Opettajan Opas Luokat 3 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opettajan Opas Luokat 3 6"

Transkriptio

1 Opettajan Opas Luokat 3 6

2 Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 MITÄ KESTÄVÄ KEHITYS ON?... 3 Miksi kestävää kehitystä tarvitaan?... 4 Ekologinen jalanjälki... 4 KALVOSARJA... 5 Kalvosarjan lähteet PIIRUSTUSTEHTÄVIÄ KUVAAMATAIDONTUNNILLE: KESKUSTELUAIHEITA TUNNEILLE Jätehuolto Muut HYVIÄ LINKKEJÄ Opetushallituksen kestävän kehityksen verkkopalvelu Ilmastotietoa kouluille Opetuksen keinoin vähemmän jätettä YTV:n sivuilla Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus Eko Elmerin löytöretki Roska Repen jäljillä Nuukuusviikko

3 Johdanto Kestävä kehitys ja jätteen synnyn ehkäisy ovat tärkeitä aiheita jo alaluokilla. Kulutamme luonnonvaroja enemmän kuin koskaan ennen. Jätteen synnyn ehkäisy tarkoittaa niitä toimia, joiden ansiosta jätettä ei synny lainkaan. Uuden opetussuunnitelman mukaan nämä teemat kuuluvat eri oppiaineisiin läpi koko kouluajan. Kestävä kehitys -paketti sisältää opetusmateriaalia kaiken ikäisille koululaisille ja opiskelijoille. Tehtävistä ja kalvoista voi valita ryhmälleen sopivimmat. Mitä kestävä kehitys on? Kestävän kehityksen ydinajatuksena on turvata hyvät elinmahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville. Ihmisen hyvinvoinnin, talouden ja ympäristön välille pyritään löytämään tasapaino. Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti ja alueellisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Yksi tärkeimmistä huomioon otettavista tekijöistä on luonnonvarojen riittävyys. Erään määritelmän mukaan kestävällä kehityksellä pyritään taloudelliseen kasvuun säilyttäen ympäristön laatu hyvänä tuleville sukupolville. Vaikka tässä määritelmässä talouskasvu saa suurimman painoarvon, siinä kuitenkin ilmenevät kestävän kehityksen ideologialle ominaiset ylisukupolvinen tarkastelu ja ihmiselämän ekologisten reunaehtojen huomiointi. Meistä jokainen voi vaikuttaa kestävän kehityksen toteutumiseen päivittäisten valintojemme kautta. Jätteiden lajittelu, kierrätys ja energian säästö ovat perinteisiä toimintatapoja. Kestävän kehityksen valintojen ja tekojen tulisi muodostua rutiineiksi ja osaksi normaalia toimintaamme. Kestävällä kehityksellä on kolme ulottuvuutta: ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen. Ekologisesti kestävä kehitys tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja ihmisten taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttamista maapallon luonnonvaroihin ja luonnon sietokykyyn. Sosiaalisesti kestävä kehitys turvaa kaikkien ihmisten tasa-arvon ja hyvinvoinnin sekä mahdollisuuden osallistua. Maailmanlaajuisesti sosiaalinen kestävyys edellyttää, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet riittävään ravintoon, turvalliseen asumiseen, työhön ja koulutukseen. Taloudellinen kestävyys tarkoittaa tasapainoista kasvua, joka ei perustu velkaantumiseen tai luonnonvarojen hävittämiseen. Taloudellisesti kestävä kehitys edellyttää, että tavarat ja palvelut 3

4 voidaan maailmanlaajuisesti tarjota nykyistä vähemmän ympäristöä rasittaen sekä käyttämällä säästäen luonnonvaroja ja energiaa. Kestävä kehitys ei kuitenkaan ole kokoelma erillisiä ympäristöongelmia, sosiaalikysymyksiä ja kunnallistalouden ongelmia. Joku asia on olennaisesti kestävän kehityksen kysymys vasta kun tarkastelussa ovat mukana samanaikaisesti kaikki nämä ulottuvuudet. Perustana on kestävän kehityksen ekologinen ulottuvuus. Taloudellinen ulottuvuus nojautuu luonnonvaraperustaan muokatessaan sitä tuotteiksi ja palveluiksi. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa (sosiaalinen ulottuvuus) asetetaan hyvinvointitavoitteita ja säädellään kahden muun ulottuvuuden välistä vuorovaikutusta. Miksi kestävää kehitystä tarvitaan? Suurimpia yleisesti esitettyjä yksittäisiä syitä kestävän kehityksen edistämiselle ovat ihmisten lukumäärän lisääntyminen, alkuperäisen luonnon ja eliölajien moninaisuuden väheneminen, saastuminen, elinympäristöjen muuttuminen ja katoaminen sekä ilmaston lämpiäminen. Nämä ovat seurauksia siitä, että ekologiset jalanjäljet ovat liian suuria ja resurssit jakautuvat epätasaisesti. Vuonna 1961 ihmiskunnan ekologinen jalanjälki oli 70 % maapallon tuottokyvystä, vuonna 1980 se oli suunnilleen tuottokyvyn suuruinen, vuonna 1999 se oli jo 20 % suurempi kuin tuottokyky. Silti ihmisten perustarpeet kuten koulut, terveydenhuolto, liikenne, puhdas vesi, valo ja lämpö, jätehuolto jne. eivät ole vieläkään kaikkien saatavilla. Ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki kuvaa sitä, kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan ihmisen tai ihmisryhmän kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen sekä syntyneiden jätteiden käsittelyyn. Käsitteen kehittivät Mathis Wackernagel ja William Rees 1990-luvun alussa. WWF:n mukaan ihmiskunnan ekologinen jalanjälki ylittää maapallon kestokyvyn jo 25 prosentilla. Ekologista jalanjälkeä käytetään nykyään laajalti kestävän kehityksen mittarina sen havainnollisuuden vuoksi. Sitä mitataan yleensä hehtaareina, tarkemmin ottaen globaalihehtaareina (gha). Yksi globaalihehtaari tarkoittaa hehtaarin kokoista aluetta, jonka tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa. Ekologisen jalanjäljen avulla voidaan tutkia yksittäisten henkilöiden, hyödykkeiden, palvelujen, yritysten, teollisuudenalojen, alueiden ja kansojen kulutuksen kestävyyttä. Ekologinen jalanjälki ilmaistaan havainnollisuuden vuoksi usein myös "maapalloissa", jolloin yksi maapallo vastaa maailman biokapasiteettia kyseisenä vuonna. Voidaan esimerkiksi laskea, miten monta maapalloa tarvittaisiin, jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuten suomalaiset. Maapallon biokapasiteetiksi arvioitiin vuonna ,2 miljardia hehtaaria. Helmikuussa 2006 maailman väkiluku oli 6,5 miljardia. Tällä väestömäärällä tarvittaisiin noin neljä ja puoli maapalloa tyydyttämään ihmiskunnan tarpeet, jos kaikkien ekologinen jalanjälki olisi yhtä suuri kuin suomalaisten. Yhdysvaltalaisten jalanjäljellä (9,6 ha) maapalloja tarvittaisiin 5,6. Jos taas kaikki eläisivät kuten intialaiset keskimäärin (jalanjälki 0,8 ha), ihmiskunnalle riittäisi puolikas maapallo. 4

5 Kalvosarja Tämä kalvosarja on laadittu niin, että sitä voi käyttää soveltaen esiopetuksessa ja peruskoulun alaasteen 3-6-luokkalaisten opetuksessa. Kalvosarjasta on pyritty tekemään erityisen yksinkertaistettu ja havainnollistava. Opettaja voi oman harkinnan mukaan jättää osan kalvoista näyttämättä. Kalvosarjan tarkoituksena on tarjota tietoa kulutuksesta ja sen vaikutuksista niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Konkreettisten esimerkkien kautta rohkaistaan oppilaita ja muita osallistujia keskustelemaan ja pohtimaan omaa kuluttamista: Tuottaako yhä lisääntyvä tavaramäärä onnea? Miksi me pohjoisella pallonpuoliskolla kulutamme niin paljon enemmän kuin ihmiset etelässä? Miten kulutuksesta voitaisiin tehdä kestävämpää? Tässä Opettajan oppaassa on selvennetty kalvosarjan sisältöä ja siinä on lisätieto. Esikoulun oppilaiden opetuksessa kalvosarjaa voidaan käyttää soveltaen. Oppituntia voidaan myös täydentää muulla kulutusaiheisella materiaalilla, jota on kerätty linkkien muodossa tämän Opettajan oppaan viimeisille sivuille. 5

6 Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? kierrätysliike 2007 Kalvo 1 Mikä ihmeen kulutus? Kalvo herättää pohtimaan lasten omaa suhdetta tavaroihin ja kulutukseen. HARJOITUS: Haluanko vai tarvitsenko? Tee lista tavaroista, jotka haluaisit Kirjoita paperille mitä sinulle on lähiaikoina ostettu Käy lista läpi ja mieti tarvitsetko todella sen asian, joka paperilla lukee vai haluatko vain jotain uutta ja lisää? 6

7 Luonnonvaroista jätteeksi Kalvo 2 Vaikka asia tuntuu itsestään selvältä, monelle nykyihmiselle voi olla yllättävä ajatus, että kaikki kuluttamamme tavara on lopultakin peräisin luonnosta. Otamme käyttöömme luonnonvaroja, muokkaamme niitä raaka-aineiksi ja edelleen tuotteiksi, kulutamme ja heitämme pois. Taloutemme perustuu materiaalin läpivirtaukseen - yksinkertaistaen ekosysteemeistä kaatopaikalle. Toistaiseksi virran nopeus on jatkuvasti kiihtynyt. Vaikka suuri osa tuotannon ja yhdyskuntien jätteistä ei ole sinänsä vaarallista ympäristölle tai ihmisten terveydelle, on viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana alettu nähdä, että luonnonvarojen kiihtyvä käyttö on itsessään kestämätön rasitus maapallon ekosysteemeille. Kuluttaja näkee vain pienen osan tuotteen elinkaaresta. Siksi meidän on vaikea mieltää kulutusvalintojemme yhteyttä luonnonvarojen kulutukseen ja tuotannon synnyttämiin ympäristöhaittoihin ja jätteisiin. Elinkaaren joka vaiheessa kuluu energiaa ja materiaalia ja syntyy jätteitä ja erilaisia päästöjä. Tuotteen käytönaikaiset ympäristövaikutukset ja siitä syntyvät jätteet ovat yleensä vain murto-osa koko elinkaaren aikaisista vaikutuksista. Teollisuusmaissa jätteiden ja päästöjen käsittely on kehittynyt huomattavasti entistä turvallisemmaksi viime vuosikymmeninä. Toisaalta kulutuksen kasvu on osittain kumonnut saavutuksia. Esimerkiksi Saksassa televisiolaite kuluttaa alle kolmanneksen siitä sähköstä minkä tyypillinen laite vaati Kuitenkin televisioiden määrä on moninkertaistunut, niin että yhteensä ne kuluttavat sähköä kaksi kertaa enemmän nyt kuin vuonna

8 Kehitysmaissa ja nopeasti teollistuvissa maissa tuotannon ja nopean talouskasvun vaikutukset ovat usein täysin kontrolloimattomia. Kun yritykset ovat siirtäneet tuotantoaan paljolti köyhissä maissa toimiville alihankkijoille, suuri osa kulutuksemme ympäristövaikutuksista näkyy nykyisin näissä maissa ei meillä. Kuluttajan on mahdotonta selvittää, saati hallita yksittäisten valintojensa ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi kännykän osat tulevat kymmeniltä eri alihankkijoilta, jotka käyttävät mahdollisesti edelleen alihankkijoita eri puolilla maailmaa. Puolueettomat ympäristömerkit voivat auttaa joidenkin tuotteiden valinnassa. Yksittäisiä tuotevalintoja enemmän on merkitystä elämäntavoilla ja arvoilla. Luonnossa aineet kiertävät olomuodosta toiseen. Puhutaan veden kierrosta, typpi-, fosforikierrosta ja niin edelleen. Voidaan ajatella, että kierrätys on ihmisen pyrkimys jäljitellä luonnon mekanismia: materiaalit palautetaan kiertoon sen sijaan, että ne joutuisivat jätteeksi. (Kierrätyksellä tarkoitetaan tässä materiaalien hyödyntämistä uusien tuotteiden raaka-aineena, vaikka sanaa usein käytetäänkin laajemmassa merkityksessä tarkoittamaan myös tavaroiden uudelleenkäyttöä.) Materiaalien kierrätys uusien tuotteiden raaka-aineeksi ei kuitenkaan ole yhtä ongelmatonta kuin luonnossa. Kierrätettävien jätteiden kuljetus ja käsittely kuluttavat energiaa ja luonnonvaroja ja aiheuttavat päästöjä ja jätteitä. Samoin uusien tuotteiden valmistus kierrätysraaka-aineista ja niiden kuljetus kauppaan ja kuluttajalle. Perusongelma on sama kuin kaikessa tuotannossa ja kulutuksessa. Kierrätys ei vähennäkään materiaalivirtaa riittävän tehokkaasti. Kierrätyksen osuus materiaalivirroista on vain noin 6 %. Kulutuksen kasvu ylittää kierrätyksestä saatavan hyödyn. Esimerkiksi paperin kierrätysaste on noussut EU-maissa ja Norjassa 36%:sta 49%:iin vuosina Samaan aikaan kuitenkin kaatopaikoille ja jätteenpolttoon joutuvan paperin määrä on kasvanut johtuen kulutuksen paperin ja kartongin kulutuksen kasvusta. Silti kierrätyksen merkitystä ei kannata väheksyä. Se on jätteenkäsittelymuodoista suositeltavin jätehierarkiankin mukaan. Lisäksi se tarjoaa ihmisille konkreettisen ja selkeän, valmiiksi tunnetun ja hyväksytyn toimintatavan. 8

9 Kunnossapito kannattaa Polkupyörän valmistukseen kuluu kg luonnonvaroja (happea, vettä, mineraaleja jne.) Käyttäjästä riippuu, kestääkö pyörä 2 vai 30 vuotta! Kalvo 3 Omien tavaroiden ja välineiden kunnossapito on ekotehokasta. Jos puolta halvempi polkupyörä kestää kaksi vuotta ja kalliimpi kymmenen vuotta, halvempi polkupyörä tulee 2,5 kertaa kalliimmaksi. Jos ostaa kahden vuoden välein halvan polkupyörän, luonnonvaroja saattaa kulua viisinkertainen määrä verrattuna hyvään polkupyörään. Sekä ympäristön että oman talouden kannalta on siis pitemmän päälle edullisempaa hankkia laatua, ja pitää huolta hankkimastaan tuotteesta. Ekotehokkuuden perusidea on, että mahdollisimman vähistä luonnonvaroista tuotetaan mahdollisimman paljon hyötyä. On siis kehitettävä tuotteita ja palveluita, jotka kuluttavat vähemmän luonnonvaroja elinkaarensa aikana, ja jotka kestävät mahdollisimman pitkään ja palvelevat mahdollisimman hyvin. Nykyisellään sekä tuottajien että kuluttajien kiinnostus kohdistuu enemmän määrään kuin laatuun. Yritykset haluavat myydä asiakkailleen mahdollisimman paljon mahdollisimman nopeasti. Me kuluttajat olemme tottuneet kiivastahtiseen kulutusrytmiin. Ostamisesta saatu nautinto vain muuttuu nopeasti harmiksi, jos tuote nuhjaantuu tai rikkoutuu lyhyen käytön jälkeen. Laatua ja pitkäikäisyyttäkin osataan arvostaa, erityisesti suurempien hankintojen kohdalla. Näyttää siltä, että laadun ja hyvän palvelun arvostus on taas lähdössä nousuun. Kuluttajalehden mukaan (2/2003) kestävyys on yksi tärkeimmistä kriteereistä kodinkoneita valittaessa. Tuotteen ympäristöystävällisyys ja edullisuus nähdään usein toistensa vastakohtina. Kuitenkin usein se, mikä säästää luonnonvaroja ja ympäristöä, säästää lopulta myös kukkaroa. Jo kauan ennen ekotehokkuuden aikaa tunnettiin lentävä lause köyhän ei kannata ostaa halpaa. 9

10 Hyötyä yhteiskäytöstä Kirjastot lainaavat n. 80 milj. kirjaa/vuosi! Jos jokainen ostaisi kirjat omakseen, kuluisi mm. noin: puunrunkoa 16 GWh energiaa 1890 miljoonaa litraa vettä tonnia CO²-päästöjä Kalvo 4 Palveluilla voidaan parantaa ekotehokkuutta, jos ne tehostavat tuotteen käyttöä: lisäävät käyttäjämäärää tai pidentävät käyttöikää (esim. lainaus- ja korjauspalvelut). Mitä enemmän ja pitempään tuotetta käytetään, sitä tehokkaammin sen valmistukseen käytetyt luonnonvarat tulevat käytetyksi hyväksi, ja tarve tuottaa enemmän tuotteita vähenee ainakin ihannetapauksessa. Jos esimerkiksi sata ihmistä hankkii kotiinsa kirjan ja lukee sen kerran, tarvitaan sata kirjaa. Jos taas samat ihmiset kävisivät lainaamassa kirjan kirjastosta, tarvittaisiin yksi kirja, joka olisi jatkuvasti tehokkaassa käytössä. Ekotehokkuus jää tietysti toteutumatta, jos kirjaston asiakkaat lisäksi ostavat kirjan kotiinsa todettuaan että se oli hyvä. Ajatus omistamisen onnesta asuu vielä sitkeästi meissä suomalaisissa, vaikka monet harvoin käytettävät laitteet ja harrastusvälineet voisi esimerkiksi vuokrata tai lainata. On kuitenkin merkkejä siitä, että yltäkylläisyydessä kasvaneet nuoret aikuiset eivät välttämättä enää arvosta omistamista samaan tapaan kuin vanhemmat ikäluokat, mutta kuluttavat palveluista entistä enemmän. Ja kukapa meistä ei mieluummin käyttäisi siivouspalvelua kuin omaa imuria? Myös yritykset ovat entistä kiinnostuneempia palvelukonsepteista: myymällä tuotteen lisäksi tai sijaan palvelua ne saavuttavat monia etuja. Palveluidenkaan ympäristöystävällisyys ei toki ole itsestäänselvyys. Sähkölaitteiden, kenkien ja monien muiden käyttöesineiden ikää jatkavat eri alojen huolto- ja korjauspalvelut. Palveluiden kannattavuutta ja saatavuutta nakertaa korkea verotus. 10

11 Kulutus jakautuu epäreilusti kierrätysliike 2007 Kalvo 5 Kulutus jakaantuu epäreilusti. Kuva havainnollistaa luonnonvarojen kulutuksen epäsuhtaa: me rikkaammat länsimaat kulutamme maapallon luonnonvaroja ja saastutamme ilmastoa paljon enemmän kuin köyhempi eteläinen pallonpuolisko. Viidennes ihmisistä käyttää neljä viidesosaa maailman resursseista. Kulutusyhteiskuntaan kuuluu 1,7 miljardia ihmistä, joista osa asuu kehitysmaissa, Länsi-Euroopassa asuu 350 miljoonaa, USA:ssa ja Kanadassa 270 miljoonaa, Kiinassa 240 miljoonaa ja Intiassa 120 miljoonaa. Samalla 2,8 mrd kamppailee alle 2 eurolla päivässä. Kulutusyhteiskunnan muodostavaa kuluttajaluokkaa koskevat luvut ovat peräisin YK:n ympäristöohjelman (UNEP, UN Environment Programme) entiseltä konsultilta Matthew Bentleylta. Bentleyn mukaan on olemassa maailmanlaajuinen kuluttajaluokka. Tähän luokkaan kuuluvilla on yli 7000 dollarin vuositulot mitattuna ostovoimapariteetilla (tulotason mittari suhteutettuna ostokykyyn paikallisessa valuutassa). Globaalin kuluttajaluokan sisällä varallisuus vaihtelee paljon, mutta siihen kuuluvat käyttävät tavallisesti esimerkiksi televisioita, puhelimia ja internetiä. Kuva: Copyright Seppo Leinonen, 11

12 Suomalaiset ja kulutus Jos kaikki kuluttaisivat niin paljon kuin suomalaiset, tarvittaisiin neljä maapalloa kierrätysliike 2007 Kalvo 6 Suomalaiset ja kulutus. Nuukuusorava havainnollistaa sitä, kuinka tarvittaisiin neljä maapalloa, jos kaikki kuluttaisivat niin paljon kuin suomalaiset. Suomalaiset kuluttavat 2000-luvullan kahdeksan kertaa enemmän kuin 1900-luvun alussa Ekologisella jalanjäljellä mitataan kulutusta suhteessa ympäristörasitukseen. Suomalaisten ekologinen jalanjälki on maailman kolmanneksi suurin: 7,5 ha/hlö Rikkaiden maiden keskiarvo on 5,4 ha/hlö ja köyhien maiden ka. 0,9 ha/hlö. Suomalaisissa kotitalouksissa on nykyään 50 kertaa enemmän kodinkoneita kuin 50 vuotta sitten. Tutkimusprofessori Mika Pantzar Ihmiset tahtovat kaikenlaista, vieraita tavaroita vieraista maista. Pian ovat kaapit täynnä kamaa, elämä on kuitenkin yhtä ja samaa. Iloon ei tarpeen tavaraa hankkia. Onneen ei tarvita edes pankkia. Uppo-Nalle (Elina Karjalainen) Kuva: Copyright Seppo Leinonen, 12

13 Kalvosarjan lähteet Nuukuusviikon kalvosarja 2007: Onnea ostamatta! Supistettu versio 2008 (Kiertokapula Oy). Kierrätysliike Piirustustehtäviä kuvaamataidontunnille: Teema: Onnellisuus ilman uusia tavaroita Mikä on sinulle tärkeintä maailmassa: ystävät, perhe tai harrastukset? Mikä asia on tehnyt sinut onnelliseksi tänään, viime viikolla tai vaikka kevään aikana hyvin mennyt soittotunti, aurinkoinen kevätpäivä, majan rakentaminen vai lemmikin rapsuttaminen? Mitä sinä teet kaikista mieluiten, ja tarvitseeko siihen uusia tavaroita? Piirustuksessa kerrot, mitkä sellaiset asiat ovat sinulle tärkeitä, jotka eivät ole uusia tavaroita. Maailmassa on paljon hienoja asioita, joita ei tarvitse ostaa. Teema: "rajaton rajat on" Rajallisuus on meille vaikea asia. Emme välttämättä tarvitse mitään uutta, mutta haluamme silti uudempaa, hienompaa, nopeampaa, erilaista, enemmän. Mutta... Maapallo on rajallinen. Enemmän tavaraa merkitsee vähemmän luontoa. Enemmän minulle merkitsee, että muille jää vähemmän. Koti on rajallinen. Täyttyykö koti tarpeettomista hankinnoista? Kuluuko arki paikkojen järjestelemiseen? Lompakko on rajallinen. Kuka määrää, miten rahani käytän minä vai trendinluojat? Osaanko olla tyytyväinen siihen, mitä minulla on, vai tarvitsemmeko jatkuvasti lisää? Elämä on rajallinen. Kuinka suuri osa siitä kannattaa käyttää työntekoon kulutuksen maksamiseksi? Antaisiko vähäisempi kulutus aikaa tärkeämmille asioille? Kaikkea mitä haluamme, emme voi saada. Piirustuksessasi voit kertoa siitä, miten kuluttamisen rajat näkyvät maapallolla, kodeissa, lompakossa tai elämässä 13

14 Keskusteluaiheita tunneille Jätehuolto YLEISTÄ Missä syntyy paljon jätettä? Miten jätteistä saadaan haitattomampia? Mitä tapahtuisi jos roska-auto ei hakisi jätteitä kotipihastasi? Mikä on ekoihminen? Miten sinä voisit olla ekoihminen? Oletko koskaan käynyt aluekeräyspisteessä? Mikä se on? Miksi nykyään tulee enemmän jätettä kuin ennen? Miksi esim. muovijätettä ei saa polttaa kotona? LAJITTELU Millaisten jätteiden lajittelu on helpointa? Vaikeinta? Millaiset jätteet ovat ihmiselle vaarallisia? Mitä eri jätejakeita on olemassa? Oletko lajitellut jätteitä? Miten opit lajittelemaan? Mitä hyötyä on siitä että jätteitä lajitellaan? Millaisia jätteitä syntyy esim. kotona, koulussa, kaupassa, rakennustyömaalla, sairaalassa, toimistossa, ravintolassa? Miksi muovijätteen lajittelu on vaikeampaa kuin esim. paperin tai lasin? KIERRÄTYS / UUSIOKÄYTTÖ Kerro omin sanoin uudelleenkäytön ja kierrätyksen ero. Miksi paperia kerätään? Mitä jätepaperista tehdään? Mitä vanhoille tavaroille pitäisi tehdä? Entä pieneksi jääneille vaatteille? Voiko käytöstä poistetuista kodin käyttötavaroista olla vielä jotain hyötyä? Mitä uudelleenkäyttöä keksit esim. käytöstä poistetuille koulupöydille, koulukirjoille, jätepaperille, paperirullille? Oletko koskaan käynyt kirpputorilla tai kierrätyskeskuksella? Miten ne eroavat tavallisista kaupoista? Mitä hyötyä kirpputoreista on? KOMPOSTOINTI / BIOJÄTE Mitä biojäte on? Mitä kompostointi tarkoittaa? Mitä kompostiin saa laittaa? Miten kauan kestää ennen kuin biojätteestä tulee multaa? Mitkä asiat vaikuttavat maatumiseen? Mitkä biojätteet maatuvat hitaasti? JÄTTEEN SYNNYN EHKÄISY Miten jätteiden syntymistä voitaisiin vähentää? Onko omassa elämässäsi turhaa kuluttamista? Mitä? 14

15 Miksi esim. paperin käyttöä kannattaa rajoittaa tai vähentää? Miten sinä voisit vähentää biojätteen määrää? KAATOPAIKKA Mitä haittoja arvelet kaatopaikasta olevan ympäristölle ja ihmiselle? Millainen olisi hyvä kaatopaikka? Miksi kaatopaikka on tarpeellinen? Miten kaatopaikan haittoja voidaan vähentää? Mitä roskille tapahtuu kaatopaikalla? PAKKAUSJÄTE Miten voi välttää pakkausjätteen ostamista? Miksi kauppaan kannattaa ottaa oma ostoskassi mukaan? Miksi on parempi ostaa irtokarkkeja kuin kääreisiin käärittyjä papereita? Miksi ison pakkauksen ostaminen on parempi kuin pienen? Minkälainen on huono pakkaus? Entä hyvä? Minkälainen on turha pakkaus? Mitä hyötyä/haittaa pakkauksista on? Onko tavaran ostaminen irtotavarana hankalampaa kuin pakkausten ostaminen? Mitä tuotteita olet ostanut pakkaamattomana? pakattuna? Muut ILMASTONMUUTOS Mikä on ilmasto? Miten ilmasto on muuttunut viime vuosikymmeninä? Miten ilmastonmuutos tuntuu meidän elämässämme? Miten sen huomaa talvella/keväällä/kesällä/syksyllä? Mistä ilmaston lämpeneminen johtuu? Miten me voimme hidastaa tai estää ilmastonmuuttumista? KULUTTAMINEN Mitä tarkoittaa kuluttaminen? Miksi kuluttamista tulisi säädellä? Mitä seurauksia kuluttamisella on? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? ENERGIA Minkälaisia energiamuotoja tulisi suosia? Miten energiaa voi säästää lämmityksessä? Liikenteessä? Mikä on ympäristöystävällisin matkustuskeino? Mihin kaikkeen energiaa käytetään? 15

16 Hyviä linkkejä Opetushallituksen kestävän kehityksen verkkopalvelu Tästä linkistä löytyy mm. esimerkkejä Suomen ala-asteiden kestävän kehityksen toiminnasta sekä kansalliset kestävää kehitystä edistävät kasvatuksen ja koulutuksen strategiat Ilmastotietoa kouluille Kouluille tarkoitettu Ilmari-materiaali tarjoaa helpon ja mielenkiintoisen tavan oppia ilmastonmuutoksen ja sen torjunnan perusteet. Ilmari-materiaali sisältää kalvosarjan ja taustamateriaalin oppitunteja varten, projekti-ideoita, nuorille suunnatun ilmasto-oppaan, ilmastopelin, ilmastovisan sekä Operaatio Tuvalu-kuunnelman. Myös ruotsin- ja englanninkielinen kalvosarja on käytettävissä. Syksyllä 2007 uusittuun kalvosarjaan kuuluu 24 kalvoa, jotka käsittelevät ilmastonmuutoksen syitä, seurauksia ja torjuntaa. Kalvosarjan läpikäymiseen sellaisenaan tarvitaan kaksoistunti, mutta siitä voi itse soveltaa lyhemmänkin version. Testaa tietosi ilmastovisassa! Valittavana on kolme eri vaikeustasoa aloittelijalle, harrastajalle ja ammattilaiselle. Ilmastopelissä taistelet ilmastonmuutosta vastaan valitsemallasi hahmolla. Ilmastokatastrofin estämiseksi sinun on pelastettava jäätiköt sulamiselta, estettävä paratiisisaarien hukkuminen mereen ja lopetettava saastuttavien tehtaiden toiminta. Parhaista pelaajista pidetään listaa. Kenttäeditorilla voit myös suunnitella omat kenttäsi. Operaatio Tuvalu on erityisesti alakoulujen käyttöön suunniteltu lyhyt kuunnelma lapsista, sankariteoista ja ilmastonmuutoksesta. Kuuntele ja lataa kuunnelma vaikka alakoulun aamunavaukseksi tai oppitunnin avuksi avaamaan keskustelua ilmastonmuutoksesta. Opetuksen keinoin vähemmän jätettä HSY:n sivuilla Monipuolinen paketti, jossa on joka oppiaineeseen jotain! Näille sivuille on koottu tehtäviä jätteen synnyn ehkäisystä oppilaalle, tietoa eri-ikäisten opettajille ja muulle henkilökunnalle. Tehtävien tueksi on koottu artikkeleja, tarinoita, kuvia ja kalvoja. Nyt aiheeseen on helppo tarttua! 16

17 Kulutamme luonnonvaroja enemmän kuin koskaan ennen. Siksi jätteen synnyn ehkäisy on tärkeä aihe. Uudessa opetussuunnitelmassa kestävän kehityksen teema kuuluu eri oppiaineisiin alaluokilta valkolakkiin asti. Fiksu vähentää jätettä (linkki sivun oikeassa reunassa) oppimassa tai - Fiksu vähentää jätettä varhaiskasvatuksessa Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus Eko Elmerin löytöretki Roska Repen jäljillä Eko-Elmeri on ala-asteikäisille tarkoitettu oppimateriaalikokonaisuus. Materiaalissa tutustutaan jätteen käsitteeseen, sen ilmenemismuotoihin omassa elinympäristössä, jätehuoltoon, kierrätykseen, uudelleenkäyttöön, harjoitellaan ympäristön kannalta kestävää kulutusta ja opetellaan jätemateriaalien monipuolista hyödyntämistä. Materiaali on sisällöllisesti laaja. Materiaalin opetustuokiot ja niihin liittyvät toimintavinkit on suunniteltu siten, että jäteasiasta on mahdollista muodostaa laajempi teemallinen kokonaisuus, johon käytetään aikaa esim. viikko. Opetustuokiot on mahdollista pitää myös toisistaan irrallaan. Ympäristökeskuksen sivustolla löytyy sähköisenä koko Eko-Elmeri teos kalvoineen. - Alueellista ympäristötietoa - Pohjois-Pohjanmaa minä ja ympäristö ympäristötietoisuus- ja kasvatus Eko-Elmeri Nuukuusviikko Vuoden 2007 Onnea ostamatta -kalvoesityksestä on tehty sekä alakouluikäisille että yläkoulun oppilaille sopiva versio. Opetusmateriaalia voidaan käyttää soveltaen eri ikäryhmien opetuksessa. Myös kalvoihin liittyvät lisätiedot mukana oppitunnin suunnittelun helpottamiseksi. Nuukuusviikon yleisistä toimintaideoista löytyy vinkkejä myös kouluille. 17

esiopetus ja luokat 1 2

esiopetus ja luokat 1 2 Opettajan Opas esiopetus ja luokat 1 2 Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 MITÄ KESTÄVÄ KEHITYS ON?... 3 Miksi kestävää kehitystä tarvitaan?... 4 Ekologinen jalanjälki... 4 KALVOSARJA... 5 Kalvosarjan lähteet...

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Miten ihmeessä saatte kulumaan 300 kg luonnonvaroja joka päivä?

Miten ihmeessä saatte kulumaan 300 kg luonnonvaroja joka päivä? Miten ihmeessä saatte kulumaan 300 kg luonnonvaroja joka päivä? Kulutus jakautuu epäreilusti Viidennes ihmisistä käyttää neljä viidesosaa maailman resursseista Kulutusyhteiskuntaan kuuluu 1,7 mrd ihmistä,

Lisätiedot

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Sisältö Kestävä kuluttaminen ja kohtuus Jätteen synnyn ehkäisy Tuotteen elinkaari Ekotehokkuus Ekologinen

Lisätiedot

Taustamateriaali Nuukuusviikon kalvosarjan käyttäjälle

Taustamateriaali Nuukuusviikon kalvosarjan käyttäjälle 1 Nuukuusviikon kalvosarja 2007: Onnea ostamatta! Kierrätysliike www.nuukuusviikko.net Materiaalia saa vapaasti käyttää opetustoiminnassa ja tilaisuuksissa, kun mainitsee lähteen. Seppo Leinosen kuvia

Lisätiedot

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008 Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja

Lisätiedot

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Sini Veuro Projektisihteeri Kansalaisjärjestöjen kierrätysliike 17.04.2008 Kepeää Elämää! seminaari Kierrätysliike Kansalaisjärjestöjen

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Viisas kuluttaa vähemmän 2011

Viisas kuluttaa vähemmän 2011 Viisas kuluttaa vähemmän 2011 www.kiertokapula.fi Ekotehokkuus Mitä ekotehokkuus tarkoittaa? Ekotehokkuus tarkoittaa sitä, että vähemmistä raaka-aineista ja energiasta tuotetaan enemmän. Luonnonvaroja

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2014. Tietokilpailu OIKEAT VASTAUKSET

Jäteselviytyjät 2014. Tietokilpailu OIKEAT VASTAUKSET Jäteselviytyjät 2014 Tietokilpailu OIKEAT VASTAUKSET 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Jätteiden lajittelu = a) laitetaan kaikki jätteet samaan astiaan b) laitetaan jokainen jäte omaan jäteastiaansa

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

Väittämä Jos jätteet lajitellaan oikein, niitä voidaan käyttää uusien tuotteiden valmistamiseen.

Väittämä Jos jätteet lajitellaan oikein, niitä voidaan käyttää uusien tuotteiden valmistamiseen. Väittämä Jos jätteet lajitellaan oikein, niitä voidaan käyttää uusien tuotteiden valmistamiseen. Voisin kuvitella ostavani tavaroita tai vaatteita kirpputorilta. Jos tarvitsen jonkin tavaran jota käytän

Lisätiedot

Ympäristökoulu Polku palvelee

Ympäristökoulu Polku palvelee Ympäristökoulu Polku palvelee Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhteisö. Toiminnan tavoitteena on elinympäristön parantaminen

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

Sata pientä vai kolme isoa tekoa?

Sata pientä vai kolme isoa tekoa? Kepeää elämää! Nuukuusviikon seminaari Vanhalla 17.4.2008 Sata pientä vai kolme isoa tekoa? Suomalaisen ekologinen selkäreppu ja sen keventäminen Satu Lähteenoja kestävän kulutuksen tutkija Suomen luonnonsuojeluliitto

Lisätiedot

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6)

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) BIOJÄTETTÄ EI VIEDÄ KAATOPAIKALLE, VAAN SIITÄ TEHDÄÄN BIOETANOLIA,

Lisätiedot

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin?

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? 1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? a) maitotölkki b) suodatinpussi ja kahvinporot c) lasinsirut d) ruuanjätteet muovipussissa KOMPOSTI 2. Hyötispiste on paikka johon voit viedä

Lisätiedot

Kestävät arvot hankinnoissa

Kestävät arvot hankinnoissa Kestävät arvot hankinnoissa Keinoja ja käytäntöjä jätteiden vähentämiseen työpaikalla Jaana Itälä-Laine Kulutusyhteiskunta Julkiset hankinnat Suomessa julkisen sektorin hankintojen arvo on n. 30 miljardia

Lisätiedot

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Fiksu Ammattilainen YLEINEN YMPÄRISTÖTIETOUS Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Ryhmän jäsenet: Kartoituspäivämäärä ja aika: Täytä lomake jokaisessa kohteessa kun saat tiedot selville.

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE

OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE YOU DRINK WE CARE OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE Vesi on yksi planeettamme kallisarvoisimmista luonnonvaroista ja sen ollessa yrityksemme päätuote, tiedostamme kuinka tärkeää sen suojeleminen on. Valitsemalla

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS

TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS Kilpailuparin Numero: Kilpailijoiden Nimet: TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS Tehtävä tehdään lyijykynällä tälle tehtäväpaperille. Lisäpaperia saa tarvittaessa käyttää, käytetyt lisäpaperit tulee myös palauttaa

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 Sisällys Taustat ja lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä Jäteselviytyjät 2013 Tietokilpailu Koulun nimi Paikkakunta Luokka Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) 1. 2. 3. pisteet yhteensä / 90 pistettä 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Miksi jätteitä

Lisätiedot

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME?

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Mieti ensin kaksi kertaa heitätkö roskat luontoon. Tiesitkö, että yksi veteen heitetty tupakka saastuttaa 7 litraa vettä? Kuolemmeko jätteisiimme? Kännykkä vaihtoon uutta ostattaessa,

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Ympäristöasioiden hoito yrityksessä 1 (5) Opiskelijan tehtävälomake 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa hotelli-ravintolassa. Tehtävänäsi on selvittää, miten jätteen synnyn ehkäisy ja muut ympäristöasiat

Lisätiedot

Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy

Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy Taustamateriaali / päivitetty 17.9.2010 / www.4v.fi/julkaisut Jaana Hiltunen Tämä on vuokratalojen asukkaille tarkoitetun kulutusta ja jätteen

Lisätiedot

Kodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty?

Kodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty? Teollisen ekologian syysseminaari Lahti, 27.-28.11.2007 Kodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty? Michael Lettenmeier ja Tiina Moisio Suomen Luonnonsuojeluliitto / Helsingin yliopisto Kodin tavarat KotiMIPS-tutkimuksissa

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Fiksu Ammattilainen, Catering-ala TYÖSSÄOPPIMISJAKSO Ympäristöasioiden hoito yrityksessä OPISKELIJAN TEHTÄVÄLOMAKE 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa hotelli-ravintolassa. Tehtävänäsi on selvittää,

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on Foundation

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi.

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. KESTÄVÄ KEHITYS ON MATKA 2 Kestävä kehitys tarkoittaa meille UPM:ssä matkaa. Kehitämme jatkuvasti ympäristö-, yhteisö- ja taloustehokkuuttamme.

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU

TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU VEIKKOLAN KOULUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAA Arttu 5D KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools ohjelmaa Idea sai alkunsa Tanskassa 1990

Lisätiedot

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ Perustettu 2009 Kauppahalli24.fi-verkkoruokakauppa avattiin 11/2012 Ulkoistetut partnerit: Terminaalitoiminnot: LTP-logistics oy Kuljetukset: Itella Posti oy Suomalainen omistus Luonnollisesti tuorein

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman

Lisätiedot

KIERRÄTYSPASSI- koulutus TOTEUTAMISSUUNNITELMA

KIERRÄTYSPASSI- koulutus TOTEUTAMISSUUNNITELMA KIERRÄTYSPASSI- koulutus TOTEUTAMISSUUNNITELMA 1 2 Koulutuksen osat Aikataulu Sisältö Toteutus Kierrätys- ja jäteneuvonta sekä alan lait ja määräykset 4 h 18.3.2015, riippuen sijainnista Yleisimmät kierrätys-

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

Ympäristökoulutus. Jaana Romppainen Ympäristövastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Ympäristökoulutus. Jaana Romppainen Ympäristövastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Ympäristökoulutus Jaana Romppainen Ympäristövastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Sisältö JYYn ympäristösektori Ympäristövaliokunta Jätteiden lajittelu Kierrättäminen Ympäristöopas Ympäristökilpailu

Lisätiedot

LUENTORUNKO YLÄASTEEN KEMIAN OPETUKSEEN EKOLOGINEN SELKÄREPPU, TUOTTEEN ELINKAARI, KESTÄVÄ KEHITYS

LUENTORUNKO YLÄASTEEN KEMIAN OPETUKSEEN EKOLOGINEN SELKÄREPPU, TUOTTEEN ELINKAARI, KESTÄVÄ KEHITYS LUENTORUNKO YLÄASTEEN KEMIAN OPETUKSEEN EKOLOGINEN SELKÄREPPU, TUOTTEEN ELINKAARI, KESTÄVÄ KEHITYS 1) Esimerkkituotteen elinkaari Tuotteen elinkaarta voi havainnollistaa esimerkkituotteen avulla. Esimerkkinä

Lisätiedot

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K)

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) kysely 1.-10.2.2012 Suomen yleisille kirjastoille ekologisen kestävyyden tilasta Leila Sonkkanen Suunnittelija Helsingin kaupunginkirjasto grafiikka Jouni Juntumaa Erikoissuunnittelija

Lisätiedot

SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tarvittava materiaali: Laskimia. Lähde: Adato Energia. Sivu 1/6

SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tarvittava materiaali: Laskimia. Lähde: Adato Energia. Sivu 1/6 SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tavoite: Laskea eri sähkölaitteiden energiankulutuksia. Ymmärtää käsite kilowattitunti (kwh) ja kuinka se lasketaan. Ryhtyä toimeen sähkönkulutuksen vähentämiseksi. Tehtävä: Käytämme

Lisätiedot

Elinkaariajattelu autoalalla

Elinkaariajattelu autoalalla Elinkaariajattelu autoalalla Mikä on tuotteen ELINKAARI? Tuotteen vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta tuotteen käyttöön ja loppukäsittelyyn. MARKKINOINTI JAKELU, KAUPPA TUOTANTO KÄYTTÖ,

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön HARAKATKIN HIKOILEVAT Asumisen veden- ja energiansäästö Sisältö Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön Omien kokemusten vaihto ja keskustelu

Lisätiedot

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Parempi arkipäivä monille ihmisille Kestävä kehitys IKEAssa Sisältyy kaikkiin toimintoihimme Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma FY15 kokonaisvaltainen lähestymistapa

Lisätiedot

Miten säästän uuteen käännykkään? Kuinka paljon rahaa tarvitsemme luokan juhlaan? Miten hankimme rahaa luokkaretkeen?

Miten säästän uuteen käännykkään? Kuinka paljon rahaa tarvitsemme luokan juhlaan? Miten hankimme rahaa luokkaretkeen? Miten säästän uuteen käännykkään? Kuinka paljon rahaa tarvitsemme luokan juhlaan? Miten hankimme rahaa luokkaretkeen? Talousasioiden tuntemus ja ymmärtäminen eivät ole itsestäänselvyys nykypäivän lapsille

Lisätiedot

Ravinto ja ilmastonmuutos

Ravinto ja ilmastonmuutos Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen

Lisätiedot

Kestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo

Kestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo Kestävä kehitys museoissa 25.3.2010 Tekniikan museo Suomen museoliiton ydinarvot Sivistyksen kunnioittaminen Historian, kulttuurin ja luonnon arvostaminen Kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen tuleville

Lisätiedot

VALMIUSTILAT KODISSANI

VALMIUSTILAT KODISSANI VALMIUSTILAT KODISSANI Tavoite: Oppilaat tietävät sähkölaitteiden valmiustilojen kuluttamasta sähköstä ja he sammuttavat laitteet kokonaan, kun se on mahdollista. Ostaessaan uusia sähkölaitteita oppilaat

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

Laitteiden ekologiset selkäreput

Laitteiden ekologiset selkäreput Laitteiden ekologiset selkäreput 2190 kg 5233 kg 1394 kg Ministereoiden ekologinen selkäreppu 1394 kg Laskennan oletukset: Laitteen käyttöikä 8 vuotta, laitteen teho käytettäessä 15 W ja valmiustilassa

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus TTS:N ORGANISAATIO TIIMIT KOULUTUSPÄÄLLIKÖT ESKO NOUSIAINEN rehtori/koulutusjohtaja TUKIPALVELUT HALLINTOPALVELUT (Talous

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Kierrätystä ja hyötykäyttöä

Kierrätystä ja hyötykäyttöä Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon

Lisätiedot

Ekokompassi avainhenkilöiden koulutus. Irina Niinivaara 2015

Ekokompassi avainhenkilöiden koulutus. Irina Niinivaara 2015 Ekokompassi avainhenkilöiden koulutus Irina Niinivaara 2015 Kierrätys on (vain) osaratkaisu Kuvitus: Sopiva Design Jätelaki Etusijajärjestys: 1. Jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön

Lisätiedot

Materiaalitehokkaasti kohtuudella. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Materiaalitehokkaasti kohtuudella. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Materiaalitehokkaasti kohtuudella Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy MIKSI? Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä 30. päivänä

Lisätiedot

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA.

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA. pari pari 1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. POHTIKAA...miten niiden toteutuminen vaikuttaa Naomin/Dain elämään....mitä tapahtuu, jos tavoitteet eivät toteudukaan....miten tavoitteiden

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Vihreä IT: Tulevaisuuden trendi vai hypeä? Harri Paloheimo NRC Green Team Leader

Vihreä IT: Tulevaisuuden trendi vai hypeä? Harri Paloheimo NRC Green Team Leader Vihreä IT: Tulevaisuuden trendi vai hypeä? Harri Paloheimo NRC Green Team Leader Agenda Miten IT kuormittaa ympäristöä? Ympäristöystävällisyyden merkitys yrityksille tulevaisuudessa? ICT = Information

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

Ympäristövastuu Ruukin teräspaalutuotteissa

Ympäristövastuu Ruukin teräspaalutuotteissa Ympäristövastuu Ruukin teräspaalutuotteissa Minna Salmi Ruukin Teräspaalupäivä 26.1.2012 Ympäristövastuu terästuotannosta teräspaalutuotteisiin Luotettava paalun valmistusketju RR- ja RD-paalujen edut

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools - ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on

Lisätiedot

Oppimispäiväkirja. Teema1. Johdanto. T1. Kirjoita lyhyt yhteenveto kuvista. T2. Haastattelu

Oppimispäiväkirja. Teema1. Johdanto. T1. Kirjoita lyhyt yhteenveto kuvista. T2. Haastattelu Oppimispäiväkirja Oppimispäiväkirja on kurssin kirjallinen työ, jonka jokainen oppilas tekee itsenäisesti ja palauttaa opettajalle kurssin päätteeksi. Osa tehtävistä tehdään pareittain tai ryhmissä, nämä

Lisätiedot

Verkkokauppa Pohjoismaissa Vuoden 2014 kolmas neljännes TEEMA:JOULUN VERKKOKAUPPA

Verkkokauppa Pohjoismaissa Vuoden 2014 kolmas neljännes TEEMA:JOULUN VERKKOKAUPPA Verkkokauppa Pohjoismaissa Vuoden 2014 kolmas neljännes TEEMA:JOULUN VERKKOKAUPPA Pohjoismaista verkkokauppaa 34,5 miljardilla Ruotsin kruunulla ESIPUHE Pohjoismaiset kuluttajat arvioivat tehneensä verkko-ostoksia

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

IBC-PAKKAUKSIEN MAAILMANLAAJUINEN NOUTO JA KUNNOSTUS

IBC-PAKKAUKSIEN MAAILMANLAAJUINEN NOUTO JA KUNNOSTUS IBC-PAKKAUKSIEN MAAILMANLAAJUINEN NOUTO JA KUNNOSTUS Kestävä ratkaisu tyhjille pakkauksille: SCHÜTZ TICKET SERVICE. Ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö kuuluvat tämän päivän teollisuusyritysten

Lisätiedot

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ

TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ Tavoite: Oppilaat tietävät, mistä saa tietoa laitteiden energiankulutuksesta ja he ovat tietoisia energiamerkinnän sisällöstä. Oppilaat ymmärtävät mitä etua on valita A-luokan

Lisätiedot

Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa

Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa Laikas Oy on vuonna 2005 perustettu tekniseen tukkukauppaan ja huoltopalveluihin erikoistunut perheyritys. Päätoimipaikkamme on Vieremällä

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot