä kodinkoneita valittaessa. Tuotteen ympäristöystävällisyys ja edullisuus nähdään usein toistensa vastakohtina. Kuitenkin usein se, mikä säästää luonnonvaroja ja ympäristöä, säästää lopulta myös kukkaroa. Jo kauan ennen ekotehokkuuden aikaa tunnettiin lentävä lause köyhän ei kannata ostaa halpaa. 9

10 Hyötyä yhteiskäytöstä Kirjastot lainaavat n. 80 milj. kirjaa/vuosi! Jos jokainen ostaisi kirjat omakseen, kuluisi mm. noin: puunrunkoa 16 GWh energiaa 1890 miljoonaa litraa vettä tonnia CO²-päästöjä Kalvo 4 Palveluilla voidaan parantaa ekotehokkuutta, jos ne tehostavat tuotteen käyttöä: lisäävät käyttäjämäärää tai pidentävät käyttöikää (esim. lainaus- ja korjauspalvelut). Mitä enemmän ja pitempään tuotetta käytetään, sitä tehokkaammin sen valmistukseen käytetyt luonnonvarat tulevat käytetyksi hyväksi, ja tarve tuottaa enemmän tuotteita vähenee ainakin ihannetapauksessa. Jos esimerkiksi sata ihmistä hankkii kotiinsa kirjan ja lukee sen kerran, tarvitaan sata kirjaa. Jos taas samat ihmiset kävisivät lainaamassa kirjan kirjastosta, tarvittaisiin yksi kirja, joka olisi jatkuvasti tehokkaassa käytössä. Ekotehokkuus jää tietysti toteutumatta, jos kirjaston asiakkaat lisäksi ostavat kirjan kotiinsa todettuaan että se oli hyvä. Ajatus omistamisen onnesta asuu vielä sitkeästi meissä suomalaisissa, vaikka monet harvoin käytettävät laitteet ja harrastusvälineet voisi esimerkiksi vuokrata tai lainata. On kuitenkin merkkejä siitä, että yltäkylläisyydessä kasvaneet nuoret aikuiset eivät välttämättä enää arvosta omistamista samaan tapaan kuin vanhemmat ikäluokat, mutta kuluttavat palveluista entistä enemmän. Ja kukapa meistä ei mieluummin käyttäisi siivouspalvelua kuin omaa imuria? Myös yritykset ovat entistä kiinnostuneempia palvelukonsepteista: myymällä tuotteen lisäksi tai sijaan palvelua ne saavuttavat monia etuja. Palveluidenkaan ympäristöystävällisyys ei toki ole itsestäänselvyys. Sähkölaitteiden, kenkien ja monien muiden käyttöesineiden ikää jatkavat eri alojen huolto- ja korjauspalvelut. Palveluiden kannattavuutta ja saatavuutta nakertaa korkea verotus. 10

11 Kulutus jakautuu epäreilusti kierrätysliike 2007 Kalvo 5 Kulutus jakaantuu epäreilusti. Kuva havainnollistaa luonnonvarojen kulutuksen epäsuhtaa: me rikkaammat länsimaat kulutamme maapallon luonnonvaroja ja saastutamme ilmastoa paljon enemmän kuin köyhempi eteläinen pallonpuolisko. Viidennes ihmisistä käyttää neljä viidesosaa maailman resursseista. Kulutusyhteiskuntaan kuuluu 1,7 miljardia ihmistä, joista osa asuu kehitysmaissa, Länsi-Euroopassa asuu 350 miljoonaa, USA:ssa ja Kanadassa 270 miljoonaa, Kiinassa 240 miljoonaa ja Intiassa 120 miljoonaa. Samalla 2,8 mrd kamppailee alle 2 eurolla päivässä. Kulutusyhteiskunnan muodostavaa kuluttajaluokkaa koskevat luvut ovat peräisin YK:n ympäristöohjelman (UNEP, UN Environment Programme) entiseltä konsultilta Matthew Bentleylta. Bentleyn mukaan on olemassa maailmanlaajuinen kuluttajaluokka. Tähän luokkaan kuuluvilla on yli 7000 dollarin vuositulot mitattuna ostovoimapariteetilla (tulotason mittari suhteutettuna ostokykyyn paikallisessa valuutassa). Globaalin kuluttajaluokan sisällä varallisuus vaihtelee paljon, mutta siihen kuuluvat käyttävät tavallisesti esimerkiksi televisioita, puhelimia ja internetiä. Kuva: Copyright Seppo Leinonen, 11

12 Suomalaiset ja kulutus Jos kaikki kuluttaisivat niin paljon kuin suomalaiset, tarvittaisiin neljä maapalloa kierrätysliike 2007 Kalvo 6 Suomalaiset ja kulutus. Nuukuusorava havainnollistaa sitä, kuinka tarvittaisiin neljä maapalloa, jos kaikki kuluttaisivat niin paljon kuin suomalaiset. Suomalaiset kuluttavat 2000-luvullan kahdeksan kertaa enemmän kuin 1900-luvun alussa Ekologisella jalanjäljellä mitataan kulutusta suhteessa ympäristörasitukseen. Suomalaisten ekologinen jalanjälki on maailman kolmanneksi suurin: 7,5 ha/hlö Rikkaiden maiden keskiarvo on 5,4 ha/hlö ja köyhien maiden ka. 0,9 ha/hlö. Suomalaisissa kotitalouksissa on nykyään 50 kertaa enemmän kodinkoneita kuin 50 vuotta sitten. Tutkimusprofessori Mika Pantzar Ihmiset tahtovat kaikenlaista, vieraita tavaroita vieraista maista. Pian ovat kaapit täynnä kamaa, elämä on kuitenkin yhtä ja samaa. Iloon ei tarpeen tavaraa hankkia. Onneen ei tarvita edes pankkia. Uppo-Nalle (Elina Karjalainen) Kuva: Copyright Seppo Leinonen, 12

13 Kalvosarjan lähteet Nuukuusviikon kalvosarja 2007: Onnea ostamatta! Supistettu versio 2008 (Kiertokapula Oy). Kierrätysliike Piirustustehtäviä kuvaamataidontunnille: Teema: Onnellisuus ilman uusia tavaroita Mikä on sinulle tärkeintä maailmassa: ystävät, perhe tai harrastukset? Mikä asia on tehnyt sinut onnelliseksi tänään, viime viikolla tai vaikka kevään aikana hyvin mennyt soittotunti, aurinkoinen kevätpäivä, majan rakentaminen vai lemmikin rapsuttaminen? Mitä sinä teet kaikista mieluiten, ja tarvitseeko siihen uusia tavaroita? Piirustuksessa kerrot, mitkä sellaiset asiat ovat sinulle tärkeitä, jotka eivät ole uusia tavaroita. Maailmassa on paljon hienoja asioita, joita ei tarvitse ostaa. Teema: "rajaton rajat on" Rajallisuus on meille vaikea asia. Emme välttämättä tarvitse mitään uutta, mutta haluamme silti uudempaa, hienompaa, nopeampaa, erilaista, enemmän. Mutta... Maapallo on rajallinen. Enemmän tavaraa merkitsee vähemmän luontoa. Enemmän minulle merkitsee, että muille jää vähemmän. Koti on rajallinen. Täyttyykö koti tarpeettomista hankinnoista? Kuluuko arki paikkojen järjestelemiseen? Lompakko on rajallinen. Kuka määrää, miten rahani käytän minä vai trendinluojat? Osaanko olla tyytyväinen siihen, mitä minulla on, vai tarvitsemmeko jatkuvasti lisää? Elämä on rajallinen. Kuinka suuri osa siitä kannattaa käyttää työntekoon kulutuksen maksamiseksi? Antaisiko vähäisempi kulutus aikaa tärkeämmille asioille? Kaikkea mitä haluamme, emme voi saada. Piirustuksessasi voit kertoa siitä, miten kuluttamisen rajat näkyvät maapallolla, kodeissa, lompakossa tai elämässä 13

14 Keskusteluaiheita tunneille Jätehuolto YLEISTÄ Missä syntyy paljon jätettä? Miten jätteistä saadaan haitattomampia? Mitä tapahtuisi jos roska-auto ei hakisi jätteitä kotipihastasi? Mikä on ekoihminen? Miten sinä voisit olla ekoihminen? Oletko koskaan käynyt aluekeräyspisteessä? Mikä se on? Miksi nykyään tulee enemmän jätettä kuin ennen? Miksi esim. muovijätettä ei saa polttaa kotona? LAJITTELU Millaisten jätteiden lajittelu on helpointa? Vaikeinta? Millaiset jätteet ovat ihmiselle vaarallisia? Mitä eri jätejakeita on olemassa? Oletko lajitellut jätteitä? Miten opit lajittelemaan? Mitä hyötyä on siitä että jätteitä lajitellaan? Millaisia jätteitä syntyy esim. kotona, koulussa, kaupassa, rakennustyömaalla, sairaalassa, toimistossa, ravintolassa? Miksi muovijätteen lajittelu on vaikeampaa kuin esim. paperin tai lasin? KIERRÄTYS / UUSIOKÄYTTÖ Kerro omin sanoin uudelleenkäytön ja kierrätyksen ero. Miksi paperia kerätään? Mitä jätepaperista tehdään? Mitä vanhoille tavaroille pitäisi tehdä? Entä pieneksi jääneille vaatteille? Voiko käytöstä poistetuista kodin käyttötavaroista olla vielä jotain hyötyä? Mitä uudelleenkäyttöä keksit esim. käytöstä poistetuille koulupöydille, koulukirjoille, jätepaperille, paperirullille? Oletko koskaan käynyt kirpputorilla tai kierrätyskeskuksella? Miten ne eroavat tavallisista kaupoista? Mitä hyötyä kirpputoreista on? KOMPOSTOINTI / BIOJÄTE Mitä biojäte on? Mitä kompostointi tarkoittaa? Mitä kompostiin saa laittaa? Miten kauan kestää ennen kuin biojätteestä tulee multaa? Mitkä asiat vaikuttavat maatumiseen? Mitkä biojätteet maatuvat hitaasti? JÄTTEEN SYNNYN EHKÄISY Miten jätteiden syntymistä voitaisiin vähentää? Onko omassa elämässäsi turhaa kuluttamista? Mitä? 14

15 Miksi esim. paperin käyttöä kannattaa rajoittaa tai vähentää? Miten sinä voisit vähentää biojätteen määrää? KAATOPAIKKA Mitä haittoja arvelet kaatopaikasta olevan ympäristölle ja ihmiselle? Millainen olisi hyvä kaatopaikka? Miksi kaatopaikka on tarpeellinen? Miten kaatopaikan haittoja voidaan vähentää? Mitä roskille tapahtuu kaatopaikalla? PAKKAUSJÄTE Miten voi välttää pakkausjätteen ostamista? Miksi kauppaan kannattaa ottaa oma ostoskassi mukaan? Miksi on parempi ostaa irtokarkkeja kuin kääreisiin käärittyjä papereita? Miksi ison pakkauksen ostaminen on parempi kuin pienen? Minkälainen on huono pakkaus? Entä hyvä? Minkälainen on turha pakkaus? Mitä hyötyä/haittaa pakkauksista on? Onko tavaran ostaminen irtotavarana hankalampaa kuin pakkausten ostaminen? Mitä tuotteita olet ostanut pakkaamattomana? pakattuna? Muut ILMASTONMUUTOS Mikä on ilmasto? Miten ilmasto on muuttunut viime vuosikymmeninä? Miten ilmastonmuutos tuntuu meidän elämässämme? Miten sen huomaa talvella/keväällä/kesällä/syksyllä? Mistä ilmaston lämpeneminen johtuu? Miten me voimme hidastaa tai estää ilmastonmuuttumista? KULUTTAMINEN Mitä tarkoittaa kuluttaminen? Miksi kuluttamista tulisi säädellä? Mitä seurauksia kuluttamisella on? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? ENERGIA Minkälaisia energiamuotoja tulisi suosia? Miten energiaa voi säästää lämmityksessä? Liikenteessä? Mikä on ympäristöystävällisin matkustuskeino? Mihin kaikkeen energiaa käytetään? 15

16 Hyviä linkkejä Opetushallituksen kestävän kehityksen verkkopalvelu Tästä linkistä löytyy mm. esimerkkejä Suomen ala-asteiden kestävän kehityksen toiminnasta sekä kansalliset kestävää kehitystä edistävät kasvatuksen ja koulutuksen strategiat Ilmastotietoa kouluille Kouluille tarkoitettu Ilmari-materiaali tarjoaa helpon ja mielenkiintoisen tavan oppia ilmastonmuutoksen ja sen torjunnan perusteet. Ilmari-materiaali sisältää kalvosarjan ja taustamateriaalin oppitunteja varten, projekti-ideoita, nuorille suunnatun ilmasto-oppaan, ilmastopelin, ilmastovisan sekä Operaatio Tuvalu-kuunnelman. Myös ruotsin- ja englanninkielinen kalvosarja on käytettävissä. Syksyllä 2007 uusittuun kalvosarjaan kuuluu 24 kalvoa, jotka käsittelevät ilmastonmuutoksen syitä, seurauksia ja torjuntaa. Kalvosarjan läpikäymiseen sellaisenaan tarvitaan kaksoistunti, mutta siitä voi itse soveltaa lyhemmänkin version. Testaa tietosi ilmastovisassa! Valittavana on kolme eri vaikeustasoa aloittelijalle, harrastajalle ja ammattilaiselle. Ilmastopelissä taistelet ilmastonmuutosta vastaan valitsemallasi hahmolla. Ilmastokatastrofin estämiseksi sinun on pelastettava jäätiköt sulamiselta, estettävä paratiisisaarien hukkuminen mereen ja lopetettava saastuttavien tehtaiden toiminta. Parhaista pelaajista pidetään listaa. Kenttäeditorilla voit myös suunnitella omat kenttäsi. Operaatio Tuvalu on erityisesti alakoulujen käyttöön suunniteltu lyhyt kuunnelma lapsista, sankariteoista ja ilmastonmuutoksesta. Kuuntele ja lataa kuunnelma vaikka alakoulun aamunavaukseksi tai oppitunnin avuksi avaamaan keskustelua ilmastonmuutoksesta. Opetuksen keinoin vähemmän jätettä HSY:n sivuilla Monipuolinen paketti, jossa on joka oppiaineeseen jotain! Näille sivuille on koottu tehtäviä jätteen synnyn ehkäisystä oppilaalle, tietoa eri-ikäisten opettajille ja muulle henkilökunnalle. Tehtävien tueksi on koottu artikkeleja, tarinoita, kuvia ja kalvoja. Nyt aiheeseen on helppo tarttua! 16

17 Kulutamme luonnonvaroja enemmän kuin koskaan ennen. Siksi jätteen synnyn ehkäisy on tärkeä aihe. Uudessa opetussuunnitelmassa kestävän kehityksen teema kuuluu eri oppiaineisiin alaluokilta valkolakkiin asti. Fiksu vähentää jätettä (linkki sivun oikeassa reunassa) oppimassa tai - Fiksu vähentää jätettä varhaiskasvatuksessa Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus Eko Elmerin löytöretki Roska Repen jäljillä Eko-Elmeri on ala-asteikäisille tarkoitettu oppimateriaalikokonaisuus. Materiaalissa tutustutaan jätteen käsitteeseen, sen ilmenemismuotoihin omassa elinympäristössä, jätehuoltoon, kierrätykseen, uudelleenkäyttöön, harjoitellaan ympäristön kannalta kestävää kulutusta ja opetellaan jätemateriaalien monipuolista hyödyntämistä. Materiaali on sisällöllisesti laaja. Materiaalin opetustuokiot ja niihin liittyvät toimintavinkit on suunniteltu siten, että jäteasiasta on mahdollista muodostaa laajempi teemallinen kokonaisuus, johon käytetään aikaa esim. viikko. Opetustuokiot on mahdollista pitää myös toisistaan irrallaan. Ympäristökeskuksen sivustolla löytyy sähköisenä koko Eko-Elmeri teos kalvoineen. - Alueellista ympäristötietoa - Pohjois-Pohjanmaa minä ja ympäristö ympäristötietoisuus- ja kasvatus Eko-Elmeri Nuukuusviikko Vuoden 2007 Onnea ostamatta -kalvoesityksestä on tehty sekä alakouluikäisille että yläkoulun oppilaille sopiva versio. Opetusmateriaalia voidaan käyttää soveltaen eri ikäryhmien opetuksessa. Myös kalvoihin liittyvät lisätiedot mukana oppitunnin suunnittelun helpottamiseksi. Nuukuusviikon yleisistä toimintaideoista löytyy vinkkejä myös kouluille. 17

esiopetus ja luokat 1 2

esiopetus ja luokat 1 2 Opettajan Opas esiopetus ja luokat 1 2 Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 MITÄ KESTÄVÄ KEHITYS ON?... 3 Miksi kestävää kehitystä tarvitaan?... 4 Ekologinen jalanjälki... 4 KALVOSARJA... 5 Kalvosarjan lähteet...

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy

Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy Taustamateriaali / päivitetty 17.9.2010 / www.4v.fi/julkaisut Jaana Hiltunen Tämä on vuokratalojen asukkaille tarkoitetun kulutusta ja jätteen

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 28.11.2014 Sauli Rouhinen 18.12.2014 1 Väittelijä väittää Sauli Rouhinen 18.12.2014 2 Sauli

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

Oppimispäiväkirja. Teema1. Johdanto. T1. Kirjoita lyhyt yhteenveto kuvista. T2. Haastattelu

Oppimispäiväkirja. Teema1. Johdanto. T1. Kirjoita lyhyt yhteenveto kuvista. T2. Haastattelu Oppimispäiväkirja Oppimispäiväkirja on kurssin kirjallinen työ, jonka jokainen oppilas tekee itsenäisesti ja palauttaa opettajalle kurssin päätteeksi. Osa tehtävistä tehdään pareittain tai ryhmissä, nämä

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS 87 8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Artikla 27 Ihmisen erilaiset

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys Vähähiilinen yhteiskunta on yhteiskunta, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu, ja jossa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti

Lisätiedot

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa!

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa! Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa Eero Antila Arttu Brade Elsa Nyrhinen Elsa Pekkarinen Iisa Rautiainen Johdanto Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan järjestämällä kurssilla Matematiikka ja

Lisätiedot

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 27.4.2016 Kauttua Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Mineraalien kaivu 59 % Rakentaminen 19 % Palvelut ja kotitaloudet 3 % Teollisuus

Lisätiedot

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä?

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Mitä ovat sähkön alkuperätakuut? EU:ssa käytössä oleva yhtenäinen järjestelmä.

Lisätiedot

LOHASPACK 2011-14 LOHAS etnografia

LOHASPACK 2011-14 LOHAS etnografia LOHASPACK 2011-14 LOHAS etnografia Satu Jokinen Pakkaustutkimus PTR ry Loistava Paketti! 9.4.2014 Tavoite Lisätä ymmärrystä LOHAS-kuluttajien ostopäätösprosesseista Todentaa kyselytutkimuksessa mitattuja

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Reilun kaupan aarrejahti tuli kaupunkiin tervetuloa mukaan!

Reilun kaupan aarrejahti tuli kaupunkiin tervetuloa mukaan! Oppilaan materiaali 1/7 Reilu kauppa on olemassa, jotta kaikilla maailman ihmisillä, myös kehitysmaissa, olisi mahdollisuus elättää itsensä omalla työllään. Reilua kauppaa tarvitaan myös siksi, että lapsilla

Lisätiedot

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info 1 Tervetuloa kolmannelle jaksolle! Tähän jaksoon sisältyy testi, miten käytät oman aikasi? Saat vinkkejä miten omat unelmat saadaan kirkkaaksi. Jotta voit ne toteuttaa Tarvitset suunnitelman ja työkalut.

Lisätiedot

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 12.5.2016 Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 Jouko Karjalainen 1 Käsitteiden käsittäminen Huono-osaisuus on monien tilanteiden ja prosessien (tarkoittamaton) seuraus

Lisätiedot

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Counting backwards vähähiilisen asumisen skenaariot Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Tiedämme, että asiat eivät voi jatkua nykyisellään toteutuma lähde: Raupach et al.: Global and regional

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun Kestävän kehityksen kysely

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun Kestävän kehityksen kysely Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun Kestävän kehityksen kysely Helmikuu 2013 Vastaajia yhteensä 539 Koonti Inkeri Ahvenisto Vastaajat alaluokkien kyselyssä: yht. 314 hlö Vastaajat yllun + henkilöstön

Lisätiedot

Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun. Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut

Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun. Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Ohjelma Tutustuminen Kestävä kehitys eli Keke Keke-toiminnan hyötyjä Toiminnan aloittaminen Vinkkejä motivointiin

Lisätiedot

Tievalaistuksen elinkaariarviointi. Seminaari , Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos

Tievalaistuksen elinkaariarviointi. Seminaari , Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos Tievalaistuksen elinkaariarviointi Seminaari 5.4.2016, Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos Tievalaistuksen elinkaariarviointi - Elinkaariarviointi

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Maatalouden ravinteet kiertoon 29.1.2016 Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 31.1.2016 Sivu 2 31.1.2016 Sivu 3 31.1.2016 Kiertotalous Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Marianne Matinlassi Kestävän kehityksen määrittelyä

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

TerveysInfo. Sosiaali ja terveysministeriö

TerveysInfo. Sosiaali ja terveysministeriö TerveysInfo 10 henkilökohtaista kysymystä alkoholinkäytöstä Vastaamalla tähän testiin, saat omaan käyttöösi tiedon, miten alkoholinkäyttösi sinuun vaikuttaa, ja miten suuria riskejä se tuottaa. 100 kpl/nippu

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

KESKIVIIKKO 14.9.2011. Ryhmätyö 1. asioille. aikaa tähän. Ei meillä ole. omaltakannalta: Onko pakko? saatu jo

KESKIVIIKKO 14.9.2011. Ryhmätyö 1. asioille. aikaa tähän. Ei meillä ole. omaltakannalta: Onko pakko? saatu jo EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA III KESKIVIIKKO 14.9.2011 Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. Ryhmätyö 1 Ensimmäisessä ryhmätyössä osallistujat

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

Joensuun normaalikoulun kestävän kehityksen suunnitelma ja toimintaperiaatteet

Joensuun normaalikoulun kestävän kehityksen suunnitelma ja toimintaperiaatteet 1 Joensuun normaalikoulun kestävän kehityksen suunnitelma ja toimintaperiaatteet Kestävän kehityksen määritelmän mukaan tarkoituksena on turvata tämän päivän yhteiskunnan tarpeet samalla, kun turvataan

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Maailmaa pelastamassa kestävän kehityksen oppia joka opelle Jani Siirilä

Maailmaa pelastamassa kestävän kehityksen oppia joka opelle Jani Siirilä Maailmaa pelastamassa kestävän kehityksen oppia joka opelle Jani Siirilä 13.2.2016 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Jani Siirilä www.helsinki.fi 15.2.2016 1 Näkökulmia kestävän kehityksen käsitteeseen

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat

Lisätiedot

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin Pörssinoteerattu rahasto eli ETF (Exchange-Traded Fund) on rahasto, jolla voidaan käydä kauppaa pörssissä. ETF:ien avulla yksityissijoittajalla on mahdollisuus sijoittaa

Lisätiedot

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY 10.11.2015 Miksi resurssiviisautta tarvitaan Miksi kaupunkien pitää muuttua Mitä resurssiviisaus tarkoittaa Mitä sillä

Lisätiedot

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Seppälä

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA Eduskunnan ympäristövaliokunta Kari Herlevi, Sitra 30.3.2016 Sitra Kari Herlevi 30.3.2016 1 Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen Kiertotalous & WtE Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen 25.10.2016 L. Pirhonen 1 Sisältö Kiertotalous ja kierrätystavoitteet Millaisilla tavoilla kierrätysaste olisi mahdollista saavuttaa?

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus

Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna Tutkimuspäällikkö Tilastokeskus 28. 4.2004 Tavoitteena kestävä kehitys Maapallon kantokyky ei kestä nykyisenlaista ja suuruista taloudellista toimintaa.

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot 1 5.1 Ekologisen tuotesuunnittelun edistäminen... 3 5.2 Uusiokäytön ja kestävän kulutuksen edistäminen... 4 5.3 Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Antti Lappo / WWF Finland Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Juan Carlos Munez / WWF-Canon WWF:n tavoitteena on rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Muutoksessa mahdollisuus? Yhdessä onnistuneempaan muutokseen

Muutoksessa mahdollisuus? Yhdessä onnistuneempaan muutokseen Hyvinvointia työstä Muutoksessa mahdollisuus? Yhdessä onnistuneempaan muutokseen Anna-Leena Kurki, KM, Tutkija 26.10.2015 Työterveyslaitos Anna-Leena Kurki www.ttl.fi Tää on verkottunu nykyään, must tuntuu

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011 Hyvinvointi megatrendinä Sisältö Miksi vastuullisuus, hyvinvointi ja hitaus voimistuu kuluttajakäyttäytymisessä? Elämysyhteiskunnasta

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus

Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus Tanja Myllyviita tutkija Suomen ympäristökeskus tanja.myllyviita@ymparisto.fi Yliopistokatu 7 (Natura-rakennus), 80100 Joensuu, PL 111 Joensuu

Lisätiedot